Voidaan huoata helpotuksesta ja palata normaaliin päiväjärjestykseen. Nimittäin.
Eduskunnan kanslian tammikuussa tekemä häirintää ja epäasiallista käytöstä koskeva kysely ei johda jatkotoimiin Uutissuomalaisen mukaan. Kysely tehtiin 40 avustajalle, ja heistä seitsemän kertoi kohdanneensa häirintää tai epäasiallista käytöstä viimeisen vuoden aikana.
- Tilanne ei ole sellainen, että meidän pitäisi nyt lähteä kriisitietoisuutta nostamaan ja järjestämään esimerkiksi pikakoulutusta, koska saamamme tiedot eivät tue tällaista kriisitietoutta, kertoo eduskunnan hallintojohtaja, Tytti Tuppuraisen aviomies Pertti Rauhio.
Voidaan siis rauhoittua ja siirtyä seuraamaan vaikkapa iltapäivän eduskunnan kyselytuntia, hyvän ilmapiirin vallitessa. Oli aika ikävä seurata aikanaan koko eduskunnan koulutukseen johtanutta hirveää rasismikeissiä, jossa kahden persun kymmenien vuosien takaiset someälähdykset ja yhden Junnilan pesukarhukravatti aiheuttivat viikkojen kärsimyksen myös median seuraajille. Mutta nyt siis asiat ovat tolallaan, parlamentissamme lähes kaikillla on työrauha.
Muutoinkin menee hyvin. Lindtman-Tuppuraisesta on gallup-kyselyjen perusteella tulossa uusi valtakunnan johtajaduo. Milanosta on tullut pronssia ja kenties tulee vielä muutakin. Euroviisumme on joidenkin lähteiden mukaan vedonlyöntilistojen kärjessä ja Hengaillaan-ohjelman Kaarina Hazard ja Leea Klemola ovat pyytäneet Satu Rämöltä anteeksi.
Vaan mitä tekee Wille Rydman uutena sosiaali- ja terveysministerinä? Tulevana - niin kuin oletettavasti me kaikki - laitosvanhuksena suhtaudun kyllä ilolla hänen lausuntoonsa, jossa hän tuomitsee tänne tuotujen 1 500 filippiiniläishoitajan kielitaidottomuuden. Henkihän siinä on etenkin muistisairaalla vanhuksella vaarassa, jos kielitaidoton filippiiniläisihminen ei pysty ymmärtämään asiakkaansa puhetta. Tältä osin siis valtakunnan asiat ovat häpeällisellä tolalla. Kunpa Tytti Tuppurainen kysyisi tunnetulla kiihkollaan Wille Rydmanilta, mitä tämä aikoo tehdä edellisen hallituksen tänne rahtaaman kielitaidottoman hoitajakunnan kanssa.
Vilkaisinkin kuvaa sillä silmällä, että ministeri Willekö siinä marssii nuorikkonsa kanssa… mutta tällaista pilkkaahan me emme täällä harrasta, pois se meistä, ja ainakaan Wille ei ole homo, vaikka siltä vähän näyttää, eikä siinäkään tietysti mitään pahaa olisi… (Nooralta ei kysytä!).
VastaaPoistaLindtmanin (ihme nimi muuten, mistä tuo t on sinne väliin tuppur… tupsahtanut?) pääministeriyttä odotan innolla, onhan hän iso ja komea mies, kaiken lisäksi oikeistodemari kuten minäkin perinteisesti olen ollut, tinkimättömän tannerilainen.
Emme pilkkaa Willeä emmekä Tyttiä, tietenkään. Pois kaikkinainen pilkka meistä. Mitä nyt vähän tökimme kaksoisstandardeja, moraaliposeerausta ja muita vallitsevia valitettavia ajan ilmiöitä.
PoistaMinullakin on jo popkornit tulilla Antti Lindtmanin hallituskautta varten. Maltan tuskin odottaa, että Antti alkaa jakaa mannaa palauttamalla riistetyt tuet ja korottamalla sikarikkaiden aivan liian matalia veroja.
Siinäkin Attendon uutisessa kansaa vietiin kuin litran mittaa. Otsikossa kerrottiin filippiiniläisten hoitajien aiheuttaneen ongelmia kielitaidottomuutensa vuoksi, mutta jutun lopussa sama Attendon nainen sanoi, ettei nimenomaan filippiiniläisten kanssa ollut mitään ongelmia. Se ongelma olivat Afrikasta ja Intiasta tulleet hoitsut.
VastaaPoistaMeillä aina ihastelllaan Norjaan lähteneiden suomalaisten hoitajien hienoa työtä ja hyviä palkkoja. "Me pärjätään siellä englannilla", ne kehuvat kielitaidosta kysyttäessä.
Kouluenglannilla ei pärjää missään, eikä varsinkaan vahvojen murteiden Norjassa, jossa englanti ej ole virallinen kieli.
Asuin nuorena Ruotsissa ja opiskelin kielen, sekä vielä sängyssä ruotsalaisen tyttöystävän kanssa sitä treenasin yökaudet.
Sitten Suomessa asuin suomenkielisen naisen kanssa, joka opiskeli ruotsinkielisessä kauppakorkeassa. Ensimmäisinä vuosina hän kysyi minulta tuhansia kertoja mitä mikäkin sana tai ilmaisu tarkoittaa.
Nykyisin kaikilla on taskuissaan älypuhelimet, jotka kääntävät sekunnissa oman puheen toisen kielen puheeksi tai tekstiksi. Kalifornian terveydenhoito toimii täysin filippiiniläisten varassa ja Israelissa heitä on yli 20.000.
Menkäätten ja haastatelkaatten vanhuksia, joiden hoitokodissa on filippiiniläisiä hoitajia.
Muutama vuosi sitten olin sairaalassa, jossa nuori suomalainen hoitsu haukkui minut pataluhaksi, koska minulla on huono kuulo. "Meidän pitää huutaa, kun sinä et hoida kuuloasi"! Mutta kun minä olen kirvesmies, en minä saatana mikään korvalääkäri ole!
Tämä hoitajien kielitaidottomuus vanhuslaitoksissa on oikeasti aikamoinen tragedia. Minulla on yksi lähipiiriin kuuluva muistisairas henkilö hoitokodissa Helsingissä. Hänen lähihoitajansa on Fatima, joka ei ymmärrä läheskään kaikkea, mitä omainen häneltä kysyy. Paikka on täynnä näitä ulkomaalaisia hoitajia, jotka todellakin istuvat ovien takana hoitajien omissa tiloissa. Vanhuksia ei ulkoiluteta, ellei omaisella ole aikaa ja mahdollisuuksia viedä vanhusta ulkoilemaan.
PoistaKun oma äitini kuoli sairaalassa, hänen viimeinen kontaktinsa oli tummaihoinen afrikkalaistaustainen nainen, joka ei pystynyt kommunikoimaan äidin kanssa. Hän ei ollut edes huomannut, että äiti oli siirtynyt rajan taa, ennen kuin minä saavuin päiväkäynnille ja löysin äidin. Menin sitten kertomaan hoitajille, mitä löysin.
Toivon hartaasti, että tälle kielitaidottomalle hoitohenkilöstölle saadaan täydellinen stoppi. On häpeällistä, että tällaista on katsottu läpi sormien.
Kylläpä sitä nyt ollaan tyylikkäinä. Olisiko peräti äiti ja poikansa liikenteessä. Ovat ihan samaa näköäkin, kun kasvojaan katselee. Pojalla on housunlahkeet sopivasti lyhennetyt, ettei pienokainen kompastuisi lahkeisiinsa ainakaan. Turvallisesti mennään käsi kädessä. Näin äiti on aina lähellä, eikä lapsukainen pääse karkaamaan omille teilleen. Turvallista molemmille osapuolille. Äiti, leikin että on kuvassa, niin tyylikkäässä lookissaan ihan päästä varpaisiin on ilo katsella.
VastaaPoistaNiinpä, sopu sijaa antaa ja että voisiko sitä nyt paremmin ilmaista häirintäkohuunkin liittyen. Minä en kyllä odota kirjoituksen mukaista hallituskoalitiota, vaikka ei tässä demarien lisäksi kaveripuolueita mainitakaan. Sitä odotan, että mikä hallitus seuraavaksi. Vaikka en sitäkään mitenkään kovin odota. Se tulee, mikä tulee.
Tärkeintä on, että vanhuksilla on hoitajat. Hoitajat, jotka huolehtivat ja tekevät aidosti parhaansa tämän tärkeän ihmisryhmän hoidossa.
Niin ja sitten vielä näyttelijöistä. Hyvällä näyttelijällä on monta roolia, sekaisin ne tietenkään eivät saa mennä, mutta kaikki roolit vedetään niin sanotusti maineikkaasti. Se näyttelijän tiellä pitää.
Voi olla, että kaikkiin hoitajiin, jos heitä on, ei päde samat kielivaatimukset. Mutta olisi edes pienryhmässä yksi, joka taitaa ja osaa neuvoa tarvittaessa. Voi olla ammatillisesti todella hyvä hoitaja, vaikka ei olisikaan kielinero.
PoistaDemarien johtama hallitus on tämänhetkisten gallupien mukaan todennäköisin, ollut jo pitkään. Nykyiset leikkaukset antavat hyvän pohjan kaikille oppositiopuolueille, jotka pärjäävät nyt hyvin pelkästään haukkumalla hallitusta ja maalailemalla kansan köyhyysdystopioita. Mielenkiintoista olisi nähdä, miten velkajarrua kannattamaton vasemmistosiipi hoitaisi taloutta tässä tilanteessa.
PoistaTuo valokuva lienee vanhaa amerikkalaista perua, ja kuvaa tässä hyvin pinnallisuutta ja ulkokultaisuutta.
Totta, kielineroutta ei varmaan kukaan ole vaatimassakaan, mutta kyllä kaikilla hoitajille tulee olla hyvä kielitaito, koska kyseessä on hoitoala ja viime kädessä ihmisen henki. Ei riitä, että joku ryhmässä osaa, vaan jokaisen täytyy osata, jokaisen, joka on kontaktissa vanhuksiin ja potilaisiin. Jo yksi väärin ymmärretty sana tai hoito-ohje voi aiheuttaa ääritilanteita ja jopa potilaan menehtymisen.
PoistaTotta kai tapissa olevat vaatimukset ovat kiitettäviä, mutta ovatko ne realistisia. Hoitajia, kaikenlaisen osaamisalueen kattajia, tarvitaan.
PoistaKuvassa havaitsen myös huolehtimista. Näen sen enemmän niin.
Suomalainen hoitajakoulutus on korkeatasoista ja hoitajiksi haluavia on. Ei potilasta yksinkertaisesti saa jättää sellaisen hoitajan vastuulle, joka ei ymmärrä hyvin suomen kieltä ja Suomen tapoja ja käytäntöjä. Se, että vakituisilta hoitajilta ei eri maissa aina vaadita maan kielen hyvää osaamista, kertoo lähinnä laitoksen hoidon tasosta.
PoistaKuvan tulkinnat ovat mielenkiintoisia. Totta, että äiti on huolehtinut poikansa siistiin kuntoon, samoin itsensä nätiksi. Täysin moitteeton pari.
PoistaKuitenkin kun katsoo kuva ilmeisen kulissin taakse, voisi kysyä, mahtaisiko tuo vesseli kiipeillä mieluummin puissa reikä housunpolvessa. Ja miksi äiti on siistinyt, stilisoinut ja sievistellyt kaiken niin steriiliksi?
En osaa sanoa, mistä kuvan ihmiset ovat tulossa tai minne menossa. Nyt, matkalla, ollaan kuitenkin ruokakaupassa. Tilanteet ovat vaihtuvia ja kuka sanoo, ettei poika saisi myös esim. hyppiä puissa tms. lapsiin liittyvää kunkin halun mukaan vaatteita vaihdellen eri tilanteisiin sopiviksi. Kuvan taustaa voi leikkisästi mietiskellä, mutta tässä ei ole kuin kuva, joka ei sisällä tekstiä.
PoistaPotilasvastuuta on hyvä miettiä monelta eri kantilta. Käytännön tuloksissa sataan prosenttiin siinä tuskin ylletään. Vaade ja tulos on jotenkin yhdistettävä.
PoistaIhmettelyä riittää nykyäideissäkin. Jotkut ovat viimeisen päälle hoidettuja ja tyylikkäitä, kodit kuin sisustuslehdistä ilman elämisen merkkejä. Heidän lapsensakin ovat hyvinvoivia ja puettu, muodikkaisiin kalliisiin vaatteisiin. Ilmeisesti taloushuolia heillä ei ole ja paljon energiaa huolehtia kaikesta.
PoistaSitten on äitejä, jotka eivät ehdi hoitaa omaa terveyttään ja ulkoista olemustaan. Eivät ehdi siivota ja pitää kotia järjestyksessä. Ja lapsilla on usein adhd-diagnoosi.
Elämänolosuhteita on maassammekin monia erilaisia. Miksi juuri köyhyyteen liittyy usein sotkuisuus kotona?
Tulee eittämättä mieleen sekin, miksi syödä varmuuden vuoksi lääkityksiä elääkseen mahdollisimman kauan. Eikös infarkteja ja aivovetenvuotoja tapahdu, vaikka olisi lääkitys, jonka pitäisi ne estää.
Kuullessa näitä tarinoita palvelutaloista tai kotonakin heitteille jätetyistä vanhuksista, tulevaisuus jopa hirvittää.
Tulee mieleen sekin, että pitäisiköhän alkaa elämään kuin viimeistä päivää, piittaamatta terveyteen liittyvistä ohjeista ja neuvoista. Jos siten toimimalla poistuisi saappaat jalassa ennen kuin joutuu muiden armoille.
Karmeinta on, jos hoitajat lässyttää kuin pienelle lapselle tai käskyttävät kylmäkiskoisesti, eivätkä
ymmärrä, että kaikki vanhat ihmiset ovat yksilöitä ja persoonia pitkän elämän eläneitä, mieltymyksineen ja elämäntapoineen.
Vaan kun kukaan ei tiedä päiviensä määrää. Halvaantuneena ja liikuntakyvyttömänäkään ole herkkua maata jossakin hoitolaitoksessa odottamassa kuolemaansa. Mikä lienee sairaanhoidon filosofinen, perimmäinen syy.
Kunnioittaa ja jatkaa ihmisen elämää hoitamalla häntä kaikin mahdollisin saatavissa olevin keinoin vai yrittää lääkitä ihmiset, etteivät tulisi kalliiksi, vuodepotilaiksi joutuessaan ilman " varmuuden vuoksi lääkityksiä ".
Mielenkiintoista olisikin tietää, kuinka paljon esim. verenpaine ja kolesterolilääkkeet jatkavat ihmisten elämää? Ehkäisevätkö ne todella äkkikuolemia tai halvaantumisia ja sydänvikoja? Elävätkö ihmiset omatoimisina pitempään lääkityksillä vai sillä, että yrittävät itse ehkäistä elämäntavoillaan " kansansairauksia " ?
Noora, tätä on Instagram ja muu somekuvasto. Siellä eletään ihanaa elämää kauniissa kodeissa ja matkustellaan ympäri maailmaa. Juhlitaan ja tvtaan kivoja ihmisiä.
PoistaGoogletin: Statiinit, kolesterolilääkkeet voivat vähentää mukamas infarktin riskiä 25 - 35 %, joilla on korkea riski sairastua.
VastaaPoistaEdelleenkinkö noin suuriko on riski silti sairastua, vaikka on ehkäisevää lääkitystä?
Luin hiljakkoin samansisältöisen uutisen: kolesterolilääkkeet voivat pienentää infarktin riskiä. Hyvä uutinen, jos syö noita lääkkeitä.
PoistaNoora - eihän tuosta lainauksestasi ilmene miten suuri se riski on, jota lääkitys alentaa 25-35 %. Se varmaan vaihtelee.
PoistaMinäkin muuten napsin noita lääkkeitä, sillä suvussa on taipumusta näihin vaivoihin. Toisaalta olen sitä tyyppiä, joka voi syödä ihan mitä vaan lihomatta. Mutta ei se terveellistä ole, joten parempi kai vähän tarkkailla mitä suuhunsa pistää.
Onneksi ryyppyä ei ole kielletty, eikä saunakaljaa.
Korkean riskiryhmään kuulunee perintötekijät, epäterveelliset elintavat, tupakka, ylenmääräinen ryypiskely ja liikkumattomuus.
PoistaMutta lääkitys ei vähennä puoliakaan riskistä sairastua. Se oli minulle yllätys. Tai niin tuon ymmärsin. Jäljelle jää jopa 65 %: n mahdollisuus kuitenkin sairastua infarktiin tai aivoverenvuotoon lääkityksestä huolimatta?
Vetenpainelääkityksesä taitaa olla samat prosentit, tosin siinä vaikuttaa se, miten paljon saa paineita alemmas
PoistaNooruska, minä lopeti terveellisiin elintapoihin uskomisen sinä päivänä, kun muuan tuttu opettaja, henkeen ja vereen terveellisten elintapojen harjoittaja ja puhuja, ahkera lenkkeilijä, hiihtäjä, suunnistaja, raitis ja tupakaton, otti ja kuoli alle kuusikymppisenä, tuosta vaan, suorilta jaloilta.
PoistaEn tarkoita, että eläisin epäterveesti, mutta nautin jos nautitituttaa ja ostan jos ostatuttaa. Suolaa kartan koska se nostaa verenpainetta, enkä juurikaan syö punaista lihaa enkä hieveitä rasvoja. Lakritsiakin kartan, vaikka se olisi himoni ja mielikarkkini. Verenpaineihminen ei saa syödä lakuja.
Niinpä Iines! " Mitä oli/ syötiin ennen Flooraa"? Tuommonen mainosslougan oli joskus.
PoistaJoku lääkäri-ihminen on sanonut, että kevyttuotteet eivät välttämättä edistä terveyttä.
En minäkään ole ruokani suhteen pedantti terveysintoilija. Ennemmin minua huolettaa lääkkeiden ylenmääräinen syöttäminen ihmisillä.
Outoa kun on, että lääketeollisuus kehittyy , suurin osa kansalaisista saa ravitsevaa ruokaa. Kuntoliikunta on suosittua joten kuulisi olevan hyvinvointivaltiossa terve kansa, mutta eipä taida olla.
Miksi mieli/ sielu ei voi hyvin, vaikka kaikki on ulkoisesti paremmin kuin koskaan?
”Statiinit, kolesterolilääkkeet voivat vähentää mukamas infarktin riskiä 25 - 35 %…”
Poista”Mutta lääkitys ei vähennä puoliakaan riskistä sairastua… (…)…Jäljelle jää jopa 65 %: n mahdollisuus kuitenkin sairastua infarktiin tai aivoverenvuotoon…”
Arvelinkin, että tulkitsit sen noin - mutta sitähän se nimenomaan ei tarkoita.
Jos se tuota tarkoittaisi, ihmisen todennäköisyys sairastua infarktiin pitäisi olla 100 %.
Näin se tuskin on ikinä, vaan matalampi, vaikka olisikin korkea. Jos se olisi esim. 50 % eli joka toinen sairastuisi, niin 35 %:n vähennys tarkoittaa että vain 32,5 % sairastuukin.
Googlasin myös verenpainelääkkeen tiedosta, että 10 mmHg:n lasku yläpaineessa vähentää aivoohalvauksen riskiä n. 25 - 30% ja sydänsairauksien riskiä 20 %.
VastaaPoistaKaikenkaikkiaan verenpainelääkkeet ( ? ) vähentää kuoleman riskiä mistä tahansa syystä n. 13 % jokaista 10 mmHg:n systollisen paineen laskua kohden.
Jaa. a.
Eipä tullut noista tiedoista turvallista ja varmaa oloa lääkityksen autuudesta.
No. Kai pitää yrittää noudattaa terveellisiä ruokaohjeita niin kauan kun voi.
Perimäänsä ihmisparka ei voi vaihtaa, joten turha elämäänsä on stessata täydellisen terveydenkään tavoittelusta.
Tätini eli 99 ja puoli vuotta. Ei ehtinyt täyttää 100 vuotta.
Ei polttanut koskaan tupakkaa tai käyttänyt alkoholia. Perhe- ja työelämä eivät aina olleet auringonpaistetta, mutta loppuvuosikymmenet eli tyytyväisenä, omaa rauhaisaa arkeaan. Vasta muutaman vuoden oli palvelutalossa. Viimeiseen asti luki lehtiä ja pysyi virkeänä, kauniina vanhuksena.
Minä olen jo.monta vuotta syönyt kahta verenpainelääkettä, beetasalpaajaa sykkeen hidastamiseen, ja primaspania veren ohentamiseen.
VastaaPoistaVielä en ole aivohalvattu, muuten vain pimee.
Niin minäkin, verenpainelääkkeet on koko suvulla, nuorimpia jäseniä lukuunottamatta. Lääkkeitä ei pidä pelätä, kun noudattaa lääkärin määräämää annostusta.
VastaaPoistaSiskollani on todettu osteoporoosi, luukato, joka on ikävä vaiva, koska kaatumista on varottava luiden herkän murtumisvaaran vuoksi. Tämä on kova paikka kovalle matkustelijalle ja puuhaihmiselle, jolla on iso talo hoidettavana. Ei ole monta vuotta siitä, kun hän vielä hyvän hyvyyttään leikkasi naapurinsa, jemeniläisen prinssin laajat nurmikot. Hunnutetut vaimot katselivat ikkunoista, kun hunnuttamaton vapaa nainen palveli heitä iloisena. Sisko elää siis Saksassa, Baijerissa.
Syksystä asti olen minäkin
Poistaverenpaine- ja kolesterolikapseleita nauttinut. Kolmessa kuukaudessa kolesteroli laski tosi alas. Muutin samalla myös ruokatottumuksiani.
Ehkä kuvittelen, mutta tuntuu, että unohdan asioita nyt enemmän. Eivätkö aivot saa enää tarvitsemaansa rasvaa - kolesterolia - jota ne toimiakseen tarvitsevat?
Verenpainetabun leikkaan veitsellä tai saksilla puoliksi, sillä olo ainakin lääkkeen aloittaessa kokonaisella tabletilla oli outo. Muistaakseni lekuri mainitsi ohimennen tabun puolituksesta tarvittaessa.
Jo glaukooma-silmätipoissa oli jotakin " estäjää ", niistä myös tuli ihme olo. Lopetin ne, vaikka eräs lekuri sanoi, että tiputtelen niitä sitten silmiini lopun ikääni.
Enpä tiputtele, ainakaan nyt. Vain silloin tällöin kostutustippoja.
Tosin käyn vuosittain näkökentän, silmänpaineiden yms. mittauksissa silmäpolilla.
Nyt ennen ja jälkeen kaihileikkausta paineet olleet ok. Aina ei täysin kannata uskoa mitä joku lääkäri sanoo. Parempi, jos kuulee useampien näkökulmia. :)
Minua kiinnostaisi tietääkin, onko dementikkoja heissäkin, jotka eivät ole syöneet koskaan näitä niin yleisesti suurelle osalle kansalaisia määrättyjä " varmuuden vuoksi " lääkkeitä.
Ylipäätään ihmettelen, miten samat lääkkeet voivat toimia kaikille samalla tavalla, kun olemme kropiltamme ja geeniperinnöiltömme niin erilaisia " kokoonpanoja "?
Tämä minun lähipiiriini kuuluva muistisairauteen sairastunut henkilö, josta olen täällä muutaman kerran maininnut, ei ole koskaan syönyt verenpaine- eikä kolesterolilääkkeitä, eikä muitakaan sairauslääkkeitä. Alkoholia on kulunut liikaa, tupakoitu ei. Nyt hänellä on muistisairauslääkitys. Hänen vanhempansa elivät terveinä pitkän elämän, mutta myös yksi veli on muistisairauden lopputilassa hoitokodissa. Tuntuu siltä, että muistisairaudet ovat lisääntyneet hurjasti.
PoistaOlen kuullut, että paljon viinaa dokaavilla on puhtaat verisuonet. :))
PoistaTosin dementiaa on monen sorttista, myös alkoholismista johtuvaa.
Eräs tuttu rva söi unilääkkeitä ties kuinka monia vuosia, ellei vuosikymmeniä. Joku aivojen etulohko tms. dementia hänelle sitten tuli.
Me bloggaajat ei dementoiduta, syötiinpä tai juotiimpa sitten vaikka kaikkea kiellettyä.
Aivojahan käsketään käyttämään. :))
Kirjoittaminen on aivotyötä, samoin keskustelu ihmisten kanssa ja yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen, taiteiden harrastaminen tai seuraaminen, lukeminen, sanaristikkojen ratkominen, luonnossa liikkuminen - kaikki nämä edistävät aivoterveyttä ja pitävät älysolut liikkeessä. Kohtuudella kaikkea mieluista ja jonkin verran hikoilua ja vastuunkantoa. Kas siinäpä lääkkeet vireyteen.
PoistaNo nyt! Saapa nähdä saako Wille Rydman lapsilisät hyvätuloisilta poistettua.
VastaaPoistaKannatan.
Hyvintoimeentulevien on osallistuttava valtion menojen " sopeutukseen ". Tuloraja voimaan lapsilisien saamiseksi.
Miksi lahjoa rikkaita ilmaisella " lapsiavustuksella" jonka he sijoittavat mm. pörsseihin voittoa tuottamaan.
Lapsilisähän on aikoinaan annettu kaikille vanhempien tulotasoon katsomatta. On haluttu olla päättäjien taholta kaikkia lapsia oikeudenmukaisen tasa-arvoistavia.
Lapsilisä perustettiin aikanaan kannustamaan kansalaisia lapsiluvun lisäämisessä. Se on siis palkkio lapsesta ja lapselle eikä varsinainen sosiaalituki. Myös hyvätuloisen lapsi on tasa-arvoinen muiden lasten kanssa ja vaurastuttanee aikanaan maataan samalla tavalla kuin muutkin. Lapsilisä on lapsen rahaa ja kuuluu kaikille lapsille. Kannatan sitä silti, vaikka itsellänikin on mielenkiintoinen esimerkki lähisuvusta, jossa säästäväisen ja vauraan kepulaiskodin lasten lapsilisät pantiin pankkitileille ja pankkikirjat annettiin lasten käteen myöhemmin kun he lähtivät opiskelemaan tai aikuistuivat.
PoistaHyvätuloisilla on jo meillä maailman korkein verotuksen taso, kansainvälisen tilastotutkimuksen mukaan. Suomi on maailman kirein yksittäisen ihmisen verottaja. Meillä hyvätuloiset osallistuvat korkeilla veroillaan joka kuukausi valtion kassan kartuttamiseen:
https://worldpopulationreview.com/country-rankings/highest-taxed-countries
Arvaapa, mikä olisi hyvä keino keventää rikkaiden verotusta?
PoistaHahaa, laskea tietysti hyvin tienaavien palkkoja!
No, leikki leikkinä, mutta usein unohtuu miten valtio tukee yrityksiä ja varakkaat osaavat hyödyntää porsaanreikiä omaksi edukseen.
Oliko jo kolmannesta lapsesta nykyään lapsilisä vuodesta 4000 euroa, ja sitä vähemmän ensimmäisestä ja toisesta.
Kertyykö niistä lähes 10 000 e vuodessa kolmesta lapsesta?
Kaikenkaikkiaan lapsilisät vähentävät valtion kassaa vuodessa toista miljardia.
Tv:een uutislähetyksen taulukossa tuo 4000 euroa kolmannesta lapsesta vuodessa ei pitäne paikkaansa, tai sitten käsitin kuulemani ja näkemäni tuolloin väärin.
PoistaSe että valtion kassasta jaetaan yli miljardi lapsilisiä
pitänee paikkansa. Melkomoinen euromäärä!
Nopean googlauksen tuloksena laskin, että yhdestä lapsesta ovat lapsilisät vuodessa noin 1 100 ja neljännestä lapsesta noin 2 000 euroa. Lapsilisähän nousee hieman aina seuraavan lapsen kohdalla. Lisäksi on jokin pieni korotus alle kolmivuotiaille lapsille ja yksinhuoltajakorotus noin 60 euroa.
PoistaKyllä lapsilisistä on hyvä apu lapsiperheille, ja ne tekevät kaikki lapset tasa-arvoisiksi, myös ne hyvätuloisten lapset. Muutenkin hyvätuloisista on kummallisia luuloja. Ei hyvätuloisuus merkitse sitä, että aina on rahaa millä mällätä. Monen perheen rahat ovat tapissa jo asuntolainan ja opintolainojen takaisinmaksun kanssa.
Ja kun tällainen perhe ei luonnollisestikaan saa yhteiskunnalta mitään erillistukia, kaikki menot on itse maksettava korkeimmista maksutaulukoista. Kaiken päälle tulee tietysti iso verotaakka - se maailman ensimmäiseksi kirein.
Pikaisella päässälaskulla tuosta tulee 4-lapsiselle perheelle yhteensä n. 500 e lapsilisiä kuussa. Minusta se kuulostaa kohtuullisen pieneltä summalta.
PoistaMeillähän syntyy nykyään aivan liian vähän lapsia.
En panisi pahakseni, vaikka lapsilisiä vähän korotettaisiinkin.
PoistaYhden rajoituksen tahtoisin harkittavaksi. Ja tämän tavoitteena olisi muslimivaimojen vapauttaminen lapsitehtailusta ja keittiöstä ulos yhteiskuntaan työhön tai seurustelemaan suomalaisten alkuasukkaiden kanssa.
Lapsilisiä ei maksettaisi muuta kuin yhdestä lapsesta, ellei nainen tosissaan osallistuisi kielikoulutukseen. Kun nainen pystyisi osoittamaan hyvän kielitaitonsa ja kulttuurituntemuksensa, lapsilisät alkaisivat normaalisti juosta. Voisin jopa houkutella naisia porkkanalla, erityisellä naisopintorahalla, opintojen pariin ja työelämän alkuun.
Vaan arvatkaapas mitä. Päivän hyvä, suorastaan paras uutinen on se, että poliisi on aloittanut ensimmäiset esitutkinnat tyttöjen sukuelinten silpomisesta Kuopiossa ja Tampereella.
VastaaPoistaSilpominenhan lisättiin rikoslakiin erillisenä rikosnimikkeenä vuoden 2025 alussa, Orpon hallituksen toimesta. Silpomisvaarassa on Suomessa vähintään satoja tyttöjä, kertoo Helsingin Sanomat. Perheet ovat yleisimmin lähtöisin Somaliasta, Sudanista ja Egyptistä.
Ihmetyttää, että tätä tyttöjen asemaa parantavaa uudistusta ei saatu aikaan edellisessä naisvaltaisessa hallituksessa Henrikssonin ollessa oikeusministerinä.
Voidaan kysyä, eikö tällaiselta rikokselta silmien sulkeminen vuosikymmeniksi ole selkeä todiste yhteiskunnan piilorasismista. Kun on eri etnistä ryhmää, niin ei tarvitsekaan tulla tyttöjen ja naisten oikeuksissa länsimaiselle tasolle, koska on kulttuurisensitiivisyys ja kunnioitus miesten fundamentaalisia oikeuksia kohtaan.
Kyllä, näin on.
PoistaTosin en ole varma onko ”piilorasismi” oikea termi kuvaamaan tätä asiaa, mutta joka tapauksessa sen salliminen on järkyttävää.
Kun kuitenkin päinvastaisissa tapauksissa eli syrjinnässä ja herjauksissa syyte- ja tuomiorima on hyvin matalalla.
Jos tuo länsimaisten vapaiden naisten huolimattomuus toisten naisten silpomista ja alistamista kohtaan ei ole piilorasismia, niin ei silmien vääntelykään ole rasismia. Tai pesukarhukravatin kantaminen.
PoistaEivät ne rajat aina mene niin kuin sosiaalidemokraatit tai vasemmistoihmiset määräävät. Tai luonnosta vieraantuneet mukavihreät.
Nimenomaan heihin pitää katsoa, kun musliminaisten asemaa katsotaan. He ovat suurin tulppa maahanmuuttajanaisten vapauttamisyrityksille. Miksi he eivät nyt arvosta näiden naisten jakamatonta ihmisarvoa? - Koska muslimimiehet ja imaamit sanovat, naisia ja homoseksuaaleja saa kohdella epätasa-arvoisesti. Koskahan nämä länsimaiset moraaliposeeraajat katsovat peiliin, rehellisesti?
Nyt kun asiaa uudelleen mietin, niin olet oikeassa: piilorasismia se nimenomaan on. Ehkä suurelta osin jopa tiedostamatonta, mutta silti kylmää rasismia.
PoistaLynkytin pitkän lenkin auringonvalon täplittämässä metsässä. Huh, miten eteneminen tuntuikin nyt jäykältä. Lenkkeily on pakkasten vuoksi ollut vähäisempää, joten laiskottelu kostautuu kropassa.
VastaaPoistaTuo tyttöjen silpominen on karmivaa. Millä sitä yhä perustellaan? Miehiä vartenko veitsellä ( vai partakoneenterällä?) verinen ja kivulias operaatio tehdään vai Jumalaa varten? Vai naisen terveyden vuoksiko? Eikös ihmislapsi olekaan Jumalan luoma kaikkinensa?
Miten eduskunnassa eivät valveutuneet femakotkaan nouse pitämään tulikivenkatkuisia puheenvuoroja asiasta?
Käsittämätöntä!
Päivi Räsänen ei saisi vedota kirjoituksissaan Raamattuun. Miksi muita uskontojen uskomuksia ei uskalleta tai haluta tuomita? Pelätäänkö kostoa?
Tyttöjen silpomiseen on monia kulttuurisia ja sosiaalisia syitä. Kieltoa ei löydy suoraan Koraanista tai Raamatusta, mutta uskonnolliset johtajat perustelevat silpomista silti usein uskonnollisesti. Yleinen on myös uskomus siitä, että silpominen hillitsee naisen seksuaalisuutta poistamalla häneltä nautintoa. Eli kyseessä on miesten vallankäyttö.
PoistaEniten ihmetyttää, että länsimaihin muuttaneet musliminaiset sallivat silpomisen? Eivätkö he itse ole sukuelimiensä leikkelyistä ja kiinnniompeluista kärsineet tarpeeksi? Vai miestä miellyttääkseenkö naiset hyväksyvät elinten leikkelyn " näkymättömiksi", kenties kauniimmaksiko?
VastaaPoistaEivätkö miehet tiedä, että nainen voi saada syntisen orgasmin ilman klitoristakin, vai miten syvältä naisen elimen hermotus kaivetaan pois?
Eikö g-piste yms hermotus jää vielä tuottamaan naiselle nautintoa?
Olisipa viisastuttavaa kuulla silvottujen naisten kokemuksia. Pystyvätkö he nauttimaan seksistä?
Monet länsimaiset musliminaiset ovat tuominneet naisten silpomisen väkivaltana, sillä silpominen aiheuttaa aina naiselle pitkällisiä haittoja ja terveyshuolia. Esimerkiksi Seida Sohrabi on usein puhunut asiasta.
PoistaSuomessa en muista yhdenkään vähemmistöjen ja heikkojen ihmisten puolustajan puhuneen näistä pahoinpidellyistä muslimitytöistä, joita kaiken aikaa Suomestakin lähetetään entiseen kotimaahan silvottavaksi.
Tämä pahoinpitely kyllä tiedetään, mutta asialta on tähän uuteen hallituksen lakiin asti suljettu silmät.
On todellakin häpeä, että tämä touhu on sallittu ja sallitaan yhä silmät sulkemalla ja muualle katsomalla.
PoistaJokaisesta todetusta silpomisesta pitäisi nostaa rikosjuttu vanhempia vastaan. Ja takautuvasti. Jos lapsi on viety ulkomaille silvottavaksi, niin vanhemmat on karkotettava ja lapsi otettava huostaan.
Näinhän toimitaan vähäisemmissäkin rikoksissa. Tämä on kai niin kauhea asia, ettei sitä haluta nähdä.
Raatorehellinen toteamus on myös se, että tämä asia on erityisen miinusmerkkinen asia maahanmuuttajien kulttuurissa, ja sellaisesta puhuminen on sievistelevien hupsujen mielestä rasismia, neljällä ässällä.
PoistaKuvaavaa on tähän sievistelyyn liittyen sekin, että kun uusi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ilmoitti ottavansa tarkasteluun hoitajien kielitaidottomuuden, niin vihreiden puheenjohtaja kiirehti tuomitsemaan Rydmanin ministeriksi valinnan, koska Rydman on hänen mielestään epäinhimillinen.
Tänä aamuna näin television uutisvälähdyksestä, miten samainen vihreiden puheenjohtaja tukka tärkättynä esitti oivalluksenaan, että kielitaidottomien hoitajien koulutukseen on puututtava.
PS Alan jälleen tunnustukselliseksi feministiksi sinä päivänä, kun suomalaiset naiset, feministeiksi itseään kutsuvat, alkavat tosissaan tehdä aloitteita ja tekoja musliminaisten yhdenvertaisuuden ja ihmisarvon ja tasa-arvon puolesta ja hyväksi ja heittävät leimasinkirveensä jorpakkoon.
PoistaLasten oikeuksiin on vedottu netin käytöstä ja ties missä asiassa, mutta onko tässä ko. asiassa? Eikö se ole maassamme lasten oikeusasia?
VastaaPoistaVanhemmat ovat vastuussa lapsistaan. On järkyttävää, että he haluavat aiheuttaa tytöille jonkun muinaisen tavan vuoksi kipua ja kärsimystä elämän loppuun asti. Pilaavat siten lapsensa elämän. Karmea on kohtalo.
Tällainen kulttuurinen muinaisjäänne kuin lasten kidutus, tyttöjen sukuelinten tärvely teräaseella viiltelemällä on näinä päivinä uskomatonta väkivaltaa ja barbariaa. Se kertoo, miten tärkeää on koulutus, sivistys, tieto, tiede.
PoistaEi meidän tarvitse kumarrella eikä hyväksyä monikulttuurisuuden kaikkia puolia. Se ei ole rasismia, jos ihminen ei mene tähän vallalla olevaan kaiken suvaitsevuuden moodiin. Meidän tulee kyseenalaistaa ihmisarvon vastaiset käytänteet ja rakenteet rohkeasti ja ääneen, vaikka meihin iskettäisiin rasistin tai persun leima.
Eilen oli pitkästä aikaa hauskaa viihdettä televisiossa, olympialaisisten jääkiekko-ottelussa.
VastaaPoistaEn todellakaan ole penkkiurheilija.
Pidän pehtoorille, ( joka tapittaa lähes jokaisen lajin urheilukilpailut laiskanlinnastaan) aivopesuluentoja urheilun tarpeettomuudesta. :)
Satuinpa eilen köllähtämään sohvalle ja ikään kuin vahingossa jouduin seuraamaan Suomi-Kanada alkuosaa jääkiekkomatsista.
Vauhtihan oli pelin alussa nopeaa. Sekö alunalkaen siivitti huvittavaa poreilua katsonnassani.
Sitten alkoivat ukkojen toistensa runttaukset kaukalon teunoja vasten ja taklaukset sekä pyllähdykset jäälle ja niiden virittämänä minun naurunremakkasessioni. Mailan kanssa toisiaan ja kiekon sohiminenkin hauskuutti, mutta monta ukkoa rumahtamassa päällekäin maalin sisään rähmälleen, maalin siirtyessä paikaltaan sai nauruni äänen tarttumaan seuralaiseenikin. Hammassuojien möklyyttely huulien välissä, varsinkin vaihto - ja jäähypenkillä se lisäsi pökköä räkätykseeni.
Joskus nauruhermoni ovat herkiksi ja otollisiksi niin virittyneet, että alan nähdä huisia trakikomiikkaa milloin missäkin.
Toisaalta harmittavan harvoin.
Jonkun aikaa nautin spontaanista riemustani, mutta mielenkiintoni herpaantui melko nopeasti pelin seurantaan.
Parhaillaan on tv: ssä jääkiekkopeli menossa. Enpä jaksa enää kokeilla, löytyykö vielä samaa moodia kuin eilen. Luen mieluummin kirjaa.
Aloitin eilen illalla Andre' Brinkin romaanin: Kun vielä muistan, jossa mies kertoo elämänsä naisista ja suhteista heidän kanssaan.
Brinkiltä luin useammankin romaanin aikoinaan. Nyt aloittamani romaani on kirpputorilöytö.
Olen miettinyt, mikä se valkoinen juttu on, mikä näkyy kiekkopenkillä istujan suussa. Onko siinä jotain energiajuomaa? Tämä oli päättelyni.
PoistaMutta siis. Se taitaakin olla tuo hammassuoja, jota roikotetaan tauolla suupielessä kuin tupakkia.
Joskus luulin, että pelaajat pelaavat aivan sattumanvarisesti nujakoiden ja kiekkoa kuljetellen, kuka sen sattuu saamaan. Vaan siellähän on säädeltyjä ketjuja ja harkittuja kuvioita, etukäteen mietittyjä juoksutuksia.
Suomi on ilmeisesti nyt saamassa pronssia. Toisella silmällä katselen muun tekemisen lomassa. Katsoin juuri Areenasta jännittävän sarjan, nimi taisi olla Vaarallinen vieras.
Hauska tuo Nooran selostus lätkämatsista. Tuolta se varmaan näyttää, jos ei tunne peliä ja tiedä sääntöjä ja tapoja ja taktiikoita.
PoistaKun olin pieni, talvisin pelattiin jääpalloa, lätkä tuli hieman myöhemmin. Sitäkin tuli pelailtua sen verran, että ymmärrän pelistä jotain ja osaan seurata sitä. Sehän on hyvin nopeatempoista sähellystä jääpalloon verrattuna, futiksesta puhumattakaan. Sählyä jäällä.
Se minua hämmästytti, että Kanadaa vastaan pelatessa tuomarit olivat kanadalaisia!!!??? Sehän on kardinaalivirhe, mutta ilmeisesti lätkää pidetään jo niin ammattimaisena lajina, ettei moisesta välitetä.
Ehkä sekin oli sattumaa, että minuuttia ennen loppua Suomi sai hieman kyseenalaisen jäähyn ja Kanada teki voittomaalin. No, tuurilla ne laivatkin seilaa.
Tähän tuomarien kanadalaisuuteen kiinnitin minäkin huomioni Suomi - Kanada-ottelussa, vaikka vain toisella silmällä sitä seurasin. Samalainen kuvio on siinä, kun Tytti Tuppuraisen ollessa myrskyn silmässä Tytti Tuppuraisen oma mies, eduskunnan hallintojohtaja, toteaa medialle, että ei myrskyä, eduskunnassa kaikki hyvin. Jatketaan.
PoistaMitä Nooran mainioon jääkiekkoselostukseen tulee, niin minäkin näin sen nopeasti vaihtuvina kuvina, ihan niin kuin lajikin on.
Tytin sarjakuvallinen nimi on kai jo poliittinen brändi, kun ei ole ottanut ukkonsa nimeä edes alaviitteeksi.
PoistaMolemmat ovat kotoisin Oulusta, minkä katson eduksi, samoilta suunnilta kun itsekin olen. En kyllä muista lapsuudestani yhtä ainoaa Tuppuraista, en pohjanmaalta enkä Kainuusta.
Tuppuraisen Allu Kuopiosta on kyllä hyvinkin tunnettu Rölli-peikkona.
Jospa Tuppurainen on hänen ensimmäisen miehensä nimi? Tämä nykyinenhän napattiin alttarille vuonna 2014 ja Tytillä on pari lasta aiemmalta ajalta. Kertoo Wikipedia.
PoistaYllätyin Tytin tutkintoaineista. Hän on saksan kielen maisteri, sivuaineina vasta joitain hallintojuttuja. Tämän päivän lehdessä oli juttu siitä, miten Tytti Tuppurainen himoaa itselleen takuuvarmaa ulkoministerin pestiä..
No jaa, kärkkäitä lausuntoja muustakin kuin Rubion puheista saataisiin varmasti. Toisaalta hyvä, että poliitikko on roima ja suora.
Tytti Tuppuraisen ääni ja puhetyyli on minun korviini kylmää ja hyökkäävää. Elina Valtosen tasaisen ylirauhallinen ulosanti, sekä madallettu äänenväri saa ärsyyntymän sekin.
PoistaNo, minkäs lintukaan lauluäänelleen mitään mahtaa.
Kävin rämpimässä lumisateessa jo lähes tukkoon sataneilla poluilla.
VastaaPoistaEveo kanavalla oli käynnissä uusinta 2024 pidetyistä iskelmälaulu-kilpailuista. Tämäkin musiikin laji, kuten urheilu, ovat niitä, joita en seuraa kuin vahingossa.
Uhkeita tunteiden tulkkeja, iskelmäsanoittajien teksteille ja säveltäjille olivat esiintyjät ja suuri yleisö eli mukana.
Musiikin on todettu olevan hyväksi aivoille ja urheilukilpailuissa saa olla kokemassa yhteisöllistä yhdessäoloa. Hyvä niin, jos kokee elämyksiä ja viihtyy.
Minussa on vuosien myötä paljadtunut jokin valuvika, koska en käy urheilukilpailuissa enkä seuraa muutoinkaan urheilua, kuin vahingossa.
Kevyt viihdemusiikkikaan ei enää kiinnosta kuten ennen muinoin. Ennen sentään osasin ulkoa lähes kaikki iskelmien sanoitukset. Nyt ne tuntuvat lähinnä falskeilta. En edes enää tiedä, mitkä ovat iskelmissä tai muissa viihdegenreissä niin sanotusti listoilla. Nuorisomusasta olen täysin ulalla.
Syy lienee osin siinä, etten kuuntele radiota taustalla enää ollenkaan. Tai sitten en vaan enää kaipaa tunteilleni ulkopuolisia sanoittajia. :)
Tiedän, että radiossa on kiinnostaviakin ajankohtais- ja kulttuuriohjelmia, mutta pitäisi etsiä ohjelmatiedoista milloin niitä lähetetään.
No, on toki olemassa iskelmiä, jotka liittyvät henkilöhistoriani tapahtumiin ja siksi muistuttavat jopa ikimuistoisista, elämää rikastuttaneista hetkistä, mutta niitä ei ole pilvin pimein. Ja taitaapa olla niin, että sellaisia, sykähdyttäviä musiikkiin likeisesti liittyviä tapahtumia on yhä vähemmän vuosi vuodelta.
Lumitöitä riitti Satakunnasskin, pitkästä aika. Täällä on ollut harvinaisen vähäluminen talvi, viljankorret ovat törröttäneet valkean ohuen peitteen läpi koko talven. Nyt puut ja pensaat ovat valkeat. Kaunista!
PoistaTaidanpa kaivaa kasettivsrastostani jonkun klassisen mahtipontisen tallenteen sunnuntai iltapäivän ratoksi. Olen kuullut sanottavan, että klassisten säveltäjien musiikki jopa ehkäisee muistisairauksia.
VastaaPoistaVoi hyvinkin olla, sillä klassisissa sävellyksissä on kerroksellisuutta ja volyymia eri tavalla kuin kevyemmässä musiikissa. Paljon on sävähdyttävää musiikkia eri paikoista kuunneltavissa. Minua on jostain syystä liikuttanut erityisen paljon, kun ensi kertaa kuulin, Albinonin Adagio. En yhtään ihmettele, että se on usein valittu tunteelliseksi surumusiikiksi hautajaisiin, kanttorin urkusooloksi. Se on hivelevä.
PoistaYlipäätään adagio osa, hitaasti, rauhallisesti ja kiireettä tempomerkintä sävellyksissä on osa joista pidän. Miksi ei largokin.
PoistaAlbinonin adagiosta on tosiaankin tullut suosittua hautajaismusiikkia. Vaikuttava se onkin surumielisyydessään.
Nykyisin siunaustilaisuuksissa kirkossakin uskalletaan virsien tilalle valita jo muutakin musiikkia ja lauluja.
Kun kuulin tuon Albinonin Adagion ensi kertaa, olin parhaillaan ruokaostoksilla ylioppilaskylän pienessä kivijalkakaupassa. Sieltä se kajahti soimaan myymälän radiosta. Pysäytti minut. Tein ostokseni nopeasti ehtiäkseni kotiin, viereiseen taloon avaamaan radion ja kuulemaan sävellyksen nimen. Siihen aikaan radiokanavia taisi olla vain pari kolme, joten löytäminen oli helppoa. Ehdin boksilleni ja sieltä se sävellys soi vielä ja kuuluttaja sanoi sävellyksen nimen ja esittäjän. Ei ollut mitään juontajan höpinöitä, onneksi.
PoistaKlassisen " kevyempään, viihteellisempään " antiin ihastuin ensin. mm Ketelbin Luostarin puutarhassa-sävellykseen. Myös eri säveltäjien kauniit valssit: mm. Sibeliuksen ( Valse triste) ja Shostakovitsin, mutta myöd Hazaturianin ja Debyssiin
VastaaPoista" romantiikkaosatot " ovat aikoinaan johdattaneet vaikeammin tulkittavien ja kuunneltavien klassikkoiden piiriin. Oopperat ovat oma lukunsa. Upeita aarioita on naisille kirjoitettu ja sävelletty, kuten myös miehillekin. Niitä luukutan mielelläni sopivassa mielentilassa. Kokonaisille oopperoiden mahtipontisille kertomuksille, enkä aina sävellyksillekään ole myynyt koko sieluani. :)
Beethovenilta ja erityisesti Shopinilta löytyy " romanttisia" ja " helppoja" kuunneltavia.
Mozart ei ole ainakaan vielä lempikuunneltaviani. Esim. harvat viulukonsertot sopivat korvilleni. Viulussa on usein muudiini liian kimeä soundi.
Klassisen musiikin säveltäjiin ja heidän tuotantoonsa tutustumiseen riittäisi aineistoa loppu elämäksi.
Näitähän on, tuossa sinulla hyvä valikoima. Lisätään tuohon vielä, näin pääsiäisenkin lähestyessä Mozartin Requiem, kaikki osat, yksi maailmanhistorian vaikuttavimmista ja kauneimmista sävellyksistä. Ja miksei Vivaldin kepeä iloittelumusiikki, ikiaikaisen syvä ja ihana Bach ja tietenkin koko mahtipontinen Beethoven. Tutustumista riittää ja on hienoa, kun kuuntelukanavat ovat vapaasti ihmisen ulottuvilla ilman että tarvitsee ostaa fyysistä levyä.
PoistaKuulun yhdistykseen, joka järjestää aina kaikenlaisia kivoja juttuja - esim. kävin vähän aikaa sitten Traviata-oopperassa ja viime viikolla katsomassa Hildur-näytelmän.
PoistaVaimo tykkäsi oopperasta, minun korviini se oli kovaa tasapaksua laulua, samalla nuotilla. Mutta ihan ok. Hilduria lupauduin katsomaan puolivahingossa (peruutuslippu) ja vauhdikas ja hyvin tehty näytelmä se oli. En ole lukenut hildureita enkä taida lukeakaan.
Muutenkin tulee luettua kirja-kirjoja liian vähän.
Musiikkimakuni on laaja. Ainoastaan ooppera on jostain syystä jäänyt melkein olemattomiin. Mutta ehkä vielä joskus asiaan tulee muutos. Vain mieli ja tahto ovat musiikkimittarini. Klassinen, ei niin mahtipontisena, on tullut mukaan jo vuosia, vuosikymmeniäkin sitten. Lastenlaulut ovat myös myöhemmän ajanjakson täydentäjiä. Jänöjussin mäenlasku -laulu voisi nyt olla jopa aiheellinen.
PoistaOnkohan sillä musiikkilajilla paljoakaan vaikutusta muistisairauksien ehkäisyssä ja hoidossa, mutta musiikilla yleensäkin kai on. Jospa se kriteeri on vain mieluinen musiikki. Tosin nyt jopa iltapäivälehti mainostaa kuorossa laulamista ja kuorolaulun muistisairautta ehkäisevää vaikutusta. Kauan oli aikoinaan pinnalla kuuntelijoiden listassa Aikamiesten laulamana Iltatuulen viesti.
Hilduria taisi esittää Elena Leeve. Ainakin näin jonkin välähdyksen jossain televisio-ohjelman katkelmassa, jossa hän oli Hildur. En muuten tiennyt ennen tv-sarjan alkua, että Hildur on dekkari. Luulin Rämön teoksia joksikin historiaeepoksiksi.
PoistaTv-sarjan katsominen jäi kesken. Jos haluan jännitystä, niin pidän enemmän psykologisesta tarinasta. Tätä nyt kolmosellapyörivää L/Overia olen seurannut, koska siinä on teemana narsismi ja uhriutuminen.
Oopperasta pidän. En ole siinä ollenkaan asiantuntija, mutta satunnaisesti kuultuna jään usein kuuntelemalla kuuntelemaan. Italialainen rehevä ja dramaattinen elämänilo tai tuska siinä nousee pintaan. Niin ainakin tunnen.
Verdin La Traviata -ooppera lienee oopperoiden suosituimmasta päästä. Traaginen tarina ja unohtumattomia aarioita.
VastaaPoistaTäällä oli viikonloppuna Jaakko Tepon muistokonsertti.
En ollut paikalla, mutta ehkä olisi pitänyt.
Arkirealististiset, kansalaisiin uppoavat humoristiset tekstit ja kuplettimaiset renkutukset eivät ole niitä, joita ostaisin tallenteina tai menisin vartavasten konserttiin kuuntelemaan.
En ole ihaillut suuria suosikkitähtiä kuten Elvistä tai Tapio Rautavaaraa.
Toki arvostan hyviä sanoittajia ja säveltäjiä.
Enpä kävisi nykyisin missään konserteissa, elleivät ystävät höykyttäisi mukaan.
Oli elämässäni ajanjakso, jolloin kävin ystävien kanssa paljonkin mm. Ilosaarirokissa ja kaup.orkesterinkonserteissa ja niiden jälkeen karonkoissa tapasin jopa kuuluisia orkesterinjohtajiakin.
En ole kiinnostunut menemään ainakaan nykyisten iskelmä- yms. tähtien viihdekonsertteihin. Ilmeisesti minulta on jokin osa aivoista kuihtunut, sillä en ymmärrä, mitä iloa on vaivautua, mennä konserttiin, maksaa kallis pääsylippu, kun samat biisit löytyy youtubesta!
Vuosikymmeniin ei ole ilmaantunut enää laulajia, joita ihailisin. Pahoittelen, sillä en todellakaan voi tuntea kaikkia maailman laulajia.
Jaakko Tepon muistokonsertissa oli varsin komea esiintyjäkaarti - aamuteleviossa oli juttua tästä, mm. Erja Lyytinen ja Sielun Veljet. Kun Jaakko Teppo eli, kukaan ei arvostanut hänen rallejaan. Nyt ne on nostettu helmiksi. Pam pam Pamela ja muut.
PoistaTäällä provinssissa ei juuri konsertteihin pääse, ellei sitten matkusta sitä varten isoihin kaupunkeihin. Meillä olisi kyllä varsin komea tila, konsertti-teatteri-auditoriosali eräässä isossa oppilaitoksessa. Joitain operettijuttuja kansa täällä haluaa ja ehkä jonkin kiertavän paikallisteatterin esityksen joskus, aika harvoin.
PoistaTapasin Jaakon ja poikansa eräänä kesänä, ystävien maalaistalon navetan vintillä ja pihalla kesäisin järjestämässä musiikkitapahtumassa. Jaakko ei tuolloin enää esiintynyt, oli mukana kun poika esiintyi. Iljalla on upea lauluääni.
PoistaOlen ennenkin kehunut, että tunsin Jaakko Tepon, ihan oikeasti. Opiskeluaikoina Kuopiossa eräs kurssikaverini oli hänen bändikaveri Iisalmesta. Jaska ei ollut silloin vielä valtakunnallisesti tunnettu, mutta samantyyppinen totinen poika jo silloin.
PoistaHän ei ollut tyypillinen vitsiniekka, minäkin olin parempi, vaan Esiintyjä. Hän ei sutkautellut sukkeluuksia, vaan välillä intoutui johonkin pitempään performanssiin. Katselimme niitä silmät suurina ja suu auki - niin etevä hän oli.
Niin Iinukka - kyllä minä ja muut kaltaiseni vakaat kansan miehet, ja meitä on paljon, arvostimme Jaakko Teppoa jo hänen eläessään.
Hilma ja Onni yhteisestä rakkauvesta haaveili. Sitten Hilman vei kylän ravattisonni.
PoistaHajanaisten kenkien ( oisko hai-suappoot ollu jalassa Hilmalla ?) lotinaa Onni ei enää sittemmin navetasta kuullut.
Semmoisia ne ravattisonnit ovat. Vievät viattomat Hilmat ja Helmit. Ja jättävät Onnit ja Untot maaseudulle lantaa luomaan.
PoistaTäytyykin jostain katsoa noita Jaakko Tepon laulujen sanoituksia. Eiköhän hänen vahvuutensa ollut paljolti juuri niissä. Totisilla pojilla tuppaa yleensä olemaan asiaa.
Te tietysti tiedätte, mikä on ravattisonni?
PoistaTepon tyyli laulaa tuntui minusta silloin aikoinaan oudommalta kuin se nyt tuntuu - nythän tällaisia persoonallisia laulajia on paljon. Hänellä oli käheähkö ääni ja oma nuottinsa.
Tietysti Severi Suhonen siitä läheltä, Varkauvesta, oli eräänlainen esikuva. Mutta Severi oli sukkela, Teppo totisempi.
Minä arvelen, että ravattisonni on solmiolla ja puvulla varustautunut mies, sellainen vähän kaupunkilaiseksi tai suuren maailman rikkaaksi mieheksi tekeytyvä muutoin yksinkertainen uros.
PoistaOletan että ravattisonni on seminologi, keinosiementäjä 👌
VastaaPoistaNo niinpäs onkin! En olisi arvaamalla tiennyt.
PoistaTässä alla vielä tuo kyseinen Jaakko Tepon ralli.
HILMA JA ONNI
VastaaPoistaJaakko Teppo
Rantamalla Likolahden
Hilima Holkin kanssa kahden
Yhteisestä rakkauvesta aina haaveiltiin
Käessä pitelin Hiliman kättä
Aettaan mentiin sitten viivyttelemättä
Tekohampaat samaan lasiin yöksi laitettiin
Kertosäe: Kunnes Hiliman vei multa Onni
Laukkanen, kylän ravattisonni
Hajanaisten kenkies lotinaa
Navetalta kuule nyt en
Poissa lasista on Hilman hampaat
Myöty kanat, siat, lampaat
Konelypsyyn kantturat täytyi minun totuttaa
Navettaan minä mänen nytkin
Rikki lypsykoneen kytkin
Miksen Hilma koskaan sua takaisin minä saa?
[Kertosäe]
Kynsilakkaa oot sä lyönyt näppiin
Aittas oven laitat säppiin
Vällyn väliin painut kanssa Onni Laukkasen
Kumiteräs aitan rappuun nojaa
Tuskissain minä kaivan ojaa
Laukkanen ja syksy saa, mutta minä en
[Kertosäe]
Jätitko mut Hilma ehkä juuri siksi
Etten koskaan tullut vänkäriksi?
Lietettä kun luukun läpi mätit lantalaan
Nyt mä kaikkea kadun vasta
Hilima ootteloo jo Onnin lasta
Kahen viikon piästä niihen häitä tanssitaan
[ Kertosäe]
Kuokkavieraaks meinoon mennä minä päissään
Kostan Hilimalle ja pieraisen häissään
Hajanaisten kenkies lotinaa
Navetalta kun kuule minä en
Ihan itekseni kuopan katolla
Näin sinua muistellen
Ai ne lotisijat olikin kumiteräsuappoot Hilmalla. :)
VastaaPoistaKyllä tämä sanoitus on täysin rinnasteinen tämän päivän laulettujen rap-tekstien kanssa, ja vähintään yhtä hyvä omassa murre- ja miljöökontekstissaan. Ehkä jopa parempi.
VastaaPoistaVaan monille tämä on hieno päivä! Eurooppalaiset hyväntekijä-päättäjät ovat matkustaneet Ukrainaan näyttäytymään ja ottamaan osaa yhteisen puolustuksensa pettämättömyyteen jo peräti neljä vuotta!
VastaaPoistaVähintäänkin 12 vuotta Eurooppa ja Nato ovat ylläpitäneet ja ideologisesti tukeneet hyväsydämesti Ukrainan puolustusta. Eurooppa ja Usa ovat olleet sotatantereitten taustalla hääräämässä.
Nyt henkseleitä paukutellaan ja kehutaan hyökkääjän tappioita, niin mediat, Euroopan hyvät ihmiset kuin suurisydämiset Brysselin oikeassaolijat.
Ilman heidän hyväntahtoisuuttaan sota olisi ohi aikapäiviä sitten.
Kaikkien eurooppalaisten kädet ovat tämän sodan veressä. Vastenmielistä, että hyväntekijät matkustavat keekoilemaan kärsimysnäytelmää esittävään teatteriin.
Noora Nooruskainen, vaan millä hinnalla sota olisi ohi, jos muu maailma ei olisi tukenut Ukrainaa tässä Venäjän hyökkäyssodassa? Olisiko Ukrainalla edelleen täysi itsenäisyys ja olisiko Ukraina nykyisen kokoinen omine alueineen?
PoistaSuomalaiset pystyvät oman historiallisen kokemuksensa vuoksi samaistumaan Ukrainan tilanteeseen. Samaten moni muunmaalainen arvostaa omien rajojensa ja kansalaistensa koskemattomuutta väkivallalta yhtenä pyhimmistä arvoistaan. Miksi Ukraina ei saisi niin tehdä? Miksi Ukrainan tulisi toivottaa hyökkäävä murhaaja tervetulleeksi ja antaa tälle tulolahjana alueitaan ja itsenäinen hallintonsa?
Vaan olet kyllä, Noora, oikeassa tuossa, että tänä päivänä hyväntekijät matkustavat Ukrainaan prenikoita hakemaan. On siellä juuri lukemani mukaan myös Sanna Marin. Ja taitaa olla Stubbkin. Ja moni muu. Ja sota ei vain lopu, vaikka hyväntekijöitä riittää.
PoistaMinullekin tupsahti juuri kännykkään HÄTÄAPUVIESTI, Ukrainan nelivuotissodan vuoksi, Unicefilta. Pyydettiin 20 euron lahjoitusta tunnuksella LAPSI.
Kumma että ylipäätään uskaltavat matkustaa Ukrainaan ja vieläpä näin julkisesti. Putinhan voi pommittaa prenikkakarnevaalin tuusannuuskaksi. .
PoistaJa miksei itse isokiho Trump tule - eikö uskalla vai eikö häntä ole edes kutsuttu? Jälkimmäinen oli anteeksi antamaton virhe.
Ja Noora se vaan jaksaa katsella sotaa venäläisestä näkökulmasta - eli kyse olisi perinteisten venäläisten alueiden takaisinotto plus turvallisuuden lisäys.
Talvisodan syyhän oli Leningradin turvaaminen rajaa siirtämällä sekä Molotov-Ribbentrop-sopparissa sovittu Suomen kuuluminen Neukkulan etupiiriin.
Suomi vaan ei asiaa vapaaehtoisesti niellyt, joten venäläiset päättivät näyttää meille närhen munat ja vallata koko maan. Tuloksena Talvisota.
Joko hellittää sodan pauke
VastaaPoistajoko tuskaansa käsitellä voi,
missä voittajat, missä häviäjät,
joko voiton soihtujen kantajat paikoillaan
onko kirkonkellojen kuuntelijat mietteissään,
meni puolisot ja meni lapsia, useampikin,
se ei oikeutta menettäjille anna,
vahvemman laki kruununsako sai.
On sama tuhannen vuoden päästä
VastaaPoistamissä asuit planeetalla
kenen totuuksiin uskoit
mitä itsekkäästi toivoit
ei rajat ihmisten tekemät
muille planeetoille asti loista
ei sodat planeetalta ihmisten eriarvoisuutta poista.
Vain yhteisymmärrys on polku rauhaan ja totuuden esiin tuominen,
ei hyvätahto auta
jos aseisiin tuhlataan kaikki rakkaus ja rauta.
Maailma on kolea paikka
VastaaPoistaolit maan matonen taikka
ruhtinas vahvimman maan
aina valmiina sotimaan.
Maailmassa ikuisesti valta
on lahjana isoimmalta
voimassa siihen saakka
kun liikaa painaa taakka.
Maailmaa hallita ei voi
raiskaa ruoste ja syö koi
toivo ainut tuuri on moukan
onnellisinta on elo houkan.
Minua kiinnostaisi tietää, Noora, ajatuksistasi tuosta Venäjän ja Ukrainan välisestä sodasta se, missä määrin sijainti, asuinpaikka vaikuttaa näkemykseesi.
VastaaPoistaUskon nimittäin, että ymmärrät tässä asiassa Venäjää hyvin ja perusteellisesti, tunnet ehkä venäläisiä tuntoja, venäläistä sielua paremmin kuin moni läntisemmän ja kaukaisemman Suomen asujista.
Onkohan sinun kaltaisesi Venäjää enemmän ymmärtävä asenne kaakonkulmilla yleisempi kuin täällä lännempänä, tai vaikkapa stadin kuplassa? Oletko joutunut väittelyihin asiasta, jos otat sen puheeksi?
En halua udella, eikä sinun tarvitse vastata, ellet halua. Asia vaan vilpittömästi sanottuna kiinnostaa minua. Missä määrin Venäjän läheisyys ja kulttuuri näkyy kaakonkulmilla? Pakostihan se sekoittuu, sanoo oma järkeni.
Vaikket minulta kysynytkään, niin en malta olla vastaamatta, kun aika idässä itsekin olen asunut. Sotilasvalakin tuli vannottua 20 km päästä itärajasta. .
PoistaOttaen huomioon, että juuri Nooran asuinseuduilla rajaamme on pari miespolvea sitten tykein ja pommein pukattu sata kilometriä lännemmäksi (vaikka isänikin oli sitä estämässä ja setäni sinne jäikin) ja asukkaat viimeistä piikatyttöä myöten pakenivat hyökkääjää kaiken omaisuutensa jättäen - niin ymmärrystä ei yleisesti ottaen ehkä paljoa ole.
Ja jos onkin, niin ne liittyvät ehkä lähinnä kaupankäyntiin.
Noora on tässä suhteessa erikoistapaus. Venäjän tavoitteita, tarpeita ja toiveita voi toki jossakin määrin ymmärtääkin - mutta silmitön sota on monelle meistä liikaa.
En itse tunne ollenkaan kaakonkulmia, kun en ole siellä koskaan ollut, muuta kuin matkustanut läpi joillain Pietarin-matkoilla tai käynyt Imatran seudulla. Sen sijaan tunnen muutamia ihmisiä, evakkoperheiden jälkeläisiä, ja he ovat luonteeltaankin satakuntalaisista erottuvia, sosiaalisia, vilkkaita.
PoistaEikö rajapinnassa muka koskaan tavata rajantakaisia, jolloin kulttuurivaihtoa tapahtuu? Onhan meille aikojen kuluessa tullut paljonkin vaikutteita sekä idästä että lännestä, sanastoa, paikannimistöä, tapoja. Ajattelen niin, että väkisinkin asioiden kohdatessa molemmat puolet saavat toisiltaan vaikutteita.
Eilen taisi olla se päivä, jolloin olemme olleet itsenäisiä yhtä kauan kuin olimme Venäjän Keisarikuntaan kuuluva Suurruhtinaskunta.
PoistaYllättävän pitkä aika se oli. Silloin raja oli vain kartalla, vähän kuin läänien rajat nykyisin, ja sen ylitys oli jokapäiväistä. Tallustelihan Lönnrotkin runonkeruureissuillaan Karjalaa, Aunusta ja Vienaa vapaasti ristiin rastiin.
Itsenäistyessämme rajasta tuli oikea raja. Kanssakäyminen rajan yli väheni ja meiltä tehtiin Venäjän Karjalaan jopa sotaretkiä ns. heimosotien aikaan. Olihan siellä Uuno Kailaskin.
Maailmansotien jälkeen raja sulkeutui, mutta nyt Neuvostoliiton sortumisen jälkeen se hiljalleen avautui ja kanssakäyminen vilkastui. Varmaan se näkyi rajapitäjissäkin jotenkin.
Nyt on taas tahti toinen, taas raja railona aukeaa, edessä Aasia, itä, takana länttä ja Eurooppaa.
Iines, olen joutunut agressiivisten sanallisten hyökkäysten kohteeksi, itänaapuri-näkemyksistäni.
PoistaJopa tuttujen illanistujaisissa. Eräiden ystävieni kanssa en voi edes puhua aiheesta, koska heillä edelleen haavat ovat auki ja viha jo vanhempiensa tunneperinnön kautta nyt naapurin johtajaa kohtaan sen kun kasvaa. He asuvat hyvin lähellä rajaa.
Minä en tunne henk.koht. ketään venäläistä. Kylällä on ollut karjatalouksissa apuna itänaapurista mies- lomittajia, ja eräs perhe asui hetken kylällä. Näin heitä vilaukselta jäätelöautolla ostoksilla käydessä.
Mutta. Minä en vihaa Putinia tai venäläisiä. Minulla ei ole syitä siihen. Minulle itänaapuri ei ole tehnyt mitään pahaa. Ainakaan vielä.
Kiitos kunniasta, mutta minä en todellakaan ole ainut toisinajattelija sodan syttymisen syistä. En todellakaan. Tosin vähemmistössä me sodan väärintulkitsijat olemme. Mm. Facebookissa oli ainakin kolme miestoimittajaa, ( silloin kun siellä olin ) jotka kiihkeämmin ja todella rohkeasti esittivät maamme virallisen näkemyksen vastaisia tietoja ja mielipiteitä ko. sodasta. Oli tietysti kiinnostavaa nähdä, että en ole ainut kummajainen.
Myönnän, että mielipiteideni taustalla on osin länsimaisen kaiken sallivan kulttuurin ja ylimielisen oikeassa olemisen ylenkatsetta. En todellakaan koe globaalin demokraattisen kapitalismin atmosfääriä kodikseni ja myönnän, että valtavirrasta poikkeaviin näkemyksiini liittyy myös naiivia vastarannan kiiskeyttä.
Ennen rajan sulkemista saattoi kaupungilla nähdä itänaapurista matkustaneita turistiryhmiä. Nyt kuulee harvemmin puhuttavan venäjää torilla ja kaupoissa. Kauppaliikkeissä on myyjiä yms. ammatissa toimivia joiden intonaatiossa kuuluu venäjän kieli. Myös ukrainalaisia on täällä palvelualoilla ja heitä on vaikea erottaa Venäjältä tänne muuttaneista juuri intonaatiosta.
PoistaOli kylällä eräällä poikamiehellä venäläinen vaimokin, mutta avioliitto ei tainnut kestää kovin pitkään. En tuntenut tätäkään pariskuntaa lähemmin.
PoistaHienoja runoja jälleen kerran! Meillä jyllää katolla nyt valokuidun korjausporukkaa niin että talo jytisee ja tukkii runosuoneni. Katsotaan sanoi tohtori, josko.
VastaaPoistaValoa lupaan
Poistatuoda tupaan
valona ja kuituna
kunnolla puituna
vannoo kuitumies
jalo otsa hies
ja katolla jyllää
kaiken myllää
koko talo jytisee
ja Iinukka hytisee
runosuoni tukossa
ovi tiukasti lukossa?
Mauno Saari ja Klaus Rahikainen ovat kirjoittaneet sivuillaan erilaisia mielipiteitä valtavirrasta poiketen.
VastaaPoistaMauno Saarihan oli takavuosina ihan arvostettu toimittaja ja kirjailija. Olen ohimennen tutustunut hänen nykyisiin kirjoituksiinsakin ja aikamoista bäckmannilaista propagandaahan ne ovat, pakko todeta.
PoistaVenäjä on perinteinen suurvalta ja ne ovat itsekkäitä, kuten nyt Trumpin USAstakin voi havaita. Tai Kiinasta, joka onneksi on kaukana. Oma etu ensin, pienten kohtalo on sopeutua.
Siinä mielessä Venäjääkin voi ymmärtää. Suomen kannalta huono puoli on se, että olemme tämän imperiumin naapurivaltio, yli tuhat kilsaa yhteistä rajaa on reaaliteetti, jota ei voi sivuuttaa.
Siinä mielessä suomettumisessa oli järkeä. (Ihan samassa mielessä sotaanlähdössä Saksan kumppaninakin oli järkeä). Tämä nykyinen linjamme on oikea ja jalo, mutta pakko on kysyä onko siinä järkeä?
Tässä mielessä ymmärrän Nooraa. Ero on siinä, että minun näkökulmani on puhtaasti opportunistinen - eli olisiko viiasainta jättää jeesustelu ja maailmanparannus vähemmälle ja ihan vaan pikkuisen suomettua, jossa sillä välttää tulevat ikävyydet?
Kysyn vaan, en ehdota.
Suomettuminen taisi olla ainoa vaihtoehto tuohon maailmanaikaan. En tiedä, oliko se nyt niin kauhea synti, jos asettaa se aikansa kontekstiin. Aina ei yksinkertaisesti voi eikä kannata vetää vain omaa linjaansa, vaan kokonaisuus on tärkeä.
PoistaSuomettumista voi aivan hyvin verrata siihen nöyristelyyn, jolla läntisen Euroopan johtajat nyt suhtautuvat Trumpin Amerikkaan.
PoistaVältetään ikäviä asioita, ei väitetä vastaan, vähän nuoleskellaan ja lepytellään suu maireana, kun Iso Isäntä kurtistaa kulmiaan.
Toistan itseäni väittämällä, että jos nykytapahtumista olisi tehty elokuva parikymmentä vuotta sitten, sitä olisi pidetty farssimaisena liioitteluna.
Että ei ison ja mahtavan USAn johtajaksi voi valita tuollaista itsekehuista lapsellista pölvästiä.
Vaan meillä Stubb on ilmeisesti lopettanut golfin Trumpukan kanssa. Ja joku toinenkin jätti menemättä johonkin Trumpin tilaisuuteen.
PoistaEttei se vaan olisi toisin päin…?
Poista