Sananlasku 6: Älä lyö lyötyä

Sain kortin Gambiasta. Hei! Täällä ollaan viikko Sheraton-hotellissa, jossa ruoat ja juomat kuuluvat hintaan. Atlannin tuuli on vilvoittava. Niin on Kokemäenjoenkin, ja vesi on lisäksi noussut pellolle, jonne on rantautunut joutsenia. Kastelen jalkani, ja farkkujeni lahkeet ovat puolipohkeeseen märät ja kuraiset. Toisaalta ymmärrän hyvin M:aa, sillä hän on aina pitänyt enemmän nopeasta siirtymisestä paikasta toiseen ja läheltä kauas, minulle taas riittää se, että hitaan matkanteon jälkeen saan jossakin paikassa nojata selkääni lämpimään talonseinään ja katsella vierasta maisemaa, oleutua siihen. Pienellä pöydällä vieressäni voisi olla lasi viiniä ja pöydän toisella puolen ystävä, viinilasinsa kanssa. Näin me suunnittelimme M:n kanssa, ennen kuin hän löysi rakkauden netin deittipalvelusta.

Olen blogissani puolustanut tai selittänyt Rahmi Sahindalia, Susan Kuros-Ruususta, Nina Mikkolaa, Mari Kiviniemeä, Tanja Karpelaa, Esko Kiesiä, kalapuikkopojan keittäjää, videopojan käräyttänyttä, ja monta muutakin henkilöä, joita on julkisuudessa juurikin aiottu lynkata heidän ilmeisen väärän ja tuomittavan tekonsa vuoksi. Tai sanotaanko niin, että heidän lynkkaamisensa on ollut ikään kuin yhteiskuntasopimus, valtaisasti hyökynyt vihan ja närkästyksen aalto, joka on liikkunut kuin Japanin tulva temmaten mukaansa talot ja puhelinpylväät. On ikään kuin suicide mennä siihen väliin puolustamaan lynkattavaa. Ja juuri näin olen tuntenut tarvetta tehdä. Puolustaa alhaisen teon tehnyttä, nähdä teon taakse. Jos olisin lakimies, en olisi syyttäjä, vaan esimerkiksi Anneli Auerin puolustaja.

Eilen näin marketissa nuoren tumman naisen, ehkä romanialaisen, jollaisia täällä ei ole vielä näkynyt. Hän istui marketin sivupenkillä, ostoskärryjonon vieressä ja huojutteli itseään, lattiaan katsoen. Huomasi katseeni, jonka arvelen nyt jälkikäteen muisteltuna kysyväksi. Palauttaessani kärryjä katsoin häntä taas, ja hän alkoi puhua outoa kieltä, josta erotin sanat "tuu juro" tai kaksi euroa, en muista enää kumpaa kieltä se oli, vai oliko kumpaakaan, joka tapauksessa en ymmärtänyt sitä kieltä, näin vain itkunsekaisen ilmeen. Näytin hänelle ostoskärryjen metalliavainta, sillä minulla ei ollut kolikon kolikkoa, ei rahapussia mukanani, koska ostan ruuat marketissa olevalle tililleni. Nainen jatkoi pyytämistä, ja selitin hänelle että minulla ei ole rahaa mukanani, ai häv no mani ät ool. Koetin sanoa englanniksi, että minulla on tili kaupassa, ei rahaa, ja näytin hänelle korini sisältöä - nou mani, tsast appelssin änd som other fruits and margarin and rypsioil. Nainen ei ymmärtänyt sanaakaan, pyysi vain kahta juuroa ja itki ahdistuneena. Minä en pystynyt viestimään, että vaikka minulla on ostoksia, minulla ei ole rahaa. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, en pystynyt auttamaan millään muulla tavoin kuin tarttumalla häntä hartioista, halaamalla. Ostoksiani hän ei tahtonut, vaan jäi penkille huojumaan.

Jälkeenpäin mietin, olisiko minun pitänyt huutaa marketissa, onko kellään kahta euroa, tulkaa nyt hyvät ihmiset auttamaan. Vaan kun minulta ei käy se huuto. Sokea ei voi taluttaa kuuroa. Ääntä olisin tarvinnut tänään aamullakin, kun koetin peruuttaa minulle puhelimessa tuputetun Dna:n Etutilin. Sanoin puhelinmyyjälle, että en tarvitse tällaista etuisuutta, jossa saa lisää halpaa puheaikaa, koska en soita koskaan minnekään puhelimellani. Olen puhevammainen, lisäsin hänelle uhmakkaasti. Jaaha, no, siinä tapauksesa me pannaan tämmöinen ja tämmöinen ja saatte siitä tilausvahvistuksen. Sain mitä ilmeisimmin erikoismitoitetun vammaiskohtelun. Tilausvahvistuksesta huomasin, että Etusopimus pitää sisällään sen, että liittymää ei voi purkaa sopimusaikana, ja halusin tietenkin heti purkaa sopimuksen. Hain tunnin verran Dna:n sähköpostiosoitetta - lähetin kaksi viestiä vanhaan osoitteeseen, ja ne palautuivat, koska ilmeni, että Dna on lopettanut kokonaan sähköpostiyhteyden asiakkaisiinsa. Toisin sanoen minulle jää ainoaksi mahdollisuudeksi etanaposti Lahteen. Kuinkahan paljon Suomessa on muuten kuuromykkiä ja muita puhevammaisia, jotka eivät voi viestiä puhelimitse?

Vieläkään en tiedä, ketä äänestän. Kenties kokeilen vielä vaalikoneen ja koetan olla läpeeni rehellinen joka kysymyksen kohdalla. Vaan jos ehdokas ei olekaan yhtä rehellinen?

(Maalaus Edward Hopper)