Mökkeily on ympäristökatastrofi

16.6. Olen seurannut pari päivää yksinäistä ruskeata lintua, joka läheltä näyttää merihanhen poikaselta. Sulkasatoa näkyy kyljissä. Kuuluuko näin pienen olla jo yksin erossa laumasta? Hyvin se kuitenkin näyttää pärjäävän, kalastelee matalikolla uiskennellen. 

Mökillä on työtä, ruoho kasvaa hullun lailla. Juuri leikattu kaipaa taas uusintaa. Polttopuita on kannettava. Ja pilkottava sytykkeitä, pieniä tuohisia tikkuja. Pesä savuttaa. Sähkölieden uuni käräytti piirakan mustaksi alle 200 asteessa. Liesi kuumeni niin, että se oli irrotettava valovirrasta. Eihän liedellä ikääkään ole kuin nelisenkymmentä vuotta. Toissa kesänä viisikymmenvuotias, äidin ostama Bauknecht-jääkaappi laski vedet alleen ja erosi täysin palvelleena tästä huushollista. Kiitos vaan koneet, hyviä olette olleet, ei teidän veroisianne enää mistään saa. Prego-uuni kahdella levyllä maksaa 69,90 verkkokaupassa. Mahtaako kestää neljääkymmentä vuotta?

Televisio päättää ihan itse, milloin suvaitsee näkyä ja milloin pistää mosaiikkipalapeliksi. Vakavalla mielellä ei kannata aloittaa elokuvan katselua, kesken se kuitenkin jää. Riippumatto haisee pahalta. Olin unohtanut sen talveksi likaisen maton päälle verannalle. Reikäkin siinä on. Ikä viisitoista vuotta? Roskiin. Puut ovat yhtäkkiä kasvaneet varjostamaan mökkiä, ja pihaa. Pöheikköä raivaamaan tarvitaan trimmeri ja armeija miehiä. Tuolia on siirrettävä entistä lähemmäs naapurin aurinkoista rajaa, sen mukaan miten aurinko laskee pöheikköön.

Muuten on mukavaa. Ei ole mökin voittanutta. Sanoo nimimerkki Pyykit liossa ämpärissä, Kylän paras kesätiskaaja ja Kuuman veden kantaja.

  

17.6. Poliittinen osasto: Ettei vaan tulisi mahalaskua.

(Valokuva Iines 15.6.2019, yllä yksinäinen merihanhen poikanen, alla Suomen Joutsen)

Ihmisen puolue

Kuka perustaisi Ihmisen puolueen? Ihmisen, ei ihmisten. Ei köyhän, ei leskien eikä erotettujen, ei yksinäisten eikä perheellisten, etenkään lapsiperheiden, ei vanhusten eikä työttömien, ei yksikätisten eikä kolmitissisten, ei mamujen eikä kantiksien, ei mustien eikä valkoisten, ei homojen eikä transujen, saatikka heteroiden puoluetta. Heillä on jo äänitorvensa. Ihmisellä ei ole, pienellä ihmisellä, jonka digi* on jo osittain nielaissut. 

Digi ei katso, onko ihminen köyhä tai rikas, oikea- vai vasenkätinen, tumma tai vaalea, kuluerä vai veronmaksaja. Se kohtelee kaikkia samanarvoisesti, joten tietyssä mielessä se on oikeudenmukainen. Kun digiongelma kohtaa pienen ihmisen, taivaatkaan eivät auta, eli hengellisenkin avun voi unohtaa. 

Minut digiongelma on kohdannut usein viime aikoina, ja mainitsen  nyt kaksi uuvuttavaa tapausta. Toinen on Suomen Postin Netposti-palvelu, juuri nyt muutettu Omaposti-palveluksi. Toinen on Dna:n asiakaspalvelu. 

Dna:lta hankittu pöytäkoneen modeemi meni rikki ja sen myötä internetyhteys lakkasi toimimasta. Ensinnä seurasi helvetillinen odotus, että nörttipoika vastaisi palvelupuhelimeen. Kun vastasi, tulivat tyypilliset resetointiohjeet ja muut yksinkertaisille ja vanhoille tarkoitetut neuvot (piuhat seinässä? -osastoa). Lopulta neuvo viedä modeemi lähimpään dna-kauppaan. 

Säästän teidät yksityiskohdilta, mutta mainitsen, että tarvittiin useita käyntejä ja tuskastuttavia soittoja, ennen kuin sain oikean modeemin kainalooni. Lopullinen vika selvisi muutaman viikon jälkeen: kyseessä oli asiakaspalvelijan näppäilyvirhe, jonka vuoksi modeemi ei yhdistynyt meikäläisen huusholliin. Odotus johtui paljolti palvelun odottamisesta puhelimitse. Ihminen voi siis olla jopa neljä viikkoa ilman internetyhteyttä, jos hän on vain yhden yhteyden varassa.

Toinen tapaus on siis Suomen Postin Netposti-palvelun lopettaminen. Koetin tehdä sen nettilomakkeella, jota etsin tunnin verran Postin sivuilta pitäen samalla asiakaspalvelupuhelinta auki, josko ihminen vastaisi minulle. Ihminen ei vastannut. Eikä sivuilla ollut valmista lomaketta Netpostin irtisanomiseen. Lopulta kirjoitin irtisanomisen yleiseen asiakaspalautteeseen. Syynä irtisanomiseen oli se, että Netposti ilmoitti virheellisesti punaisilla laskuilla, että lasku on myöhässä 4 päivää  tai 1 päivää, vaikka lasku oli maksettu jo ajat sitten. Netpostihan lukee ihmisen paperilaskut, ja kopioi ne sähköpostiin, joka lähetetään asiakkaalle. Minulle tulee arviolta kaksi laskua kuukausittain paperilaskuna ja hoidan ne aina jopa ennen eräpäivää. 

Kun vihdoin luulin onnistuneeni irtisanomaan Netpostin lähettämälläni palautteella, tulikin ensin Omapostiksi muutetun Netpostin mainos.  Sitten kirje, jossa kysyttiin syytä irtisanomiseen, vaikka syy oli siinä irtisanomiskirjeessä selkeästi mainittuna. Seuraavaksi tuli jostakin digilinnakkeen uumenista kirje, jota epäilen tekoälyn lähetteeksi. Välitysfirmaksi on merkitty Noreply Customer Service. : 


"Hei
Kiitos, kun asioit kanssamme!
Tämä viesti koskee asiaasi "Tukipyyntö Netpostista (Kanava: Netposti)" (003xyz15). Kerrothan miten onnistuimme?
Olisi hienoa, jos ehtisit auttaa meitä toimimaan fiksummin!
Linkki kyselyyn
Palautettasi odotellen,
Postin asiakaspalvelu
Postiluukkusi on nyt siellä missä sinäkin. Lataa OmaPosti-sovellus kännykkääsi ja saat kirjeet, laskut ja paketit yhteen paikkaan. Lue lisää>>
***
Hej
Tack för att du vill sköta dina ärenden hos oss!
Detta meddelande gäller ditt ärende "Tukipyyntö Netpostista (Kanava: Netposti)" (003xyz15).
Berätta hur vi lyckades, din åsikt hjälper oss att bli bättre.
Länk till blanketten
I väntan på din respons,
Postis kundtjänst
Din brevlÃ¥da finns där du finns. Ladda ner OmaPosti-appen i din mobil och du fÃ¥r brev, fakturor och paket till samma ställe. Läs mer>>"

Säästän teidät kolmannelta kieleltä. Eiköhän tämä kirjeviestinnän helmi kerro oleellisen.

Ihminen on ulkoistettu isojen yritysten palveluista kuulumattomiin ja näkymättömiin. Tunnen itseni maanmittari K:ksi, joka  yrittää saada yhteyttä kylää hallitsevaan linnaan, mutta kohtaa kaiken aikaa erilaisia esteitä. Asiasta päättäviä henkilöitä hän ei tapaa ollenkaan, ainoastaan alempia virkamiehiä, ja silloinkin kun hän tapaa jonkun ihmisen, kunnollista kohtaamista ei tapahdu,  vaan vuorovaikutus jää pinnalliseksi. 

Eli kuka perustaisi Ihmisen puolueen, jossa teemana olisi Kohtaa ihminen elävässä vuorovaikutuksessa kasvoitse tai äänitse? Keskiössä olisi  ihminen, joka nousisi vastustamaan digin ylivaltaa ja vaatisi ihmisiä takaisin linnakkeiden labyrinteista vastaamaan asioista. 

Erikoisen tärkeäksi asian tekee juuri nyt se, että ihmistä ollaan ulkoistamassa myös terveyspalveluista puhelinlääkärien hoidettavaksi, virka-aikana, jos asuu Kehä II:n ulkopuolella. Juurihan lehdessä luki, että terveyskeskuksissa hoidetaan, jos hoidetaan, enää vain vähiä ja hiljaisia, joilla ei niin väliä ole.  Muilla on työterveyshoito ja yksityiset sairauskuluvakuutukset yksityissektoria varten. Menkääpäs huviksenne maaseudun terveyskeskukseen. Hiljaista kuin huopatossutehtaassa. Ulkoistus on jo käynyt, ihmiset on poistettu.

Ja mikä tärkeää, tässä palveltaisiin ihmistä huolimatta hänen mahdollisista rikkauksistaan. Kaikki olisivat samalla viivalla. Lapsiperhe ei tunkisi sinkkujen ja lapsettomien edelle, mamu ei tunkisi kantiksen edelle, kepulainen ei tunkisi persun edelle,  eikä homo tunkisi heteron edelle. Kaikkia palveltaisiin iloisesti hymyillen ja kuunnellen. Myös Björn Wahlroosia, Antti Rinnettä, Jussi Halla-ahoa. Ketään ei ylenkatsottaisi. 

Mikä parasta - työllisyys nousisi kohisten yhdeksäänkymmeneen prosenttiin.



* Nimitän tässä digiksi kaikkea koneellista ja tekoälyllistä maailmaa.

Poliitikot irti lapsista!

3.6.  Hämmästyttää tulevan hallituksen röyhkeys kävellä opetusväen yli puuttumalla koulutuksen sisältöihin kysymättä niiltä, joilla on alan tietämys ja osaaminen.

Ilmoitusasiana oppilaille ja opetusväelle annetaan, että ruotsi palautetaan pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin ja koulunkäyntivelvollisuus ulotetaan toisen asteen suorittamiseen saakka. Siitä en tiedä, tarkoittavatko poliitikot uudistuksen niin, että suorituksista on pakko päästä läpi.  Ilmeisesti?

Pakko on huono kannustin  laiskanpulskeille poikajulleille. Heitähän ruotsin kielen inhoaminen useimmiten koskee. Totuus on, että tytöt pärjäävätkin kielissä poikia paremmin ja poikia useammin myös valitsevat ruotsin kielen. Pojilla on myös tuhat ja yksi perustelua sille, miten pärjätä työelämässä ilman ruotsin osaamista. Hivenen koomista on se, että perustelut ovat usein varsin päteviä.

Entä maahanmuuttaneet? Koskeeko ruotsinpakko myös niitä suomalaisia, joille suomen kielikin tuottaa vaikeuksia? Vai tuleeko heille ohituskaista, jolle perisuomalaiset - viittaan Osmo Soininvaaran lausuntoon: Itä-Suomen pojat uhrattiin -  pojanjullit eivät pääse?

Kovasti on tässä ruotsin pakkoajossa työtä, ja merkit viittaavat siihen, että jos homma hoidetaan huolella, tarvitaan tukiryhmiä, jotka kahden viime hallituksen aikana on poistettu. Rahaa tarvitaan taatusti enemmän kuin siihen on varattu, etenkin kun uusia opettajanvirkojakin tulee perustaa.

Lähisukulainen opettaa myös ruotsin kieltä. Hän on usein sanonut, ettei kannata pakkoruotsia, koska vastentahtoiset oppilaat laskevat koko luokan opiskelumotivaatioita  ja aiheuttavat negatiivisia viboja koko luokkaan. Itsekin havaitsin työssäni, että parhaita tuloksia saatiin vapaaehtoisryhmistä. Henki oli hyvä ja innostunut ja tunneilla oli kaikilla jopa hauskaa.

Jos joku ei halua jotakin opetusta, olkoon ilman ja valitkoon muuta. Itsepä tiensä valitsee.

4.6. Perustelu sille, että toinen aste tehdään pakolliseksi, on ontuva: halutaan estää nuorten syrjäytyminen. Tavoite on tietysti hyvä, mutta keino kuin entisajan kasvatusoppaasta. Pakolla ei tehdä muuta kuin ruumiita.

Jos joku on syrjäytymisvaarassa tai syrjäytymään taipuvainen, merkit näkyvät jo ala-asteella ja jopa päiväkodissa. Resurssipaukut tulee siis suunnata varhaiseen kasvatukseen ja ohjaukseen ala-asteella. Teini-iässä nuori on jo omaksunut roolinsa, jota on vaikea muuttaa pysyvästi. Apu jääkin usein pinnalliseksi tukemiseksi Kiva koulu -höpötyksen merkeissä.

Olen koulutuksen kannalla, mutta en usko poliitikon säätämään kouluun. Yhtään pätevää opetusministeriä en muista. Jokainen järjestään on ollut enemmän tai vähemmän pihalla, ja propellit ovat pyörineet päässä vinhaan. Esimerkiksi Krista Kiuru aikanaan ehdotti vähälle huomiolle jääneen kuningasajatuksensa, että opettajille riittäisi  välitutkintokin. En muista kenenkään älähtäneen.

Jos nyt jo hallitus tekee tällaista jälkeä, mitä tapahtuu, kun opetusministeri pääsee vauhtiin? Varjele Luoja Suomen kouluja  ilmiöopetuksen laajennuksilta!

(Valokuva Iines, Viherpeipon poikajulli)