6.10. Keijo lähti, Pentti tuli, ja Pentin apupoika, timpurinoppilas. Pentti haukkui ensi töikseen Keijon työt. Putket olivat liian alhaalla, eikä ollut olemassa niin ohutta levyä, joka koteloksi sopisi. Vaatehuoneessakin Pentti puhisi. Ei ei ei, ei tähän mitään saa, klopit ovat tehneet väärin. Pentti lähti mittanauharulla, kynä ja ruutulehtiö kädessä ulos soittamaan.
7.10. Tänään Pentti on haukkunut puolalaiset timpurit, virolaiset timpurit ja suomalaisen 70 - 80-luvun rakennustyön. Pentti on vanha mies, eläkeläinen, tekee viraapelitöitä entiselle työnantajalle. On nyt linnoittautunut tuulikaappiin, niin etten pääse ulos enkä sisään, jos menen ulos ja haluan palata. Sahaa ulkona levynpalan kerrallaan, kapuaa tikkaalle, niittaa palan kattoon, kapuaa alas, sahaa ulkona palan, kapuaa ylös, niittaa palan kattoon, kapuaa alas, kömpelösti mutta kuitenkin. Mietin, voisiko Pentin työtapoja tarkistaa. Hän sopisi mielestäni varastokirjanpitäjäksi. Tai sitten hän vain tietää, miten pitää tehdä - pala kerrallaan ja kiireettä hyvä tulee, ei roiskimalla, kuten nuori putki-Keijo.
Remonttia on nyt kestänyt kohta kaksi kuukautta. Laskusta ei ole vielä tietoa enkä tiedä sitäkään, miten sen maksan. Ei ole suuria säästöjä, kuten tällä sukupolvella on, mm. Osku Pajamäen mukaan. Muistanette tämän vanhemman polven mädännäisyyttä raikkaasti tuulettaneen nuoren miehen, jolla on tieto.
Samaa pajamäkistä virttä veisataan sivupalkissa olevan Takkirauta-blogin tuoreessa kirjoituksessa X-sukupolvesta. Kirjoitus rinnastaa nuoremman X-sukupolven vanhempaan polveen, käsittääkseni suuriin ikäluokkiin. Luin pitkän kirjoituksen tarkoituksella kursorisesti, koska ajattelin sanoa teeseistä pari valittua sanaa, joissa en toistele alkuperäistä kirjoitusta jottei menisi inttämiseksi. En ole kuitenkaan arvostelemassa kirjoittajaa, jonka napakkuutta ihailen, vaan näkemyksiä, joita aivan yleisesti kuulee ja näkee kaikkien suusta. Poimin teesit tähän ja lyttään ne yksi kerrallaan.
1. Nuorempi polvi on saanut kärsiä epäluottamuksesta kaikkea kohtaan. Vanhempi on voinut luottaa kaikkeen.
Kissan villat. Minun aikanani sai tottua siihen, että työpaikat täytettiin suhteilla, ja oli aivan tavallista, että pätevintä eikä köyhintä valittu. Meitäkin lomautettiin ja meiltä opettajilta uhattiin viedä palkka ilman vapaita. Töiden perään piti lähteä kauas, kotiseudulle jäi harva. Yliopiston ovet eivät suinkaan auenneet kaikille halukkaille, ja ainakaan opiskelemaan ei päässyt sinne minne halusi. Epävarmuus opintojen sujumisesta ja tulevaisuudesta oli suurta.
2. X-sukupolvea leimaa jatkuva taistelu kaikesta. Vanhempi sukupolvi sai kaiken lahjana.
Katin kontit. Minua vanhempi polvi maksoi opintonsa kokonaan omilla töillä ja erilaisilla lainoilla, sekä hieman myöhemmin valtiontakaamilla opintolainoilla, jotka oli maksettava pennilleen ja korkoineen takaisin. Tämä usein unohdetaan, kun puhutaan vain siitä, että oli halpakorkoiset lainat. Opintotuista nähtiin vasta unta, ja ensimmäinen opintotuki lukukaudessa oli luokkaa sata euroa syksystä jouluun saakka. Ne olivat kovia vuosia. Minullakin oli valmistuessani lainaa melkoinen määrä harteillani. Työpaikkojakaan ei kasvanut pellossa, vaan niihin oli kovat vaatimukset, jotka silloisella koulutuksella kyllä saavutettiin - ihan itse puurtamalla. Usein unohdetaan sekin, että opinnot ovat nyt kummasti keventyneet ja kaventuneet. On kuultu huhuja, että gradukin voi olla jopa vain 50-sivuinen, kun ennen ei ollut yrittämistä alle 120 sivun. Joku selviää gradustakin ryhmätyönä tehdyllä tutkimuksella, johon materiaalin saa yliopistolta ja kaveri hoitelee kyselyn.
3. X-polvi ei ole voinut vaikuttaa omilla valinnoillaan mihinkään, vanhempi polvi on.
Hevon hierakat. Kaikkiin paikkoihin on pitänyt pyrkiä. Koulussa ei kysytty, mitä saisi olla, valintoja ei voinut tehdä missään vaiheessa, kaikki kävivät saman opetuspumaskan lävitse. Työväestön lasten mahdollisuudet päästä jo oppikouluun olivat rajoitetut, opintojen ohjausta ei ollut ja huonoimmat ja köyhimmät jäivät rannalle. Ei ollut mitään tukia kenellekään koskaan eikä missään tapauksessa. Monoja jaettiin näkyvästi alakoulussa ilmaiseksi kaikkein köyhimmille. Jos ei pärjännyt opin kyydissä, putosi pois eikä kukaan perään kysellyt. Että tätä se ilmainen koulutus oli ennen X-polvea.
4. X-polven lapsilla tullee vasta kamalaa olemaan! Köyhempää kuin koskaan kellään.
Kilin kellit. Koskaan ei ole ollut niin suuria lapsilisiä, niin pitkälle vietyä päivähoitoa, niin paljon tukitoimia, niin pitkälle passattua opinpolkua, niin mainioita opetusvälineitä ja viestintätekniikkaa, ylipäänsä niin suurta yhteiskunnallista hyysäämistä ja hyvinvointia kuin näinä aikoina ja taatusti jatkossakin. Lapsiperhe on pyhä, se on tabu, sen etuihin ei kosketa - tämänkertainen lapsilisään kajoaminen oli vahinko, työtapaturma, joka ei toistu, supistukset otetaan jatkossa vanhusten huollosta - käytäville ja kellareihin mahtuu lisää yksinäisiä peräänkyselemättömiä vanhuksia. Sillähän vanhemmista nopeimmin päästään ja saadaan tilaa X-polvelle ja Osku Pajamäelle.
Sisar julistaa asiaa, totta joka sana, aamen.
VastaaPoistaSuurimmalle osalle meistä oli kirkkaan selvää, että kun koulu oli käyty, maailmalle oli lähdettävä. Töihin tai opintoja jatkamaan.
Ja jatko-opinnot oli maksettava itse. Muistan vieläkin, miten iso ilo oli, kun valtio takasi opintolainan - se tarkoitti vain, että lainaa sai. Eihän työläisperheen lapsi muuten olisi pankista mitään saanut, huutia.
Ja joka penni oli maksettava takaisin korkoineen. Perintöjäkään ei saatu, vaan omat asunnot ja mökit oli maksettava itse. Ne jää nyt perinnöksi uudelle polvelle.
... ja perintövero voitelee kertaalleen verotetuista tuotoista hyvän siivun yhteiskunnan lompsaan, kun asunto-osakkeet ja kesämökit vaihatvat paikkaa perheessä. Olkaatten niin hyvät, X-polvi!
PoistaMeilläkään ei ollut kahta sanaa siinä, pitikö jatkaa koulua ja pyrkiä sitten siitäkin vielä eteenpäin elämässä. Se oli nimenomaan yrittämista ja itsestäänselvää vastuunottoa omasta tulevaisuudesta. Masennuksia oli monella, mutta ei auttanut, opiskella piti ja töitä hankkia vaikka mistä.
Olisin kyllä valmis uskomaan, että jollei radikaalia muutosta tapahdu, nuo Takkiraudan blogissa esitetyt tulevaisuuden visiot luultavasti toteutuvat. Euroopassa ja globaalimminkin on suuret joukot työttömiä nuoria joiden elämänarvot ja tulevaisuuden usko ovat täysin hukassa. Millä nämä suuret nuorisomassat saadaan vakuuttumaan paremmasta tulevaisuudesta, kun kaikki mahdollisuudet toivoon paremmasta huomisesta ovat tukossa. Miten sitten vaikuttanee se, että joille kuille on tulossa omaisuutta perintönä, kun meidän sukupolvemme kuukahtaa viimeistä myöten. Toisaalta onko vanhoilla kiinteistöillä paljonkaan arvoa enää vaihtaa rahaksi. Ja kuka niitä edes ostaa, kun tarjontaa on yllin kyllin.
VastaaPoistaKyllä tää kapitalistinen arvomaailma on ollut suurin syypää nykyiseen maailmantilanteeseen. Rahaa, ja materialistista elämää palvoessa on unohdettu ihmiset, miten tässä pääsikään näin käymään?
Kapitalistinen arvomaailma? Minusta X-polvella se on, ei vanhemmalla ikäpolvella, joka kasvoi vasemmiston rummunpärinässä punalippujen liehuessa. Sehän tähän on johtanut.
PoistaMikä se muutos voisi olla, Leonoora? Mikä voidaan muuttaa? Pitääkö rahaa antaa enemmän jonnekin? Eli rahallako se kapitalismi torjutaan?
OIkeudenmukaisella rahanjaolla torjutaan kapitalismin aiheuttamia sosiaalisia vaurioita ja ongelmia, siihen lisättynä julkiset palvelut, jotka kuuluvat ennaltaehkäisevään toimintaan.
PoistaNo, tietty ei se näin yksinkertaista ole, mutta noin niinkuin periaatteena ihan hyvä ja toimiva. Ei koskaan kannata purkaa tai tuhota niitä asioita jotka toimivat hyvin. Parantaa aina voi, sitä mikä on.
Kapitalismin aiheuttamat sosiaaliset vauriot Suomessa? Mitkä ne meillä ovat ja mikä kapitalismi? Maatahan on johdettu useimmiten mm. demareitten hallitusvastuulla ja heidän ollessaan joskus jopa enemmistönä sosialidemokraattien suosion aikoina.
PoistaJa kuka sen määrittele, mikä on oikeudenmukaista rahanjakoa? Kommunistiko?
Minulla meni vähän aikaa tajutessa, mikä on x ja mikä y. Y-sukupolvi on siis se ilkka-christian björklundilainen, joka keksi joukko-opin ja opiskelijademokratian?
VastaaPoistaMinä vain ujosti haluaisin kysyä y-sukupolvelta, kumpi se on parempaa marmeelaatia, vattu- vai mansikka-? Ja oikeinko sitä on voinut ilman mitään rajoitteita laittaa lettujen päälle ja vaikka väliin? - Eikö se ole välillä vähän ätläkkää, kun sokeripullaa kahviin sotkee ja sokeria on kuitenkin melkoisesti kupissa?
Olisiko teillä muuten vipata muutamaa euroa, vähän on tehnyt tiukkaa viime aikoina; myönnän kyllä, että omasta syystäni, kallita perunoita valmiissa pussissa ostin ja näkkileipäkin oli sellaista kalliimpaa laatua.
y-sukupolvea ei tulisi mielestäni sillä tavalla haukkua, minä suuresti ihailen, kun ylioppilastalon valtasivat ja muutenkin maailman paransivat - ja jos eivät nin parantaneetkaan, mutta ensimmäisinä hengitys haisi valkoviinille ja valkosipulille. Eivätkä koskaan pesseet hiuksiaan.
Viimeisimmästä eläkeratkaisusta en sano mitään, kun se oli ihku. Vähän minä olen hirttoköyttä jo katsellutkin.
Siis puhun vain X-sukupolvesta, jonka olen tässä määritellyt nuoremmaksi sukupolveksi, en kaikkein nuorimmaksi eli X-polven lapsiksi. Y-polvesta en ole puhunut, ja jos Takkirauta on, en ota siihen kantaa, en ole arvostelemassa häntä, vaan noita teesejä, joita hän X-polvesta esittää.
PoistaEi ole vipata, Riku, kaikki on kiinni ylettömässä omaisuudessani, asunnossa ja autossa. Käyttöraha on muutaman lähivuoden minimissä. Tyttärelle vippasin jo satasen, kun opettajille ei makseta Helsingissä täyttä palkkaa elo- eikä syyskuussa. Täysi palkka pidetyistä tunneista tulee vasta lokakuun puolivälissä. Suostuisikhan muuten työmiesi tähän, ettei saisi lähes puolta palkastaan kolmeen kuukauteen?
Yritän tässä kirjoitustasi tihrustaa, kun nälältä tekee vähän heikkoa, mutta helsinkiläisten tai opettajien tilanteista en tiedä mitään. Täällä maalaiskaupungissa me lättähattunuoriso, noin hiukka yli viiskymppiset, yritämme oravia ja tilhiä pyytää ravinnoksemme, naakka on melkoinen juhla-ateria.
PoistaTyömies ei ole palkkkaansa ansainnut, pesäpallomailasta saa tilipäivisin päähänsä ja työantaja kysyy: "maksanko vielä lisät?"
Ymmärrän vikurointisi, Riku. Vaan mitäs sanot siihen, että muuan yli kuusikymppinen valtiotieteilijä ei ole eläissään saanut koulutustaan vastaavaa työtä. Korkein hetki uralla oli se, kun hän tukityöllistettynä 80-luvulla pääsi puoleksi vuodeksi kortistosta töihin Työvoimatoimistoon, jakamaan töitä eli "ei oota" muille työttömille. Kerran hän haki ison kaupungin kaupunginjohtajaksi, ja lehdessä oli maininta protestihakijasta - vaikka hän on maisterisihminen!
PoistaNyt onneksi kuriton sukupolvi on lähtenyt kadulle, ainakin täällä pääkaupunkiseudulla, varustautuneena pesäpallomailoin ja muin urheiluvälinein, ottaakseen onnen omaan käsiinsä.
VastaaPoistaLehden mukaan kyseessä on internationalismin uusi kukoistus, sillä 50-päistä iskurijoukkoa kuvattiin "monikansalliseksi". Vapise porvari, jokin aave kummittelee taas taivaalla!
Ovatkohan nämä nuoret vireät katujengiläiset nyt sitten sitä sukupolvea, jolla tullee menemään tulevaisuudessa huonosti - Takkiraudan viimeinen pykälä?
PoistaKuvitella, näin yritteliäs ja fiksu jengi. Harvoin kuulemma on nähty yhtä taitavia mailankäyttäjiä.
Ennen oltaisiin sanottu, että sitä putkiremppaasihan tehdään kuin Iisakin kirkkoa, mutta X-sukupolvi tulee sanomaan, että kuin Olkiluodon voimalaa.
VastaaPoistaPutkiremonttia asukkaan näkökulmasta pidentää putkiliikkeiden toimintatapa: tehdään joskus useallakin työmaalla yhtaikaa ja ollaan välillä muualla. Ja toiseksi se, että tehdään vaihe vaiheelta ja käydään siis monta kierrosta per yksi asunto.
PoistaJos ajattelee mitä tahansa muuta asiakas - työnsuorittajasuhdetta, niin rakennusalan ammateissa työn suorittaja on kuningas, joka toimii niin kuin tahtoo. Kaikkialla muualla asiakas on kuningas.
Totta puhuakseni, en minä sukupolvien välisiä varallisuuseroja ole juurikaan pohtinut. Näyttäisi kyllä siltä, että kulminaatiopiste aineellisessa onnessa on ohitettu. Paljon käyttävät ihmiset aikaa ja vaivaa todistellessaan etenevän eriarvoisuuden luonnollista ja oikeudenmukaista luonnetta: "luuserit häviävät". Niissä luusereissa alkaa vain tohtoreita myöten olla sellaisia, joista se ei ensimmäisenä tulisi mieleen. Tunnetusti taitelijamme elävät hyvin niukasti, mutta ei sen luulisi olevan mikään herkkupala tieteen sarallekaan ryhtyä. Pätkätöitä ja työttömyyttä, ruoska viuhuu orjatyöläisten selissä ja yliopistot tekevät tiukkaa bisnestä, tietotehtaita kun ovat.
VastaaPoistaEi meistä kukaan ole keskivertotapaus sukupolviasioissakaan. Minä kuulun kuulemma punk-sukupolveen, vaikka minulla oli silloin kyllä vaatetus lähempänä viiskeetluvun rokkimuotia. Muuten kuuluin suureen enemmistöön: ns. tavallisiin, jotka aina unohdetaan, koska mediaseksikkyyttä ei ole.
Sofi "Nobel" Oksanen muuten kuuluu puhuneen Sleepy Sleepersin "Takaisin Karjalaan" lp:stä jonkinlaisena suomettumisen vastustusilmiönä. Höpö höpö. Jos nyt nimeä joutuivat muokkaamaan, niin se on sangen ymmärrettävää.Levy oli vain niin kerta kaikkisen huono, että sitä ei kukaan voinut ottaa tosissaan. Kohinaa täynnä olevaa änitystä myöten: muistan kun melkein seiniä pitkin kävelin, broidin sitä huudattaessa. Yhtye teki sittemmin hyviä juttuja, mutta kokonaisen levyn kuunteleminen ei ole mielenterveydellisillä perusteilla suotavaa.
Meni vähän tajunnanvirraksi.
Rankkoja tuollaiset putki- ja muut remontit ovat, kun kestävät ja kestävät. Saatan kuvitella, että on jopa olemassa ihmisiä, joille kustannukset ovat niin ylivoimaisia, että joutuvat asunnoistaan luopumaan.
Täsmennän tuota sivupolkuani. Sleeparit teki sittemmin paljon loistavia rokkikappaleita, joita kyllä silloin tällöin kuuntelen. Yleensä jokaisella levyllä suurin osa oli kuitenkin aivan käsittämättömän huonosti tehtyä tuubaa. Loppuaan kohti yhtye ajautui yhä selvemmin covereita tekeväksi jukeboksiksi, jota seuraajansa Leningrad Cowboys on kokonaan. Huonouden ylistystä, vaikka Kaurismäkin yhytyettä leffoihinsa ottikin.
VastaaPoistaPutkiremontit vievät oman käsitykseni mukaan lähes aina kodin joltain taloyhtiön asukkaalta. Jos remontti maksaa halvimmillaan yli sata euroa neliömetriltä, on selvää, ettei kymmenien tuhansien euron remontteihin löydy rahaa tai edes maksuhaluja kaikilta. Omassa taloyhtiössä on kymmenen asuntoa tässä asumassani talossa, ja yksi nuori lasta odottava lapsiperhe on lähdössä pois, vaikkei tämä remontti ei ole kalleimmasta päästä, koska viemäreitä ei uusita, vain käyttövesiputket. On myös yksi vanhuspari, jonka tilanne on kriittinen.
VastaaPoistaSofi Oksanenhan puhuu railakkaasti Suomen poliittisesta ilmastosta Frankfurtin kirjamessuilla! Nainen on enemmän oikeassa kuin vieressä puheita kuunnellut ja vain kirjoista puhunut Sauli Niinistö. Mahtoi Niinistöllä olla hieman pokassa pitelemistä tai sitten hän hymisteli salatyytyväisenä.
Vaan Oksasen Nobeliin en usko. Ei kirjallisuuspalkintoa pidä antaa poliittisena kannanottona. Aikoinaan jo Sillanpään Nobelia mainittiin tueksi Suomelle vaikeassa tilanteessa Venäjän kyljessä.
Voisin helposti olla sitä mieltä, että nykyään nuorten aikuisten ei ole helppoa päästä samaan elintasoon kuin aiemmin. Pätkätöitä ja jopa akateemista työttömyyttä piisaa.
VastaaPoistaKäsi ylös, kenellä ei ole omistusasuntoa, autoa, kesämökkiä. Mikäli on, onko pokkaa valittaa?
Katsoin kyynisen sanakirjamääritelmän - sehän todettiin täällä muutama päivä sitten hyväksi elämänasenteeksi - ja sitä kuvaavia sanoja olivat kylmä, säälimätön, pilkallinen, välinpitämätön, tunteeton.
VastaaPoistaX-sukupolvea roimiva blogialustus kumpuaa juurikin kyynisestä elämänasenteesta.
Entä jos katsoo vaikka wikipediasta kyynikko-filosofit?
PoistaEntä Y-sukupolvea, vanhempaa polvea roimiva kirjoitus? Eikö se sitten kumpua kyynisyydestä?
PoistaViittaat Keijoon? Besserwisser-putkimies on yksilö eikä toimi sukupolvensa edustajana. (Ja saattaa siinä olla perää, että keijonaikaiset putkiopit ovat kestävämpää perua.)
PoistaViittaan siis Takkirauta-blogin X-sukupolvea koskevaan eiliseen kirjoitukseen, jossa hän puhui X-polvesta eli omastaan ja antoi ymmärtää, että vanhempi sukupolvi ja lähinnä suuret ikäluokat ovat selvinneet elämässään helpolla ja saaneet kaiken lahjaksi ja ilmaiseksi. Hänen oma polvensa sen sijaan joutuu taistelemaan kaikesta eikä saa siltikään mitään.
PoistaMielummin kuin kyynikkona, pidän itseäni realistina. Joskus jopa inhorealistina. Eri asia on, kuinka hyvin se näistä kommenteistani tulee esiin.
PoistaRiku mainitsi, että "aineellisen onnen" kulminaatiopiste olisi meillä jo ohitettu, ja näin voi ollakin.
VastaaPoistaAnonyymikin aiemmin kirjoitti, että rahanjaolla torjutaan "kapitalismin aiheuttamia sosiaalisia vaurioita". Iines ja Kuunkuiskekin sivusivat näitä asioita.
Sosiaalidemokratian aatemaailmaan kasvaneena omakin tavoitteeni on aina ollut sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Siihen tarvitaan "rahanjakoa" eli tulonjakopolitiikkaa.
Ruotsalainen kansankoti on hyvä esimerkki tästä politiikasta ja tähän myös meikäläiset demarit pyrkivät ainakin vielä 50-70-luvuilla. Meidänkin tyypillinen työläisperheemme sai 60-luvun mittaan hankituksi kesämökin ja auton ja me lapset pääsimme opiskelemaan lukioon ja korkeampiin laitoksiin siinä missä "herrojenkin" lapset.
Mutta onko nyt tullut pää vetävän käteen ja tulonjakopolitiikka ajautunut umpikujaan? Keskiluokalta alkaa rahat loppua, tilastollisesti köyhille ei riitä mikään ja rikkaat luistavat koko hommasta?
Lisäksi on kehitysmaiden miljardit oikeasti köyhät... Jos tulonjakopolitiikka ulotetaan koko maailman kattavaksi, meidän rikkaiden länsimaalaisten elintasomme tipahtaa rankasti.
Milloin rikkaat ovat vapaaehtoisesti luopuneet etuoikeuksistaan?
Kaiken globalisaation ehkä keskeisin ylläpitäjä on kapitalismi, kapitalismille kansallisvaltiot ovat vain haittatekijä. Rahan ja työvoiman tulee liikkua. Ja työvoimassa ihanne löytyy Steinbeckin Vihan hedelmistä, jokaista työpaikkaa kohti pitää olla kymmenittäin, jopa sadoittain sitä tavoittelevia työnhakijoita. Halpatöissä, esimerkiksi siivouksessa, maahanmuuttajat alkavat olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Työajat kun saattavat olla pätkittyinä moneen eri osaan vuorokauden mittaan, työ silti osa-aikaista. Vaadittu työtahti älytön. Selvää on, ettei sellaiseen saa tekijöitä, joita pakko ei siihen aja. Palkalla kun ei selviydy.
PoistaEivät luovu rikkaat vapaaehtoisesti etuoikeuksistaan, mutta yli sietorajan on menty, kun mikään ei enää heille riitä. Hyvin kannattavat tehtaat nurin, kun Kiinassa on vielä kannattavampaa. Siellä kun ei ympäristöstä tai ihmisistä piitata.
Aineellisen onnen kulminaatiopiste on mielestäni ohitettu jo ihan silläkin perusteella, että asiat eivät ole enää vertailukelpoisia. Se, mikä ennen oli unelmien kohde ja ylellisyyttä, on nyt perushyödyke, jonka saa joskus tarvittaessa sosiaalitoimistostakin. Esimerkiksi pesukonetta ei ollut minun lapsuudessani monessakaan yksityiskodissa maaseudulla. Käytiin yhteisissä pesutuvissa. Vessaakaan ei ollut joka talossa ja lämmin sisävessa oli unelmien kohde monelle perheelle.
PoistaEn tunne kansantaloutta, joten on vaikea sanoa, millaiseen hyvinvointiin Suomella on varaa. Toisaalta meillä on ääretöntä kurjuutta ja toisaalta runsasta tukea. Vauraus ja palvelut kerääntyvät kasvukeskuksiin eli suuriin kaupunkeihin ja pakenee provinssista. Mieleen tulee aivan tosissaan muutto ulkomaille, halvempiin ja lämpimämpiin maihin. Virossakin menee paremmin. Terveydenhuolto on edullista, laadukasta ja hoitoihin pääsee heti.
Alkoi kiinnostaa Viron verotus. Otin selvää!
PoistaEn tiennytkään, että Viro otti ensimmäisenä maana käyttöön tasaveron vuonna 1994. Tuloveroprosentti oli silloin 29 prosenttia riippumatta henkilön tuloista. Vuonna 2005 vero alennettiin 24 prosenttiin, ja vuonna 2006 23 prosenttiin ja edelleen vuonna 2009 21 prosenttiin.
Mielenkiintoista!
Virossa menee hyvin? Miksi sitten virolaiset ovat Suomessa töissä? Jostain luin, että suhteessa Viron väkilukuun, virolaisia olisi Suomessa yhtä paljon töissä kuin suomalaisia oli 1970-luvulla Ruotsissa.
PoistaEn minä sillä etteivätkö he saisi tehdä täällä töitä, mutta Virohan menettää valtavasti veronmaksajia jos iso joukko työikäisistä tekee työnsä muualla. Tuli dokkarikin virolaisista bussikuskeista, jotka asuvat kimppakämpissä täällä työvuorojensa aikana ja vapaapäivinään ovat sitten kotimaassaan, kotona. Bussikuskin palkka riittää oikein hyvin elämisen kuluihin Virossa, mutta Suomessa samalla palkalla eläminen tietää melko niukkaa elämää.
Virossa talous pyörii ja se kannattaa tekijöilleen. Duunari ei maksa ylitöistään sen enempää veroa kuin normaalista palkastaan. Työnteko siis kannattaa ja motivoi, ja palvelualalla menee hyvin.
PoistaSe miksi virolaisia on Suomessa paljon, johtuu Suomen korkeista palkoista. Esimerkiksi Suomessahan bussikuski ansaitsee yhtä hyvin kuin korkeakoulutuksen läpikäynyt luokanopettaja tai kirjastonhoitaja.
Täytyy lisäksi ottaa huomioon, että jos virolainen perheen isä on töissä Suomessa ja muu perhe (äiti ja lapset) asuu Virossa, maksaa Suomen valtio Viroon perheelle lapsilisät sekä äitiyspäivärahan. Viron kansalainen nauttii Suomen sosiaaliturvasta Viroon. Miksi ei tulisi Suomeen töihin, jos töihin pääsee?
Tuo ei oikein mene jakeluun, että vieraan maan kansalainen, joka tienaa itselleen täällä leveämpää leivää, saa vielä perheelleen sosiaalietuuksia Suomesta...Varsinkaan sitä lapsilisää mikä ei liity millään tavalla työntekijäetuihin.
PoistaTämä onkin kummajainen sosiaalilainsäädännössä. Kun esitin tämän pykälän kesällä eräälle kaikkitietävälle miehelle, hän kielsi sen hymähtäen. Löin sitten artikkelin hänen eteeni puhelimeni netistä. Ja olihan tästä kesällä kirjoituksia lehdissä. En tosiaankaan ymmärrä perustetta tälle pykälälle.
Poista"En tunne kansantaloutta, joten on vaikea sanoa, millaiseen hyvinvointiin Suomella on varaa. Toisaalta meillä on ääretöntä kurjuutta ja toisaalta runsasta tukea. Vauraus ja palvelut kerääntyvät kasvukeskuksiin eli suuriin kaupunkeihin ja pakenee provinssista. Mieleen tulee aivan tosissaan muutto ulkomaille, halvempiin ja lämpimämpiin maihin. Virossakin menee paremmin. Terveydenhuolto on edullista, laadukasta ja hoitoihin pääsee heti."
PoistaEnsimmäinen lause kertoo miksi loppu on täydellistä "sokeutta".
Sokeutta mille? Mikä on siis sinun näkemyksesi?
PoistaArvostaisin kritiikkejäsi enemmän, jos heittojen sijaan osaisit sanoa, missä mättää. Osaatko?
PS Ehkä sinun, Anonyymi, kannattaa hankkia tietoa virolaisesta ja suomalaisesta terveydenhoidosta vaikka aloittamalla tästä linkistä..
PoistaMitä Viron tilanteesta kertoo sen sosiaaliturva- tai eläkejärjestelmä ja työttömyys.
PoistaMitään todellisia tutkimustuloksia terveydenhuollosta ei ole, hoitohenkilöstö siirtyy muihin maihin, mallina on Suomen 60-luvun kunnanlääkäri järjestelmä, järjestelmä on erittäin pirstaleinen ilman dokumentoitua terveystilannetietoa, mitään historiallista tietoahan Virossa ei ole olemassa. Virossa lääkärit toimivat suurelta osin yrittäjäriskillä ja, sitäpaitsi – EU on tukenut terveydenhuoltojärjestelmän ”kehittelyä” tolkuttomilla tukiaisilla.
Viro kelpaa oivallisena esimerkkinäsiitä, kuinka Suomessakin voidaan terveydenhuoltojärjestelmä ajaa alas, yksityistettäväksi.
Suomalaisilta poliitikoilta on vain yksi asia päässyt unohtumaan tuossa sote-keskittämisessä: asiakas, ihminen, potilas, palvelun kuluttaja.
PoistaEn syyllistä kuntia, jotka ulkoistavat palvelujaan yksityissektorille. On vain potilaan etu saada lähipalvelua oman kunnan yksityisiltä erikoislääkäreilta, eikä tarvitse matkustaa sadan tai kahdensadan kilometrin päähän sote-keskussairaalaan yhtä tutkimusta tai hoitoa varten. Lisää vakituisia kunnanlääkäreitä ja yksityisiä laboratorioita kuntiin!
Ennen meillä marssiittiin internationalismin puolesta. Kansallisvaltio oli taantumuksellinen jäänne ja kaikki olivat veljiä ja sisaria keskenään.
VastaaPoistaNyt meillä marssitaan globalisaatiota vastaan. Kansallisvaltio on toki edelleen taantumuksellinen jäänne ja kaikki ovat samoja suomalaisia.
X-väittämiin olivat sanat taas komeasti kohdillaan ja kirjoitan alle joka ainoan, mutta jos ajatellaan sukupolvea ennen meitä, eli niitä, jotka säästivät ja raatoivat sormet verissä ja kulkivat paikkavaatteissa (ainakin arkena) höpöttäen mantraa: paikka paikan päällä ja markka markan päällä, raivasivat metsät pelloiksi, ostivat jo kerran ostetun, osittivat, maksoivat verot ja kun minä perin, niin maksoin taas kolminkertaisesti verot eli verisellä raadannalla hankittu pieni omaisuus on jo neljä - viisi kertaa vähintäänkin kokonaisverotettu + lieveilmiöverotukset päälle.
VastaaPoistaEro nykyiseen työntekoon on siinä on, että silloin raskaasti työtä tekemällä sai ehkä jotakin pikkuhiljaa kasaan, jos säästi joka paikassa kuten meillä. Vesihana oli (kiitos kylän kaivohuoneen)mutta pyykit pestiin käsin, virutettiin koskella, sähkövalo sentää tuijasi Korpelan voiman heikkovirtaa eli punaista valoa, autoa ei ollut, vesi kannettiin suurelta osalta ulos, vessaa ei ollut, ulkosauna ja huussi oli ja radio:) Toisin on nyt: Kulutukseen, sähköön, veteen, lämmitykseen, mukavuuksiin jne menee jo huippuomaisuus ja jos jotakin säästöön jää tai voittoa tulee, niin verottaja iskee haukankynsin paikalle ja kynii lähde- lisä-, alv-, jäännös-, omaisuus-, jne veroilla putipuhtaaksi. Mikä lienee paras se aika, sukupolvien kuilu näkyy aina.
Huippuajat ovat nyt takana päin jos ajattelee taloudellista nousua ja hyvinvoinnin lisääntymistä ja rakennemuutos räjäytti pankin lopullisesti.
Mutta ompa törkeää miten kauan siellä putkiremppa kestää? Ex-miesystävää hoputin myymään osakkeen, jossa oli vuokralainen, kun pelättiin putkiremppaa, joka olisi maksanut ehkä maltaita. Pahimmillaan putkiremppa voi olla halvan asunnon hintainen per omistaja eli 50 neliön asunto syrjäisessä Helsingissä voi maksaa yli 31.000 (siinä tulee se syrjäseutulisä:)) kun taas jossakin muualla päin Suomea voisi päästä (Kemissä:)) vaikka 12.000 euron pintaan, keskihinta pyörii ehkä 250 - 300 euron kieppeillä neliö?
- Suuret ikäluokat jättävät perintöä lapsilleen harvemmin kuin edeltäjänsä
Poista- Yhä useampi suuriin ikäluokkiin kuuluva muuttaa lastensa luokse eläkepäivinään taloudellisten seikkojen takia.
- Kolmannes syyttää lastensä avustamisen syöneen taloudellisesti parempia eläkepäiviä.
- Suuret ikäluokat elävät nuoruuden harhaa.
- He erovat useimmin kuin nuoremmat.
- Ovat pettyneitä ja onnettomia.
- Ovat ylipainoisia.
- Käyttävät enemmän alkoholia.
- Hukuttavat nuoret velkoihinsa.
- Suuret ikäluokat uhraavat kaiken näyttääkseen ja tunteakseen itsensä nuoriksi.
Aluksi tarkentavia kysymyksiä. Mitä ikäluokkia tarkalleen ottaen tarkoitat Anonyymi suurilla ikäluokilla?
Poista2000-luvun jonakin alkuvuonna, en nyt tarkkaa vuotta muista, syntyi lapsia enemmän kuin 30 vuoteen on syntynyt. Siis suuri ikäluokka. Jos suurilla ikäluokilla tarkoitetaan sotien aikana ja sen jälkeen syntyneitä, nelkytlukulaisia, niin heidän jälkeensä on tullut kolme sukupolvea (kymmenen vuoden sarjoissa) 1950, 1960 ja 1970 -luvuilla syntyneet. Iso määrä ihmisiä, eikö?
X-sukupolven määrittely? Tarkoitetaanko nyt 1980-luvulla syntyneitä? Jos, niin todennäköistä on, että tämä on sukupolvi joka ei varsinaisesti luo mitään uutta. Se syntyi keskelle noutopöytiä, toisin sanoen hyvin epätodelliseen yhteiskuntaan. Suomessa oli silloin noin 3% työttömyys, ja lopulta meni aika lujaa. Sellainen aika enää palaa, vaikka X-sukupolvi kaipaakin näitä valmiiksi katettuja pöytiä, ja ahdistuu (ilmeisesti eniten) siitä ettei taluskasvua ole odotettavissa ja että omat elintavat ja elämäntyyli onkin sopeutettava siihen tosiasiaan.
Selän takana on kovaa kyytiä tulossa, opiskelemaan ja työpaikoille, toisenlainen sukupolvi. 1990-luvulla lapsuutensa viettäneet, ja täytyy empiiristen havaintojeni perusteella sanoa että se sukupolvi on aivan toista laatua, puhumattakaan näistä tällä vuosituhannella syntyneistä.
Väitän, että kaikkein ahnein ja ahdistunein sukupolvi on ehkä X-sukupolvi. Vuonna 2024 tiedämme enemmän miten hyvin sopeutuminen on pullamössösukupolvelta sujunut. Ei vaikuta tuon listauksen perusteella ajattelun suunta olevan kovin hyvä.
Vanhemmat ikäpolvet ovat elämänkoulussa harjaantuneet jo moniin muutoksiin ja nuoremmat ovat mukautuvampia ja joustavampia, mutta X-sukupolven marina ja jatkuva narina saattaa muuttua katkeruudeksi joka jäytää heitä vielä vanhoina.
Mustis, putkiremontti on siinä vaiheessa, että 30 asunnosta on nyt kohta puoliin 10 hoidettu valmiiksi. Työ on edennyt kyllä käsittääkseni hyvin, ja tämä kymmenen asunnon rivitalo sisältää siis kaksikerrosasuntoja, joissa remontti on mutkikkaampi kuin yhden kerroksen asunnoissa. Vaikka on työnteossa ilmaakin välissä. Putkien kotelointeja tekee nyt vain yksi eläkeläismies, aika hitaasti.
PoistaPuhut asiaa tuossa kuvauksessasi vanhasta polvesta, siis meitäkin vanhemmasta, vanhempiemme elämästä. Itsekin kasvoimme samaan työnteon ja itsenäisen selviämisen henkeen, vaikka maailma miten potkisi. Tuntuu käsittämättömältä, että joku 30 - 40-vuotiaista koostuva X-polvi valittaa ja kokee kituuttavansa ankeasti kaiken yltäkylläisyyden ja sosiaalisen tukimeiningin keskellä.
Nanonyymillä on tiukka kirjoitus, hyvä, täyttä faktaa!
PoistaAnonyymi, esittämäsi ranskalaisin viivoin erotetut väitteet suurista ikäluokista - viittaan itse tällä lähinnä 50-luvulla ja edellisen vuosikymmenen lopulla syntyneisiin - ovat täyttä tuubaa, ilmeisesti erilaisista keskusteluherjoista poimittuja. Viitsin kuitenkin kommentoida muutamia niistä, koska niitä näkee usein varsinkin valvomattomilla huuhaapalstoilla:
- Suuret ikäluokat jättävät perintöä lapsilleen harvemmin kuin edeltäjänsä
Päinvastoin, heiltä on lehtitietojenkin mukaan tulossa hyvät perinnöt X-polvelle, puurtamisensa vuoksi. Esimerkiksi itse en perinyt vanhemmiltani muuta kuin vaatimattoman pienen kesämökin huonorantaisella palstalla. Rahasäästöjä ei kummallakaan ollut, isä joi omansa ja äidin rahat menivät kahden tyttären koulutukseen ja saunan rakentamiseen kesämökin kupeeseen. Minulta tulee luullakseni jäämään kohtalainen raskaasti työllä maksettu asunto-osake ja puolikas kesämökistä, ei säästöjä.
- Yhä useampi suuriin ikäluokkiin kuuluva muuttaa lastensa luokse eläkepäivinään taloudellisten seikkojen takia.
Järjetön ja naurettava väite. Meidän polvemme menee mieluummin sinne kunnansairaalan käytävälle vaippahoitoon kuin lasten riesaksi heidän pieniin osakkeisiinsa.
- Kolmannes syyttää lastensä avustamisen syöneen taloudellisesti parempia eläkepäiviä.
Järjettömät väitteet syvenevät, omituista tuubaa suollat. Meidän X-polven lapsillahan on ollut hyvät lapsilisät, korkeatasoinen ilmainen peruskoulutus ja keskiasteen koulutus ja lisäksi mahdollisuus opiskella yliopistoissa lainattomasti opintotuilla! On tarvittu lähinnä sitä omaa jaksamista ja venymistä.
Hyvin on X-polvi täälläpäin Suomea työllistynyt enkä tiedä ainoatakaan ahkearasti opiskellutta työtöntä tuttavapiirissäni tai pikkukaupungissa tällä hetkellä. Tyttären kaikki ystävät ovat sijoittuneet työelämään ja se kaikkein vähiten kouluttautunutkin on vakituisena perhepäivähoitajana, ja töitä riittää enemmän kuin ehtii tehdä. Ne työttömät tai pätkätyöläiset, jotka tiedän, ovat niitä, joille opiskelut eivät ole maittaneet ja joilla ei ole kunnon tutkintoa. Tämä on kylmä fakta.
Ohoh, sori, miten se näin venähti:)
VastaaPoistaHei ystävät,
Poistailon päivä!
Lapsi pääsi ylioppilaaksi! Siis Kummilapsi, ja puhuttiin äsken maratonpuhelu.
On alle parikymppisena seukannut, ja asunut yhdessä "vasta" 2 vuotta - Topi kuulostaa tosi ihanalta nuorukaiselta.
Likka kirjoitti - viikkoa ennen kirjoituksia äitinsä ja isäpuoli erosivat, molemmat soittivat vuoronperään ja useasti hänelle, ja halusivat tilittää: onko meillä täällä koskaan puhuttu aikuisten piittaamattomuudesta?
Likka osasi sanoa, että nyt ei puhu kummankaan kanssa; asettaa opiskelun etusijalle - hyvä, hienoa! Sai viikon rauhan ittelleen, nyt kuuntelee taas tilitystä.
Soitti, kun halusi mut lakkiaisiin; joutuu miettimään ketä ottaa mihin, ja ottaa lähimmät siihen ekaan juhlaan. 5.12. - Pappa kuoli 6.12, ja Likka oli iloinen: ehkä voisimme juhlia iloisina? Kun lakkiaispäivä ei ole Papan Kuolinpäivä?
Kerroin, että monta vuotta sitten jo tein Papan Kuolinpäivästä hyvän päivän - no ei sitä unohtaa voi, isän tyttö, mutta kun se on Itsenäisyyspäivä - höhöm! Itsenäisyys on erillisyyttä myös vanhemmista; ei ollut vain Kuolinpäivä. Pappa oli pahasti sairas, hyvä ettei tarvinnut kärsiä; ei olisi ollut kuin kituuttamista tiedossa. - Mutta kesti, ennenkuin sisäistin, ja hyväksyin.
Kun tokenin surusta, järjestin joulujuhlan ystäville, kenkälaatikon kokoisessa kodissa. Itsenäisyyspäivänä. Tein kaikki jouluruuat, kinkusta rosolliin - senkin väänsin itse, kun budjetti oli mikä oli. Lanttulaatikko paloi; muuten kaikki onnistui. Oli tärkeää saada hyvä mieli sillekin päivälle: oli se isäni enemmän kuin itkun arvoinen, ja ois potkinut liikkeelle, jos ois nähnyt mut pillittämässä. :)
No nyt lapsi mittaa päätään: 26,2 cm, tms, kun kysyin, että saadaanko ostaa lakki.
Poista- Ehdotin, että kävis kuitenkin mallaamassa lakkeja. - Ja juu: hänestäkin on Tunteellista, että sais sen lahjaksi joltain tärkeältä; minusta oli hyvä saada se hoitolasten perheeltä. Likasta on hyvä, että saa sen meiltä tädeiltä, ja Mammalta.
Ei olla aina osattu olla mukana, ja välillä ihan höhlä juttu on ollut tärkeä.Ei ole ollut mitään riitaa, minulla, kenenkään kanssa, mutta aikuiset erosivat, sinne tänne, ja perheestä tuli yksi sotku.
Mutta kuitenkin: laitoin Fazerin suklaalevyn sinne rippileirille, meiltä (siskolta ja minulta), aikoinaan. - No lapsi säästi käärepaperitkin, aarrelaatikkoon!
Liian suloinen lapsi!
Mutta paremmin pitää puolensa kuin minä, ja moni muu!
Eikä tämä liity veroprosenttiin.
Hauskaa yötä kuitenkin kaikille. :)
Onnea kummilapselle, Char. Elämä on juhlaa!
PoistaEn ole ehtinyt osallistua keskusteluihin, sitä paitsi tämän päivän aihe on aika vaikea. Siitä voi väitellä loputtomiin, eikä kukaan ole oikeassa sen paremmin kuin väärässäkään. Mutta suomensin sentään vajavaisella taidollani runon, jonka saattelemana viimeksi lähdin hengenpelastajien puheille. Jose M.Pemanin runo oli tällainen:
VastaaPoistaEsta noche
Esta noche se destemplan
los nervios y las guitarras.
Estas noches son las noches
que ocurren las cosas malas.
Tällaisena yönä
Tällaisena yönä särkyvät hermot ja kitarat
tällaiset työt ovat niitä öitä,
jolloin tehdään pahoja tekoja.
Itseäni liikuttavat tässä nuo särkyvät kitarat. Paljon saa tapahtua, ennen kuin nuo rakkaat soittimet rikotaan - oli raivo kuinka kova tahansa.
Runoilija oli kelpo fasisti, Francon uskollinen tukija (kts. Wikipedia). Siksi me, siis runoilija ja minä ymmärrämme runon sanoman samalla tavalla. Kumpikaan meistä ei myöskään. antaisi ymmärrystä pääkaupunkiseudulla pikkulapsia ja teini-ikäisiä hakanneen ja ryöstäneen jengin johtajille. Me panisimme heidät ensin häkkiin ja lähettäisimme sitten alkuperämaihinsa ilman paluulippua. Tällaisissa asioissa täytyy olla maassa nollatoleranssi. Hakkaajille ei saa osoittaa minkään valtakunnan myötätuntoa, vaikka he eivät olisikaan saaneet sen viikon diskorahaa ja kostaisivat sitten yhteiskunnalle, joka heidät elättää kohdusta hautaan.
Outoa, ettei Päivi Lipponen ole pannut pystyyn mielenosoitusta rasismia vastaan. Tässä jengijutussahan hakattiin lapsia juuri siksi, että he olivat eri rotua kuin hakkaajat. Saatuaan nyrkistä, kovasta kengästä päähän ja puukosta jalkaan jengien uhrit luultavasti säpsähtävät joka kerta, kun vastaan tulee jengiläisten oloinen ihminen. Ja sitten uhrit eräänä päivänä päättävät olla uhriutumatta ja varustautuvat nyrkkiraudoin ja perhosveitsin. Suomalainen ottaa kerran selkäänsä, mutta ei joka päivä. Me olemme aika julma kansa niitä kohtaan, jotka käyvät kimppuumme asein ja nyrkein. Sanokaa minun sanoneen.
Tätä rikollisen loputonta ymmärtämistä henkii tämän aamun Helsingin Sanomien artikkelikin, jossa kysellään useilta erilaisten kriisiryhmien apuun erikoistuneilta hyviltä auttajaihmisiltä, että mistä tämä mellakointi oikein kertoo. Yllätys yllätys! Se johtuu eriarvoistumisesta ja siitä, että nuorilla ei ole mitään tekemistä. Osalla on koulut käyty ja aika tulee pitkäksi. Merkkitavaroita tekee mieli.
PoistaArtikkelin mukaan poliisi on saanut tekijät kiinni. Nyt alkaa ilmeisesti sitten se virallinen silittäminen (lue: selittäminen). Uhreista viis, heillähän oli merkkikännykkä ja siis kaikki hyvin, pojilla on paha olla ja heitä tulee ymmärtää. Missään tapauksessa ei saa rangaista, rangaistus ei kasvata! Ehdotankin kaikille mellakoijille ilmaista merkkikännykkää ja vaikka tablettia siihen päälle, lisäksi kuukausirahaan tuntuva korotus. Köyhyys on kurjaa, siitä se pahuus versoaa.
Tuo kitaroitten särkyminen tai särkeminen on sävähdyttävää. Särkeä se, mikä on itselle rakas ja tärkeä, ehkä tärkein ilmaisu- ja tunneväline. Se on symbolinen itsemurha.
PoistaNämä herättävät niin suuria tunteita, etten viitsi paljoa sekaantua. Nuorisotutkija kuitenkin hoki mantraansa epäuskottavasti, hän nimitti jengitappeluksi sitä, kun iso joukko säälimättömästi hakkaa sattumalta uhriksi valikoituneen.
PoistaNuo mellakoijathan ovat varustautuneet astaloin ja pistoasein ja hyökkäävät tuntemattomien kippuun silmitöntä väkivaltaa harjoittaen. Eivät ne toisiaan vastaan "tappele", vaan siis harjoittavat raakaa väkivaltaa tuntemattomia ohikulkijoita, lapsia ja nuoria kohtaan.
PoistaJos tästä ei kenellekään ehdotonta vankeutta tule, menee lopullisesti usko Suomen oikeuslaitokseen oikeudenjakajana. On aivan hirveää ajatella, että rikolliset selviäisivät jälleen sosiaalitätien puhuttelulla.
Iso osa tekijöistä on alaikäisiä nassikoita, ei ainakaan heitä linnaan laiteta.
PoistaEn heitä tarkoittanut toki. Lukemani mukaan joukossa on kahdeksantoistavuotiaitakin. Kaksi johtajahahmoa on 15 - 16-vuotiaita. Kyllä minusta heille voisi tarjota jotain muutakin kuin lämmintä kättä ja hivelyä.
PoistaJo kolmivuotias tajuaa, että lyöminen sattuu. Miten lie 15-vuotiaan ymmärryksen laita? Ei ole oikein, että täysin viattomat lapset ja nuoret joutuvat olemaan heidän nyrkkeilysäkkeinään ilman, ertä tekijöille langetaan vastuu rikoksestaan. Paha olo ei ole vapauttava syy. Monella muullakin on paha ja ahdistunut olo, mutta harva heistä menee hakkaamaan muita ihmisiä.
Tätä on tietenkin turha sanoa, mutta sitä saa mitä tilaa.
PoistaJengin 15 ja16-vuotiaat johtajat lähetetään Tapsalle asumaan, valtio antaa rahaa lapsukaisten ranskanleipään, ehdolla että Tapsa pitää heille kunnon jöötä.
PoistaKannatan. Ja ne muut menetetyt lähetetään Rikun puuropadan ja sielunhoidon ääreen kuulemaan perimmäisiä totuuksia. Kaikkein pienimmät lampaat, joilla on vielä toivoa, lähetetään minun pedagogiseen ohjaukseeni. Opetan heidät ainakin teitittelemään oikein.
PoistaHmm, tuo oli huono vitsi tuo viimeinen virkkeeni. Sen siitä saa, kun kuittaa vitsillä vakavan asian.
PoistaSiis oikeasti kannatan tässä selviä rangaistuksia myös lapsille. On suunnatonta lapsen aliarvioimista väittää, että lasta ei saa rangaista, koska hän saa sielulleen vamman.
Ei saa, vaan tietää kyllä jo varsin nuorena, mitä toiselle ei saa tehdä. Luulen, että kuka tahansa lapsi halveksii sellaista lespaavaa isäntämaan aikuista, joka pelkää rasistin leimaa niin paljon, ettei uskalla edes edellyttää häneltä kunnollista käyttäytymistä. Lapsi kaipaa vahvaa aikuista, joka ei taivu hänen tekemiensä vääryyksien edessä kuten suomalaiset sosiaalikasvattajahenkilöt.
Hyvä idea muuten, Riku, mutta vetäydyn tehtävästä sillä verukkeella, että todistettavasti minä en ole tätä nykymenoa tilannut, vaan huutanut kurkka suorana, että tuote ei vastaa tilausta, palauttakaa se!
PoistaMonikulttuurisuuden pullamössöstä ei voi poimia ihania värinöitä päältä, vaan mukana tulee myös sitä ainesta, jonka takia sieltä ylipäätään livohkaan lähdetään.
Jossakin on oltava raja, lapsille erikoisesti. Jos heillä ei ole rajoja, he etsivät niitä itse. Tämä koskee kaikkia lapsia, myös maahanmuuttaneita, (jotka näyttävät ottaneen isis-heimon ohjenuorakseen).
VastaaPoistaTeoriassa on kaunista, että lasta pitää lähestyä puhuen, ei kurittaen. Mutta eläinmaailmassa (johon ihmiset kuuluvat) on käytössä metodi, jossa emo puraisee, jos pentu tekee jotain sopimatonsa).
En kannata ruumiillista enkä henkistäkään kuritusta, mutta jollain tavoin jo pienestä on lapset totutettava siihen, mitä voi tehdä, mitä ei. Muuten he hyppivät silmille ja tekevät omankin elämänsä ikäväksi.
Mikä on oikea tapa opettaa, se on yksilökohtainen. Riippuu lapsesta. Vanhempien olisi omalla käytöksellään oltava esimerkkinä. Heidän pitää rakastaa ja kunnioittaa lapsiaan ja käyttäytyä itse niin, että lapset voivat rakastaa ja kunnioittaa heitä.
Tämä on vain puhetta. Mitä todellisuudessa tapahtuu, on ihan eri asia. En ole itsekään ollut mikään hyvä kasvattaja, mutta että suhteet ovat säilyneet lämpiminä, sitä pidän jo hyvänä saavutuksena.
Eiköhän kasvatukseksi riitä se, että on aktiivisesti läsnä lapsen elämässä, aina valmiina käyttöön ja kuunteluun. Se että lapsi myöhemmin haluaa pitää yllä avointa yhteyttä, on luottamusta, joka ei ole itsestäänselvyys. Rajat ovat välittämistä, ja niiden puuttumista ei voi selittää millään kasvatusmetodilla. Rajattomuus opettaa vain itsekkyyttä ja omahyväisyyttä. Tällainenkin lapsi voi pärjätä, mutta onnistuuko hän tulevissa ihmissuhteissaan eli onko hän onnellinen - tämä onkin jo eri asia.
PoistaKuvitellaanpa päinvastainen tilanne: 50-päinen suomalaisjengi hakkaa ja ryöstää summittaisesti ulkomaalaisen näköisiä lapsia ja nuoria?
PoistaLöytyisikö ymmärtäjiä, löytyisikö selittäjiä?
Tapsan kysymykseen löytyy varmasti selittäjiä. Selittäjiä löytyy aina.
PoistaSuomalaisjengejä on jo olemassa. Jengin johtaja määrää suunnan. Ei ole kunnon jengiläinen, jos ei noudata johtajan määräyksiä. Jos asettuu vastustamaan, tulee pakko ero siitä laumasta, ellei sitten tajunnan menetys.
On perheitä, joissa panostetaan paljon lapsiin, mutta siitä huolimatta nämä lapset saattavat jengiytyä.
On asiantuntijoita, jotka neuvovat ihmisiä, miten pitää menetellä että tulee perillisistä kunnon kansalaisia. Näin esim Ruotsissa, en muista heidän nimiään, julkisuuden ihmisiä sekä isä ja äiti. Korkeasti kunnioitettavia. Mutta kun lapset olivat isoja, he julkaisivat käsityksensä vanhemmistaan, ja antoivat todistuksen miten kurjia ja julmia kasvattajoa nämä "toisten neuvojat" olivat.
Minusta lapsen kohtelu ja huomioonottaminen ei ole kiinni vanhempien "matalasta" tai "korkeasta" asteesta. Julkisuuden ihmiset ja arvostetut tiedemiehet ja taiteilijat voivat olla hirvittäviä kasvattajia lapsilleen. Tästä on kirjallisuudessakin paljon esimerkkejä.
PoistaEsimerkiksi ruotsalaisen kirjailijan, kasvatusguru Anna Wahlgrenin tytär Felicia Feldt on kirjoittanut kirjan hirviöäidistään. Samaten suuresti kunnioitetun kenraali Adolf Ehrnroothin ja puoliso Karin Ehrnroothin tytär on kirjoittanut kirjan Vinoon varttunut tyttö samaten hirvittävästä äidistään.
Eivät nuo mitään poikkeuksia siis ole. Lapsilla voi olla hirveää kaikissa piireissä.
Isis-heimo? Mistähän minä sen keksin. Eiköhän se ole vain järjestö tai joku sellainen, hirmutekoja kuitenkin tekevät. Joku kertoi, että sen perustaja olisi nainen? Mihinkään ei voi oikein uskoa.
PoistaLuin minäkin sitten Hesaria. Juu, tähän mennessä 70 suomlaistaustaista nuorta ja lasta on ryöstetty ja hakattut muukalaistaustaisten jengien toimesta. Seitsemänkymmentä!
VastaaPoistaKuka muistaa vielä sen, kun skinin väitettiin tönäisseen ulkomaalaistaustaista lasta rautatieasemalla? Siitähän kirjoitettiin sivukaupalla. Kukaan ei tosin ollut tapausta nähnyt.
Pahoin pelkään, että on vain ajan kysymys, milloin kaduillamme partioi vapaaehtoisia kodinturvaryhmiä. Jokaisella on pesäpallomaila, kuuluvathan he Maila-Jusseihin ja harjoituksiin tässä ollaan menossa...
Rasistiksi pääsee helposti, mitä humaaneinkin ihminenkin. Opettajakin, joka komentaa maahanmuuttajataustaista oppilasta.
PoistaMinä muistan sen bussinkuljettajatapauksen, joka mielestäni jäi kauhean vähälle huomiolle. En tiedä, tuliko siitä tekijöille mitään sanktioita. Kaksi maahanmuuttajataustaista nuorta pieksi bussikuskin, joka pyysi heitä väistämään bussin edestä, jotta bussi pääsisi lähtemään. Bussinkuljettaja sai muistaakseni aivovamman ja oli viikkokaupalla hoidossa. Pojat taisivat päästä puhuttelulla, vai miten se meni?
Kole - sillä lasta tönäisseellä "skinillä" oli lapsen oman kertoman mukaan "siniset farkut ja pörröiset ruskeat hiukset".
PoistaMutta varmaan suomalainen juntti, koska syylliseksi tarvittiin suomalainen juntti. Eihän Hesarissakaan olisi muuten voinut pääkirjoituksessa syyttää meitä tavallisia suomalaisia:
"Edes lapset eivät välty suomalaiselta rasismilta!"
Tuota otsikkoa en anna ikinä anteeksi Hesarille ja Pentikäis-mulkulle.
Iines - mainitsi Hesari tämän hakatun suomalaiskuskin siinä yhteydessä, jossa joku oli potkaissut mamukuskia polveen. Sen jälkeen kauhisteltiin rasismia ja mainittiin tämäkin juttu - tosin unohdettiin kertoa se pikkujuttu, että tässä tekijänä olivat mamut itse.
Mutta nythän me tiedämme, päivän Hesarin lukeneena, että tämä aivoinvaliidiksi potkittu kuski saa syyttää yhteiskuntaa. Mitä se syrjii vähäosaisia nuoria, eikä anna heille merkkivaatteita ilmaiseksi, perkele!
Niin, ja ilman muuta on selvää, että tämäkin keskustelunpätkä on rasistinen ja keskustelijat kovasydämisiä rasisteja. Maahanmuuttaja Suomessa on tabu, josta ei kukaan itseään suvaitsevana pitävä voi sanoa mitään muuta kuin niitä positiivisia omakohtaisia havaintoja, joita hänellä on. Kyseessä on sama ilmiö kuin kerjäläissyndrooma: pitää muistaa mainita almut, jotka on köyhän pahviseen mukiin antanut. Ja jos setelin on antanut, on glorifioinut itsensä irti tavallisesta rahvaasta.
PoistaKolehmainen, tuo suomentamasi runo on tosi vaikuttava!
PoistaKopsaan sen tekijännimen ja etsin hänestä tietoja Googlen avulla.
Aikaisemmin ihmettelen aina mielipiteitä siitä, että maahamme pitäisi ottaa enemmän pakolaisia, ja monista eri syistä toivottaa tervetulleksi rajoittamaton määrä maahanmuuttajia. Ymmärän näkökulman heiltä, jotka ovat matkustaneet maailmaa ristiin rastiin, ja nähneet esimerkkejä eri kansallisuuksien rauhanomaisesta yhteiselosta miljoonakaupungeissa. Siellähän eri etnisillä ryhmillä on jopa omat alueensa ja kaupunginosansa. Edellämainituissa olosuhteissa on hyvät edelletykset sopeutua, integroitua yhteiskuntaan, kun oman kulttuurin ja elämäntavan harjoittajia on paljon.
VastaaPoistaEntäpä meillä?
Eihän omiakaan syrjäytyneitä, päihteidenkäyttäjiä, työttömiä, vanhuksia, sairaita jne. pystytä hoitamaan parhaalla mahdollisella tavalla? Kuinka sitten ilman samaa kieltä, erilaisesta kulttuurista ja olosuhteista tänne tulevia voitaisiin helposti sopeuttaa sääntöihimme ja toimintatapoihimme.
Koulutusta on vaikeaa saada harvinaisella kielellä. Kaikki eivät pysty, tai halua oppia uutta kieltä? Töitä useimmiten mahdotonta saada, kun niitä riitä muutenkaan kaikille halukkaille.
Sotaa, tai muita hengen menettämisen vuoksi tänne pakoon tulevia on tietysti kaunista ja humaania auttaa ajatusten tasolla, mutta mitä on todellisuus? Onko maassamme resursseja auttaa pakoon tänne tulevia mm. järkyttävistä, traumaattisista kokemuksista?
Mistä lähteistä kaikenkaikkiaan kertyvät kaikki ne rahat, joilla maahanmuuttajia autetaan taloudellisesti?
Onko hyvä, että tietyt ryhmät eriytyvät omilla alueilleen? Sehän vasta eriarvoisuutta lisää. Jo nyt Helsingissä on alueita ja kouluja, joissa on käsittääkseni lähes enemmistö maahanmuuttajaoppilaita. Kantasuomalaiset eivät usein halua lapsiaan tällaisiin kouluun. - Ovatko he siis rasisteja?
PoistaMielestäni eivät. Maahanmuuttajille opetus sujuu tietenkin hieman eri tavalla kuin kieltä hallitseville kantasuomalaisille. Kuka vanhempi haluaa, että luokan opetus etenee maahanmuuttajien kielitason mukaisesti? Vanhemmilla on oikeus haluta ja saada lapsilleen korkeatasoista lasten kielitason mukaista opetusta. Ei se ole rasistinen ajatus. Jo nyt monet vanhemmat valitsevat lapsilleen parhaat lukiot kaukaa nuoren kotoa. Eihän sekään ole rasismia. Elitismiä? En tiedä sitäkään.
Oikeastaan kun nyt ajattelen omaakin suhtautumistani näihin jengiryöstelyihin, niin huomaan mikä minua tässä eniten suivaannuttaa.
PoistaSe ei ole maahanmuuton lieveilmiöt, riehuvat jengit ja sosiaalituen systemaattiset väärinkäytökset, sillä selvähän se on, että kun otetaan maahan paljon erilaista sakkia erilaisista kulttuureista, niin seassa tulee ääliöitäkin.
Eniten minua ottaa päähän oman valtamediamme ja virallisten tahojemme sinisilmäinen selittely ja älytön ymmärtäminen!
Miksi ei voida suoraan sanoa, ettei tämä peli vetele ja sille on pantava piste. Sitä varten on poliisit ja tuomarit, tehkää työnne.
Mutta ei vaan voida. Vaan kun jengi hakkaa ja ryöstää suomalaislapsia, ongelma ei mediamme ja päättäjiemme mukaan ole suinkaan se, että suomalaislapsia hakataan ja ryöstetään, vaan ongelma on näiden hakkaajien ja ryöstäjien syrjäytyminen.
Puuttuu enää vain se, että julistetaan nämä hakkaajat ja ryöstäjät itse uhreiksi ja vaaditaan heille korvauksia.
Pelkäänpä, ettei se päivä ole kaukana. Kaukana ei ole sekään päivä, jolloin tulee se Kolehmaisen ennustama vastaisku.
Me vanhemmat olemme jo suomettuneita ja mamuttuneita, mutta nuori polvi - se jota hakataan ja ryöstetään - ei ehkä ymmärrä ymmärtää. Se voi lyödä takaisin.
Eiköhän siinä joka tapauksessa niin käy. Kuten kai on käynyt niin humaanissa ja avosylisessä länsi-naapurissammekin.
PoistaNo, jostakin meidänkin esi-isämme ja äitimme tänne ovat tulleet, joten kai se on luonnonlaki, että ihmiset liikkuvat yhteisellä planeetallamme eri syistä juuriltaan pois revittyinä.
Tänä aamuna oli taas yksi keskusteluyritys aiheesta Ylen aamutelevisiossa. Paikalla oli poliisin edustaja ja nuorisotyötä tehnyt räppäri. Räppäri puhui kevyesti poliisikomentajan ja ponnettoman toimittajan hiljaiseksi. Kun kyseessä ei nyt ole siis mikään uusi ilmiö, vaan me olemme vain kurkkineet hieman tarkemmin turvapaikastamme sälekaihtimien raosta. Mummoja on jo 80-luvulla Suomessa hakattu. Suurin vika on vanhemmissa, jotka eivät ole lastensa kanssa, oli sitten maahanmuuttaja tai ei, tai rikas tai köyhä. Ettäs tiedätte - me työnnämme lapsemme jo kehdosta yhteiskunnan systeemiin kasvamaan ja huitelemme itse muualla.
PoistaHieman hämmentävää oli tämä räppärin puhe.
Voihan näkkileipä. Riku Riemu selvästi stalkkaa minua, kun olen tätä x-sukupolvea. Ostin juuri pari päivää sitten kallista Ruotsalaista näkkäriä.
VastaaPoistaNiin kallista, että en ole uskaltanut avata edes sitä kaunista pakettia. Säästelen sitä pahan päivän varalle, kun pitäisi lisätä pettua leipään.
Onneksi huomenna lähden Sveamamman maalle, niin voin ostaa hapansilakkaa.
Ja lopuksi sanoisin, Takkirauta vai mikä ruukinruuna, on munaton mankeli, eikä hänen aivopieruistaan pitäisi pahemmin perustaa. SAati ihan kokonaisia kirjoituksia tehdä.
Hius mainosta vähän modifoiden, not worth it.
Älä sure kallista näkkäriäsi, Haapavaara! Se on tuttua minullekin varsinkin opiskeluajoilta, jolloin näkkärin päälle oli vain se klassinen ylähuuli. Seuraava lämmin ateria oli tiedossa vasta viikonlopulla, kun matkustin kotiin äidin lihasopalle. Kerran olin niin nälissäni, että varastin kämppikseltä kinkkuviipaleita.
PoistaHyvää Ruotsin matkaa, mutta hapansilakkaa en kehoittaisi syömään, eikös se ole sellainen rikos ihmiskuntaa vastaan. Tai en minä tiedä, ei ole tullut mieleen kokeilla. Takkiraudan tunteikkaat kirjoitukset ovat ihkuja.
PoistaKaurapuuro ja näkkäri, köyhän parhaat kaverit! :)
VastaaPoistaKaurapuurosta tulee syötävää, kun siihen lisää väkevää sinappia. Pervessiä, joo, mutta makoisaa.
PoistaTJEU
Tämä kaurapuurolapsi söi lapsena kaurapuurokiintiönsä täyteen. Nyt syön joskus neljän viljan puuroa. Kaiholla muistelen ex-anoppini tekemää ruispuuroa. Ja äidin vispipuuro oli hyvää. Noin yleensä en ole puurojen ystävä, olen leipäfani.
PoistaMe taas Ruotsissa ostimme ranskanleipää ja laitoimme päälle ketchupia ja hyvää oli.
PoistaRuotsalaisten ystävällisyydestä sain ensimmäisen kokemukseni, kun ensi reissullani matkustin yöjunassa ja katselin kun vieressä vanhempi pariskunta söi kinkkuvoileipiä. Täti huomasi tuijotukseni ja antoi yhden leivän minullekin.
Ruotsalaiset todellakin kohtelevat maahanmuuttajia paremmin kuin me.
Kohtelevatko? Kun olin Ruotsissa hotellissa töissä ja olin myöhään illalla tulossa iltavuorosta, portailla istui joukko ruotsalaispoikia. Yksi tarttui käsivarteeni ja koetti ilmeisesti pokata meikäläistä. Kun avasin suuni ja sanoin jotain äkäistä, niin kundi suorastaan tönäisi minut alas portaita ja sanoi inhoten, että är du en finne, gå din väg!
PoistaOmien kokemuksieni valossa ihmettelen oikeastaan sitä, että entisen Jugoslavian kansalaiset eivät ole sen paremmin sopeutuneet Ruotsiin. Viittaan tässä esim. Zlataniin ja hänen kertomuksiinsa siirtolaislähiöistä.
PoistaTunsin nimittäin työn kautta vaikka kuinka monta jugoslaavia. He olivat poikkeuksetta kunnon väkeä, ahkeraa ja ammattitaitoista porukkaa.
Miksi heidän jälkeläisensä eivät sopeutuneet samoin kuin samoihin aikoihin Ruotsiin rynnineet suomalaiset? Toisen polven suomalaisethan ovat ruotsalaistuneet lähes sataprosenttisesti.
Voisiko syynä olla se, että kroaatit ja serbit - siis kristityt - ja toisalta muslimit ovat sopeutuneet eri tavalla? Onkohan tätä tutkittu?
Paras ystäväni Åhlensin tavaralon varastossa oli juhoslavialainen Jugoslavka, kaunis tumma nainen. Kävimme yhdessä kerran tunnissa tupakkatauolla ja juttelimme kaikesta. Hän oli hyvin sopeutunut kulttuuriin, ja puhuimme keskenämme ruotsia. Tuntui, että jugoslaaveja oli ainakin Åhlensilla eniten.
PoistaSiirrytäänpä hetkeksi monikulttuurista pelkkään kulttuuriin: onko kirjallisuuden uusi nobelisti tuttu?
VastaaPoistaMinulle sattuu olemaan, jo vuosikymmenien takaa. Löysin juuri hyllyjeni uumenista pari hänen kirjaansakin. Kääntäjä oli tuttavani ja sen takia minulla on aika paljonkin italialaista ja ranskalaista laatukirjallisuutta.
En usko lukeneeni uutta nobelistia. Varma en ole, koska jo opinnoissa oli hirveä määrä vähemmänkin tunnettuja kirjailijoita ja otoksia tuotannoista. en ainakaan muista, täydellinen yllätys.
PoistaJorma Kapari on suomentanut Modianolta kirjat:
PoistaKehäbulevardit (1976)
Villa Triste (1977)
Hämärien puotien kuja (1979)
Nuoruus (1986)
Kadonnut kortteli (1987)
valtion kääntäjäpalkinnot 74, 80
s. 17.09.1937
k. 29.05.1991
Jormapa hyvinkin. Sellaisia persoonia ei varmaan enää juuri olekaan – aito stadilainen intellektuelli, asui äitinsä kuoleman jälkeen yksin 150 neliön perinlukaalissa Eerikinkadulla, selvänä syvällinen keskustelija, juovuksissa älytön penamainen koheltaja.
PoistaJuuri sellainen herkkä ja laajasydäminen boheemi, joiden kanssa Mikis kertoo pyörineensä nuoruutensa taidevuosina.
Hän kirjoitti kolme runokokoelmaakin. Minua huvitti, kun joka kerran ne arvosteli Hesarissa hänen paras kaverinsa. Mutta johan Meriluodon kanssa opimme, että näin pieni on meillä piiri.
PS. Siksiköhän niin moni taiteilija joutuikin piirille?
Kapareissa on ollut hyviä kääntäjiä. Marjatta Kapari, Jaana Kapari (Harry Potterit). Lienevätkö samaa sukua.
PoistaAleksis Kiven päivänä muistan näitä säkeistöjä:
Mi ikävyys,
mi hämäryys sieluni ympär
kuin syksy-iltanen autiol maall?
Turha vaiva täällä,
turha onpi taistelo
ja kaikkisuus mailman, turha!
En taivasta
mä tahdo, en yötä Gehennan,
enp' enään neitosta syliini suo.
Osani vaan olkoon:
tietämisen tuskast pois,
kaik' äänetön tyhjyys olkoon.
Että on sitä ennenkin osattu masentua ja syrjäytyä. Aleksis parka. Mahtoiko saada lohtua edes viinistä? (Tämä ajatus tuli mieleeni, kun kävin katsomassa Rikun Kivi-kuvan, joka oli eräänlainen varsin rattoisa oivallus.)
Ei ole kääntäjät sukua.
PoistaKivestä muistetaan, ehkä sen patsaan takia, vain tämä synkeä puoli, vaikka mieshän oli myös hilpeä juomari ja reipas erämies, ja varmaan sielukas kumppanikin Charlotalle.
Vaan alituinen puutehan Kivellä oli, sillä hänen ruumiinsakin oli hänen omien kuvailujensa mukaan heikko ja kalpea, siis laiha. Ruuasta oli pulaa ja taatusti myös juomista. Charlotellahan hän vahvistui.
PoistaJuuri eilen ennustin, että ei mene kauaa kun suomalaislasten ryöstäjistä ja hakkaajista tuleekin uhreja, ja johan se tapahtuikin:
VastaaPoistaPoliisien ja toimittajien mielestä on kamalaa, kun jengiläisten nimet on julkaistu netissä, ja nyt he eivät uskalla liikkua ulkona! Pelkäävät tulevansa hakatuiksi.
Hirmuista. Kyllä taas hävettää olla suomalainen.
Käsitin lööpin niin, että se olisi tarkoittanut mellakoijia pelkääviä. Mutta että poliisi ärähtääkin siitä, että mellakoijat tai heiksi epäillyt eivät uskalla lähteä koston pelossa ulos, tuntuu omituisen väärältä.
PoistaVaan rauhan Nobelit menivät kai täysin oikeille ihmisille. Jaetut eivät ole tosin kuin puolet kunniasta. Martti Ahmed Ahnesaarelle olisi hyvin välttänyt puolet tai neljäsosa.
VastaaPoistaMalala oli hieno valinta, samaten se toinen miesihminen! iIloitsen näistä enemmän kuin olisin iloinnut Sofi Oksasen kirjallisuuden Nobelista.
PoistaAleksis Kivelle pitää saada nobelin palkinto!
VastaaPoistaEi suomenruotsalaiset sitä koskaan saa.
PoistaAi, paha herja... mutta ei se, että vanhemmatkin osasivat ruotsia, tee Kivestä suomenruotsalaista. Hänen kotikielensä oli suomi, mutta eihän sekään tietenkään mitään todista...
PoistaIines, apua!
Ei ruotsinkielinen sukunimi tee perheestä suomenruotsalaista. Suomessa on edelleen paljon ruotsinkielisiä sukunimiä, joiden kantajat eivät ole ruotsia nähneetkään. Suomessahan nimet olivat usein ruotsinkielisiä vielä 1800 - 1900-luvullakin ennen suomalaistamisaaltoa ---> katsopas vanhoja kirkonkirjoja.
PoistaErik Ekelund kirjoittaa teoksessaan Aleksis Kivi mm. näin: "Kivi ei oikein viihtynyt ruotsinkielisessä Siuntiossa. Hän tunsi itsensä yksinäiseksi ja eristäytyneeksi." Ja tämä umpiossa elo siis nimenomaan kielen takia.
Kiven isä, Anders Stenvall, on merkitty kirkonkirjoihin ruotsinkieliseksi, luultavasti siksi että Raalan kartanon, Adlercreutzin pojista Carl Henrikkiä on legendan mukaan mahdollisesti Andersin todellinen isä. Anders, siis Alexiksen isä on tämän tarinan mukaan C.H.Adlercreutzin äpärälapsi. Sen vuoksi Adlercreutzin suku turvasi pitäjänräätäli Stenvallin perheen elämän taloudellisesti.
PoistaAleksis Kivi kirjoitti suuren osan tuotannostaan, muun muassa Nummisuutarit, ensin ruotsiksi. Hän osasi hyvin ruotsia joka oli niihin aikoihin koulu opetuskieli. Kiveä voi hyvin pitää vähintäänkin kaksikielisenä.
Kivi loi suomenkieltä, oli ensimmäisiä suomen kielellä kirjoittavia kirjailijoita. Fennomaani. Suomalaisuuden edistäjä.
Puhut nyt, legendaa, arvoisa Anonyymi. Totuus sen sijaan on se, että Aleksiksen isä oli räätäli Eerik Juhani Stenvall, ja Eerikin isä sitten taas oli Antti Juhani Stenvall, joka kyllästyttään maamiehen raskaaseen elämään lähti maailman merille ja oppi matkoillaa kieliä, mm. ruotsin kieltä. Sitä en tiedä, kuka puolestaan oli Antin - olettevasti Andersin isä.
PoistaKiven elämäkertatiedot kertovat, että "suomi oli perheen oikea kieli", vaikka perheenjäsenet osasivat hiukan ruotsia. Ruotsin kielen auttava taito oli tullut perheeseen meriä seilanneelta isoisältä Antilta, mutta siis ruotsia ei perheessä puhuttu, siitä ymmärrettiin joitain puheenparsia.
Mitään rahatukia ei Stenvalleille tullut mistään aatelisperheistä, vaan perheessä vain ymmärrettiin koulutuksen tärkeys maailmaa nähneen isoisän ansiosta. Aleksis lähetettiin vähistä varoista huolimatta Helsinkiin kouluun, ja kotoa hänet varustettiin vain vähäisellä määrällä leipää, voita ja kuivaa muonaa. Kuten tunnettua, hän kärsi suoranaista nälkää ja kulki rikkinäisissä vaatteissa ja herätti sääliä ympäristössään.
Aleksis oli mm. pahoittanut mielensä tuskaisesti, kun hänen vanhempiaan oli arvosteltu hänelle itselleen hänen nälkiintymisestään ja risaisista vaatteista. Lisäksi hän kärsi suuresti ruotsinkielisestä ympäristöstä, jossa ei voinut vapaasti ilmentää itseään. Toki hän oppi ruotsin kielen ja osasi sittemmin lukea ruotsinkeilisiä teoksia. Olivathan luennot ja opetuskin tuolloin ruotsin kielellä tapahtuvia. Ja toki hän kirjoitteli silläkin kielellä, koska ei vielä ollut varsinaista suomenkielistä kirjallisuutta, romaaneja ja draamallisia näytelmärunoelmia. Ja koska hän luki ruotsinkielistä kirjallisuutta. Kalevalastahan hän oli varsin innostunut.
Yllättävän harvat ruotsinkieliset kulttuurisukumme ovat alunperin ruotsalaisia. Vielä 1800-luvulla oli vain tietenkin normaalia, että saksalainen tai venäläinen suku otti Suomeen muutettuaan kielekseen sivistyneistön ruotsin eikä rahvaan suomea.
PoistaMe emme muista enää, kuinka kiivasta kielitaistelu oli vielä ennen sotia. Turun yliopisto perustettiin siksi, että saatiin maahan suomenkielinen yliopisto.
Helsingin yliopistossahan suurin osa proffista piti vielä 1900-luvun alussa luentonsa ruotsiksi, koska kieleksi sai valita kumman tahansa kansalliskielistä, vaikka opiskelijat olisivat olleet savolaisia.
Iines puhuu asiaa tuosta sukunimikäytännöstä. Onhan niinkin selvä "suomenruotsalainen" suku kuin Topeliukset alunperin Limingan Toppisia.
Suomalaistamisaate oli voimissa vielä sotienkin jälkeenkin, kyllä. Esimerkiksi minun ex-anoppivainajani, ihana ihminen, vanhan ajan palavasieluinen kansankynttilä, rovastin ainoa tyttö Savon puolesta, suomensi jopa ukkonsa nimen ennen kuin suostui vihkipallille. Hänen sulkakynänsä tuotosta on siis minunkin sukunimeni, joka on mielestäni kamala. Alkuperäinen ruotsalainen olisi ollut kaunis. Tai sitten sen nimen olisi voinut suomentaa tyylikkäämmin. Nyt se mielestäni hohkaa suomalaista kansanaatetta vähän ontuen.
PoistaKiven isä sai alkunsa kun merimies Anders Stenvall oli merillä, joten Eric Johanin siittäjä on kirkonkirjojen ja muiden tietojen perusteella ollut joku muu kuin Maria Johanintytär, Aleksis Kiven isänäiti. Olipa moka, minulta!
PoistaAdelcreutzit kyllä jeesasivat, ja siksi "äpärälapsi" Eric Johanista tuli pitäjänräätäli ja rakensipa hän myös Palojelle komean talonkin, jossa eleli perheensä kanssa. He eivät olleet sen ajan köyhälistöä, tulivat toimeen ja korostivat koulutuksen merkitystä. Koulutukseen päästäkseen piti olla suhteita ja tukijoita. Niiden avulla Aleksiskin pääsi opiskelemaan, oppi kieliä ja sai tutustua kirjallisuuteen jota siihen aikaan oli lähinnä ruotsiksi ja saksaksi.
Puhut edelleen legendaa, Anonyymi hyvä.
VastaaPoistaMm. sukuyhdistyksen sivuilla todetaan asiasta, että tuo esittämäsi ajatus on väärää ja kummallista huhua, joka on täysin todistamatta jäänyt elämään:
"Joku kummallinen tekijä on saanut aiemmin muutamat Kivi-tutkijat epäilemään hänen isänsä syntyperää ja tuo epäily on jäänyt kummittelemaan aina tähän päivään saakka.
Yleinen käsitys tänä päivänä on varmaan se, ettei tällaista sukukytkentää voi olla olemassa. Julkaistuissa teksteissä on aavisteltu asian olevan totta. Kun taas mm. uudemmat tutkimukset ovat aivan varmoja siitä, että kytkentää ei ole.
Tämän asian tiimoilta ei kannata kovin pitkiä "turpakäräjiä" käydä, ellei jollakin kirjoittajalla ole "varmaa tietoa" asiasta."
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-1292.html
PS Olen itsekin harrastanut sukututkimusta sen verran, että en päättele mitään oletuksena, ennen kuin edessäni on satavarma tieto paperilla.
Meillä on jokaisella oma aleksiskivemme, hän ollut kuolleena vuodesta 1872. Häntä ei ole olemassa enää todellisena ihmisenä Tutkijat luovat koko ajan uutta todellisuutta, kuten muutkin ihmiset.
PoistaJokaisesta meistä tulee jonkunlainen myyttinen hahmo kuoltuamme, kaikkien meidän sukutarinat muuttavat muotoaan ja ovat elävässä liikkeessä. Toivottavasti ovat, koska minusta ainakin elämän elävä liike on paljon kiinnostavampi kuin kiveen (tai Kiveen) hakatut totuudet toisesta maailmasta.
Mut joo antaa olla ... jätetään tähän tää nyt.
Sovitaan niin, Anonyymi. Onhan tuo hauska taru, että Kivi polveutuisi Adlercreutzeista (vai miten se nimi meni). Toisaalta tämmöinen hienojen juurten haku on perin inhimillistä ja kertonee vain suuresta Kiven kunnioituksesta.
PoistaSiinä on vähän samaa "asenteellisuutta" kuin Shakespearen tekstien "oikean" kirjoittajan arvelu. Tekijäksi pitää saada joku paremman kansan edustaja, mielellään aatelinen, sillä eihän tavallisen rahvaan edustaja kykene moisiin suurtekoihin.
PoistaVähän samaa on siinä, kun Runeberg ihmetteli, miten perisuomalaisesta suvusta on noussut Lönnrotin kaltainen lahjakkuus.
Ja samaa on siinä, kun kuka tahansa meistä etsii sukunsa historiasta sitä puuttuvaa kuninkaallista tai aatelista geeniä..
PoistaYleensähän, jos historiaa penkoo, löytää suvustaan vain hevosvarkaita. Tai juoppoja. Tai sellaisia esi-isiä jotka ovat sekaantuneet lampaisiin. (Ja nyt nimenomaan en puhu itsestäni. Vaan teistä. Koska Teitä on niin uuvuttavan paljon.)
VastaaPoista