10.2.2016

Linnut linnut





8.2. Olen tullut kerran jos kolmannenkin lyöneeksi leskeneläkkei. Nyt olen sitten saanut parikin leskeä riesakseni. Kohtalo kostaa leskenvastaisuuteni.

Ensimmäinen riesa on entinen talonmies-siivooja, talokompleksista jossa asuin monta vuotta palattuani Pikkukaupunkiin. Tämä leski on rollaattoriosastoa, mutta hänestä on harmia, sillä hän luulee meidän olleen sydänystäviä. Tosiasiassa tapasimme aina ohimennen, pihalla, kuten nyt entisaikain talonmies tavattiin. Olen hänestä kirjoittanut aiemmin, joten nyt ei enempää kuin toteamus, että hän on edelleen voimissaan ja hoitelee vaativaa taloyhtiön asukkaiden tietotoimiston virkaa.  Yhteydenottojen tahti on hieman hiipunut, koska en tee vastavierailuja.

Toinen leski on tuoreempi tapaus ja hän on vasta viisikymppinen. Taustaksi mainittakoon, että taloyhtiössä on meneillään suuri koneistettu pulunkarkotusoperaatio, useamman naislesken vaatima - tämä asuinyhteisö on sattumoisin naisvaltainen kombinaatio.

Nyt siis terassien yläparvekkeiden lipan alle on pesiytynyt puluyhdyskunta, joka paskoo leskirouvien hyvin harjatuille terasseille. Pihalla on jyllännyt jo viikon verran keltainen jättinosturi, jonka kopassa hilataan kolmeakin miestä yhtaikaa yläparvekkeiden  kattolautoja purkamaan. Juuri tätä kirjoittaessani keltatakkinen miekkonen katsoo nosturin kopasta suoraan huoneeseeni. Olen unohtanut kaihtimet auki, sillä en pidä umpinaisesta ikkunasta.

9.2. Ei tämä puluoperaatio sinänsä mitään, vaikka sen täytyy maksaa melkoisesti. Riesana on tämä operaatiosta riehaantunut toinen, nuorempi leski. Hän soittaa kolmekin kertaa päivässä, puoli tuntia kerrallaan avautumista puluista ja siinä samalla naapureista, jotka ovat hulluja. Nainen kärsii lintukammosta, mutta ei tiedä sitä itse, vähän kuin Marja-Liisa Vartion leskiruustinna Adele, jonka kammo projisioituu toisella tapaa, rovastivainajalta jääneen pölyttyneen  lintukokoelman vimmaisella hoitamisella. Kun Adelen pulut uhkaavat palaa tulipalossa, meidän talon leskirouva haluaa tappaa ne. Linnut linnut! Rauhankyyhkyt!

10.2. Edelleen nosturi pörrää, aamunkoitosta lähtien. Illalla valoa yli viiteen, lumet ovat Satakunnasta sulaneet, avarat tasamaat ja pellot ovat vapaina, tulvalätäköiden vallassa. Odotan ensimmäisiä paluumuuttajia kylpemään ja jokiin uimaan. Keittiön ikkunalaudalla on jo keväinen istutus, yrttiruukku timjamia, persiljaa ja rosmariinia.

Luin lehdestä kissasta, jonka hännän on ilmeisesti ihminen vääntänyt solmuun ja katkaissut. Nyt kissa on kuollut kärsimyksiensä jälkeen. Jos hännänkatkaisija tuotaisiin eteeni, en tiedä, mitä tapahtuisi. Huomaan, että pystyn myös vihaamaan ja tuntemaan aggressiota. Anteeksi en antaisi. Ihmisen koko luonne ja persoona näkyy siinä, miten hän kohtelee eläimiä, kaikkein pienimpiäkin.

Uskon psykopaattitestiin: kaikki ihmiset eivät pysty lapsenakaan repimään hyönteisiltä siipiä. Huolissani olen siitä, mikä määrä pikku narsisteja ja erilaisia -paatteja versoaa nykyään alakouluissa. Juuri eilen yksikin kakara - anteeksi kouluviraston byrokraatit  - pilasi yhden luokan tunnin käytöksellään ja sanoi lopuksi tosissaan: olen täydellinen. Pojan äiti viestitteli Vilmassa, että pojassa ei ole vikaa, käytös johtuu siitä, että luokassa haisee, eli muut lapset piereskelevät tunnilla.

(Maalaus Ferdinand von Wright)

200 kommenttia:

  1. Iines :"Huolissani olen siitä, mikä määrä pikku narsisteja ja erilaisia -paatteja versoaa nykyään alakouluissa. Juuri eilen yksikin kakara - anteeksi kouluviraston byrokraatit - pilasi yhden luokan tunnin käytöksellään ja sanoi lopuksi tosissaan: olen täydellinen."


    Monen helsinkiläiskommentoijan mielestä liian tiheä yliopistoverkko syö sivistyksen kasvualustaa, edessä on sivistysvaltion alasajo, kun sivistystä voi olla vain Helsingissä!





    Meillä oli pitkään vallalla tavoite, jonka mukaan vähintään 60 prosentin ikäluokastaan pitää suorittaa ylioppilastutkinto. Moni kunta ja kaupunki nosti tavoitteen kohdallaan 70 prosenttiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosin senkin rohkenee sanoa, että meillä puuhastelee iso joukko narsisteja tutkimukseksi luonnehdituissa töissä, jotka eivät tuota mitään lisäarvoa, edes sivistyksellistä, ihmis- tai yhteiskunnalle.

      Se näkyy myös yleisessä asenneilmastossa. Suomessa on noin 40 000 avointa, vaikeasti täytettävää työpaikkaa, ja samaan aikaan yli 300 000 työtöntä.

      Ei kelpaa työ, kun on oppiarvo!

      Poista
    2. Hetkinen, onko kyse työnvieroksunnasta jos väittämäsi lukujen perusteella yhtä avointa työpaikkaa kohden on noin 7-10 hakijaa. En oikein saa kiinni, mitä tarkoitat.

      Poista
    3. Minusta juuri jäsennöinti, tarkkaan sanominen ja fokusoinnin zoomaus olivat Anonyymin kommenteissa parasta ja hyvinkin selkeää. Kyllä siitä pitää saada kiinni.

      Poista
    4. Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät kohtaa - tästä on kai kyse. Ei voi olla niin, että kenen tahansa olisi otettava vastaan mitä tahansa työtä. Siinä menisi arvokas ja myös kallis koulutus hukkaan.

      Kyllä täytyy tähdätä siihen, että koulutus ja avoin työpaikka kohtaavat, ovat samalla janalla. Työelämän ja koulutusalan tulisi tehdä yhteistyötä, myös yliopistollisella puolella, jossa koulutus tulee kaikkein kalleimmaksi. Toisaalta on tietenkin niinkin, että yliopistotutkimuksen tulee olla vapaata kaikista sidoksista. Vaan suurimmasta osasta yliopistolaisia tulee käytännöllisiä työntekijöitä, ei tieteilijöitä.

      Poista
  2. Minäkin olen huolestunut siitä, etteivät hesalaiset viitsi edes töitä tehdä, vaikka koko maan elättävät. Onkos siinä nyt mitään laitaa tai rotia, tolkkua, kuten joku sanoisi. Eikä siinä mitään tyhmää ole, jos väitän, että Pihtipudas ansaitsi yliopiston aivan yhtä hyvin kuin mikä muu kunda tahansa.

    PS. Kuuntelin juuri Matti Jurvan Lesken Lemmen ja rakastuin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimittäin Jurvan sanoituksiin, musiikkiin ja yleensä esityksiinsä, aika monta olen jo kuunnellut.

      Silloin, kun olimme ihan, ei banaani-, mutta kauramaa, niin tuo Ramblers-yhtye omaksui hienosti maailman tuulia.

      Poista
    2. Mukavintahan olisi, ettei mistään tarvitsisi leikata. Mutta mukavin ei nyt vain ole mahdollista.

      On leikattava likipitäen kaikesta. Myös koulutuksesta, vaikka sen moni jättäisi leikkausten ulkopuolelle.

      Koulutus on monesta syystä alue, jonka leikkauksilla on erityisen helppoa syyllistää päättäjiä. Leikkausten ymmärtäjä saa osakseen mitä todennäköisimmin ankaraa paheksuntaa tai jotain sitäkin pahempaa v.tt..lua.

      Mutta siinä nousevat narsistien karvat pystyyn, kun Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston palkolliset moittivat yliopistojen tasalinjaisia leikkauksia.

      Pitäisi leikata kuulemma maakuntayliopistoilta, ei Helsingistä.

      Pahinta tietysti on se, että leikkauksilla muka näiverretään yliopistojen autonomiaa.Yliopistot ovat kaiketi jokseenkin autonomisia, mitä tulee opetukseen ja tieteeseen.

      Mutta talouden näkökulmasta ne ovat kaikkea muuta kuin autonomisia, vaikka niillä omaakin varainhankintaa on.

      Poista
    3. Voisitko vähän täsmentää, minulle ainakin jäi nyt aukkopaikkoja.

      Poista
    4. Tiesithän anonyymi, että Helsingin yliopiston kanslerilla on oikeus olla mukana valtioneuvoston istunnoissa silloin, kun Helsingin yliopiston asioita valtioneuvostossa käsitellään. Tiedä sitten, onko viittinyt.

      Poista
    5. Okei. Haluat olla ehdottoman oikeassa. Minua kiinnostaa eräs asia. Yksinomaan tiukkaa leikkauspolitiikka ehdottomasti puolustavat voisivat kertoa sen. Kannatteko myös vastuun leikkauspolitiikan seurauksista ja pitkäaikaisista vaikutuksista koko yhteiskuntaan? Niistä ei juurikaan puhuta ääneen, vaikka hyvin tiedetään 1990-luvun lama-ajan leikkausten seuraukset. Tuosta ajasta on jo yli 20 vuotta, mutta ne vaikuttavat yhä useiden suomalaisten elämään. Eli. Nyt tehtävillä leikkauksilla on ajallisesti hyvin pitkävaikutteisia seurauksia. Monien ihmisten elämään.

      Poista
    6. Varamme eivät enää riitä sivistykseen. Meneekö kaikki MTK:n jäsenien hätäapuun?

      Poista
    7. Hesalaisetko koko maan elättävät?

      No jaa, siellä onkin sitten maan kaikki laitokset ja palvelut ja kulttuuririennot ympärivuorokautisesti auki, toisin kuin vaikka täällä Satakunnan provinssissa, josta lääkäri lähti kauan sitten ja poliisikin on lähdössä kohta, vaikka harva se lauantaiyö puukko heiluu kaupungin yössä ja peräkylän papat tarvitsisivat lääkäriä.

      Hesassa pääsee myös julkisilla työpaikalleen, täällä pitää olla oma auto, kun bussivuorojakaan ei ole sopivasti. Että olkoot hesalaiset hiljaa elatuksestaan, tunne on pikemmin semmoinen, että maaseutu elättää etelän maalikyläläiset, jotka vain poimivat rusinat pullasta.

      Poista
    8. Liioittelin, sen myönnettäköön. Helsingin lisäksi Espoo ja Vantaakin tämän lafkan pystyssä pitävät. Voeta ja leipee siten riittää, televiishiostakin kuvaa lähettävät.

      Poista
    9. Kyllä Anonyymi tuossa yllä puhuu minusta asiaa - myös koulutuksesta on leikattava, kuten kaikesta muusta. Tämä vain tulisi nyt kohdentaa niin, että opetus ei kärsisi paljonkaan. Meillä on ollut helmasyntinä paisuttaa kaikkea kunnallista ja valtiollista toimintaa hyvinä vuosina. hyvänä esimerkkinä olkoon vaikka subjektiivinen päivähoito-oikeus eli se, että vaikka vanhemmat ovat vapaina ja terveinä kotona, lapset laitostetaan suoraan kehdoista päivähoitoon.

      Hiukan huolestuttavat kyllä puheet kirjattomasta ja kouluttomasta koulusta. Totta, näitä ajetaan nyt voimalla Suomen koululaitokseen ja ne ovat nimensä mukaisia.

      Sen sijaan en oikein pääse jyvälle siinä, miksi Anonyymi nimeää jotkut tässä prosessissa narsisteiksi. Miten se nyt tähän liittyy?

      Minusta jos yliopistoilta leikataan, yhtä hyvin Helsingin kuin muidenkin kaupunkien tai alojen yliopistoilta. En kannata keskittämistä millään alalla, en edes sotessa. Esimerkiksi pienten kyläkoulujen lopettaminen on suuri virhe.

      Poista
    10. Pyytäisin saada huomauttaa, että Helsinki vs.landemaa-asettelu ja vastakkaisuudet olivat anonyymin puhtaan, mutta raikkaan ja sterpsilsin oloisen, ylöspanon tuotteita. Maalaiset, älkää aina maatko!

      Poista
    11. Helsingin yliopisto olisi voinut tehdä kuten Turun yliopisto, joka ei irtisano henkilökuntaansa vaan käyttää säästöjään/voittojaan jotta opetuksen ja tutkimustyön taso säilyy. Sivistys säilyy kun tuottoja käytetään hyvin ja viisaasti. Henkinen pääoma on pääomaa jota ei koskaan ole liikaa.

      Poista
    12. Olisipa hyvinkin voinut, mutta bisnes on bisnes ja jeesus on jeesus, myös HY:n teologisessa tiedekunnassa. Tämä menee siis bisneksen puolelle.

      Poista
  3. En puutu muuhun - koska olen puutunut ihminen - kuin tuohon otsikkoon 'linnut, linnut'.

    Käytän tuota sanaparia usein, keskellä jotain toisenlaista tekstiä, ja saanko selittää miksi oon niin ihastunut tuohon sanapariin?

    Ai, saan.

    Kerran kävelin Helsingissä Kauppatorilla kun siihen mun kimppuuni iskeytyi eli lensi saatananmoinen parvi kirkuvia lokkeja. Vierelläni käveli runoilijan näköinen ihminen, vähän kuin Tapsa, ja se nosti kätensä pystyyn ja sanoi 'linnut, linnut!'. Samalla ne kaikki vitun pulut kyyhkyt ja talitintit lähti vek. - Ihan totta. Siks mä aina, kun mulle tulee ahdistava olo, mä manaan itsekseni että 'linnut, linnut!'.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitsokin "Linnut" elokuvaa kärsin katsoa noin 15 mintskua, kun suljin telkkarin. Olen amatööribiologi, kuten kai joskus olen maininnut, em mä semmosta viittinyt katsoa. Oli niin epäuskottava. (Vaikka ei siinä alussa mitään edes ollut ehtinyt vielä tapahtua. Mutta kumminkin!)

      Ps. Hitchcockilla on hyviäkin elokuvia, paljon enemmän kuin monella muulla ohjaajalla edes huonoja, en silti pidän hänen genrestään. Vertigo – Punainen kyynel on ehkä mieleenpainuvin. Ainakin on jännä.

      Poista
    2. Minä en ole ornitologi lainkaan, mutta hyväksyn ilman muuta tuon Hitchcockin leffan epäaitouden. Silti, kun sen elokuvan lapsena näin, se meni sieluuni ja pysyy siellä. Ei minään lintuvihana, vaan jännityksen mestariteoksena. Yritin muistella, mistä sen joululahjaksi sain, mutta jo lapsena ollessain oli minun säkissäni Daphne du Maurierin Linnut. Minulla on se vieläkin tallella, pitäisi joku kerta elvyttää siitä muistoja, lukaisemalla se vielä näin varttuin ollesain. Lintujen lisäksi kirjassa on muita novelleja.

      Poista
    3. Minun tulee mieleen Linnut linnut -lausahduksesta Rauli Baddingin Tähdet tähdet -laulu. Kaunis sekin ja toimisi, vaikka tähtien tilalle vaihtaisi linnut.

      Muuten, Daphne du Maurierin Rebekka löytyi minulle suureksi ihanteeksi ja aarteeksi kodin kirjahyllystä jo pikkutyttönä, ja ahmin sen hurmaantuneena lävitse.

      Vieläkin muistan Manderleyn lumon ja sen hiekkatien ja rhododendronit, jotka ympyröivät Manderleytä. Ja sen noita-akan, palvelijan, joka palvoi jo kuollutta Rebekkaa.... Enpäs kerro enempää, jos joku ei ole lukenut tätä lumoavaa jännitystarinaa. Muistan hakeneeni muitakin Daphne du Maurierin tarinoita kirjastosta, Linnutkin ja jonkin jonka nimeä en nyt viitsi kaivaa esiin. Minusta tämä kirjailija sopii hienosti tyttöiän lukuhimoon.

      Poista
    4. Hitto, kun en tuon vertaa muista. Kirja on kuitenkin minun kellarin BÖ8-arkistossani kellarissa, mistään järkevästä paikasta en sitä nyt löytänyt. Ja minusta tuntuu vähän, että Rebekkakin olisi siinä ollut mukana.Ja oli mitkä sorsat tahansa, mitä se mulle kuuluu.

      Poista
  4. Kerran luin jostain... en muista mistä, että joku hullu akka sytytti kissansa hännän (ZIUHHH) vaan palamaan. Höh. Ja syytti siitä kyntilää! - Niinpä niin. Tietysti se on kynttilän vika! (Miks oli posahtanut palamaan.)

    Mutta onneksi tämä kaikki on vain HUHUA!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhhah, täytyy olla kyllä tosi hullu akka, oikein emähullu. Naista pitäisi varmaan vähän kärventää karvastostaan, jos hänellä semmoisia ylipäänsä on.

      Mikään ei muuten haise niin kamalalle kuin palanut kissankarva.

      Poista
    2. Jotakin Iineksen keskustelu osiosta kertoo se, että täällä arkipuheesta pitkälti puuttuu myönteinen jaksamiseen, selviämiseen ja pärjäämiseen liittyvä keskustelu: sen myöntäminen, että ilman töyssyjä ei elämästä voi selvitä, ja että ikävistä päivistä, viikoista ja kuukausista on vain pinnisteltävä eteenpäin.

      Aivan erityisesti puuttuu puhe siitä, kuinka omaa luonnetta voisi kasvattaa. Persoonallisuudesta puhutaan oikeuksien näkökulmasta: minulla on oikeus hyvään oloon, mielipiteeseen ja toista keskusteliaa voi loukata , vaikka lokeroimalla hänet ei-hesalaiseksi.

      Siitä, miten oman luonteen karkeimpia särmiä kannattaisi hioa tai miten omaa henkisen kivun sietokykyä voisi kasvattaa, ei juuri puhuta.

      Iines juoruaa vain vakiotyyppien kanssa.

      Poista
    3. Kerro ano vielä siitä narsismista.

      Poista
    4. Anonyymi, olet varmaan ihan oikeassa, että täältä puuttuu paljon aiheita, joista olisi kiinnostavaa ja opettavaistakin puhua.

      Tuo minuun kolahti paljonkin, että kaipaat mm. puhetta siitä, että "ikävistä päivistä, viikoista ja kuukausista on vain pinnisteltävä eteenpäin." Tuostakin ajattelen samoin: "ilman töyssyjä ei elämästä voi selvitä".

      Tärkeitä asioita ja totta. Jonkun vain pitäisi tuoda nämä keskusteluun. Sinä toit ne nyt moitteen muodossa, ja sekin on hyvä. Jospa toisit ne kuitenkin vakavasti, syyttelemättä, avoimesti! Olen varma, että aihe saisi vastakaikua ja pohdintaa.

      Miten minä kuitenkin ajattelen niin, että täällä keskustelevaiset tuntevat nuo ajatukset, ja varmaan moni on kokenut elämässään vakaviakin töyssyjä, murheita ja ahdistusta. Joskus hassuttelu ja iloinen leikinlasku on sekin vain selviytymiskeino. Eihän elämässä paljon muuta voi. Täällä ollaan ja pärjättävä on, kellä minkäkinlainen tuska sydämessään.

      Tuossa olet oikeassa: kenenkään ei pitäisi joutua tuntemaan itseään loukatuksi eikä itse loukata muita.

      Ja Anonyymi, minä juttelen mieluusti sinunkin kanssasi ja juuri noista aiheista, jotka nyt mainitsit. Jään miettimään tuota oman luonteen kehittämistä, sillä olen tällaisissa asioissa huono ainakaan antamaan neuvoja.

      Poista
    5. Anonyymi "Iines juoruaa vain vakiotyyppien kanssa", oi Kiltti ihminen, tule tähän jengiin mukaan! Ei Sun tartte olla kuin rehellinen itsellesi, pöliset mitä pöliset - meille muille saat valehdella niin että korvat vaan heiluun. (Niin minäkin teen.)

      Poista
  5. Aikoinaan, kun kuljeskelin Ranskassa, päädyin yhteen maalaismajataloon. B/B paikka se oli. Kohtelias ihminen kun olen, yritin ilahduttaa isäntäväkeä kehumalla heidän pihakukkasiaan. Yritin lausua... rhododendronit ... Emäntä, ja etenkin isäntä, alkoi tuyijottaa minua erittäin kummallisesti. Silloin päätin, että ikinä en puhu mitään ranskaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä puolestani koin pettymyksen rhododendronien kohdalla myöhemmin, kun näin sellaisia jossakin. Nehän olivat matalia puskia, joissa oli hirveästi kiiltäviä nahkeita lehtiä, ja kukkia vain alkukesällä, ja ne kuihtuivat nopeasti. Olin kuvitellut niitä erilaisiksi, köynnöstäviksi. Minusta Daphne du Maurierin olisi tullut laittaa Manderleyn ympärille erivärisiä köynnösruusuja!

      Poista
    2. Latinaa minä osaan, mutta vain Insectioitten niminä, ei sillä turistirannalla pärjää, ei ees Italiassa. (Olen pannut tämän merkille vaikken Italiassa oo käynyt.) Kun viuhtoo kamalasti käsiään ja puhuu suomea, asiat ulkomailla yleensä selviävät. Tai sitten eivät. Kerran Caracasissa kuulin kun äijä veti varmistimen pois päältä pistoolistaan... se on aika tyly singnaali ihmisen korvaan, joka on alle 20 -v. Mutta ei se mua sit kumminkaan ampunut. Amigoja oltiin äkkiä taas. Minä sanoi sille "perrrrkele, älä pelottele mua." Se taas sanoi minulle "notschoz nitsec natsehxchtes nox", tai jotain sinne päin, en oikein ymmärtänyt. Mutta kädet meillä oli toistemme hartioilla kun alettiin laulaa... minä lauloin hei hei pikku-ukot hyppikää, vielä on jouluhun aikaa ja se jotain muuta, en muista mitä.

      Aamulla, kun tulin laivalle, mulla oli kauhee krapula. Johtui ehkä siitä laulemisesta.

      Poista
    3. Mikis, minä opettelin espanjaa. Opettelin sitä niin kauan että osasin puhua puistonpenkillä istuvien vanhojen yksinäisiltä näyttävien naisten kanssa (tuntuivat niin vaarattomilta ja turvallisilta).

      Nyt, tällä hetkellä tulee mieleen vain yksi lause, jonka opettelin kirjasta. Se kuuluu näin: O, Pedro, que punctual eres! (En tiedä, mihin sitä käyttäisin.)

      Se mikä nopeasti päähän tulee, menee nopeasti päästä pois!

      Poista
    4. Sananen vanhoista yksinäisistä naisista, joista minäkin jutussani kirjoitan. Nimittäin kun ne olisivatkin semmoisia kivoja ja apua tarvitsevia, joita ei vaivaa muu kuin yksinäisyys.

      Kissan villat. Rikas yksinäinen leski ainakaan ei ole vaaraton, vaan voi olla helvetinmoinen valittaja ja kranttu, panettelija ja ahneuden perikuva, vaikka istuisi kuinka hauraana puistonpenkillä.

      Nämä mainitsemani naiset ovat kaukana ihanteellisesta vanhuksesta, ja heidän haukkumisiaan ja valituksiaan ei yksinkertaisesti jaksa, etenkään, kun sieltä suusta tulee selvää valetta ja pahaa tahtoa. Kukaan ei lue mitään, ei tiedä maailmasta mitään, kun kaikki on aina pyörinyt miehen ympärillä. Naisen päämäärä on miehen saanti.

      Kuvaavaa on, että tuo minun ensimmäinen leskeni kysyy aina, toistuvasti, että jokos se sinun tyttäresi on mennyt miehelään. Kun kerran kerroin, että tytär on kirjoittanut kirjan, tätä ei noteerattu mitenkään, koska tytär ei ole päässyt naimisiin. En ole sitten maininnut muistakaan kirjoista, en toisesta enkä jo hyväksytystä kolmannesta. Kun sitä miestä ei ole, niin olkoon.

      Poista
  6. Ihan irtokommentti: harkitsin tähän postaukseeni kuvaa nosturista, jonka nappasin puluoperaatiosta eilen. Kuva jopa oli siinä jonkin aikaa vielä aamulla varhain.

    Huvitti sitten, kun kävin lukemassa päivän Kemppisen. Siellä oli kuva nosturista, jonka kopassa oli mies. Ihan kuin meidän pihalta! Ja sitten vielä tekstissä oli minun lempirunoni numero yksi, jonka olen tässä blogissa pariinkiin otteeseen kirjoittanut, Sarkian Erottua, maailman kaunein runo. Samaan aikaan radiossa puhuttiin selvänäkemisestä. Ihan kuin Kemppinen olisi katsellut pääni sisään. Näinköhän ne rajakokemukset ylipäänsä syntyvät: muutama yhdistävä tekijä, ja mieli sitoo pisteet valmiiksi kuvioksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iines, onpa hyvä ettet laittanut kirjoituksesi kuvaksi nosturia.
      Tuskin olisi sydän sytkähtänyt mielihyvästä niin paljon kuin se sytkähti nyt, kun tuo Wright'n linnut tuli näkyviin! Se juhlistaa koko jutun, ja antaa sille ilmavuutta jollain salaperäisellä tavalla.
      Ja saihan se ajatukset suuntautumaan hetkeksi eläimiin. Urhoollisiin otuksiin, joita vilisee maassa, ilmassa, vedessä ja maan alla.

      Nauratti, kun kävelin tänään kadulla ja yhdessä näyteikkunassa roikkui ilmoitus: Puhdistamme ihonne ja poistamme karvat!

      Mikä siinä niin huvittavaa oli. Kai se, kun se sai muistamaan, että eläinkuntaan kuulutaan, kaikki kadulla kulkijat ja mekin täällä tällä hetkellä tässä blogissa mielipiteitämme jakavat homo sapiensit.

      Mitähän ajatuksia nosturi olisi herättänyt meissä?

      Poista
    2. Siinä nosturikuvassa on linnun muoto. Kuvasin sellaisen nivelkohdan, joka näyttää pululta nokkineen ja pulleinen vartaloineen. Mutteri on silmä ja nokka on mutterin viereinen vinokulma!

      Tuo karvattomuus on mielenkiintoinen trendi. Mitä pahaa karvoissa on, paitsi ehkä kainalokarvoissa? Mutta että miehetkin poistattavat säärikarvojaan ja jopa rintakarvojaan. Ja naiset puhuvat brasilialaisesta vahauksesta kuin leivästä. Jalkovälin karvattomuutta selitellään hygieniasyillä. Hmm.

      Poista
    3. "Mutteri kun päästä lähti, silloin syntyi alan tähti..." Heijaa, Ruusut Tulipunaiset!

      lyriikkaa pimpimmillään

      Poista
  7. Nylan mielestä Ketokäenminttu on kaunein nimi. Se halusi tyttölapsensa nimeksi sen, mutta ne ei antaneet sen antaa, sitä. Eero osasi noin miljoonakaksisataatuhatta ja seitsemänsataa yhdeksänkymmentäkaksi kasvia latinaksi, ja myös suomeksi. Sillä oli ihmeellinen "näkömuisti". Eero myös muuten muisti kaiken. Jos mä sanoin sille että "en mä noin oo ikinä sanonut", se sanoi "neljä vuotta kuusikuukautta kaksi viikkoa ja yksi päivä sitten klo 13:45 sanoit..." "Ai jaa", minä sanoin.

    Joku sanoi - en muista kuka - Eerosta, että kun Järjestäytynyt Yhteiskunta ei hyväksynyt Eeron neroutta, Eeron oli pakko siirtyä Järjestäytyneen Yhteiskunnan ulkopuolelle. - Niinpähän hän sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistihirmu tuo Eero!

      Tunnen miehen, joka oli opetellut kaikki rautatien aikataulut ulkoa. Hän lasketteli niitä suustaan niin kuin lapset laskettelevat kertotauluja.

      Se oli traagista, kun tämä mies sairastui muistitautiin. Sinne katosivat kaikki suurella vaivalla mieleen painetut junat ja ajat, täydelliseen tyhjyyteen.

      Poista
  8. Anteeksi Iines, että keskeytin sinut.

    Ps. Tai en mä anteeks pyydä, miksi niin tekisin. Olen - kuten Aronpuro sanoo - "tekojeni summa. eikä minusta voi vähentää".

    VastaaPoista
  9. Ei minua kukaan keskeyttänyt, irtokommentit sopivat joukkoon siinä missä muutkin. Irtokommenttihan tuo Kemppisjuttukin oli. Se vain huvitti minua. Ei sitä olisi tarvinnut tänne suoltaa, mutta siinähän lepää.

    Onneksi Ketokäenmintulle tätä nimeä ei annettu. Lapsi olisi saanut kärsiä isän mieltymyksestä. Voi vain kuvitella, mitä tuosta villit kielineropojat olisivat repineet..

    VastaaPoista
  10. Jos laspi pieree tunnilla sille voi laittaa korvatulpan perseeseee. Tai opettale kuulosuojain päähän, ei kuule. Ruokaa saa ruokalasta ahmia ei liikaa. Jokainen piaru koulussa on väärä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä lasten ilmanpäästöt ovat lisääntyneet koulussa. Kyse ei tässä nimenomaisessa tapauksessa kuitenkaan ole mistään opettajan korviin kantautuvasta paukuttelusta, vaan ilmeisesti salapäästöistä ja lisäksi liikuntatuntien jälkeisestä ilman laadusta.

      Poista
  11. Kävelin äsken ulkona, soitin muutaman puhelun, minulta kysyttiin neuvoa yhteen tietokone ongelmaan ja vastasin, sitten puhaltelin yksikseni ilmaa ympärilleni ja ajattelin, että Martti Suosalo on paras (elossa oleva) näyttelijä Suomessa tällä hetkellä. Tosin... järjetöntähän ketään on panna paremmuusjärjestykseen, paitsi pituushyppääjiä. Tai korkeushyppääjiä. (Mutta ne pitää panna korkeusjärjestykseen.) Ajattelen asioita ja asiat ajattelevat minua, jos ehtivät. En aina usko että. No, syön sämpylän. Ja käyn kusella. Sitten katson itseäni peilistä... ja peili katsoo minua takaisin. No, jo on kummallista meininkiä. Onneksi sämpylä ei sentää tuu takaisin mun suusta, eikä pissa... Joopa, joo. Parempi alkaa nukkua ny. (heittää kamfreeria kitusiinsa) Niinpä niin, ajattelee, jos Hemmi-täti vielä eläisi, kyllä ihmettelisi nykymaailman menoa, kaikkea tätä diginisaaliota. Ja sitä, että kohta täyttäisi 118 vuotta. Hmnh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhin minun tuntema ihminen kuoli 114 vuotiaana. Aika kunnioitettava ikä, vai mitä?
      Minnekähän se hävisi? Minnekähän ihmiset yleensä häviävät? Kun ne ovat tuossa. Ja sitten ne eivät ole. Ollenkaan olemassa. Eikä kukaan tiedä, missä he ovat. Ainakaan varmuudella. Jättäähän ne sentään itsestään jotain muistoja. Ja jos ei muuta, niin ainakin kellastuneita luita.

      Onko kiva olla ihminen? Mikä eläin haluaisit olla jos syntyisit eläimeksi? Miksi? Kuinka vanhaksi haluaisit elää? Olisiko 100 vuotta sopiva?

      Voi kun Hemmi-täti vielä eläisi!

      Mun isä lupasi istuessaan saunan lauteilla mun miehen kanssa, että jos hän kuolee, niin hän kyllä jollain tavoin lähettää tiedon, missä on ja mitä tekee. - Sitä tietoa ei ole tullut.

      Poista
    2. Kolehmainen eli van Vaari meitä täältä kuoli. Olen hyvin surullinen siitä että näin kävi. (Toisaalta ajattelen että onko minun suruni itsekkyyttä vain, voi olla, siksi olen entistä surullisempi.)

      Kaipaan Kolehmaista. van Vaari oli oikeasti Runoilija.

      Poista
    3. Kolehmainen ei unohdu. Surullista. Juna Siperiaan, tähtikirkas Venäjänmaan taivas. Ja joku tanssii pikkuryssää nahkasaappaissaan siinä äärettömässä junassa. Vodkaryypy lämmikkeeksi. Ja toinenkin. Tämä on minun Kolehmaiseni.

      Ja toinen kuva: luksushuvijahti jossain turkoosilla maailmanmerellä, ja kaikki Kolehmaisen käsittelemät kauniit hempukat siinä laivan kannella aurinkoa ottamassa...

      Poista
  12. Pidin pitkän saarnan erilaisista peloista mitä ihmisellä voi olla ja mitä voi kestää - sitten tämä saarna häipyi bittiavaruuten. (Varmaan meille Jakaikille hyväksi. Niih.). Itse tulen omien painajaisieni kanssa toimeen. Koska on pakko.

    Ps. Amerikassa ne perustivat ylikansallisen rikoskomisaario ryhmän (yli koko U.S.A.n) joka tutki "niitä niin kammottavia rikoksia joita paikallispoliisit eivät pystyisi tutkimaan". Heidät valittiin, kuulema maailmanhistorian tarkimmin psykologisin testein ja saatiin 12 ihmistä. Kaikki olivat siis oikeasti "kovanaamoja", kaiken kokeneita konstaapeleita. Jenkeissä - ihan oikeasti - tapahtuu koko ajan kammottavia rikoksia, sellaisia jotka normaalirikoskonstaapelin mahalaukun saa nurinniskoin; siksipä joku näistä kahdestatoista oli sitten niitä tutkimassa. No, tutkivat mitä tutkivat. Ja lentelivät ympäri mannerta; aina kun joku juttu oli saatu selitetyksi, piti kiiruhtaa muualle. Kahden vuoden kuluttua kun heitä uudestaan tutkittiin, näitä komissaarioita, psykiatrit huomasivat että kaksi näistä oli itse ihan psykoosissa, kaksi liukumassa sitä kohti, neljä horjumassa... Kaksi niistä oli ihan samassa kunnossa kun Ryhmä perustettiin. Mutta... tää ryhmä hajoitettiin samoin tein. Koska...

    "kun ihminen tarpeeksi kauan katsoo pimeyttä, pimeys alkaa tuijottaa häntä takaisin". Tämä on Nietzscheä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nietzsche sanoi osuvasti pimeydestä!

      Nietzsche sanoi myös: Ihminen on nuora. Hän on ylimeno ja mailleenmeno.
      Ja sanoi se senkin, että monet kuolevat liian myöhään, monet liian varhain.
      Ja sittten se sanoi: Lähimmäisen rakkautta arvokkaampaa on kauimmaisen rakkaus.

      Minä en osaa sanoa mitään viisasta. Niinpä suljen suun.
      (Hyvin tehty, eikö totta!)

      Poista
    2. Olet suloinen ihminen, liisua.

      Poista
    3. Kiitos kohteliaisuudesta, mikisa!

      Poista
    4. Ja samat taas sulle, oi usiiL.

      Poista
  13. Toinen juttu mistä teille, rakkaat Kääriäiset, haluaisin puhua, on mossadin (hepreaksi מד למודיעין
    huh huh, palvelu.)

    Jos saan selittää...

    Mossadin agentit ovat maailman parhaita agentteja. Jos itse olet heillä kursseilla, jota syvästi epäilen, sun pitää loppunäyttönä tehdä esim. että tutor sanoo sulle "tuossaon hotelli. näyttää olevan nimeltään La Praga. Viiden minuutin kuluttua sinä annat minulle tuon hotellin vieraskirjan toiseksiylimmän sivun. aika alkaa NYT." Tai, "tuossa on kerrostalo. Näetkö tuon toisen kerroksen parvekkeen? Hyvä. Viiden minuutin kuluttua juot siellä kahvia asunnon omistajan kanssa. Aika alkaa nyt." Tai "tässä on pankki. Eli pankkikonttori. Kahden tunnin kuluttua selität minulle kuka pankin johtaja on, minkä väriset silmät hänen vaimollaan on, ja mitä autoa hän ajaa... Aika alkaa nyt."

    Nää on loppukokeita. Jos näitä - esimerkkejä - ei lpäise, ei oo mitään toivoa että pääsee Mossadin agentiksi.

    VastaaPoista
  14. Äsken katselin kaleidoskooppia. Voi vittu kun se oli koko ajan erilainen. Kamalasti palasia. Tuli mieleen mun nuoruus. Joskus notkuin, kun olin 16 -v, linja-autoaseman lipan alla. (Rakastin Raijaa, joka oli ko. aseman siivoojan tytär.) Hitsi, kun palelin siellä monta iltaa - ja aina turhaan. Oi, miten turhaan! Lumihiutaleita vain satoi mun päälleni, mikä minä niitä pyyhkimään pois, tuijotin vain Raijan makuhuoneen ikkunaa. Sitten valo sammui sieltä. Sitten minä, lumituiskun keskellä ja vähän liian pienet kengät jalassa - ne puristeli mua - kävelin kans kotiini. Jonne nukahdin.

    Oi Nuoruus, oi Nuoruus - älä tule takaisin!

    VastaaPoista
  15. Mä jo kakskymppisenä kirjoitin että "ihmisten pitäisi syntyä vasta 3-kymppisinä". Nyt, yli 5-kymppisenä, ajattelen että (ohoh) olinpa oikeassa.

    Toisaalta,
    on tietysti paljon ihmisiä täällä joiden ei olisi kannattanut syntyä tänne ollekaan. Ei vaineskaan. Kerran kävelin Tampereella Liisankalliolla kun Kalevan kirkon kellot alkoivat kamalasti moikia. POM PAMP PUMP ne vaan sanoi. Ajattelin - koska oli sunnuntai - että "voi Jeesus mitä meteliä". Mutta ei mulla uskovia vastaan an sich mitään ole. Kerran Kalevankankankaan hautausmaalta etsi Olavi Virran hautausmerkkiä, tai kivee, tai jotain tms:sta, en löytänyt. Juna vaan meni Nekalaaan, hikoili mennessään, se oli tavarajuna ja haisi makkaralle. Kyllä minä ihmettelin!

    VastaaPoista
  16. Kun olin armeijassa (jossa ylenin korpraaliksi) mun tyttöystäväni asui Tampereen Nekalassa. (Jossa on kiva kirkko, ihan saksalaistyylinen, ja jossa makkaralle haisevia junia menee KLONKS KLONKS vaan, ohi.) Nekalassa asuu vain työläisiä, pidän siitä kaupunginosasta, pidän siitä kaupunginosasta vaikka se on kaikkein pahimmin minut pettänyt. Ai, miten niin? No, ov vaan. Hilkka, mun tyttöystäväni kun olin armeijassa - jonka taisin jo sanoa, liisteröi vuokraisäntänsä kanssa uudet tapetit hellahuoneeseehensa. Ja samalla hän... liisteröi itsensä myös siihen vuokraisäntäänsä. Arvaa, olinko katkera? Olin! Oli olin!Mitä elämälle mahtaa... ei mitään! Tai silloin olin niin nuori että ajattelin että kyllä minä Elämälle mahdan... en sitten kumminkaan.

    Itkin kauan, hyvin kauan. Sitten lopetin itkemisen.

    Kun tulin armeijasta, olin 20 -v, kamalan vanha ja väsynyt tähän elämään, koko tähän vuosisataan. Ja ajattelin että kaikki, mikä on nähtävissä, on jo nähty.

    Ps. Ihmiset n. 2-kymppisenä ovat hirveen väärässä. En minä mikään poikkeus ole. Päinvastoin.

    VastaaPoista
  17. Se oli aika kummallista aikaa, ainakin mun mielestä, kun Hilkan kanssa oltiin Maarianhaminan Camping-alueella. Hilkka puhui ruotsia, miksen minäkin, me juotiin siinä lähihotellissa ( jolla oli neljä tähteä) mietoa saksaalaista valkoviiniä (Rislingiä) ja tultiin sitten teltalle. Hilkka oli neitsyt, ei meistä kumpikaan (kai?) ollut sitä suunnitellut että minä hänen immenkalvonsa puhkaisen, niin nyt vaan kävi. (Ja aika sitkeä se muuten oli.) Aamulla Hilkka sanoi mnulle että hän koko yön näki junia jotka meni tästä. Minä sanoin hänelle "älä ny hulluja puhele. ei ahvenanmaalla ole rautateitä".

    Niin.

    Ehhkä hän ajatteli muita asioita, en tiedä.

    Talvella hiihdettiin peräkkäin. Minä Hilun perässä. Ja aina mulla alkoi seist... kun Hilkan perässä hiihtelin. No, kun päästiin kämpille, alettiin paneskella. - Ps. Ei Hilkka hyvä hiihtäjä ollutkaan, hyvä että pysyi suksien päällä, kyllä se pysyi. Mutta... Ps. mutta kauheen hyvä uimari hän oli, uimamaisteri ja muuta, hyvä että pysyin sen perässä kun uitiin Loimijoelta Pyhäjärvelle, enkä aina pysynytkään. Mutta veti se mut silti kuiviin.

    VastaaPoista
  18. Sykähdyttävää, mikis. Ajatelkaapas rakkaat nuoremmat lukijat, että joskus harrastettiin puusuksilla murtomaahiihtoa manuaalisella ihmisen tekemällä ladulla. Minäkin halkaisin kerran pepitaruudulliset hiihtohousuni sivusaumasta alas asti, kun pyllistelin. Olisipas ollut hauskaa, jos mikis olisi hiihdellyt takanani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laskin muuten nimenomaan Loimijoen töyräältä alas joelle, kun pyllistin, kuten mäenlaskussa kuuluu. Rits, sanoivat housut. - Nythän Loimijoki tulvii ja uhkaa perunakellareita.

      Poista
    2. No VARMAAN olisi, ollut !

      Harmi, että en ollut. (alkaa nyyhkyttää)

      Poista
  19. Tänään siviilioikeuden professori Urpo Kangas sanoo Helsingin Sanomissa, että aikuiset lapset eivät tarvitse perintöä. Hän suree sitä, miten moni eläkeläinen elää vaatimattomasti säästääkseen omaisuuttaan lapsille.

    Tämä on taivahan totta. Eläkkeellä ollessa, jos on omistusasunto, kannattaisi ehkä ottaa pankilta asuntoa vastaan ns. käänteinen laina, jolloin saisi asunnon arvoa vastaavan summan tililleen käyttöönsä, ja voisi matkustella maailmalla ja ostaa hemmotteluhoitoja ja vaikka remontteja. Se nyt tietenkin, että asunto jäisi sitten pankille..

    Mene tiedä. Vanhemmat rakastavat aikuisia lapsiaan ja tahtovat usein parantaa heidän elämäänsä uhrautumalla itse. Toisaalta Kangas on oikeassa, jos lähtee siitä, että jokaisen on rakennettava elämänsä itse.

    VastaaPoista
  20. En pidä sellaisesta - koska rakastan elokuvia ja teatteria - että kauniiksi sminkatut näyttelijät esittävät jotain toista, mitä he eivät ole. Inhoan amerikkalaisia elokuvia. Niissä on aina joku Päämäärä, eikä se ole hyvä, että on. - Martti Suosalo on minusta hyvä. Kauheen rehellinen, kun näyttelee.

    VastaaPoista
  21. Vai professori Urpo Kangas? Minä olin kerran professori Urpo Harvan luennolla. Ja täytyy sanoa (vaikka vika tietysti oli minun) että nukahdin.

    VastaaPoista
  22. Kerran vuokrasin Urpo Harvalta yhden kellarikomeron. Ajattelin että teen siitä itselleni työhuoneen mutta en minä siellä mitään töitä tehnyt. Mitä nyt välillä polttelin Pilveä. Siellä oli iso kasa Suomi-USA-Suomi lehtiä, lueskelin niitä aikani kuluksi. Välillä runkkasin. Ikkunasta, se huone oli niin alhaalla, näki lähinnä ihmisten jalkoja ja kenkiä kun ne käveli siitä ohi. Laukontori oli lähellä, sieltä hain mustaa makkaraa ja join maitoa. (Hannele Lauri - ei se silloin vielä ollut Lauri mutta oli Hannele kumminkin - myi mulle mansikoita.) Kerran kun tulin sinne n.s.:lle työhuoneelleni, avain ei millään aukaissut sitä lukkoa. No johan on vittu, ajattelin, mutta eivät ajatukseni siinä tilanteessa mitään auttaneet. Ne olivat vaihtaneet, tää Urpo Harvan perikunta, siihen oveen toisen lukon. (Kai ne olivat haistaneet sen imelän pilvenlemun siellä? ja selanneet niitä Suomi-Amerikka-Suomi lehtiä joihin oli purskahtanut... no, sanotaan suoraan, että spermaa. En tiijä? No, talonmiehen avulla sain sieltä omaisuuteni - so. kirjoituskoneeni - pois. (Enkä mä muuta halunnutkaan.)

    VastaaPoista
  23. Vai että runkkailit ikkunasta, hm. Urpo Harva minunkin mieleeni tuli professori Urposta kun luin.

    Minullakin olisi vähän enemmän tuohta, jos myisin omaisuuteni, rahakasan, jonka päällä nyt istun villahousuineni. Eihän tämmöisessä ole järkeä, että kootaan ja kerätään. Sen Martan mies Marttikin, josta olen kertonut ja joka on Marttaa aika tavallakin vanhempi, on ollut jo jonkin aikaa eläkkeellä ja maksaa vieläkin maksuja johonkin eläkevakuutukseen. Lapseton mies. Mihinkähän se aikoo rahat kuoltuaan käyttää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. PS Martilla on lisäksi kalliita merkkivaatteita, mm. jokin aivan huippu Goretex-takki, jota hän säästää kuitenkin ja käyttää vanhaa takkia. Ikinä en ole nähnyt kallista vaatetta Martin päällä. Sama pätee merkkilenkkareihin. Ne ovat kaapissa ja jalassa on vanhat luuskat. Ja mies on kohta 70.

      Poista
    2. No en minä nyt sentään ikkunasta... purskahdellut. Koska en ole urospuolinen kukka josta lähtee hitiöitä leijailee. Olen sivistynyt ihminen. Suosittelen Sinullekin, vaikka näistä asioista (ehkä?) tiedät enemmän kuin minä, että luet pari kolme kirjaa joissa puhutaan Lukemisen Ymmärtämisestä. Ihan sama millä kielellä niitä luet. Itse luin ko. alkeisoppaat hebreaksi. Ja vasta luettuani tajusin 'ai, niin. täähän olisi pitänyt lukea lopusta alkuun'... (Kyä mää muuten välillä ihmettelinkin, kun luin, että "mitä sää kirjankirjoittaja taas tähän samaan asiaan palaat".) - Kirjojen lukeminen on kuin heittäisi moukaria. Ei se, 7,26 kg, kauas lennä. Vaikka kuinka yrittäisi riuhtoa ja huutaa.

      Poista
    3. Kunhan ilostelin, mutta lupaan välittömästi perehtyä luetun ymmärtämisoppaisiin, jahka ja jos ja kun.

      Poista
    4. Eero kerran kertoi minulle että "Mikko, kun minä kirjoitan vaikkapa yhden A-nelosen tieteellistä tekstiä, mun pitää kirjoittaa samalla neljä A-nelosta määritelmiä niistä termeistä mitä minä siinä tietyssä tilanteessa juuri siksi käytän."

      Tämmönen kiojoittaminen, mitä minä teen, koko ajan nytkin, että kirjoittaa mitä mieleen pälkähtää, jos pälkähtää, on kauheen kivaa.

      Mää tykkään olla täällä.

      Ps. Sitä paitsi Eeron tekstit, loppuvaiheessa - näin mulle Turun Sanomien toimittaja kertoi - alkoivat haista enemmän tentulle kuin tosiasioille. (Enkä kyllä yhtään ihmettele.)

      Poista
    5. Kerran Urpo Harva sanoi - muistan, muistan kun olin läsnä, Tampereen Yliopiston kahvilassa - että "Urpoja on paljon. Mutta Harvoja vain vähän."

      Kyllä se pystyi nauraan itselleen. Vaikka ihan umpipimeä oikeistolainen olikin. - Ehkä siksi?

      Ps. Mutta jos olisin nainen, tai homoseksualisti, olisin rakastunut professori Antti Eskolaan. Hän oli (ja varmaan vieläkin on) hyvin sympaattinen ihminen. Myhäileväinen. Koskaan ei kellekkään sanonut mitään pahaa. Mutta kirjoitti aika, aika ilkeitä kapitalismia kritisoivia juttuja. Josta mm. Aamulehti repi vihtahousunsa.

      Kerrankin Aamulehdessä (totta kai toimittajien valitsemana) joku Anonyymi heitti likasangollisen p-skaa Antin päälle. Syytti häntä vielä siitäkin että hän on "sairaaloisen lihava"... Antti vastasi hänelle "... niin, minulla on diagnosoitu tämä II:n asteen diabetes. En oikastaan voi sille mitään".

      Ei hän halunnut ihmisiä loukata, miksi olisi halunnut, hän piti ihmisistä. (Vaikka vähän vokottelikin mun senaikaista tyttöystävääni joka nykyisin näyttää olevan Helsingin yliopistossa professorina, oi Aino Saarinen!) (palautan sulle sen Camus'in kirjan joskus. kun ehdin)

      Antti Eskola on inhmillinen ihminen.

      Poista
  24. Keskustaoikeistolainen vallankumous etenee. Ministeri Vähä-Lindströn sulkee suuren osan maamme käräjäoikeuksista: "Köyhät, hiljaa ja turpa kiinni!"

    Ei oikeutta maassa saa, / Jos itse ei oo Kanki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun elää lainkuuliaisesti, aika harvoin pitää käräjöidä.

      Ja kun seuraa asioita, lukee ja oppii, on vaikea tulla jymäytetyksikään. Mieluummin annan siis harventaa käräjäoikeuksia kuin vaikkapa kuntien terveysasemia ja poliisipalveluja.

      Poista
    2. Voi olla hyvä järjestys, mutta niitä on karsittu vieläkin kovemmin. Tämmöistä vallan ja voiman, hyvinvoinnin, uusjakoa.

      Poista
    3. No sen huomasin, että Länsi-Suomessa ja samaten idässä on kartalla nyt valtaisat tyhjät tilat. Näyttää kyllä epäsuhtaiselta.

      Poista
    4. Voi niitä pieniä ja köyhiä ihmisiä, jotka keskustaa tai perussuomalaisia äänestää. Enemmän kuin kokoomus vievät, mitään eivät jätä jäljelle. Milloin maataloustukiaiset perataan?

      Poista
    5. Sitten tämä surkea tapaus, Pekka Haavisto, joka Apu-lehdestä puhuu puolisonsa kaipuusta, eikä siitä, mihin sen Carunan oikein hukkasi ja minkä ihmeen takia.

      Poista
    6. Ei tarvinut Aarnio Porvoon käräjäoikeutta kuin ihan aluksi muistaakseni, sittemmin ylistettiin Pasilaan.

      Ihan oikein näille mulkuille tuolla oikeustalolla, jääköön työttömäksi.

      Poista
    7. Ai kun Iines on naiivi. Ei lainkuuliaisuus tässä maailmassa estä käräjöintiä.

      Poista
    8. Lainkuuliaisuudella ja käräjöinnillä on tietenkin suora korrelaatio. Enhän kuitenkaan sanonut, että lainkuuliaisuus poistaa kaiken käräjöinnin. Vääryyttä tapahtuu, ja se on oikaistava.

      Asianomistajan ei kuitenkaan tarvitse läheskään aina olla istunnossa mukana, ellei hän ole sitten rikoksentekijä.

      Olen tehnyt elämässäni yhden rikosilmoituksen raiskausyrityksestä, eikä minun tarvinnut olla paikalla oikeudessa.

      Poista
    9. Mahdollisuus oikeudenkäyntiin on länsimaisen oikeusvaltion perusperiaatteita. Eivät ne kaikki asioita oikeuteen vievät ole kverulantteja tai rettelijöitsijöitä. Lainturva ilman muuta heikkenee, kun oikeusistuimien määrä vähenee. Eivät ne köyhemmät ole tähän astikaan asioitaan juuri oikeuteen uskaltaneet viedä, mahdollisten isojen laskujen pelossa. Tulevaisuudessa kynnys kasvaa.

      Poista
    10. Siis ensi askelhan asioiden hoidossa köyhälläkin on yhteydenotto kunnan oikeusasiamieheen, joka neuvoo ja vie asiaa eteenpäin. Käräjätuomioistuimilla ei ole mitään tekemistä köyhyyden kanssa.

      Minun isälläni oli paljon köyhien juttuja, mm. mustalaistenkin, eivätkä nämä asianomistajat siellä isän mukana käräjillä juosseet. Juuri sitä vartenhan ovat lakimiehet. He juoksevat.

      Poista
    11. En tunne tukilainsäädäntöä, mutta ihmettelen, jos lakimiesten matkakulut tulevat köyhän kontolle. Eiväthän matkat terveyskeskuksiinkaan tule köyhien kontolle, vaan Kelahan niitä korvaa.

      Poista
    12. Mitä nyt valitaminen tehty maksulliseksi vääristä päätöksistä

      mutta mannet, nehän valittaa vaan siitä, että hänen puukko on varastettu, oli ton Tenhon selässä kun juoksi pois.

      Yksipuolisten velkojen kiistäminen nyt ainakin vaikeutui.

      Poista
    13. Paljon enemmän porua pitäisi pitää Suomen terveyskeskusten alasajosta. Se koskee ennen kaikkea kaikkein köyhimpiä ja paljon useammin kuin jokin käräjöintikulunki.

      En silti pidä hyvänä tietenkään näiden oikeuslaitostenkaan supistamisia. Kaikkista supistuksista koituu harmia ja lisäkuluja kansalaisille.

      Poista
    14. Paljon enemmän porua pitäisi pitää Suomen terveyskeskusten alasajosta. Se koskee ennen kaikkea kaikkein köyhimpiä ja paljon useammin kuin jokin käräjöintikulunki.

      En silti pidä hyvänä tietenkään näiden oikeuslaitostenkaan supistamisia. Kaikista supistuksista koituu harmia ja lisäkuluja kansalaisille.

      Poista
    15. Riita-asioiden käsittelyt voivat koitua erittäin kalliiksi. Jo vastapuolen oikeudenkäyntikulujen maksamisen pelko on riittävä karkoite vähemmän varakkaalle. Silloinkin, kun tuntee vääryyttä kärsineensä, hammasta on purtava yhteen ja nieltävä.

      Poista
    16. Raiskausyritys ja varsinainen raiskaus ilmoitetaan ensin poliisille, joka tekee esitutkinnan. Sen jälkeen asia vasta menee eteenpäin tai ei mene. Esitutkinnalla ja näytöllä (todisteilla) on iso merkitys. Prosessi on pitkä, koska oikeusvaltiossa myös syytetyllä on oikeusturva. Oikeudenistunnoissa on kyllä Iines oltava paikalla, joten juttusi ei pidä paikkaansa. Seksuaalirikossyyte on sen verran vakava syytös, että siksi se myös tutkitaan aika perusteellisesti.

      Vasta viime vuonna astui voimaan laki seksuaalisesta häirinnästä. Tarkoittaa tekoja jotka ovat sananmukaisesti: häirintää.

      Poista
    17. Anonyymilta olisi mukava lukea raiskausrikosten viime vuosikymmenten oikeushistoriasta meillä ja naapurimaissamme yhtä asiantunteva kirjoitus.

      Poista
    18. Minun tapaukseni meni niin, että menin Turun poliisilaitokselle siihen tiskille tekemään rikosilmoituksen.

      Minulta otettiin yksityiskohdat ylös, minun tarinani, joka oli selkeä ja lyhyt. Muistan sen, että poliisin ensimmäinen kysymys oli vähän kyllästynyt: Tapahtuiko tämän yksityisasunnossa. Kun sanoin, että valoisan aikaan Turun Paltantiellä päällekarkauksena ja puskiin raahaten, miekkonen valpastui hieman.

      Minulla oli lisäksi poskessa naarmu ja ranne turvonnut sekä silmälasit rikki, niin ei sinä paljon epäilylle ollut sijaa.

      Tämä hullu saatiin samana päivänä kiinni, koska tapauksellahan oli silminnäkijä, naapuritalon mies, jota poliisi kävi haastattelemassa. Minulta kysyttiin, onko vahingonkorvausvaatimuksia. Sanoin, että jos 50 markkaa silmälaseista. Poliisi kirjasi summan ylös ja ilmoitti myöhemmin illalla, että mies oli tunnustanut ja juttu menee oikeuteen, mies oli ehdonalaisessa ja joutuisi istumaan. Se oli minun osaltani siinä. Postissa tuli sitten aikojen kuluttua 50 markkaa, muistaakseni vankilasta.

      Poista
    19. Siis, Anonyymi, minä en totisesti ollut paikalla oikeudessa, ja mies sai ehdonalaisuutensa takia ehdottoman tuomion.

      Tapauksesta oli yhden palstan raiskauksenyritys-uutinen Turun Sanomissa. Muistan, että minusta käytettiin sanaa "opiskelijaneitonen".

      Poista
    20. Silmälasit maksoi 50mk noin vuonna 1962 raha uudistuksen jälkeen.

      Poista
    21. Niin, siis noin alimitoitettu minun pyyntöni oli. Kukaan ei neuvonut, että vahingonkorvauksilla voi kattaa koko vahingon kulut ja lisäksi olisi ollut mahdollisuus pyytää myös korvausta siitä koko kärsimyksestä ja järkytyksestä. Olin ujo ja arka muutenkin, kun menin häiritsemään poliiseja asiallani.

      Halusin vain, että se hullu saataisiin kiinni, sillä hänellä oli psykopaatin kummallinen tuijotus, silmät kiilsivät ja kasvot olivat ilmeettömät kuin vahanuken.

      Poista
    22. Riku, minun asiantuntemukseni on peräisin niiden seksuaalirikosten oikeuskäsittelyistä joiden uhrit tunnen. Teot ovat tapahtuneet vuosien 1996 - 2012 välillä. Joukossa yksi erittäin raaka teko (kohdistui lapsiin), se liittyi työkuvioihini. Olen ollut mukana myös oikeudenkäynneissä tukihenkilön ominaisuudessa. Uhrien on oltava oikeudenkäynnissä läsnä ja se on usein hyvin uuvuttavaa, koska tapahtunut käydään uudelleen läpi. Tämän tarkemmin en voi eritellä itse tekoja, koska olen vannonut valan vaikenemisesta. Seksuaalirikosten oikeudenkäyntimateriaali julistetaan usein salaiseksi (jopa 60-vuodeksi), koska niin suojellaan uhria tai uhreja. Erityisen tärkeää tuo suojelu on verkkomaailman vuoksi. Asian revittely tai levittely ainoastaan toistaa väkivaltaisen teon jonka kohteena uhri on ollut. Teon toistaminen ei edistä toipumista vaan aivan päinvastoin. Ihmiset voisivatkin raiskuutarinoista innostuessaan ajatella enemmän uhreja.

      Poista
    23. Anonyymi, kukaan ei varmaankaan kiistä sinun asiantuntemustasi. Sinä sen sijaan syytät minua valehtelijaksi aiheettomasti. Tästä on nyt kyse.

      Minua ei todellakaan velvoitettu olemaan paikalla oikeudessa, enkä edes tiedä, milloin juttu käsiteltiin. Tapaus oli heti selvä, oli syyllinen joka oli ehdonalaisessa, todistaja joka oli nähnyt minun raahaamiseni puskiin, oli minun kertomukseni, jossa ei ollut mitään epäselvää, ja lisäksi syyllinen saatiin heti kiinni ja hän myönsi raiskauksen yrityksen.

      Minä en tiedä edes sitä, menikö juttu kirjallisena käräjäoikeudessa, koska kyseessä oli ehdonalaisuuden aikana tehty kiistaton ja osoitettu rikos.

      Olennaista siis on nyt se, ettet sinä voi mitenkään leimata minua valehtelijaksi. Oikeastihan tämä tapaus on elämässäni yksi suurimmista häpeäpilkuista ja tapaus, joka jätti ikuisen pelon takanakulkevia hiipijöitä kohtaan.

      Poista
    24. Okei. Anteeksi. Sinä et ollut oikeudenkäynnissä mukana vaan se hoitui toisin. Siinä on tapahtunut iso muutos, vuosikymmenien kuluessa.

      Poista
    25. Eniten minua kummastuttaa se, ettei minua neuvottu poliisilaitoksella vähäisessäkään määrin. Olin arka ja häpeissäni, ja tunsin itseni jopa syylliseksi. En saanut myöskään tarkempia tietoja, koska asian käsittely oikeudessa oli. Tiedän vain, että sain myöhemmin sen vienosti toivomani 50 markkaa.

      Nykyään uhrille asetetaan ilmeisesti aina tukihenkilö ja oikeusavustaja, ja juttujen hoito on tarkkaa.

      Poista
  25. En pidä uskonnoista. Ei mun mielestä ihminen ole kellekään velkaan, ainakaan tuonpuoleisille asioille, se on humbuugia. Velkaa voi olla, tai Armoa pyytää, omalta äidiltään ja isältään, jos nyt haluu itseänsä nöyryyttää, ja he voivat tehdät samat lapsiensa kanssa. Jos nyt yleensä lapsia on. ... Tai, kaikkihan me ollaan oltu lapsia. Monista vanhoista ihmisistä tulee vanemmiten lapsellisia, se on toinen asia, eiväthän lapset ole lapsellisia. (Ite oot!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pidän uskonnoista, lähinnä tutkimusmielessä, ja olen niitä opiskellutkin Turun yliopiston uskontotieteen laitoksella. Eri uskonnoissa on kaikissa yhdistäviä tekijöitä, vaikka yleensä korostetaan niiden eriäviä piirteitä.

      Itse en osaisi hurahtaa yhteen uskontoon tunnustuksellisesti, kuten en yhteen poliittiseen tai filosofiseen aatteeseenkaan.

      Poista
    2. Minua kiinnostaa uskonto ilmiönä. Johtunee varmaan siitäkin, että koen olevani jollakin tapaa uskonnollinen ihminen, vaikken uskovainen olekaan.

      Iineshän on selittänyt joskus uskonnon synnyn aika hyvin. Tavallaan minun tapauksessani samat syyt vaikuttavat yhä. Viittaan nyt vaikkapa gravitaatioaaltoihin, joiden muodossa "universumi puhui meille".

      Poista
  26. Tervetuloa takaisin jalkapuuhun.

    Rehellinen olet kun vapaaehtoisesti, muttet valapattona ilmoittauduit - lööperin laskemisesta - pelossa.

    1 §
    momentti
    1: asiat ovat loppuunkäsitellyt ja odottavat tuhoamista joko silppurissa tai polttouunissa, so. tikulla silmään joka vanhoja mustelee (Hammurabies).
    2: ks. ed.
    3. ks. ed. / tikku (eipä tainnut ukko enää eläessäänkään pahemmin muistella), joten R.R. armahtakoon, kun vielä voi.
    4. suotavaa olisi, mutta pystyvätkö pelkät luut siihen? (sinähän sen paremmin tiedät)

    2 §
    momentti
    1: vastaus alkukohdassa: 'Rehellinen olet jne....'
    2. jalkapuussa olet ja jalkapuuhun jäät - valitettavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, mistä puhut ja kenelle osoitat sanasi? Esimerkiksi kommenttisi 2. lause on muodollisesti tolkuton, joten sitä ei voi ymmärtää. Jatkokin on hepreaa. Mielelläni haluaisin asiasi ymmärtää. Jos jatkokin on tolkuton, poistan sen. Sano siis yksinkertaisesti ja mielellään kieliopillisesti oikein.

      Poista
    2. Miksi Mikis saa kirjoittaa aivan tolokunta???

      Poista
    3. Anonyymi, ei mikis kirjoita tolkutonta, vaan se on kirjallisuutta. Toivottavasti mikis ei lue tätä, sillä hän kiemurtelee tuskasta tällaisen edessä. Tämä on kuitenkin totta, teksti on sulaa proosaa. Luepas enemmän kirjoja niin huomaat tämän, Anonyymi.

      Poista
    4. Tolokunta sulla on, sanonko missä, anjovis.

      Poista
    5. Tässä "tolkuttomassa" kirjoittamisessa on vähän sama kuin kieliopissa. Kielioppia voi rikkoa kirjoituksissa vain, jos hallitsee kieliopin. Muu rikkominen on virhe, jonka taatusti huomaa ja joka häiritsee.

      Tolkutonta tekstiä voi kirjoittaa vain se, joka osaa tolkullisen kirjoittamisen.

      Poista
  27. Jospa niillä puskaraiskaajilla on hyvä alibi, sanavalmiit todistajat ja taitava asianajaja, ellei peräti tuttu tuomari, niin eihän sitä syyllisyydestäkään kukaan etukäteen voi varma olla.

    Venäjällä toki syyllisyys lienee selvä jo ennen oikeudenkäyntiä, ja tuomiot sanellaan keskushallinnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, ei se noin mene. Raiskarityypit on Suomessa melko helppo saada kiinni, sillä he eivät ole tavallisia terveitä kilttejä miehiä.

      Tämäkin tyyppi oli ehdonalaisessa ja asui siinä samassa lähiössä, joten poliisi tunnisti hänet samantien minun ja silminnäkijän kertomusten perusteella. Mies oli selvästi tasapainoton ja psykopaattinen, ja hän lisäksi tunnusti tekonsa.

      Poista
  28. Anonyymi esitti voimakkaan väitteen:"ei voi pitää paikkaansa".Sitten kun mielelläni olisin kuullut asiantuntemuksensa tasosta, niin loukkaantui. En minäkään ole lain asiantuntija, mutta en viitsi sellaista esittääkään.

    VastaaPoista
  29. Luen mielelläni myös anonyymejä kommentteja, mutta tuossa yllä on nyt sellaista anonyymiä viestintää, joka on turhan negatiivista.

    VastaaPoista
  30. Jotain hassua siinä on, jos kommentoi vuosikymmenten takaiset asiat paikkaansa pitämättömiksi selostamalla käytänteiden ja lakien viimeaikaisia kehityksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poistunut todistajan vala
      "Minä N. N. lupaan ja vannon kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta."


      Voimassa oleva

      Todistajan vakuutus:
      "Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunnian ja omantuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta."


      Kahesta syystä kysyn Asiantuntijamieheltä:

      1) Kun on Jumala poistettu, niin mitätöityvätkö vanhat valat ?
      Pittääkö vannoa uuvvet ?
      Mitätöityykö myös Kekkosen armahdus Jumalanpilkka-Salaman Hannulle ??
      Pittääkö Kekkosen kääntyä haudassaan ?

      2) Kun meikä-ihminen salakavalasti lähti kirkollisverovelvollisuudesta jo vuoskaudet sitten, niin muutuinko jumalankieltäjänä valapatoksi silloin ?
      Ja rehabilitoidaanko meikäläinen nyt ??

      Poista
    2. Tuota ristiriitaa minäkin ihmettelin, Riku. Käytänteet ovat muuttuneet paljon minun opiskeluajoistani. Nyt häpeää tuntevalla opiskelijatytöllä olisi heti neuvonantaja oikeusavusta siinä vieressä, ja tyttö saisi hyvät ohjeet siitä, miten menetellä ja mitä on oikeus jopa vaatia.

      Tuolloin olin aivan yksin ja poliisi ei sanallakaan neuvonut. Kummallisinta on minusta nyt, ettei minulle tosiaan kerrottu edes, että olen uhri, jolla on oikeus saada edes silmälasien koko hinta. Tilanne on nuorelle tytölle muutenkin häpeällinen, kun miettii, mitä poliisimiehet ajattelevat murjotun näköisestä naisihmisestä.

      Poista
  31. Anonyymi nyt todistelee lakia lukeneensa muutenkin kuin kaljalla Porthanian vessassa. Ei siltä näytä.

    VastaaPoista
  32. Tähän väliin haluaisin laitta kaikkien aikojen parhaimman suomenkielisen bluesin. Sanatkin ovat silkkaa asiaa, nykyään pitää olla hyvin asiallinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä kotona kiinnostanee äidinkieli kaikissa muodoissa, veellisenä kuin myös veettömänä, ja varsinkin miten sattumanvaraista äidinkielen opetus jopa ammatillisissa hyvinkorkiakouluissa voip olla.

      Poista
    2. Kommentti on tolkuton, mutta sanonpa tämän, että ei äidinkielen opetus ole ammatillisissa korkeakouluissa sattumanvaraista, vaan hyvin suunniteltua, mittatilaustyönä opiskelijoille tehtyä. Opettajien taidoissa ja painopistealueissa on tietenkin eroja.

      Poista
  33. Olen kokenut viime aikoina muitakin avautumisia kuin tekstissä mainitsemani leskien prutinat. Onkohan minussa nyt jokin magneetti, joka vetää puoleensa eli siis minun puoleeni näitä avautumisia? 

    Tänään olin fysioterapeutin pöydällä niska-hartiahieronnassa, ja ihmettelin mielessäni yleensä puheliaan käsittelijäni hiljaisuutta. Kunnes hän tarttui johonkin lauseenpuolikkaaseeni ja korkki poksahti auki. (Sain lopuksi tietää, että Jumala oli puhunut hänelle. Hieman pelästyin, ettei Jumala vaan käskenyt koettaa minulle mitään käännytyksiä.) 

    Hän sanoi olevansa elävässä uskossa, ja Jumala puhuu hänelle välillä jopa korvin kuultavasti. Hän kuului vapaisiin suuntiin, ja oli ollut uskossa jo 11 vuotta. Tänä aikana hän oli kokenut kaksi avioeroa, ensimmäinen mies löysi 20 vuotta nuoremman ja toinen mies oli klassinen narsisti. Koko sen tunnin hän kuvasi tämän narsistin luonnetta runsain esimerkein ja aina kun tuli kauhea kohta, hän paineli selkäni kipeitä kohtia ihanasti rusikoiden. Harvoin minua on hierottu näin hyvin! Voisin hyvin kirjoittaa tämän avioliiton tarinan, ja siitä piirtyisi niin puhdas narsistin kuva, ettei ole tottakaan. Maltan tuskin odottaa ensi viikon hierontaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästäpä muistuu mieleeni vuosia sitten tapahtunut. Yhden kesän tuttavuus, mies, joka oli uskossa. Ajelimme pitkin Suomea, minä pelkääjän paikalla ja tämä mies, siis kuski alkoi puhumaan kielillä. Hän oli aiemmin kertonut saaneensa kyseisen lahjan, enkä tiennyt silloin, miten suhtautua. Se oli aivan käsittämätöntä puhetta ja kun joskus myöhemmin kysyin asiaa haneltä, niin ei hän tiedostanut itse, että puhui.

      Poista
    2. Oi, olisipa jännittävää saada kuulla tuommoisessa oudossa ja ennalta arvaamattomassa tilanteessa, kun joku alkaisi puhua kielillä! Semmoista ei voi teeskennellä. Kenties se oli muinaista arameaa?

      On paljon, mitä emme tiedä, mitä emme osaa selittää.

      Poista
    3. Kyllä näin on ja ko. mies oli aivan "tolkun" (sana, jota vähän karsastan) mies, siis ei lainkaan "tyhmä", jos nyt tuota sanaa käyttäisin.

      En teilaa enkelikokemuksiakaan enkä myöskään vaihtoehtohoitoja. Kasvaimet, jotka vaativat leikkausta eivät vaihtoehtohoidoilla varmaankaan parane. En ainakaan itse niihin silloin tukeutuisi. Homeopatia toimii parhaiten lapsilla, joilla on vielä "puhdas" elimistö. Olen itse todennut tämän.

      Poista
    4. Ohoh, olikos tämäkin telepatiaa, sillä kommentoin juuri äsken tuolla ylempänä uskontoja ja viittasin gravitaatioaalton löytäjän sanoihin "universumi puhui meille".

      Ja nyt kun luin tänne asti, niin täällä "Jumala oli puhunut" hierojalle.

      Hmmmm.... mitähän "some yrittää sanoa minulle"?

      Poista
    5. Kyllä, Jumala puhui. Vieläkin vähän mietin, koskiko puhe minua. Fysioterapeutti nimittäin merkitsi kalenteriinsa minulle kolme lisäkertaa. Vaan innolla odotan. Ihmisten kertomukset ja puheet ovat kiinnostavia. Harvan elämä on sileää.

      Poista
    6. Ripranie, minäkään en usko uskon voimaan sairauksien paranemisissa, vaan lääketieteeseen. Toki hyvällä mielellä ja positiivisuudella on parantavia voimia, mutta eivät ne vie vakavaa sairautta pois. Ihmeparantumisia silti myös on.

      Poista
  34. Heittikö opettaja iines koskaan häiritsevää oppilasta fyysisesti luokasta ulos?
    Helsingin sanomissa on tänään kolummi ja laaja keskustelu tälläisestä tapahtumasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä heitti, mm. erään nuoren miehen, josta tuli myöhemmin datanomilinjallemme it-alan opettaja, oikein mukava poika. Yhtä taas en päästänyt tunnilla vessaan, ja hän sanoi kusevansa sitten kenkääni. Myöhemmin hän oli kassapoikana myymälässä, josta ostin rintaliivit. Taitteli ne ystävällisesti pussiin. Minä punoitin melko tavalla.

      Siinä lehtikeskustelussa muuan opettajahan sanoi tehneensä kolme virkavirhettä, kun sieppasi oppilaalta puhelimen pois, tarttui häneen ja heitti ulos. Myöhemmin oppilaan isä kiitti opettajaa, ja poika pyysi opettajalta anteeksi.

      Hienoa! Kunpa muutkin opettajat lopettaisivat lullukoimisen luokassa. Lapset suorastaan kerjäävät aikuiselta turvaa ja kuria. Sitä ei lullukoiva lässytys pysty heille antamaan.

      Tyttäreni entisessä koulussa muuan nuori täpäkkä naisopettaja oli nostanut yhden pikku Muhammedin kraiveleista seinälle ja kysynyt, että vieläkö urputat. Ei urputtanut. Eikä syyttänyt opettajaa rasistiksi, kun tämä ei passannut häntä.

      Poista
    2. Kysymys taisi tarkoittaakin fyysistä heittoa tarttumalla oppilaaseen. Siis sana tehosi, ja oppilaani olivat väliin minua isompiakin, sillä en ollut alakoulun luokanopettaja, vaan aineenopettaja keskiasteella.

      Poista
    3. Minun kouluaikoinani opettajat antoivat korvapuusteja vaikka oli tietysti kiellettyä, ja ruumiillisen rangaistuksen saattoi ulkoistaa ilmoittamalla oppilaasta tämän vanhenmille. Nykyinen kurittomuus ei hyvä, mutta miten ratkaista.

      Poista
    4. Minulle tulee aina näistä mieleen ihmisen laumaeläinluonne. Kummasti se selittää monen yhteisön ja ryhmän sisäiset skismat.

      Poista
    5. En muista mitään oppilaaseen kiinni käymisiä omalta kouluajaltani, siis oppilaana. Mehän olimme kilttejä ja kuuliaisia isänmaantoivoja, jopa kuuntelimme tunneilla estradiopetusta korvat höröllään. Huonoiltakin opettajilta opittiin, piti vain lukea kunnolla kirjasta.

      Radikaalein tekomme oli viittauslakko englannin tunnilla. Jos rangaistuksia tuli, ne olivat kotimuistutus tai käytöksenalennus. Edes jälki-istuntoja ei järjestetty. Alakoulussa pantiin nimi taululle jos puhui luvatta. Kukaan tyttö ei koskaan puhunut, harvoin poikakaan.

      Poista
    6. Kansalaiskoulua käyneen broidin opettaja pudotti nyrkillä, kun hän haistatti kansankynttilälle veetä. Ei broidi siitä jälkeenpäin katkera ollut, pikemmin sille naureskeli. Omalle rohkeudelleen, kun Mäntti oli iso ja lihava, vihainen korsto.

      Poista
    7. Haistatteli opettajalle veetä? Mahtoiko pyytää edes anteeksi? Jos poliisille haistattelee, se on sakko virantoimituksen halventamisesta ja haitanteosta.

      Ei silti tietenkään toista lyödä saa, se on väkivaltaa. Enkä puolustele opettajan käytöstä.

      Kummallista vaan on, että netti pursuaa näitä tarinoita väkivaltaisista opettajista, mutta minä en tiedä kenenkään tuntemani ihmisenkään kohdanneen kouluissaan ainuttakaan opettajaa, joka olisi pahoinpidellyt oppilasta. Pidän sitä jopa pienoisena ihmeenä.

      Poista
    8. Tuskin pyysi anteeksi, kun makasi kaksinkerroin lattialla. Muistin, että leukaan olisi lyönyt, mutta palleaan täräytti. Se tapahtui 60-70 lukujen vaihteessa. En usko sellaisen olleen yleistä, mutta luulen koulujen unohtaneen moisia merkitä vuosikertomuksiinsa.

      Poista
    9. Jos niitä haistatteluja alkaisi muistiinmerkitä, ei siihen taitaisi vuosikertomus riittää. 

      Opettaja menetteli tietysti väärin, ja tuomitsen teon, joka oli väkivaltainen ja vielä lasta kohtaan. Mutta törkeää on virkatehtävää hoitavan haistattelukin ja tuomitsen senkin, myös lapselta joka kyllä ymmärtää haistattelevansa.

      Poista
    10. Ei edes broidini ajatellut, ettei olisi tehnyt väärin. Mutta joutua silloisen kulttuurin kukkasen, elokuvaajan hakkaamaksi on aika erikoista. Äijä painoi varmaan 120 kiloa, broidini oli lapsi.

      Poista
    11. No tapaus oli kamala, mutta en tiedä, voiko sanoa, että "joutua hakkaamaksi". On äärimmäisen halveksivaa sanoa esimiehelle/ opettajalle/ poliisille "haista vittu", kun tämä hoitaa työtään.

      Tämä ei siis tarkoita, että armahtaisin sen, joka turvautuu väkivaltaan. Kyllä minä hänelle antaisin rangaistuksen, mutta en päästäisi sitä toistakaan tilanteesta päänsilityksin.

      Poista
    12. Kyllä, kyllä, mutta Mäntille se olisi pitänyt useamman sanoa. Isoäitipuolelleni, kansakoulunopettaja Aadolfille, sitä ei varmaan kukaan uskaltanut koskaan tehdä. Eikä se koskaan mitään Hitleriä ihaillut, sellaiset salattiin visusti.

      Poista
    13. Lapsena, kun olin kesälomalla Aadolfin kotona, niin sukulaisensa tulivat sinne käymään. Niitä lantapaukkuja suurtilallisia piti jokaista käydä erikseen kättelemässä ja tervehtimässä, vaikka yritin selviytyä moikkaamalla noepasti ja yleisluontoisesti oven raosta kaikille. - YÄK. - Laitan tähän vielä lempikappaleeni M.A. Nummiselta.

      Poista
    14. Valehtelin. Varsinainen lempikappaleeni MA:lta on voi tohtori kuulkaa. Siinä on Jarkko Laineen aivan hulvattomat sanat. Valitettavsti juutuubissa ei enää ole kuin tämä live-versio.

      Poista
    15. Kokoomusvetoista Yleisradiota kun aina syytellään ties mistä, niin taas Yle on tehnyt todellisen kulttuuriteon. Komisario Palmujen lisäksi Yle Areenasta löytyy paljon muitakin SUOMALAISIA elokuvia.

      Poista
    16. Tämmösen olen vissiin aiemminkin tänne laittanut. Semmosta se oli. Jumankeet, että Junnu, entinen opettaja tykittää kovaa. Tätä me nöösit salaa lauleskelimme isoäitipuolestamme. Aadolfista.

      Poista
    17. Lapset osaavat olla myös julmia ja mänttejä. Antaa nyt jollekulle opettajalle haukkumanimeksi Mäntti! Kyllä minä panisin ne nimittelijät nyt ensiksi jalkapuuhun ja niistäisin niiden nenut.

      Olen kyynistynyt sopivasti, eivätkä minuun uppoa enää kullanmurujen meriselitykset. Kyllä se vika konfliktitilanteissa on yleensä siellä oppilasosastolla.

      Väitän, että huononkin opettajan tunnilla oppii kyllä, jos malttaa pitää sen pienen mättöläpensä kiinni ja tehdä niin kuin ohjeistetaan. Eiväthän muissakaan työtehtävissä kaikki ole terävintä kärkeä, ja silti saavat olla.

      Poista
    18. En minä tuohon vastaan sano. Mäntti oli kai ihan ok, mutta hermot sillä oli kauhean huonossa kunnossa. Minä en häntä rohkenisi muuten sanoa Mäntiksi, mutta kun en viitsi oikeaa nimeään tähän kirjoittaa. LASTENHAKKAAJA.

      Poista
    19. PS Jos me selitämme oppilaiden huonoa käytöstä opettajan huonoudella, niin hyväksymme samalla tuon syyn huonoon käytökseen.

      Tarkoitamme siis, että kelkasta pudonneita ihmisiä, epäonnistujia, saa kohdella huonosti, heitä saa kiusata.

      Poista
    20. PS 2 Tämä oli jo pidemmälle vietyä päättelyä, en tarkoittanut tätä nyt puheena olevaa tapausta, Riku.

      Poista
    21. Minun luokanvalvojani yhteiskoulussa/peruskoulussa oli Mankeli. Hän kuoli hiljattain, lehdestä luin ja minulle tuli paha olo. Mankeli itse selitti joskus lempinimensä historian. Se oli jotenkin, että "eestä enkeli, takaa mankeli". Miehensä Uokki oli kuollut vähän ennen Mankelia, Häneltä muistan väli-amerikan maat ja biologian oppiaineena. Gepardi-filmejä meille tunneilla näytti.

      Poista
    22. Mankeli oli äidinkielen ja historian opettaja. Historian opetuksensa oli täynnä romanttisia kertomuksia, Napoleon oli romanttinen herra. Gordionin solmua minä jäin ihmettelemään, miksi sitä ei lyöty miekalla katki. Niin olisi tietenkin pitänyt. - Ja jos tämä oli arvostelua, niin Mankeli oli silti opettaja, jota rakkaudella muistan.

      Poista
    23. Minä häpesin niin, että itketti, kun lastenkoti oli johonkin paskatilaisuuteen kutsunut mankelin paikalle, miksi tuollekin piti kertoa? - Yritin sitten kanssaan jotain puhua, kun hänet jouduin siellä kohtaamaan. Mankeli lohdutti minua kehumalla äidinkielen aineitani, mutta minä olin aika kauhuissani.

      Poista
    24. Itsekin häpesin kauheasti pienestä pitäen milloin mitäkin, etupäässä isää. Aina piti katsoa, oliko hän humalassa.

      Muistan kun muutimme siihen hieman kallellaan olevaan keltaiseen puutaloon kujan varrella, josta olen kirjoittanut ja kuvankin julkaissut, kun taloa purettiin muutama vuosi sitten.

      Opettaja antoi sitten tehtäväksi piirtää kunkin koulumatkan. Kun hän katsoi minun karttaani, hän sanoi, että ethän sinä tuolla asu. Muistan kuiskanneeni kaksi sanaa: "Me muutettiin". Muutaman päivän kuluttua näin sitten opettajan kävelyllä siinä kujalla ja hän katseli taloamme. Minä olin juuri siinä vinon talon pihalla ja olin vaipua maanrakoon häpeästä.

      Nämä häpeän tunteet jäävät nähtävästi ikuiseen muistiin.

      Poista
    25. Mänttikö oli/on nimeltään Anssi? Jos, niin en tiennytkään hänen olleen opettaja.

      Tarun mukaanhan Gordionin solmun nimenomaan löi auki miekallaan Aleksanteri Suuri.

      Poista
    26. Niin, Aleksanteri löi, kunhan sekoilin.

      Poista
    27. En minä juurikaan menneitä ajattele, mutta näissä tulee mieleen. Häpeä, suunnaton häpeä. Kouluun lähdin jo varmaan seiskalta, kun tunti alkoi kasilta. Kiersin toisesta suunnasta, ettei kukaan olisi tajunnut muuttunutta asuinpaikkaani.

      Poista
  35. Kun jumala puhuu sinulle, silloin ollaan vakavien mielenterveyshäiriöden äärellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on helppo ajatella. Vaan voi se olla esimerkiksi suggestiotakin, ihminen uskoo kuulevansa, vaikka kyseessä ovat omat ajatukset. Uskovaisuudessa on paljon suggestiota, luulen. Tämä minun hierojani on kyllä avoin, iloinen, reipas, liikunnallinen ja hyvä ihminen, hieroi nytkin selkääni 15 minuuttia yli ajan.

      Poista
    2. Äänien kuuleminen ei muuten ole mikään merkki mielisairaudesta. Jokin häiriö se on, mutta ei psyykkinen.

      Sen sijaan niiden äänien uskominen ja niiden tulkitseminen jonkin kaikkivallan puheeksi, menee tietenkin jo epävakaan psyyken puolelle. Ei se välttämättä kuitenkaan ole kovin vakavaa.

      Poista
    3. Taitaa liittyä läheisesti uskonnollisiin hurmoksiin tuo äänien tulkitseminen Jumalan puheeksi. Itse vähän epäilen sitä kuulemista, luulen, että se on lähinnä ankaraa keskittymistä ja itsesuggestiota.

      Vaan tuo Ripranien mainitsema kielillä puhuminen on selittämätön ilmiö. Käsittääkseni joku on puhunut todistetusti vanhaa kieltä, jota taatusti ei ole osannut.

      Ja mitä on se automaattikirjoitus, jota esimerkiksi Katri Helena harrastaa? Hänhän on julkaissut kirjankin, joka sisältää rakkauden sanomaa, jota hän saa edesmenneeltä mieheltään ja ehkä muiltakin enkeleiksi kutsutuilta. Kirja koostuu näistä merkinnöistä. - En ole lukenut enkä luultavasti lue.

      Poista
    4. Kenen jumala puhuu ???

      Poista
    5. Se selviää tuolta ylempää, Anonyymi.

      Poista
    6. Kyllä ääniä kuulevat ihan muuten normaalitkin ihmiset. Etkö ole kuullut esim. Suomen Moniääniset ry:stä?

      Tuosta kielillä puhumisesta oikeilla kielillä en ole kyllä vakuuttunut. Se menee paranormaalin puolelle ja yleensä niitä ei kyllä pystytä todistamaan.

      Tämä on siis normaalia tervettä epäilyä, en ole perehtynyt asiaan.

      Poista
    7. Siis en ole kuullut, mutta ei minun ole vaikea uskoa sanomaasi. Mielenkiintoinen asia.

      Yleensähän ääniä kuulevia pidetään kajahtaneina. Ja hoitamattomassa skitsofreniassahan se on kai yleistä.

      Poista
  36. Ihan tämän blogikirjoituksen aiheen vierestä pieni huomautus niille, jotka ovat kiinnostuneita tai uteliaita taharrus gamaen selityksestä asiantuntijatasolta.

    Lisäsin lukemani selityksen alla olevan linkin keskustelun perään, koska huomasin vasta nyt keskustelun viimeiset kommentit, jotka koskivat taharrus-ilmiötä.

    http://i-iines.blogspot.fi/2016/01/kuka-mita-hah.html?showComment=1455350849046#c3537806919654049435

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, miten helpottava tieto: he suojelevat naisia roistoilta!

      Kopelointikin selittyy sitten sillä, että he tunnustelevat vain onko korut ja kukkarot varmasti tallessa. Heidän kulttuurissaanhan ne varmaan kätketään hameen alle (kuten eräässä meille tutummassakin kulttuurissa).

      Naisunionistit ovat sittenkin oikeassa! Eivät he todellakaan tarvitse suomalaisia katupartiolaisia avukseen, sillä heillä on jo mieluisammat suojelijat.


      Poista
    2. Kyllä, kivi putosi sydämeltä, he tosiaan suojaavat naisia kaikelta pahalta. Ja jos joku siinä joukkotanssissa saa käden housuihinsa ja toisen rintoihinsa, niin ei hätää, veli siinä vaan suojaa suomisiskoa pahalta. Ja jos äiti saa nyrkistä ja tytär joutuu eristetyksi keskiöön, niin se on lavastus tai tyttö meni itse, joku oli nähnyt kun se hymyili.

      Tuo oli siis paras lukemani meriselitys ikinä mistään aiheesta.

      Poista
    3. Rikollisromatiikkaa. Kukaan ei kaipaa odineita kaduille pelkoa lisäämään.

      Poista
    4. On maamme julma, karu, kolkko tää,
      tänne eivät edes pakolaiset jää.
      Vaatimattomuuteen peitettyä ylpeyttä.
      sitä me suomalaiset olemme.
      Maailman ylpein ja rehvastelevin maa.
      Surutkin ovat suuret.
      Nyt ajattelemme, että Kreikka koittaa, vaikka monet yritykset takovat aivan järjettömiä voittoja. Ja koittaahan se Kreikka, kun ne yritykset vitut Suomesta välittävät.

      Poista
    5. Vika ei ole Suomessa eikä suomalaisissa, ei edes kaamoksen pimeydessä, jos turvapaikanhakijana pakolaisstatusta tavoitteleva palaa kotimaahansa, Riku.

      Vika on siinä, että kyseessä ei ole aito pakolainen, jonka määritelmä löytyy mm. YK:n Geneven pakolaissopimuksesta Suomen Pakolaisavun sivuilla.

      Kellojen pitäisi soida, jos pakolainen ilmoittaa palaavansa, koska ei jaksa odotella tai koska perheenjäsen on sairas. Eihän pakolainen oikeasti voi palata.

      Minusta on ihan oikein, että nämä pulskat pojat palailevat perheittensä pariin, ja näin saadaan tilaa oikeasti hädänalaisille perheille, ennen kaikkea naisille ja lapsille ja vanhuksille.

      Poista
    6. Juu, en minä yhtään ainoaa irakilaista ole tervetulottamassa. Muuten vain puhuin meidän vioistamme.

      Poista
    7. PS Proosarunosi on hieno, ja sen ainoa heikkous on pakolaisromantiikka.

      Poista
    8. Ei siinä ole pakolaisromantiikkaa, se on vain oma tulkintasi. Irakilaiset, syyrialaiser ja syreenit toivotan hevon kuuseen.

      Poista
    9. "Vaatimattomuuteen peitettyä ylpeyttä.
      sitä me suomalaiset olemme.
      Maailman ylpein ja rehvastelevin maa."

      Eikö täällä ole jo monella suulla todistettu, että häpeä se on, joka meillä jyllää?

      Mieluummin olemme siis maailman häpeävin ja siksi rehvastelevin maa.


      Poista
    10. Ylpeä häpeä, hävettävä ylpeys.

      Poista
  37. "On maamme julma, karu, kolkko tää,
    tänne eivät edes pakolaiset jää
    ."

    Otetaan se vain-sana pois siitä oman tulkinnan edeltä kommentistasi.

    Tietysti se on oma tulkintani - näen siinä pakolaisromantiikkaa, koska se mollaa Suomea ja näkee vian maassa. Lisäksi tuossa ei nähdä sitä, että pakolainen ei edes ole pakolainen, vaan tavallinen siirtolainen, joka yritti tulla pakolaisovesta sisään. Romantiikkaa!

    Toisaalta tuossa sinänsä näppärässä säeparissa voi nähdä satiiria, joka toimisi, jos pakolainen olisi oikeasti pakolainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhuin Suomesta, en ajatuksissani sitonut sitä tuolla tavalla irakilaisten karvakäsiin.Irakilaiset toivotan lämpimästi Irakiin ja suren sitä, että fasistinen Obama tappoi Saddamin.

      Poista
  38. Käsikädessä voisivat sen euroedustaja Halliksen kanssa kävellä täältä ties minne.

    VastaaPoista
  39. Ja vielä. Tarkemman harkinnan - 2 min - jälkeen totean, että toimii se noinkin, mutta kääntyy "pakolaisia" vastaan.

    VastaaPoista
  40. Muuten, mielenkiintoinen oli Heikki Hiilamon kirjoitus tänäisessä Helsingin Sanomissa. On varmaan kokonaan luettavissa netissäkin.

    Karkeasti yleistettynä hän puhuu maahanmuuttovastaisuudesta ja suvaitsevuudesta, mutta unohtaa maahanmuuttokriittisyyden. Hänen mukaansa maahanmuuttovastaiset (sisältää ilmeisesti siis myös kriittiset äänenpainot?) ovat aina alempaa koulutustasoa ja syrjäytyneitä.

    Kirjoitus on aika kiihkoton ja asiallinen, mutta siitä puuttuu yksi sektori: korkeasti koulutetut hyvinvoivat maahanmuuttokriittiset naiset ja miehet. Pahaa pelkään, että heidät on laskettu mukaan maahanmuuttovastaisiin.

    Minä ottaisin avosylin vastaan oikeasti köyhiä ja kärsiviä perheitä, ja kunpa näkisi edes yhden kerran kuvia naisista ja lapsista! (En toki toivo kenenkään joutuvan pakolaiseksi, mutta kun Ylen sivuilla ja ohjelmissa aina on näitä perheitä ja jopa naisia, niin miksi heitä ei oikeasti ole vastaanottokeskuksissa eikä kuvissa?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitähän minä vielä odotan, että Helsingin yliopiston itsestään pitävä Teivo Taivainen vielä valistaisi meitä mielipiteellään. Jöötiä, aika jöötiä.

      Poista
    2. Teivo Taivainen, never heard? Jo on miestä nimellä siunattu. Pitääkö googlata?

      Poista
    3. Googlaa vain, mutta ei kannata, Ei sieltä fiksuutta löydy.

      Poista
    4. Vaihngossa luulin, oikea nimensä onkin näköjään Taivo Teivainen. Kaulan huivi ja suuret puheet tulevat kaupanpäällisiksi.

      Poista
    5. Eikäkö Teppo, Teuski, Teputus, sen etunimi on, tai joku sellainen.

      Poista
  41. Uskovaisuudesta usein puhutan kuin myrkystä, mutta kaikki voimakkaat aatteellisuudet ovat uskontoja. Oikein sylettää sellaisia lukea, varsinkin syöttiläs-kepulaisten ruikutuksia. Sossuhuolto ei ole pelannut riittävästi tai jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätähän minäkin olen paasannut: ideologia kuin ideologia, oli uskonnollinen tai poliittinen tai humaani, niin vaarallista ovat mihin tahansa yhteen aatteeseen hurahdukset. Juuri tästä hurahduksen helppoudesta kertoo nykyinenkin yhteiskunnan kahtiajakautuminen, toisaalla äärisuvaitsevaisto ja toisaalla rasistit. Kumpikin suunta on yhtä yksisilmäinen ja vastenmielinen.

      Se mikä minua enin huolestuttaa, on se, että suvaitsevaisto on yllättänyt hysteerisyydellään ja lynkkaushaluillaan. Rasisteillehan se on ennestään tuttua. Kahtiajakautuminen voi johtaa ääritekoihin.

      Poista
    2. George Orwell eritteli isänmaallisuutta ja nationalismia eli kansallisuusaatetta esseessään ”Notes on Nationalism”. Orwell määritteli isänmaallisuuden uskollisuudeksi asuinpaikalle ja omalle elämäntavalle, jota ei kuitenkaan aiota pakottaa muille. Tämä vuoksi hän piti isänmaallisuutta täysin puolustettavana

      Poista
    3. Minusta olet, Iines, turhaan huolissasi, pettynyt, niin sanotun edistyksellisen porukan mielipiteistä ja ajatusten tasosta. Kaikki me mulkkuja olemme, oikea asia pitää sieltä seasta erottaa ja unohtaa ihmiset. Kaikki heikkoja.

      Poista
    4. Mutta miten voi löytää sen oikean asian? Kun tietty naisihminen sanoo, että ei turvapaikanhakijoita saa leimata yksittäistapausten takia, niin ajattelen että jalo nainen ja ajatus. Vaan kun sama nainen sanoo sitten, että alaikäiset vihtiläistytöt ovat valehtelevia pissiksiä ja komian kotikasvatuksen tuloksia, vanhemmilta opittuine asenteineen, niin avot, mikä se oikea asia olikaan? Ei saa yleistää vai mikä?

      Poista
    5. Enpä tiedä mistä totuus löytyy. Kovimpaa huutajilta tuskin.

      Poista
    6. Orwellilainen näkemys isänmaallisuudesta pohjaa mielestäni ihmiselon perusfilosofioihin ja tätä kautta eloonjäämiseen. Ei eläinkään likaa omaa pesäänsä, vaan puolustaa reviiriään. Ei siinä ole mitään pahaa.

      Ihminen, joka on laajempaan kielelliseen vuorovaikutukseen kykeneväinen, hoitaa reviiriasiansa vallitsevien normien mukaisesti, sivistyneesti viimeiseen saakka. Kun on tarpeeksi hyvinvointia, sitä voidaan jakaa muillekin, mutta sitä ei ole lupa anastaa keneltäkään.

      Poista
    7. Niinpä, mutta mikä puolustaisi reviiriäni. Pohjois-suomalaiset pitää saada kuriin, heidän pakanalliset tapansa ja yleinen kamaluutensa aisoihin.

      Poista
    8. En minä osaa muitten ajatusten pohjalta puhua. Minulle reviiriajattelu on juurikin orwelliläistä: arvostan sitä aluetta, johon olen piirtynyt monin tavoin ja sitein, mutta en halua muita omaan muottiini.

      Riittää, kun naapurit ja reviirille astujat noudattavat yleisiä ja yhtäläisiä ihmisoikeuksia sekä vallitsevaa lainsäädäntöä.

      Poista
    9. Älyllinen epärehellisyys minua näissä paremmissa ihmisissä ärsyttää. Jos kerran moittii vastapuolta tyhmyydestä ja käsityskyvyn puutteesta, ei pitäisi itse sortua valehteluun ja kaunisteluun.

      Hesari on siitä hyvä esimerkki. Muissa asioissa se ymmärtääkseni noudattaa tiukkaa journalismia, mutta kun kyse on maahantulijoista, niin siitä sukeutuukin mainosjulkaisu, samaan tapaan kuin firmojen asiakaslehdet.


      Poista
    10. Heikki Hiilamon Hesarin kirjoitus tänään oli kohtuullisen kiihkoton ja asiallinen, siitä puuttui päivystävien dosenttien yksipuolisuus ja leimojen lyönti, eli sen tyyppinen ajattelu, että puhutaan automaattina "rasistisista katupartioista". Hyvä alku siis asialliselle keskustelulle, jossa kehenkään ei lyödä leimoja ja jossa uskaltaa olla eri mieltä. Ehkä sananvapauskin saa taas enemmän jalansijaa valtaviestimissä.

      Kun lukee tuon artikkelin ja ainakin osan keskustelusta, vakuuttuu siitä faktasta, että maahanmuuttokriittisyys ei suinkaan versoa kouluttautumattomien pöljien piiristä, vaan se tulee yhä enemmän myös korkeasti kouluttautuneiden kansalaisten ja älyllisen eliitin piireistä, joilla on kokemusta ja tietoa.

      Täällä Hiilamo, kannattaa lukaista myös keskustelua:

      http://www.hs.fi/sunnuntai/a1455249808686?jako=b4c35b2f3da284738a509ed7b6a61f1a&ref=tf_iHSisboksi-artikkeli&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage

      Poista
    11. Luin eilen tuon Hiilamon jutun ja olen siitä aika lailla samaa mieltä kuin Iineskin. Vaikka se sinänsä on asiallinen, niin siinä näkyy selvästi kirjoittajan asenteellisuus: maahanmuuttoa kritisoivat ovat väärässä. Toista vaihtoehtoa hän ei edes ajattele.

      Tämän jälkeen etsitään syitä - matala koulutus- ja elintaso, syrjäytyminen, umpioituminen - tähän väärään näkemykseen.

      Hiilamon & con mieleen ei juolahdakaan, että jospa kansan syvät rivit taas kerran ovatkin oikeassa ja näkevät selvästi kulttuuri- ja valtaeliitin ja heidän hännystelijöidensä toiminnan tyhmyyden ja turmiollisuuden.

      70-luvulla sama porukka (eli taiteilijat, toimittajat ja tuulihatut) yritti viedä Suomen sosialismiin ja Neuvostoliiton vasalliksi. Ihan vaan hyvää hyvyyttään ja tiukkaa tiedostamistaan.

      Kuvaavaa on, että Niinistön puheesta, jonka tämä eliitti tyrmäsi ja höykytti perusteellisesti, on kansasta samaa mieltä 90 %. Kyllä kansa tietää. Sillä on järki päässä.

      Mielenkiintoista on seurailla eliitin liepeillä viipyilevien, kuten vaikkapa Kemppisen, takinkääntöä, jonka hän tietenkin pontevasti kieltää.




      Poista
    12. Nythän persut ja kokkarit kiistelevät siitä, maksetaanko maahantulijoiden kulut avoimesti velkarahalla vai kätketäänkö se budjetin uumeniin.

      Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että samat tahot jotka vaativat lisää rahaa tulijoille, samalla parkuvat että paha hallitus leikkaa heidän tukiaan.

      Rehellisin tapa olisi säätää yleveron tapainen ns. ylimääräinen mamuvero, jolloin jokainen näkisi paljonko hyväntekeminen maksaa omalta osalta.

      Poista
    13. Voi tuulihattu-tapsa, että niinkö se meni, noin niinkuin oikeasti, että 1970-luvulla Suomea vietiin sosialismiin. Voi että. Silloin rakennettiin hyvinvointivaltiota ja oikein tosissaan se tehtiin. Ei meillä olisi näin hyvinkoulutettuja sukupolvia, ei näin terveitä nuoria sukupolvia, eikä vaurastunutta keskiluokkaa ellei sitä seiskytluvun "sosialismia" olisi tehty.

      Poista
    14. Vaan jotakin me vasemmistolaiset hipit ja radikaalit teimme väärin.. Me jätimme vanhukset vaille arvoa ja heitteille, me haukuimme sotaveteraanit ja otimme vallan opettajilta, kenraaleilta, papeilta, poliiseilta. Me ulkoistimme lastenkasvatuksen laitoksille, me tasapäistimme opetuksen ja otimme yksilöiltä persoonan ja kiinnitimme kansan oravanpyöriin kasvottomaksi joukkotyövoimaksi ja pankkien rengeiksi.

      Näin se hyvinvointi syntyi. Nyt vanhukset on heitteillejätetty, lapset ulkoistettu, nuoret masennettu ja pilallepassattu, kansa työttömystetty, kulttuuri rikastettu, ilmasto pilattu, että kauan eläköön hyvinvointi, jossa ihmiset voivat pahoin.

      Poista
    15. Hilduri, kiitos virikkeestä uuteen kirjoitukseen!

      Poista
    16. Pidä tuo nimimerkki. Siinä on jotain viikinkinaista.

      Poista
    17. Hilduri, Hilduri, nyt on 2016, vaikka se kuulostakin kamalalta.

      Taistolaiset ehkä pilasivat monen, monen maanviljelijän ja muun sosiaalipummin elämän, mutta ei heillä kannatusta ollut niin, että siitä kannattaisi huolestua.

      Poista