20.8.2024

Johannes Koskisen mauton kommentti


Saatiinhan tähänkin kesään yksi ajojahti. Tällä kertaa kohteena ei ole persuministeri, vaan itse pääministeri. 

Helsingin Sanomat on nimittäin muun median kanssa nostanut kohu-uutiseksi sen, että Petteri Orpo ei osallistunut Euroopan poliittisen yhteisön kokoukseen 18. heinäkuuta, vaan Suomea edusti poikkeuksellisesti presidentti Alexander Stubb. Lehti alkoi penätä valtioneuvostolta Orpon lomaa koskevia tekstiviestejä, koska ”Marininkin viestit olivat avoimia ja julkisia”. 

Valtioneuvoston kanslian mukaan kyseinen päivä oli vahvistettu Orpon lomapäiväksi 6. kesäkuuta. Ensimmäisessä, 23. toukokuuta vahvistetussa lomakalenterissa Orpolla oli lomaa 6–.17.7. ja 19.–31.7., mutta 18.7. oli työpäivä, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Syyksi Orpon lomalle ilmeni iloinen perhetapahtuma,  vaimon 50-vuotispäivä 17.7. Syynä voi varmaan pitää myös keskelle lomaa sijoittuvaa kokousta, joka kansainvälisyydestään huolimatta ei ollut edes päätösvaltainen eikä virallinen, vaan - epävirallinen. Kokoukseen saatiin pätevä Suomen edustaja, joten mitään näkyvää vahinkoa tuskin tuli. Ellei sitten haitaksi lasketa repivää ilmapiiriä, jota oppositiossa median innostamana nostatettiin.

Itse jäin jälleen kerran kummastelemaan Helsingin Sanomien uutiskeskustelujen eettistä linjaa asian tiimoilta. Kommentointiohjeissa nimittäin lukee näin:

  • Perustele näkemyksesi.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa.
  • Ole kohtelias ja rakentava.
  • Älä nälvi, ivaa, leimaa tai vääristele.

Kas tässä yksi kyseisen keskustelun viesteistä:

Johannes Koskinen

19.8. 18:20

Bilettikö Orpo ennen työtehtävää niin ankarasti, ettei hän ollut työkunnossa 18.7.? Ei muistakaan työtehtävistä livistetä sanomalla, ettei nyt huvita.

Jos haluaa pääministeriksi, olisi suotavaa että sitten hoitaa pääministerin tehtäviä. Menkööt töihin, jos ei pääministeriksi sovellu. Ai, mutta Orpon CV:llä ei taideta päästä mihinkään oikeisiin töihin.
Yllä oleva kommentti sotii kaikkia yllä mainttuja ohjeita vastaan, mutta silti lehden toimittaja on valinnut sen julkaistavaksi. Kommentti on mauton ja alittaa riman. Siinä esitetään vihjaillen oletuksia, siinä ei ole yhtään asiaperustetta, siinä ei olla kohteliaita eikä rakentavia, siinä ollaan ilkeitä, nälvitään, pilkataan ja vääristellään.
Helsingin Sanomat hävetköön julkaisumenettelyään. Onko vastaava päätoimittaja lomalla, kun rumaa alatyyliä saa julkaista? Tällainen repivä viestintä ei ole kenenkään, ei edes Johannes Koskisen edun mukaista.  Lisäksi se voimistaa ennestään vallalla olevaa epäuskoa lehden vilpittömästä puolueettomuuteen pyrkimisestä. Monta asiallista toisensuuntaista viestiä ei ole julkaistu. Myöskään pyyntö poistaa eettisiä ohjeita karkeastikaan rikkova viesti ei aiheuta toimenpiteitä. 
(Maalaus Jean Baptiste Lecoeur)

8.8.2024

Yle: SDP:n kannatuksenlasku on pysähtynyt!

 


SDP:n kannatuksenlasku  on pysähtynyt! 

Kokoomus jatkaa johdossa ja SDP on toisena!

Perussuomalaiset kolmantena jatkaa 15,9 prosentin kannatuksella.” 

(Ylen aamu 8.8.2024)


No niin, leikki sikseen. Oikeastihan eniten kannatustaan lisäsivät perussuomalaiset ja vihreät, molemmat 0,6 prosenttiyksikköä ja kokoomus 0,4 prosenttiyksikköä. SDP lisäsi kannatustaan  0,3 prosenttiyksikköä. Vasemmisto menetti kannatustaan peräti 0,7 prosenttiyksikköä, ja tästäkin olisi saanut repäisevän otsikon EU-euforian jälkeen.


Niin tai näin, erot kaikkineen ovat pieniä ja mahtunevat virhemarginaalin sisään. Olennaista on tässä Ylen uutisointitapa. Mediakriittinen ihminen huomaa herkästi valtakunnan päämedian erikoisen uutiskärkinoston. Miksi SDP:n muita pienemmästä kannatuksennoususta tehdään uutiskärki? 


Jälleen kerran herää kysymys Ylen uutisannin puolueettomuudesta. Missä määrin toimituspäälliköt - tai muut vastuulliset - ohjeistavat toimittajia uutiskärjen muokkailussa. Nyt jälki on epätasaista ja jopa karkeaa. 


Muutoin kuuluu hyvää. Arki kaupungissa on alkanut, lapset palanneet koulutielle, kaikki on hyvin, ilmasto ei vielä pilalla vaan hyvinkin raikas hengittää erikoisesti aamun kasteisessa viileydessä. Ihmisellä on voimia kesän levon ja lomien jälkeen. Voi hyvällä omallatunnolla käpertyä sohvannurkkaan seuraamaan televisiosta vaikka olympialaisia ja suomalaiskilpailijoiden itkuisia selityksiä. Tai hyvää elokuvaa ja uutisia. 


Voi mielessään kysyä myös hieman kevyempää asiaa. Miksi media nostaa pramille yhden ministerin harvat rukoushetket eduskunnan jossakin suljetussa kabinetissa. Työpaikoilla käsittääkseni pyritään tänä päivänä turvaamaan uskonrauha pikaisille rukoilijoille eri kulttuureista. Kaipa tämä koskee myös suomalaisia kristillistä hengenelämää viettäviä työntekijöitä?