8.8.2024

Yle: SDP:n kannatuksenlasku on pysähtynyt!

 


SDP:n kannatuksenlasku  on pysähtynyt! 

Kokoomus jatkaa johdossa ja SDP on toisena!

Perussuomalaiset kolmantena jatkaa 15,9 prosentin kannatuksella.” 

(Ylen aamu 8.8.2024)


No niin, leikki sikseen. Oikeastihan eniten kannatustaan lisäsivät perussuomalaiset ja vihreät, molemmat 0,6 prosenttiyksikköä ja kokoomus 0,4 prosenttiyksikköä. SDP lisäsi kannatustaan  0,3 prosenttiyksikköä. Vasemmisto menetti kannatustaan peräti 0,7 prosenttiyksikköä, ja tästäkin olisi saanut repäisevän otsikon EU-euforian jälkeen.


Niin tai näin, erot kaikkineen ovat pieniä ja mahtunevat virhemarginaalin sisään. Olennaista on tässä Ylen uutisointitapa. Mediakriittinen ihminen huomaa herkästi valtakunnan päämedian erikoisen uutiskärkinoston. Miksi SDP:n muita pienemmästä kannatuksennoususta tehdään uutiskärki? 


Jälleen kerran herää kysymys Ylen uutisannin puolueettomuudesta. Missä määrin toimituspäälliköt - tai muut vastuulliset - ohjeistavat toimittajia uutiskärjen muokkailussa. Nyt jälki on epätasaista ja jopa karkeaa. 


Muutoin kuuluu hyvää. Arki kaupungissa on alkanut, lapset palanneet koulutielle, kaikki on hyvin, ilmasto ei vielä pilalla vaan hyvinkin raikas hengittää erikoisesti aamun kasteisessa viileydessä. Ihmisellä on voimia kesän levon ja lomien jälkeen. Voi hyvällä omallatunnolla käpertyä sohvannurkkaan seuraamaan televisiosta vaikka olympialaisia ja suomalaiskilpailijoiden itkuisia selityksiä. Tai hyvää elokuvaa ja uutisia. 


Voi mielessään kysyä myös hieman kevyempää asiaa. Miksi media nostaa pramille yhden ministerin harvat rukoushetket eduskunnan jossakin suljetussa kabinetissa. Työpaikoilla käsittääkseni pyritään tänä päivänä turvaamaan uskonrauha pikaisille rukoilijoille eri kulttuureista. Kaipa tämä koskee myös suomalaisia kristillistä hengenelämää viettäviä työntekijöitä?

170 kommenttia:

  1. Sanna Ukkola kirjoittaa iltalehden kolumnissaan miten yle kouluttaa antaa ohjeita mm. toimittajilleen. Eipä ihme. Jälki on sen näköistä. Olen Iines kanssasi samaa mieltä "ylenannista".

    Lienee osin totta tässäkin, kuten monessa muussa asiassa, että siitä puhe, mistä puute.
    Kuinka vaahdottiinkaan uuden sukupolven keskuudessa vapaudesta, ihmisarvosta, seksuaalisesta rajoittamattomuudesta jne.
    Nyt Venäjän rajamme on kiinni. Lakeja maahantunkeutujien estämiseksi on väsätty. Eri etnisiä ryhmiä baabotaan
    omien kansalaisten kustannuksella.
    Yle boikotoi jo erilaisten mielipiteiden esittäjiä.
    Eriarvoistaa ei tietenkään oikeassa olevia saa. Vain väärin- ja toisinajattelijat diskataan.
    Sananvapauden hurmion
    cancelistit, wokettajat, prideläiset muokkaavat ja sensuroivat mieleisekseen.
    Millainen ristiriitojen sekamelska nykysukupolven aivoissa onkaan?
    Entä uutisointi ja journalismi, kuinka tasapuolista ja tosiasioihin perustuvaa onkaan nykyiset tietolähteemme.
    Sauli Niinistö vilahti mielipiteineen ruudussa.
    Ilmeisesti hän on nyt jo kuin Mannerheim joillekin.
    Yäk!
    Näyttää siltä, että kun joistakin ihmisarvoon liittyvistä asioista oikein hypetetään, seurauksena onkin päinvastastaiset tapahtumat.
    Puolueiden kannatuksen voi ennustaa ihmisten ostoskärryjen sisällöstä.
    Hyvin on enemmistöllä samansisältöiset valinnat kärryissään.
    Joskus tuli mieleen, millaisia sisältöjä niissä voisikaan olla terveyttä edistämään.
    No kauppa myy, mitä muualla valmistetaan ja toimitetaan.

    VastaaPoista
  2. Aika paljon Ylen koulutuksista on viime aikoina kirjoiteltu. Myös viestintäalan kouluttaja ja tutkija Katleena Kortesuo on analysoinut ansiokkaasti Ylen hallinnollista toimintaa (blogi sivupalkissani).

    Ylen linja on hyvinkin selkeästi ja näkyvästi kasvattaa asiakkaitaan ja koettaa vyöryttää tietynlaista woke-henkistä maailmankatsomusta katsojien tietoisuuteen. Yle on politisoitunut kuten reporadio aikoinaan. Erona on vain se, että siitä ei saisi puhua. Toisin ajattelevat toimittajat koitetaan vaientaa ja ulkoistetaan, mikäli he eivät taivu saneltuun linjaan.

    Itseäni surettaa yhteiskunnan polarisoituminen eri ryhmiin. Surettaa siksi, että se lisää eriarvoisuutta ohituskaistoineen ja turvallisine tiloineen. Samalla sananvapaus ja uutisviestinnän objektiivisuus asettuu kyseenalaiseksi.

    Itse olen puhunut tässä yhteydessä sievistelevistä hupsuista, kuten Moliere suuren teeskentelyn ja kiertoilmaustan aikoina. Kuulen myös rautasaappaiden kiihtyvää kopinaa..

    VastaaPoista
  3. Vaan elokuuta rakastan! Kaikki oman perheeni jäsenet ovat syntyneet elokuussa. Pehtoori tosin lähellä kuun loppupuolta.
    Juhlita ei, mitä nyt poikaa onnittelemme pienellä muistamisella.
    Sadon säilöntää riittää: herneitä, punajuuria, kurkkuja jne. kun marjat on pakastimessa ja hilloina.
    Parasta on, kun ei enää tarvitse odottaa yllätysvieraitakaan, vaan saa touhuta arjessa omaan tahtiin.
    Lomat monilta ohi ja lapset koulussa.
    Jopa aikaa jää keskittyä läppärin edessä harrastuksen ääreen.
    Tänä kesänä olen huomannut, että tuulee harvoin.
    Muutamia lyhyitä myrskypuuskia on ollut, mutta enimmäkseen ilman virta
    ikään kuin pysyy pysähtyneenä paikallaan.
    On ollut kesiä, jolloin on jatkuvasti ilmamassat olleet liikkeessä lakkaamatta.
    Pysähtyykö ilmastollemme tärkeä virtaus
    vai maapallon matka?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on synnytty keväällä ja viimeistään kesäkuun ensi päivinä, kaikki tyynni, entinen mieskin. Vain oma isäni oli talven lapsi. Oma syntymäpäiväni osuu monesti äitienpäiväksi, mutta minulla on niin empaattinen ja fiksu lapsi, että minua lahjotaan silloin kahdella eri kortilla ja lahjalla. - Mitään ei olisi tarvinnut, mutta kiitos kumminkin…

      Minä en ole säilönyt mitään, mustat viinimarjat menevät suoraan vatsaan, ja samoin enaimmäiset kantarellit ja suppilovahverot. Runsasta sienisatoa kyllä pakastan. Viimeksi kantarelleja riitti yli joulun.

      Poista
  4. Kun näkee dokumenttejä sodasta, päiväni on aina pilalla.
    Ihmisen hulluus tappaa ja tapattaa toisia sivusta katsomalla, saati mukana olemalla on jotakin niin käsittämättömän raakaa ja julmaa touhua, että kunnioittava usko ihmiseen ja ihmiskuntaan on minulta mennyt tyystin.
    Homo sapiens-laji on ovela, ahne ja julmin peto planeetalla.
    Eettisyys, humaanius ja kaikki hyvesignalointi on silmän lumetta ja esirippu, jonka takana pahuus, vallanhimo, juonittelu ja lajitoverien hyväksikäytön suunnitelmat muhii.
    Että sitä on ollutkin sinisilmäinen! Uskonut esim. politikkojen ns. aitoon hyvyyteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Politiikka on paljolti muutakin kuin yhteisten asioitten hoitoa kansalaisten parhaaksi. Siellä on useilla myös oma lehmä ojassa, oma etu ja pyrky kaiken takana. Miten helposti poliitikko vaihtaa työnsä esimerkiksi rahakkaaseen EU-virkaan, etenkin kun pääsee eroon kotimaan hankalasta politiikasta väljemmille vesille haukkujen ulottumattomiin.

      Poista
  5. Ylen moku- ja mamuohjeistus tuo hakemattakin mieleeni takavuosien edistyksellisyys-vyörytyksen, jolloin totuus asui taistolaisten takataskussa.

    Mediat miehitettiin omalla väellä, toimittajat aivopestiin oikeaoppisiksi ja vastustajat leimattiin sen ajan persuiksi. Aatteen epäilijöitä syytettiin taantumuksellisiksi patamustiksi porvareiksi. Sama tyyli elää edelleen, paitsi patamusta-sana on pannassa.

    Tämä verovaroin kustannettu aivopesu olisi järkyttävää ellei se olisi niin naurettavaa. Enemmän se aiheuttaa vahinkoa kuin mitään muuta. Monin tavoin.

    Nytpä sitten tiedämme, että tv-toimittajan ammatti vaatii korkeaa koulusta, tinkimätöntä luonnetta, monipuolista lahjakkuutta, luontevaa esiintymiskykyä… tai sitten oikeaa ihonväriä.

    Musta on uusi musta.

    VastaaPoista
  6. Mieleen tulee myös Kekkosen ajan suomettuminen ja 60 - 70-luvun Neuvostoliiton pokkurointi, jolloin mm. kirjailija Matti Rossi ilmiantoi unkarilaisen kirjailijan Dénes Kissin Unkarin kirjailijaliitolle Kissin ”neuvostovastaisista puheista”, ja saattoi hänet näin hengenvaaraan maassaan. Tällainen ”valistuksen ja edistyksen” henki oli tuolloin oikeasti vallalla Suomessa. Samanlaisia kaikuja aistii tuon ajan elänyt nyt Ylen linjauksissa. Kamalinta on, että toimintaa nytkin salataan ja peitetään, vaikka se on ilmeistä.

    VastaaPoista
  7. En tunne Ylen enkä muidenkaan kanavien toimittajien koulutusta, mutta minullakin on sellainen käsitys, että monesti riittää se, että on hyvä tyyppi ja siis se, että mahtuu woke-kulttuurin asettamiin vähemmistöraameihin.

    Kun kesällä katsoi Ylen ykkösen ohjelmaa Kahdeksan minuuttia, niin huomio kiinnittyi mustiin ”toimittajiin”. Vaaleaihoisia ei ollut käsittääkseni ollenkaan, ainakaan minä en huomannut. Tällaisessa tapauksessa katsoja ymmärtää yskän. Tarkoitushakuisuuden. Pätevyydestä viis, kun kansaa valistetaan.

    Anonyymeja varten haluan erikseen huomauttaa, että en erottele ihmisiä omassa elämässäni mihinkään ryhmiin, en tummiin, en vaaleisiin, en homoihin, en heteroihin. Kaikki tällainen on yhdentekevää ihmisyydessä. Kaikki ovat minulle samalla viivalla.

    Siksi minusta on peräti kummallista, että verovaroin maksettu koko kansan televisokanava panee niin suuren painon ihmisten eriyttämiselle, polarisaatiolle, ihmisten jakamiselle eriarvoisiin ryhmiin. Minusta se on yksinkertaisesti epäeettistä ja rumaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yle on palkannut esim. entisen pornotähden Rakel Liekin ihan johtajastytteliksi.
      Ja ilman mitään journalistista koulutusta ja kokemusta. Googlatkaa jos ette usko!

      Poista
    2. Kyllä minä nimitän tällaista toimintaa piilorasismiksi/ käänteisrasismiksi/ vähemmistöjen aliarvioimiseksi.

      Juuri tällainen erilaisuuksien korostaminen pätevyyden kustannuksella kertoo nimenomaan asettajan omasta eriarvoistavasta arvomaailnasta.

      Poista
    3. Kun on itse työssään kouluttanut opiskelijoita toisella asteella ja aikuiskoulutuksessa opiskelemaan ammattiin ja arvostamaan koulutusta ja pätevyyttä, tuntuu pahalta, että koulutusta aliarvostetaan näin. Meikäläisen opetukselta menisi tänä päivänä uskottavuus, jos olisin vielä työssä. Olen aina ajatellut, että nuoren tärkein tehtävä on mennä opiskelemaan ja hankkia tutkinto mieleiselleen alalle.

      Poista
    4. Niin sen vielä sanoisin, että ei pornotähden urassa ole mitään väärää.Mutta ei niillä meriiteiillä pitäisi päästä valtakunnalliseen mediaan päättämään ohjelmasisällöistä woke asenteella!

      Poista
    5. Ei kai pornoa voi maailmasta pois kitkeä millään keinoin, enkä tiedä onko se edes tarpeen, eli moralisointi lienee turhaa. Pornoon kyllä kytkeytyy monenlaista rikollista toimintaa, eniten naisen hyväksikäyttöä ja alistamista, ja sitä tietenkään ei voi hyväksyä.

      Asenne taitaa olla tärkeä meriitti nykyään, ainakin Ylellä. Tarkistin Liekin ansiot. Ei hänellä tosiaankaan ole minkään valtakunnan koulutusta toimittajan tai toimituspäällikön työhön.

      Poista
    6. Minäkin vilkaisin Rakelin tekemisiä wikistä ja positiivista oli, että hän syntyisin kuulun mansikkapitäjän Koposia.

      Hänhän on taitelija, jolle porno oli osa taidetta. Ja pikavilkaisulla huomasin aika paljonkin toimittaja- yms kokemusta, mm. radiosta ja televisiossa.

      Rakelia voisikin kutsua varsinaiseksi kokemusasiantuntijaksi.

      Poista
  8. Ai ei pornossa ole MITÄÄN väärää?
    Pitäisikin hallituksen muodostaa pornonäyttelijöiden ja nylkytysfilmien koulutusta.
    Ylen mainostuksilla ja yleisen mielipiteen muokkauksella ( vert. esim. seks.väh.) ja siunauksella työttömyys vähenisi hetkessä. Kaikki työttömät vaan paljastelemaan sukuelimiään ja hinkuvinkumaan kameroiden edessä. Mitä tuoreempia ja mielikuvituksellisia filmejä ja kuvia tuottaisimme, vienti vetäisi ympäri maapalloa.
    Palkka juoksisi, no, ainakin filmeistä voitot kahmivilla. Josko valtion velka saataisiinkin tällä tapaa kuitatuksi
    helposti. Verotulojja kertyisi huimasti. Budjetin ylijäämä olisi käsittämätön.
    Siveetön sana voitaisiin siis canseloida oitis. Täytyisi muistaa perustaa myös pornoriippuvaisille hoitolaitoksia. Tai no. Mikäs sairaus se enää olisi, istua päivät pitkät valtion pornosta nauttimassa.
    Porno on kaunista, porno on pyhää, porno on namia, pornoa kaikki rakastavat.
    paitsi minä, norminoora

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä rakasteta, Nooruska, ei ollenkaan. Näissä puoltoäänissä tässä ei varmaankaan ole kyse pornon suosimisesta, vaan ehkä pikemmin siitä, ettei tuomita seksiä. Siihenhän kaikki johtaa, kun kritisoi pornoteollisuutta: olet moralisti, seksinvihaaja. Sama ilmiö kuin maahanmuuttoasioiden kritisointi: olet rasisti, jos hiukankin kritisoit.

      En tuomitse pornofilmien näyttelijöitä, etenkään naisia, jotka ovat usein hyväksikäytettyjä ja alistettuja köyhien maiden maahanmuuttajia tai muuten kelkastapudonneita tyyppejä. Tuomitsen pornoteollisuuden naiskuvan. Siinä nainen esitetään seksikoneena, jolla ei ole pientäkään vastaavuutta elävään ja tuntevaan naiseen. En ole koskaan nähnyt hyvää pornopätkää, joskaan en niitä montakaan ole katsellut.

      Poista
    2. Lieneekö itsensä paljastelu yleisillä paikoilla vielä rikos? Räväyttää perperi auki, ulokkeet esillä ohikulkijoille? Mikä ero on pornon " intiimien" alueiden paljastelussa ja puskajuseissa tai ikkunanakuilussa? Salittuja nakurantojakin on. Entä Naked-ja onlyfans-ohjelmat?
      Onko rajana siveys-ja itsensäpaljastamisrikoksessa se, että iniimialueita nimenomaan haluaa omasta tahdosta tsiikailla?

      Poista
    3. Ikkunanakuilu - siinäpä hauska sana. Ja kauniskin, sopii tänne inkun ikkunalle.

      Se alkaa kauhistuneella nielaistulla kiljaisulla (ik), jatkuu monimerkityksellisellä nanalla ja lopussa on kurkistus kuiluun, hui.

      Takaperin se on uliukananukki, kuulostaa inuiitilta, mitä lie merkinnee. Mutta Hellunoora, eikö pohjoiskarjalassa oikea termi olisi akkunanakuilu? Silloin se päättyisi takaperin söpöön nukkaan…

      Poista
    4. Veikkaan, että itsensäpaljastelu on rikos vain, jos sinulla ei ole vähemmistöstatusta. Jos on, olet Pelastettu.

      Näin kerran itsensäpaljastelijan, ekshibitionisti silloin iloisella hippikaudella sanottiin. Miekkonen seisoi ylioppilaskylän tien pusikossa ja älähti yskähtäen, kun sipsuttelin siveästi ohi. Seiväs tanassa ja innokkaasti seivästään hinkuttaen katsoi kun minä katsoin. Käänsin vain pääni poispäin, en pahoittanut mieltäni, en huutanut apua, siinähän runkutteli.

      Poista
    5. Hyvä kysymys kyllä tuo, että mihin raja vedetään itsensäpaljasteluissa esimerkiksi Onlyfans-sivustoilla. Kyseessä ovat kai naisten sulojen esittelijät. Paljastaako joku siellä kaiken? Mikä ero tuossa sitten on yllä kuvaamaani julkiseen runkkailuun? Vai onko se niin, että nainen saa paljastaa kaiken ja tehdä vihjailevia huulten nuoluja ja alapään hivelyjä, mies taas ei, sillä se on rikos? Vai mitä.

      Poista
    6. Tapsukalle huomautan vienosti, että pääsääntöisesti ”akkuna” on läntinen muoto, muualla se viritys on ”ikkuna”, ilmeisesti siis myös karjalan kunnailla. Vai mitä, Noora?

      Poista
    7. Eilen ei blokkeri hyväksynyt kommenttejani noora-nimimerkillä. Siksi hämäsin toisilla ja pääsin läpi. Kokeilenpa nyt uudestaan.

      Poista
    8. No mokoma Bloggeri! Paljon on kaikenlaisia bugeja (virheitä) Bloggerissa useinkin.

      Poista
    9. Totta mooses, tietysti ikkuna on akkuna nimenomaan lännessä - mieleeni tuli heti siikajokisen mummuni avaamassa akkunaa.

      Tuo hävytön nakuilu (idässä nikuilu?) varmasti sekoitti pääni. Olen siis syntynyt läntisissä ja kasvanut itäisissä murteissa, joten ne kuulostavat minusta molemmat oikeilta. (Virossa ikkuna on aken.)

      Poista
  9. Nyt näköjään julkaisi kommenttini.
    Tapsahan oli luovalla moodilla liikkeellä. Söpösiä nuo käännökset olivat.
    Iineksen tarinan kerronta sai aikaan hörähdykse.
    Onhan sitä tähän ikään mennessä tullut primitiivisesti rietasteltua, mutta ilman romanttisia tunteita, ns. rakkautta ja intohimoa en ala pehkuissa möyrimään.
    Mitään ulkopuolisia kommervenkkejä ja stimulaatioita ei tämä mummo kaksinkamppailuihin kaipaa. Vai ehtaa sähköä ja vetovoimaa kahden ihmisen, miehen ja naisen välillä. Muita leluja en lemmenleikeissä
    tarvitse. Vaan taitoa ja kokemusta rakastelussa ja yleensä tunnetaidoissa. Ei mitään sadomasokistisia stimulantteja.
    Ja huumorin kukka se on kaunis kukka lemmenleikeissäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikkunoiksi talojen valoaukkoja täällä kutsutaan.
      Onlyfans-sivuilla en ole käynyt, mutta kai siellä evoluution ja vähän kemianteollisuudenkin avulla luotuja sulojaan anteliaasti esittelevät.
      On tämä ihmislaji kaikkinensa mielenkiintoinen populaatio kaikista pallon tallaajista. Kaksinais- ja moninaisko moraali on aina rehottanut siellä, missä ihmiset ovat yhteiskuntia rakentaneet.
      Tiede-lehdessä kerrottiin, että tietty laji karvaisia esi-isiämme ja äitejämme huomasi jossakin vaiheessa yksiavioisuuden toimivan paremmin kuin johtaja-apinan haaremin.
      Mutta aika aikaansa kutakin uskonasioita.

      Poista
    2. Onlyfans on minullekin tuntematon sivusto, samoin Tinder ja moni muu. Tiktokissa on tullut katsottua joitain linkattuja juttuja.

      Poista
  10. Tästä Ylestä vielä. Pääjohtajana on pelkkä ylioppilas suuremmalla palkalla kuin pääministeri.
    Ainahan se johtaja on valittu poliittisin perustein, mutta nyt kyllä valittiin ideologisesti puhdasoppinen.
    Woketus, ilmastonmuutos, rasisteeraus, persuviha jne. vyöryy silmille joka päivä kanavilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta totisesti, Ylä-Anttilahan on koulutukseltaan ylioppilas.

      Elämme kummallista aikaa. Enää ei taida toisella asteella mennä läpi opettajien vaalima koulutusmantra ja usuttaminen tutkintojen suorittamiseen, mikä takaa parhaiten hyvän ja mieleisenkin työpaikan.

      Nuoret haluavat vaikuttajiksi someen ja siihen riittää se, että on hyvä tyyppi. Tästä asemasta voi sitten nousta johtaville paikoille, kun ajattelee säädettyjen normien mukaisesti.

      Poista
  11. Vuonna 2016 Ylä-anttila oli primus motorina, kun yli 20 valtamedian päätoimittajaa allekirjoitti julkilausuman missä vaadittiin vaihtoehto median toiminnan rajoittamista.
    Siis käytännössä he vaativat sensuuria paitsi tietenkin itselleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kyseessä oli MV-lehti, niin olihan kyseinen julkaisu yhtä luotettava kuin Venäjän valtio tai Johan Bäckmannin sanat. Tämä näin sarkasmilla ilmaistuna. Minä en uskonut pätkääkään kyseisen lehden uutisia enkä pitänyt sitä asiallisena julkaisuna. Minulla on sellainen käsitys, että lehti rikkoi sananvapauslakeja.

      Silti en kannata tällaisten adressien keräämistä enkä sensuuria. Sana olkoon vapaa mutta lainmukainen ja tosi. Vaihtoehtomediaa tarvitaan, mutta luotettavaa ja laadukasta, ei mitään trumpmaista huuhaata.

      Poista
    2. Ovat nuo muutamat menneet vuodet olleet Ylen annissa hämmästyttävän yksisilmäisiä ja -aiheisia.
      Covidista riitti juttua. Aihetta käänneltiin ja väänneltiin ja asiantuntijalausuntoja riitti.
      Nyt vähätellään asiaa, vaikka tartuntaluvut ovat taas kasvussa.
      Rokotuksia en enää ota. Ne kun eivät tautia estä tarttumasta.

      Presidentinvaalit olivat eräs jatkuva pääpuntaroinnin aihe.
      Naton jäseneksi
      pääseminen, se vasta oli Ylelle suuri koitos.Tehtiin todella iso työ kansan vakuuttamiseksi puolustusliittoon liittymisen tärkeydestä.
      Ukraina parka on toki edelleenkin kansalaistemme ja Ylen säälin ja myötätunnon rakas kohde. Suuressa Ukrainan vilja-aittamaassa on moninkertainen väestö meihin verraten, mutta me annamme vähästämme, tosi rikkaat eivät anna paljostaankaan? Auttavatko esim Saudi Arabia yms. öljyvaltiot Ukrainaa? Entä Kiina, Etelä-Korea, Turkki, Ranska...?
      Yhdysvallat tietysti auttaa, sillähän on useampi oma lehmä Suomenkin ojassa.
      Venäjä on saanut yllin kyllin huutia Ylen toimittajilta.
      Mutta seksuaalivähemmistöjä Yle rakastaa kaikista eniten.
      Muutaman maanisesti omaa asiaansa ajavan kansaedustajan ja Ylen suurena "ansiona" pidän, että suhteet samaan sukupuoleen saatiin kansan syvien rivien mukisematta hyväksymiksi nopeasti ja laajasti.
      "Usko tulee kuulemisesta", tietää Raamattukin. Ja kuvien näkemisestä, minä lisäisin edelliseen.

      Poista
    3. Kommenttini tuli nyt väärään väliin. Sorry!

      Poista
    4. Ei haittaa, Noora. Rokotusten hyöty on kai siinä, että ne suojaavat taudin pahimmilta vaikutuksilta ja vaarallisilta muodoilta. Aivan aluksikin kyllä sanottiin, etteivät ne juurikaan - jos ollenkaan - estä itse tartuntoja. Itse tarkistelin jo terveyskeskuksen sivuilta, koska pääsee ottamaan tämän syksyn koronarokotuksen. Ehkä sen saa samalla kun influenssarokotuksenkin, niin kuin viime vuonnakin.

      Minä en muuten vieläkään ole sairastanut koronaa. Aina kun on ollut köhää, olen tehnyt testin, ja aina se on ollut negatiivinen. Myöskään siskoni Saksassa ei ole sairastanut koronaa, vaikka hän tapaa jatkuvasti ihmisiä, paljon enemmän kuin minä. Suojaakohan meitä jokin tietty geeni?

      Poista
  12. Niin varmaankaan ei ollut yksistään MV-lehdestä kyse.
    Valtamedia oli tottunut siihen, että sen uutisoinnit ovat Jumalan sanasta seuraavia.
    Kun vaihtoehto media kyseenalaisti sen agendan, motiivit ja yksipuolisen uutisoinnin, niin sehän oli verinen loukkaus pääosin vihervasemmistolaisia toimittajia kohtaan.
    Uutisointi ei ole siitään parantunut. Hyvä esimerkki siitä on joku raiskausuutinen. Niitähän
    on tulkittava kuin Neuvosto-Liitossa konsanaan.
    Jos kirjoitetaan "espoolaismiehestä", niin voi lähes satavarmasti tulkita, että on kyse maahantuonti kulttuurinrikastajasta.
    Jos kyseessä olisi kantasuomalainen, niin se tuodaan niin selvästi esille että sen huononpisaattoinenkin ymmärtää..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä linkissä on muuten kirjoittamani runo ”espoolaismiehestä” 15.8.2019:

      http://inez54321.blogspot.com/2019/08/muuan-espoolaismies-ja-herrasmies.html

      Poista
    2. Mainio runo! Ajatella tuosta ajasta on kohta viisi vuotta!
      Samoista aiheista keskustelimme jo tuolloin. Mihin nuokin vuodet ovat huvenneet?

      Poista
    3. Tuossa oli edessä koronavuodet. Siinä ne vuodet vierähtivät nopeasti.

      Minua huvittaa se nyt, että termin ”espoolaismies” ovat muutkin keksineet yleisnimeksi sille rikoksia tehneelle maahanmuuttajalle, jonka tunnusmerkkejä ei saa mainita.

      Kirjoitin runoni, kun Helsingin Sanomissa tuolloin vuonna 2019 puhuttiin huvittavasti kierrellen ”espoolaismiehestä” : - - noin 30-vuotiasta espoolaismiestä epäillään seksuaalirikoksista, jotka ovat kohdistuneet yhteensä 52:een lapseen.

      Tuo toinen mies mainittiin lehdessä 64-vuotiaaksi lukuisia lapsia vietelleeksi mieheksi. Miesten taustaa ei siis mainittu, vaan se salattiin jyrkästi, vaikka molemmilla tyypeillä oli kymmeniä lapsiuhreja.

      Toisesta miehestä tuli sitten ilmeisesti kansalaisten irvailema ”espoolaismies”, symboli median salassapitolinjalle silloin kun rikoksentekijän tausta pitää salata, ja vanha mies tunnettiin yleisesti nimellä ”Eno”.

      Poista
    4. Jos joku sanoo, että Ylen ja muunkin median käyttöön ottama intersektionaalinen woke-linja edistää sananvapautta ja kehittää kirjallista ilmaisua, niin hän puhuu potaskaa.

      Tällainen woke-linja heikentää kirjallista ilmaisua ja merkitsee myös sanataiteen laadun huononemista. Valitettavaa, että kirjalliseen ilmaisuun perustuvassa viestinnässä on ajauduttu tällaiseen alamäkeen.

      Poista
    5. Ja tällä tyylillä Yle yms. mediat muka lisäävät tasa-arvoa, kitkevät " vihapuhetta" ja rasismia.
      Vaan kun "totuus ei pala tulessakaan".
      Kaikki eivät edes huomaa, että heitä vedetään höplästä ja suihkutetaan sumennetta tarkoitushakuisesti..

      Poista
    6. En osaa sanoa, onko kyse oikeastaan höplästä vetämisestä, sillä sellainen toiminta olisi tahallista valehtelemista.

      Ei Yle käsittääkseni valehtele, vaan käyttää muita vaikuttamisen muotoja, jotka tunnetaan hyvin viestinnän teorioissa. Asioiden ja yksityiskohtien valinta on yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa ihmisiin. Toinen on vaikkapa painopisteen asettaminen haluttuun suuntaan.

      Kun uutisoidaan ”espoolaismiehestä” hiljakkoin maahan tulleen irakilaismiehen sijasta lasten viettelijänä, saadaan uutinen neutraloitua haluttuun suuntaan. Tuossa HS:ien uutisessa painopiste siirrettiin lääketieteellisen pedofilian suuntaan. Tästä poikkeavuudesta oli palstakaupalla tietoa ikään kuin ongelma olisi vain tämä seksuaalinen poikkeavuus eikä maahantulijoiden oma naisia ja tyttöjä alistava kulttuuri.

      Poista
    7. Alfa-kanavalta tuli nyt illalla Ajassa- ohjelma, jossa kristitty lääkäri Reinikainen esitti omia näkemyksiään eutanasiasta.
      Kuten on oletettukin, eettisyys ja ihmisarvo ei kohta merkitse mitään, vaan ihmisiä tapetaan myrkyttämällä ennen aikojaan, myös vastoin tahtoaan.
      Youtubesta IRR-kanavalta keskustelu vielä löytyy.

      Miksi Suomi on nettomaksaja Eeuussa? Kauppalehdessä on mielenkiintoinen kirjoitus päättäjiemme löperyydestä
      . Rikastutamme meitä rikkaampoa maita höylisti.
      Se kai on tarkoituskin. Suomi pitää saada köyhtymään ja siten tulevat nöyriksi suostumaan mm. liittovaltioon.
      Edustajamme tiippaastaa Brysselin käytävillä leikkimässä Suur-Euroopan edustajistoa? Onko kiva?
      Meiltä nyhdetään kansalaisten kerryttämiä veroja muille maille jaettaviksi. Niin on jo tehty kauan.Oma kansa saa nuolla näppejään ja kokea kiristystä kaikessa päättäjien taholta.
      Suomen pitää olla suurempi kuin on ja näyttää rikkaampaa kuin on. Mikä hiton suuruudenhulluus meitä vaivaa?
      Koko ajan kansalaiset köyhdytetään, että saadaan rikkaammille ja suuremmille tienattua. Ollaanko me ihan viisaita?

      Poista
    8. Onneksi Olympialaiset loppuu tänään. Nekin rahat ja energia olisi laitettu vaikka merien puhdistamiseen.
      Kansalaisilla pitää tietysti olla leipää ja sirkushuveja, tiesi jo muinainen hallitsija. Kansalaiset pysyy tyytyväisinä eivätkä kapinoi.
      No ei aivan pidä nykyään paikkaansa.
      Kansojen ystävyydellä, tutustumisella, solidaarisuudella
      on urheilukilpailuja puolustettu.
      Taitavat kansat olla kohta sekoittuneita muutenkin, kuin olympialaisten myötä.
      En katsonut avajaisia, en kisoja, enkä katso päätösjuhlia.
      Paremmuudesta kilpaileminen, jos mikä eriarvoistaa ihmisiä,
      Yksilöurheilu on egoismia puhtaimmillaan.

      Poista
    9. En tiennytkään, että Alfa-kanava on alkanut taas toimia. Sen ohjelmatietoja ei ole selaimessani olevassa tv-ohjelmassa. Mutta hyvä siis tietää, että kanava toimii taas. Siellä on ollut kiinnostavia keskusteluja.

      Jotain epäsuhtaa tuossa on, että pieni velkainen Suomi on yksi EU:n niistä yhdeksästä jäsenmaasta, jotka käytännössä rahoittavat nettona kaikkien 27 jäsenmaan saamia EU-tukia. ”Oikeastaan häpeällisintä koko maksujärjestelmässä on se, että EU:n rikkain maa Luxemburg ei ole nettomaksaja, vaan suuri nettosaaja”, kirjoittaa HS 9.8.

      Poista
    10. Toiset osaa junailla asiansa itselle ja kansalaisilleen parhain päin. Suomessa ollaan rinta rottingilla jo siitä, että kuulutaan eeuun myötä olevinaan "eurooppalaiseen eliittiin". Vähästä se lapsen mielikin
      hyvittyy.

      Kansanedustajien ja päättäjien kielteisyys tarttuu. Tunteet tarttuvat, se on tieteellisesti todistettu.
      Huomaan itsessäni kielteisyyden jopa vihmielisyyden lisääntyneen.
      Suurin vaikuttaja on
      kriitikko, jonka kanssa päiväni etupäässä vietän. Myös kielteiset uutiset tarttuu silmiin ja korviin ensimmäisinä.
      Pitäisikin seurata positiivisia ja iloa tuottavia " tietolähteitä ", mutta onko niitä?
      Negatiiviset uutiset tietysti
      hätkähdyttää ja myy paremmin.
      Kyllä myös globaali moodi on kielteinen, vain sodista, mellakoista, väkivallasta, luonnon katastrofeista, ihmisten hyväksikäytöstä jne. uutisia välitetään.
      Miten tässä maailmanajassa voi olla myönteinen ja välittää positiivisuutta ja toivoa ympärilleen?

      Poista
    11. Olympialaisista - jotain ratkaisevaa on muuttunut olympialaisissa tai sitten urheiluviestinnässä tai urheilijoissa.

      Koskaan ennen ei ole ollut niin paljon negatiivista uutisointia kisoista kuin nyt. En puhu nyt vain pettymystään itkevistä suomalaisurheilijoista, joiden määrä kyllä hämmästyttää.

      Kaikkialla oli skandaaleja alkaen avajaisten jumalanpilkaksi mainitusta esityksestä, oli käryjä, sairaalaan viemisiä, sukupuolen epäilyä, outoja bikiniasuja. Lööpit olivat kauttaaltaan näillä mässäilyjä. Positiivisista uutisista mieleen jäi oikeastaan vain miesten seiväshypyn maailmanennätys ja Heili Sirviön hieno suoritus.

      Poista
    12. PS Sattumalta kirjoitimme Nooran kanssa kielteisestä viestinnnästä samaan aikaan. Hupaisaa, mutta siis asia on juuri näin kuin sanomme!

      Poista
    13. Pitäisikö ruveta seuraamaan naisille tarkoitettujen aikakaulehtien filosofioita.
      Josko onnellisuuden valo ja ilontäyteinen elämän tarkoitus löytyisikin niistä?
      Rempataan ja sisustetaan valkoiseksi kotia.
      Rampataan kampaajilla ja kynsien laitossa. Käydään shoppailemassa ja prassaillaan suosituissa kahviloissa näyttäytymällä muotikuteissa.
      Nähdään vaivaa fasebuukkiin ladattavasta näyttämöllä olosta ja kuorrutetusta ulkoisesta imagosta.
      Musiikki- ja filmitähtien ajatusmaailma otetaan uskontojen ja vanhojen arvojen tilalle. Matkiminen on kivaa. Ei itse tarvitse käyttää aivosolujaan!
      Mistä johtunee, että naistenlehdissä on nykyisin myös paljon jo sairaskertomuksia.
      Ollaan reippaita, vaikka syöpä jyllää ja masennus vaivaa.
      Lääke löytyy ahdistukseen joillekin suosituista tv-sarjoista, viihderomaaneista tai iskelmätähtien konsertista.
      Pinnallista, ylen pinnallista on sukukypsien nyky femailien enemmistön kännykkaddiktien ihana elämä.

      Lasten aivojen kehitystä ei ole osattu ottaa huomioon. digitalisoinnin väkisin ihmisille lanseeraamisessa.
      Miten tyhmiä ja manipuloitavissa tavallinen tallaaja on.
      Mitäs minä sanoin muiden epäilijöiden mukana digismin ihannoinnista..

      Poista
    14. Maailmankansalaiset ovat nyt tyydytetty olympialaisten täyttämillä jännitys- ja vähäpukeisten timmivartaloiden
      "ihailulla". On se mageeta! Sitä tuntee myötäeläessä ollevansa itsekin kultamitalisti.
      En ole seurannut olympialaisten uutisantia muissa medioissa, mutta Tom Cruise motskareineen uutisissa lippulähettiläänä. En todellakaan ole ko. näyttelijän ihailija, mutta joku ranskalainen lienee.

      Nyt lähden vähäksi aikaa pois täältä höpisemästä. Miehillä lienee hulppeita olympiakatsomokokemuksia vastapainoksi minun äärimmäisille, "epänormaaleille"näkemyksilleni.

      Poista
    15. Enpä ole ikinä seurannut olympialaisia niin vähän ja huterasti kuin nyt. Ja olen sentään vanha urheilumies ja tilastonikkari, jolta napsahtaa Suomen koripallojoukkueen aloitusviisikkokin vuoden 1964 kisoista pituuksineen kuin nalli kalliolle.

      Tietysti seurasin jonkin verran, kun satuin teeveen ääreen. Minun makuuni kisat olivat liian teatraaliset. Tärkeät tiedot, kuten vaikkapa tulokset ja kokoonpanot, vilahtivat ruudussa niin vähän aikaa, etten edes minä ehtinyt lukea.

      Hidastukset olivat hyviä, näki kuka voitti (vaikka harjaantunut silmä näkee sen muutenkin).

      Poista
    16. Tuolla kommentillani negatiivisesta olympialaisuutisoinnista en tarkoita sitä, että aina pitäisi olla vain positiivisia uutisia. Arvostan yleensä enemmän kriittistä asennetta kuin kritiikitöntä ulosantia.

      Olympialaiset ovat kuitenkin kansoja yhdistävä suurtapahtuma, joten lehdistön uutiskulmat tuntuvat ikäviltä. Juuri äskenkin silmiini osui lehden otsikointi ja ikään kuin paheksunta olympialaisten päättäjäisistä: Suomi esiintyi oudosti lipunkannossa. (Vain yksi lipunkantaja.) Tällaisia vastaavaia tulokulmia oli joka päivä lehdessä.

      En itsekään seurannut kisoja kuin satunnaisesti ja väläyksittäin surfatessani kanavilla. Arvostelenkin tässä vain uutisviestintää.

      Poista
    17. Vain yksi lipunkantaja… vaikka lipuntarkastajatkin kulkevat aina ryhminä.

      Jospa isäntämaalla oli vain yksi siniristilippu, vähän outo maa kun on, sellainen kevytkenkäinen hulivili hunsvotti. Eikä yhtä lippua kantamaan kahta tai kolmea tarvita, paitsi Afrikassa tietysti.

      Hunsvotin etymologia on muuten mielenkiintoinen.

      Poista
    18. Vain yksi lipunkantaja - ei muuta joukkuetta ollenkaan marssimassa. Näin sen käsitin. Muilla mailla oli isoja joukkueita lipunkantajan lisäksi.

      Hunsvotti, lurjus, heittiö, vie omat ajatukseni koira-sanan johdannaisiin, hund-. Ruotsin kauttahan meille lainoja on virrannut tulvimalla.

      Tarkistin etymologisesta sanakirjasta, ja yksi selitys (Hundsfott) viittaakin ”koiran häpyyn”. Muitakin oli.

      Poista
    19. ”Vain yksi lipunkantaja”… minulla nousee nykyään aina runoja ja värssyjä mieleen erilaisissa yhteyksissä, varmaan vanhuuden merkki. Niin tästäkin.

      Mutta en saanut heti hännästä kiinni mikä ja kenen runo se onkaan. Pähkäilin ja makustelin ainakin viisi minuuttia ennen kuin välähti: …”vain yksi ritariperhonen”… siis Viita.

      Poista
    20. Näinhän se menee. Ihminen poimii palan kuulemastaan, palan lukemastaan ja vie ne uusiin sfääreihin. Hauskaa!

      Tässä kaikille kulttuurin ystäville mainion tenorin ja aivan liian varhain kuolleen Jamppa Tuomisen versio ”vain yhdestä”:

      https://youtu.be/m5PKw3dXbhQ?si=spyiK9PhWSsyvdhm

      Poista
    21. Minusta on tullut vanha, Jamppa Tuomisesta(kin) tykkään. Iines, sinun linkkaamasi Jampan esitys on kuitenkin hirveetä kaameempaa.

      Ennen laulua olisi suvaittavaa, että kappale edes jollain lailla sävellettäisiin ja sanoitettaisiin.

      Mitä oljympialaisiin tulee, en katsonut vilaustakaan, kun ei kiinnostanut.

      Vuonna 1972 oli toisin. Pekka Vasala voitti kultamitalin 1500 metrin juoksussa. Varmaan noin kuukausi sen jälkeen hän tuli meidän kansakoululuokkaamme kertoakseen kokemuksistaan ja haastateltavaksemme. Kysymyksistä en muista mitään, varmaan juoksijaa vaan katsoa toljotin, olin 10 vee.

      Poista
    22. No juuri näin! Hirveetä kamaahan sanoitus on, sävellyskin ja vähän Jampan virekin taitaa särkyä. Muutoinhan Jampan riipaiseva tenori on ihana ja kappaleet kohtalokkaita, mutta ei totisesti tässä laulussa, vaan niissä unohtumattomissa.

      Niinpä, näistä olympialaisista mieleen jäivät parhaiten upeat avajaiset ja jotkin kohut. Ja ne suomalaisitkupotkuselitykset. Vaikka en minä muistakaan olympialaisista muista mitään, kun en juuri ole niitä katsellut, en ole vissiin edes penkkiurheilija.

      Poista
    23. Ei esitys ihan huono ollut, vaikka tämä jamppa kuuluukin niihin uikuttajiin, joita vanhempi veljeni nimittää osuvasti ”eunukkilaulajiksi”.

      Kuuntelin sen juuri ja kysäisin vaimoltani kuka laulaa? Ei tiennyt ja kun sanoin sitten Jampan, hän ällistyi että luuli laulajaa naiseksi.

      Rikua komppaan vuodesta 72. Silloin nousi kukoistukseensa Suomen juoksumaine, jonka surkeasta räpiköinnistä olin kärsinyt koko 60-luvun. Vuotta aiemmin jysäytti Julma-Juha lähtölaukauksen, sitten tykittivät Vasala ja Viren.

      Vasala olisi varmaan voittanut 800 metriäkin, mutta pelasi varman päälle.

      Poista
    24. Jampassa parasta on/oli se, että hän aulaa viimeisen päälle "nuotin päälle". Hyvin lahjakas on musiikin suhteen, ei ihme, että kuulema pystyi soittaa mitä instrumenttia tahansa. Etenkin, jos viitsi.

      Poista
    25. aulaa = laulaa. Aulaa pitkin ihminen kävelee jos on eksynyt jonkun viraston eteiseen, tms. Tai en tiijä. Mutta jos oli Kakolassa "lukemassa tiilenpäitä", saattoi ikkunasta (= itäSuomen räppänästä) nähdä miten laivat "ne seilaavat Aurajoen siliätä pintaa"... tms.

      Poista
    26. äsch, siis Mikis.
      Joo.
      Enkä elä nyt vuotta 1972 vaan vuotta 2006. Luen päiväkirjojani sillä silmällä (en siis korvalla?), että voisin hävittää niistä turhat jaaritukset. Niitä kun riittää. Asuin silloin Mikkelissä ja olen tarkasti kirjannut ylös mm. kaikki matkat/reissuni Maakunnassa. No, tunnen kyllä Suomen hyvin, ja kun yksin reissaa, voi aina lähteä - kuten Elias Lönnrot omalla kävelymatkallaan totesi ”kun kerran aamulla heräsin eksyksissä enkä tiennyt minne päin minun olisi pitänyt lähteä, päätin lähteä sinne minne nenä näyttää” ... joo. Kun on toisen kanssa liikenteessä, on kaksi nenää. Kuten tässä muistiinpanossa: "6.6 Ja nyt on vain kyse siitä, että minne nyt... seikkaillaanko edelleen, vai lähdetään suorinta tietä kotia kohti? Hyväkuntoisin tie vie Lahti/Heinolan kautta Mikkeliin, se on myös tylsin vaihtoehto. Äänestetään. Äänet vaihtelevat 1-1 ja 1½-½ ja 2-0 ja 0-2. Menemme sekaisin."

      Ps. Mietin, että eikö äänestystulokset 0-2 ja 2-0 ole sama asia? Mutta ei ilmeisesti si?

      Poista
    27. Kun luovan kurssin oppilaat valitsivat kevätjuhlamme alkumusiikin, he valitsivat Jampan Kevään ensi kukkasen. Lopetusmusiikiksi tuli Baddingin Paratiisi. Sielultaan he olivat täysverisiä rock-musiikin harrastajia, mutta näitä kipaleita he hoilasivat antaumuksella.

      Poista
    28. Aijai, kun ihmisille tulee vanhemmiten outo halu hävittää mennyttä tai ainakin stilisoida sitä.

      Kunpa, Mikis, et hävittäisi mitään, vaikka perkaatkin muistiinpanojasi. Oikein sydämestä riipaisee aina kun autenttista aineistoa halutaan hävittää.

      Kuin sisareni mies kuoli muutama vuosi sitten, sisarelleni tuli hävittämishimo. Hän kävi taloa läpi kerros kerrokselta, huone huoneelta, hävitti tavaraa - antoi siis pois tai pani kiertoon tai jopa tuhosi.

      Pahimmalta minusta tuntui se, kun hän kertoi hävittäneensä satoja vanhoja valokuvia, joissa esiintyi mm. hänen Stalingradin taistelussa kätensä menettänyt appiukkonsa. (Muistin aiemmin, että käsi jäi Suomeen Lapin sodassa, mutta sisareni korjasi muistikuvani - mies tunsi lukkarinrakkautta Suomeen ja oli puhunut Lapin sodasta). Niissä kuvissa meni pala historiaa. Hän lupasi nyt toimittaa minulle jäljelle jääneet vanhat valokuvat.

      Poista
    29. Valokuvia EI SAA hävittää!

      Poista
    30. Ei se nyt synti ole, mutta valokuvia on AINA liian vähän. Tokumentteja.

      Poista
    31. Jaa, tokumentteja. Sanoo Mikis. Lapsen mieli, on lapsen kieli. Arvailen vaan, mielessäni.

      Poista
    32. Vanhat valokuvat ovat ihania, ja oikein harmittaa, että nyt ei ole juurikaan enää painettuja tai siis paperisia valokuvia, vaan kaikki ovat ruudulla, koneilla. Ne ovat todellakin dokumentteja menneestä, kivoja muistoja, historian paloja.

      Maailma hukkuu instagrameihin ja somekuviin, silmä väsyy niihin. Oikea valokuva kädessä on toista maata.

      Poista
    33. Liika on aina liikaa. Joskus todellakin valokuvia on liikaa. Pitäisi vaan säilyttää ne tärkeet kuvat.

      Poista
    34. Ripranie! Tokumenttien kiistäminen on epägorrektia. Se vie ihmisen ajatukset vain harhaan. Samaa mieltä kanssasi olen toki siitä, että ihmisten pitää käyttäytyä 'aikuismaisemmin' kuin esim. Aku Ankan (engl. Donald Trump) villit veljenpojat, Tupu, Hupu ja Lupu.

      Poista
    35. Sitä paitsi fotografia on nykyajan "hektisen elämän glorifioimaa" taidetta. Leonardo da Vincikin olisi aivan varmasti - keksijä kun luonteeltaan oli - olisi vaihtanut pensselinsä ns. camera obscuraan, jos sellainen olisi siihen aikaan ollut verkkokaupassa myynnissä.... Ei olisi tarvittu kuin yksi räpsäys vaan, niin Mona Liisastakin olisi tullut postikortti!

      Poista
    36. Mona Liisa on muten Mona Lisa, jottas tämänkin tiedät, Mikis.
      No, "voi serpian persia" sitten.

      Nyt seuraa arvoitus. Olen absoluuttisen varma ettei kukaan teistä tiedä kenen sanonta tuo "serpian persia" on? Eikä nyt ole kompakysymyksestä kyse. Sillä tämä edesmennyt näyttelijätär... äsch ... käytti myös sanontaa "her' lerpahtakoon!"

      Kukahan?

      Poista
    37. Noora: "Pitäisikö ruveta seuraamaan naisille tarkoitettujen aikakaulehtien filosofioita.
      Josko onnellisuuden valo ja ilontäyteinen elämän tarkoitus löytyisikin niistä?".

      Suosittelen Eeva-lehteä, taitaa olla maamme vanhin naisille suunattu julkaisu. Kansikuvan julkkishenkilöt on photoshopattu niin ettet tunnista heitä enää (esim. Outi Mäenpää 02/2022). Se siitä naisten oikeuksista!

      Poista
    38. https://www.lehtiluukku.fi/esikatselu/eeva/02-2022/300643.html

      Poista
    39. Outi Mäenpäätä ei kyllä kuvasta tunnista. Aikamoista muokkausta ja noinkin uudessa lehdessä. Ajattelin, että pahimmista photoshoppauksista olisi jo päästy, koska niistä on kohuttu niin pajon. Jos olisin Outi Mäenpää, olisin kyllä kieltänyt noin rajun photoshoppauksen. - Ja aikamoista lehden lukijakunnan aliarvostusta. Kyllä he muokkauksen huomaavat - elleivät sitten harrasta samaa omissa instagrameissaan.

      Poista
    40. Lainaus: "Eeva on Suomen luetuin aikakauslehti. Sen arvoja ovat rohkeus, sydämen sivistys ja kauneus. Eeva-nimi tulee alun perin heprean kielen sanoista, jotka tarkoittavat elää ja hengittää". Johtava naistenlehti esittelee kansikuvissaan naisia, jotka eivät edes näytä itseltään? Lukijoiden manipulointia ja aliarvostusta. Tämä on Suomi 2024.

      Poista
    41. Paula Koivuniemenkin 77 v. posket pullottavat kuin maaoravalla, jonka posket on täynnä pähkinöitä. Naistenlehdet ovat pahimpia manipuloinnin lähteitä.

      Poista
    42. Toisaalta lehdet tarjoavat sitä, mitä lukijat haluavat. Ilmeisesti naistenlehdistä haetaan edelleen unelmia; ne ovat hetken pakopaikkoja arjesta ja tarjoavat hivenen sitä luksusta, mistä moni tiedostava ja kaikin puolin älykäskin ihminen haaveilee. Vähän samaa, mitä mainosmaailma tarjoaa.

      Olisi mielenkiintoista tutkia sitä, millaisen maailmankuvan naistenlehdet ja/tai mainokset tänä päivänä tarjoavat lukijoilleen. Mainoksista ainakin välittyy ankara hyvesignalointi ilmastoasioilla ja monikulttuurisuudella. Täällä peräpohjolan raikkailla ja tuulisilla perukoilla.

      Poista
  13. 23.7 Käymme Porrassalmella, harjulla, jota vesi saartaa joka puolelta, ja jolla taistelupaikalla, vuonna 1789 13.6 650 suomalaista torjui 6000:n venäläisen hyökkäyksen. Muistotaulun teksti on monella eri kielellä, mutta joku neropatti on raaputtanut suomalaisluvusta kaksi viimeistä numeroa pois, eli "6 suomalaista torjui 6000 venäläistä...” Luulenpa, että ulkomaalaisia turisteja ihmetyttää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä raaputusvimma julkisista kohteista taitaa olla tyypillistä suomalaisveijareille. Saimme ylimääräistä hupia kesällä, kun matkalla mökiltä Uuteenkaupunkiin, parikymmentä kilometriä, olivat epelit rapsutelleet tiekylteistä kohtalokkaita kirjaimia pois. RAUMAsta oli tullut R UMA, KAUHIANPÄÄSTÄ KAUHIA PÄÄ, PYHÄRANNASTA PYH RANTA.

      Monesti sama vimma iskeytyy meikäläiseen ja tavaan mielessäni hihitellen tiekylttejä uuteen uskoon.

      Poista
    2. Tunnustan olleeni hivenen vitsikkäällä tuulella löydettyäni aamuvarhaisella uikkahaalimatkalla markkerin (permanent) ja ohittaessani erään sievän kyltin seinällä tupruttelupaikan yläpuolella

      Savuton kaupunki

      en vain viitsinyt hillitä itseäni lisäämästä kahta urho-kirjainta eteen.

      Voi olla että laiskuuteni on jonkin verran lisännyt älykkkäitä virheitäni.

      Kenties on myös niin että mikisveliseni on on jättänyt kokeilematta reippaimpia krapulalääkkeitäni.

      Kello on siis 7.13

      Otetaan pullo halpaa ketsuppia ja vipataan korkki vek, survaistaan sormi läpi sinetistä ja juodaan riittävä määrä. Kävellään kassalle ja sanotaan, kuulkaa tämä on varmaankin viallinen, hetki, saanko vain ensin nostella nämä tähän, hölökunnan (1 kpl) lähtiessä tarkastamaan hyllyä käydään varoen lisäämässä 4- 9 olusta kuormaan ja siirrytään itsepalvelukassalle jolloin kassit ovatko jo tikitäynnä ja sitten sanotaan voi kuulkaa kun se on nyt vähän vaikea enää saada sopimaan mukaan mutta antaisitko vielä norttiaskin ja ollaan kortti hampaissa valmiina lähtötelineissä...

      Metsää ei kellot komentele. Korpilaki, niin. Prkl.

      Vai että UUSavuton... ja muka kaupunki!

      Åttopojat - Helsinki. (YouTube)

      Poista
    3. Tämä savuton-uusavuton on kyllä iikalta (kirjoitan pienellä, ettei sekoitu sukupuolet) hyvin keksitty. Eikä olisi tarvinnut selittää.

      Onkohan Kamala Harrisin esiäidit Kauhianpäästä ja Trumpin esi-isät Rumakurusta tai Läskelästä?

      Poista
  14. 28.7 Ps. Kirjakerhosta tuli tilaamani Sieniopas... saakeli kun suutuin! Kyse on vihkosesta jossa on esitelty n. parikymmentä yleisintä ruokasientä! Ei siinä mitään. Mutta kun hinta on yli 5 euroa, ja lähetyskulut yli kuusi... luuleeko ne (kumipäät) että maksan tuollaisesta 11 €? Tämä loukkaa älyäni, kirjoitan välittömästi ”heille” palautuskirjeen. (”Mainostitte että kirja on ”taskuun sopiva”, sitä se onkin, mutta liian iso siihen tarkoitukseen, mihin tämä parhaiten sopii: että sen voisi survoa peräreikäänsä." (myöhemmin) Tein asiallisen kirjeen Kirjakerholle, jossa palautan heidän sienioppaansa. Aurinko jaksaa mollottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyään tilataan tavaraa Temusta. Yksi ystävä tilasi jopa kameraansa objektiivin, sellaisen pitkän lintuputken, joka maksaa asiallisissa liikkeissä tuhansia euroja. Hinta oli 78 euroa ja putki kuulemma hyvä. Luulen, että minäkin tilaan tuon lintuputken.

      Poista
    2. Meinasin ryhtyä Temun asiakkaksi. Ovat mainokset, alennukst ja asiakaslahjat houkuttelevia. Kirjauduin vain, ja jo alkoi tulla mainosta tuutin täydeltä sähköpostiin. Onneksi sain sähköpostiosoitteeni sieltä poiststtua. En tilannut mitään, enkä uskalla tilata, vaikka kehuja haukkumisten vastapainoksi onkin luettavissa.
      Juuri uutisoitiin, että tavaroissa on myrkyllisiä materiaaleja.
      Suosituin nettikauppaTemu on muka maailmanlaajuisesti?
      Antaapa olla, minun puolestani.
      Materiaalit lienevät kertakäyttöön tarkoitettu?

      Poista
    3. En osaa sanoa tavaroiden yleislaadusta, ja monenlaista kritiikkiä olen itsekin lukenut. Nuo halvat kameran objektiivit tuntuvat kyllä epäilyttäviltä, vaikka niissä on hyvä yhteensopivuus esimerkiksi Canonin ja Nikonin järjestelmäkameroiden kanssa ja tuo ystävä, joka tilasi sen, vaikutti tyytyväiseltä ostokseensa. Itse en ole tilannut sieltä mitään, enkä aio tilata. Vaikka kyllä tuo halpa lintuobjektiivi houkuttaa.

      Poista
    4. Kun paljon saa ja halvalla, niin pistääpäs se miettimään. Epäilyttää. On siellä varmaan muutamia kultajyviäkin, mutta ne täytyisi tietää ennen ostamista, että näin on. Tuskinpa mitään sieltä tilaan. En ole edes tutustunut valikoimiin ja lajitelmiin.

      Poista
    5. Amerikkalaisilla noin 40 %:lla on tilillä vain 400 USD. Temu, Whim yms. on suunattu heille. Köyhäkin haluaa kuluttaa.

      Poista
    6. Temun kautta myyvät myös jokuset, tosin ilmeisesti aika harvat, tunnetutkin merkit tuotteitaan.

      Hyvä puoli tällaisessa halpamyynnissä on tietysti se, että se kyllä hieman kyseenalaistaa niitä korkeita hintoja, joita ihminen on tottunut maksamaan tuotteista.

      Poista
    7. Jokaisesta kakskymppisestä on kuluttajajenkillä miinusmerkkistä rahaa tällä hetkellä 19,8924 dollaria.
      Lopetin sen valuutan kans pelaamisen 2008 kun sitä oli 18,3 tai niillä main.

      Trump ja morjens!

      Tuomiopäivän trumpetti, vikiskööt mitä vikisevät.

      Kauhia paikka. Eiku Kamala.

      Poista
    8. Se on se Chindia.

      Poista
  15. Mmh...

    Ostin taannoin Swarovskin kiikarin, Kaukomarkkinoiden esittelymalli. Sarjanumerossa oli pelkkiä ykkösiä, nelosia, ja seiskoja. Erittäin epäonnisia numeroita siellä kaukomarkkinoilla päin.

    No, 8X56 SLC B. Vajaa puolitoista kiloeuroa. Taisi olla vuonna 2005, tai niiltä hujakoilla, piti siis hiljan ilminoida virmaan että hyvin käy ja kyllä näkee. Lähettivät uudistetun takuulapun: saksankielisen. Hyvä söör, kiikarinne numero se-ja-se takuu on uudistettu, 33 1/3 vuotta on kirjattu takuuseen. Yllättäen se saapui ovelle. Kuriirit olivat raikkaan oloiset. Tämä kuulemma perinteinen tapa.

    Niillä näkee nimittäin katsella samoin kuin eräät parhaista luontofasisteista. Sanoihan Linkolakin olevan tummanvihreä. Merkki ei vain ollut hänellä tiedossa. Kysyi kyllä mutta minä sanoin: tjah, en tullut panneeksi merkille. Sysimustan ja kullanvärin yhdistelmän valinneena en vain tahtonut olla hänelle epäkohtelias mutta kehvelin pehkutti kun hän yritti sitä kähveltää. Olin jyrkän nolo.

    Kaiken maailman villäpuserojulleja, perkele puoli tuvallista. Lähellä käytiin, mutta ei näitä lasketa.

    Nousin ylös ja sanoin: Jaha, missäs se minun pitkäsilmäni on? Akkapiru poikii, pittää käydä se myymässä. Jo löytyi. Ei ollu akkaa, eikä niille jääny sinne edes kunnon muistoa.
    Ei jäänyt, ei!

    Lada oli Niva. Tummanvihreä.
    Oli!
    Hakkapeliitat ja Kometan nastat. No niin mutta kun oli, oli!

    VastaaPoista
  16. Joskus minä mietin Mikistä kun luen Iikkistä. Hassua kuitenkin, että koskaan en ajattele Iikkistä kun luen Mikistä. Tämä siis tyylistä tällä kertaa. Ihanaa kun persoonat heittävät häränpyllyä. Eräässä elokuvassa miehellä oli seitsemän sivupersoonaa.

    VastaaPoista
  17. Minä ostin kiikarin ekalla virallisella palkallani 15-vuotiaana. Kun äiti kysyi mitä aion katsella, en keksinyt mitään. Enhän voinut kertoa, että aion tietysti tiirailla verhojen raosta ohikulkevia mimmejä.

    Kun ne mimmit sitten aikaa myöten alkoivat siinä mennessään hieman naureskella, koketeerata ja keimailla, niin arvasin että olin paljastunut.

    Niinpä vein kiikarini Oulujärven saareen ja siellä se on edelleen. Katselen niillä joskus lokkeja ja tiiroja ja muistelen mimmejä. Se sopii kuvaan, sillä olen syntyisin Muhokselta.

    VastaaPoista
  18. Kiikarit, housut, sakset. Näin luki kieliopissa. Nämä esineet, joissa on ”kaksi samanlaista puolta, jotka ovat toisensa peilikuvat”, ovat monikollisia. Tämän vanhan ja kieltämättä vanhentuneen säännön vuoksi minulta tulee automaattisesti ”kiikarit”, vaikka kiikari on jo yleisempi muoto.

    Itse kiikarin toiminnasta sain hauskan vihjeen eräältä lintubongaajalta, jonka kohtasin pusikossa kyttäämässä kuningaskalastajaa kiikarinsa kanssa. Minä kyttäsin kameralla. Näimme muuten sen harvinaisen kuningaskalastajan siinä Loimijoen yllä liitelemässä, mutta kamerani ei ehtinyt perässä, hänen kiikarinsa ehti.

    Kun asettaa kännykän kiikarin tähystysaukkoon ja ilmeisesti säätää kiikarinsa volyymia ja nappaa kännykällä valokuvan, saa tällä niksillä jopa tarkan lähikuvan linnusta. Jalustaa pitäisi käyttää, jottei kuva heilahda.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä periaatteellahan pitäisi sanoa naamat - ai niin, sehän onkin kasvot.

      Poista
    2. Atulat, pihdit - näitä peilikuvatavaroitahan on runsaasti. Mutta siis tosiaan, kiikari nykyään yleisesti yksikössä.

      Muuten, sivumennen sanoen, toinen sana, josta monikon loppu-t on jätetty pois, on sana ”markkina”, vaikkapa jonkin tuotteen markkina.

      Yhä edelleen tämä yksikkömuoto särähtää kielikorvaani, vaikka se on oikein. Ei ole monta vuotta siitä, kun tästäkin käytettiin muotoa ”markkinat”, vaikka kyseessä olisi ollut vain yhden tuotteen markkina. Kieli muuttuu, kieli elää.

      Vaan omistusliitteen poisjättöä ei pitäisi hyväksyä millään areenalla. Juuri tänään radiouutisissa, jotka tekoäly luki, esiintyi muoto ”hänen työ”. Sanapari ei ollut tuo, mutta muoto oli.

      Poista
    3. Markkinat ja markkina tarkoittavat myös eri asioita - kuten Rovaniemen markkinoita sekä laajemmin esim. kotimarkkinaa.

      Muistaakseni olen täälläkin joskus vuosia sitten kritisoinut tätä yksikön käyttöä, mutta nykyään olen jo sisäistänyt sen.

      Poista
    4. Rovaniemen markkinat ja X-tuotteen markkina mahtunevat saman merkityskentän sisään. Kyseessä on laajapohjainen myyntikenttä, myyntitapahtuma, myynnin tarjonta ja edistäminen.

      Ja taitaa olla niin, että entisajan torimarkkinat ovat nykyään messuja, jalostettuja myynti-markkinointitapahtumia. Kirjamessut. Venemessut. Näillä olen käynyt, en muistaakseni muilla messuilla. Muuan ystäväni käy joka vuosi asuntomessuilla, toinen kävi maatalousmessuilla, pienen kylän maalaistyttö, nähdäkseen poikia. - Tämäkin sana siis monikollinen. Messuhan on sitten vallan jotakin muuta.

      Poista
    5. Rovaniemen markkinoilla Matti pani Mantaa
      Manta sanoi saamari kun väliin meni santaa.

      Tul mieleen tuosta Rovaniemen markkinoista. Vanha luritus, joka ei taida enää elää. Kuis mahtaa olla. Ei järin mieltä ylentävääkään.

      Jokohan Mikis paljastaisi vastauksen aiempaan kyselyynsä.

      Poista
    6. Reino Helismaa (= suurin iskelmälyyrikkomme) nuo Rovaniemen markkinoilla laulun sanat väsäsi. Tuolla jenkalla on myös toiset, epäviralliset mutta sitäkin hurmaavammat sanat. Mielellään tähän tekstaisin ne mutta kun en muista niitä, voi harmi. – Mutta Anekdootti Helismaasta: ”Yhtyeellinen muusikkoja oli autossa ajamassa jossain pohjoisessa keikkapaikalta toiselle, mukana myös Helismaa. Kuski otti esille jaloviinapullon, heilutti sitä ja sanoi, että ”se kuka keksii rivoimmat laulunsanat, saa tämän”. Mitään sanomatta Repe nappasi sen itselleen, avasi ja otti pitkän huikan. Autossa syntyi hirmuinen mökä, koska (kuten me musiikin kuuntelijat hyvin tiedämme!) KAIKKI muusikot ovat hyvin janoista porukkaa. Mutta vastalauseet vaikenivat heti kun Repe alkoi lausua runoa... joka käsitteli kyseistä teemaa niin, niiii-iinn ”intensiivisesti”, että kunnioittava hiljaisuus vallitsi autossa monta, monta minuuttia senkin jälkeen kun Helismaa oli lopettanut... (Lähde: Timo Kalevi Forss: Helismaa – sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä

      No, tässä Juha Vainion (= Suomen toiseksiparhaan laululyyrikon!) eräs samaa tematiikkaa sivuava sanoitus, tämä on humppa. (Laulu on minulle rakas kun mulle aina joskus pulpahtaa mieleen muistot Sao Paolon sataman Santoksen trooppisesta yöstä... tosin ilman mitään komplikaatioita, heh!)

      https://www.youtube.com/watch?v=oSDbm-HgBhw


      Ps. Ai niin, vihje tuohon näyttelijättäreen: hän oli o.s. Siiri Palmu. (Kuuleman mukan aivan rakastettava ihminen, teräväkielinen ja sanavalmis, mutta ei koskaan loukkaavasti muita kohtaan. Itsestään hän sanoi (kun peiliin katsoi), mm. että "Minusta tulisi hyvä Sokeiden lehden kansikuvatyttö."

      Poista
    7. Siis o.s. nimi oli Palmu. Mutta tunnettiin toki paljon paremmin aviomiehensä sukunimen mukaan... äsch.

      Poista
    8. Olikohan sitten Siiri Angerkoski? Muita Siirejä en tunne.

      Siiri olisi muuten hurmaava nimi vauvalle. Ellei sitten Helmi kuitenkin vie voiton kaikista tytön nimistä. Poika voisi olla Eino tai Leo. Jos antaisi sukupuolettoman nimen oletusihmiselle, se voisi olla Himmu tai Railo. Mitä nimiä te antaisitte?

      Poista
    9. Varokaapas nyt, hyvät ihmiset, Ruotsiin rantautunutta apinarokkoa. Pian se on täälläkin. Jostakin luin, että se tarttuisi vain sukupuolikontaktissa. Vanhempi väki taitaa sitten olla aika lailla suojassa?

      Poista
    10. Tässäpä laulaa symppiksen oloinen Kauko Käyhkö:
      https://youtu.be/_Ji0VNRgY80?si=DcWZLwZE7bslOOai

      Nyt ovat jälleen tulleet muotiin nuo vanhanajan nimet. Taitaisin nyt tykätä nimestä Signe. Myös Viola voisi tulla kysymykseen. Nämä näin äkkiseltään.

      Poista
    11. Kiitos, Ripranie, Käykö Keuhkosta olen aina tykännyt. Huonon tuulen parantaja minulle on laulamansa ja hykertelemänsä Topparoikka tulee.

      Politiikasta mieleeni tulee vain riemullinen ison maailman juttu. Saarivaltakunta uhkasi Elon Muskia sanoistaan oikeudellisilla toimenpitellä, halusi laittaa sananvapautensa suitseihin. Heh, Elon-poika pisti Ison Britannian hallituksen x/twitter-tilin estoon. Heh, siitä saivat ratikaalikommunistit arabinnuolijat.

      Vähän samanlainen juttu kuin se, jota kerrotaan legendaarisesta hyvinkääläisestä katsastuspäällikkö Väinö Laatasta. 60-luvulla poliisi sakotti katsastusherraa ylinopeudesta. Silloisin valtuutuksin katsastusherra tutki oitis poliisiauton, - totesi sen ajokelvottomaksi ja ruuvasi rekisterikivet irti.

      Poista
    12. Reino Helismaan elämäkerta kertoo, että kotona, olikosenyt vissiinTapanila, taiteilija eli hyvin siivosti, eikä alkoholia nautiskellut. Kiertueille lähtiessä, matkat suoritettiin julkisella liikenteellä, Repe kulautti jo Helsingin rautatieasemalla pullon kirkasta äänenavaajaksi.

      Poista
    13. Historiasta tiedän vain sen, että Repe ja Toivo Kärjen työpaikka, Musiikki-Fazer, oli Helsingin Aleksanterinkadun ja Kluuvikadun kulmassa. Musiikki-Fazeria ei tietenkään enää ole, mutta Aleksin puoleiselle ulkoseinälle on jätetty kolme vanhaa vihreää ilmoitustaulua, joissa tarkkaan katsoen Musiikki-Fazerin nimi lukee.

      Poista
    14. Sukuuolettomalle lapselle hyvä nimi Olisi Monstu. Tai Monstu Kalevi.

      Poista
    15. Tarkistin, Repen omakotitalo oli Puistolassa.

      Poista
    16. Mikähän lienee, kun musaa etsin, niin yleensä sinne vanhemmalle puolelle kaarran. Nykyajan jumputusta ja piiperrystä kaihdan. Kaikki menee vaan huonommaksi, ei paremmaksi. Kaipa se vika on sitten itsessä, mutta kun tykkään, mistä tykkään. Jos on mieluinen soundi ja sanat, niin kelpaahan se nykyaika silloin. Esittäjää tietysti väheksymättä.

      Poista
    17. Monstu on oletusihmiselle ehdottomasti parempi nimi kuin Monsteri.

      En muuten osaa sanoa, miksi en aivan kauheasti tykkää Kauko Käyhkön laulusta. Ääni on jotenkin liian muhkea ja syvä, siinä on liikaa volyymia. Pidän enemmän A. Aimon kireän pidättyvästä mutta kuitenkin antavasta äänestä. Ikään kuin siellä takana olisi paljon tunnetta, kun taas Käyhköllä on urku auki, palkeet levällään, kitakieli esillä. Parashan Keuhkolta on aika ihana Rempallaan.

      Poista
    18. Tämä:

      https://youtu.be/EdrkNzeu-Pw?si=z4QylJzNlafoccN-

      Poista
    19. Minulla on ceedeellä sota-ajan lauluja, joita kuuntelen usein mökille ajellessani, ja siellä mm. nuori Kauko Käyhkö laulaa hieman erilaisella äänellä, aluksi en edes tunnistanut.

      Palaan vielä markkinaan: markkinat on tietty tapahtuma jossakin (vaikkapa Rovaniemellä), markkina sen sijaan nykykielessä tarkoittaa oletusta ostajakunnasta.

      Poista
    20. Kyllä vaan, Tapsa, Rovaniemen markkinat ja X-tuotteen markkina - tuota eroa ylempänä selviteltiin. Koetin kommentissani kertoa, että muoto ”markkina” on virhe, joka on yleistynyt hyväksytyksi.

      Markkina-sana olisi perinteisen kieliopin mukaan muodoltaan aina monikollinen, vaikka tarkoitettaisiin yhden tuotteen myyntiprosessia/ ostajakuntaa/ mahdollista menekkiä ja hinnan määräytymistä. Nykyään yksikkömuoto ”tuotteen markkina” on hyväksytty ja yleinen.

      Panen tähän linkin, joka selventää asiaa, niin kielestä kiinnostuneet voivat katsoa J. Korpelan selvitystä markkina-asiasta.

      https://jkorpela.fi/suomen-normit/markkina.html

      Poista
    21. Korpela avaa asiaa hyvin, noin se menee, about.

      Minulle asia on siinä mielessä omakohtainen, että toimin kaupallisella alalla ja yksikkö alkoi ilmaantua puheeseen ja teksteihin jo vuosikymmeniä sitten.

      Vierastin sitä aikani, vuosikausia, mutta sitten totuin ja sisäistin sen hiljalleen omakseen eriytyvän merkityksen. Minulle ne siis tarkoittavat nykyään selvästi eri asioita.

      Poista
    22. Niin alkoi, yksikkö alkoi hiipiä oppilaidenkin puheeseen, etenkin kun markkinoinnin lehtori sitä puheessaan viljeli. (Olin siis kaupan ja hallinnon toisella asteella ja myös saman alan ammattikorkean puolella virassa.)

      Taistelin ankarasti markkinaa ja markkinoinninlehtoria vastaan ja punakynä heilui, jos joku kovapäinen veteli yksikköä.

      Nythän nuo markkinamerkitykset ovat eriytyneet, mutta onhan niiden molempien pohja samassa kaupallisessa merkityskentässä.

      Poista
    23. Minulla on vanhoja lehtiä mm. 1870-1880 -luvulta. Muistaakseni Kuopiossa (tai Iisalmessa?) painettuja. Säilytän niitä kellarikopissa, täytyy kaivaa sieltä esiin, niissä on ihan mielenkiintoisia juttuja, tietysti fraktuuralla painettuja. Yksikin pitkä juttu kertoo siitä kun toimittaja valittaa miten kaikki ennen oli paremmin, jutun otsikko oli: "Eivät ole Kuopijonkaan markkinat enään niinkuin ennen." Tarkkaan en muista mitä kaikkea arvon toimittaja (= perkeleen ukko) valitti, mutta se jäi mieleen, että yöpaikat (kortteerit?) olivat tupaten täynnä. Halvimmillaan maaseudulta tulleet markkinavieraat yöpyivät hevostalleissa, toiseksi edullisimmat petipaikat sai saunojen ja tupien lattioilta, mutta onnellinen sai olla se, joka pääsi nukkumaan höyläpenkin päälle! - Se mulle jäi mieleen: höyläpenkki.

      Mitähän mieltä tuo toimittaja nykyisistä Kuopion markkinoista olisi, heh he!??! No, ainakin ihmettelisi missä kaikki hevoset ovat? Ja mitä vehkeitä nuo ovat (näyttää sormellaan autoja)???


      Ps. Täytyy etsiä tuo lehti, niin uskotte etten minä tässä nyt omiani puhu. On mulla tallessa myös 1900 -luvun alun Suomen Kuvalehtiä, ja muita tsaarinaikaisia julkaisuja. Sain aikoinaan roudata ne eräiden iäkkäiden vanhanpiikasiskosten vintiltä. Heidän isänsä ne oli tilannut, aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja kunnon porvari, lukumiehiä.

      Poista
    24. Itsekseni tässä mietiskelin, että 'minkä takia höyläpenkin päällä nukkuminen maksoi enemmän kuin lattialla nukkuminen? koska lattiallahan on parempi nukkua'... Oliko höyläpenkin päällä paremmin turvassa kirpuilta luteilta täiltä... niitähän kun sen ajan huusholleissa pakkas vilisee kuin pellavapäitä...? En osaa sanoa.

      vrt.

      https://www.youtube.com/watch?v=RgJvc9JnO5w

      Poista
    25. Minulla oli lapsena vapaassa luovassa käytössäni meidän ullakolla ollut puinen iso höyläpenkki ja työkaluja. Hammaslääkäripelkoisena leikin siinä mm. hammaslääkäriä, joka porasi lasten hampaita. Eli kairasin puuhun reiän ja tökötin sen pinseteillä täyteen purua.

      Puinen höyläpenkki oli lämmin ja pehmeä esine, joka varmasti suojasi nukkujaa lutikoilta ja kylmältä. Ja antoi ikään kuin turvatumman paikan kuin lattia.

      Poista
    26. Iikkalampiperärinnevietto Tulvasuo-oja19 elokuuta, 2024 17:02

      Varsin vanha aapinen kertoo kohdalta H:

      hattu, housut, hohtimet
      hiiri, herneet, huhmaret

      Poista
    27. Vanhoissa aapisissa on myös hauskoja laskennon tehtäviä. Omat huutokauppa- ja kirpparilöytöni ovat tällä hetkellä mökillä, harmi. Olisin poiminut sieltä esimerkin. Muutenkin aapiset ovat ihania. Mitä vanhempi, sitä parempi.

      Poista
    28. PS Minulla on muuten kotonani vanha huhmar, kaksikin. Tai oikeastaan se vehje on mortteli, niin kuin äiti sitä kutsui.

      Poista
  19. Mainitsin täällä vähän aikaa sitten Loimolan Voiman, enteellisesti (tietäjäsuvusta kun olen).

    Milloin tartutaan Lönnrotin patsaan töhrimiseen pintaa syvemmältä? Varastiko Elkku runot karjalaisilta? Joko Iinukan sormet syyhyävät?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kysymys on kiinnostava. Oliko Lönnrot kolonialisti?

      Tätä täytyy vielä pohtia, etenkin kun se "verivirroin" töhritty patsas oli halvennettu karjalais-etnonationalismin nimissä.

      Nyt syön eväitä mökin pihapöydän ääressä upeassa säässä ja putsaan kohta pihalta löytämäni kantarellisaaliin.

      Poista
    2. Jäljet tässä johtavat suoraan sylttytehtaalle, eli Venäjälle. Vitut nämä mitään karjalaisia ole.

      Poista
    3. Mikis,
      Heseri ja Yle lankeavat jatkuvasti näihin putinismeihin. Vasemmistoanarkismi on toimittajiensa mielestä hyvin woke.

      Kaikki me tiedämme, että Puta on kommunisti viimeiseen asti, vaikka marxismi ei olekaan keskiössä

      Poista
    4. Voi Heserin toimittajatyttöjen ajatusten määrää

      Poista
    5. Vaan kyllähän Elias Lönnrot -patsaan töhrimisen takana on karjalaisista aktivisteista koostuva antifasistinen Ruškiemustu-kollektiivi. Ryhmä on itse tunnustanut asian HS:lle Instagramissa.

      Kollektiivi sanoo HS:ien mukaan haluavansa ”raivata tilaa keskustelulle, jossa Suomen rooli myös sortajana pääsisi esille”.

      Poista
    6. Sitähän minä juuri sanonkin, että nämä ovat Venäjän liittolaisen Johan Bäckmanin ja muiden putinistien eli SAFKAn (= Suomen Antifasistisen Komitean) pieruja. Mitään oikeaa vaaraa noista pellekerholaisista saati heidän hengenheimolaisistaan ei ole, mutta ilkivaltaa he tietysti pystyvät tekemään. Kuten kuka tahansa.

      Ps. Amerikasta lainatun woke -käsitteen käyttö täällä Suomessa osoittaa... no, miten sen nyt kauniisti sanoisi... hyvin, hyvin laiskaa ajattelua.

      Poista
    7. Vaikka se voi hyvinkin olla totta, että tällä mainitulla kollektiivilla on ne yhteydet Putiniin.

      Poista
    8. Aivan, kirjoitin tuon kommenttini äsken huomaamatta, Mikis, kommenttiasi ”Sitähän minä juuri etc.”

      Poista
  20. Täälläkin on puhuttu tietokoneongelmista, eikä syyttää, teknologia kun koko ajan painostaa ja vaanii meitä, kuin Viikatemies. Mutta on ennenkin... muistan... tai EN minä taatusti muista mitään, mutta luen 6.3.2007 että Illemmalla alan asentaa uutta näppistä + hiirtä koneelleni. Nämä ovat langattomia, toimivat paristolla, ja näppäimistön saankin toimimaan vain pienin kirosanoin. Mutta tuo hiiri... se vain lataa itseään. (Tai en minä tiedä mitä se tekee, ei ainakaan toimi.) Joudun duunaamaan kaiken vain näppäinten avulla: tulee mieleen IBM ja vuosi 1992. (Ja DOS!) Mikäs tässä, tai onhan tässä, tämä on yhtä perkelettä tämmöinen! En voi mennä ees Nettiin jos... kyllä tämä, tästä.

    Ps. Ja toisessa yhteydessä ...

    Tekee mieli kirjoitella, sanojen kanssa peuhaaminen on terapeuttista. Kunhan ei vain eksy Blogien maailmaan! Siellä ihmiset pölisevät vaan itsekseen, kuka semmoista kestää, en minä ainakaan! Joka puolella tekstiä valtavina kasoina kuin lunta. Ui siellä sitten vastavirtaan.

    Nuorempana sitä oli fiksumpi. Uskoi slaagista, ettei kannata uida lumihangessa vastavirtaan! );-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekninen kysymys: kirjoititko käsin vai koneella?

      Veikkaan konetta, tyylin takia. Minä aloitin päiväkirjan pidon vasta 20-vuotiaana eteläisessä Ruotsissa. Kirjoitin vuosia käsin, mutta sitten erään kriisin (morsian jätti) yhteydessä aloin kirjoittaa koneella, ja pedantti kun olen, kirjoitin aanelosen tiheällä rivivälillä tupaten täyteen, viimeistä kirjainta myöten… no, ehkä pari kirjainta joustin, joustava kun olen.

      En kirjoittanut päivittäin, mutta aika usein silti, ja jossakin vaiheessa tajusin, että tämähän on omatekoista psykoanalyysia!

      Ratkaiseva tekijä oli tämä ”täyden liuskan” -metodi: asia loppui yleensä jo puolivälissä, jotenloppuun alkoi tulla oudompia juttuja sieluni syövereistä.

      Oliko tästä omapsykiatrisoinnistani hyötyä? Uskon niin, ainakin selvisin hengissä.

      Poista
    2. Niin, tuon kirjoitit tietysti tietsikalla, mutta aiemmin?

      Poista
    3. Ostin ensimmäisen tietokoneeni (IBM PS/1, jossa oli 2 megatavun keskusmuisti, 3,5 levykeasema 1,44 megatavua, 40 megatavun kiintolevy) vuonna 1992. Maksoi mansikoita. Mutta siitä lähtien olen kaiken kirjoittanut tietokoneella/-lle. Päiväkirjoja olen pitänyt koulupojasta lähtien, käsin tietysti kirjoitettuna, mutta hävittänyt kaikki. Vuodesta 1968sta lähtien jotain olen kopioinut tietsikalle - siis 1968-1992 väliltä, mutta en ollenkaan kaikkea.

      Tietokoneelle oli taas niin helppo kirjoittaa plus korjata lennosta, että tuli laverreltua ummet ja lammet. Näitä umpilampia minä nyt siis siistin pois.

      Ps. Tuon IBMn muistiarvot ovat siis megatavuja. Nykyajan tietokoneessa suositeltavaa on olla vähintäin 8 gigatavua muistia, eli yli 8000 megatavua! Ja vähintäin 512 gigatavun kiintolevy eli 524288 megatavua. Ja tuossa PS 1ssä mulla oli siis 40 megatavua! - Oi, niitä aikoja, Oi niitä aikoja! - Mutta ihan ylivoimainen vehjehän se kirjoituskoneena oli! Aivan käsittämättömän nopea, hieno, näppärä... mitä vaan. Ja jos joku teksti vitutti, "maalasi" sen ja painoi Delete -nappulaa, niin eipä enää vittuillut!

      Poista
    4. Kirjoituskoneena minäkin ensimmäistä Schneider-merkkistä tietokonettani käytin joskus 90-luvulla. Se oli kätevä töissä, kun voi tallentaa tehtäviä levykkeelle ja tulostaa sitten koulun koneella ja monistaa oppilaille. Sai arkiston yhdelle koneelle! Ja pystyi korjaamaan tekstiä lennosta. Koneessa ei ollut vielä Internetiä - kuvitelkaa sellainen kone. Oli vain oranssi teksti mustalla pohjalla.

      Lapselle olin jo aiemmin hankkinut Commodoren. Seuraava koneeni taisi olla IBM:n n Aptiva, ja se oli hieno, ja siihen tuli Internet, jota Esanet laskutti käytetyn ajan mukaan.

      Poista
    5. Ja netissä minä olen vuonna 2007 käynyt mm. tämmöisissä blogeissa: Panu, Arawan, RR, Brian, Kemppainen, Turisti, Junakohtaus... ja oli niitä muitakin, mutta ei tätä kyllä(?) vielä silloin. - Niin, ja joistakin blogeista mut kohteliaasti pyydettiin painumaan helvettiin, kun käytin heidän mielestä liian ronskia kieltä välillä... äsch. Minäkö, herkkä ja ujo kaunosielu rumia muka puhuisin? Haistakaa mhdollisimman Kuppainen Perse kaikki!

      Poista
    6. Nettiin pääsi (jos pääsi) puhelimen/modeemin kautta kun maksoi jollekin IT-firmalle (esim Rytsölälle) ihqu isoa kuukausi- plus aikamaksua. Pornokuviakin kun... siis tarkoitan... äsch, että esimerkiksi kun kävi katsomassa joltain mystisiltä sivuilta taidekuvia, niin olihan se yhtä kidutusta kun sen kuvan lataantuminen näytölle saattoi kestää 10 minuuttia! Tai jos olisi niin enempi. Semmote kuulkaas hermostuttaa! Ja koko ajan taksamittari raksutti Rystölälle markkoja...

      Poista
    7. Helkkari kun toi teksti muuttui yht'äkkiä paksuksi..? Ei ollut tarkoitus korottaa ääntään, ei. Ilmeisesti söin liikaa maapähkinöitä ja röyhtäsin? Alkoholilla tässä ei ainakaan ole mitään tekemistä, kun se loppu.

      Poista
    8. Miten minulla on hämärä muistikuva jostakin taiteellisluontoisesta Mikko M:sta, joka suvaitsi vierailla minun varhaisissa blogeissani. Muistan jopa käymäämme sananvaihtoa. Ehkä et alkuun ollut vielä Mikis?

      Poista
    9. Varsinkin lapsen Commodoresta muistan sen minuuttien latautumisen, kun odotimme Oberonin taikaluolia avautuvaksi. Aina ei edes auennut.

      Poista
    10. Liikaa tuli nyt taas höpötettyä. Täytyy lopettaa.

      IIKKA, veliseni, vuoronvaihto! hus hus!
      (eikun ihan totta. anna palaa! palaa!)

      Ps. Palaa, palaa! on Miloš Formanin ohjaama elokuva ja mun mielestä hänen parhaansa. Allegoria reaalisosialismista.

      Poista
    11. Höpötys on kuitenkin hauskaa.

      Poista
    12. En usko että olen koskaan ollut mikään Mikko M? Käytin nimimerkkiä "Satyrus semele", ainakin Höglundin Panun blogissa. Siellä muuten oli joku Mikko (M?), ammattikorkeakoululainen, joka oli kirjallisuudesta yms. kiinnostunut. - Oli muuten Panun blogissa ("Kolinaa Panuhuonesta", tms.?) myös nimimerkki "Erastotenes Aleksandrialainen".

      Asia selviää kun ehdin tarkistamaan mitä tuli tehtyä vuosina 2008, 2009, 2010, 2011...

      Poista
    13. Minä tykkään Iikasta. Siis i-i-k-a-s-t-a.

      Poista
    14. Ookoo, se Mikko M., taiteilija, olikin jotenkin erilainen, joskin paljon samaa teissä oli. Molemmat mukavia ihmisiä, ei ikinä ilkeitä, hyviä ilmaisemaan itseään.

      Poista
    15. Iikka on verbaalihirmu. Puljaa lauseilla, sanoilla, keksii ja luo itse uutta. Vaikea kuvitella peruslausetta tavallisin sanoin hänen kynästään. Hirveän voimakas verbaaliudessaan. Mustaa ja punaista. Voi sanoa pahasti, mutta hänestä aistii kuitenkin kiltteyden. Jotain samaa voimaa ja volyymia oli Rauno Räsäsessä,

      Poista
    16. Korjaan sen verran, kun Mikis sanot, ettei tätä blogia ollut silloin vielä kuin nämä luettelemasi: Panu, Arawan, RR, Brian, Kemppainen, Turisti, Junakohtaus...

      Kyllä oli, ikkunaiines, ja sitä ennen Illuusia. Itsekin vierailin noissa blogeissa. Mm. Arawn kirjoitteli minunkin blogissani - yleensä inttämässä vastaan kaikkea mitä sanoin. Mahdat tarjoittaa Brianilla Brimiä, Hurmaavan itsemurhan kirjoittajaa?

      Muuten, alla olevasta linkistä pääsee lukemaan Saaran ja Häiriöklinikan Kirstin toimittamia silloisia Blogisanomia meistä kaikista, siitä, mistä me kirjoitimme Blogistaniassa:

      https://sanomat.vuodatus.net/

      Poista
    17. Minä aloitin blogikujanjuoksuni henkiseltä puolelta eli ruusuristiläisten nuorten blogista (olinhan vanha teosofi ja zeniläinen). Sitten löysin Parnasson blogin, joka olikin hyvin mielenkiintoinen. Se suljettiin, joten hortoilin aikani ja päädyin Kemppilän hollitupaan. Vierailin kyllä muuallakin, mutta maineikkaaseen Mummolaan sitten juutuin.

      Siellä oli myös joukkio iinesläisiä, joten pari kertaa yritin kommentoida tännekin, mutta sain herttaiselta emännältämme herkästi näpäyksen sormilleni, joten peräydyin. Vasta Mummon kadotessa keräsin rohkeuteni rippeet ja astuin hattu kourassa peremmälle tupaan. Aika äkkiä kävikin ilmi, että viihdyn täällä ja Iines onkin terävyyden ohella myös hyvin herttainen.

      Siksi en ymmärrä hänen mollaamistaan. Paras argumentti voittakoon, ei oikeaoppisin tai muodikkain.

      Poista
    18. Hämmästyin itsekin, millaisia mollauksia sain - joskin kyllä kehujakin hyvinkin paljon. Kun Parnassossa oli silloin kirjoitus uudesta kirjoittamismuodosta, blogeista, meikäläisen blogi mainittiin yhtenä parhaimmista, mikä yllätti minut täysin ja sai oikeastaan häpeämään itseäni.

      En ole koskaan viihtynyt valokeilassa, ja tunsin itseni lähinnä kiusaantuneeksi, etenkin kun osa porukasta alkoi syyttää minua mm. sovinistimieheksi. Voi olla, että provosoin hieman, koska olin työssäni opettanut opiskelijoille mm. vaikuttavaa markkinointiviestintää ja jotain siitä oli tarttunut kirjoittamiseeni.

      En yhtään muista näpäyttäneeni sinua, Tapsa, mutta se tuntuu kyllä uskottavalta, koska olin jossain vaiheessa ylikorostuneissa puolustusasemissa ja luulin, että kaikki haluavat höykyttää minua. Oikeasti olen edelleen aina hämmästynyt ja yllättynyt, kun törmään persoonani haukkumiseen tai vähättelyyn. Miten olenkin niin merkittävä, että minua vaivaudutaan haukkumaan? Tämä on edelleen arvoitus.

      Poista
  21. Omapsykiatrisoinnista on varmaan hyötyä. Itse on kohdannut asiat, joiden piirissä pyörii ja näiden asioiden funtsaaminen on keskiössä. Asiat niinkuin aukeavat ajallaan ja itselle jää vain niiden hyväksyminen. Ole itse oma terapeuttisi on hyvä ja kantava ohje. Näin lyhykäisesti ajattelen. Tietysti jos itse ei pääse puusta pitkään kannattaa harkita apuja. Jos tuntee sen tarpeelliseksi. Oma ajatttelu on aina palkitsevinta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika pitkälle ihminen ehkä pääsee ihan itsekin asioita pohtien. Täytyy tietenkin olla aika fiksu ja asioista lukenut persoona, mutta sellaisiahan me kaikki tuppaamme olemaan. Elämä kun ei ole vain onnea ja tasapainoa, vaan laskut ja alakulot kuuluvat normaaleina ihmisen elämään. Niitä tulee ja menee, sanoi Kyllikki Villakin, jonka ajatuksista pidän.

      Poista
  22. En tiedä, ovatko idän mustaruskea-paidat putinistien asialla - ajankohta toki viittaa siihen - mutta netissä he kävivät jo 5 vuotta sitten keskustelua samasta asiasta.

    Eli oliko Lönnrot kolonialisti, joka meni ja varasti karjalaisten runot. Toki jo silloin mainittiin, että ilman Lönnrotia (ja monia muita suomalaisia) karjalaista runonlaulua ei tuntisi kukaan.

    Se tuli kerättyä viime hetkellä ja Lönnrotin ansiosta siitä tuli maailmankuulua.

    (Muutenkin ruskeamustat taitavat itse syyllistyä kulttuuriseen omimiseen, sillä mitä helvetin ruskeita ja mustia he muka ovat!? Nyt herätys oikeasti ruskeat ja musta typyt, nyt olisi paikka pöyristyä kunnolla ja tunteella!!! Valkoiset suomenkarjalaiset omivat teidän värinne ja marttyyriutenne, perkele!)

    Asiallinen kysymys on silti pohdiskella Kalevalan runojen syntyä ja alkuperää - kaikkihan ei ole vienankarjalaista - ja varastiko Lönnrot ne kerätessään ja muokatessaan (huom!) vai tekikö kulttuuriteon, jonka arvo on mittaamaton.

    Kallistun vahvasti jälkimmäiseen. Lisäksi jopa nykysuomalainen pystyy aika vaivatta lukemaan ja ymmärtämään Kalevalaa (sehän ei ole mikään käännös), joten ainakaan siihen aikaan runonlaulajien karjalan kieli oli lähempänä murretta. Kielen ja murteen raja on häilyvä ja poliittinen.

    PS. Lönnrotin keräämä alkuperäisaineisto on ymmärtääkseni tallella. Lönnrotin oma osuus Kalevalan tekstistä on muistaakseni viiden prossan luokkaa.

    VastaaPoista
  23. Runonlaulajat lauloivat mielellään, ei Lönnrot heitä pakottanut eikä komentanut, joten verbi ”varastaa” ei ole asiallinen Lönnrotin yhteydessä. Lönnrot myös teki tiettäväksi, että hän kirjoittaa runot muistiin ja tallentaa ne koko kansalle.

    Tällainen yhteisesti ymmärrettävään kielimuotoon pohjaava runoushan on yhteistä, ei sitä voi varastaa, vaikka sitä muokkaakin omaan kieleen ja muuhun sopivaksi. Oikeastaan aika järkyttävää, miten tuommoinen aktivistiryhmä riehuu ja käyttää rumaa kieltä ”varastamisesta”. Kulttuuriteko se on, yhä edelleen. Minusta teos julistaa kansojen, kielisukulaisten ja heimolaisten yhteistä kulttuuria, se on kaikille yhteinen suuri kulttuuriteko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järkyttävämpää minusta on syyttää Lönnrotia kolonialistiksi.

      Etenkin tilanteessa, jossa se oikea kolonialisti eli Suur-Venäjä - joka siis on vallannut ja venäläistänyt Karjalan laulumaat - rymistelee väkivalloin oikean veriveljensä kimppuun ja yrittää orjuuttaa sen.

      Sitten hyvinsyöneet herraslapset yrittävät inistä, että köyhän kyläräätälin poika, joka pelasti katoavan Suomen suvun kansallisperinnön, olikin oikeasti suursortaja.

      Ilman väinämöisiä, lönnroteja ja mannerheimeja näillä nurkilla puhuttaisiin nyt ruotsia ja venäjää sekä jossakin pohjoisen peräkylillä vanhat osaisivat vielä saamea ja suomea.

      PS. Mikseivät nämä aktivistit mene osoittamaan mieltään Petroskoihin?

      Poista
    2. Karjalahan on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli! Se on tuttua suomenkielisen ihmisen korvalle, joten puheet "varastamisesta" voi jättää omaan arvoonsa - se on törkypuhetta vailla perää. Karjalan kieli, vaikka on erillinen kieli, vähemmistökieli, on jopa ymmärrettävää suomenkieliselle ihmiselle, mielestäni jopa enemmän kuin viron kieli. Kalevalahan on useiden suomalais-ugrilaisten heimojen yhteinen eepos. Ja näin se on aina nähty, se on kunnianosoitus karjalaiselle kansalle.

      Poista
    3. https://youtu.be/ZyvD2Q9-2_0?si=mbbXuHK9kThtJT2J

      Tuosta linkistä kuulee karjalan kieltä verrattuna suomen kieleen.

      Poista
  24. Olen viettänyt pari päivää
    kaupunkioloissa. Täkäläinen taiteiden yökin tuli osittain koetuksi. Alkuillasta alkoi sataa vettä, eikä innostanut enää lampsia märkiä katuja tapahtumasta toiseen.
    Nyt on taas torppaelämää
    ohjelmassa. Etikkapunajuuret
    on purkitettu, kuivuneet villiyrtit samoin.
    Kantarellit odottaa viileässä huomista säilöntää.
    Mustikoita poimin sen verran ladon takaa metsästä, että sain leivottua mustikkamuffinseja iltakahville.

    Taitaa olla taivaalla hehkuva jättiläisappelsiini?
    On sen verran alhaalla kaakossa ja pilviharson peitossa, ettei koko komeus näy puunlatvojen takaa.
    Maailman menoa seuraan syrjäsilmin. Eipä ole hyviä uutisia näkynyt.
    Ihmisten on pitänyt esim. muuttaa 5G mastojen lähistöltä, kun säteily on aiheuttanut monenlaisia oireita asukkaille.
    Suppea tutkimus niin mukamas todistelee.
    Entäpä kun kaikilla on kohta 5G kännykät ja televisiot yms.
    Jonkun vuoden päästä ollaan sitten taas jälkiviisaita?
    Ja päättäjät suunnittelevat uusia konsteja, miten saada ylimääräiset manit pois kansalaisilta lahjoitettavaksi Eeuulle, Natolle ja ukrainalaisten auttamiseksi sekä kotomaassa aseiden valmistamiseksi ja sotilaiden ylläptämiseksi taisteluvalmiina.

    Uudella epidemiallakin pelotellaan, pitäähän lääketehtaiden kohottaa voittojaan vaikka maailman koko populan joukkorokotuksilla?

    No, eipä hädän päivää heillä, jotka eivät käytä samaa sukupuolta hekumahetkiinsä alati vaihtuvien partnerien kanssa, tai möyri vieraissa visvalakanoissa. Muutoinkin turvallisinta on visusti pysyä omissa nelisnurkkasissamme.

    Ovenkahvoja ja bussin pintoja olisi syytä alkaa viruskammoisten pyyhkimään jo nyt.

    Hittoako ne apinat, suloiset mussukat meinaa, kun kiusaavat ihmisiä pöpöillään?
    Ensin aids muka alkoi apinasta ja nytkin pikkunisäkkäät ovat lahjoittaneet viruksensa apinoille. Viimeksimainitut ovat ilmeisen solidaarisina jakaneet pöpöä meille sukulaisilleen. Eivät kai karvapeittoiset kollegamme tee omia kokeigaan ihmispoloisilla?
    Vai mikä on totta ja mikä piilossa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin palasin taas mökin rauhaan.

      Mikähän siinä on, että Nooran runollisen hehkuvia tuomiopäivän julistuksia lukiessa suu vetäytyy hymyyn ja nauran välillä ääneenkin…

      Nyt täytyy tarttua taas töihin, niitä täällä riittää, kun viikon päästä olisi ehdittävä taas Lappiinkin.

      Poista

    2. Nooran mökkitarinat ovat aivan omaa luokkaansa. Niitä lukiessa aistit pelaavat, herkut tuoksuvat, itäinen rehevä ilonpito kaikaa ja maailmanmeno kyseenalaistetaan jopa sivulauseessa napakasti.. Tattista vaan, Noora! Joskus mietin, että on varmaan hyvä, että Pehtoori ymmärtää olla siellä taka-alalla hiljaa emännän hilluessa milloin lieden ääressä, milloin kulttuurin kentillä, milloin missäkin aktuellissa pohdinnassa.

      Poista
  25. Täällä toinen kantarelli-ihminen. Minullakin saalis odottaa jääkaapissa säilöntää. Pakastan aina saaliini, paahdan vain pannulle irtoavan nesteen pois ja pussitan. Viime vuonna riitti joulun yli, kun harvakseltaan söi. Tänä vuonna taidan panostaa omenoihin, sillä niitä tulee niin paljon ettei koskaan ennen. Oksat notkuvat ylös asti. Viime vuonna peurat (tai omenavaras) olivat syöneet kaikki omenat kun tulin ämpärien kanssa omenoita hakemaan..

    Maailmanmenoa on monenlaista, Kurskia ja Kamala Harrisin ja Trumpin taistoa. Kotimaan vastuullinen media tuntuu keskittävän tykkinsä nyt Orpoon. Valtioneuvosto on salannut Orpon lomapäivää koskevat viestit, kun Orpo jätti menemättä EU-kokoukseen. Media korostaa, kuinka Marinin vastaavat viestit olivat avoimia.

    Erona nyt vain on se, että media suojeli itse Marinia eikä kirjoitellut pahasti Marinin laiminlyönneistä, vain roskamedia revitteli Marinin kokouksen laistamisella ja tekstiviestittelyllä Scholzille biletysiltana. Samat synnit, paitsi että Orpo tuskin biletti. Nyt Orpon pää halutaan vadille, kun ne persujahdit eivät vaan mene maaliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sus siunatkoon jos Orposta leviäisi samanlaisia jauhobilekuvia kuin Sannasta…

      Demokraatit antavat kyllä Trumpille tasoitusta, sillä viimeksi Trump on voittanut pätevän naisen, mutta hävinnyt vanhalle miehelle - ja silti he valitsivat nyt ehdokkaakseen vieläpä mustan naisen!?

      Sehän on syöttö suoraan Trumpin lapaan. No, he kai uskovat, että sieltä tulee kovaa mölinää ja huti.

      Poista
    2. Veikkaan kyllä, että kuva bile-Petteristä jauhotilkka nenän päällä lisäisi Petterin suosiota jopa ja ennen kaikkea vihervasemmistokuplassa.

      Poista
    3. Onhan bile-Lindtmanistakin julkistettu kuva, jossa vaaleaverikkö on kumartuneena bilettävän Antin haaroväliin askaroimaan.

      Poista
    4. Tattista Tapsan naurusta ja Iineksen kilteistä sanoista!
      Tänään nautin siitä, kun vihdoinkin alkoivat ilmavirrat liikkua. Lähes koko kesän on ilmanala öhöttänyt paikoillaan.
      Iines, kantarellien ja omenien säilöntää riittää täälläkin matalassa majassa.
      Omenat tippuvat itekseen puista. Olen lahjoittanut niitä kasapäin lähimmille naapureillekin.
      Monta puupinoa liiterin takaa on kärrätty katon ja seinien suojaan. Olikin kuumana päivänä hikistä puuhaa. Minä täytin toisen kottikärryn ja ukko tyhjensi pinoten sen halkovajassa. Sillä aikaa täytin ulkona toista kärryä. Hyvin supsikkaasti sujui klapiliikenne paikasta toiseen.
      Inspiroivia mietehetkiä Iinekselle säilöntä puuhiin ja Tapsalle mökkinautintoihin. Matkasta Lappiin on mökkeröllä
      jo iloitsemisen aihetta kylliksi!

      Poista
    5. Lapista haaveilen varsinkin talvella, vaikka silloin voi olla liikaa pakkasta. Lähinnä valokuvaamisen takia.

      Jotenkin tuntuu kyllä, että ne Lapin luonnon talvikuvat, lumiset puut vasten taivaanrannan vaihtuvia tummia värejä on jo tuhannesti kuvattu. Vaan kaipa sitä löytäisi ihan omat kuvakulmansa ja näkemyksensä. Kuukkelikin olisi hyvä kuvauskohde, kun se viihtyy paikallaan. Etelän linnut ovat levottomia adhd-tapauksia, ei hetkeäkään paikallaan. Ja se rauha ja hiljaisuus. Mihinkään joulupukin pajaan en menisi.

      Poista
    6. Minua Lapin lumo ei ole pahemmin vietellyt. Voin kyllä kuvitella, että puuttomassa Lapissa nauttisin nimenomaan siitä, että on huikean laajat näköalat tunturien huipuilta.
      Ja retkikämpissä maistuisi pannukahvikin.
      Pallaksen rinteillä olen taapertanut ja Pellossa käynyt, sekä poroja nähnyt, mutta lappikärpänen ei vielä niin "eteläisessä Lapissa" puraissut, että kaipaisin nim.om. tuntureille vaeltamaan..

      Poista
    7. En minäkään mitään vaelluksia kaipaa, vaan lähinnä Lapin luonto, hiljaisuus ja rauha on se jokin. Sitä en tiedä, missä määrin turismi ja rakentaminen ja tuulipuistot ovat jo raiskanneet maisemaa, mutta paikka paikoin varmaan. Ymmärrän hyvin Vesa-Matti Loiria, joka viihtyi Lapin mökillään kaikessa rauhassa. Vaikka en minä aivan yksin olisi siellä montakaan päivää.

      Poista