Maanantaiaamun hupaisin uutinen on tietysti juttu ulkoministeri Elina Valtosen sääristä. Ne olivat liikaa Iranin valtiolliselle televisiokanavalle, joka sumensi istuvan ministerin sääret hänen keskustellessaan Iranin ulkoministeri Abbas Araghchin kanssa YK:n yleiskokouksen yhteydessä.
Valtonen kommentoi tapahtumaa omassa somessaan sanomalla, että ei muuta pukeutumistaan sen mukaan, ketä on tapaamassa. Hänellä on linja, ettei esimerkiksi osallistu tilaisuuksiin, joissa edellytetään kasvojen tai hiusten peittämistä. Meillähän on lähihistoriassa useitakin esimerkkejä naispoliitikoista, jotka ovat huivittaneet itsensä kohdatessaan muslimipoliitikkoja.
On toki suvaitsevaa suvaita erilaisia sortaviakin aatteita ja näkemyksiä, kun kohdataan erilaisia kulttuureita. Eri asia on, onko kaikki suvainta moraalisesti oikein. Silmien sulkeminen seurausten näkemiseltä on inhimillistä, mutta samalla surullista. Maailmassa on paljon valoa, joka näyttäytyy meille ehkä vain silloin, jos lopetamme automaattisuvainnan ja katsomme mustasta aukosta ulos, tuli mitä tuli.
Muutoin syksy edistyy vähemmän hupaisten uutisten merkeissä. Takkeja on kaivettu talvivarastosta esille, ja yöllä halla on vieraillut satakuntalaispeltojen yllä valkeine harsoineen. Pohjoismaitten ilmatilassa lentelee drooneja, jotka Venäjän ulkoministeri Lavrovin mukaan saa vapaasti ampua alas, jos ne muka venäläisiä ovat. Kenties ne ovatkin tulleet kauempaa? Nimittäin tuoreehkon uutisen ja YK:n raportin mukaan Iran vahtii naisten hijabin käyttöä droonien ja älypyhelinsovellusten kautta. Ehkäpä ne ovat harhautuneet lännemmäksi?
(Valokuva Iines, Vanhan Rauman näkymiä)
Valoisa, lähes symmetrinen kuva, jossa keskellä kuusi mustaa aukkoa:
VastaaPoistaEi saa kurkkia
toisten nurkkia,
jospa sieltä näkyy sääri
voi saada mielikuvitus määreen.
Onhan mielikuvitus,
oiva, salattu, huvitus.
Voisi luulla, että kulttuureilla on joskus raskaat hartiat. Silloin voi ryhdikäs olemus olla hakusessa.
M A Numminen - Olen nähnyt Helga-neidin kylvyssä
https://youtu.be/SbbiYYNjg_k?si=AG4ym0M3jtKMa2Vm
Kulttuurithan yleensä muuttuvat. Musimikulttuurilla on totisesti raskaat hartiat, naisen aseman suhteen ei ole tullut ratkaisevia muutoksia. Vapautumista toki on tullut, vaihdellen eri maissa, mutta toisaalta myös syvimmät keskiaikaiset naiskäsitykset elävät edelleen useimmissa muslimimaissa, erikoisen vahvoina esimerkiksi Afganistanissa ja Iranissa. Mikä pahinta, ne siirretään sellaisenaan myös muuttotilanteissa uusiin isäntämaihin, joilla ei ole asiaan nokan kopauttamista.
VastaaPoistaKoraanihan ei anna tarkkoja pukeutumisohjeita, vaan uskonoppineet tulkitsevat Koraania. Naisen sulojen peittämisen sanotaan pohjaavan tulkintaan Koraanin kohdasta 24:31, joka kuuluu näin: ”Ja käske uskovien naisten pitää katseensa kurissa ja varjella siveyttään, olla näyttämättä muita sulojaan kuin niitä, jotka tavallisestikin ovat näkyvissä, ja peittää kaulansa hunnulla.”
Toiset veisaavat kulttuurien rikkaudesta ja toiset kulttuurien kirouksesta. Molemmilla on kannattajansa. Kulloinkin vallassa olevat köörit ja tahot viime kädessä ja jo ennemminkin määräävät suunnan. Ikiaikainen miehen valta ja tahto määrittää nainen perustuen milloin mihinkin. Heikomman ja /tai varjoon jäävän osapuolen on vaikeaa, jos on haluakaan, nousta vastatuuleen kapinaan.
PoistaKysymys pyrkimyksestä muuttaa toista kulttuuria on hankala. Siihen törmäsivät jo ensimmäiset lähetyssaarnaajat viedessään kristiuskoa primitiivisiksi kutsumiinsa kulttuureihin.
PoistaNe primitiivisiksi kutsutut kulttuuritkin olivat hienosyisiä rakenteita, joissa oli tarkat piirteensä ja perinteensä. Mikä oli kukaan lähetyssaarnaaja sanomaan, että varhaiskulttuurien kulttuuri oli huonompi kuin länsimainen kulttuuri? Molemmissa kulttuureissa uskottiin yliluonnollisiin asioihin ja molemmissa kulttuureissa tapettiin ihmisiä.
Onko asia sama edelleen? Onko meillä oikeutta pyrkiä muuttamaan esimerkiksi muslimien nais- ja homoseksuaalisuussortoa? Tätä pohdin itse aina silloinkin, kun esitän täällä varmana käsityksenä omaa näkemystäni: maahantulijoille tulee asettaa myös velvoitteita ja sanktioita, jotta selvästi alistavat ja sortavat rakenteet saadaan pikku hiljaa pois.
Kukaan ei kai voine kieltää, että homoseksuaalien sorto ja jopa tappaminen olisi jonkin uskonnon tai kulttuurisen tavan oikeuttamaa? Tai naisten alistaminen piilottelukulttuuriin, johon he ovat usein kasvaneet kiinni niin, että pitävät sitä omana valintanaan?
Ihmistä ei niin vain manipuloida, kuin pakon edessä, jos siinäkään. Ominaisin, helpoimmin omaksuttavissa oleva uskomus tai tapa, on kai ihmiselle se luontevin. Tyyliin, että näin se on ennenkin ollut, olkoon siis vastakin. Toki vaihtaviakin löytyy, on aina löytynyt. Pakko taitaa kuitenkin olla se huonoin tapa. Ihminen on tapojensa orja. Ainakin pitkälti.
PoistaOnko kukaan vetäny kännit munkkiliköörillä?
VastaaPoistaEiköhän jokunen munkki, yrttejä sekoitellessaan ja tarkatessaan käymisprosessin vaiheita.
PoistaTehtiinhän luostareissa muutakin syntiä. Lukematon on se pienten luurankojen määrä, joka lymyää luostareiden salaisten puutarhojen uumenissa.
Sen verran uteliaaksi pisti tuo munkkilikööri, että katsastin asian netin syövereistä. Tulos tässä:
Poista- Valamon Kultahunaja munkkilikööri
Kinuskinruskea, pehmeä, erittäin täyteläinen, hunajainen, pihlajanmarjahilloinen, karamellinen.
Minä en pidä likööreistä. Lihottavia, makeita kaloripommeja. Liköörikonvehditkin ovat hirveitä. Eivät suklaata, eivätkä kunnon paukku. Suklaa suklaana ja paukku paukkuna.
PoistaEn pitänyt minäkään likööristä. Kerran joskus jotain likööriä olen maistanut ja pahaa oli. Niiden eroista en osaa sanoa, kun en ole ollut hanakka edes kokeilemaan. Liköörikonvehdeissa on eroja, olen huomannut. On yksi merkki, jonka olen kelpuuttanut ja joka maistuukin. Kupillinen kahvia ja liköörikonvehti, siinä se nautinto. Sileä suklaapala ilman mitään muruja kahvin tai kamomillateen kera myös maistuu.
PoistaJägermeister on kyllä poikkeuksellisen hyvää likööriä. Sitä olen toki maistanut ja saanut Saksan-siskoltani.
PoistaMinä pidä pekonista.
VastaaPoistaMark Knopfler & Emmylou Harris - I Dug Up a Diamond
VastaaPoistaVälikysymys alkaa eduskunnassa. klo 14, tv 1. Tänään tiistaina 30. syysuuta.
VastaaPoistaJuu, ehkä ainakin vähän tulee katsastettua ja kuulosteltua. Että kuinka pommitetaan heitä, jotka eivät ole historian oikealla puolella, heh vaan. Eikös Trump julkistanut eilen sen sodan loppumiseksi 21. kohdan esityslistan. Takeita ei tietysti mistään ole, mutta on hyvä, että jotkut edes yrittää.
PoistaEn pysty katsomaan, koska opposition puhe on niin karmean hyökkäävää. Tulee itsellekin paha olo, kun tuntee aina joukkohaukuttuja kohtaan syvää empatiaa, olivat he keitä tahansa.
PoistaVälikysymys on muistaakseni Gazan kysymyksestä, jossa on kyse Palestiinan valtion tunnustamisesta.
Ymmärtäisin, jos tämä olisi merkityksellinen kysymys, vaan on päivänselvää, että tunnustaminen tai tunnustamattomuus ei lopeta Gazan sotaa tai vaikuta Palestiinan valtion syntymiseen.
Mielestäni, jos nyt koetan muodostaa sellaisen, valtio voidaan tunnustaa, jos saadaan heitettyä Hamas hevon helvettiin sieltä ja saadaan takeet Hamasin panttivankien vapauttamisesta. Hamasin pitää lopettaa palestiinalaisten hyväksikäyttö omissa pyrkimyksissään. Sivistynyt maailma ei neuvottele terroristijärjestöjen kanssa, vaikka puoli Suomea kantaisi kaulassaan palestiinalaishuivia.
En jaksanut seurata kovin intensiivisesti eduskunnan lähetystä, enkä nyt a-studion keskusteluja. Enpä voi piiruakaan vaikuttaa kyseisiin asioihin.
VastaaPoistaMökkielämä vetelee viimeisiään. Tavaroita on jo viety kaupunkiin. Vielä ei raaskisi lähteä, kun päivät ovat aurinkoisia ja lämmin mökki.
Saa nähdä, joko viikonloppuna tulee katseltua toisista ikkunoista toisenlaisia maisemia.
Meillä on Satakunnassa ollut useina öinä mittari pakkasen puolella. Pitää varustautua talveen: ostin uuden talvitakin, kun sattumalta osui eteen sellainen, jonkalaista olen jo pari vuotta etsinyt: tummansininen, yksinkertainen hupputakki. Ei tikkitakki, en saa niihin makua, vaikka ovat varmaan käytännöllisiä. Tummansiniset vaatteet ovat nykyään kiven alla. Ei taida olla muotiväri.
PoistaVälikysymyskeskustelua en seurannut. Enkä A-studiota. Ilmeisesti eivät saa kuitenkaan hallitusta kaadettua, koska lehdet ovat hiljaa keskustelusta. Eikä ilmeisesti Palestiinan valtiota tunnusteta ennen kuin saadaan takeet Hamasista luopumisesta. Tai aseriisunnasta ja panttivankien palauttamisesta. Kunpa Hamas säälisi edes palestiinalaisten lapsia.
Yritin äsken tähyill revontulia, mutta on sen verrran pilviharsoa, ettei näy tähdetkään kuten täysin kirkkaina iltoina.
PoistaKuuraa ja pakkasta oli jo täälläkin. Talvea kohti matkustetaan.
Hyvä, että löysit mieluisan uuden takin.
Hyvää yötä!
Kunpa näkisi revontulia! En ole koskaan nähnyt ja nyt niitä on säätieteilijän mukaan mahdollista nähdä. Pitääpä kurkistaa.
PoistaElää 117- vuotiaaksi!?
VastaaPoistaMuutamia yli 110 vuotiaita ihmisiä planeetaltamme on.
Eräs heistä, espanjalainen 117-vuotias nainen on listannut syitä pitkäikäisyyteensä, niitä ovat: järjestys, rauhallisuus, hyvät yhteydet perheeseen ja ystäviin, yhteys luontoon, emotionaalinen vakaus, huolettomuus, katumuksen puute, paljon positiivisuutta ja erossa pysyminen myrkyllisistä ihmisistä.
Onnea ja hyvää genetiikkaa pitkäikäisyys myös tarvitsee.
Lapsena ko. nainen sai lääkäriltä ohjeen hemoglobiininsa parantamiseksi nauttia joka päivä raaka kananmuna. Tapa jäi hänen koko loppuiäkseen?
Yksin elämisesessäkin on positiivista se, että epätyydyttävän parisuhteen rasitukset puuttuvat.
Tätini täyttää ensi vuonna 100 vuotta.
Suurimman osan elämästään hän on elänyt yksin. Aviomiehestä ja kolmesta lapsesta riitti ruuhkavuosina murheita, mutta vanhuuden vuodet ovat olleet turvallisia ja vakaita. Hän viljelee keskusteluissa paljon ironiaa ja makaaberia huumoria. Aterioissa on aina olleet tietty järjestys, ja hän on voimisttellut sängyssään, kun ei voinut enää lähteä asunnostaan asioille. Parveke oli " ulkoilua" varten, josta näki metsään. Televisio-ohjelmat ja aikakausilehdet ovat edelleen kiinnostuksen kohteita. Kun sitten palvelutalon lääkäri vähensi tätini lääkkeitä, koska odotettiin hönen heikkenevän kuolemaa kohti, niin tätypä piristyikin oitis.
Uskon siihen, että turhia emotionaalisia murheita kantamatta, vakaus ja tyytyväisyys arjessa, huumori ja itsetuntemus auttavat olemassaolon navikoinnissa pysymään selkeämmillä vesillä.
Tyytyväisyys siihen mitä on, ilman jatkuvasti psyykeä vaivaavia häiriötekijöitä ja nauttiminen pienistä ilonaiheista, ovat ikääntyvän elämisentaitoa parhaimmillaan.
Jatkuva arkihäslinki, stessi ja epätyydyttävät ihmissuhteet syövät ihmistä, jolloin on altis sairauksille, jotka voivat lyhentää elinvuosia.
Vastoinkäymiset eivät lamaannuta kaikkia, vaan vahvistavat ja opettavat elämisentaitoa.
Tuon erossapysymisen taidon myrkyllisistä ihmisistä olen viime vuosina alkanut oppia. :)
VastaaPoistaProsessi oman " myrkyllisyyteni" nujertamisessa vie vielä aikaa. Koko ajan kun kuorma vaan tahtoo kasvaa. :)
VastaaPoistaKukapa tietää, mikä on pitkän elämän salaisuus. Olen tässä kyynikko, sillä uskon ehkä sattumaan. Moni muukin asia tapahtuu sattumalta. Ja on niin monta tekijää, tuntematontakin, jotka voivat yhteisvaikutuksena lisätä elinvuosia. Oma isäni kuoli 70-vuotiaana, samoin hänen isänsä. Tyttäreni toinen isoisä eli lähes satavuotiaaksi ja solmi vielä yhdeksänkymppisenä kolmannen avioliittonsakin. Putosi yöllä sängystä, mursi luitaan, mutta tokeni siitä vielä elämään virkeää vanhuselämää.
VastaaPoistaTuo tyytyväisyys elämään, tyyntyminen, rauha, on varmaan elinvuosia lisäävä tekijä. Mitä tulee terveellisen elämän elämää pidentävään vaikutukseen, epäilen sitä. Menetin uskoni siihen, kun muuan rehtori, urheiluihminen henkeen ja vereen, sairastui melko nuorena ja kuoli syöpään. Kaikki luulivat, että hän eläisi ikuisesti, niin tulinen terveysihminen hän oli.
Sattumasta saisi hyvän tutkimuskohteen tai näytelmän aiheen. Niin paljon maailmassa tapahtuu sattumalta. Sotiakin on syttynyt sattumalta. Ja murhia.
Kohtalo, mikä lie on jokaisella omansa.
PoistaTuli hyvä mieli, kun sain aikaiseksi pyöräillä kylänsyrjään tutun emännän luo.
Vein hänelle syksyn viimeisiä kukkia mökin perennapenkistä: kehä- ja kosmoskukkia syntymäpäiväonnittelujen kera.
Emäntä on ollut kauan myös vanhempieni ystävä ja pitää yhteyttä minuunkin puhelimitse. Hän pyöräili usein kesäisin meille mökille käymään, mutta tänä kesänä ei enää jalkavaivojen vuoksi uskaltanut nousta pyörän selkään.
Mukava oli käydä päiväkahvilla ja rupatella nenäkkäin. Hänen miehensäkin osallistui kahvihetkeemme. Puheenaiheina mm.alkava hirvimetsästys. Äskettäin oli pihapiirissä vieraillut upeasarvinen uroshirvi. Ilveksiäkin on kauniissa vanhassa pihapiirissä vieraillut.
Nämä ovat tärkeitä vierailuja, ylisukupolvisia. Varmasti päivänsankari ilahtui, samoin kumppaninsa, ja kahvit keitettiin, kuinkas muuten. Ja turistiin kuulumiset.
PoistaItsellä oli samanlainen tuttavuus, jo äitini tuntema avulias Elsa, samasta pihapiiristä. Hän alkoi myöhemmin ilmestyä minunkin ovelleni, odottamatta, nimipäivänäni kukkakimpun kanssa, ja siirtyi käskyttä sohvalle odottamaan kuppostaan. Aivan viime vuosina, kun hän ei päässyt enää liikkeelle, minä sitten vein aina Elsan-päiväkukkaset hänen luokseen, ja korissa teepannun, kupit ja tarjottavat. Nyt ei enää tarvitse.
Elämä kasvattaa
VastaaPoistaSain kopin
koko potin,
elämä antoi
elämä otti,
kaikesta kiittää
osakiitos riittää,
elämän opetus
elämä kasvattaa.
Ihmisen osa on olla ja elää,
Poistavaikka millainen sävel hänestä helää:
Kirkas tai tumma,
tuttu tai kumma
juoksee humma.
Voi,voi..olen tuntenut monia ns. terveyden perikuvia.
VastaaPoistaTekivät oli pyhä tai
arki,pakkanen tai pyry pitkiä lenkkejä.
Läskiä ei varmasti ollut uumalla näillä saapasnahka tyypeillä.
Tietenkään eivät tupakoineet ja eivätkä viljelleet viinankaan kanssa.
Mutta niinpä vain kuolivat ns. saappaat tai siis lenkkarit jalassa viisikymppisinä.
Tämäkin puheenvuoro tukee sattuman merkitystä. Vaikka voihan ihmisellä toki olla diagnosoimattomia heikkouksia kehossaan. Ne sitten poksahtavat tietyssä pisteessä.
PoistaTärkeää on kai koettaa elää tässä hetkessä, nauttien siitä, mitä kulloinkin eteemme aukeaa, mitä elämältä saamme. Eikä haikailla sitä, mitä emme ole saaneet tai emme tule saamaan.
Njaa niivvoi olla joo ensinnäkin diagnosoimattomia ja sitten voi olla myöskin aivvan selviä kuten laiskuus, typeryys ja heikko itsekuri ja poisselittäminen ja muiden syyttäminen ja köyhyys ja alhainen sosioekonominen asema ja heikko tai olematon kotikasvatus elikkä ei ollenkaan juuresmaata eikä edes valkiasipulia kulu puolta lettiä viikossa. Että ei ihmekkään kun ottaa ja kuolee niin että kuuluu vain mossahdus kun läskivatta läjähtää tuvan pöydän kulmapaikalle ja se inha verojenkin maksu sitten loppuu suitsait ja ei elä 129ää vuotta paikoillaan maaten arkussa valmiina ja hakkaa lääppäriä enää, se. Aurinko osuu niin tuhkaksi tuprahtaa, vampirhan se. Mikä näistä osuu ja koskee Lukijoita, meitä vähäisrääpäleitä? Kyllä ei mikään, ei!
PoistaKalliit katuvalot vaan jää tuikuttamaan synkälle raitille.
Njaa niivvoi olla joo ensinnäkin diagnosoimattomia ja sitten voi olla myöskin aivvan selviä kuten laiskuus, typeryys ja heikko itsekuri ja poisselittäminen ja muiden syyttäminen ja köyhyys ja alhainen sosioekonominen asema ja heikko tai olematon kotikasvatus elikkä ei ollenkaan juuresmaata eikä edes valkiasipulia kulu puolta lettiä viikossa. Että ei ihmekkään kun ottaa ja kuolee niin että kuuluu vain mossahdus kun läskivatta läjähtää tuvan pöydän kulmapaikalle ja se inha verojenkin maksu sitten loppuu suitsait ja ei elä 129ää vuotta paikoillaan maaten arkussa valmiina ja hakkaa lääppäriä enää, se. Aurinko osuu niin tuhkaksi tuprahtaa, vampirhan se. Mikä näistä osuu ja koskee Lukijoita, meitä vähäisrääpäleitä? Kyllä ei mikään, ei!
PoistaKalliit katuvalot vaan jää tuikuttamaan synkälle raitille.
Pitäisi kai luottaa kehonsa ja mielensä viesteihin.
VastaaPoistaTunnen minäkin kuolemaa tai selvittämättömien asioidensa pakoon juoksijoita. Voi joillakin älytön treenaaminen olla pelkkää näyttämisen haluakin, sillä kehonsa rääkkääjät usein kehuskelevat satojen kilometrien hiihtämisillään tai
kymmenien kilometrien pyöräretkillään. Älytön liikunnan pakkomielisyys ei ole tervettä. Rajansa itsensä ylittämiselläkin on, vaikka lääkärit määräävöt lähes rammoillekin lääkkeeksi liikuntaa. Kuulin äskettäin lääköriltä ohjeen eräälle tutulle: Mitä kirpeämmin kipu vaivaa sen kovemmin pitäs vaan liikkua.
Makaamisesta paikoillaan, ei elimistö ilmeisesti tykkää, mutta rajansa kaikella terveyshöyrötyksillä.
Jetsulleen näin, vaikka jokainen toki valitkoon mieleisensä harrastuksen ja liikkumistavan. Nyt on edelleen vallalla aivan älytön kuntosalitreenaus ja haban pumppaus. Jopa niin, että kun puhutaan harrastuksista, moni mieltää käsitteen vain urheilullisena.
PoistaIkään kuin henkisiä mielenkiinnon kohteita ei olisi olemassakaan, tai niitä voisi harrastaa korkeintaan kuulokkeet korvissa kovassa treenissä. Kuuntelukirjat, podcastit. Niin trendaavaa.
..eiksois iisimpi tekasta lentokaapuja?
VastaaPoistaTuli vaan mieleen,että ennen vanhaan suurin osa miehistä,kuten esim.molemmat ukkini, olivat laihankälpeitä ukonrahjuja.Aivan kuin esim. Martti Kainulainen Kätkäläisessä ja Kalle Päätalon elokuvissa.
VastaaPoistaTöitä tekivät aamusta iltaan ja se ruoka puoli oli mitä oli.Usein nälän puolella.
Mutta olivatpa vaan kuitenkin usein pitkäikäisiä.
Liika syöminen on monen sairauden alku ja juuri. Ihmisen pitäisi kuluttaa syömänsä ravinto. Ylipaino on epäterveellistä. Normaalisti ihminen tarvitsee aika vähän ravintoa. On niinkin, että ihmiset syövät itsensä sairaiksi.
VastaaPoistaNäinkin on, että ylipaino ja liikkumattomuus ovat epäterveellisiä ja voivat aiheuttaa monenlaisia sairauksia. Läheskään aina ne eivät kuitenkaan tapa ihmistä, vaan ihminen elää usein hyvinkin vanhaksi jonkin sairautensa kanssa.
VastaaPoistaJa kääntäen: läheskään aina laihuus ja liikkuminen ei takaa pitkää tervettä elämää. Terveiltä jaloilta on moni mennyt tai saanut vaikkapa parantumattoman sairauden.
Vanha kansansanonta ”heittää lusikka nurkkaan” kuvaa hyvin juuri tällaista odottamatonta suorilta jaloilta menoa. Yhtäkkiä, arvaamatta, kesken puuronsyönnin.
PoistaAivan omanlaisiaan, ylihuliviviliviskaalin lausuntojen kirjaamistoimen apulaisten taukokikatuksia pyydetään ja saadaan. Huokailen järkyttyneen viihdyttyneenä.
Poistauppis
Poistaylihuliviliviskaali p.o. mutta kehittymätön oionluku
Juu aivankin juuri vain mutta kun ne joilla on kyky lihoa ovat parempia hyötysuhteeltaan, kykenevät enempään samalla ravintomäärällä ja niinpä jääneet sukua jatkamaan.
VastaaPoistaLaihuuden ihannointi on uusmuotista, ja hyvin tuore tapa.
Kuitengin, hiukan liian vähäinen mutta taajaan natusteltu pöperö on tutkimusten mukaan pitkäikäisyyteen liittyvä seikka.
Olemme metsästäjiä ja marjanpomijoita jotka on kuin luotu liikkumaan, ei istumaan.
Hyvin tarkkaan säännölliset elämäntavat ovat luonnottomat.
Vähäinen ja nopea syönti ei ehkä kuitenkaan aina lupaa pitkällistä elinikää. Nimittäin.
VastaaPoistaTällainen pikainen syöjä on rientäväinen persoona, joka ei malta pysähtyä iloitsemaan täysien kuppien ääreen ja saa näin sydäntä hellivää hyvää ja iloista mieltä, joka avartaa hengitysteitä ja tasaa sykettä ja näin osaltaan lisää elinkaarta.
Vaan siis, asioilla on monta puolta. Ihmisen elinpäivät ovat kaikkiaan kuin ruohon tuulessa. Joku elää lihavana ja sairaana satavuotiaaksi, joku saa laihana slaagin suorilta jaloilta ja päätyy mullan alle. Maailmaan mahtuu.
MIKÄ KUMMAN kirjallinen Heisenbergin epätarkkuusperiaate ska det vara med Dej. Kaihertaa kun kaikki mitä mä skrivaan pitää kääntää nuritteperitte!
PoistaVähän sama kuin pyykkikorista poimii pestävää pesukoneeseen. Pyykkäri ottaa ja ravistaa kutakin riepua, avatakseen sen ja katsoakseen, tarvitseeko pestävä erilliskohtelua, vaikkapa tahranpoistoainetta.
PoistaSamalla tavalla me lukijat luemme kai toistemme kommentteja: kukin poimii kommentista jonkin kohdan, oman rajallisen ajatusmaailmansa mukaisesti ja yhdistää sen kokemusmaailmaansa. Se on lukijan oikeus. Kirjoittaja ei omista omaa tekstiään, kuten kirjailija ei omista omaa teostaan: se on lukijan oma. Se syntyy ja syttyy lukijan aivoissa ja on hänen omansa.
En minä tahallani sinua veivaa, koetan vain ystävällisesti sanoa jotakin jostakin kommenttisi lauseesta. Eikö ole vain hyvä, jos kommenttini ei tyydy vain tulkitsemaan ja toistamaan sinua? Yleensäkin sivuraiteet ovat usein kiinnostavampia kuin pääraide.
Eikä. Eteneminen on olennaista eikä sanojen vekslaaminen.
Poista..ja heitä jo kuule käyttämästä "me lukijat" jippoa.
PoistaVai onko ne sun aateloinu, että regaalimuotoko se olla pitää?
IH, en minä mitään jippoja käytä. Muutoinkaan suoltamiseni ei ole kovinkaan tarkoituksellista tai päämäärätietoista. Kunhan räpellän. Uskon enemmän inspiraatioon kuin perspiraatioon ja siksi minusta ei koskaan tullutkaan mitään merkittävää. Onneksi.
PoistaTuo meittely on vanhaa tartuntaa (jope: hapatusta) opettajan uraltani.
Juhuustiisa juu, esti sitä oltas nii kranttua ja nii ylitarkkaa kylläh,
VastaaPoistaelämäntavatki ku exelitaulukon viivat ja prinjuurin prsiis
ja jetsulleen kuin marketin kassakoneella tehden laadittu
vaikka pitkän päälle pitäs vähän miettiä minne menee kun ukoilma yllättää kolopalloradalla. On muuten vissiin yleisin salamanosumaan kuolemisen syy. Että ei menis hukkaan koko vaivannäkö. Eheh, kyllä se Jumala on huumoristi.
Muuteppa nin venäläiset ja norjalaiset sopi jtn muka "sodanharmaalla" laivalla joka "laski lipun" kun tapaaminen oli ohi. Ja pyhpätipöh, se on rainelippu jota pidetään keulassa kulussa ollessa. On siinä kans yhen sortin oravitten harrastelehti koko Gelsinskaja Pravda. Mamman pikku talttahampaat, muka-mukatoimittajat, umpimielisiä tolloja joille ei voi edes antaa sateeenvarjoa vartioitavaksi. Hukkavat sen varmasti.
VastaaPoistaJoku ihme hiippari uuämmästä oli saatu kiinni -vissiin raasuli
nakitettu puhelimen avulla liirUMlaarUMia lallattamaan. Hirmuisetpa ne olikin ne nyt nämät neukkaukset. Ihan oli kuulkaa kuin Paasikivi Moskovassa ja pelko suuri...
Nin ja! Kahtokeepa miten on hyvä ja parempi olla vanha rosvo pomona, sen taskut on jo täynnä...
PoistaLaihankäppeä norjanamiraali on selkeästi vilukissa jota ei sivulta hyvä jos näkee ollenkaan jonse satu sikari olemaan suussa. mm... Siperiassa sitä osataan. Lihavat on leppoisia! Kalastuksesta muka sopivat. Ja eivättkä ihavvarmaan muusta, juuei. Mitä nyt pikkuisen ilmatilan loukkauksista (3 kpl vuodessa, kauhian palio huhhui ja peljästyksen värähdyksiä eiksnii).
Hui hai hulinaa! Tanskan päämuija panikoi. Venäjähän se drooneja pyörittää härnyyksi rouvan varman tietämyksen mukaisesti.
VastaaPoistaTäh? Kaksi kiinalaista on muka löydetty Tanskan lentokentillä vai missä drooneilla leikkijöiksi. Kierrätystä vai hämäystä? Eikös joidenkin kaapeleiden katkojiksi oletettu vai peräti todistettu kahta ukrainalaisukkoakin. Uutiset on miten ja kuka ne lukee ja tulkitsee, kuten laitkin.
No taatusti Venäjä, Noora eikä tästä taida olla kahta sanaa. Tosin mitään uutista Kiinan kytkystä droonihäirintään en löytänyt googlettamalla.
PoistaEikös uusi oletustieto ole, että ne tulivat norjalaiselta rahtialukselta, joka on parhaillaan Haminan satamassa. Aluksessa on monikansallinen miehistö, myös venäläisiä, kertoi aina luotettava Yle.
Todisteita ei erään jutun mukaan kiinalaisista ole. On se mielenkiintoista, miksi drooneja ei seurata vaikka Toisilla drooneilla. Niissähän on kamerat. Saisivat edes kuvia otettua.
PoistaAlasampuminen tietysti pelottaa syystä, että ne sisältävät räjähteitä. Ei kai droonin alasampuminen isoja vahinkoja muuten voisi aiheuttaa?
Eikös näistä Tanskan drooneistakin ole valokuvia ja videokuvaa?
PoistaMeillä oli pari vuotta sitten mökillä vieras, jonka lapsella oli drooni. Yritimme porukalla lennättää sitä, mutta laite taisi olla lähinnä lelu, se ei totellut ohjausta, vaikka kaikki yritimme. Olisi hauska katsoa omasta mökkiseudusta droonikuvia! Ilmakuvat ovat kiinnostavia. Asuntoesittelyistähän on nykyään droonikuvat, eli eivät nämä laitteet kiellettyjä ole. Vain luvaton toisen alueen kuvaaminen taitaa olla.
Olipa vaikuttava elokuvien helmi katselukokemus. Tanssii susien kanssa -elokuvan eilen katsoin Teemalta, kesto lähes neljä tuntia. Klassiset elokuvateemat taistelu, ystävyys ja rakkaus täyttyivät hyvin. Elokuvan kokonaisuus oli hyvä. Ennen elokuvaa ajattelin, että en minä sitä loppuun katso, niin pitkäkin. Alun kamalan verinen taistelukohtaus kun meni ohi jumituin katsomiseen ihan loppuun asti enkä kadu.
VastaaPoistaTänään ap:llä kiinnityin radion kuuntelemiseen Marko Gustafssonin vieraan toimittaja Justas Stasevskij'n vuoksi. Aikamoinen elämäntarina miehellä. Lapsuutensa asunut Suomessa, nyt toimittajana Kiovassa. Pianistin ammattinsa vaihtanut. Äiti suomalainen, isä Ukrainalainen. Saanut myös Vuoden eurooppalainen palkinnon sisarustensa Dalian ja Lukaksen kera. Tässä jotain henkilökatsausta: https://yle.fi/a/74-20160323. Tässä Areenan antia: https://areena.yle.fi/1-75854647?utm_medium=social&utm_campaign=areena-web-share&utm_source=copy-link-share
Elokuvan nimi on tuttu ja olen sen joskus katsonut. Lännenelokuva, sisältöä en tarkoin muista. Varmaan hyvä, mutta ei jäänyt kyllä mieleeni, koska en muista siitä tällä hetkellä muuta kuin Kevin Costnerin kasvot.
PoistaYleensä en edes katso tämän tyyppisiä elokuvia. Poikkeuksen tekevät Akira Kurosawan japanilaiset samuraielokuvat, joissa on hurjia taistelukohtauksia: hevoset korskuvat kahdella jalalla ja samurait heilauttavat miekkojaan.