- Köyhät laitetaan tasapainottamaan valtiontaloutta, jotta rikkaille voidaan jakaa veronalennuksia, uhoaa apulaispormestari leppoisasti kotonaan, pienituloisille tarkoitetussa kaupungin ARA-osaomistusasunnossa, jossa hän asuu lääkärivaimonsa kanssa. Tosin varma ei voi olla, että FB-ärähdys on laadittu kotona isossa lukaalissa, mutta oletuksena kai on, ettei työpaikalla apulaispormestarin työhuoneessa omaa FB:ia täytellä.
Arhinmäelle ehdotetaan perässä seuraavassa keskustelussa vapaaehtoista verojen maksua ja ilmoitusta Valtiokonttorille veroprosentin nostosta. Vaan se ei Arhinmäen mielestä kannata, koska yksittäisellä teolla ei ole tässä merkitystä. - Pannaanpa muuten tämä Arhinmäen viisaus korvan taakse: yksittäisellä teolla ei ole merkitystä.
Ärähdyksen lukija jää kummasteleman sitä seikkaa, eikö Arhinmäki tiennyt sitä tilastollista tosiota, että hyvätuloisin viidennes eli yli 40 000 euroa vuodessa ansaitsevat maksavat jo koko ansiotuloveropotista yli 96 prosenttia. Loput, eli noin 80 prosenttia maksavat nelisen prosenttia. Asiaan vaikuttaa se, että Suomessahan on maailman korkeimpia veroprogressioita. Voisiko siis jollain tavalla ajatella, että tämä riittäisi jo näillä prosenteilla joidenkuiden velvollisuudeksi, vai onko sikamaisen porvarillisen ahneuden merkki ajatella näin?
Voisiko ajatella myös niin, että hallitus ei Arhinmäen mukaan ”ohjaa hyvätuloisille rahaa”, vaan jättää pienen osan hyvätuloisten omista rahoista ohjaamatta vähempituloisille ilmaiseksi ja vastikkeetta? Ja voisiko ajatella vielä niin, että pikemminkin voisi olla kiitollinen niille, jotka maksavat suuria veroja?
Viime vuonnahan esimerkiksi Miki Kuusi ansaitsi 80 miljoonaa euroa, josta maksoi veroja 40 miljoonaa euroa. Joku on laskenut, että tuolla summalla maksettiin koko vuoden toimeentulon perusosat 6 000 ihmiselle. Vai miten se menee? Onko Paavo oikeassa?
Ken politiikkaa tekee, hän tekee sitä omilleen. Pääasiassa, jo valtansakin ylläpitämiseksi. Yksittäisellä teolla on toki merkitystä, ainakin teon tekijälle itselleen.
VastaaPoistaTotta, äänestäjiä on ajateltava, jos mielii vallassa pysyä. Vaan onneksi se unohtuu sopivassa määrin, kun realiteetit tupsahtavat ministerien syliin heti hallituskauden alussa - niin kuin nytkin kävi.
VastaaPoistaSiinä ei voi pitää enää ylevistä vaalilupauksista kiinni, mistä tietysti oppositio saa oivan aseen halutessaan, hallitusta vastaan. Näin on nyt käynyt, ja näin taitaa käydä jokaisen hallituskauden aikana.
Paavon viesti on poliittisesti nerokas. Ensin hän antaa ymmärtää, että kuuluu isotuloisten menestyjien kadehdittavaan eliittiin, mutta vakuuttaa saman tien, että menestyksestään huolimatta hänen sydämensä sykkii köyhälistön puolesta.
VastaaPoistaKatsokaa, näin minä kärsin kun tienaan poliittisessa palkkiovirassani näin helvetisti, ihan liikaa öhöm, mutta lupaan taistella kuin rumppi että teidänkin verotustanne kevennetään (ei kuitenkaan liikaa, koska teidän verorahoistahan minun palkkani maksetaan).
Minä kysyn edelleenkin Arhinmäen vähätuloisille tarkoitetun ARA-asunnon perään. Näin tämä rikas mies, palkka yli 14 000 euroa kuukaudessa eli ministerin palkan verran, vie joltain vähätuloisemmalta mahdollisuuden halpaan osaomistusasuntoon. Eivätkä lääkärivaimonkaan tienestit liene sieltä pienimmästä päästä.
PoistaJa sitten miekkonen tekopyhäilee siellä isossa lukaalissaan liian isoista veroistaan. Miksi tosiaan ei anna hiljaisuudessa korottaa omaa veroprosenttiaan?
Vanhat ketut taitaa pelinpolitiikan. Ei kai sitä muuten olisi poliitikoksi yltänytkään.
VastaaPoistaEnsinnäkin pitäisi tietää, mistä kaikesta ylipäätään ihmisille palkan hinta määräytyy. Miksi joillekin maksetaan niin ja niin paljon palkkaa, miksi toisille niin ja niin vähän? Kuka lopulta määrittää/määrää ihmisten työn arvon? Koulutus ja ammattinimeke vaikuttaa palkkaukseen, mutta ei välttämättä aina.
VastaaPoistaMiten lopulta voi mitata henkilön/ työntekijän aikaansaannokset, tulokset, työteliäisyyden, ammattitaidon ja sopivuuden tehtäviinsä ja sen paljonko hänelle kuuluisi taidoistaan maksaa palkkaa ja paljonko hänen kuuluisi oikeudenmukaisuuden nimissä rahoittaa panoksillaan hyvinvointivaltiota?
Palkka määräytyy kunkin viran tai toimen tehtäväkuvan mukaan, ei henkilön ansioiden tai mahdollisten puutteiden. Esimerkiksi opettajalla on tietyt pätevyysvaatimukset, joista tutkinto on tärkein ja sitten tulee ns. opetusharjoittelu, eli pakolliset kasvatustieteelliset opinnot, jotka kestänevät edelleen noin vuoden sen maisterin tutkinnon päälle. Jos pätevyydestä puuttuu vaikkapa tuo opetusharjoittelu, maksettava palkka on useitakin palkkaluokkia alempi, samoin, jos loppututkinto puuttuu.
PoistaSe on sitten eri asia, miten eri alojen tutkinnot vastaavat toisiaan. Esimerkiksi juristin, lääkärin ja opettajan tutkinnot lienevät edelleen määrällisesti ja laadullisesti lähellä toisiaan, mutta palkkukset ovat eri planeetalta.
Naisvaltaisen opettaja-alan palkat ovat melkoisestikin matalammat kuin vaikkapa lääkäreiden. Opettaja osaa silti taatusti omaa alaansa vähintään yhtä hyvin ja paljon kuin lääkäri omaansa.
Niissä hommissa, missä nuorena huhkin esim. auto-, kumi- ja separaattoritehtaissa, oli palkan määritys helppoa: se oli urakkatyötä ja mitä enemmän teit, sitä enemmän tienasit.
PoistaPuhtaimmillaan se on esim. marjanpoiminnassa - litroista ja kiloista maksetaan, ei luonnon ihailusta.
Yleensähän eri aloilla on työehtosopimuksissa määritelty palkkaperusteet, varmaan opettajillakin oli omat sopparinsa peruspalkoista ja ikä- yms lisistä.
Mutta Noora tarkoitti varmaan sitäkin, miten voi määritellä mikä on esim. tietyn opetusalan ja tietyn opettajan työn arvo tai onko atomivoimalan vartijan työ arvokkaampaa kuin matikan opetus alakoululaisille.
Ei sitä voi määritellä mitenkään, se on arvio- ja sopimuspeliä ja niistä tapellaan työehtoneuvotteluissa.
Yksityisella puolella on samat jutut kuin valtiolla ja kunnilla, mutta periaatteessa palkanmaksajan eli yrityksen on helpompi määritelöä minkä arvoisena mitäkin hommaa pitää. Yrityksen pitää tuottaa voittoa, se on markkinataloutta.
Ihan yksityisillä aloilla, esim. niissä missä itse olen pyöriskellyt suurimmaksi osaksi, palkka määriytyi aika puhtaasti osaamisen ja ahkeruuden mukaan: hyville maksettiin enemmän jotta ne pysyisivät talossa, huonommille taas vähemmän.
Hyvyyden määritteli pääasiassa asiakas, mutta työn tuottavuuden yritys.
Virastoissa ja laitoksissa pyritää varmaan samaan, mutta ei päästä - tosin sielläkin jyvät takuulla erottuvat akanoista.
Tämä on ehkä vähän sekavaa selitystä, mutta absoluuttista totuuttahan näissä ei ole. Työn rahallinen arvo on epämääräinen käsite, sillä harvoin sen voi mitata ihan tarkasti.
Noora: ”Kuka lopulta määrittää/määrää ihmisten työn arvon?”
PoistaTämä on tietysti tarkoitettu filosofiseksi kysymykseksi, mutta jos asiaa katsoo ihan käytännön tasolta - niin työn arvon määrittää maksaja.
Työn tekijä voi esittää vaatimuksensa, mutta maksaja viime kädessä päättää maksaako vai eikö.
Työn arvo on kussakin ammatissa omansa eikä varmaankaan ole niin, että vähemmän koulutetun henkilön työ olisi vähempiarvoisempaa.
PoistaEdellisessä kommentissani vertasin akateemisia ammatteja, opettajan, lääkärin ja juristin työtä, koska niissä on suurin piirtein yhtä pitkä ja runsas koulutus. Kuitenkin opettajat ovat palkallisesti alinta kastia noihin verrattuna.
Markkinataloudessa määräävät kysyntä ja tarjonta. Koulutetaanko opettajia enemmän kuin lääkäreitä ja juristeja?
PoistaToisaalta vaikuttaa sekin, kuka sen palkan maksaa. Opettajat ovat useimmiten työsuhteessa, lääkärit ja etenkin juristit ovat aika yleisesti myös itsenäisiä yrittäjiä, joille palkkaa ei maksa kukaan - he keräävät sen pieninä puroina asiakkailtaan.
Sivuhuomautuksena vielä sekin, että sairastaminenhan on meilläkin aivan saatanan kallista - ilman yhteiskunnan tukea moni vanhus jäisi hoitoa vaille, ja lääkärien palkkiot pienenesivät.
Oikeisto on yrittänyt kaikin keinoin ajaa ammattiyhdistyksiä alas. Toisaalta kuinka moni nykyään esim. ravitsemus- ja rakennusaloilla tai teollisuudessa enää liittyy ammattiliittojen jäseniksi?
VastaaPoistaEikö enää luoteta työntekijöiden etujen ajajiin vai eikö ole tarvetta, sillä kaikki on jo niin hyvin?
Voidaan suoraan sopia työnantajan kanssa palkasta ja työehdoista ehdoista? Siitähän työnantajat tykkää.
Sepä myös on kiintoisaa, miten yhteiskunta/valtio hinnoittelee kansantalouden - kaiken kaikesta budjettiinsa?
On paljon yhteiskuntia, joissa mm. elinkustannukset ovat pohjoismaita alempia. Miten se on mahdollista globaalissa maailmassa?
Minä en valita verotuksestani.
Tulipahan vaan mieleeni tommottisia.
Ihana uutinen oli, että joku maa uskaltaa kieltää somen alle 15 vuotiaalta. Osoittaa vastuuntuntoisuutta ja halua suojella lapsia addiktioilta.
Minäkään en valita omasta verotuksestani, vaikka veroprosenttini nouseekin taas ensi kuun alusta. Eläketulostahan veroprosentti on melkoisestikin suurempi kuin vastaavansuuruisesta palkkatulosta.
PoistaValitan vain rutinasta, joka vaatii aina vaan lisää verojen nostoa niille, jotka jo maksavat leijonanosan kaikista Suomen työtuloista.
Nousipa sekin mieleeni, kuinka paljon kansalaiset tilaavat tavaraa ulkomailta. Se varmasti vaikuttaa myös jonkin verran kansantalouteemme. Työttömät ja konkurssit lisääntyvät.
VastaaPoistaIkinä ole tilannut mitään Temusta. Mutta tytär on. Joitain tuotteita saa kuulemma paljon halvemmalla kuin Suomesta, siis käsittääkseni tunnettuja tuotemerkkejä. Ymmärrän hyvin, että monikin tilaa. Ystäväni mies tilasi Temusta kameraansa objektiivin parilla satasella. Vastaava maksaa meillä kolminumeroisen summan.
PoistaNiinpä. Miksiköhän meillä Suomessa ei ole osattu loihtia halpoja vaateketjuja, kuten esim. Ruotsissa? Miksi meillä ei olla ideoitu Ikea-tyyppisiä tai vastaavia menestyjiä. Materiaaleja: puuta ja nuoria lahjakkaita suunnittelijoita luulisi olevan.
PoistaMarimekko ja muutama muu ovat valloittaneet maailmaa, mutta tuotteet ovat hinnoiltaan köyhimpien saavuttamattomissa. Kirpputoreilla näkyy jo ko. tuotteita. Onko meillä kirpputorien myötä vasta opittu kauppiaiksi? :)
Osaan kivijalka- yms. liikkeiden kaupankäyntiin ovat kirppikset ilmeisesti vaikuttaneet.
Kuinka paljon, tokko sitä voidaan laskea?
Köyhien ja työttömien rahat menevät ja edes riittävät hengissä pysymiseen.
Pitäkööt parempi tuloiset rahavirrat pyörimässä. Ostelkoot he kalliita tavaroita. Vaan taitavat sijoittaa ja säilöä sukanvarteen tai pankkien käyttöön ylimääräisensä.
Eeuhun liittymisen myötä Suomi on köyhtynyt ja pysähtynyt paikoilleen. Mitäänhän ei uskalleta tai voida tehdä ilman muilta, " suuremmiltamme" kysymättä. Vielä ihmetellään. Tottakai entiseltä ns. hyvinvointivaltiolta on nyysitään köyhimpien valtioiden hyväksi kaikki, mitä irti saadaan.
Ihmettelen, miten Suomi onkin saanut aina vaan lisää velkaa? Mistä ja keneltä? Kuka tai ketkä ovat olleet niin " höylejä " rahaa vaktiollemme lappamaan?
Eikö lainaajat ole osanneet laskea, että kohta Suomi ei ehkä pysty edes maksamaan velkojaan?
Herkkua ovat kalat kaikissa menyissaan. On joskus vaan tullut semmoinenkin ajatus, Estonian onnettomuuden aikoihin, että syövätkö silakat tai merenelävät ylipäätään hukkuneiden ruumiita?
PoistaÄlkää nyt vaan jöttäkö silakkamarkkinoita väliin. :)
On sinulla eläväinen mielikuvitus, Noora!
PoistaVaan siis, periaatteessa voi tietenkin olla, että mikä tahansa eliö hyödyntää toista eliötä. Kai sekin luonnon kiertokulkuun kuuluu.
Suomi on pieni pohjoinen peräkylä, jossa asuu pieni kyräilevä kansa, metsien kätköissä, lumen keskellä, joten on ihme että olemme pärjänneet näinkin hyvin.
PoistaMutta velkaa on tullut otettua aika lailla, ei tällaista elintasoa ilmaiseksi saa, ja jälkipolvien maksettavaksihan se näköjään jää.
Ottaisikohan Sveamamma meidät takaisin hoiviinsa, jos oikein rukoltaisiin? Ja pyydettäisiin norskit kolmanneksi pyöräksi, kun niillä riittää meidänkin rattaisiimme öljyrahaa.
Nimeksi valtakunnalle sopisi vaikkapa Skandaalia.
Ääni Skandaalialle, vaikka ankarana fennomaanina koettaisin suomentaa sen ja koettaisin houkutella Tanskan mukaan, kun sillä on hyvät sosiaalidemokraatit. Norsurutan? Runosutan? Tansuruno?
PoistaTansurunon kuningaskunta kuulostaa aika hyvältä. Vai pitäisikö tehdä saman tien keisarikunta? Tansurunon keisari Alexander I…
PoistaRuotsiksi se olisi Danfisveno. Ai niin, pitäisikö Islantikin ottaa mukaan, ennen kuin neropattiruhtinas Trump ehtii liittää sen Ameriikan Huvikumpuun…
Periaatteessa juu, mutta ehkä kenties kuitenkin ei. Boikotoidaan Islantia, koska se boikotoi Euroopan suurinta taideprojektia, kaikesta politiikasta vapaata, seta-väen ikiomaa euroviisuskabaa.
PoistaPS Kun kumartaa yhtä, pyllistää toiselle. Kyllä on maailma mennyt hullunmyllyksi. Ei tiedä enää, mikä on poliittisesti korrektia. Haluan valittaa johonkin viralliseen elimeen asiasta.
PoistaVaikka me oltaisi skandinaavein
Poistaniin ei me olla skandaalein,
oma maamme on pyhä ja arvokas
ihan omana itsenään,
niin kauan kuin ruista ranteissa riittää
saa Suomen poika omaansa kiittää,
ja tyttöset hehkeinä kannustaa
omaansa henkensä pitimin.
Korjaan : on nyysitty... valtiollemme lappamaan
VastaaPoistaVaan sanonpa vielä senkin, että Arhinmäki ei ole ikuna persoonana herättänyt sympatioitani.
VastaaPoistaLahjakkaat suunnittelijat ovat meillä taiteilijoita, ja hinnat ovat sen mukaiset, hyvin kalliit. Meillä on aina kaikki kalliimpaa kuin esimerkiksi Saksassa.
VastaaPoistaMinulla on hyvä vertailukohde siskossani, joka käy joka kesä Suomessa ja ihmettelee kalliita hintoja, kerta kerran jälkeen, suurin piirtein kaikissa tuotteissa. Vain yhden tuotteen tai elintarvikkeen alhaista hintaa hän on ihmetellyt: suomalaisen silakan, joka on saksalaisen meillä mökillä vierailleen kokin asteikon mukaan luksuskala, maultaan lohta parempi. Tämä oli ajalta, jolloin silakkaa vielä sai ja se maksoi kolikoita. Lähetin siskolle joulupaketissa taaskin savustettuja pikkumuikkuja, säilykkeenä. Herkkua siellä.
Vastasin väärään väliin tuonne ylemmäs mm. silakoista.
VastaaPoistaAamuteeveessä keskusteltiin Kreikan talouden elpymisestä. Sillä menee nyt paremmin kuin Suomella. Espanjankin talous voi hyvin. Lieneekö eeuun avustuksilla minkäläinen osuus etelän talousten tervehtymiseen, vai ovatko opetelleet vain kurinpalautusta virkakoneistoihin? Pandemian jälkeen on turismi eteläisessä Euroopassa tuonut talouksiin virkistystä?
VastaaPoistaEeuun ansiosta ja Ukrainan hyväksi kauppasuhteemme Venäjään katkaistiin. Siinä Suomi hävisi miljardin, ellei toisenkin. Ei ihme, että talous sakkaa, kun hyvinvointivaltiomme ylläpidetään ja katetaan veloilla, ja osa niistä euroista lahjoitetaan vielä vieraiden valtioiden sotaan ja mm. jenkkien sotateollisuuden tulemiseen ja kasvattamiseen.
Hyviä syntipukkejahan valtiomme köyhtymiselle ovat sairaat ja työttömät. Osa huononevaan talouteen syyllisistä on myös kansalaisten viisastumisessa, ei osteta enää turhaa tavaraa.
Rompetta on yllin kyllin jokaisella nurkissaan.
Nooran viimeinen lause on kyllä totinen tosi. Minullekin, joka periaatteessa en osta turhaa ja käytän kaikki loppuun, enkä muutenkaan koreile kamppeillani - on niin helvetin paljon erilaisia hyväkuntoisia vaatteita kalsareista takkeihin, etten tiedä mitä niillä tekisin.
PoistaSuuren osan niistä olen saanut kyllä vuosien mittaan pojaltani, joka nykynuorten tavoin ostaa herkästi uusia.
Olen kuskannut vaatteita vuosien mittaan mökille periaatteella että käytän ne siellä loppuun, mikä on ihan fiksua sinänsä, mutta ei ne vaan lopu.
Niinpä viime kesänäkin kävin kaikki läpi ja vein ison säkillisen roskiin - se kyllä riipaisi vähän sielusta, sillä olisi niillä syksyn metsätöissä ollut vielä käyttöä…
Mutta kun en ehdi käyttää niitä loppuun tällä tahdilla. Pitäisi elää 200-vuotiaaksi, niin sitten ehkä, jos vähän törsäisi.
Rompetta on, niin että pahaa tekee kun huusholliaan katsoo sillä silmällä. On jopa uusia tuotteita, joita ei tule käytettyä.
PoistaNytkin on upo uusi pinkki helmiäiskoristeinen naisten taskumatti, jonka ajattelin laittaa siskon joulupakettiin, mutta sitten en laittanutkaan. Voi olla turhan vihjaava.
On myös upo uudet naisten pikkuhousut, kolmen paketissa, lahjaksi aiotut. Ostin vahingossa väärän kokoiset enkä nyt tiedä, mitä niillä voisi tehdä. En tunne läheisesti sen kokoista naisihmistä, jolle kehtaisi ne lahjaksi antaa ilman että luulee minun lähestyvän häntä intiimeissä merkeissä.
Paljon muutakin vanhaa kamaa on. Kirpputoripöytää perustaa olen ajatellut jo muutaman vuoden.
Siis vanhoja vaatteitahan voi todella vielä käyttää mökin pihatöissä, risusavotassa, halonhakkuussa ja vaikka liiterin maalaamisessa. Niitä onkin mökillä kaapit täynnä. Täytynee nyt vain saada aikaiseksi kunnon risusavotta ja maalaustalkoot. Tulevana vuonna tuohikuussa.
PoistaKunnioitettavaa Tapsa!
PoistaTässä taloudessa asuu tyyppi, joka ei myöskään osta mitään turhaa jota ei tarvitse nim.om. itselleen. Jos hän milloin osallistuu sukujuhliin, hautajaisiin ja häihin, silloin
käy ostamassa uuden paidan tai mitkä entiset tamineet kokee jo juhlaan sopimattomaksi.
Samoin meillä poika huolehtii Hesasta käydessään ukon vaatetuksesta.
Minä löydän hänelle joskus kirppareilta lähes käyttämättömiä laadukkaita pukineita risojen tilalle.
Ukko on kuin Linkolan Pentin inkarnaatio. Tosin ei
sentään yhtä julma mielipiteissään ihmiskunnasta, mutta kärkäs yhteiskuntakriitikko joka tapauksessa. Jos käy kaupassa, ostokset ovat ruisleipää ja omenoita- ja yksi saunaolut yksinkertaisimmillaan. :)
No, minä järkytän tämän tästä hänen mielenrauhaansa ostamalla ruokakaupasta kuin renesanssiruhtinatar kuunaan. Herkut kyllä maistuvat papallekin, vaikka ensin aina purpattaa. Uusia koneita tai autoa ei hankita, ennen kuin niitä ei enää kannata korjata.
Olen tietysti samaa mieltä siinä, että tuhlaamme luonnonvaroja, pilaamme vesistöt ja ilman kerskakulutuksella.
Mutta en pysty koko ajan elämään niukasti ja pieteetillä. Välillä pitää olla pikkasen ihanaa turhuuttakin.
Minua liikuttaa tuo Tapsan ilmaisu: ”- olisi niille syksyn metsätöissä vielä ollut käyttöä.” Varsinkin tuo syksyn metsätyöt on huima ilmaus stadilaishepulta. Siinä on syvyyttä!
PoistaNoora, renesanssiruhtinatar! Piirrät elävän kuvan teistä Linkola-Pehtoorin kanssa elämässä elämäänne. Viehätyin Linkolasta hänen habitustaan myöten hiljakkoin lukiessani taannoin hänen elämäkertaansa, Riitta Kylänpään kirjoittamaa.
PoistaKarskin kuoren alla oli herkkä sielu, joka itki lempimaisemiensa avohakkuita vuolain kyynelvirroin, ahdistuneena. Hän tosiaan eli niin kuin puhui, lukuunottamatta yhtä Teneriffan-matkaa, jonka hän teki ilmeisesti naisensa takia.
Tätäkään herraa ei saa ulkomaan matkoille mukaan, vaikka polvillaan kerjäisi. Neuvostoliitossa, Ruotsissa ja Virossa sentään nuorena kävimme yhdessä. Minulla on kyllä vapaus matkustaa minne haluan. Hän on opettanut minulle säästäväisyyttä ja järjestystä, minä taas olen saanut ukon lukemaan kirjallisuutta laidasta laitaan. Kaupunkitalvina hän lukee enemmän kuin minä.
PoistaJännä juttu, että nuorena olimme poliittisista touhuista täysin samoilla linjoilla. Minä olen pikkuhiljaa muuttanut näkökantojani, joita ukkeli ei voi ymmärtää. Hän ei ole vanhetessaan kääntänyt takkiaan. Emme kuitenkaan tulisia riitoja politiikasta saa aikaiseksi. No kerran piällysmies sanoi, että pitääkö hänen erota minusta poliittisten mielipiteitteni vuoksi. :)
VastaaPoistaIines, voisi siinä kuhina käydä ja hommat edetä jos me blogikamraatit tulisimme talkoisiisi sinua auttamaan.
Voisi kyllä olla, että alkaisimme filosofeeraamaan kesken risusavotan ja asiat saisivat sitä kyytiä, mikä risuille piti antaa. Liiteri ehkä tulisi maalattua, sillä se on hauskaa ja taiteellista puuhaa. - Toisaalta uskon, että työ luistaisi hienosti ja valmista tulisi myös työrintamalla.
VastaaPoistaApua, en pysty nyt keskittymään, kun Tuppurainen huutaa niin kauheasti television kyselytunnilla. Miksi aina pitää räksyttää, miksei koskaan edes koeteta rakentaa yhdessä sitä itse runtattua sotea. Kunpa joku panisi korkin Tuppuraisen kirkuvaan kitaan.