19.12.2024

Suomalaisen rasismin ilmentymä - nahkamunako?



Se juuri nyt on ikävää, jopa pelottavaa, millä tavalla jokaisella ikävällä kohulla pyritään ratsastamaan kohti auringonnousua ja miten jokaista kamalaa tapahtumaa käytetään hyväksi oman asian tai egon pönkittämiseen. Viis siitä, pysytäänkö  edes aina täysin totuudessa. Opportunismi kukkii, kun kannukset isketään lainahevosen kylkiin ja kohun laineilla ratsastetaan! 

Kiurun lyömisestä oltiin vähällä saada kunnon rodeo tähtiin, mutta niin vain kuivui sekin kokoon, kuin viinirypäle rusinaksi, ei tullut takkia eikä tuluskukkaroa. Ja jotain mätää tässä Lucia-kohussakin nyt on, sillä nyt tiedetään, että suuri osa Lucia-neidon saamista rasistisista herjaviesteistä saapui peräkkäin, tiheään tahtiin syöksemällä, ikään kuin sarjatulena. Pitäisikö katsoa ensin kulissin taakse ja ottaa vasta sitten suomalainen rasismi todesta?

Minusta poliisin tulisi tutkia tämä poikkeuksellinen viestitulva. Voisiko olla todennäköistä, että se on kampanjoitu ja suunniteltu  projekti? Onko se johdettu ulkomailta, jostakin puoluetoimistosta, jostakin ryhmästä käsin? Ovatko asialla hakkerit, koululaiset? Nörtit? Jotenkin yhdistän tämäntyyppisen sarjatuliviestinnän nuoriin  tai ulkomaille. 

Tuntuu perin oudolta, että suomalaiset aikuiset, lukutaidottomiksi sanotut tyhmät persut  lähettelisivät yhtäkkiä hyvin nopeassa tahdissa tuhansia vihaviestejä jollekulle Lucia-neidolle, jonka nimeä tuskin osaavat kirjoittaa? Vai miten se määrittely meni? En ole nähnyt näitä viestejä, mutta olen miettinyt, voisivatko ne olla koulukiusaustyyppistä tuotantoa. 

Sarkasmi sikseen. Faktaa on se, että joidenkin kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomi on nimittäin maailman vähiten rasistisimpia maita. On todettu myös, että Suomessa asuvat maailman onnellisimmat maahanmuttajat. Näitä vastaansanomattomia tosioita vasten uskallan siis epäillä Lucia-neidon saamien vihaviestien tulkintaa Suomen kauheasta rasismista. 

Rasismia varmasti on, mutta on myös tarkoitushakuista kiihkoilua ja väärää tulkintaa rasismiksi. Voi myös kysyä, pidämmeko me kantasuomalaiset itse yllä synnyttämäämme myyttiä suomalaisten rasistisuudesta. Voisiko oikeasti olla totta, että tuhatmäärin viestejä tulisi ympäri maata, eri puolilta, aikuisilta suomalaisilta kansalaisilta? Eivätkö ne silloin tulisi tipoittain, eri aikoina? 

Asiaa ei saisi nyt jättää tähän ilman tutkintaa. En yksinkertaisesti usko laajamittaiseen suomalaiseen rasismiin. 

(Kuva William Herbert Dunton)

13.12.2024

Eipäs joulutella!



Ruotsissa teräsjätti SSAB kehottaa henkilöstöään jättämään jouluntoivotukset sikseen. Henkilöstöhallinto ohjeistaa työntekijöitä sanomaan kollegoille jouluttelujen sijaan ”god helg” eli ”hyviä vapaita” tai ”hyviä lomapäiviä”. 

Helsingin Sanomat kertoo, että työkavereille ei myöskään tule huikata lomille lähtiessä, että nähdään ”joulun jälkeen” vaan nähdään ”lomien jälkeen” tai  ”vuoden alussa”.


Tällainen inklusiivinen kielenkäyttö on tavallaan ymmärrettävää, sillä sillä pyritään monikulttuurisen ympäristön erilaisten tapojen ja kulttuuristen käytäntöjen tasaamiseen. Esimerkiksi SSAB:llä on 14 500 työntekijää yli 50 maasta. Eri asia sitten on, missä määrin tällainen tasaistaminen latistaa kulloistakin kulttuuria ja tuoko se tilalle tyhjän aukon vai kenties jotakin lisäarvoa. 


Erikseen mietittävä asia on se, onko meillä  sellaisia kulttuureja ja tapoja, joiden alta väistetään ja joita ei kyseenalaisteta samalla tavoin kuin omat perinteet ja tavat, onko meillä kulttuureja, joita suvaitaan suvaitsemalla ja joiden yhdenvertaisuuksien puutteeseen hyvätkään ihmiset eivät eväänsä väräytä ja joihin siis jopa alistutaan - viittaan paljon muuhunkin kuin presidentti Tarja Halosen huivittumiseen arabimaissa ja yhdenvertaisuusvaltuutetun hiljaisuuteen pikkutyttöjen silpomismatkojen  ja kaavuttamisten edessä. Jos näin on, koko joulunajankin tasaistaminen saattaa herättää voimakkaita kielteisiä tunteita ja jopa aggressiivisuutta.


Itse kaipaan kadottamistamme kulttuurisista jouluperinteistä erikoisesti koulujen tiernapoikien esittämiä joulujuhlakuvaelmia. Mikä kohokohta koulun joulujuhlassa, kun Vesalan Mikko, Römppäsen Tapani sekä Vilholan Riku kajauttivat miekat koholla kirkkaat pojanäänensä raikuvaan lauluun:

Hyvää iltaa, hyvää iltaa
Itse kullekin säädylle
Sekä isännill' että emännill'
Jokaiselle kuin talossa on
Ja me toivotamm' ja me toivotamm'
Onnellista ja hyvää joulua
Ja sitä taivaallista ystävyyttä
Joka meidän kaikkeimme ylitse käy

Herootes hän se ajoi
Hevoisillaan ja ratsuillaan
Herootes hän se ajoi
Hevoisillaan ja ratsuillaan
Siihen asti kun hän tuli
Murijaanein maalta
Siihen asti kun hän tuli
Beetlehemin tykö.





3.12.2024

Oodi ilolle!

 


No nyt on Oodissa kohta vilinää, itsenäisyyspäivän kunniaksi. Etelä-Suomen Vasemmistonuoret järjestävät lukupiirin Oodissa samaan aikaan kuin äärioikeiston Sinimustat-järjestö. Hienoa! Tämä on oikea askel yhteisöllisyyteen, jota olen useassa kommentissani peräänkuuluttanut ja jota presidentti Stubbkin korostaa itsenäisyysjuhlan teemana. Ja mikäs sen lisäksi parempi harrastus kuin kirjallisuus kaikille äärilaidoille niin oikealla kuin vasemmallakin. 

Olisi kiinnostavaa saada vaikka jälkikäteenkin kuulla, mitä kirjoja piirit käsittelivät tahoillaan ja miten syvällisesti kirjallisuuteen perehdytään. Olisiko uusi Pajtim Statovicsin lehmäkirja? Kaikkein hienointa nimittäin olisi, jos piirit keskustelisivat yhdessä samasta kirjasta. Se olisi sellaisen dialogin täyttymys, jonkalaista olen itsekin aina toivonut. Debatit kalpevat dialogin rinnalla. Ja Suomen kansa ilahtuisi, kun jotain kivaa tapahtuisi, eikä aina valittaisi puolia ja tapeltaisi.

Aikamoista kähinää käydään mediassa nyt siitäkin, että kansanedustajia on kieltäytynyt osallistumasta tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Ihmettelen tätä kohkaamista suuresti. Onhan kautta vuosien näitä kieltäytyjiä ollut vähän joka leiristä. Mm. Li Andersson kieltäytyi juhlista vuonna 2015, koska ei pitänyt pukuloistosta. Hänellä oli sanojensa mukaan ”muuta tekemistä”. En muista siitä käydyn kummoistakaan keskustelua. Teuvo Hakkarainenkin taisi kieltäytyä joskus, mutta ei kai siitäkään silloin keskusteltu, vaikka Hakkarainen muuten esiintyikin otsikoissa. Persut olivat kokonaisuutena tuolloin vielä Hakkaraista lukuunottamatta aika harvinainen ja vaaraton näky, mikäli oikein muistan.

Kiinnostuneena odotan nyt kohistua  612-marssia, jota mainitaan avoimen fasistiseksi ja rasistiseksi tapahtumaksi. Mitenkähän se fasismi ja rasismi ilmenee? Jos se on rasistinen, se pitää tietysti estää, marssijat kuljettaa bussikyydillä putkaan ja viime kädessä sanktioida tuomioin. 

Vaan entä jos se ei olekaan?  Jos se onkin vain isänmaallinen marssi? Onko isänmaallisuus etnonationalismia, tuomittavaa rasismia?  Jospa marssi sujuu yhtä rauhallisesti kuin Elokapinan istunnot, joissa vain poliisilla on fyysistä työtä?