Se juuri nyt on ikävää, jopa pelottavaa, millä tavalla jokaisella ikävällä kohulla pyritään ratsastamaan kohti auringonnousua ja miten jokaista kamalaa tapahtumaa käytetään hyväksi oman asian tai egon pönkittämiseen. Viis siitä, pysytäänkö edes aina täysin totuudessa. Opportunismi kukkii, kun kannukset isketään lainahevosen kylkiin ja kohun laineilla ratsastetaan!
Kiurun lyömisestä oltiin vähällä saada kunnon rodeo tähtiin, mutta niin vain kuivui sekin kokoon, kuin viinirypäle rusinaksi, ei tullut takkia eikä tuluskukkaroa. Ja jotain mätää tässä Lucia-kohussakin nyt on, sillä nyt tiedetään, että suuri osa Lucia-neidon saamista rasistisista herjaviesteistä saapui peräkkäin, tiheään tahtiin syöksemällä, ikään kuin sarjatulena. Pitäisikö katsoa ensin kulissin taakse ja ottaa vasta sitten suomalainen rasismi todesta?
Minusta poliisin tulisi tutkia tämä poikkeuksellinen viestitulva. Voisiko olla todennäköistä, että se on kampanjoitu ja suunniteltu projekti? Onko se johdettu ulkomailta, jostakin puoluetoimistosta, jostakin ryhmästä käsin? Ovatko asialla hakkerit, koululaiset? Nörtit? Jotenkin yhdistän tämäntyyppisen sarjatuliviestinnän nuoriin tai ulkomaille.
Tuntuu perin oudolta, että suomalaiset aikuiset, lukutaidottomiksi sanotut tyhmät persut lähettelisivät yhtäkkiä hyvin nopeassa tahdissa tuhansia vihaviestejä jollekulle Lucia-neidolle, jonka nimeä tuskin osaavat kirjoittaa? Vai miten se määrittely meni? En ole nähnyt näitä viestejä, mutta olen miettinyt, voisivatko ne olla koulukiusaustyyppistä tuotantoa.
Sarkasmi sikseen. Faktaa on se, että joidenkin kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomi on nimittäin maailman vähiten rasistisimpia maita. On todettu myös, että Suomessa asuvat maailman onnellisimmat maahanmuttajat. Näitä vastaansanomattomia tosioita vasten uskallan siis epäillä Lucia-neidon saamien vihaviestien tulkintaa Suomen kauheasta rasismista.
Rasismia varmasti on, mutta on myös tarkoitushakuista kiihkoilua ja väärää tulkintaa rasismiksi. Voi myös kysyä, pidämmeko me kantasuomalaiset itse yllä synnyttämäämme myyttiä suomalaisten rasistisuudesta. Voisiko oikeasti olla totta, että tuhatmäärin viestejä tulisi ympäri maata, eri puolilta, aikuisilta suomalaisilta kansalaisilta? Eivätkö ne silloin tulisi tipoittain, eri aikoina?
Asiaa ei saisi nyt jättää tähän ilman tutkintaa. En yksinkertaisesti usko laajamittaiseen suomalaiseen rasismiin.
(Kuva William Herbert Dunton)
Näen tässä Lucia -keississä että kyse on "maalittamisesta"; suoraan kuin oppikirjasta. Silloinhan viestit - kuten Iines oivallisesti huomaa - tulevat nimenomaan "peräkkäin, tiheään tahtiin syöksemällä, ikään kuin sarjatulena". Mutta taas uskomatonta tietämättömyyttä edustaa tämä ihmettely, että "Tuntuu perin oudolta, että suomalaiset aikuiset, lukutaidottomiksi sanotut tyhmät persut lähettelisivät yhtäkkiä hyvin nopeassa tahdissa tuhansia vihaviestejä jollekulle Lucia-neidolle" etc., koska he nyt ainakin kirjoitustaitoisia ovat, koska maalittamisen juuri he some-palstoille ovat tuoneet, vrt. Suomen Sisun veteraanit. Voisin väittää - tai jos niin väittäisin niin ainakaan en täysin väärässä olisi - että Suomen ammattitaitoisin ja taidon huippuunsa virittänyt maalittaja - Johan Bäckman - tämän taidon oppi heiltä.
VastaaPoistaMutta antaa olla.
Suomessa (tai varmaan missä maassa tahansa?) kun kysyy rasisteilta, että onko tässä maassa rasismia, niin vastaavat ettei tietenkään ole. (Vankiloissa istuvilta kun kysyy minkä takia he siellä lusivat, niin n. 90 % heistä sanoo että syyttömästi.) Kun ”vääränväriseltä” ihmiseltä Suomessa kun kysyy onko hän kokenut rasismia, kyllä vastaus on että ”kyllä". Ja usein vielä lisämääreellä "päivittäin”.
Mutta en usko että tämä sitä tarkoitaa, että enemmistö suomalaisista rasisteja olisivat. En usko.
Loppukevennys:
Kysymyksen ”Mistäs kaukaa sitä tullaan?” tilalla voisi kysyä että "Oletkos sinä Afrikasta kotoisin, kun olet noin musta?” Tähän jos saa myöntävän vastauksen - ja ihme on jollei saisi? - niin voisi sitten yhdessä päivitellä hänen kanssaan miten ovat vaihtelevia säät tähän aikaan vuodesta, ja voi voi miten kahvi on kallista mutta suklaa vielä kalliimpaa, ja Heikki Silvennoinenkin sitten kuoli, onneksi me ollaan terveitä ja joulu on kohta ja kinkkua saa... Tällainen kevyt Small talk (= huulenheitto) olisi aikamoinen harppaus kaukaisen muukalaisen kotouttamisessa.
(... joo joo, lupaan hiljentyä vähäksi aikaa taas... )
Minun luottamukseni rasismin määrittelyyn kuoli silloin, kun luin tummaihoisten haastatteluja. He laskivat rasismiksi mm. tyypillisen suomalaisen kysymyksen: ”Mistäs sitä tullaan” tai ”Mistä olet kotoisin”. Se on perisuomalainen hieman kömpelö, mutta ystävällinen keskustelunaloittamistapa.
VastaaPoistaToinen esimerkki: varsin yleisesti rasismiksi lasketaan se, ettei tummaa ihmistä valita työhön tai edes työhaastatteluun. Jonkun pitäisi kiireesti valistaa maahanmuutajia siitä, ettei sekään ole automaattiasetuksella rasismia, koska vielä useampi kantasuomalainen valkoihoinen saa saman kohtelun. Rasismiksi ei voi muutenkaan tulkita valkoihoisen valintaa ohi tummaihoisen, jos valkoihoinen on koulutukseltaan ja kieleltään tummaihoista sopivampi tehtävään. Esimerkiksi sairaanhoitotyössä kieltä on osattava lähes täydellisesti potilasturvallisuusen vuoksi.
Tätä rataa. Maailmalla pitäisi olla yhtäläiset kriteerit siitä, mikä oikeasti on rasismia. Rasismilla oikeasti ratsastetaan meillä, sillä olemme itse luoneet myytin erityisen rasistisesta Suomesta.
Älä, Mikis, sivuuta kansainvälisiä linkkejäni tekstissä. Kyllä ne ovat valideja tutkimuksia, pätevämpiä kuin se EU:n suppea rasismitutkimus, jossa valtaosa EU-maista jätettiin pois ja jonka rasisminmäärittelystä ei ole tietoa.
Kun puhut "vastaansanomattomista tosioista" ja tiedät, että rasismilla "oikeasti" ratsastetaan meillä, voisitko vähän myös avata noita linkkaamiasi kansainvälisiä tutkimuksia? Miten ne on toteutettu? Mitä on kysytty ja keneltä? Linkkejä on niin ikävä klikkailla. Sen tiedän, että tutkimustulos onnellisimmista maahanmuuttajista on aika vanha. Suomen maahanmuuttotilanne oli vuosina 2005 - 2017 erilainen kuin tällä hetkellä.
VastaaPoistaLyhyesti,
Poista1. ensimmäinen linkkiviite on vuotuinen Best Countries -raportti, joka on U.S. News and World Reportin, BAV Groupin ja Pennsylvanian yliopiston Wharton Schoolin yhteinen hanke. Vastaajia tässä kyselyssä on 17 000, 36 eri maasta.
2. toinen linkkiviite on World Values Survey eli kansainvälinen tutkimusohjelma, joka tutkii "sosiaalisia, poliittisia, taloudellisia, uskonnollisia ja kulttuurisia arvoja", kuten rotu, suvaitsevaisuus ja rasismi. Tässä WVS-kyselyssä vastaajilta yli 80 maasta kysytään kymmeniä kysymyksiä, joista yksi on sellainen, jossa vastaajia esimerkiksi pyydettiin tunnistamaan ihmistyyppejä, joita he eivät haluaisi naapuriksi.
Tarkempia tietoja halutessasi pääset, Anonyymi, ehkä näistä tiedoista itse syvemmän annin ääreen. Mutta noin ne tulokset ovat näiden tutkimusten mukaan.
Miksi nämä kansainväliset tulokset eivät olisi päteviä, jos EU-tutkimus, jossa vastaajia oli vain 6 700 ihmistä 13 maasta, tulee erisuuntaiseen tulokseen?
Lisään edelliseen kommenttiini vielä sen, että tuota Eu-tutkimusta, johon meillä kovin mieluusti nojataan todisteena Suomen rasismista, on moitittu kyllä siitä, että se pohjaa liikaa tuntoihin, siihen miten asia on koettu, eikä esimerkiksi todellisen tilanteen syrjivyyteen.
PoistaTästä mainituista EU-tutkimuksesta nousi esille nimittäin mm. se seikka, että eniten Suomessa rasismia koettiin työhönottotilanteissa, eli työtä ei saatu tai haastatteluun ei päästy, - eli näihin samoihin asioihin, joista vaaleaihoisemmat kantasuomalaiset kärsivät todennäköisesti vielä useammin.
En ota kantaa siihen, kuinka "päteviä" minkäkin tutkimuksen tulokset ovat. En usko kykyyni arvioida sitä - vallankaan, kun en ole lukenut tutkimuksia.
PoistaYlimalkaisesta referaatistasi päätellen et ole sinäkään lukenut itse tutkimuksia. Ei siinä mitään, harvapa on. Mutta millä kompetenssilla sinä julistat "vastaansanomattonia tosioita"? Ei sinun uskomuksesi muutu tosiasiaksi, vaikka sanoisit sen usein.
Korostat tämän tästä vahvaa uskoasi tieteeseen ja tutkimukseen. Kuitenkin oma asenteesi on kaukana tutkijan asenteesta. Tutkimus kyseenalaistaa omat lähtökohtansa, kysymyksenasettelut, tulosten tulkinnan, pohtii tutkijan asennetta. Tiede korjaa itse itseään, pyrkii objektiivisuuteen mutta myöntää virheen mahdollisuudet. Jos luonnontieteellinen tutkimuskaan ei tuota kiistatonta tietoa, miten humanistinen tutkimus tuottaisi?
Jos pyrit älyllisyyteen, kaiva ne alkuperäiset tutkimukset esiin. Älä googlaa referaatteja tai Suomen Uutisten mielipidekirjoituksia tutkimuksista. Vertaile tutkimuksia. Miten on mahdollista, että toisessa tutkimuksessa Suomi on rasistinen ja toisessa kuuluu vähiten rasistisiin maihin? Sellainen analyysi olisi kiinnostavampaa kuin poliittinen julistus.
Anonyymi, en minä lue Suomen Uutisia enkä referaatteja. En luota mihinkään poliittiseen julkaisuun miltään suunnalta. Totuus on aina niiden välissä, siellä jossain. Ihmettelen hieman halpaa heittoasi, jonkalaista en olisi odottanut sinulta.
PoistaYlipäänsä ajattelen niin, että jos rasismitutkimuksissa tutkitaan vain oletuskohteita, saadaan esille lähinnä tuntemuksia, ei aina faktiivisia tilanteita. Pitää tutkia myös mahdollisen rasismin tekijöitä, erilaisia ihmisiä, kansalaisia juuri kuten nuo linkkaamani yliopistolliset tutkijat tekivät. Mahdollinen rasismihan on tekijöissä, ei kohteissa, joiden kertomukset ovat paitsi tietenkin tosia, myös henkilökohtaisia tuntemuksia, tunteita, oletuksia.
Ja ensin pitää olla selkeä määritelmä, mitkä teot ovat rasismia, mikä on rasismia ja sitten katsoa, tehdäänkö sitä, eikä vain koetaanko sitä.
Esimerkkinä tositapaus: somalitaustaisen koulupojan rasistihuuto kantasuomalaisopettajalle, kun tämä ei totellut pojan käskyä nostaa pojan kynä lattialta, vaan käski pojan poimia kynänsä itse. Jos vain poika olisi tutkimuksen kohde, tulos saattaisi vääristyä. Tämä EU-tutkimus kysyi käsittääkseni vain oletuskohteilta tuntoja ja tunnelmia.
Et lue referaatteja. Oletko siis lukenut tuon tutkimuksen, jossa suomalaiset kuuluivat vähiten rasististen joukkoon?
PoistaNyt sivuutat, arvoisa Anonyymi, kokonaan kommenttini ydinsisällön kiinnittämällä huomion käyttämällä keksaistua epäkohtakorttia.
PoistaUutislehtien artikkelit ovat käteviä ja täysin päteviä lähdeviitteitä keskusteluun. Blogi ei pyri tieteelliseen debattiin vaan vuorovaikutteiseen dialogiin, jossa voi esittää monenlaisia ajatuksia.
Lehden tulee toki olla puolueeton ja luotettava julkaisu, jollaisia viitteitä pyrin käyttämään. En linkkaa poliittisiin julkaisuihin enkä epämääräisiin somemerkintöihin, jotka ovat mielipiteitä. Uutislehtien artikkelit eivät ole mielipiteitä.
En ymmärrä, mitä tarkoitat keksaistulla epäkohtakortilla. Uutislehtien artikkelien pohjalta voi toki mainiosti käydä blogijutteluita. Vastaansanomattomista tosioista puhumista sopii harrastaa poliittisessa kielenkäytössä. Väitteen uskottavuus vain kärsii aika tavalla, kun käy ilmi, miten hatarasti tutkimukseen on perehtynyt. Puolueettomien julkaisujen uutisartikeleissa tutkimustulosta tuskin luonnehditaan noin.
PoistaSuomen Uutiset mainitsin siksi, että löysin vain sieltä mainitsemasi tiedon naapurikysymyksestä. Googlasin varmaan laiskasti.
Rasismitutkimuksissa lienee sama haaste kuin koulukiusaamistutkimuksissa. Kiusaamista kokeneita ja kiusaamista nähneitä on paljon, kiusaajiksi tunnustautuvia vähän. Kiusaajatkin osaavat rastitella, että on hyvä, jos kaikkia kohdellaan yhtä kivasti. Lisäksi kiusatuista osa kiusaa itsekin. Nähdäkseni sama pätee myös rasismiin. Arabit haukkuvat kurdeja ja kurdit palestiinalaisia, serbit kroaatteja, valtaväestöväki somaleja, somalit venäläisiä, kaikki homoja ja lihavia. Näin nuorison keskuudessa. Rasismi on verkko.
Henkilökohtainen kokemukseni on, että rasistinen kielenkäyttö on kymmenessä vuodessa lisääntynyt. En silti väitä, että kokemukseni olisi totuus.
Keksaistu epäkohtakortti = kommentissani oli mielestäni paljon tärkeitä näkökohtia, jotka perustelivat esittämääni asiaa. Sivuutit ne kaikki ja kuittasit vaivannäköni negatiivisella huomiolla aika epäystävällisesti. Minusta tällainen tyyli ei ole erityisen rakentavaa eikä keskustelua edistävää.
PoistaEn todellakaan lue Suomen uutisia, en edes tunne sen tyyliä. Tiedän vain, että se on perussuomalaisten lehti.
PoistaMainitsemani esimerkki on poimittu suoraan tuosta linkkaamastani englanninkielisestä viitteestä - kannattaa tarkistaa. Linkkaamani tutkimus tunnetaan muuallakin, mm. Helsingin Sanomien keskusteluissa, joita eniten yleiskeskusteluista seuraan. Somessa, esimerkiksi X:ssä käytäviä keskusteluja en seuraa, koska ne ovat täysin holtittomia ja täynnä sekä vasemmiston että oikeiston esittämää vihaviestintää toisiaan kohtaan.
Sanotaan Hesarin ja Ylen keskusteluista mitä tahansa - itsekin olen sanonut - niin niissä ihmisillä on sentään jokin itsekritiikki tallella.
Oma tuntemukseni mustan Lucian valintaan oli siis seuraava: kun kuulin asiasta ekaa kertaa uutisista, ajattelin hymähtäen että no niin… nyt ne yrittävät näyttää tässäkin asiassa hyvyyttään ja edistyksellisyyttään, sehän on paremmissa porvarillisissa piireissäkin nyt muotia…
VastaaPoistaKun sitten perehdyin asiaan hieman tarkemmin eli luin uuden Lucian taustasta yms, niin totesin, että mikä ettei… kyllä hän tittelinsä on ansainnut.
Hänhän on oikeastaan erinomainen valinta siinäkin suhteessa, että valinta herätti myös suomenkielisen median kiinnostuksen.
Harvaapa Luciaa tunnetaan tai muistetaan myöhemmin, mutta tämä Lucia jää historiaan.
Markkinamies minussa nyökkäilee tyytyväisenä.
Minustakin tämänkertainen Lucia on suloinen ilmestys. Hänellä on avoin ja iloinen katse ja hän laulaa puhtaasti. Aivan oikea valinta.
PoistaSiksipä juuri tämä kohu tuntuukin suureksi osaksi masinoidulta operaatiolta. Moni seikka puhuu sen puolesta. Valtaosa suomalaisista taatusti pitää hänen olemuksestaan ja tavastaan olla valontuoja.
Asiasta onkin käsittääkseni käynnissä poliisitutkimus. Ehkä tuloksista kuullaan joskus, ehkä ei.
Jos rasismi käsitetään näin kuin tässä määritelmässä, niin olen itsekin ollut sen kohteena:
VastaaPoista”Rasismi käsitteenä tarkoittaa oletetun ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät.”
Kuten tunnettua olin takavuosina töissä Ruotsissa useaankin otteeseen, kuvittelin jopa jääväni sinne, mutta kohtalon oikusta palasin Suomeen.
Luin vähän aikaa sitten lehdestä, että suomalaisia karsastetaan Ruotsissa edelleen. Jo minun aikanani osaksi vanhentuneet stereotypiat elävät edelleen.
Tunnen vuosikymmeniä Ruotsissa eläneitä suomalaisia, eikä heistä yksikään pidä itseään ruotsalaisena, suomalaisia he ovat, perkele. Niin minuakin pidettiin aina suomalaisena, Ruotsissa elävänä suomalaisena.
Siitä huolimatta en ikinä tuntenut kokevani rasismia, vaikken puhunut edes muumiruotsia vaan takeltelevaa kouluruotsia vahvalla suomiaksentilla.
Niinpä luulen, ettei kotoutuminen tarkoita suomalaiseksi muuttumista, vaan ihmisen hyväksymistä osaksi yhteiskuntaa sellaisena kuin hän on.
Minäkin olin useana kesänä Ruotsissa töissä, useimpina opiskelukesinä. Hotellissa emännän apulaisena ja huoneiden siivoojana ja tavaratalon varastolla täyttämässä tavarataloon meneviä häkkejä. Siellä olivat edustettuina kaikenväriset kansallisuudet ja kulttuurien sekamelska.
VastaaPoistaKyllä minä koin kerran selkeän rasistista kohtelua suomalaisena. Olen kertonut täällä varmaan muutamankin kerran, miten olin palaamassa yövuorosta hotellin leveitä rappusia alas. Niillä istuskeli ruotsalaisia nuoria miehiä, ja he tarttuivat minuun kiinni ja alkoivat jutella jotain. Vastasin jotakin ruotsiksi, ja minuun tarttunut nuori mies sysäsi minut luotaan ja sylkäisi suusta että är du en finne, pthyi. No, onneksi siinä turvattomassa tilanteessa olin finne.
Voihan olla, että jäbät säikähtivät, että kohta tulee pari synkeää suomipoikaa kyselemään, että kuka teistä fröökynoista ahdisteli meidän systeriamme…
PoistaNyt kun nimittäin mietin, niin minua ei ikinä pelottanut kulkea Tukholman öisillä kaduilla. Vaikken puukkoa mukana kantanutkaan.
Entäs sitten ikärasismi. Vai onko se vain kansankielellä rakennettu olematon sana. Kattaako yleinen rasismi myös ikärasismin. Miksi yleensäkin rasismista puhutaan ja siihen vedotaan paljon, mutta ikärasismista enemmäkin vaietaan. Luetaanko se vain hiljaiseksi rasismiksi.
VastaaPoistaPunaisessa saaressa
levon aika.
Ihmisyyden saareen
matkaa tehden.
Inhimillisyyden saari
eväitä antaa.
Muuttuvalla matkalla
matka jatkuu.
Alkuun palaaminen
lopun arvoituksellisuus.
Kuvasta tulee mieleen rodeon raakuus, kiusaamisen raakuus.
Minä näen siinä Tytti Tuppuraisen Rasismi-nimisen ratsun selässä. Hän haluaisi ratsastaa hevosella tähtiin, mutta hevonenpa ei alistu Tytin komentoon, vaan haluaa heittää tyypin pois selästään pärjäämään vaan ihan omin avuin matkallan tähtiin.
PoistaAnteeksi, Mikis, mutta raivokas purkauksesi huvitti minua.
VastaaPoistaTeoriaan viehättyneenä, et voi hyväksyä, että Johan Bätman ja Vladimir Len....Putin ovat seuraava aste sosialismin kehittymisessä kohti kommunismia. Siis ihan umpivinttikommareita.
Kuinka väärässä Marx olikaan sosialismin kehittymisessä. Hänen puolustuksekseen voi kuitenkin sanoa, että kuoli jo mitälie 1800-luvun puolessavälissä. Heh, teollisuutta ei juuri edes ollut silloin, Karl-pojan on täytynyt vetää huumeita!
Muistakaapa, että Mannerheimkin oli sellainen afrikkalainen, miksi niitä sanotaan, mustaanvivahtava, elikkäs neppari. Ainakin yleisradion irvailukommediassa. - Presidentiksi tultuaan: Carl Gustaf lausui ne kuuluisat sanansa: "Ugala Pugala, Keihäs!"
VastaaPoistaMuistan tämän Mustan Mannerheimin. Mikä ihmeen älynväläys se oikein oli? Nykywokessa se olisi tietysti kulttuurista omimista. Silloin joku luuli varmaan elokuvallaan saavansa ihmiset ajattelemaan ennakkoluulottomasti ja kulttuureita lähentävästi? Vai mikä se idea oli?
PoistaTarkoitus oli, näin luulen, saada aikaan suuri kohu suomalaisten rasismista. Pettymys olikin suuri, kun kukaan ei korvaansa lotkauttanut koko jutulle. Se oli niin umpisurkea, ettei kukaan edes suuttunut.
PoistaHuomasin kyllä, että jokunen vuosi sitten joku yritti muistuttaa, miten Musta Mannerheim muka järkytti lintukodossaan asuvia karvakorvaisia suomalaisia, mutta sekin yritys jäi suutariksi.
Ehdottaisin että tekisivät seuraavaksi filkan valkoisesta Idi Aminista, joka puhuu muumiruotsia savolaisittain viäntäen.
On oikeastaan kumma, etteivät Putikan trollit ole tarttuneet kunnolla siihen, että Mannerheim palveli valtaosan urastaan Venäjän keisarillisessa armeijassa.
PoistaIlman Venäjän vallankumousta ja siihen kytkeytyvää punakapinaamme emme tietäisi koko äijästä mitään. Armeijamme ylipäällikkönä sotavuosina olisi ollut Taavetti Laatikainen.
Iltauutisissa tv:ssä Tytti Tuppurainen loihe mikrofonille lausumaan sovinnon sanoja Orpon hallitukselle ja valoi uskoa ja toivoa Ukrainalle.
VastaaPoistaOmat kansalaiset ja heidän huomiointinsa eivät ilmeisesti ole ensisijaisijaisina ajatuksissa?
Kappas vaan. Eduskunnan kyselytunnilla eilen Tuppurainen toivotti Purra-tontulle ja hallituksen muille tontuille hyvää joulua kädessään saksella leikattuja lumihiutaleita.
Poista