Se juuri nyt on ikävää, jopa pelottavaa, millä tavalla jokaisella ikävällä kohulla pyritään ratsastamaan kohti auringonnousua ja miten jokaista kamalaa tapahtumaa käytetään hyväksi oman asian tai egon pönkittämiseen. Viis siitä, pysytäänkö edes aina täysin totuudessa. Opportunismi kukkii, kun kannukset isketään lainahevosen kylkiin ja kohun laineilla ratsastetaan!
Kiurun lyömisestä oltiin vähällä saada kunnon rodeo tähtiin, mutta niin vain kuivui sekin kokoon, kuin viinirypäle rusinaksi, ei tullut takkia eikä tuluskukkaroa. Ja jotain mätää tässä Lucia-kohussakin nyt on, sillä nyt tiedetään, että suuri osa Lucia-neidon saamista rasistisista herjaviesteistä saapui peräkkäin, tiheään tahtiin syöksemällä, ikään kuin sarjatulena. Pitäisikö katsoa ensin kulissin taakse ja ottaa vasta sitten suomalainen rasismi todesta?
Minusta poliisin tulisi tutkia tämä poikkeuksellinen viestitulva. Voisiko olla todennäköistä, että se on kampanjoitu ja suunniteltu projekti? Onko se johdettu ulkomailta, jostakin puoluetoimistosta, jostakin ryhmästä käsin? Ovatko asialla hakkerit, koululaiset? Nörtit? Jotenkin yhdistän tämäntyyppisen sarjatuliviestinnän nuoriin tai ulkomaille.
Tuntuu perin oudolta, että suomalaiset aikuiset, lukutaidottomiksi sanotut tyhmät persut lähettelisivät yhtäkkiä hyvin nopeassa tahdissa tuhansia vihaviestejä jollekulle Lucia-neidolle, jonka nimeä tuskin osaavat kirjoittaa? Vai miten se määrittely meni? En ole nähnyt näitä viestejä, mutta olen miettinyt, voisivatko ne olla koulukiusaustyyppistä tuotantoa.
Sarkasmi sikseen. Faktaa on se, että joidenkin kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomi on nimittäin maailman vähiten rasistisimpia maita. On todettu myös, että Suomessa asuvat maailman onnellisimmat maahanmuttajat. Näitä vastaansanomattomia tosioita vasten uskallan siis epäillä Lucia-neidon saamien vihaviestien tulkintaa Suomen kauheasta rasismista.
Rasismia varmasti on, mutta on myös tarkoitushakuista kiihkoilua ja väärää tulkintaa rasismiksi. Voi myös kysyä, pidämmeko me kantasuomalaiset itse yllä synnyttämäämme myyttiä suomalaisten rasistisuudesta. Voisiko oikeasti olla totta, että tuhatmäärin viestejä tulisi ympäri maata, eri puolilta, aikuisilta suomalaisilta kansalaisilta? Eivätkö ne silloin tulisi tipoittain, eri aikoina?
Asiaa ei saisi nyt jättää tähän ilman tutkintaa. En yksinkertaisesti usko laajamittaiseen suomalaiseen rasismiin.
(Kuva William Herbert Dunton)
Näen tässä Lucia -keississä että kyse on "maalittamisesta"; suoraan kuin oppikirjasta. Silloinhan viestit - kuten Iines oivallisesti huomaa - tulevat nimenomaan "peräkkäin, tiheään tahtiin syöksemällä, ikään kuin sarjatulena". Mutta taas uskomatonta tietämättömyyttä edustaa tämä ihmettely, että "Tuntuu perin oudolta, että suomalaiset aikuiset, lukutaidottomiksi sanotut tyhmät persut lähettelisivät yhtäkkiä hyvin nopeassa tahdissa tuhansia vihaviestejä jollekulle Lucia-neidolle" etc., koska he nyt ainakin kirjoitustaitoisia ovat, koska maalittamisen juuri he some-palstoille ovat tuoneet, vrt. Suomen Sisun veteraanit. Voisin väittää - tai jos niin väittäisin niin ainakaan en täysin väärässä olisi - että Suomen ammattitaitoisin ja taidon huippuunsa virittänyt maalittaja - Johan Bäckman - tämän taidon oppi heiltä.
VastaaPoistaMutta antaa olla.
Suomessa (tai varmaan missä maassa tahansa?) kun kysyy rasisteilta, että onko tässä maassa rasismia, niin vastaavat ettei tietenkään ole. (Vankiloissa istuvilta kun kysyy minkä takia he siellä lusivat, niin n. 90 % heistä sanoo että syyttömästi.) Kun ”vääränväriseltä” ihmiseltä Suomessa kun kysyy onko hän kokenut rasismia, kyllä vastaus on että ”kyllä". Ja usein vielä lisämääreellä "päivittäin”.
Mutta en usko että tämä sitä tarkoitaa, että enemmistö suomalaisista rasisteja olisivat. En usko.
Loppukevennys:
Kysymyksen ”Mistäs kaukaa sitä tullaan?” tilalla voisi kysyä että "Oletkos sinä Afrikasta kotoisin, kun olet noin musta?” Tähän jos saa myöntävän vastauksen - ja ihme on jollei saisi? - niin voisi sitten yhdessä päivitellä hänen kanssaan miten ovat vaihtelevia säät tähän aikaan vuodesta, ja voi voi miten kahvi on kallista mutta suklaa vielä kalliimpaa, ja Heikki Silvennoinenkin sitten kuoli, onneksi me ollaan terveitä ja joulu on kohta ja kinkkua saa... Tällainen kevyt Small talk (= huulenheitto) olisi aikamoinen harppaus kaukaisen muukalaisen kotouttamisessa.
(... joo joo, lupaan hiljentyä vähäksi aikaa taas... )
Minun luottamukseni rasismin määrittelyyn kuoli silloin, kun luin tummaihoisten haastatteluja. He laskivat rasismiksi mm. tyypillisen suomalaisen kysymyksen: ”Mistäs sitä tullaan” tai ”Mistä olet kotoisin”. Se on perisuomalainen hieman kömpelö, mutta ystävällinen keskustelunaloittamistapa.
VastaaPoistaToinen esimerkki: varsin yleisesti rasismiksi lasketaan se, ettei tummaa ihmistä valita työhön tai edes työhaastatteluun. Jonkun pitäisi kiireesti valistaa maahanmuutajia siitä, ettei sekään ole automaattiasetuksella rasismia, koska vielä useampi kantasuomalainen valkoihoinen saa saman kohtelun. Rasismiksi ei voi muutenkaan tulkita valkoihoisen valintaa ohi tummaihoisen, jos valkoihoinen on koulutukseltaan ja kieleltään tummaihoista sopivampi tehtävään. Esimerkiksi sairaanhoitotyössä kieltä on osattava lähes täydellisesti potilasturvallisuusen vuoksi.
Tätä rataa. Maailmalla pitäisi olla yhtäläiset kriteerit siitä, mikä oikeasti on rasismia. Rasismilla oikeasti ratsastetaan meillä, sillä olemme itse luoneet myytin erityisen rasistisesta Suomesta.
Älä, Mikis, sivuuta kansainvälisiä linkkejäni tekstissä. Kyllä ne ovat valideja tutkimuksia, pätevämpiä kuin se EU:n suppea rasismitutkimus, jossa valtaosa EU-maista jätettiin pois ja jonka rasisminmäärittelystä ei ole tietoa.
Kun puhut "vastaansanomattomista tosioista" ja tiedät, että rasismilla "oikeasti" ratsastetaan meillä, voisitko vähän myös avata noita linkkaamiasi kansainvälisiä tutkimuksia? Miten ne on toteutettu? Mitä on kysytty ja keneltä? Linkkejä on niin ikävä klikkailla. Sen tiedän, että tutkimustulos onnellisimmista maahanmuuttajista on aika vanha. Suomen maahanmuuttotilanne oli vuosina 2005 - 2017 erilainen kuin tällä hetkellä.
VastaaPoistaLyhyesti,
Poista1. ensimmäinen linkkiviite on vuotuinen Best Countries -raportti, joka on U.S. News and World Reportin, BAV Groupin ja Pennsylvanian yliopiston Wharton Schoolin yhteinen hanke. Vastaajia tässä kyselyssä on 17 000, 36 eri maasta.
2. toinen linkkiviite on World Values Survey eli kansainvälinen tutkimusohjelma, joka tutkii "sosiaalisia, poliittisia, taloudellisia, uskonnollisia ja kulttuurisia arvoja", kuten rotu, suvaitsevaisuus ja rasismi. Tässä WVS-kyselyssä vastaajilta yli 80 maasta kysytään kymmeniä kysymyksiä, joista yksi on sellainen, jossa vastaajia esimerkiksi pyydettiin tunnistamaan ihmistyyppejä, joita he eivät haluaisi naapuriksi.
Tarkempia tietoja halutessasi pääset, Anonyymi, ehkä näistä tiedoista itse syvemmän annin ääreen. Mutta noin ne tulokset ovat näiden tutkimusten mukaan.
Miksi nämä kansainväliset tulokset eivät olisi päteviä, jos EU-tutkimus, jossa vastaajia oli vain 6 700 ihmistä 13 maasta, tulee erisuuntaiseen tulokseen?
Lisään edelliseen kommenttiini vielä sen, että tuota Eu-tutkimusta, johon meillä kovin mieluusti nojataan todisteena Suomen rasismista, on moitittu kyllä siitä, että se pohjaa liikaa tuntoihin, siihen miten asia on koettu, eikä esimerkiksi todellisen tilanteen syrjivyyteen.
PoistaTästä mainituista EU-tutkimuksesta nousi esille nimittäin mm. se seikka, että eniten Suomessa rasismia koettiin työhönottotilanteissa, eli työtä ei saatu tai haastatteluun ei päästy, - eli näihin samoihin asioihin, joista vaaleaihoisemmat kantasuomalaiset kärsivät todennäköisesti vielä useammin.
En ota kantaa siihen, kuinka "päteviä" minkäkin tutkimuksen tulokset ovat. En usko kykyyni arvioida sitä - vallankaan, kun en ole lukenut tutkimuksia.
PoistaYlimalkaisesta referaatistasi päätellen et ole sinäkään lukenut itse tutkimuksia. Ei siinä mitään, harvapa on. Mutta millä kompetenssilla sinä julistat "vastaansanomattonia tosioita"? Ei sinun uskomuksesi muutu tosiasiaksi, vaikka sanoisit sen usein.
Korostat tämän tästä vahvaa uskoasi tieteeseen ja tutkimukseen. Kuitenkin oma asenteesi on kaukana tutkijan asenteesta. Tutkimus kyseenalaistaa omat lähtökohtansa, kysymyksenasettelut, tulosten tulkinnan, pohtii tutkijan asennetta. Tiede korjaa itse itseään, pyrkii objektiivisuuteen mutta myöntää virheen mahdollisuudet. Jos luonnontieteellinen tutkimuskaan ei tuota kiistatonta tietoa, miten humanistinen tutkimus tuottaisi?
Jos pyrit älyllisyyteen, kaiva ne alkuperäiset tutkimukset esiin. Älä googlaa referaatteja tai Suomen Uutisten mielipidekirjoituksia tutkimuksista. Vertaile tutkimuksia. Miten on mahdollista, että toisessa tutkimuksessa Suomi on rasistinen ja toisessa kuuluu vähiten rasistisiin maihin? Sellainen analyysi olisi kiinnostavampaa kuin poliittinen julistus.
Anonyymi, en minä lue Suomen Uutisia enkä referaatteja. En luota mihinkään poliittiseen julkaisuun miltään suunnalta. Totuus on aina niiden välissä, siellä jossain. Ihmettelen hieman halpaa heittoasi, jonkalaista en olisi odottanut sinulta.
PoistaYlipäänsä ajattelen niin, että jos rasismitutkimuksissa tutkitaan vain oletuskohteita, saadaan esille lähinnä tuntemuksia, ei aina faktiivisia tilanteita. Pitää tutkia myös mahdollisen rasismin tekijöitä, erilaisia ihmisiä, kansalaisia juuri kuten nuo linkkaamani yliopistolliset tutkijat tekivät. Mahdollinen rasismihan on tekijöissä, ei kohteissa, joiden kertomukset ovat paitsi tietenkin tosia, myös henkilökohtaisia tuntemuksia, tunteita, oletuksia.
Ja ensin pitää olla selkeä määritelmä, mitkä teot ovat rasismia, mikä on rasismia ja sitten katsoa, tehdäänkö sitä, eikä vain koetaanko sitä.
Esimerkkinä tositapaus: somalitaustaisen koulupojan rasistihuuto kantasuomalaisopettajalle, kun tämä ei totellut pojan käskyä nostaa pojan kynä lattialta, vaan käski pojan poimia kynänsä itse. Jos vain poika olisi tutkimuksen kohde, tulos saattaisi vääristyä. Tämä EU-tutkimus kysyi käsittääkseni vain oletuskohteilta tuntoja ja tunnelmia.
Et lue referaatteja. Oletko siis lukenut tuon tutkimuksen, jossa suomalaiset kuuluivat vähiten rasististen joukkoon?
PoistaNyt sivuutat, arvoisa Anonyymi, kokonaan kommenttini ydinsisällön kiinnittämällä huomion käyttämällä keksaistua epäkohtakorttia.
PoistaUutislehtien artikkelit ovat käteviä ja täysin päteviä lähdeviitteitä keskusteluun. Blogi ei pyri tieteelliseen debattiin vaan vuorovaikutteiseen dialogiin, jossa voi esittää monenlaisia ajatuksia.
Lehden tulee toki olla puolueeton ja luotettava julkaisu, jollaisia viitteitä pyrin käyttämään. En linkkaa poliittisiin julkaisuihin enkä epämääräisiin somemerkintöihin, jotka ovat mielipiteitä. Uutislehtien artikkelit eivät ole mielipiteitä.
En ymmärrä, mitä tarkoitat keksaistulla epäkohtakortilla. Uutislehtien artikkelien pohjalta voi toki mainiosti käydä blogijutteluita. Vastaansanomattomista tosioista puhumista sopii harrastaa poliittisessa kielenkäytössä. Väitteen uskottavuus vain kärsii aika tavalla, kun käy ilmi, miten hatarasti tutkimukseen on perehtynyt. Puolueettomien julkaisujen uutisartikeleissa tutkimustulosta tuskin luonnehditaan noin.
PoistaSuomen Uutiset mainitsin siksi, että löysin vain sieltä mainitsemasi tiedon naapurikysymyksestä. Googlasin varmaan laiskasti.
Rasismitutkimuksissa lienee sama haaste kuin koulukiusaamistutkimuksissa. Kiusaamista kokeneita ja kiusaamista nähneitä on paljon, kiusaajiksi tunnustautuvia vähän. Kiusaajatkin osaavat rastitella, että on hyvä, jos kaikkia kohdellaan yhtä kivasti. Lisäksi kiusatuista osa kiusaa itsekin. Nähdäkseni sama pätee myös rasismiin. Arabit haukkuvat kurdeja ja kurdit palestiinalaisia, serbit kroaatteja, valtaväestöväki somaleja, somalit venäläisiä, kaikki homoja ja lihavia. Näin nuorison keskuudessa. Rasismi on verkko.
Henkilökohtainen kokemukseni on, että rasistinen kielenkäyttö on kymmenessä vuodessa lisääntynyt. En silti väitä, että kokemukseni olisi totuus.
Keksaistu epäkohtakortti = kommentissani oli mielestäni paljon tärkeitä näkökohtia, jotka perustelivat esittämääni asiaa. Sivuutit ne kaikki ja kuittasit vaivannäköni negatiivisella huomiolla aika epäystävällisesti. Minusta tällainen tyyli ei ole erityisen rakentavaa eikä keskustelua edistävää.
PoistaEn todellakaan lue Suomen uutisia, en edes tunne sen tyyliä. Tiedän vain, että se on perussuomalaisten lehti.
PoistaMainitsemani esimerkki on poimittu suoraan tuosta linkkaamastani englanninkielisestä viitteestä - kannattaa tarkistaa. Linkkaamani tutkimus tunnetaan muuallakin, mm. Helsingin Sanomien keskusteluissa, joita eniten yleiskeskusteluista seuraan. Somessa, esimerkiksi X:ssä käytäviä keskusteluja en seuraa, koska ne ovat täysin holtittomia ja täynnä sekä vasemmiston että oikeiston esittämää vihaviestintää toisiaan kohtaan.
Sanotaan Hesarin ja Ylen keskusteluista mitä tahansa - itsekin olen sanonut - niin niissä ihmisillä on sentään jokin itsekritiikki tallella.
Oma tuntemukseni mustan Lucian valintaan oli siis seuraava: kun kuulin asiasta ekaa kertaa uutisista, ajattelin hymähtäen että no niin… nyt ne yrittävät näyttää tässäkin asiassa hyvyyttään ja edistyksellisyyttään, sehän on paremmissa porvarillisissa piireissäkin nyt muotia…
VastaaPoistaKun sitten perehdyin asiaan hieman tarkemmin eli luin uuden Lucian taustasta yms, niin totesin, että mikä ettei… kyllä hän tittelinsä on ansainnut.
Hänhän on oikeastaan erinomainen valinta siinäkin suhteessa, että valinta herätti myös suomenkielisen median kiinnostuksen.
Harvaapa Luciaa tunnetaan tai muistetaan myöhemmin, mutta tämä Lucia jää historiaan.
Markkinamies minussa nyökkäilee tyytyväisenä.
Minustakin tämänkertainen Lucia on suloinen ilmestys. Hänellä on avoin ja iloinen katse ja hän laulaa puhtaasti. Aivan oikea valinta.
PoistaSiksipä juuri tämä kohu tuntuukin suureksi osaksi masinoidulta operaatiolta. Moni seikka puhuu sen puolesta. Valtaosa suomalaisista taatusti pitää hänen olemuksestaan ja tavastaan olla valontuoja.
Asiasta onkin käsittääkseni käynnissä poliisitutkimus. Ehkä tuloksista kuullaan joskus, ehkä ei.
Jos rasismi käsitetään näin kuin tässä määritelmässä, niin olen itsekin ollut sen kohteena:
VastaaPoista”Rasismi käsitteenä tarkoittaa oletetun ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät.”
Kuten tunnettua olin takavuosina töissä Ruotsissa useaankin otteeseen, kuvittelin jopa jääväni sinne, mutta kohtalon oikusta palasin Suomeen.
Luin vähän aikaa sitten lehdestä, että suomalaisia karsastetaan Ruotsissa edelleen. Jo minun aikanani osaksi vanhentuneet stereotypiat elävät edelleen.
Tunnen vuosikymmeniä Ruotsissa eläneitä suomalaisia, eikä heistä yksikään pidä itseään ruotsalaisena, suomalaisia he ovat, perkele. Niin minuakin pidettiin aina suomalaisena, Ruotsissa elävänä suomalaisena.
Siitä huolimatta en ikinä tuntenut kokevani rasismia, vaikken puhunut edes muumiruotsia vaan takeltelevaa kouluruotsia vahvalla suomiaksentilla.
Niinpä luulen, ettei kotoutuminen tarkoita suomalaiseksi muuttumista, vaan ihmisen hyväksymistä osaksi yhteiskuntaa sellaisena kuin hän on.
Minäkin olin useana kesänä Ruotsissa töissä, useimpina opiskelukesinä. Hotellissa emännän apulaisena ja huoneiden siivoojana ja tavaratalon varastolla täyttämässä tavarataloon meneviä häkkejä. Siellä olivat edustettuina kaikenväriset kansallisuudet ja kulttuurien sekamelska.
VastaaPoistaKyllä minä koin kerran selkeän rasistista kohtelua suomalaisena. Olen kertonut täällä varmaan muutamankin kerran, miten olin palaamassa yövuorosta hotellin leveitä rappusia alas. Niillä istuskeli ruotsalaisia nuoria miehiä, ja he tarttuivat minuun kiinni ja alkoivat jutella jotain. Vastasin jotakin ruotsiksi, ja minuun tarttunut nuori mies sysäsi minut luotaan ja sylkäisi suusta että är du en finne, pthyi. No, onneksi siinä turvattomassa tilanteessa olin finne.
Voihan olla, että jäbät säikähtivät, että kohta tulee pari synkeää suomipoikaa kyselemään, että kuka teistä fröökynoista ahdisteli meidän systeriamme…
PoistaNyt kun nimittäin mietin, niin minua ei ikinä pelottanut kulkea Tukholman öisillä kaduilla. Vaikken puukkoa mukana kantanutkaan.
Entäs sitten ikärasismi. Vai onko se vain kansankielellä rakennettu olematon sana. Kattaako yleinen rasismi myös ikärasismin. Miksi yleensäkin rasismista puhutaan ja siihen vedotaan paljon, mutta ikärasismista enemmäkin vaietaan. Luetaanko se vain hiljaiseksi rasismiksi.
VastaaPoistaPunaisessa saaressa
levon aika.
Ihmisyyden saareen
matkaa tehden.
Inhimillisyyden saari
eväitä antaa.
Muuttuvalla matkalla
matka jatkuu.
Alkuun palaaminen
lopun arvoituksellisuus.
Kuvasta tulee mieleen rodeon raakuus, kiusaamisen raakuus.
Minä näen siinä Tytti Tuppuraisen Rasismi-nimisen ratsun selässä. Hän haluaisi ratsastaa hevosella tähtiin, mutta hevonenpa ei alistu Tytin komentoon, vaan haluaa heittää tyypin pois selästään pärjäämään vaan ihan omin avuin matkallan tähtiin.
PoistaAnteeksi, Mikis, mutta raivokas purkauksesi huvitti minua.
VastaaPoistaTeoriaan viehättyneenä, et voi hyväksyä, että Johan Bätman ja Vladimir Len....Putin ovat seuraava aste sosialismin kehittymisessä kohti kommunismia. Siis ihan umpivinttikommareita.
Kuinka väärässä Marx olikaan sosialismin kehittymisessä. Hänen puolustuksekseen voi kuitenkin sanoa, että kuoli jo mitälie 1800-luvun puolessavälissä. Heh, teollisuutta ei juuri edes ollut silloin, Karl-pojan on täytynyt vetää huumeita!
Muistakaapa, että Mannerheimkin oli sellainen afrikkalainen, miksi niitä sanotaan, mustaanvivahtava, elikkäs neppari. Ainakin yleisradion irvailukommediassa. - Presidentiksi tultuaan: Carl Gustaf lausui ne kuuluisat sanansa: "Ugala Pugala, Keihäs!"
VastaaPoistaMuistan tämän Mustan Mannerheimin. Mikä ihmeen älynväläys se oikein oli? Nykywokessa se olisi tietysti kulttuurista omimista. Silloin joku luuli varmaan elokuvallaan saavansa ihmiset ajattelemaan ennakkoluulottomasti ja kulttuureita lähentävästi? Vai mikä se idea oli?
PoistaTarkoitus oli, näin luulen, saada aikaan suuri kohu suomalaisten rasismista. Pettymys olikin suuri, kun kukaan ei korvaansa lotkauttanut koko jutulle. Se oli niin umpisurkea, ettei kukaan edes suuttunut.
PoistaHuomasin kyllä, että jokunen vuosi sitten joku yritti muistuttaa, miten Musta Mannerheim muka järkytti lintukodossaan asuvia karvakorvaisia suomalaisia, mutta sekin yritys jäi suutariksi.
Ehdottaisin että tekisivät seuraavaksi filkan valkoisesta Idi Aminista, joka puhuu muumiruotsia savolaisittain viäntäen.
On oikeastaan kumma, etteivät Putikan trollit ole tarttuneet kunnolla siihen, että Mannerheim palveli valtaosan urastaan Venäjän keisarillisessa armeijassa.
PoistaIlman Venäjän vallankumousta ja siihen kytkeytyvää punakapinaamme emme tietäisi koko äijästä mitään. Armeijamme ylipäällikkönä sotavuosina olisi ollut Taavetti Laatikainen.
Opponoin itseäni: olisiko Suomi edes itsenäinen ilman Venäjän vallankumousta?
PoistaOlisiko Neuvostoliittoa vastaan käytyjä sotia edes ollut?
Olisiko Suomi itsenäistynyt vasta Neuvostoliiton romahduksen seurauksena?
Olisiko Eduskunnan edessä seisova Otto Wilhelm Kuusisen patsas kaadettu?
Olisiko ensimmäinen naispresidenttimme ollut Hertta Kuusinen?
Olisiko Urho Kekkosesta tullut presidentti vasta 1974?
Olisiko Viipuri Suomen pääkaupunki?
Olisiko vasta Iines avannut ikkunat Eurooppaan?
En ymmärrä, miksi vihaan pitäisi vasta vihalla. Tosiasioiden tunnustaminen ainakaan rauhan aikana ei sitä edellytä. Nytkin lehdet oikein lietsovat sotahulluutta. Vihaista ei pidä ärsyttää.
PoistaVihaista ei varmaankaan pyritä ärsyttämään, mutta onhan sen nyt, lempo soikoon, pelkästään viisasta varautua Venäjän kasvavaan uhoiluun, kun olemme kerran ehkä ensimmäisenä tulessa, jos Putler päättää näyttää lännelle.
PoistaEn usko ollenkaan, että päättäjät omasta päästään vetävät esille näitä uhkia ja Suomen tarvetta varustautua tarpeeksi. Päättäjillä on kaikki se salainen tieto, mikä irti saadaan.
Iltauutisissa tv:ssä Tytti Tuppurainen loihe mikrofonille lausumaan sovinnon sanoja Orpon hallitukselle ja valoi uskoa ja toivoa Ukrainalle.
VastaaPoistaOmat kansalaiset ja heidän huomiointinsa eivät ilmeisesti ole ensisijaisijaisina ajatuksissa?
Kappas vaan. Eduskunnan kyselytunnilla eilen Tuppurainen toivotti Purra-tontulle ja hallituksen muille tontuille hyvää joulua kädessään saksella leikattuja lumihiutaleita.
PoistaSatans Bara!
VastaaPoistaKaljoissani vahingossa tilasin Tekniikan maailman ja Parnasson.
Mitä veetä minä surkea vihru niillä teen, pitääkö vielä lukea!!!?
Parnasson tilauksen jotenkin ymmärrän, mutta että Tekniikan maailma. Se on osunut joskus käteeni paikallisessa Esson baarissa eli Teboililla, odottaessani auton renkaitten vaihtoa ja kuunnellessani molemmin korvin paikalla maleksivien miesten juttuja. Jotakinhan ihmisen täytyy muka lukea, kun kuuntelee salaa eikä osallistu keskusteluun. Lukuvaihtoehtona Essolla oli lisäksi Satakunnan Kansa, mutta sen olin jo kotona lukenut.
PoistaHarmi, että tuo Teboil on täällä lopettanut. Paikallinen asemanhoitaja, entinen oppilaani, jonka käräytin kokeissa lunttaamisesta, lunttasi aseman tilienkin kanssa ja pulju jäi tyhjilleen.
Nykyisin, kun joudun tilaamaan lehdet omalla kustannuksellani, minulle tulee vain Hesari, Kanava ja Parnasso sekä pari kolme muuta. Hesariakin luen enemmän netistä, mutta siitä saa hyviä sytykkeitä mökille.
PoistaTeknari on ihan hyvä lehti - tai ainakin oli silloin kun sitä vielä enemmän luin - mutta ei tekniikka minua oikeastaan kiinnosta. Minulle riittää kun osaan purkaa, korjata ja koota minkä tahansa koneen.
Eilinen valkea joulu on täällä vaihtunut liukkauteen ja loskaan. Mökiltä tuomani joulukuusikin näyttää hieman toispuoleiselta, mutta onhan se omasta metsästä!
(Tämä tiedoksi mökkinaapureille.)
Hyviä sytykkeitä sai paperihesarista, kyllä. Siirryin tilaamaan digihesaria, jota voi lukea halutessaan näköisversiona, kahdesta syystä:
Poista1. Lehden mielipidepalstalta siivottiin anonyymit nimimerkkikommentoijat pois ja
2. Sanomalehtien kotiinkantosysteemi mökillä alkoi huonontua ja päivän lehti kannettiin usein vasta seuraavana päivänä tai jätettiin.
Mainittakoon että en ollut ainoa loistavien ja suorastaan nerokkaiden kommenttien kirjoittaja, joka hylkäsi kirjoittamisen ja paperilehden tilauksen tässä yhteydessä. Moni muukin ilmoitti irtisanovansa lehden tilauksen. Mielipideosaston taso laski selvästi, kun samat nimellä brassailijat alkoivat kirjoitella sinne ennalta arvattavia jaatituksiaan.
Ainoatakaan paperilehteä ei siis tilattuna minulle kanneta, vaan olen tilannut mm. paikallislehdenkin diginä. Kielikellonkin luen diginä.
Lisäys kakkoskohtaan: tai jätettiin kaukana sijaitsevaan kylän yhteislaatikkoon, jonne ei yöpaitasillaan viitsinyt suoriutua.
PoistaMukavia joulun valmisteluja kailille!
PoistaOlen järkiintynyt lehtien tilaamisessa. Aiempina vuosina
tilasin laidasta laitaan, hömppää ja asiellisempaa lehdykkää.
Toki tykkäisin edelleenkin postiluukun kolahduksista, mutta tyyriiksi tulisi.
Tiede-lehti, mökkikunnan sanomalehti ja Pellervo ovag nyt tulleet.
Tiede-lehteen olen monen jutun osalta pettynyt, mutta jotakin uuttakin sieltä löytää. Pellervo on nostalginen ja asiapitoinen perhelehti.
Yhdistys-lehtiä tulee pari.
Maakunnan sanomalehteä voisin tilata, mutta sunnuntainumero on vain diginä. En tykkää. Haluan sanomalehden paperisena kätösiini.
Kulttuuri- ja kirjallisuuslehtiä tilasin nuorempana. Parnassoa, Kulttuurivihkoja, Nuori voima-lehteä, Kanavaa, Kirjailija-lehteä.
Nyt viimeksi mainittu on netissä kaikkien luettavana.
Kulttuurilehtiä on kadonnut kirjastoista ja osa on lopettanutkin julkaisemisen.
Täällä on tosi sakea lumisade parhaillaan. Valkoinen joulu tulossa.
Tilaa Hesari. Saat hyvää sytykettä. Ja liekit loimuavat. Todettu on. Minäkin tilasin muutama vuosi taaksepäin TS -lehteä ihan syystä, että tarvitsin sytykettä takkapuille. Voi elämän kevät. Enää en tilaa, kun hyvää sytykettä saa sytytyspusseista, joita saa ostaa kaupasta. Paikallislehti ja yksi perhelehti tulevat tilattuina paperisina postilootaan. Toistaiseksi. Digilehtiä en pahemmin ole tilannut, joskus jonkun lahjalehden olen diginä saanut. En siis ole tottunut digilehtiin, niihin maksullisiin. Tuntuvat jotenkin hankalilta.
PoistaValkoinen joulu ei luultavasti Suomen eteläosissa toteudu. Ei haittaa. Tosin liukastelussa on hyvä pitää varansa.
Täällä eteläisessä Satakunnassa liukkaat jäätiköt ovat sulamassa pois, pientä vesisadetta pitelee. Valkea joulu ei enää ehdi tänne.
PoistaTänään oli pullanleipomispäivä, eilen vedin piparit ja taatelikakun, aiemmin ne perinteiset laatikot ja tortut, kinkku odottaa huomisöistä paistamista. Huomenna on siivouspäivä ja kaupassakäyntipäivä, ja sitten saa laskeutua jouluun ja kuunnella, kun Suomen Turku julistaa joulurauhan. Toivotaan, ettei siitä tule yhdessäkään perheessä jouluräyhää.
Heh, tulee minulle Heseri ja paikallinen Aamupostikin, mutta ei per...niistä mitään sytykkeitä saa, kun ovat intherneethiä. Aku Ankka klassikko tulee paperina, ilmestyy tosi harvoin. Suomen Kuivalehti tulee paperina kerran viikossa.
PoistaPari vuotta, tai jotain, sitten Hesesanomat tuli minulle paperina. Aika hakaukseen meni. Laitoin jakajalle turpaanvetouhkauksen alaoveen, kun afrikkalainen ei aina suoriutunut. Itse asiassa suoriutui hyvin harvoin. Hese hyvitti minulle jotain, mutta minua ei huvittanut maksaa niille mitään. Vasta ulosotossa maksoin. Nyt olemme Hesepaskan kanssa ylimmät ystävät, paitti että aikuiskasvatusta en haluaisi, ainoastaan uutisia.
PoistaJoulun aikaa
VastaaPoistaElettiin joulunodotusaikaa. Ilona oli jo kuullut, kuinka tonttu oli koputtanut ikkunaan ainakin kolme kertaa. Hän ajatteli, että pitää olla kiltti, että joulupukki tuo lahjoja. Niin hänelle vanhemmat ja muut ihmiset olivat sanoneet. Ilona oli omasta mielestään aina kiltti.
Tuli odotettu jouluaatto. Isä oli laittanut pihalle kauralyhteen linnuille ja sisään oli tuotu kuusi. Ilona ajatteli, että joulupukki tulee vasta illalla, joten päivä tuntui jännältä. Illansuussa mentiin pihasaunaan, jossa isä pesi Ilonan. Isän turvallisilla polvilla oli hyvä olla. Kun Ilona oli puhdas, niin äiti tuli hakemaan tyttönsä sisään. Ilona sai päälleen lämpimän filtin ja äidin sylissä matkasi sisälle. Tyttö jo ajatteli, että pian varmaan joulupukki saapuu.
Taas kerran oli käynyt niin, että joulupukki oli jättänyt lahjasäkkinsä oven eteen. Vanhemmat sanoivat, että pukilla on ehkä vuoden kiireisin päivä, eikä hän millään taaskaan ennättänyt sisään. Ilona ihmetteli mielessään, että miksi hän ei nytkään nähnyt pukkia. Kuitenkin taas pian Ilona unohti asian, kun hän alkoi availla lahjojaan.
Katri Helena - Kun joulu on
https://youtu.be/c33mjnnWanA?si=OSVnGWLb77FobeWA
Ilonaa käy vähän sääliksi… mikseivät vanhemmat palkanneet naapurin vanhaapoikaa tai jotain muuta joutomiestä pukiksi? Pullopalkallahan se onnistuu.
PoistaYlipäätään tykkään vIettää kaikkia juhlia perinteisin menoin, sillä siksihän perinteet ovat että niitä noudatetaan.
Vastustan näissä asioissa kaikkia uudistuksia. Jouluun kuuluu kolme koota - kuusi, kinkku ja kalja.
Tietysti myös vanhojen joululaulujen kuuntelu, hyvänä esimerkkinä tonttutyttö Ripruskan linkittämä kaunis laulu.
Ilona on myöhempinä vuosinaan myös tuollaisen palkkapukin tavannut. Rempseä ja tomera kun luonnoltaan on, niin Ilona pukin sylissä ollessaan aavisti jotain ja veti pukin partaa, jolloin tyttö huomasi, ettei tämä mikään oikea pukki olekaan. Siihen viimeistään loppui Ilonan usko todelliseen joulupukkiin. Olen samaa mieltä, että niin kauan kuin on mahdollista se vanhanajan perinteinen joulu on mukavin. Lapsille taitavat ne lahjat olla ykkösasia ja tuohan se perinteinen joulu turvallisuuden tunteen.
PoistaHassua, muistan hetken, kun pihan lapsista yksi kertoi tietäväisesti muille, että ei joulupukkia olekaan. Oltiin alle kouluikäisiä.
PoistaMuistan senkin, miten uskoni Jumalaan särkyi - olin pienenä kova rukoilemaan pitkiä litanioita koko luomakunnan puolesta, ja innokas pyhäkoulussa kävijä. Kävin myös Aaltosen Hiljalla, jonka mies Uuno oli seurakunnan diakoni. Uunolla ja Hiljalla oli kotona harmoni, jolla säestettiin virsiä. Niitä oli kiva laulaa ja opin monta perinteistä virttä jo tuolloin.
Isä sanoi sitten kerran äidille, että ei Jumalaa ole olemassa. Ja minähän uskoin, sillä kyllä isä tiesi asiat. Hyväksyin nämä uskoni lyttäämiset samantien, ilman draamaa. Taisi ymmärtää samalla, miten ihmisiä vedetään huulesta, asiat eivät aina olekaan totta.
Minulle taas alaluokalla yksi kaveri tuhahti, ettei jumalaa ole olemassakaan, satua kaikki.
PoistaEn järkyttynyt, enkä uskonut, vaan ajattelin, että ehkä kuvittelemme asian jotenkin väärin.
Näin ajattelen yhä.
Uskon edelleen joulupukkiin ja jumalaan. Elämä on näin ajatellen keveämpää astella. Tunnustan, että uskoni välillä horjuu, kun sitä horjuutetaan, mutta ei se mitään. Ei tee mitään, ei tee mitään, länteen itään, länteen itään, riittää maailmaa, jos vain on mieli rohkea.
PoistaHesarissa oli mielenkiintoinen juttu lasten koulutehtävästä:
VastaaPoista”Jos on 140 euroa rahaa ja ostaa 9 kappaletta 15 euron leffalippuja, paljonko jää yli?”
Lapsi laski oikein, että 5 euroa jää yli. Mutta vastausta ei hyväksytty, sillä se oli ”laskettu väärin”. Kyse oli siitä, että lapsi merkkasi yhtälössään sulkuihin (15x9), kun oikea olisi (9x15).
Minusta kyse on älyvapaasta oikeusmurhasta. Korkeintaan miikan voisi vähentää, jos haluaa nipottaa.
Luin tuon jutun. Muistaakseni selitys oli se, että tuo (15 x 9) tarkoittaisi 15 x 9 euroa, mitä ei kysytty. Kysyttiin 9 x 15 euroa. Tuloshan on minunkin ontuvalla matematiikallani sama, mutta ymmärrän perustelun logiikan. Vai ymmärränkö?
PoistaEiköhän lapsi tämän nipotuksen jälkeen taas kasvattanut osaamistaan.
PoistaVirallinen selitys oli tuo Iineksen kertoma, mutta sehän oli vain opettajan oma tulkinta, matematiikan kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Poista15x9 on yhtä paljon kuin 9x15. Aina. Ikuisesti.
Mistään ei selvinnyt, että lapsi olisi erehtynyt leffalipun hinnasta - vaikka juuri se oli selitys nollalle pisteelle - vaan hän tiesi yhtälön olevan oikein molemmin päin.
Kysehän oli algebrasta, ei kansalaistaidosta.
Minä kaipaan jouluja, jolloin äiti ja isä vielä elivät. He asuivat maalla mökissä, josta vuosikymmeniksi tuli kesämökkimme.
VastaaPoistaOli jännittävää ja mieluista matkustaa autolla Etelä-Suomesta tänne kotiseudulle jouluksi. Sitä yhdessäolon, jälleennäkemise ja läsnäolon tunnelmaa ei voita mikään. Poikani, ensimmäinen lapsen lapsi, oli erityisen tärkeä mummolle ja ukille.
Omassa lapsuudessani moni joulu meni pilalle, kun isä oli kännissä ja äiti motkotti koko ajan isän juomisesta.
Lapseni ei ole tarvinnut kännäävästi
Isän kuolemasta on jo 22 vuotta ja äidin 13 vuotta.
Eilen ajoimme kymmeniä kilometrejä sisareni kanssa hautausmaalle. Veimme sinne kauan palavat kynttilät ja kukan. Ikävä tuli.
Myös edesmenneitä tätiä ja setiä muistitimme kynttilöillä. Sukulaisia on muitakin samalla, metsän keskellä sijaitsevalla hautausmaalla.
Isovanhemmat ovat eri naapurikuntien viimeisissä lepopaikoissa ja heille vievät lähempänä asuvat serkut kynttilöitä.
Pikku enkelimme on haudattu kaupungin hautausmaalle. Siellä käymme huomenna, jossa on myös läheisen serkkuni hauta jolle nyös viemme kynttilät.
Ja sitten täytyykin mennä asemalle Helsingistä tulevaa junaa odottamaan.
Iloisia jälleennäkemisiä kaikille!
Jouluna ihminen herkistyy ja muistaa menneitä jouluja ja poisnukkuneita läheisiään. Ja eläimiään.
PoistaVanhempieni haudat ovat kaukana, toinen Hämeessä, toinen Varsinais-Suomessa. Olen vienyt kynttilän joskus tänne, muualle haudattujen omaisten muistomerkille, mutta nykyään sytytän kynttilän piirongin päälle valokuvan viereen. Olen lisännyt kuvien eteen myös löytämäni kauniin haukansulan. Olen lukenut, että sulat ovat menneiden ihmisten terveisiä tuolta puolelta. Kun äiti kuoli, löysin sulkia joka paikasta, niitä tupsahteli eteeni oudoistakin paikoista.
En ole mikään hörhö, mutta onhan universumissa nyt järjelläkin ajatellen muitakin ulottuvuuksia kuin tämä reaalitodellisuus. Ajatelkaa avaruutta ja planeettoja!
jäi taas lause kesken: Lapseni ei ole tarvinnut kärsiä jouluna kännäävästä isästä tai äidistä. Alkoholia toki on jouluna tarjolla.
VastaaPoistaSherryä, nonjakkia ja punaviiniä sekä kuohuvaa ja oluttakin kaapista löytyy. Jouluna humalahakuisuus ei kuitenkaan kuulu yhdessä oloon.
Minä olen ainut, joka juo lasillisen punkkua kinkun kyytipojaksi ja pienen lasin sherryä jälkiruuan kanssa jouluaterioilla. :)
Muistan hyvin lapsuuden joulut. Isä oli aina hurlumhei. Hän ei ollut ilkeä eikä paha, ei huutanut eikä melskannut eikä kohdellut meitä kaltoin. Hän teki äidin onnettomaksi, olemisemme epävarmaksi ja turvattomaksi koska äiti oli surullinen, ja luulen, että se oli meidän lasten suurin kärsimys. Lisäksi häpesin isää, koska en voinut käskeä kavereitani koskaan meille, vaan me olimme siskon kanssa aina kavereilla, jos halusimme seuraa. Oli kivaa, kun tuli uusi vuosi, ja isältä oli juotava loppu. Muistan, miten kivaa kotona oli olla. Leikittiin kaikki yhdessä uudenvuoden leikkejä. Pantiin kupit nurin pöydälle ja kuppien alle erilaisia tulevaisuutta ennustavia esineitä. Punainen lanka merkitsi iloista vuotta, musta surua, raha rahaa jne. Uusi vuosi oli kivempi kuin joulu.
PoistaSuomalaisten ryyppyjuhlat taitavat olla pikkujoulut, uusivuosi, vappu ja juhannus. Sen sijaan itse jouluna ja pääsiäisenä eletään siivosti.
PoistaNo, ehkä me nimipäiväsankarit voimme jo tapaninpäivänä vähän irrotella.
Suuri ensirakkauteni oli nimeltään Tapani, ja minä kutsuin häntä useilla lempinimillä, My Way, ATK, Stenka Rasin. Hän oli äärimmäinen vasemmistolainen, ja on varmaan vieläkin, niin selkeä ja varma hän oli aatteesta. Muistan miten lyöty hän oli jo Prahan miehityksestäkin.
Poistahttps://youtu.be/boKAGJA3Sns?si=U38AhkfuwN-fVVII
Vaan siis tapanista se joulukin taittuu ja harras tunnelma vaihtuu riehakkaammaksi iloksi.
Viki ei liene kommunismin tai puta putinin ihailija, kuuluu siihen väkeen, jonka vanhemmat joutuivat pakenemaan kammottavaa, leninin totalitaristista, murhahallintoa.
PoistaViktor Klimenko, tämä suomalaisten kotikasakka, on kokonaan kadonnut julkisuudesta. Muistaakseni hän tuli uskoon ja alkoi laulaa vain hengellistä musiikkia, ilmeisesti suppeammalle ihmisjoukolle. Hänestäkö alkoi Suomen epäonninen euroviisuilu? Aurinko laski hänen mukanaan länteen.
PoistaAatonaatto valkenee, hämäränä ja kostean sumuisena. Pitää syöksyä vielä aatonaattokauppaan hankkimaan pari tuoretavaraa ja yksi kappale kylppärimattoja.
Herkistäviä, iloisia ja rauhoittavia joulun hetkiä Iinekselle, Ripranielle, Mikikselle, Rikulle ja Tapsalle sekä anonyymeille toivottaa Noora
VastaaPoista
VastaaPoistaIloista/ onnellista/ rauhallista/ riemukasta/ mukavaa/ mahdollisimman pian ohimenevää/ joulua kaikille! (Tarpeeton ylivedetään)
On onni ehtiä siihen elämänvaiheeseen, että pääsee viettämään jouluaattoa lapsen perheeseen ja lastenlasten kanssa.
VastaaPoistaJa palata illaksi kotiin, rauhoittua ja nauttia joulusta. Iloista joulua kaikille säädyille!
Olkoon hyvä mieli
VastaaPoistarinnass` ihmisen,
pois kaikk` suukopu
tilan täyttää sopu.
Ohjenuora kultainen
hyvän mielen anti on,
kaffetten ja piparien
nautiskelu armollinen.
Hyvää juhlamieltä kaikille säädyille!
Juhlamieli suloinen
Poistaei oo meillä ikuinen,
onneks kuitenkaan!
Kuka sitä aina jaksaa
kaikki kustannukset maksaa,
hymyt sinne, hymyt tänne,
kunnes riipii rautavanne
leukaperii jäytävästi.
Johan saatiin riittävästi
onnen auvoo, torttuu, kinkkuu,
kohta menee vatsa linkkuun.
Tapanina on jo myyty,
ihmispolo osaans tyytyy.
Parasta on soma arki,
työ ja toimi, rautakanki
ellei ole kauhee vanki.
Tavallinen taapertaja
Poistaonkimaan käy juhlamieltä,
kun se saapuu ilo suuri
mielen avaa itkumuuri.
Muistot avaa
niitä tavaa,
kunnes havahtuu
muu unohtuuu.
Ähkyt, mitkä mähkyt
jouluna voi nautiskella.
Suu on ahnas
ei mikään lahnas.
Nousut, laskut
elämän on maksut,
kaikki kirjaan merkityt
matkarastiin etsityt.
Ihmisyyden mittari
matkan teossa mukana.
Rakkaus on suuri sana
melkomoinen aikavana.
Kuka kaipaa mitäkin
rakkautta kaikkikin.
Elon mitta kadoksissa
oisko ihan hukuksissa.
Kiitos Joulurunoista Iines ja Ripranie!
VastaaPoistaVatikaanissa kulta säihkyi, kynttilät ja kukat tuoksui
Kristuksen verta ja ruumista
tarjottiin ja kaikki synnit sai ehtoollisella anteeksi.
Uskoa vakuutti sakramentti
poikakuoro nosti mielet korkeuksia kohti.
Jumalan mies puhui toivosta, köyhien kärsimyksistä ja sodasta,
suitsutettiin savua ja rukoiltiin,
uskoa tunnustettiin
ja hartaina veisattiin.
Nousipa rumia ajatuksia vatikaanin joulumesua yöllä seuratessani.
Muutaman kauniin lauseen oli joku (?) kirjoittanut Paavin puheeseen.
Prameudella, rakennusten suurudella, kullan säihkeellä ja uskonnollisilla kuvilla ja veistoksilla on kansalaisten uskoa vahvistettu.
Eiköhän "vapahtaja" olisi halunnut tekoja, jalkautumista huonompiosaisten keskuuteen auttamaan, kuin
mammonan ja materiaalien sekä
ulkoisten asioiden korostamiseen ja keräämiseen kirkoille.
Vatikaanin sisällä oleva, jeesus-lasta esittävä vauva-nukke ei ainakaan minussa herätä myötätuntoa kiiltävine ihoineen ja erään näyttelijän mieleen tuovine "kulmakarvoineen".
Näin osan paavin perinteisestä joulupuheesta tänään päivällä. Paavi pyysi monia maita lopettamaan sodan ja päästämään panttivangit vapaiksi, niin kuin paavit yleensä tekevät. Eivät ne sodat taida paavia totella.
PoistaVaan miksi paavi on aina lähes talutettava ja hengästynyt, horjuva vanhus? Ääni värisee ja mikrofonin pitelijäksi ja tekstin kannattelijaksi tarvitaan afrikkalaistaustaiset nuoret miehet. Ylen lähetys, ei ollut dei-opista tietoakaan Vatikaanissa. Mahtoi Merja Ylä-Anttilaa heikottaa, jos sattui huomaamaan lähetyksen.
Kohtalo mitä ankarin
VastaaPoistaon tämän päivän sankarin
jo jaettu on kaikki lahjat
ilman jääpi ukot rahjat
jotka nimpparia nyt viettää
ja elonpolku alas viettää
onneksi vielä löytyy hinkua
popsia mielenmäärin kinkkua
ja päälle nostaa onnen maljaa
piripintaan joulukaljaa
eikä turhaan voivottaa
vaan reippaat jatkot toivottaa
iinesläisille pyhille
hurskaille ja hyville!
Voi voi sentään kelpo Tapani
VastaaPoistajos pukilta jo lahjat kaikki hupeni
aattoillan riemuhumus
eikä tapsanpäivän aamusumus
enää riitä sankareille ainuttakaan pakettia
eikä juhlasakettia
komeet uroot ylleen saa.
Vaan tätä somen maailmaa
kiittää saamme
ja kaljamaljaan yhtykäämme
onnentoivotuksiin ryhtykäämme:
onnea onnea onnea vaan
Tapsukalle toivotetaan!
On hyvyys rinnass` jokaisen
VastaaPoistakun se saapi ulos tulla.
Kas, sanotaanhan antamisest`
se ottamist` on autuaampaa.
Lahjat kalliit syömmeen mahtuu
se tila onpi tavaton,
suu siinä melkein sanaton.
On onni tänään Tapsukkaisten
toivotukset raikukoon,
kaikkialle kaikukoon.
Kiitos arvon leidit,
VastaaPoistarouvat, mummit, neidit,
kirpaisee se vain kerran
kun juhlat tämän herran
kunnialla on vietetty
ilman et ois vietelty
neitokaista ainoatakaan
ei ees Ainoa, takaan,
tuota neitoa kalevalaista,
ja lopuksi, saako valaista,
valitsen oman vuoteen
kun siirryn uuteen vuoteen.
On kyllä niin hienoa kuvakieltä, että oho!
PoistaTässähän näitä elämän valintojen paalupaikkoja tuli sutjakasti ja napakasti havaituksi.
Kiitoksia ihanista runosista, arvon väki!
VastaaPoistaJospa eduskuntaankin saataisiin jonain kyselytuntina runoilupakko. Jokainen kysymys olisi kysyttävä runon muodossa, samoin vastaus tulisi riimitellä sopivasti. Voisivat riidat ja haukkumiset jäädä aika vähiin. Kyllä siellä varmaan runoniekkoja on. Voisin kuvitella Tytti Tuppuraisenkin hallitsevan riimittelyn jalon taidon vallan loistavasti. Antti Lindtmanilla voisi mennä soinnut solmuun.
”Puhemiehet perkeleet
Poistataas ootte sovun särkeneet,
on hallituskin vankka
kätyrlauma sankka
joka kurjuutta levittää
yli onnettoman maan!
Ei se saatana vetele
ettei lait etene
joilla rahaa kuin saavista
kaadettais laakista
äänestäjille parhaille
ei vanhoille ja harmaille
eikä persuille lahoille
vaan oikeille tahoille
ei Valkolle ja Mustille
eikä takametsän Kustille
vaan edistyksen airueille
syrjinnästä kärsineille
jotka sortuu kieroon juoneen
kun ei muuten pääse Suomeen
herkkupöytäin ja -mimmein oivaan
ikuiseen täyshoivaan!
Hyvä herra Puhemies,
tämänhän jo Marx ties
persut vaan seinää vasten
vaatii tulevaisuus lasten!”
Tsot tsot, nyt malta mieles demari,
Poistaon persees alla Bemari,
ja maljassasi virtaa samppanja,
vaik suustas tulvii kampanja
”Älä unohda köyhiä”
- sä puhut ihan löyhiä.
Sun uskottavuus on tasan nolla
sä pienipäinen, sun tyhjä polla!
Ettes edes häpee
kun soitat leipäläpee!
Ma, persu, hauskan jutun kuulin,
Poistasen kerron teille hymyhuulin,
vailla häivää rasismin
tai hirvittävän fasismin:
kun itämailta opiskelija Suomeen saapuu,
hän pukeutuukin valheen kaapuun.
Tuottaa kaukomailta perheen, suvun,
- kuka pystyy laskeen nuppiluvun?
sinne yksiöönsä somaan,
valtiolta saatuun, melkein ikiomaan.
Tää totta onko, vaiko tuulten kuiskimaa,
houkkain huulten huiskimaa?
Ja väliäkö sillä, mitämaks
jos väkiluku kohta onpi kertaa kaks.
Muslimiksi olen syntynyt,
Poistapakolaisna kuljeskelen nyt.
Uskon soturi, mitä huolinkaan,
kun vain täysihoidon täältä saan.
Miksi lorvit, multa kysellään,
sitäpä en kerro teille tietenkään,
viherpiipertäjät siihen vastatkoon,
sosiaalitädit selvän antakoon.
(Miksi pilkkaat, Tapsalta kysytään?
Sitäkään ei tuo viitsi selventää,
raiskaustilastot siihen vastakoon,
rikosrekisterit lisää valaiskoot.)
(Mitäpä teet, jos syyte nostetaan?
Viharikollisena tyrmään heitetään?
Täyshoidosta silloin kiittäisin,
Lemmenkirjeitse ikineidot niittäisin.)
Voi voi sentään kurjuutt tätä,
Poistajengiläisell suuri hätä.
Ei kai tässä muuta mieltä
katu puhuu kadun kieltä
lapsi tahtoo nahkaist rotsii
kuka sitä kankaist hotsii.
Anna mulle takkis soma
nyt se ompi jengin oma
anna myöskin älykellos
taikka soitat hornas selloo!
Vaan kuule sinä suomalainen
rasistinen kuomalainen,
sana viisas tutkijan:
Katujengit eivät synny tyhjäst
eivät vyöry vyöry rajan yli.
Tässä kohti tyhjän nyhjäs
se kel ompi kylmä syli.
Jengit saavat alkuns, kuule Ville,
kun Suomi työntää mamuperheet
- sanoo tutkija, asias ei oo erheet -
yhteiskunnan laitamille
ja lapsens joutuu kadun loukkoon,
eivät koskaan kuulu joukkoon.
Katso peiliin suomalainen
vika tää on kotimainen,
sulla myöskin musta mieli,
kun et taida tulleen kieli.
Anna rahaa, suvaitse ja salli,
siinä sulle elämisen malli.
https://www.hs.fi/taide/art-2000010923191.html
Loistavaa!
VastaaPoistaRunokynät roihuaa!
Jouluaika, juhlan taika
mielet ylös nostattaa!
En nyt edellisiin tässä yllä
mutta rustannut olen runoa
ruutuvihkon täyteen kyllä.
Mitä erityistä aikaan tähän liitän?
Kirjalahjoista ja ilon hetkistä kiitän!
Naurua ja riemua joulu toi,
herkkujakin liikaa oli.
Perhe ja ystävät joulumielen toivat,
joululaulut haikeat, myös kyyneleitä
silmiin loivat.
”Naurua ja riemua joulu toi,
Poistaherkkujakin liikaa oli…”
No, nytpä Nooralla jalka lipsahti, siis runojalka, kun eihän tuo säepari rimmaa ollenkaan!?
Ai niin, tietysti, nytpä ymmärrän… alunperinhän siinä tietysti luki ”herkkujakin liikaa joi”, nimittäin ukko… siis naapurin ukko tietysti, eihän nyt oma… hmmm…
Heh! Näin kävi. Pähkäilin kyllä vaihtoehtoja ja meinasin kyllä pistää "oli" sanan tilalle esim. " voi" Jätin lauseen kuitenkin rimmausta rikkomaan!
PoistaOlisihan siihen voinut laittaa naisellisen - tai oikeastaan tyttömäisen - huudahduksen: ”…herkkujakin liikaa, oi.”
PoistaMutta rimmausrikko hyväksytään. Se voittaa huonon riimin. Ensinnä portahat särjettiin, sitten vasta rimmaukset rikottihin.
Paitsi vihtatissejä, ks. alempaa, kannatan myös riimirikkoa. Sen voi kuitenkin tehdä vain sellainen, joka kuitenkin osaa riimittelyn jalon taidon. Muutoinhan se ei ole ”rikko”, vaan pelkkää huonoa kieli-, sointu- ja tyylikorvaa. Meistä kellään ei ole huonoa korvaa, olen huomannut. Meillä on säkeet kunnossa ja kivasti rikkoja siellä sun täällä.
PoistaMieli kipsissä
VastaaPoistaei missään vitsissä,
kipu pirunmoinen
ei onnenkantamoinen.
Hyvät hetket
mielen retket
nauhaan liitän
niistä kiitän.
On elämänlangat
ihan milteinpä sankat.
Sankat on elämän langat,
Poistavankat on ikikuusien rangat,
tankat on sielujen sangat,
rankat on emännän tangat,
ankat on ikuiset vastahangat.
Tekoälyn kauhuista
Poistapelotellaan,
huijareista varoitellaan
joka iikkaa
ne kun tilit tyhjiks viekkaasti klikkaa!
Suosiolla lihotamme miljardöörejä
ilmaista työtä teemme
nenä kiinni näytöissä.
Digitalistit ei kansaa kuule
niin tyhmiks meitä luulee.
Paper kynä ja mummopuhelin
niitä jos käytät saat leiman kahelin.
Kuka on tyhmä ja kuka viisas
siinä pohtimista piisais.
Ihan heittäydyn proosalliseksi nyt tämän Nooran mainion hieman ennustuksellisen runon innoittamana.
PoistaSiis juuri oli HS:ssa artikkeli tekoälyn vaaroista. Nobelin fysiikanpalkinnon saaneen Geoffrey Hintonin mukaan nimittäin on olemassa 10–20 prosentin todennäköisyys, että tekoäly hävittää ihmiskunnan seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana. Eli ymmärrykseni mukaan tekoäly riistäytyy ihmisen käsistä, ja asettuu rengistä isännäksi.
Vaara on minustakin ilmeinen, sillä ihminen palvoo nyt jo liikaa tekoälyä. Haittana tästä näkyy nyt jo särö kansalliskielissä. Minun tekisi mieli huutaa insinööreille ja tekoälyn valinneille, että ettekö te huomaa, että tekoälyllä luotu puhuva ihminen painottaa suomen kielen sanat väärin. Painotus on pielessä etenkin yhdyssanoissa ja pitkissä sanoissa, joissa pääpaino on sanan ensi tavulla, ei enää toisen osan alussa. Muutenkin suomen intonaatio on monotoninen. Sen perusominaisuuksiin kuuluu mm. laskeva intonaatio. Tätä ei tekoäly osaa, koska it-ihmiset eivät osaa. He antavat tekoälyn kävellä kielen yli.
Tämä yksi piirre tekoälyssä kuvastaa vain sitä, että muitakin heikkouksia tekoälyllä täytyy olla. Se rappeuttavista piirteistä tulisi laatia tutkimuksia.
Täytynee perustaa vastarintaliike Tekoälypäätä torjumaan. Tunnusmerkkinämme olkoon vihta (eli vasta), sitä ei Tekoäly kyllä älyä.
PoistaÄlyäisiköhän se, jos merkkinä olisi vihta+tissi+puoti?
Tuohan sopisi salaiseksi tunnussanaksimmekin. Ja tunnusmerkiksi - löisimme ikään kuin vihdalla rintaamme ja kysäisisimme ”Mitäs sulle?”
Vapise Tekoäly - vihtatissien vastaisku on hirmuinen!
Olen kuullut puhuttavan miestisseistä ja nähnytkin sellaisia joissain kuvissa hieman pulskemmilla uroilla. Joillain on isommat kuin hoikilla naisilla. Mutta että, Tapsa, hmmm.
PoistaMuutoin noin ylipäänsä kannatan lämpimästi ja lievällä kiihkolla vihtatissejä ja tyrkyttäydyn tis.. sissirintamaan tekoälyä vastaan.
Luen parhaillaan joululahjaksi pojaltani samaani kirjaa: Yuval Noah Hararin: Nexsusta.
Poista(Bazar -24, suom. Tapani Kilpeläinen)
Alanimeke on Tietoverkkojen lyhyt historia.
En tykkää Hararin persoonan tietyistä piirteistä ja jätin hänen ensimmäisen kirjoittmansa järkäleen kesken ja revin siitä sivujakin suutuspäissäni irti.
Populaaria tiedettähän tämä ukko suomtaa. Lähes kolmasosa sivuista on viitteitä.
Tiedettä voi tehdä lainaamalla viisauksia muilta ja referoida sitten niitä. Joskus voi välittäjäaineissa jopa syttyä omakin idealamppu.
No, yritän nyt lukea paksun opuksen loppuun, vaikka tuttuja asioita on kosolti.
Tiedättekös mikä on ihmisten ensimmäinen joukkoja yhdistävä tiedonvälitysverkko?
Olisiko kyseessä varhaiskulttuurien savumerkit tai patarumpuverkosto?
PoistaSe, mitä suollamme suustamme ulos.
PoistaTekoäly kauhu
Poistaturha laulu.
Tekoäly leikki
poisko feikki.
Kuka koukuttua,
onko uhri koukuttajan.
Syyllinenkö koukuttuja
ei niinkään koukuttaja.
Sanaharkkaa voi vääntää,
asiat näin kääntää.
Tisseiksi meillä päin on kautta aikain nimitetty myös niitä onnettomia nisiä, jotka tällaisen raavaan uroksenkin karvaisessa rinnassa kyhjöttävät.
PoistaMunkillakin on sellaiset, vaikkei nyt sentään mitään munkkeja, onneksi.
Tähän pitäisi nyt kyllä saada jonkun alan kokeneen asiantuntijan, esim. Mikiksen tai Rikun, valistunut näkemys.
suomtaa = suoltaa, ei sentään täyttä sontaa...!
VastaaPoistaTuosta Hararin Nexuksesta luin arvosteluja, että tekijä liikkuu nyt alueella, jonka asiantuntija hän ei ole.
VastaaPoistaMinua häiritsee se, että ensimmäisen kerran luin Nexuksen jo vuosikymmeniä sitten ja tekijä oli Henry Miller.
Harari olisi saanut keksiä kirjalleen oman nimen. Yleensä hänen kirjansa ovat olleet kyllä mielenkiintoisia.
Ripranie on oikeassa! Hararin mielestä yhteydet perustuivat tarinoihin. Tieto levisi suusanallisesti tarinoiden kautta.
VastaaPoistaHararin ja kenties monen muun mielestä " ...ensimmäinen informaatioteknologia on tarina."
Ylipäätään ihmislaji on Hararin mielestä lahjakas yhdistämään ihmisiä samanmielisiksi informaatiolla.
Vihtatissi-jengissä olen tietysti mukana!
VastaaPoistaRupesin pohtimaan tissien, rintojen, nisien, utareiden...(rakkailla lapsilla on monta nimeä)
merkittävyyttä eri sukupuolille.
Mistä erityisesti nuorukaisten ja miesten kiinnostus naisten rintoja kohtaan on peräisin?
Onko se alitajuista kaipuuta mielihyvää tuottaneisiin hetkiin lämpimän maidon virratessa suuhun pehmoisessa, turvallisessa äidin sylissä?
Vai onko se evoluution aivoihin ohjelmoimaa primitiivistä vetovoimaa naarasta ja hänen erilaista fyysistä olemustaan kohtaan?
Kuka ylipäätään keksi naisten rintojen liittämisen seksiin?
Naiset itsekö? Ovathan rinnat erogeenisiä alueita. Seksissä ihon ja nippelsien kosketusherkkyys ja mielihyvän kokeminen korostuvat.
Imettäessään vauvaansa ei seksi tule mieleen, vaikka onkin helpottava tunne, kun täynnä olevista rauhasista alkaa valua maitoa pieneen ahnaaseen suuhun.
Vaan mitäpä eivät tietyn tyyppiset naiset tekisi suurentaakseen ryntäitään. Terveetkin naiset puolustelevat täytteiden ottoa rintoihinsa oman hyvinvointinsa vuoksi? En ole kuullut kenenkään myöntävän ottaneensa muovi-implantit miehiä houkutellakseen.
Homo erektus on turhamainen olio. Se saa ihmiset matkimaan toisiaan ja uskomaan, miten pystyy voittamaan kehon vertailuissa ja kilpailuissa. Siinä kaupallisilla aivopesijöillä on oivat markkinat.
Mielenkiintoista onkin, miksi rintasyöpä on länsimaissa yleisimpiä sairauksia?
Miksi se kiusaa terveitä, hyvin itseään hoitavia naisia?
Onko vika ympäristässä, yhteiskunnan olosuhteissa, ruuassa, kosmetiikassa, teknokemiassa, omassa kropassa ja sen perimässä...?
Nyt muoviset perskannikat ovat vähentäneet vauvojen eväsleileiltä seksisymbolismia tai ainakin ovat tulleet rintojen rinnalle pyllistelemään ja pullistelemaan.
Onko suuri aina kaunista ja terveellistä? Joillekin näkyy olevan.
Jos minä olisin mies, kiertäisin kaukaa muovilla täytetyt daamit.
Feikkiä mikä feikkiä!
Murkkuiässä luokan pojat haukkuivat laudaksi. Olin lähes anorektisen laiha. Luonnollista Tvikky-lookkia ( miten se nimi kirjoitettiinkaan?)
Eipä haitannut. Rasvakerrosta on kertynyt sittemmin ihan issekseen, ilman implantteja, yli oman tarpeen. :).
Twikky oli nimeltään 1960- luvun laiha ja lyhythiuksinen supermalli.
VastaaPoistaTämä anorektisen laiha Twiggy oli tyttöjen suuri naisihanne muinoin, suurine silmineen ja luisine takamuksineen. Takapuolessa ei saanut olla mieluiten minkäänlaista kumparetta, vaan selän siluetin sääriin asti tuli olla suora. Nyt trendinä oleva valtava pakaristo olisi silloin ollut katastrofi. Pisimmälle tämän meidän tyttöjoukosta vei ”perseetön Sirpa”, joka painoi 44 kg ja oli aika pitkä. Tämä oli aikaa, jolloin tilasin ihmeellisen laihdutusohjelma Slumberslimin, laihdu nukkuessasi. Vaikka hoin illalla sängyssäni erilaisia mielen mantroja, en laihtunut.
VastaaPoistaTässä vielä kuva Twiggystä muistin virkistykseksi:
Poistahttps://www.worcesternews.co.uk/news/8966753.fashion-icon-1960s-twiggy-wide-eyed-surprise/
Tätä taustaa vasten ymmärtänee, miksi nykyiset jättipyrstöt tuntuvat monista varttuneista naisista suorastaan rumilta. Niin kuin Noora sanoo, tissit ovat menettäneet merkityksensä ykköstyrkyttiminä. Nyt selfieissäkin on usein persuskulma, kasvotkin ovat sivuseikka, kun kuvauspaukut on pyllyssä.
Fetissien kohteet muuttuvat aikojen saatossa. Niitä on ja on ollut ihmispoloilla mitä oudoinpia ja kummallisempia. Joku kiihottuu toisten varpaiden nuolemisesta, joku rooliasuun pukeutumisesta tai tietyista esineistä: käsiraudoista, sitomisista ja kuristamisesta tai kainaloiden nuuhkimisesta. Kakka-ja pissileikeistäkin olen kuullut.
PoistaOlettaisi, että kaikille fetisseille löytyy syyt ihmisen piilotajunnasta. Miksi ja mikä on aiheuttanut tietyt mielihalut ja -teot.
Twiggy edusti aikoinaan kaikkea sitä, mikä ei naisessa perusheteromiestä sytytä. Olenkin joskus väittänyt, että muotia vie harhaan se, että valtaosa muotisuunnittelijamiehistä on homoja.
PoistaHeitä kiinnostavat poikamaiset tytöt. Se saa vastavoimana aikaan mm. yliaistillisen naispukeutumisen.
Oikeastaahan kyse ei ole rintojen ja pepun koosta, vaan kokonaisolemuksesta.
Niinikkäästi.
PoistaVaan se "sielullisella" tasolla kohtaaminen, se että huomaa ikään kuin välähdyksen
omaisesti, että ollaan samalla levelillä, nähdään toisessa jotakin tuttua.
Terveyttä ensinnäkin toivotan mä vuoteen alkavaan.
VastaaPoistaRahaa ja rakkautta, mitäs muuta tarvitaan?
Toivotaan että vuosi tämä, onpi rauhaa rakastava.
Viisautta, vapautta,
toiveita toteutuvia
sä kiitollisna vastaanota!
Onnea ja iloa koko vuodeksi Iinekselle ja
kaikille! toivoo noora
Vanhan mennen, uuden tullen
VastaaPoistaHerää, nukkuja öinen,
keskiyöllä vaihtuu vuosi.
Kujeet muuttuu
vuoteen sopiviksi,
temput tehdään
vuoden kunniaksi.
Vuosi vanha heivataan
tullut uusi kruunataan.
Metkuista ei säästellä
muusta voidaan pihistellä.
Silkkaa silkkiä oisi olo
jokaisella oma kolo.
Onnekasta vuotta 2025, toivon sinulle, minulle ja muille!