13.12.2024

Eipäs joulutella!



Ruotsissa teräsjätti SSAB kehottaa henkilöstöään jättämään jouluntoivotukset sikseen. Henkilöstöhallinto ohjeistaa työntekijöitä sanomaan kollegoille jouluttelujen sijaan ”god helg” eli ”hyviä vapaita” tai ”hyviä lomapäiviä”. 

Helsingin Sanomat kertoo, että työkavereille ei myöskään tule huikata lomille lähtiessä, että nähdään ”joulun jälkeen” vaan nähdään ”lomien jälkeen” tai  ”vuoden alussa”.


Tällainen inklusiivinen kielenkäyttö on tavallaan ymmärrettävää, sillä sillä pyritään monikulttuurisen ympäristön erilaisten tapojen ja kulttuuristen käytäntöjen tasaamiseen. Esimerkiksi SSAB:llä on 14 500 työntekijää yli 50 maasta. Eri asia sitten on, missä määrin tällainen tasaistaminen latistaa kulloistakin kulttuuria ja tuoko se tilalle tyhjän aukon vai kenties jotakin lisäarvoa. 


Erikseen mietittävä asia on se, onko meillä  sellaisia kulttuureja ja tapoja, joiden alta väistetään ja joita ei kyseenalaisteta samalla tavoin kuin omat perinteet ja tavat, onko meillä kulttuureja, joita suvaitaan suvaitsemalla ja joiden yhdenvertaisuuksien puutteeseen hyvätkään ihmiset eivät eväänsä väräytä ja joihin siis jopa alistutaan - viittaan paljon muuhunkin kuin presidentti Tarja Halosen huivittumiseen arabimaissa ja yhdenvertaisuusvaltuutetun hiljaisuuteen pikkutyttöjen silpomismatkojen  ja kaavuttamisten edessä. Jos näin on, koko joulunajankin tasaistaminen saattaa herättää voimakkaita kielteisiä tunteita ja jopa aggressiivisuutta.


Itse kaipaan kadottamistamme kulttuurisista jouluperinteistä erikoisesti koulujen tiernapoikien esittämiä joulujuhlakuvaelmia. Mikä kohokohta koulun joulujuhlassa, kun Vesalan Mikko, Römppäsen Tapani sekä Vilholan Riku kajauttivat miekat koholla kirkkaat pojanäänensä raikuvaan lauluun:

Hyvää iltaa, hyvää iltaa
Itse kullekin säädylle
Sekä isännill' että emännill'
Jokaiselle kuin talossa on
Ja me toivotamm' ja me toivotamm'
Onnellista ja hyvää joulua
Ja sitä taivaallista ystävyyttä
Joka meidän kaikkeimme ylitse käy

Herootes hän se ajoi
Hevoisillaan ja ratsuillaan
Herootes hän se ajoi
Hevoisillaan ja ratsuillaan
Siihen asti kun hän tuli
Murijaanein maalta
Siihen asti kun hän tuli
Beetlehemin tykö.





157 kommenttia:

  1. Hei jospa joulutellaan vaan
    miten me muutenkaan
    miehet tonttuilee luonnostaan
    naiset höösää aina vaan.

    Nuoruus kuin vierivä hetki
    aikuisuus työtä täynnä
    vanhuus lepoa lupaa
    kuolema korjaa kaiken.

    Hoi huuto elämälle
    tässäkö tämä oli
    ilot ja surut kupissa
    mielen muistoissa muhineet aikansa.

    Onko tunne, että omituisemmaksi vaan kaikki menee. Käyttäydymmekö pian jo kuin robotit, joille sanellaan valmiiksi, mitä sanovat. Inklusiivinen kielenkäyttö täyttä huuhaata sekin. Ei ihminen pysty noin toimimaan, eikä ehkä haluakaan. Yleisesti ihminen haluaa itse valita oman me -henkisyytensä. Yksityiselämä ja työelämä ovat tietysti erillään toisistaan ja työelämässä pyritään toimimaan niiden sääntöjen mukaan. Syrjintää ei sallita, mutta kuitenkin sitä tapahtuu. Teoria ja käytäntö ovat monesti toisistaan poikkeavia. Utopistiset haaveet ovat oma lukunsa ja saahan niistä haaveilla. Saahan sitä haaveilla mistä vaan. Menikö jo yli laineitten. Jos, sorry siitä.

    VastaaPoista
  2. Sopivasti lainehtii, Ripranie. Vähän täytyykin, jos haluaa vaikuttaa.

    Tuommoinen juhlapäivien nimien dissaaminen alkoi Amerikasta jo parikymmentä vuotta sitten, eli siellä ovat kaikenlaisen sievistelevän woke-kulttuurin juuret. Asioita ei sanota, vaan ne kierretään kuin Molieren Sievistelevissä hupsuissa. Korvien sijaan puhuttiin kuuloelimistä, koska sen ajan mukaan ruumiinosista ei sopinut puhua. Nyt ei sitten kaikissa paikoissa sovi puhua joulusta, vaikka se on kulttuurimme syvää kerrostumaa. Asiat ovat hyvinkin rinnasteiset, vaikka syyt ovat eri aikoina erilaiset.

    Meillä on jetsulleen sama molieremainen meininki siinä, että kun emme sano jotakin nimeltä, sitä ei ole. Vanha kansa tunsi karhulle kymmeniä kiertoilmauksia, koska sanaa ”karhu” ei saanut sanoa, jottei karhu suuttuisi ja tappaisi talon karjaa. Käytettiin kiertosanoja kuten vaikkapa ”metsän kultainen omena”, ”mesikämmen”, ”otso, ohto”. Karhulla oli parisataa eri nimitystä, ja osa pohjautui karhumystiikkaan, karhunpalvontaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molièrea et tainnut tenttiä. Sievistelevissä hupsuissahan on kyse nousukkaista. Tiettyyn yhteiskuntaluokkaan päästäkseen on näytettävä tietynlaiselta, käytettävä kieltä siten kuin tapana on. Sievistely ei ole sanamagiaa eikä sensuuria. Kieli on luokan osoitin. Sievistelijät jäljittelevät.

      Woke on päinvastainen ilmiö. Siinä pyritään osoittamaan arvorakennelmat, joita sanat kantavat. Aina toki on niitä, jotka uhmakkaasti tahtovat sanoa "neekeri", koska niin on ennenkin sanottu, ja arvelevat tällä kielenkäytöllä vastustavansa nykyajan hömpötyksiä tai muuta abstraktia. Ikään kuin kyseinen ilmaus olisi jotenkin totuudenmukaisempi kuin muut, osuisi tarkoitteeseensa suoremmin. Sitä kuvitelmaa en ymmärrä. Kielihän muuttuu myös konnotaatioiltaan. Asenneneekeröijät ovat jumittuneet tietynlaiseen näkemykseen yksilön vapaudesta.

      "Karhu" (< karhea) oli muuten sekin eufemismi.

      Poista
    2. Anonyymi, vanhan tiedekunnan opinto-oppaani mukaan Molière kuului tutkintovaatimuksissa jo approbaturiin, eli alimpaan arvosanaan.

      Sievistelevien hupsujen maailmahan kuvasi Aurinkokuninkaan aikaista elämää Ranskassa 1600-luvulla. Tuolloin hovista levisi laajalle eri kansankerroksiin teennäinen tapa, jonka laineilla tuli osata keskustella, kuunnella ja käyttäytyä tavalla, joka tuntui muista miellyttävältä. Eli tuli rajata puhetta oikeanlaisiin hyväksyttyihin ilmauksiin, puheenaiheihin, käyttäytymiseen. Kyllä tämä silloinen oli hyvin lähellä nykyistä woke-hypeä, kumpikin tietysti omassa kontekstissaan.

      Tätä kaikkea Molière siis pilkkasi pikku näytelmässään. Ihan niin kuin meilläkin nyt kyseenalaistetaan naurettavuuksiin mennyt woketus. Aika on eri, metodi on sama.

      Poista
    3. Mitä tulee karhun nimityksiin, niihin kolmeensataan, niin kaikkihan ne ovat alun perin kiertoilmauksia, koska tätä ”metsän kiivasta vömmelöä” kunnioitettiin ja pelättiin. Jo sen nimen lausumista varottiin, koska karhu saattoi kuulla ja suuttua. Tämä ”karhukin”, joka tulee turkin karheudesta ja karkeudesta, oli samassa sarjassa näiden ohtojen ja koukien kanssa.

      Karhusta muotoutui sitten yleisnimi, kirjakielen käyttösana Agricolasta alkaen, jotta otuksesta voitiin ylipäänsä puhua ja se voitiin merkitä kirjoihin.

      Poista
    4. Anonyymi, palaan joutessani vielä yhteen kohtaan kommentissasi, joka piti alun perinkin kommentoida.

      Sanot, että wokessa ”pyritään osoittamaan arvorakennelmat, joita sanat kantavat”. Käytät esimerkkinä sanaa ”neekeri”, jolla kuvittelet sen käyttäjien vastustavan ”nykyajan hömpötyksiä tai muuta abstraktia”.

      Oletko sinä tullut ajatelleeksi sitä seikkaa, että sana ”neekeri” ei ole Suomessa alun perin ollut rasistinen ilmaus kun taas Amerikassa ”nigger” on ollut äärimmäisen halventava ilmaus? Sama koskee vaikkapa sanaa eskimo.

      Sanoilla ei siis ole arvolatausta, ennen kuin joku kertoo sinulle, että on sillä arvolataus ja se on tällainen.

      Poista
    5. Kieltä opiskelleena ja opettaneena tiedät, että kielet muuttuvat. Angloamerikkalaisilta vaikutteilta suomi ei välty, vaikka kuinka täällä polkisimme jalkaa. Maailma on pienentynyt ja kielen muuttuminen nopeutunut. Sanojen konnotaatiot muuttuvat. Ei "neekeri" ole ainoa laatuaan. Etnonyymeillä on yhteiskunnallistakin merkitystä.

      Tietenkään sanoilla itsessään ei ole arvolatausta. Kielenulkoisesta maailmasta lataukset syntyvät. Jos jotakin sanaa käytetään pääsääntöisesti halventamiseen ja poissulkemiseen, sana värittyy. Suomessa "neekereistä" puhuttiin surutta niinä vuosina, kun täällä ei juuri ollut tummaihoisia maahanmuuttajia. Maahanmuuton myötä sanan konnotaatiot muuttuivat. Se ei ole kielihistoriassa mitenkään epätavallista. En käsitä, miksi meidän pitäisi pitää kynsin hampain kiinni siitä, mitä mielleyhtymiä yksittäiseen sanaan liittyi 30 tai 40 vuotta sitten. Ei suomi ole saari. Jotkut toki toivovat, että se olisi.

      Poista
    6. Ei, Suomi ei ole saari, mutta ei se ole Amerikkakaan. Meillä on alun perin eri denotaatiot ja konnotaatiot, vaikka kuinka lentelisimme maapallon ääriin.

      Suomi on yksi maailman vähiten rasistisimmista maista, joten turha nättinokkaisuus pois. Se, että suomalainen ei tervehdi maahanmuuttanutta tummaa ihmistä, ei ole rasismia. Tämä tervehtimätön ihminen ei oletettavasti tervehdi kantasuomalaista naapuriakaan. Tai se, että tummaa ihmistä ei valita työhaastatteluun, ei ole rasismia. Työhaastatteluun ei valita kantasuomalaistakaan osaajaa. Se, että kantasuomalainen kysyy, mistäs kaukaa sitä tullaan, ei ole rasismia, vaan ystävällinen keskustelun aloitus.

      Hyviä me olemme oppimaan. Suomalainen luku- ja oppimistaito on edelleen korkealla tasolla maailman mittapuussa, etenkin aikuisilla ihmisillä. Woketustakin on opittu ja se, että pitää puhua niin, että kaikilla on miellyttävä olo, paitsi kokkareilla ja persuilla. Ja hallituksesta voi esittää vihapuhetta, sillä sitä ei lasketa. Voidaan leikata orpopurran pääkin. Se on eri asia.

      Poista
    7. Ymmärrän kyllä Anon pointin, mutta minunkin vaimea vastarintani tiettyjen sanojen kieltämiseen perustuu juuri siihen, että ne on apinoitu (anteeksi apinat) suoraan Amerikasta.

      Vastustan siis tätä pikkuporvarillista pikkukylä-mentaliteettia, jossa yritetään noudattaa tavoissa ja asenteissa suuren maailman mallia.

      Neekeri-sana esiintyy vielä 60-luvun tietosanakirjoissakin eli sitä ei koettu halventavaksi. Totta on tietysti, että jenkeissä vastaava sana oli halventava, mutta toisaaltahan meidän tummaihoisethan tulevat pääosin Afrikasta. Eikä kai esim. ”negro” ole vieläkään kiellettyjen listalla?

      No, faktoille ei voi mitään ja koska neekeri-sana on nykyään sopimaton, en tietenkään itsekään sitä käytä.

      (Kuin korkeintaan joskus provosointi-mielessä.)

      Poista
    8. Kyllä tavallaan ymmärrän, että neekeri -sana on provosoiva ja rumakin. Kansankielellä vieläkin yleisesti käytetty tuntuisi olevan. Rasismi -sanaa pidän edelleen kyseenalaisena, sehän voi kattaa mitä vaan. Joutaisi poistoon, mutta mitä tilalle.

      Poista
    9. Iines, sinulla menee taas tuo sama nauha päälle. Miten kokkarit, persut, hallitus ja lempikysymyksesi (Mistäs kaukaa sitä tullaan?) liittyvät kielen muuttumiseen? En ymmärrä. Puhe oli etnonyymeistä.

      Poista
    10. Anonyymi, tietenkin sanojen ja tapahtumien merkitykset ja merkitysten mielteet - ne denotaatiot ja konnotaatiot - muuttuvat, kun konteksti muuttuu. Tästä ei ole kahta sanaa.

      On eri asia kuitenkin se, että jokin ei-kielellinen taho alkaa tarkoituksellisesti valvoa sanojen sopivuutta ja ohjata käyttöä perkaamalla puhuttua kieltä. Se ei ole kielelle ominaista kehitystä, vaan se on pakottamista.

      Kielelle on ominaista kehittyä itsestään, puhuttuna, kansan suussa. Kielellä on tavallaan omat lakinsa.

      Poista
    11. Tästä esimerkkinä vuoden 2020 tapahtuma Teatterikorkeakoulusta: opiskelijat halusivat poistaa ”patriarkaaliset, rasistiset ja kolonialistiset rakenteet”.
      He eivät tajunneet historiaa, kontekstia, merkitysten muuttumista.

      Eli tuota merkitysten muuttumista voi kai odottaa myös niiltä, jotka kieltävät sanoja, taideteoksia ja historiaa ”sopimattomana”. Kyse ei ole siis vain etnonyymeistä, tai eksonyymeistä, vaan ennen kaikkea kontekstista, ajan kehyksestä.

      Poista
    12. Tuollainen taiteen muokkaaminen käyttäjäystävällisempään suuntaan on minustakin hölmöä ja taiteen ominaisluonteelle vastaista. Mutta joittenkuitten tiedostavien taidenuorten puuhastelu ei ole "sanojen kieltämistä". Voin vakuuttaa, että kolonialismin kukkaset elävät edelleen vahvasti nuorisonkin keskuudessa,

      Olet varmaan lukenut, minkälaista palautetta tuore Lucia on saanut.

      Poista
    13. Nyt on pakko kysyä, millä tavalla on tiedostamista se, että poimii 1500 - 1600-luvun Shakespeareista patriarkaalisia, rasistisia ja kolonialistisia kohtia vuonna 2020 paheksuttaviksi ja taiteesta poistettavaksi?

      Jos hiukankin tuntee ihmiskunnan historiaa, on itsestään selvää, että keskiaikaiset kirjat kuvaavat keskiajan tapoja. Eivät ne sen ajan kontekstissa olleet tuomittavia.

      Ihminen on aina toiminut oman aikansa kehyksessä, ja on aikamoista epäsuhteettomuutta ja vääristelyä nimittää Shakespearen teoksien sisältävän noita aineksia oman aikansa kuvassa. Historian eri aikatasoja ei voi vedellä saman mittatikun läpi. Se on raiskausta.

      Poista
    14. "Tiedostavat" = oppinsa sisäistäneet. Kuten marxilaiset termiä käyttivät. Harva kai käyttää sanaa nykyään muuten kuin pilkallisessa merkityksessä. En minäkään.

      Poista
  3. Vanhemmalle sukulaiselle 90 luvulla USA tuttavilta (valtion virassa) joulukirjeessä ei lukenut enää: merry christmast, vaan: happy holydays.
    Pakko myöntää, ärsytti kun näin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin, kieleen tulee yhä enemmän asioita ja sanoja, jotka on suotavaa kiertää. Tällainen epätarkka ja usein monisanainen kiertely heikentää ilmaisun tarkkuutta ja ennen pitkää hämärtää yleistä kielitajua.

      Tänään oli iltapäivälehdessä uutinen, jonka mukaan Teuvo Pakkalan koulu Oulussa oli lähettänyt vanhemmille etukäteen tiedon, että koulun joulujuhlassa lauletaan En etsi valtaa loistoa -yhteislaulu. Laulu sisältää ”uskonnollisia aineksia”. Oppilas voidaan huoltajan toiveesta hienotunteisesti ohjata tämän yhteislaulun ajaksi pois juhlasalista.

      Herra mun vereni tätä hupsuutta.

      Poista
    2. Teuvo Pakkalan koulussa voisikin ottaa yleiseksi kiertoilmaukseksi sanan ”stiignafuulia”, joka tarkoittaisi asiasta riippuen mitä milloinkin.

      Itse asiassa sehän sopisikin yleiseksi kierto- ja peiteilmaukseksi mihin vaan kiellettyyn ja epäsopivaan:

      ”Hyvää stiignafuuliaa kaikille säädyille!”
      ”Kolme stiignafuuliaa ryösti vanhuksen Kaisaniemen puistossa.”
      ”Nyt housut jalkaan, ettei stiignafuulia näy!”
      ”Stiignafuulien lukupiiri Oodissa oli menestys.”
      ”Tunnettu rienaaja stiignafuulioi siveän Iineksen blogia!”

      Poista
    3. Vallan mainio ehdotus! Stiiknafuuliaa vaan kaikille!

      Ja lämmin myötätunnon osoitus Krista Kiurulle, jota on motattu julkisella paikalla, kuten aiemmin vaikkapa Juha Sipilää ja Ben Zyskowicsiä.

      Parhaillaan Antti Lindtman antaa värisevällä äänellä lausuntoa MTV:n uutisille, ikään kuin Suomessa olisi tapahtunut maanjäristys. Kiuru on kuulemma nyt kotona toipumassa järistyksestä.

      Anteeksi pilkka. En voi sille nyt mitään. Useissa keskusteluissa on syyllinen puolue jo selvillä. Mikäli oikein muistan, ei pääministeri Sipilän - saati Benin - hakkaamisesta näin suurta mediajärkytystä ilmennyt. En siis pilkkaa Kiurua, vaan mediaa.

      Poista
    4. Ville Rannallekin sattui harmillisen huono tuuri, sillä tämän aamun pilakuvassa hän pilkkaa Kiurua.

      Toisaalta jos tämä kuva olisi ollut eilen, niin sitähän olisi voinut pitää yllytyksenä - siinä mielessä toki hyväkin tuuri.

      Minä muuten liikuin samoilla nurkilla eilen vähän ennen neljää, mutta en oikaissut puiston kautta, sillä ilta pimeni ja siellä pyörii huumekauppureita ja muitakin tummia maammon marjoja.

      Poista
    5. Niin, kohu tulee tietysti siitä, että Suomessa naisen lyöminen on tabu - sitä ei hyväksy paatuneinkaan kunnon roisto.

      Poista
    6. Ajattelin juuri samoin Ville Rannan Krista Kiurun pilkkakuvasta. Huono säkä todella, kun Kiurusta oli juuri tullut väkivallan uhri, vaikka hänellä itsellään taitaa olla eduskunnassa omia uhrejaan. Ja todella, kyllä joku olisi nähnyt kytkyn kuvaan, jos se olisi ollut aiemmin.

      Naisen lyöminen on eri asia kuin miehen. Vaikka jos iskun kohteena olisi ollut valtiovarainministeri Riikka Purra, niin luulen, että teolle olisi löytynyt runsaastikin ymmärtäjiä.

      Poista
    7. Nyt sana uusi ilmoille
      lanseerattu on.
      Pian sana uusi huulilla
      nyt kaikkien jo on.
      Sana hauska mik` on synnytetty
      sai nimen stiignafuulia.
      Sen merkitys on moninainen
      ei sitä voine arvuuttaa.
      Se tarvittava sana on
      kun käypi mihin vaan.
      Se löytyi blogista Iineksen
      ja sen alkuperä on Tapsa.

      Nyt joulutellakin saa, sanalla stiignafuulia!

      Poista
    8. Ja aivan perimmäisin alkuperä,
      tuon sanan oivan oululaisen
      - se löytyy Teuvo Pakkalalta.
      Tuo mahtisana ”stiiknafuulia”
      voip tarkoittaa se mitä vaan.
      Sen lanseerasi pikku Ville
      ja sai suun auki kaikille.

      Poista
    9. Kiitos Iines täsmennyksestä. Hyvä, että se perimmäinen alkuperä selvisi. On mulle uusi tieto, josta olen kiitollinen. Nythän voisit poistaa tuon tekeleeni klo 14.33, kun se nyt tuntuu väärän hassulta ja myös tämän kommentin.

      Poista
    10. Runoileva Ripranie
      - taustaltaan mikä lie -
      ilahduttaa aina jaksaa
      vanhaa jääräpää-Tapsaa
      ja pääjäärä-Iinukainen
      opettajatar omanlainen
      tietää ettei se ole geellä
      vaan koo on ännän eellä
      sanassa tässä koleassa
      jota ei oo ees olemassa
      vaan sen keksi monineuvo
      Oulun poika oiva Teuvo.

      Poista
    11. Mitään ei nyt poistella, Ripranie, runosielu. Lisää vaan runon lentoa. Kivasti keventävät välillä raskastakin paasaustani.

      Poista
    12. Muinoin tentin Teuvo Pakkalankin, ja sieltä jäi stiiknafuuliat mieleen. Kymmenellä pennillä siirappiakin jäi. Muistaako kukaan muu?

      Poista
    13. No nyt on netin syövereissä katsasteltu mahtisanan voimaa ja kymmenen pennin siirappia. Lapsellisen hauskoja ja opetusmyönteisiä novelleja. Aika vaan tainnut kulkea niidenkin ohitse, harmillista.

      Poista
    14. Minäkin muuten pidin koulussa kerran esitelmän Teuvo Pakkalasta. Hän on ihan suotta jäänyt nyt jotenkin varjoon, sillä hän oli aika erinomainen kirjailija. Huomasin, että minulla on paksu tietokirjakin hänestä, vuosikymmeniä sitten hankittu.

      Poista
    15. Pakkalan lapsinovellit ovat psykologisesti oivaltavia. Ei ihme, että jokuset ovat jääneet mieleen. Olen vakuuttunut siitä, että ne voisivat toimia nykylapsillekin. Jos vaan sanasto ja tavat aukenevat - kymmenellä pennillä siirappia. Vaan kohta elämme aikaa, jos emme nyt jo, jossa historia on lapsilta kuollut tai sitä ei vain heille ole.

      Poista
  4. Mahdollisimman laaja-alainen tietämys maailmasta, eikös sen pitäisi kuulua kansojen sivistykseen? Eikö se mitä enemmän tutustuu ihmisten erilaisiin elämänmuotoihin, kulttuureihin ja uskomuksiin auta löytämään oman yksilöllisen totuutensa ja näkemyksensä asioihin?
    On käsittämätöntä, että sanoja muuttamalla muka historia ja nykyhetki muuttuu tietyn populan mieleiseksi.
    Jos ruotsalaisia pakolaisia pakenisi esim. Lähi-itään, muutettaisiinko siellä tapoja ja tottumuksia tai sanoja ruotsalaisten tai muiden pohjoismaalaisten vuoksi?
    Mitä muuta, kuin piilossa lymyävää vallankäyttöä ja -siirtoa ovat vaatimukset hyväntekijä-valtioiden
    oman kulttuurin ja tapojen alasajosta vieraiden hyväksi?
    Ketä ovat nämä vallanvaihtajat?
    Viihteen sivistämiä pinnallisia woke-uskovaisia, vai voiko hyväntekijöiden viitan alla olla vapaamatkustajia, jotka haluavat muuttaa uuden kotimaansa kokonaan mieleisekseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noora, ei todellakaan missään muussa maassa ole piirejä, jotka ovat valmiita luopumaan jopa äidinkielestään tai valitsemaan uuden äidinkielen oman rinnalle. Menkääpäs ehdottamaan tätä vaikkapa Ranskaan, Saksaan, Espanjaan jne. Näissä maissa ei katsota rasismiksi sitä, että työpaikkaan vaaditaan maan äidinkielen hallinta.

      Poista
    2. Tässä asiassa, mikäli pointin oikean ymmärsin, olen täysin samaa mieltä Nooran kanssa, ja Iineksen kans.

      Suomi on naisille maailman parhaita paikkoja, kaikki oikeudet ja tasa-arvo on maailman huippua - mutta luopuvatko tänne turvaan tulevat muslimit sen takia omasta alistuskulttuuristaan?

      Vastaus: ei tule kuuloonkaan. Miehet sen päättävät ja naisilta ei edes kysytä. Ei ole harvinaista, että suomalainenkin nainen muslimimiehen naidessaan vetää hupun päähänsä ja alistuu.

      Tämä on aikamoinen virtahepo olohuoneessamme.

      Poista
    3. Tämä musliminaisen asema on kipeä kohta koko eurooppalaisessa yhteisössä. Suvaitseminen on kääntynyt naista vastaan: me suvaitsemme täällä sivistyneessä ja modernissa lännessä arabimiesten ylläpitämän keskiaikaisen naisensortokulttuurin.

      Juuri tästä syystä en halua kannattaa feminismiä, koska se sulkee silmänsä todelliselta naisen sorrolta ja keskittyy vain läntisen hyvinvoivan naisväestön kehoon ja lasikattojen puhkaisuun. Feministit hävetkööt.

      Poista
    4. Puhut feminismistä, niin kuin se olisi puoluepoliittinen ohjelma tai muu monoliitti. Ei ole. Esimerkiksi usein parjaamasi intersektionaalinen feminismi on kiinnostunut myös naisten kulttuuritaustasta. Yksinkertaistat tai et tunne feminismin nykykenttää.

      Poista
    5. En varmaan tunnekaan koko feminismin nykykenttää. Ihmetyttää usein vain, että niin moni nainen sanoo julkisesti olevansa feministi. Kuitenkaan kukaan ei kerro, mitä tekee alistettujen naisten aseman parantamiseksi.

      Olisin siis kovinkin kiinnostunut kuulemaan, millä tavalla feminismi on kiinnostunut sydäntäni lähellä olevien musliminaisten kulttuuritaustasta. Taustahan on surkea.

      Jos olisin kansanedustaja, ajaisin itse voimakkaasti meille tulleiden ja tulevien alistettujen naisten aseman parannusta. Se olisi tärkeimpiä prioriteettejani.

      Poista
    6. Tämä intersektionaalinen feminismi on silkkaa rasismia. Siinähän arvotetaan esim. ihmisiä rodun tai sukupuolisen suuntaumisen mukaan.
      Siinä on tasa-arvo kaukana.

      Poista
    7. Tämä on ilmeisesti toisen anonyymin kommentti kuin tuo edellinen. Täytyy myöntää, että allekirjoitan tämän lausunnon. Intersektionaalisen feminismin heikkous on nimenomaan tuo, että se pyrkii rakentamaan ohituskaistoja joillekin ryhmille ohi muiden.

      Muistissa on vieläkin monen muistama amerikkalainen kyseisen liikkeen ohje opettajalle kouluun: opetustilanteessa tulee kysyä ensin mustilta tytöiltä, sitten mustilta pojilta ja muilta tunnetuilta vähemmistöryhmiltä ja vasta viime kädessä valkoihoisilta. Eikö tämä ole erottelevaa? Minusta kyseinen systeemi on sairas.

      Poista
    8. No, standpoint-teoria: jokaisella arvoijalla on oma näkökulmansa, josta ei pääse eroon. Voi sen rasisminakin nähdä.

      Puhdas tutkimus ei pyri kertomaan, miten asioiden pitäisi olla, vaan toteaa vain, miten ne ovat. Amerikkalaisella mustalla lapsella on lähtökohtaisesti huonompi ennuste kuin valkoisella. Poliitikot sitten päättävät, miten tällaisilla tutkimustuloksilla pelaavat.

      Jos haluaa tutustua siihen, miten musliminaisen asema näyttäytyy feminismissä, muslimimaistakin materiaalia löytyy sekä sekulaarin ja islamilaisen feminismin puolelta. Monet islamilaiset feministitkään eivät pidä naisten oikeuksia pelkkänä kolonialistisena tuotteena.

      Poista
    9. Olen miettinyt ihmisen yhdenvertaisuutta. Nykyään pyritään menetelmiin, joilla puolestaan pyritään nostamaan jollakin asteikolla matalammalla olevia ylemmille tasoille ilman heidän varsinaista omaa panostaan.

      Tämä on eettisesti ymmärrettävää ja jopa kristillistä. Heikompaa tuetaan ja autetaan. Kokonaan käsittelemättä on asian toinen puoli: sen jollakin mittarilla mitattavissa olevan tason korkeammalla askelmalla ilman apuja olevan asema ja oikeudet. Hän jää kenties olemaan sille tietylle tasolle, jolle autettava on nostettu, vaikka autettuna hänkin pystyisi nostamaan tasoaan vielä korkeammalle.

      Hukkaammeko lahjakkuuksia tällä systeemillä esimerkiksi koulussa ja koulutuksessa? Minä en tiedä, kunhan pohdin. Onko ihmisen yhdenvertaisuus lopultakin vain kaunis utopia, joka auttessaan joitain ryhmiä samalla sortaa muita?

      Poista
    10. Sellaista täydellisyyttä ei voine edes toteuttaa, että kaikkia yhdenvertaisesti autettaisiin. Eivät kaikki voi olla niitä heikompia. Eri asteikot juuri näyttävät ne heikommat autettavat. Ahne auttamaan ei täyty koskaan.

      Poista
  5. Minun käy sääliksi näitä lapsia, joiden vanhemmat siirtävät omia tiukkoja ideologioitaan lapsille jo koulutielle. Tämä on lapsen maailman kaventamista.

    Lapsi on älykäs olento ja haluaa yleensä olla muiden kanssa samassa ryhmässä eikä hienotunteisesti talutettuna ulos erilaisista tapahtumista. Hän voi sitten myöhemmin tehdä itse omat valintansa uskonnonkin suhteen, kun on tietoa ja kokemuspohjaa.

    Ei nykyisissä peruskouluissa enää uskontoa opeteta tunnustuksellisesti, vaan tieteelliseltä pohjalta antaen tietopohjaa maaiilman eri uskonnoista. Se on lapsista mielenkiintoista. Ja vähän isommista koululaisista on usein kiinnostavaa keskustella uskonnoista samoin kuin vaikkapa poliittisista ideologioista.

    Mielenkiintoinen on se uusin tieto, että etenkin pojat ja nuoret miehet ovat alkaneet kiinnostua erityisellä tavalla uskonnosta henkilökohtaisena ratkaisuna. Tämä tuntuu kummalliselta ja kiinnostavalta ilmiöltä.

    VastaaPoista
  6. " ... Vaikka jos iskun kohteena olisi ollut valtiovarainministeri Riikka Purra, niin luulen, että teolle olisi löytynyt runsaastikin ymmärtäjiä. ...

    Anteeksi vain Iines ja muut perussuomalaiset, mutta kun ei ollut Purrasta kyse. Siksipä Halla-ahokin ottaa miettimistauon. Nimittäin jos pahoinpitelijä osoittautuu perussuomalaiseksi, asia on ymmärrettävä: sitä saa mitä tilaa. Mutta jos pahoinpitelijä on jonkun muun puolueen äänestäjä, asia on tietysti törkeä.

    HUOM! Viestini oli kirjotettu tietoisesti yhtä lapsellisen puolueelliseksi kuin se kirjoitus, jota kritisoin.

    Ps. Ikävämpää on todeta, että meillä valtion toiseksi arvostetuimmassa virassa (= eduskunnan puhemies) istuu näin yksisilmäinen henkilö. Todella valitettavaa.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikis, odotettiinko eduskunnan puhemieheltä virallista somelausuntoa vuosi pari sitten, silloin kun Ben Zyskowicz pahoinpideltiin juutalaisuuden ja Naton takia, tai silloin kun Juha Sipilä pahoinpideltiin?

      Ei taatusti odotettu, asia unohtui nopeasti, eikä yksikään kansanedustaja noussut kohkaamaan asiasta normaalia enemmän - niin kuin nyt.

      On kai sanomatta selvää, että kaikki tuomitsevat väkivallan, joka kohdistuu kehen tahansa kadulla kulkijaan, saati naiskansanedustajaan.

      Itse en kaipaa yhdenkään poliitikon jeesusteluja asian tiimoilta.

      En hyväksy kenenkään lyömistä, mutta inhoan tällaista tilanteen hyväksikäyttöä, jolla oppositio nyt hallituksenkaatokiihkossaan ratsastaa.

      Poista
    2. Miten minusta tuntuu, että vapaamielinen veljeni Mikis on ottanut näissä asioissa politrukin roolin ja näkee kauhut kaikkialla?

      Krista Kiurua on pilkattu ja syytelty mediassa niin julkeasti ja avoimesti, ettei olisi kumma jos joku hörhö sai siksi päähänsä kumauttaa häntä.

      Valtavan mediakohun nostaminen siksi, ettei Halla-aho tuntenut tapausta kyllin hyvin antaakseen siitä Puhemiehen Kommenttia (se oli tietysti tyhmää rehellisyyttä, mutta hänhän on vähän tosikko ja ehkä hieman autistinenkin tai asperginen tms) on Kiurun pahoinpitelyn hyväksikäyttöä.

      Kilpaillaan kuka suree eniten ihan kuin jossakin diktatuurissa. Jos ja kun Halla-aho mokasi, niin mokasi kyllä oppositiokin. (Ainakin minun silmissäni.)

      Poista
    3. Halla-Aho on viiltävän älykäs ja sana on hallussa.
      Olikohan A-studio tai vastaava, jossa Leif Salmen ja kaksi muutakin, en nyt muista ketä hiillostamassa.
      Jussi jauhotti 6-0 Salmenin,
      joka oli kuuluisa hiillostamaan haastateluja.

      Poista
    4. No nyt näyttää, että demareille tuli pettymys. Krista Kiurun lyöjällä ei todennäköisesti ollutkaan poliittista motiivia, eli hän ei tainnut olla persukokkare. Uusimpien uutisten mukaan lyönti vaikuttaa satunnaiselta hutilta.

      Ja Antti Lindtman ja Tytti Tuppurainen panostivat jo värisevällä äänellä esitetyissä puheissaan kansakuntaa järkyttäneeseen hirvittävään ja karmivaan tapahtumaan, johon odottivat eduskunnan puhemiehen virallista maaankattavaa somelausuntoa. Ooh, ja sitä ei kuulunut! Megalomaaninen virhe, kirkui media mukana.

      Paljon melua tyhjästä pienestä hutaisusta, ei edes kuvaa Krista Kiurun mustelmasta (?).

      Isomman mällin saivat Sipilä ja Zyskowicz, mutta näistähän ei meteliä nostettu.

      Poista
    5. Jalo vai jaloton juhla
      riippuu keneltä kysytään.
      Joulu ovesta jo pilkistää
      ehkä mieliä virkistää.
      Monen yksinäisen kauhu
      perheet porhaltaa.
      Vielä Kallen ja Kertun lahja
      hankkimatta on.
      Sian voimalla jouluaan juhlistaa
      moni voimansa ääriin ponnistaa.

      Jo kolmatta päivää Kiuru lehtien sivuilla pääuutisiin lukeutuvana. Saas nähdä, kuinka tämäkin juttu päätetään. Löytyykö poliittista motiivia teolle, joka ei ole hyväksyttävien listoilla. En kyllä ymmärrä tuota Halla-ahoon kohdistuvaa kritisointia uutisen silmässä. Onko virhe sanoa, että ei ole eväitä lausunnolle tässä vaiheessa. Juttu tuntuu kovin politisoituvan. Onko tämä nyt enää laitaa laisinkaan.

      Poista
    6. Oppositio koetti ratsastaa tapauksella aurinkoon. Luulin eilen jo hetken, että sota on syttynyt, Putin hyökännyt Suomeen, kun Lindtman syvästi järkyttyneenä puhui katastrofista.

      Nyt näyttää siis siltä, että lyönti oli satunnainen huti, sanoo poliisi uusimmassa tiedonannossaan.

      Poista
    7. Sisar siskoa puolustaa, veli veljeä ei lyö. En ihan usko, että juttu olisi jo taputeltu. Mutta uskohan ei ole tiedon väärtti. Pitäisi jo jouluunkin laskeutua pikku hiljaa. Tosin ei uutisvirta hiljene tai ainakaan nuku.

      Poista
    8. Minusta jo järki sanoo, että talvi-illan hämärässä kävellen Kaisaniemen puistossa kulkevaa pipopäistä täti-ihmistä ei hevillä edes tunnista Krista Kiuruksi.

      Tämä tyyppi on syyllistynyt ennenkin yhäkkiseen tuntemattoman vastaantulijan lyömiseen.

      Vaan siis selvää on, että asia tutkitaan tarkasti.

      Poista
    9. Värisevistä äänistä ja pomppivista tuppuraisista viis, mutta saksikäsi-Purran käteen on nyt iskenyt jännetuppitulehdus kun nyt niin höylisti jakaa joulurahaa hallituspuolueiden kansanedustajien isille ja aviomiehille. - No, pakkoruotsi on perseestä, kuten Rostila (ps) toteaa, ja nämä siemenpusseja symbolisoivat laput kaulan alla kuuluvat vain miespastoreille, vai mitä Päivi (kd)?

      Poista
    10. Mutta eikös se, Mikis, mennyt niin, että kansanedustajat itse saivat jakaa nämä eduskunnan joulurahat, ei saksikäsi?

      Poista
    11. Kyllä, itse saivat jakaa mieleisiinsä kohteisiin. Mutta mistä luulisit rahojen tulevan. Kyllä, aivan oikein, valtionvarainministeriöltä.

      Poista
    12. Marinin hallitushan nosti tämän joululahjarahabudjetin kymmenellä miljoonalla. Suuri osa rahoista meni silloinkin siltarumpupolitiikan harjoittamiseen, kirjoitti Mika Koskinen silloin. Paljon meni myös monikulttuurisuudelle, Setalle ja Somaliyhdistykselle, Suomalaisuuden liitolle ei mennyt mitään.

      Nyt sitten kova poru, kun Suomessa Suomalaisuuden liitolle menee rahaa, etenkin kun siellä hallituksessa tms. istuu jonkun kansanedustajan isä. Tosin isä ei saa tuosta rahasta penniäkään. Mutta onhan se.

      Poista
    13. Odotinkin jo koska hoksaat että Sanna Marinin vika tämäkin on. Ja sitä edellinen Antti Rinteen. Ja sitä edellinen syyllinen oli Paavo Lipponen. Ja vielä sitäkin edellisempi oli Karl-August Fagerholm.

      Niin.

      Poista
    14. Jospa päättäjät humaltunut vallasta. Niinhän voi käydä vallan kantimissa. Saatuaan valtaa ihminen ei enää haluakaan vallasta pois. Vallan velvollisuudet kääntyvät etujen puolelle. Ei kai tämä niin harvinaista ole. Kukin omilleen -antaminen voimistuu mahdollisuuksien mukaan. En itsekään kilju riemusta nykyisen hallituksen toimien johdosta. Miksi tuollaisia joululahjarahoja yleensä jaetaan tällaisessa taloustilanteessa. Jaossa tänä vuonna 50 miljoonaa euroa joululahjarahaa.

      Poista
    15. Joululahjaraha ei tietenkään ole Marin-Rinne-Lipposen vika, mutta ei se kyllä ole Orpo-Purrankaan vika.

      Eduskunnan vika se on ja viime kädessä meidän äänestäjien. Meidän ei pidä enää valita sinne kaiken maailman puliveivareita, vaan ryhdikkäitä ja rehellisiä miehiä, naisia ja muita.

      Minä onneton nostan heti käteni ylös virheen merkiksi (ks. koripallo), sillä olen joskus takavuosina äänestänyt Lipposta. Ihan vaan hänen sulavan puhetapansa takia.

      Poista
    16. En nimennyt tähän Marinin hallitusta vikapääksi, vaan todisteeksi siitä, että joululahjarahojen jako ei ole Orpon hallituksen vika, vaan se on perinne, johon näiden Orpon haukkujien suosikki, Marin, vielä lisäsi kymmenen MILJOONAA. Koetan siis osoittaa haukkujien epärehellisyyden, kaksoisstandardin, en vikapäätä.

      Poista
    17. Tietysti voi kysyä sitäkin, ihan ohimennen vaan, miksi joulurahasta, jota on jaettu vuosia, nostettiin meteli vasta nyt?

      Oletan ja edellytän ja vaadin, että seuraava edistyksellinen kansanrintamahallitus lopettaa heti moisen porvarillisen jäänteen.

      Sotahuutomme olkoon: Ei joulurahalle, kyllä joulurauhalle!

      Poista
    18. Idea hyvä mutta ei toimi käytännössä, vrt. puoluerahoitus. - Muistan kun Vennamo kovasti oli puoluetukea vastaan, sitä kun jaettiin edustajien lukumäärän mukaan, ja SMP:llä oli vain 1 edustaja, Veikko. Mutta sitten kun SMP:llä oli 17 edustajaa, ja rahaa saatiin sen mukaisesti, ei yhtään enää kritisoitu puoluetukea. Jne. "Rötösherrat" ja "Seteliselkärankaiset"...

      Poista
  7. Tuntemani muslimies kääntyi vapaamielisestä tiukemmaksi vaimon vaatimukseststa että silläin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musliminainen on läksynsä oppinut. Ihminen tottuu osaansa. Huonoonkin, ja sehän siinä surullista on.

      Tiedän, että moni musliminainen on kovan linjan muslimi. Naisissa, etenkin vanhemmissa on paljon esimerkiksi naisen silpomisen kannattajia, jopa vaatijia.

      Tämä keskiaikainen ja jopa väkivaltainen musliminaiskulttuuri on vuosisatoja vanha, ja siihen on kasvettu kiinni. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että kulttuuri alistaa naisen jopa orjan asemaan, vaikkei hän itse sitä huomaa. Ja totta on, että naisissa on määräileviä vanhoja matriarkkoja, joita koko suku pelkää. Matriarkkakin on kuitenkin viime kädessä miehen vallan alla ja siihen taipuvainen.

      Poista
    2. Heikkihän ei kertonut mikä vaimon kansallisuus oli, mutta tiukkuudesta ja komentelusta päättelen ihan oman kokemukseni (= vaimo) perusteella että hän oli suomalainen.

      Poista
  8. Tuo lahkaansien tukeminen on ainoa järkevä teko nyt.

    VastaaPoista
  9. Tänään televisiosta Teemalta klo 20:45 tulee koskettava elokuva "MAAILMAN HUONOIN IHMINEN". - Tai no, koskettaa ketä koskettaa, mutta elävästä tarinasta on kyse. Tai no, onko nuoren naisen epämääräisessä haahuilussa (= elämän tarkoituksen etsimessä) jotain uutta, ei ehkä ole, mutta pääosan esittäjä (Renate Reinsve) on tosi uskottavuutta. Eikä muitakaan näyttelijöitä huonoiksi voi kehua. Jännää myös se, että vaikka leffan ohjaa mies, niin tapahtumat kuvataan (ainakin minun ymmärtämykseni mukaan hienosti) naisen näkökulmasta, se on virkistävää.

    ”Antoisaa elokuvailtaa”, sanoi Peter von Bagh. Kun elokuvia esitteli. (vaikka kauhee stalinisti olikin)

    VastaaPoista
  10. Kiitos Mikis leffavinkistä!

    Näin joulun alla hyvän tahdon aikana, ei pitäisi maalata piruja seinille, mutta Iltalehti se osaa nostaa isänmaan rakastajille toivoa ja intohimoa Putinin tuhosta ( varsinkin piiloviestinä) sisältäviä aiheita sivuilleen.
    Länsinaapurimme Ruotsi varautuu miljoonaan kuuolleeseen tulevassa sodassa. Mihin kaikki ruumiit tullaan hautaamaan, sitä ongelmaa yritetään jo ratkoa.
    Maa-alueita täytyy siis varata ennakkoon, sillä sähkökatkojen aikana krematoriot eivät keskeytyksettä pysty tuhkaamaan ruumiita.
    Millainen ruumiskasa oletettaneen meidän puolustuskiihkoisten isänmaan viranhaltijain toiveissa marttyyri- ja sankarikuolemissa toteutuvan? Miten ruumiit tai mitä niistä on jäljellä hävitetään poissilmistä ja haisemasta?
    Kuinka paljon ihmiselämää pitää tuhota jonkun tietyn maa-alueen omistuksesta ja kiinnipitämisestä?
    Sadan ta parinsdan vuoden päästä kukaan ei enää muista, mikä maa se oli, mikä valuutta, jonka puolesta ihmishengillä ei ollut paskankaan ihmisarvoa.
    Riittäneekö meillä edes miljoona?
    Syntyvyys ainakin vähenee entisestään, kun nuoria miehiä ja naisia uhrataan ohjusten ruuaksi, lapsista, tulevaisuuden kansalaisista puhumattakaan.

    Että vihaan Naton uuden pääsihteerin puheita. Hirmuinen tappohimo on äijän pään vallannut.
    Perkeleen hännystelijä ja peto itsekin!
    Se on niin saatanan käsittämätöntä
    ihmisten tyhmyys, itsekkyys ja verenhimo!
    Eikä opita koskaan mitään mistään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nooruska keksikin oivan ja osuvan sanan ilmaisemaan nykyistä ilmapiiriämme - ”puolustuskiihkoinen”.

      Sattumalta luen juuri kirjaa, jossa käsitellään Talvisodan taustaa. Sieltä löytyy vastaavia syytöksiä sotakiihkosta, joka venäläisten mielestä Suomessa vallitsee, tsuhnathan selvästi valmistautuvat puolustautumaan Venäjää vastaan, vaikka rauhantahtoinen Venäjä ei taatusti hyökkää minnekään, eikä halua tuumaakaan vierasta maata.

      Tämä kiista tapahtui kaksi viikkoa ennen venäläisten suurhyökkäystä. Suomi totesi olevansa yksin suurvaltaa vastaan, sillä Euroopan suurvallat pitivät selviönä, että Suomi sortuu kahdessa viikossa.

      PS. Se lukemani kirja on ”Puna-armeijan Suomi-opas 1939”. Siinä kerrotaan, miten Suomi vallataan.

      Poista
    2. Minusta on erityisen kiinnostavaa se, että harva eurooppalainen osaa tai edes yrittää ymmärtää " hullun tsaarin " mielenliikkeitä ja päätöksiä.
      Yleinen hyväksytty käsityshän on, että sairas yksinvaltija haluaa julmasti valloittaa kaikki naapurimaansa ja sen jälkeen koko Euroopan. Tämä Pelottava diktaattori haluaa hyökätä kaikkien kimppuun, laajeta, siirtää rajoja ja alistaa kaikki määräysvaltansa alle?
      Miksi hän niin haluaa? Miksi vanha mies haluaisi leikkiä Aleksanteri suurta?
      Hän olisi todella tyhmä tai vallan sairastama, ellei ymmärtäisi, että hänen syrjäyttämisensä vallasta tavalla tai toisella vaikuttaa tulevaisuudessa kuitenkin suojelemiinsa ja rakastaiinsa kansalaisiin plus miinus nolla.
      Hänen isänmaallisuudelleen nuorempi kansan osa, netin länsimaiseksi manipuloima porukka, ei "yksinvaltiaan" vallasta luovuttuaan korviaan lotkauta isänmaata puolustaneiden kunnioittamiselle. Suurin osa nuorista kansalaista on jo manipuloitu lännen demokratiauskoon ( kuten esim. Georgiassa) ja on helppoa saada unohtamaan juurensa ja historiansa ja vaihtaa se Trumpin maan uskovaisuuteen.
      Entäpä jos tuo julma hallitsija todella haluaa vain suojella omia kansalaisiaan ja heimoveljiään
      sudelta, joka kuten Punahilkka sadussa oli pukeutunut mummon vaatteisiin. ( söikö sen mummon ensin, en muista?Susihukka on jo huijannut monia uskomaan kilttiin pitsimyssyiseen mummoon. Tärkeäähän valtapyrkimyksissä on saada massat suggeroitua kannattajikseen. Joillekin manipulaatioherkille riittää muutaman lauseen toistaminen uskoon tuloon.
      Miksi Usa haluaa naton siipien suojissa käännyttää koko Euroopan maksamaan Naton jäsenmaksua ja lisäämään sotavarustustaan? Miksi naton tukikohtia ja sotilaita on ympäri Eurooppaa. Mitä Usa haluaa Euroopasta? Mitä Eurooppa Usasta?
      Putlerfobia, onko se länsimaiden vaikeimmin parannettava epidemia?

      Jospa hän on vain nurkkaan ajettu susiemo, joka epätoivoisesti yrittää puolustaa reviiriään ja mielikuviaan oikeudenmukaisuudesta ja pentujensa turvallisuudesta?

      Poista
  11. No onneksi on maailmantuskaan jotkut propellipäät kesineet oivan lääkkeen! Uutisten mukaan se leviää eri yhteiskunnan kerroksissa kuin tuli tuulen mukana kuivassa risukossa. Usassahan ilmiö on jo paikoin katastrofaalinen. On kaupunkeja, joissa katujen helvetilliselle ololle ei enää mahdeta mitään.
    Jo " lääkkeen" nimi on positiivisen suloinen : peukku. Jo ensi käyttökerrasta kokeilijat jäävät aineen orjiksi ja se on sitten entisen elämän jatkuvaa alasajoa, vaikka pää leijuu mielihyvän eufoorisissa sfääreissä. Huumeen vaikutuksesta ihmiset hyppivät kuin laestadiolaiset " hihhulissa" , tuppurissa tai mitä nimityksiä tajunnan tilan muutoksilla lieneekään.
    Uusi, huumeisiin menetetty ja kuollut sukupolvi on menossa ja seuraava tulossa, eikä kukaan " aikuinen" tee mitään.
    Päättäjät eivät halua suojella päätöksillään katastrofista, koska eivät näe vaaleanpunaisten linssiensa läpi..
    Turha näitä huumeiden käyttäjiä on surra, pääsevät lopullisesti pois ihmiselämän kärsimyksistä, mutta diilereille, tappajille ja murhaajille elinkautinen ilman hotellioloja.
    Miksi päättäjät eivät edelleenkään järjestä maanlaajuista kampanjaa, jossa ei hymistellä, vaan tuomitaan kaikin tavoin huumeet. Ja laaditaan kovennetut rangaistukset! Vain kerran elvytys, ja sen jälkeen on oma vakinta kuoleeko yliannostuksiin vai ei.
    Ai niin, länsimainen yhteiskunta on kaikessa yksilöön uskova ja luottava. Jokainen saa tuhota itsensä keinoilla mitkä parhaimmaksi katsoo. Apua se ei anna eikä tarjoa, jos on heikko ja sortuu. Jokainen huolehtikoon itsestään, sillä välinpitämättömyys kansalaisten hyvinvoinnista on sitä ns. länsimaiden demokraattista vapautta.
    Ja säästää pittää, jotta kapitalisteilla olisi kivaa, muista viis? Vetäköö vaan pään sekaisin, se on heidän oma valintansa, eikö vaikka?

    VastaaPoista
  12. Historian sensuroinnista ja muuttamisesta ovat olleet kiinnostuneitata itsevaltiasvaltiot ja länsieuroopan vasemmistonuoret. Mikähän heitä yhdistää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin diktaattoreita ja länsieurooppalaisia vasemmistonuoria erottaa se, että vain toisilla on konkreettista valtaa. Jälkimmäiset voivat vain osoittaa mieltään ja nostaa ikäviä asioita näkyviin.

      Historiahan sävyttyy uudestaan joka tapauksessa. Tämän huomatakseen ei tarvitse kuin lukea koulukirjoja eri vuosikymmeniltä.

      Poista
    2. Diktaattoreilla valtaan päästäkseen pitää olla edes jonkinlaista kannatusta.

      Aika iso osa suomalaisista vasemmistonuorista teki takavuosina kaikkensa, jotta Suomestakin olisi tullut demokratia - nimenomaan kansandemokratia.

      Ymmärrettävästi he eivät mielellään muistele asiaa. Hehän olivat oikealla asialla, ihan niin kuin kapinoivat nuoret nytkin, mutta kun.

      Ihminen ei opi historiasta mitään.

      Poista
    3. Mitä lopultakaan on kannatus? Maailmansotien välisenä aikana Euroopassa oli fasistinen diktatuuri, kansallissosialistinen diktatuuri, kommunistinen diktatuuri ja kohtalainen joukko muita diktatuureja. Moniaalla oli vanhaa katkeruutta sodasta, pettymystä demokratiaan, lamaa, kommunismin (tai muun ismin) pelkoa - ei diktaattorin valtaan nousemiseksi sen kummempaa tarvita. Kannatus humahtaa, kun raivoa on riittävä määrä.

      Kaikkihan ovat oikealla asialla, aina. Vain tyytyväiset ovat välinpitämättömiä.

      Ja jälkikäteen useimmat muistavat kertoa, mitä ainakaan itse eivät syöneet totuutena.

      Poista
  13. Omituista ettei ettei länsieurooppa saisi puolustautua erittäin väkivaltaisia vastaan. Huonosti siinä käy omille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keitä tarkoitat tässä "erittäin väkivaltaisilla"? Venäjää? Maahanmuuttajia? Uusnatseja? Jotakuta, joka tulee oman kodin makuuhuoneesta?

      Poista
    2. Eikös olekin iihanaa, että meillä yli-ihmiseurooppalaisilla on humaanit ja rauhaa rakastavat
      luotettavat ja maailman mahtavimman tappokoneiston ylläpitäjät, ylimmät ystävämme: helvetin kunnianhimoinen, vanhuuden höppänä Biden ja tuuliviiri, narsisti Trumb.
      Heidän edustamansa maailmannäkemykset ovat aina ja ikuisesti halunneet tuhota Venäjän ja saada sen syömään kädestään ja laulamaan heille mieluisia laulujaan.
      Kaikki muut ideologiathan ovat vääriä, pahan akseleilla, paitsi ainutta ja oikeaa demokratiaa edustava ihana Yhdysvallat!

      Poista
    3. Tjaah, Noora, toisaalta ehkä riittäisi vain se, että Putin pysyisi lestissään eikä hyökkäisi yhtään mihinkään. Ja sama tietysti USA:sta. Kukin maa hoitaisi omaa aluettaan ja asukkaitaan.

      Poista
    4. USA:n militaristinen historia siellä sun täällä koko maapallolla mutta etenkin Etelä- ja Väli-Amerikassa on synkkä ja verinen. Siitä ei kahta voi olla. Mutta pitää myös muistaa, että Euroopan (ja myös Aasian) jenkit ovat jopa kahteen kertaan pelastaneet... no, pahemmalta kohtalolta.

      Ja fakta tällä hetkellä on se, ettei USA eikä yksikään Natomaa ole hyökännyt Venäjälle. Eikä ole uhannut hyökätä, Noora. Mutta Putinin Venäjä hyökkäsi täysin voimin Ukrainaan, ja käy siellä säälimätöntä terroristista sotaa (= tarkoituksella iskee siviilikohteisiin) . Venäjän kannalta kyseessä ei ole mikään "puolustussota", raa'asta hyökkäyssodasta on kyse, jonka kutsuminen "Sotilaalliseksi erikoisoperaatioksi" on täysin sydämetöntä brutalismia. - Sota Ukrainassa loppuu sillä hetkellä kun Venäjä vie sieltä "urhoolliset isänmaansa sankarit" (= mm. Butšan verilöylyn kiduttajat ja murhaajat ja raiskaajat) takaisin kuppaseen kotimaahansa.

      Poista
    5. Israel, tuo jenkkien suojelevien siipien alla brutaalisti siviilejä tappava valtio paukuttelee nyt hyväksytysti myös Syyrian puolelle ohjuksiaan tekemällä hyvää ( !?) eli hävittämällä vieraan valtion puolelta ammusvarastoja ja kemiallisia aseita.

      Voiko kukaan olla niin fiksun viisas, että rauhanpuolustajan viittaan pukeutuneena levittäytyy ympäri Skandinaaviaa ja Eurooppaa
      samalla saaden luontaisetuina määräys- ja vaikutysvaltaa ja ikään kuin tyhmempien tajuamatta ja huomaamatta sitä, miten rauhanomaisesti voi valtaa siirtää itsellern, kun on ovelat suunnitelmat.

      Poista
    6. Israel on fasistinen ja äärimmäisen raakaa hyökkäyssotaa käyvä valtio myös. Se on kaukana siitä mielikuvasta millä maailmaa koskiskelee: "pieni hengenhädässä oleva arabibarbaarien saartama uhri". Paskat on. Se on ydiasevaltio, ylivoimainen aseellinen mahti koko Lähi-Idässä, ja viime suojanaan maailman mahtavimmat asevoimat, eli USA. Ei ole mikään säälittävä raukka vaan säälimätön apartheid-politiikkaa noudattava valtio. Jne.

      Ja vaikka näin on, ja USA tässä on takapiruna, niin eihän se Nooraseni millään lailla Venäjän järjetöntä sotaa Ukrainassa oikeuta? Jne.

      Poista
  14. Katsoin Mikiksen suositteleman elokuvan "Maailman huonoin ihminen" ( kymmenen uutiset katsoin välillä). Täytyy tunnustaa, etten erityisemmin pitänyt kokonaisuudesta. Varmaankin filmin teemat voivat koskettaa monia, onhan se nuoren naisen suht. tavallinen " kasvukertomus".
    Paikoin käsikirjoitus yritti olla syvällinen ja rohkea, mutta haileeksi jäi anti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas se aikamoinen elokuva. Maailman huonoin ihminen -nimeltään. Siinä näytettiin, mitä tapahtuu, kun ihminen elää tunteella. Tunteikas oli. Se myös, että ihminen ei hallitse elämäänsä, vaan kuinka elämä hallitsee ihmistä.

      Eräs rakkaustarina loppui viimeistään siihen, kun toinen osapuoli kuoli. Mies halusi perheen ja lapsia, mutta nainen ei, ainakaan vielä siinä vaiheessa, kun kaikki oli vakaata. Nainen tuli toiselle miehelle raskaaksi ja sai keskenmenon. Kuitenkin jäi sellainen olo, että kun tunteella elää ei ole kaduttavaa. Annan elokuvalle 8.

      Poista
    2. Ripranie, osuvia havaintoja.
      En vaan täysin usko, etteikö tunteiden viemänä ja niitä seuraavana jäisi kaduttavaakin.
      :) Tai ainakin vastauksia vaille jääviä kysymyksiä " vääristä" valinnoista.

      Poista
    3. Elokuvassa ei pahemmin analysoitu tunteita eikä tapahtumia. Tämä ei ehkä ole niin tavallista, vaan voisi sanoa putkiaivo -ohjaukseksi. Alkupuolella se vähän närästi, kun odotin sitä tippaleipä -analysointia. Tarinan edetessä oli hyväkin, että katsojalle annettiin ohjat analysoinnissa. Se ikäänkuin syvensi katsojan omaa ajattelua. Näin elokuvassa jäi paljolti se valmiiksi pureskeltu -osio pois. Kun tunteilla käydään, se tunteita nostattaa. Jos ihminen ajattelee enemmän järjellä ja käy köpelösti, niin se kaduttaa enemmän kuin se, että ihminen ajattelee enemmän tunteella ja käy köpelösti. Näin ajattelen. Tunteita ei voi ohittaa, järjen voi ohittaa. Tämä sillain laveasti ajateltuna.

      Poista
    4. Kiitoksia että vaivauduitte kommentoimaan.

      Eihän tuo elokuva nyt tietenkään mikään klassikko ole eikä tule olemaan, mutta minun tunne-elämäni se kyllä sai hereille. Ymmärsin tuon tytön harhailut - omien kokemuksieni pohjalta - ihan hyvin, vaikka eri sukupuolta oelmmekin. Mutta eihän ihmisissä tietyssä mielessä (= juuri tunnetasolla) kovasti eroja ole, olivat he sitten mistä päin tahansa tai minkä värisiä tai mitä sukupuolta tahansa. - Aika herkkiä koneistoja olemme... ja silti yllättävän vahvoja.

      Tämän sarjakuvapiirtäjän - joka myöhemmin kuolemaa tekee - hänen filosofiaansa minun oli vielä helpompi samaistua... ei niin, että olisin kaikesta samaa mieltä, mutta melkein.

      Jos siis puhutaan todellisista "taide-elokuvista", niin kyllä Ingmar Bergman minulle on ehdoton ykkönen edelleen, joo, hänen parhaansa ovat parhaita; Toinen suosikkini on Fellini; hänen koko tuotantonsa on upeaa! mielikuvitusrikasta! kiehtovaa! Kolmas on Tarkovski; hän on vaikea, fitun filosofinen, ja kuvat kulkevat hyvin hitaasti, mutta kun pääsee perille mistä on kyse, kokemus on... no, saa kyllä sielulleen ravintoa.

      Tämän lisäksi on vaikka kuinka paljon todella hyviä elokuvia, siis klassikkoja, ja vieläpä jokaiselle jotakin. Koska ihmisten maut ovat erilaisia.) Mutta mitäpä niitä luettelemaan.

      Poista
    5. Noora, Noora, Noora!!!! Ei elokuvaa saa katsoa niin että ..."( kymmenen uutiset katsoin välillä)"... se on sen halveksimista. Mistä sitä tietää vaikka juuri sinä (30 sekunttia - 2 minuuttia) aikana tapahtuu se (= pointti) mitä ilman koko leffa ei "aukene". Eli jää käsittämättömäksi. - No, tietysti jos joku ei kiinnosta - esim. kirja, niin lopettaa sitten sen lukemisen ja pistää kirjan kannet (POKS) kiinni. Se siitä ja sen siittiöistä. Niin minä ainakin teen. Ja jos taas vaikka esim. jostain musiikkiikipaleesta halua saada selvää mitä se on (= pidänkö siitä vai en), niin kyä mää ainaski kuuntelen sen kokonaan enkä vaan siältä täältä, ja si sano, että kyä oli soopaa...


      Kaikella rakkaudella,
      Mikis

      Poista
    6. Mikkonen, saattoi jäädäkin jotakin elokuvan tärkeistä otoksista näkemättä uutisia katsoessani. Päähenkilöt vieraineen olivat nauttineet porukassa huumaavia sieniä ja vaikutukset alkoivat näkyä käyttäytymiessä, kun käänsin kanavaa. En siis tiedä, kuinka sienitripit sujuivat ja mitä jälkiseuraamuksia kullekin tuli.

      Poista
  15. Sai hyviä vastauksia joulurahakysymykseeni. Kiitos. Mutta saankos minä nytten sitten hienovaraisesti kysyä mistä kurssimuutoksesta tässä on kyse, kun siis ennen – joka mielestäni oli hyvin hienoa – ei puolue harrastanut ryhmäkuria, mutta nyt kaikkien pitää olla samaa mieltä, joo, vaikkeivat olisikaan?


    Meitä keisarit ei enää hoivaa eikä veriset julmuritkaan


    Joku inhimillinen selitys tässäkin varmaan on, mutta mikä? Jos Iines tai Tapsa selittäisi tai kumpikin, niin olisin onnesta mykkyrällä. - Ps. Mutta älkää saakeli soikoon sanoko että syy on 1970 -luvun taistolaisten jne., tai johtuu vuosista 1713–1721, jolloin täällä raivosi Isoviha, kyllä minä sen tiedän, mutta eihän silloin ollut vielä Perussuomalaisia, oli vain Metsäsuomalaisia ja jokunen Agaari- ja Aatelissuomalainen. Ja kuningas istui kuin tatti Stockholmassa.

    Tuhannet kiitokset kaikille! (laskee kuinka paljon hänellä on kiitoksia jäljellä, voi perkelei, eihän niitä ole jäljellä enää kuin vähän toistasataa) no...
    134nnet kiitokset kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ryhmäkuri? Siis nyt putosin kärryiltä, kun en muista puhuneeni siitä mitään, vai olenko sittenkin viitannut siihen jollakin tavalla? Samaa mieltä mistä? En ole ollenkaan ryhmäkurin kannalla, vaan tykkään änkyröistä, kuten Teemu Keskisarjasta ja muista vastarannankiiskistä.

      Poista
    2. Tapsa muistaa sitten käyttää vastauksessaan ilmausta "veljeni Mikis". Iines unohti tällä kertaa harmillisesti "murmelin".

      Mussukointi on aika vänkä mitätöinnin muoto.

      Poista
    3. Höpsistä, mussukointi on kivaa, anonyymi armas.

      Poista
    4. No voihan hyvänen aika, mielelläni nostan sinut takaisin kärryille... koska enhän minä missään sano että Sinä ryhmäkurista jotain olisit puhunut, ehei-ei. Mutta kun Sinä aina niin sujuvasti selität Perussuomalaisten tekemiset - tekivät he mitä konnankoukkuja tahansa - niin (pitkään harkittuani) uskalsin kysyä selitystä tällekin. Ja nimenomaan siis Sinulta!

      Mutta jos et tiedä niin voihan Harmi.

      Poista
    5. Kyllä, Mikis, puolustan persuja, koska he ovat halveksituin ryhmä Suomessa. Demareilla, sosialisteilla, vihreillä ja muilla on jo omat puolustajansa, persuraukoilla vain minut. Jeesus ei puolustaisi vain Krista Kiurua, vaan myös ja ennen kaikkea Kristan lyöjäraukkaa, hörhöä, joka ei tainnutkaan olla persu, suurista odotuksista huolimatta.

      Poista
    6. Selitystä mille? Selittäisin mielelläni ja monin sanoin, kun vain tietäisin, mitä pitää selittää.

      Poista
    7. Oisko sairaalaverkko -asiasta kyse? Eikös siitä nyt ole noussut hulabaloo ja syystä. Sanoikos se Purra niin, että tässä edellä mainitsemassani asiassa rivit eivät sitten lipeä, muuten tulee sapiskaa. Ryhmäkuri kehiin ja sassiin. Eihän tästä muuten tule yhtikäs mitään. Ennen ryhmäkuri ajattelu oli negaata, sillä jokainen saa ja voi ajatella ihan niillä omilla aivoillaan. Kovin varovasti kysyn. Asian uusimpiin käänteisiin en ole perehtynyt. Muistini peilaavat asioita viime viikolta, muistaakseni.

      Poista
    8. Isosiskoseni Ripsukka on luultavasti oikeilla jäljillä pikkuvelipuoleni Mikiksen viittaamasta asiasta, josta ottoäitini Iinukka ei tiennyt mitään, vaikka muistaakin 70-luvun kaikki Taistonsa hyvin.

      Mutta enpä vastaa tähän Mikiksen kysymykseen, vaan kiellä kylmästi puolustavani persuja kaikessa. Minua vain ärsyttää, jos heitä syytetään siitä, että he ovat ihmisinä samanlaisia ketkuja kuin muutkin.

      Tietysti he ovat, ehkä jopa vielä ketkumpia. Ainakin tyhmempiä. Paitsi Halla-aho, joka puolestaan on tunteeton fasistiälykkö.

      Minun kohdallani kyse on vain siitä, että persut vastustavat automaattisesti punavihervasemmiston ylilyöntejä ja muita hörhöilyjä. Omia hörhöilyjään he eivät vastusta, mutta mielestäni ne ovatkin yhdentekeviä.

      PS. Anolle - me olemme tavanneet Mikiksen kanssa, meillä on samankaltainen tausta ja kiinnostuksen kohteet ja lisäksi tykkään hänestä ihmisenä ihan helvetisti.

      Poista
    9. Täällä periferiassa on pärjätty iät ja ajat ilman yöpäivystystä. Jos tarkkoja ollaan, myös ilman iltapäivystystä, ja viikonloppupäivystystä. Julkinen pulju pannaan kiinni kello 16 ja sillä sipuli. Syksyllä vietiin röntgenkin pois.

      Jos tunnet tarvetta lääkärille tai hoitajalle klo 16 jälkeen, niin eikun sadan kilometrin päähän jollain kyydillä omaan piikkiin.

      Että mitä ne ihmiset valittavat. Aina on pärjätty.

      Poista
    10. Tapsa, Tapsa, muuten ok, mutta en minä voi olla sinun tai Mikiksen äiti, en edes otto. Kyllä minä asetun sinne teikäläisten sisko-osastolle, jos Mikis-murmeli on veljesi Runomieli.

      Poista
    11. Anonyymille
      Olemme oman henkilöhistoriamme panttivankeja, me kaikki, tahdoimmepa tai emme, ja siksipä olen Tapsan kanssa eri mieltä monista asioista, tai aika monista, koska paljon useammasta asiasta olemme samaa mieltä. Tämä kävi selväksi kun tapasimme Vanhan Kellarin terassilla Helsingissä, se oli mukava iltapäivä ja ilta, kyllä. Niin että älkää kukaan teistä vittu vieköön kuvitelko, että arvostukseniTapsaa kohtaan perustuu siihen että hän (kohtuuttoman) usein kehuu minua... oi ei, se on enemmän kiusallista se; ajattelevana runoilijaihmisenä minä häntä arvostan. Piste.

      Poista
    12. " - - ajattelevana runoilijaihmisenä minä häntä arvostan."

      Nyt meni arvoitukselliseksi. Kumpi tässä on ajatteleva runoilijaihminen?

      Poista
    13. Se oli kyllä miellyttävä ilta siellä terassilla... kaunis kesäinen iltapäivä. Ja minä siellä ensin yksikseni istuin, odotin ja jännitin että minkähänlainen gorilla se nimimerkki Tapsa oikein on... (ja olin siksi sopinut Sagan kanssa, että piipahtaa "sattumalta" sinne terassille, ja jos se tuntematon äijä osoittautuisikin ihan kamalaksi orangiksi, niin annan hälle vinkin, jolloin hän sanoo että tietyn syyn takia minun täytyy nyt välittömästi lähteä etc. etc. ... kyllä, agenttitaustani vuoksi osaan aina etukäteen varmistaa pakoreittini... heh, heh) ... Mutta tämä nimimerkki-ihminen osoittautuikin helvetin kivaksi ja melkein yhtä ujoksi kuin minä, ja runoilijaksi... vaikka runoilijat usein eivät ole kivoja ihmisiä. Ja sitten me juteltiin otettiin oltta ja giniä ja pölistiin, vuoron perään pölistiin, vaikka en ikävä kyllä kuolemaksenikaan muista juuri mitään että mistä, mutta puhumista tärkeäpää olikin tutustua. Ja myöhemmin...jne, jne. jne.

      Poista
    14. Kuuleppas Anonyymi,
      tunnustan, että myös minulla on runollisia ajatuksia. Tosin ajatukseni ovat usein huonoja. Mutta huonotkin ajatukset ovat ajatuksia, mitäs muutakaan ne muka olisivat? ...höh

      Poista
    15. No joo tuota tapaamistamme Vanhan Kellarissa niin vähän väritin sitä oudommaksi kuin mitä oli. Mä mikään agentti oo. Ja totta kai olin lukenut tämän T:n kommentteja monestakin eri blogista, ja tiesin odottaa fiksua ihmistä. Enkä siinä pettynyt. Ilta on hyvin jäänyt mieleeni... kun minäkin - täysin laulutaidoton ihminen! - kun marssimme kapakkaan nimeltä Vltava, yritin laulaa Brechtin laulua Moldausta! Voihan värikynät! Kai minä yritin opettaa sulle sen runon sanoja... koska ne on niin hienot. Muistettavan mukava ilta se oli!

      anteeksi Riku mutta suosikkilaulajasi versio on paras suomalaista, siksi

      Poista
    16. Moldau on Vltava kuten Vltava on Moldau. Klassista musiikkia pidetään vaikeaselkoisempana kuin mitä se on. Tämä nyt ainakin on hyvinkin ymmärrettävää, jos maltatte kuunnella.

      https://www.youtube.com/watch?v=l6kqu2mk-Kw

      Poista
    17. Mikiksestä kertoo jotain se, että silloin kotoa lähtiessäni sanoin vaimolle, että otan yhden tuopin, katselen vähän millainen kaveri se on - ja tulen ajoissa kotiin:

      No, Moldauta tulkitessamme minulla oli menossa jo seitsemäs tuoppi, eikä lähtö kotiin tullut edes mieleeni.

      Meillä on niin paljon yhteistä taustaa, niin paljon yhteisiä mielenkiinnon kohteita, niin paljon samankaltaisia kokemuksia, niin samanlainen suhde elämään, että sielunveljeys oli ilmiselvää.

      Mikis oli juuri sellainen ihminen, jonka olisin nuorena halunnut ystäväkseni. (Minulla oli kyllä paljon hyviä kavereita, ei siksi.)

      Olimme ikään kuin eläneet samaa elämää eri tavalla, eri järjestyksessä, eri tavoittein, erilaisin kohtaloin - taisin kerran sanoakin, että olemme eläneet saman elämän eri päin.

      Olen hyvin poliittisesta demarikodista, Mikis taas porvarillisemmasta, mutta - miten sen sanoisi - ehkä boheemimmasta ja erikoisemmasta. Olen aina ollut oikeistodemari, Mikis enemmän vasemmalta.

      Mitä tulee tähän nykypolitiikkaan, niin se on suhteessamme pintavaahtoa, etenkin nämä persukiistat. Politiikka on peliä, erotuomarina media ja kansa.

      Poista
    18. Tämä oli Tapsalta. Olin niin Moldaun tunnelmissa, että unohdin nimeni.

      Poista
    19. Kyllä, näin on, en osaa muuta tähän sanoa. Olen ihmissuhteissani hyvinkin kronkeli (= arka) ihminen, mutta vaistosin heti ettei Tapsassa ole mitään pelättävää (= pahaa), tutustuminen oli siksi niin helppoa.

      Myrkyllinen suhtautumiseni Perussuomalaisiin, etenkin täällä, johtuu lähinnä siitä, että täällä heitä täysin kritiikittömästi kehutaan, tekevät he mitä tahansa, ja yhtä kritiikittömästi mollataan kaikkia muita, kuten esim. sosialidemokraatteja. Minulla ei mitään lukkarinrakkautta demareita kohtaan ole, ei ole ikinä ollut, mutta nyt ällistyksekseni puolustelen heitä... miksikäköhän? No siksi, että koko ikäni olen vihannut epäoikeudenmukaisuutta. Ja tällainen tällainen yksipuolisuus on juuri sitä. – Ps. Perussuomalaisten johtohahmoista en tiedä, mutta varma oon siitä, että kannattajakunnassa on paljon köyhiä ja tässä elämässä (jokaisen ihmisen ainoassa elämässä!) syrjäytyneitä ja elämän monella tapaa kolhimia, onnettomia ihmisiä. Totta helvetissä heidän puolellaan olen! VARMASTI OLEN!

      Poista
    20. Kommunismiinkin identifioitumiseni perustui siihen että luulin oikeasti olevani maailman kaikkien sorrettujen puolella, heidän sortajiaan vastaan.

      Herääminen tästä ettei näin olekaan, oli murhaava kokemus. Sitä kukaan ulkopuolinen teista ei voi käsittää, ja vähiten minä kaipaankaan, että käsittäistte.

      Niinpä niin.

      Poista
    21. Tämä kommunismiin ja maailman kaikkien sorrettujen pelastamiseen uskominen lienee ollut hyvin yleinen motiivi ns. radikaalisukupolvella. Voi sitä lujaa uskoa ja kaunista viattomuutta, jolla maailmaa parannettiin ja lauluja laulettiin. Olihan se kaunista aikaa. Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja, mutta en minä niitä haluaisi elää uudelleen.

      Poista
    22. Minut pelasti taistolaistartunnalta se, että olin jo varhaisteininä lukenut poikatuomiset ja parvilahdet, myöhemmin solzhenitsynit jne - ja ennen kaikkea ehkä se, että en ollut porvarillisesta kodista.

      Olin demarina liian lähellä kommunismia langetakseni siihen. Imuhan oli kyllä siihen aikaan aikamoinen, joten ymmärrän kyllä siihen hurahtaneitakin. Se oli sukupolvikokemus.

      Tämä taustani on osasyynä siihen, että kuvittelen nytkin näkeväni oikein tämän hetkisen poliittisen tilanteen, enkä siksi ota jyrkkää kantaa.

      Kieltämättä liikkeellä on samankaltaista uskonnollissävytteistä edistyksellistä hoosausta kuin silloinkin, mutta se on paljon vaarattomampaa -taustavoimana ei ole suurvaltadiktatuuria.

      Iinukan ja Mikiksen poliittista kisailua seuraan hieman hymähdellen, ymmärrän molempia, eikä kiista ole mitenkään repivä tai raastava, avioparin riitana se olisi ihan normaali.

      Kumpi kosii? Tulen mielihyvin bestmanniksi.

      Poista
  16. Kaameaa on myös venäläisten välinpitämättömyys omista rivisotilaistaan. Kuolleita tulee karmeita määriä, eikä haavoittuneista liikoja välitetä. Putin kerran sanoikin, ihmisiä kuolee viinaankin ja liikenteessä isoja määriä!

    VastaaPoista
  17. Jos olisin saanut olla ihannemaan kansalainen, uljas neuvostoliittolainen valiosoturi ja stahanovilainen supermies, olisin tietysti lukenut vain ja ainoastaan puolueen lehtiä, etupäässä Pravdaa, Totuutta!

    Kun en ole, enkä ole ollut, ja katselin äsken pitkästä aikaa YLE:n uutislähetystä.

    Ylen uutiset ovat menettäneet merkityksensä, koska ne ovat täynnä erilaista hyvin voimakkaasti värittynyttä propagandaa.

    Uutisten syvästi epäilevä toimittajan ääni sanoi tänään kuulemassani pätkässä: "Krista Kiurun pahoinpielyssä EI EHKÄ ole ollut poliittista motiivia."

    Heh, - on siinä voinut sittenkin olla! - Narkkariturjake haiskahtaa pahasti leniniststalinistilta tai vähintään vasemmistoanarkistilta, eikä vihreitäkään voi sulkea pois, koska potenee voimakkaita mielenterveysprobleemeja.

    Muuten olen sitä mieltä, että Peter von Baghara oli tietysti stalinisti, mutta upeaa oli maalailunsa, jopa John Waynea osasi näyttelijänä arvostaa, vaikka Duke oli oikeistosta piirun, ehkä jopa kaksi verran oikealla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yle on selkeästi naimisissa oman agendansa kanssa, eikä se agenda ole puolueeton, vaan suomalaisia valistava linja. Ei ole ohjelmaa eikä tuotantoa, joka ei olisi kansoitettu ns. dei-valistuksen mukaisesti. Totuus ei ole Ylessä, vaan siellä jossain, ulkopuolella.

      Poista
    2. Hesesanomat on toinen samanmoinen. Kerran ne haukuin lukijakommenteissa jutusta, jossa Helsingissä olevat Roihuvuori ja Roihupelto sekoitettiin mitään tietämättömästi toisiinsa. Tietenkään eivät julkaisseet, se kerrotaan jo säännöissä: Toimittajien töitä ei saa kritisoida negatiivisesti!

      Nyt Hesekakka kertoi Timo K. Mukasta ja Hymyn hänestä kirjoittamasta jutusta. Hesburger-vegen artikkelin sanajärjestys perseelläään, niinkuin kaikilla sokeasti sokeiden lähteitä lukevilla. Sanajärjestys ilkeässä Hymyn kirjoituksessa oli: "Riiput ristillä jo, Timo K. Mukka"

      Poista
    3. Muistan tuon lausahduksen ja sanajärjestyksen hyvin. Ilmeisesti jutun kirjoittanut kriitikko on nuorempaa polvea eikä hänen mieleensä ole jäänyt tuo runonsäkeen rytmiä muistuttava otsikko oikein. Vaan onhan se lajissaan klassikko, joka pitää poimia oikein juttuun kuin juttuun.

      Hesarin jutussa vertailtiin kahta Mukka-elämäkertaa toisiinsa sinänsä aika selkeästi. Paasilinnan kirjoittaman olen lukenut, tätä uutta Sini jonkun kirjoittamaa en vielä.

      Nyt sain kirjastosta Pajtim Statovicsin Lehmä-kirjan. Aloitan sen, mutta ellei imua synny kohtapuoliin, se saa jäädä. Kieli luultavasti kutsuu minua jatkamaan, mutta muusta en ole varma. En lue lukemisen enkä trendin vuoksi. Luettavaa on niin paljon, että ihminen voi valita.

      Poista
    4. Olin Konepajalla (kaupunginosa Helsingissä) kuuntelemassa tämän uuden Mukka-kirjan kirjoittajaa. Mukavan oloinen mimmi.

      Harmi ettei siellä ollut aikaa yleisökysymyksille, sillä minulla olisi ollut paljonkin kysyttävää ja huomautettavaa. (Kirjaa en ole vielä lukenut, Ernon kirjan kyllä tietysti, jo sata vuotta sitten.)

      Lisäksi olen aikalainen eli muistan Mukan tulon, teot ja lähdön. Samana vuonna Syntisen kanssa ilmestyi mm. Salaman Juhannustanssit, josta luettiin oikein linnatuomio, Jumalan käskystä kai. Syntistä laulua lähinnä kehuttiin ja tehtiin aika hyvä leffakin.

      Juoppoja kirjailijaretkua oli niinä aikoina tungokseen asti - Mukan ja Salaman lisäksi esim. Saarikoski, Ojaharju ja Kejonen, Mukka oli siis hyvässä seurassa, ei poikkeus.

      Mukkaa riepoteltiin lähinnä Hymy-lehdessä, muuten häntä kyllä arvostettiin kovastikin.

      Poista
  18. Kiitos sille kelle kiitos kuulu.

    Minulla kun ei ole (vaikka joku/tai kaikki teistä niin luulevatkin) mitään ns. 'ideologisia' syitä jättää
    huomioimatta minkään hallituksen hyviä päätöksiä.
    Niinpä minulle ei tuota pienintäkään tuskaa kiittää tätä nykyhallituksemme (= kauhukabinetin) päätöstä sairaalaverkostomme leikkauksista. Kiitos! - Vaan mistäkös minä muka sen tietäisin että tuo päätös on hyvä? No, sanotaanko nyt vaikka niin, että... että vävypoikani (johtavana kirurgina) joutuu tekemisiin poliittisten päättäjien päätösten kanssa. Hän minua on valistanut, ettei kyse ole niinkään rahasta vaan resursseista; tekijöitä ei riitä tarpeeksi, ja aivan hölmöä hommaa on heidän ripottelunsa osa-aikaisiksi työttömiksi pitkin maakuntia, se ei muuta kuin lisää kustannuksia ja entisestään huonontaisi mahdollisuuksia asialliseen hoitoon. Ja järjettömän pitkät (kiireettömät) leikkausjonot ovat sekä inhimillistä- että kansantaloudellista tuhlausta, vaikka nekin voitaisiin hoitaa järkeistämällä. Tämä kyllä edellyttäisi yhteistyötä yksityisten Terveysjättiläisten - kuten Mehiläisen (heh, kas kun ei ole Paarma tai Ampiainen) ja vastaavien Terveysjättien kanssa. Joka taas on hyvin vastenmielistä eräille päättäjille, jotka suhtautuvat ideologisesti asiaan. Eli vasemmistolle. - No, itse uskon niin tässä kuin missä muussakin asiassa enemmän asiantuntijoita kuin poliitikkoja. Kuten että jos vaikkapa esim. autoni tekee stopin enkä tiedä mikä vitun vika siihen nyt yhtäkkiä tuli, niin en minä silloin eduskuntaan soita ja pyytäisin sieltä jotain politrukkia sitä katsomaan... Autonasentajalle minä soittaisin.

    Eli,
    kiitoksia Petteri Purra ja Riikka Orpo!

    VastaaPoista
  19. Helsingin Sanomien pääkirjoituskin asettui tänään puolustamaan sairaalapäivystysten supistamisia, mikä tuntuu yllättävältä tänä aikana, kun mediassakin kirjoitetaan yleensä kaikkia hallituksen leikkauspäätöksiä vastaan.

    Tietysti asiakkaiden kannalta ihannetapaus olisi sellainen, että omalla kotiseudulla olisi aina auki oleva päivystys. Se loisi turvallisuutta ja varmuutta ihmisten elämiseen. On kuitenkin selvää, että joka kunnassa näin ei ole, ainakaan tällä sote-systeemillä, jossa palvelut keskittyvät asukastiheyden mukaan. Itsekin tykkäisin mallista, jossa jokaisella olisi omalääkäri tai omahoitaja ja päivystys auki joka päivä, ei välttämättä öisin. Tällainen omalääkärimalli on esimerkiksi Saksassa siskollani. Lääkäri soittelee välillä kotiinkin, että heippa vaan, tulisitko vuositarkastukseen tai rokotuksille.

    Olen kuitenkin jo tottunut tähän systeemiin, jossa päivystys on auki arkisin vain klo 16 asti ja erikoislääkärit kauempana isossa kaupungissa. Pääasia on, että päivisin pääsee lääkäriin ja laboratoriopalvelut ovat käytössä.

    https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010906197.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisihan se tietysti ihanaa (= optimaalisinta) että joka kunnassa - siis muuallakin kuin sinun kotikunnassasi - olisi aina auki oleva päivystys. Ja jokaisella ihmisellä olisi oma lääkäri + parvi sairaanhoitajia. Ja kylän raitilla 5 kauppaa ja 4 pankkia ja Posti ja Poliisi ja Alko ja... ja... ilmainen paikallisliikenne ja Metro veisi ja Moottoritie toisi joka suuntaan... olisihan se ihan kivaa. Kyläläiset hyrisisivät tyytyväisinä kuin kissat.

      Mutta kyä mää luulen, ettei rahat tähän riitä, ei, vaikka kuinka veisi työttömiltä viimeisetkin voileipärahat ja pumppaisi viimeistä senttiä kaikki kehitysyhteistyörahat valtion pohjattomaan säkkiin, en usko. – Tai pitäisikö varmuuden vuoksi soittaa Purralle ja kysyä, että kävisikö?

      Poista
    2. Taisin kuvata unelmaani vähän väärin. Se oli toiveunta, ei realistinen käsitys. Ihannetila, jos olisimme Liisan ihmemaassa.

      Minulle riittää hyvin nykyinen systeemi, jossa pulju on auki klo 16 saakka arkisin. Tätä koetin korostaa. Kyllä minä pääsen Poriin isoon keskussairaalaan ihan omalla autolla tai Kela-taksilla, jos koipi on poikki tai muuta kamalaa. Hammaslääkäriin pääsen milloin vaan, koska olen aina käynyt yksityisellä, julkiselle en ole sitten lapsuusaikojen päässyt.

      Poista
  20. Jos ja kun yhä enemmän yksityistetään, niin jää ne köyhimmät hoitamatta. Vai sekö on tarkoituskin, että köyhä kuolkoon, omapa on vikansa. Yksityisellä on pyrkimyksenä takoa voittoa lääkäreidenkin jaksamisen uhalla. Yksityistämisen suuressa kannattamisessa käy myös niin, että sinne lääkärit pyrkivät, mikä on vallalla. Viimeistään siinä vaiheessa, kun yksityiselläkin on resurssipulaa, alkavatko kellot soida.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei hallitus mitään yksityistää halua, Ripranie. Se on pelkkää huhupuhetta ja opposition manipulointia, samaten kuin se, mitä demarit sanovat, kun he väittävät, että hallitus lakkauttaa sairaaloita. Yhtään sairaalaa ei lakkauteta eikä yksityistetä.

      Käsittääkseni on puhuttu vain Kela-korvausten nostamisesta yksityislääkärien osalta.

      Tämähän on mitä järkevin ehdotus, koska nyt jo monet pieni- ja keskituloisetkin lapsiperheet ovat kansoittaneet yksityislääkärien vastaanotot. Julkisella on lasten kannalta liikaa jonotusta, eikä lapsi voi odottaa ja vanhempi tuhlata työaikaa julkisen puolen tuntien jonoissa.

      On vasemmistolta kummallista hanata vastaan ja olla tulppana tällaisessa asiassa, jossa hyvin monet pienituloiset demaritkin näkyvät käyttävän yksityisen palveluja. Jos Kela-korvausta nostettaisiin, se helpottaisi julkisen puolen jonoja ennen pitkää, kun systeemiin totuttaisiin. Tilaa vapautuisi juuri niille, jotka eniten tarvitsevat julkisia palveluja tulotasonsa puolesta.

      Poista
    2. Taitaisi olla kannatettavin hallituspohja, missä olisi oikeistoa, vasemmistoa ja keskustaa ja jossa kaikki saisivat osan niistä kärkihankkeistaan läpi. Nythän meillä on, sanoisinko, liian oikeistovoittoinen hallituspohja.

      Poista
    3. Kansan tahdon mukaisesti koostettu hallitus se kuitenkin on, joten valitukset pois. Viimeksihän oli vasemmistopitoinen hallitus, ja kansa kuitenkin nosti suositun naisviisikon porstuan puolelle pois jaloista.

      Ensi vaaleissa on varmaan taas vasemmistovetoinen hallitus, ja oikeisto opponoi. Näin se menee. Samaan hallitukseen harvoin mahtuu sekä että.

      Poista
    4. Nythän asiantuntijat ennakoivat, että seuraava hallitus on demarit + kokoomus + joku pikkuinen, ja silloin alkaa tapahtua.

      Kyse on lähinnä siitä, onko se Orpo Kakkonen vai Lindtman Ykkönen. Saatte nähdä, että pojat tulevat keskenään toimeen paremmin kuin hyvin.

      Lähinnä mietiskelen sitä kolmatta… voisiko se olla vähän kutistunut persusto? Tai ehkä kuitenkin paljon kurtistinut kepulisto - totta mooses:

      Ennen oli Isontalon ja Rannanjärven Antit ja nyt tulevat Petterin Uudet Antit ja panevat tuvassa tuulemaan!

      Poista
    5. Kyllä se Lindtman Ykköseltä vaikuttaa, ellei ihmeitä tapahdu. Mutta sitten alkavatkin vaikeudet, sillä jos tämä nykyhallituksen ylimitoitettu dissaaminen jatkuu, en usko kokoomuksella olevan haluja hallitukseen syömään omia päätöksiään. Vasemmistosta ja vihreistä ei ole hallitukseen ilman kepua, joka ei enää lähde munaamaan itseään vasemmiston apupuolueena. Ongelmissa ollaan.

      Poista
    6. PS Toisaalta kokoomus on päässyt nyt aika vähällä, kun Orpo on valinnut suht näkymättömän linjan ja työntänyt persuministerit tuleen. Tyypillistä on, että Purraa nimitellään pääministeriksi, eli kokoomus on päässyt ratsastamaan ikään kuin sivusta päätulen ohi, kun persut ovat ottaneet iskut vastaan. Tämä on tavallaan satanut Orpon laariin. Hän on päässyt satunnaisesta lapaseksi nimittelystä huolimatta kohtuullisen vähällä. Persujen tulitus on taas syönyt heidän kannatuksensa hyvin laskusuuntaiseksi.

      Eli Orpo voisi vaalien jälkeen kasvojaan menettämättä jatkaa hallituksessa, jolloin kyllä kokoomus perisi persujen nykyisen likasankoroolin. Lindtman säilyttäisi kasvonsa ja kokoomus joutuisi ottamaan vastaan haukut leikkauksista, joita on pakko jatkaa.

      Poista
    7. Politiikka on ihmeellistä, etenkin hallituspolitiikka ja etenkin Suomessa. Huomasitko esim. ettei Isonhaloon Antti ehdottanut omassa talousehdotuksessaan oikeastaan minkäänlaisia nykyhallituksen leikkausten perumisia?

      Vanhana demarina luotan kyllä Lindtmaniinkin. Poliitikon ammatissa on vain niin kiusallisia velvollisuuksia kuten vaikkapa pehmoisten puhuminen ja vastapuolen teoille räksyttäminen.

      Ennen tämä tehtiin puoluelehdissä omille kannattajille suunnattuna, nyt televisiossa ja verkossa kaiken kansan kuullen. Tunnen usein siitä tyhjänpäiväisestä paasauksesta ihan myötähäpeää.

      Poista

    8. Siinä se onkin, kun en oikein luota Lindtmaniin. Toisaalta en luota hänen demariuteensakaan. Hän voi olla jollakin tapaa kokoomuksen ostettavissa, kunhan saa nyt sen kauan kaipaamansa (pää)ministerin pestin. Lindtmanissa on jotain perin lipevää poliitikkoa jopa ohi oman aatteen.

      Poista
  21. Joku istuu rahakasan päällä
    kuin vartioiden aarrettaan.
    Joku kiittää kumarrellen
    pienen rahan saatuaan.
    Tasa-arvon huuto peittää
    istujat alleen heittää.

    Jostain kuuluu kellojen kilke
    johan silmissä syttyy pilke.
    Heittäkää pois jo kiireet
    kuin ois menossa viiveet.
    Nouskoon murheesta ilonkin aika
    siinä koko elämisen taika.

    Eihän ne murheet suremalla lopu. Työtä tekemällä voivat vähentyä. Onhan niitä taukojakin joskus ja niistä saatakoon uutta voimaa asioiden aina parempaan hoitoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä ketään (paitsi Roope Ankan) joka tykkää istua rahakasan päällä. Mutta kovat ovat palkat lääkäreillä, totta. En tarkoita terveyskeskus lekureita, niillä on ihan inhimillinen palkkataso, mutta tämä minunkin tuntemani kirurgi, jonka nimeä en nyt millään muista, niin hänen vuosiansionsa ovat yli 3-4 kertaa suuremmat kuin pääministerimme. Mutta tuo tuttuni tekeekin neljää eri työtä päällekkäin, eli 70 tuntisia viikkoja... vaikka niin varmaan pääministerikin tekee, en tiedä? – Se on kumminkin liikaa, ihan liikaa.

      Poista
    2. Niin, ehkä liika työnteko toimii myös kuin huume, vaikeaa päästä siitä eroon. Monesti työnarkomaanien perhe on se, joka kärsii. Tosin rahanahneuskin voi olla kimmokkeena niin moneen. Voisi niinkin ajatella, että työnarkomaani pakenee työhön. Tottakai työnteko sinänsä on arvostettavaa, mutta rajansa silläkin tuppaa olemaan suuntaan tai toiseen. Ajattelen näin yleisellä tasolla, tosin tiedän joitain liikaa työtätekeviä.

      Poista
    3. Jotkin työtehtävät vain ovat sellaisia, että niissä ei pärjää, ellei tee työtään hyvin, perusteellisesti. Moni työtehtävä vaatii vapaa-aikana eli kotona tehtävää osuutta, suunnittelua ja jälkityötä. Tällainen kaikki vie paljon ylimääräistä aikaa ja on raskasta, mutta samalla se voi olla innostavaa ja työtä helpottavaa.

      Poista
    4. Tänään on mediassa kirjoiteltu paljon tummaihoisen Lucia-neidon valinnan aiheuttamasta rasistisesta aallosta. Se on minusta kummallinen ilmiö maassa, joka on kansainvälisten tilastojen mukaan yksi maailman vähiten rasistisimmasta maasta. Lähtisinkin miettimään ilmiötä kokonaan suunnasta, josta yhdessäkään mediassa ei ole kirjoitettu.

      Nimittäin ilmiöstä on tietenkin syytetty hallitusta ja persupuoluetta yhtä innokkaasti kuin niitä syytettiin Krista Kiurun lyömisestä.

      Itse suuntaisin katseeni myös nuorempaan polveen ja jopa koulukiusaajien ikäpolveen, koululaisiin. Kun erilainen havaitaan, niin siinä on kiusaamisen kohde. Ei näin aikuisten maailmassa ole.

      Nuoret ovat somekiusaamisen mestareita, ja käsittääkseni tämä nyt pinnalle pulpahtanut Lucia-rasismi on nimenomaan somessa. Kyllä minua oikeasti mietityttää näiden somekiusaajien ikätaso. Se ei taida olla ainakaan enimmäkseen kovin korkea.

      Kiusaaminen ei tässä ole ainakaan yksistään yhdenkään puolueen vika. Lucian kiusaajat eivät ole niin fiksuja, että välttämättä edes tietäisivät, mikä on Lucia tai olisivat minkään puolueen jäseniä. Hallituksessa ei oikeasti istu rasisteja, vaikka niin halutaan nähdä ja myyttiä ylläpidetään.

      Uskon siis, että puolue voi olla sivuseikka, ja ikätaso taas on huomionarvoinen asia. Meillä on ollut jo pitkään hyvin pahoinvoiva nuoriso, jonka ahdistus ja mielenterveyden vaikeudet ovat kasvaneet. Tällainen voi purkautua yllättävillä kiusaamistavoilla hiemankin erilaista kohtaan.

      Poista
    5. Eiköhän tuo ole useimmille selvää pässinlihaa. Vasta sitten, kun liiallinen työnteko aiheuttaa ongelmia, tekijälle itselleen tai lähi-ihmisiin pitäisi olla heräämisen aika. Varsinkin nykyaikana, kun työtä ei edes kovin helpolla kaikki saa, niin työhön panostetaan hyvin paljon. Useimmille työ on tärkeää ja hyvähän se on tiettyyn rajaan asti. Mutta, ihmiset ovat erilaisia, kuten työtehtävätkin ja kukas sen kissan hännän nostaa ellei kissa itse monessa mielessä. Asialla on monta puolta eri lieveilmiöineen. Tuskin itse työnteko tervettä ihmistä tappaa, mutta kyllä liika työnteko voi olla kenelle tahansa liikaa. Tämä tuosta työnteon liiallisuudesta.

      Poista
  22. Erilaisuuden ylenkatsomiseen ja halveeraamiseen liittyy suuri määrä tunteita. Älyllä, viisaudella, järkiperäisellä ajattelullahan ei ole esim. rasismin kanssa mitään tekemistä.
    Ihonväri ei ole ihmisen oma valinta. Maata, maanosaa, kulttuuria ja uskontoa ei voi niihin syntynyt lapsi itse heti vaihtaa. Manipulaatiota ei lapsi kykene torjumaan, vaan elää lapsuutensa alttiina vaikutteille ja muodostaa maailmankuvansa annetuista esimerkeistä.
    Jokaisen syrjijän pitäisi nuo asiat tiedostaa. Vaan tunnetasolla ne jäävät syrjään.
    Kateus on vahvaa heitä kohtaan, joilla näyttää olevan enemmän itsekunnioitusta ja kaikkea sitä mitä itsellä ei ole.
    Pelko toiseksi jäämisestä ja oman aseman heikkenemisestä kirvelee.
    Itsekäs ei halua jakaa tai antaa kenellekään mitään ilman vastalahjaa tai korvausta. Myötätunnon tunteminen on rasistisesti ajattelevilla kadoksissa. Heikkous ja avuntarve synnyttää vihaa ja vahingoniloa.
    Julkisuudessa ei syvennytä rasistin mielenliikkeisiin. Ylipäätään kiusaaminen on medioissa otsikko, jonka kaikkia syitä ja ilmenemismuotoja ei osata nostaa esille. Siksi kiusaaminen ei vähene.
    On kysyttävä suoria kysymyksiä:
    Mitä ja miksi halveksit? Oletko parempi ihminen kuin halveksimasi yksilöt tai yhteisöt. Mitä ja miksi pelkäät? Mikä on totta, mikä vain mielikuvia?
    Pelot voivat olla realistisiakin ja kaltoinkohtelukokemukset vaikuttavat myös rasistisiin tunteisiin.
    Sanotaan, että kaikki tunteet ovat oikeutettuja ja niitä tunnettava, eikä niitä ei saa tukahduttaa.
    Vihantunteet pitäisi pystyä purkamaan " hallitusti" ketään vahingoittamatta. Joopa joo.
    Miten tässä vihaa lietsovassa maailmanajassa voi olla saamatta tartuntaa?
    Nyt tuon yhteisöllinen vihamielisyyden tunne on saatu pidettyä ikään kuin pinnan alla, jossa se muhii vahvana ja pulpahtelee siellä täällä esiin, kuten Lucian tapaus osoittaa.
    Kuinka kauan vihan myrkky pysyy hallinnassa. Sotahan on oiva keino purkaa yhteiskunnasta nousevan tuskan ja maailmallisen ahdistuksen paineita ja samalla aiheuttaa niitä lisää.
    Tunteiden paineenpurkukeinoja ollaan juuri kasaamassa asevarikoille ja sotilastukikohtiin.

    VastaaPoista
  23. Jep, tunteita ei voi ohittaa, mutta niitä voi oppia käsittelemään tarpeen mukaan. Miksi vähemmän puhutaan tunteiden käsittelystä ennakkoon ja jota voisi myös opettaa. Paljon pahaa voi olla tapahtunut ennen kuin niinsanotusti pissa on housuissa. Myöhemmin opettaminen ei ole niin järkevää, kuin olisi ennakkoon opettaminen. Tietysti molemmilla on puolensa ja paikkansa. Myös itseopiskelu on oiva tapa, mutta sitä ei niinkään tehdä, ainakaan ennakkoon. Ihmisillä on erilaiset voimavarat. Sehän ainakin tuntuu hyvältä, että Luciaksi valittu on saanut paljon jaksamisen ja myötätunnon osoituksia moneltakin taholta, mitä nyt voi lukea lehdistä. Tuki parhaassa tapauksessa auttaa ja opettaa paljolti tuen saajaa.

    VastaaPoista
  24. Tänä päivänä en todellakaan elä ilman epäoikeudenmukaisuuden, pettymyksen, turhautumisen, vastenmielisyyden jopa inhon tunteita milloin ihmiseen tai tiettyihin asioihin.
    Paras tunne on tietys ilo. Auringossa jäällä ja säihkyvällä hangella kimmeltävä ja mieleen laajeneva, jonkun asian tai ihmisen aiheuttama vihlovan kirkas ilo.
    Jonkun kerran olen tuon huikean "valaistumisen" tunteen kokenut.
    Pienet arki-ilot eivät yllä niin syvälle.

    On riemullista kokea myös vihaa, syvää ja puhdasta vihantunnetta. Silloin ei muita tunteita samaan psyyken tilaan mahdu. On kuin olisi kyllästetty sameilla myrkyllisillä hapoilla, mutta se voima on kaikkea muuta kuin samea. Se on hampaansa paljastavan, uhatun pedon raivoa ja huutoa ja karjuntaa joka ylittää äänivallin, mutta jota ei aina muut kuule, koska huudot ovat "äänettömällä".

    Kateutta sen sijaan en osaa tuntea.
    Jos jokin häivähdyksen omainen ajatus on tavoittanut, että kenties minäkin ansaitsisin tuon, saan sen nitistettyä kohta oitis: Ymmäryksellä! Tiedostan ja hyväksyn että elämät ja ihmiset ovat erilaisia ja toiset onnekkaampia kuin toiset. Kunnianhimo on hyvä apulainen päämääriin pyrkiessä ja tavoitteita saavuttaessa, minulla ei sitä ole.
    Nuorena koin aikoja, jolloin tahtotila "olla jotakin" pyrki määräilemään elämääni. En tykkää määräilijöistä joten neuvot, hyvätkin, jäivät noudattamatta.
    Aba rakkaus?
    Nyt ei ehdi siitä rivejä rustaamaan, on sen verran monimerkityksellinen
    aihe. Palataan toiste asiaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, rehellisyys omia tunteita kohtaan. Se on kaiken A ja O. Epämiellyttävää on öykkärimäinen käytös. Rakkaus on kuin valtatie.

      Poista
  25. Iines, tuliko sittenkin jännittäviä ja mielenkiintoisia hetkiä synnyttävän lehmän kanssa?

    VastaaPoista
  26. En ole vielä ehtinyt avatakaan kirjaa. Astianpesukoneen hajoaminen tiesi nimittäin keittiöremontin alkua, juuri joulutouhujen alla ja keskellä. Koko pesukoneen viereinen kaappirivi purettiin ja rakennettiin uudet tilalle. Työmiehiä tuli ja meni, oli putkimiestä, sähkömiestä, kaapiston mittaajaa ja asentajaa. Nyt on kaappirivi valmis ja uusi kone tuodaan huomenna ja perjantaina tulee putkimies asentamaan sen paikoilleen.

    Tänään siivosin remontin jäljet ja päällystin uudet hyllyt ja asettelin padat ja kattilat ja kulhot paikoilleen. Leipaisin myös tortut ja kävin hieman lahjaostoksilla. Nyt istun ja ihmettelen huumaavassa tortuntuoksussa. Pinossa on viisi kirjaa, jahka ehdin rauhoittua. Ehkä vasta joulunpyhinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iines, harmillisissa yllätyksissä on positiivinenkin puoli. Sait jouluksi uuden astianpesukoneen ja kaapit.
      Meillä astiapesukonetta käytämme harvoin. Ainoastaan vieraille kestityksen jälkeen.
      "Tiskausopimuksessa" pehtoori tiskaa kaupunkikodossa käsipelillä ja minä aina maalla ollessa pesuvadeissa harjan kanssa..
      Leipoessa tulee paljon tiskiä, joten silloin minä pesen altaassa " likaamani" kipot, kulhot jne. kaupunkikotonakin.
      Lahjat on ostettu yhdeksälle henkilölle ja muistanpa paketoida itsellenikin pienen lahjan.
      Leipomiset on vielä edessä: Pullaa, torttuja, saaristolaisleipää ja sieni-vihannespiirakkaa. Pitkästä aikaa teen omaa lanttulaatikkoa. Kaloja eri muodoissa suosin. Huomenna pitääkin lähteä kalatarjousten perässä juoksemaan. :)

      Poista
    2. Astianpesukoneen paras puoli on se, että tiskit saa piiloon sinne. Sitten vasta käynnistys, kun kone on täynnä. Yhden ihmisen huushollissa pesuvälit ovat vähintään viikon, enemmänkin, kun kattiloita ja pannuja tulee pestyä myös käsin. Toivottavasti tässä uudessa koneessa ei ole mitään outoja virityksiä.

      Aina nykyään jännittää nykyään uuden koneen tulo huusholliin. Uutta televisiota osaan jo käyttää, kun sain sen mainitsemani valon vilkunnan pois asetuksista, käytyäni liikkeestä kysymässä. Ja lieden digitaalinen kello on edelleen minulle arvoitus, se ei tottele säätämisohjetta, vaan näyttää perunoita. Insinöörit eivät osaa ajatella käyttäjän aivoilla suunnitellessaan tarpeettomia ja liiallisia virityksiä kodin koneisiin. Usein riittäisi yksi nappi: virta päälle, virta pois.

      Poista
    3. Miehiä on kahta lajia: toiset sotkee, toiset eivät.

      Olen jälkimmäistä tyyppiä: mökillä ollessa en tee tiskiä oikeastaan yhtään, vaan käytän pahvilautasia, pahvimukeja, muoviaterimia jne. Ja huuhtasen ne heti ja käytän uudelleen niin kauan kuin ne kestävät. Lopussa poltan ne.

      Jos käytän oikeita lautasia, kulhoja, tuoppeja tms, niin sama tyyli: huuhtelen ne heti ja käytän uudestaan. Vasta lähtiessä tiskaan.

      Vaimon tullessa mukaan tyyli muuttuu.

      Tiskiä tulee paljon enemmän, röykkiöittäin, ja ne tiskataan lähtiessä. Yleensä vaimo hoitaa sen ja minä hoidan muut mökkiasiat, pihatyöt, polttopuut, vedet, saunan, petaukset, imuroinnit jne.

      Perinteinen työjärjestys siis, melkein, ja meillä se toimii. Kumpikaan ei valita.

      Poista
    4. Paperilautasia ja kuppejakin tulee mökkioloissa käytettyä, vaikka se aiheuttaakin huonoa omaatuntoa. Toisaalta kumpi on luontoystävällisempää, pahviset lautaset jotka voi polttaa, vai tiskivesi pesuaineineen kanssa,
      josta osa aina tavoittaa vesistöt jossakin?
      Pehtoori on pedantti ja säästäväinen, ja mitä siisteyteen tulee pidän siitä, että suurta numeroa tekemättä hoitaa hyvin itsensä. Minäkin olen oppinut häneltä yli puolen sadan yhteisten vuosien aikana järjestyksen pitoa. Jos aikani sotken, saan hyvällä organisaatiokyvyilläni kaikki nopsasti taas järjestykseen.
      Eniten levitän joka puolella huushollia kirjoja, lehtiä, muistivihkoja ja joskus vaatteitani.
      Jossakin elämän vaiheessa siivosin neurooittisesti. En tosin imuroinut joka päivä, kuten Sanna Marin. Onneksi siivousneuroosini on parantunut ihan itsekseen. :)

      Poista
    5. Meillä ei paperilautasia käytetä, saati muoviaterimia, mökillä siis. Niitä kyllä on kaapin perällä, ollut varmaan 10 vuotta käyttämättömänä. Olen esteetikko-nautiskelija ja minusta kattaus on osa hyvää ateriaa. Ja ateria on tärkeä ja kiva hetki päivässä. Jälkkäri kruunaa aterian.

      Muistan miten muuan naisihminen kysyi minulta kerran hämmästellen: laitatko sä ruokaa itselles, itsees varten. Hän viittasi siihen, että olen yksineläjä. Ja kyllä, laitan ihan samalla intensiteetillä kuin vieraillekin. Minulla on mökillä jopa kultareunaisia lautasia, kirpparilta ostettuja, mutta hienoja, vanhoja, kuin uusia. Ja juomani juon ohutreunaisesta lasista.

      Tosin teen samoin kuin Tapsa, mökillä ollessani, kun siellä ei ole tiskikonetta. Eli huuhtaisen astiani aina heti, lautanen, lasi, ei paljon muuta. Pyyhin paistinpannusta öljyt ja panen perunakattilan takaisin patakaappiin. Kun tulee vieraita tai sukua, tiskataan kunnolla.

      Poista
  27. Lucia-neidosta vielä sen verran, että kysehän on Suomen ruotsinkielisten perinteestä, josta pohjoisen poikana en ennen vanhaan oikeastaan tiennyt juuri mitään. Ruotsin tunnilla se ehkä mainittiin.

    Nyt jo vuosikymmeniä Stadissa asuneena olen ottanut tavakseni käydä seuraamassa Senaatintorilla L-neidon kruunausta. Tänä vuonna en harmikseni ehtinyt, olisin mielelläni nähnyt tämän tummaverisen valontuojan.

    Tarkistin muuten uteliaisuuttani mistä päin tämä uusi Lucia on ja kyllä hän ruotsinkieliseltä alueelta vaikutti olevan. Söpö mimmi.

    Näistä rasistisista raivonpurkauksista on vaikea sanoa muuta kuin että ennen vanhaan sellaisen saanut ei ehtinyt tehdä muuta kuin potkia seinää, nyt voi tuutata herjaviestejä bittiavaruuteen saman tien.

    Koko kansan syyllistäminen niistä ”suomalaisten rasismina” on lähes yhtä typerää kuin rasistiviestin lähettäminenkin. Syyllisiä ovat yksinomaan lähettäjät, emme esim. me iinesläiset.

    Ainakin Lucia-neito sai julkisuutta. Hänet ehkä muistetaan, toisin kuin aiemmat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitin tähän vastauksen, mutta laajensinkin sen sitten uudeksi blogijutuksi.

      Poista
  28. Jostakin jäi mieleeni, että ensimmäiset Skandinaviaan tulleet ihmiset olivat tummaihoisia. On tietämättömyys huipussaan jos ihon värin perusteella jaotellaan ihmisiä. Valitettavasti Yhdysvallloissakin tummahipiäisiä kansalaisia syrjitään yhä.
    Aamupäivällä sain leipomuksia valmiiksi. Nyt on itse leivottua pullaa: omenakaneli-viinerintapaisia, sekä tavallisia pullia ja luumutäyte torttuja. Saaristolaisleipää ja lanttulaatikkoakin väsäsin. Näyttivät ainakin onnistuneilta!
    Banaanikakun paistoin aiemmin ja ostin rommikirsikkakakun.
    Uppuroin vielä pari kilometria lenkillä, kun ei oltu vielä auraajat ehtineet joka paikkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuntuu, että tässä Lucia-kohussa on nyt kyse jostain muusta kuin ihonvärikammosta. uudessa jutussa enemmän asiasta.

      Poista
  29. Minä en kesämökillä leivo tai paista tai tee yleensä mitään, koska mun mökkini on myyty. Aikoinaan kyllä Airistolla, jossa mökki oli, kokkasin, mutta en ikinä mitään banaanikakkuja, enemmän se oli purkkihernekeittojen lämmittämistä ja muuta banaalia. Pakko kun on syödä ettei kuole, mutta vaarallisempaa kuulemma on kuolla janoon, näin terveysintoilijat ainakin väittävät, en tiedä. No, safkaa sisuksiin ja tärpättiä naamariin!! Ja kun fyysiset tarpeet on tyydytetty, mikäs sen mukavampaa kuin alkaa tankata sisäänsä henkisiä tarpeita, so. istua takkatulen ääreen ja kuunnella kipinöitten rätinää. Tuntikausia voi olla näin harmoonisesti, ainakin kun muistaa välillä käy täyttämässä lasinsa, ja takkaankin pitää välillä lisätä puita, ettei se sammu. (Joka on sama asia.) Näin aika kuluu, aika, ja ”heittää sekunteja ikuisuuden säkkiin”... (Aldous Huxley). Mutta myöhemmin kun et muista enää yhtään kirjallista sitaattia, ainakaan oikein, etkä keksi muutakaan mitä miettisit, voit aina olla sitä mieltä, että ”kyllä Ulla Appelsiinilla on paljon mukavampi nimi kuin vaikkapa Antero Kärpäsellä”. Mutta jos tuo tuntuu liian köyhältä ajatukselta ja kaipaat jotain rikkaampaa sisällystä elämääsi (myös materialistisesti) niin älä jää siihen takkatulen eteen sitä pohtimaan vaan – hop, hop! - mene ja perusta uusi huoltoasemaketju ja pane sen nimeksi ÖÄY. Ihmiset ovat kyllästyneet tylsään ABC -ketjuun, ja kun vielä bensan lisäksi myyt halpaa HK:n sinistä lenkkiä, kengännauhoja ja keskikaljaa ja Reijo Mäen dekkareita ja Kaija Koon kasetteja... lompakkosi on äkkiä pullea kuin lahna (Abramis brama).



    Ps. Tapsa... kiitti (= tack, merci, kippis!)

    VastaaPoista