Inti Chavez Perez on ruotsalainen kirjailija, toimittaja ja seksuaalikasvattaja. Hänen palkittu kirjansa Respektiä - seksikirja pojille, ilmestyi suomeksi vuonna 2019. Se sai hyvän vastaanoton mm. Helsingin Sanomissa ja Ylen sivuilla. Esittelyissä ei tuolloin ollut mainintoja teoksen konkretiasta tai kielenkäytöstä, joista nyt on noussut kohu vanhempien keskuudessa ja poliitikkojen some-merkinnöissä.
Mainittakoon, että teosta on meillä jaettu yläkoulujen kirjastoihin. Yläkouluissa ikähaitari on noin 13 - 15, mutta peruskouluhan käsittää myös alakoulun, usein samassa rakennuksessa. Kirjasto on täten yhteinen ja avoin koko peruskoululle, eli teokset ovat käsittääkseni tarjolla jo seitsenvuotiaille.
Täytyy sanoa, että itsekin hätkähdin lehtien ja eri some-merkintöjen esimerkkejä oppaan kielenkäytöstä:
Kuinka kullin saa syvälle suuhun!
Kuinka saan hyvän kalukuvan?
Kun alkaa tuntua mukavalta, voit yrittää ujuttaa banaanin syvemmälle ja syvemmälle suuhusi ja yrittää huijata yökkäysrefleksiä.
Mihin lapsi tarvitsee hyvää kalukuvaa? Mihin lapsi tarvitsee tietoa kullista suussaan? Eikö tämä herätä ahdistusta lapsissa, joilla nykyään on erilaisia herkkyysdiagnooseja ja ahdistustiloja? Jos Händelin oratorio ahdistaa pientä koululaista ja eritoten hänen äitiään, niin eikö kikkeli lapsen suussa? Tai yökkimisrefleksin välttämisen opetteleminen seksiaktissa? Tai dickpickin ottaminen?
Respektiä-teoshan on Juha Hurmeen suomentama. Uskon hyvinkin, että suomennos on hyvä ja ruotsinkielisen alkuteoksen henkeä noudattava. Hurme on mestari kielenkäytössä, ja hurmaannuin esimerkiksi hänen Nyljetyt ajatukset -teoksestaan.
Uskon myös siihen, että lapselle tulee antaa asiallista tietoa seksistä, jos hän haluaa ja on kiinnostunut saamaan siitä. Toivon kuitenkin, että sitä ei tehtäisi kaveripohjalta, kuten Perez tekee, sillä lapsi ei ole aikuisen kaveri - lapsilla on jo omat kaverinsa. Asiatyyli puree lapseen usein paremmin kuin mielistelevä alaslaskeutuva kielenkäyttö. Asiatyyli luo myös turvaa ja luottamusta itse asiaan. Kyllä kulli on penis lapsellekin ja kalukuvaan usuttaminen on tarpeeton ohje aikuisen kehotukseksi lapselle.
Se mikä tässä Respektiä-asiassa on hyvää, on se, että kirja on kirjastossa itse valittavissa, ei oppikirjana pakkoluvussa - paitsi sillä äidinkielentunnilla, josta nämä valitukset lähtivät liikkeelle.
Entisenä äidinkielenopettajana ymmärrän tämän äidinkielenopettajan toimet kyllä hyvin. Hän halusi herättää monipuolista ja moniarvoista keskustelua nuoria kiinnostavasta seksistä. Olisin itsekin voinut menetellä näin. Viittaan tässä erään toisen asteen opiskelijan suulliseen ja rohkeaan esitykseen pornosta jo 2000-luvun taitteessa.
Olen nimittäin vakuuttunut siitä, että nämä kullinimemiset ja kalukuvaukset ja banaanivertaukset herättävät lasten ja nuorten keskustelussa hyvinkin kriittisiä kyseenalaistamisia sekä itse asiasta että teoksen kielenkäytöstä. Paljon hyvää ja asiallista valistustahan teoksessa mitä ilmeisimmin kirjan esittelystä päätellen on, huolimatta siitä, että jokin tässä kuviossa nyt myös ontuu.