”Miten suvaita suvaitsemattomiin kohdistuvaa suvaitsemattomuutta?”

 

Viime postauksessani taisin jo todeta pölyn laskeutuneen Päivi Räsäsen kiilusilmäisen tuomion ylle. Vaan kyllä ne jälkilaineet vielä loiskivat siellä sun täällä. Ja oikeastaan kuohuttavien tapausten jälkilaineet ne vasta paljastavatkin laajempia epäkohtia yhteiskunnassa ja ihmisyhteisöjen toiminnassa. Usein ne liittyvät moraaliin ja eettisiin arvoihin.

Kemppisen blogissa muuan Anonyymi kysyy kommentissaan juuri sen kysymyksen, joka minuakin askarruttaa ja johon en löydä vastausta: ”Miten suvaita suvaitsemattomiin kohdistuvaa suvaitsemattomuutta?”

Nerokas kysymys, kaikessa monimielisyydessään. Jokuset ovat nimittäin kovin varmoja siitä, että juuri he ovat historian oikella puolella tuomitessaan Päivi Räsäsen oikeuden sanoa mielipiteensä. Hehän puolustavat homoseksuaalien yhdenvertaisuutta, joten he eivät voi olla väärässä! Heikkojen ja kärsivien puolella tässä ollaan! Ilman muuta Päivi Räsänen on paha ihminen ja ansaitsee tuomionsa, jonka nykymuoto vastaa keskiajan noitaroviota. Emme suvitse pahuutta emmekä väärää ajattelua! Semmoinen on kiellettävä ja suu siivottava Räsäseltä!

Jäämme siis odottamaan tapauksen mahdollista jatkokäsittelyä EU:ssa. Räsäsellä on yllättävänkin paljon puolustajia, jotka eivät yhdy hänen homokäsitykseensä mutta jotka pitävät korkeimman oikeuden tuomiota vääränä ja väkisin väännettynä. Yksilöllä täytyy olla lupa olla julkisesti väärässä ja esittää hölmöjäkin mielipiteitä, jopa loukkaavia, vaikka hän olisi korkeassa asemassa tai merkittävä vaikuttaja. Jos kaikki valtakunnassa esitetty loukkaava ivapuhe sanktioitaisiin oikeuden langettamalla tuomiolla, meidän tulisi kai tuomita myös Tytti Tuppurainen, Sofia Virta ja moni muu poliitikko ja somevaikuttaja. 

Ja yhä odotamme suomalaisen imaamin televisiossa esitettyjen homovihapuheiden tutkimista. Vaan suomalaisen sananlaskun mukaan

• Ennen kurki kuolee kun suo sulaa. (Espoo) (KRA)
• Ennen maa repeää kuin huora häpeää. (Mäntsälä)
• Ennen veljeltä vettä kuin vieraalta olutta. (Virolahti) (KRA)
• Ennen ver persiistä ku ves silemästä. (Savonlinna) (KRA)
• Ennen veri päästä kö ves silmäst. (Viipuri) (KRA)
• Ennen viikon syömättä, ennen ko lauantain saunatta. (Inkeri, Toksova) (KRA)
• Ennen viina jäätyy, ennenkö piika paleltuu. (Hirvensalmi) (KRA)

Eikä eväkään värähdä

 

Tulin aamulla aprillatuksi. Kun unenpöpperössä laskeudun portaita alas aamupalalle, jo herännyt pääsiäisvieras  hihkaisee, että nyt on jänniä uutisia. 

- Täällä Pikkukaupungissa on droonihavainto! 

Minähän riemastun. Eväkään ei värähdä pelosta. Nyt tapahtuu. 

- Missä? 

- Luonnonsuojelualueella. 

Riemastun vielä enemmän, koska olin juuri edellispäivänä ollut aikeissa mennä sinne kuvaamaan kevään heräämistä. Läheltä piti.

- Aprillia, aprillia!

Suorastaan petyn, vaikka kammottavaa tapahtumaa ei ollutkaan. Olisi ollut kivaa olla tapahtumain keskiössä, jossa en ole aikoihin ollut. 

Ja jostain syystä droonihyökkäykset eivät pelota minua ollenkaan. Jos tulisi tiedotus, että drooni lähestyy Pikkukaupunkia, saattaisin jopa kiihottua uteliaisuudesta ja asettua jonnekin korkealle paikalle nähdäkseni laitteen. En nimittäin usko sen tuhovoimaan, koska olen nähnyt droonin omalla mökkipihalla, jossa muuan ihminen koetti lennättää ostamaansa sellaista, huvikseen. Se lensi kymmenisen metriä puolen metrin korkeudella ja posahti sitten läheiseen katajaan, jossa hajosi ilman että katajasta irtosi neulastakaan. Että se Ukrainan drooneista, joita käsitykseni mukaan venäläiset häiriköivät Suomen puolelle.

*

Ja onneksi pöly alkaa laskeutua Päivi Räsäsen homolausunnon päälle. Oikeutta on jaettu ja seitsemän vuoden jahdissa riista on saatu onnistuneesti kaadettua. Paha on saanut palkkansa ja kiihottuneet huutokuorot ovat puhjenneet ymmärrettäviin ylistyksiin, kun lausunto on todettu lääketieteen vastaiseksi tai ainakaan sitä ei todettu tieteen nykykäsityksen mukaiseksi. 

Valtakunnassa kaikki siis hyvin. Homoista ei tietenkään saa lausua väärää sanaa, vaan vain hyviä sanoja. Paitsi jos on islaminuskoinen, saa homoille julistaa kuolemantuomion Ylen suuressa ajankohtaisillassa.  Yhdenvertaisuusvaltuutetun reagoimatta edes huomautuksella. Eväkään ei värähdä.

Mitä Minna Canth todella sanoi?

 

Suomessa asiat ovat maailman parhaiten, vaikka täältä kuuluu tänäkin armon päivänä, Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä,  itku ja hammasten kiristys. 

Aamutelevision uutislukija sanoi juuri, että Suomi on JÄLLEEN valittu maailman onnellisimmaksi maaksi, yhdeksännen kerran. Kaikki pohjoismaat ovat kymmenen parhaan maan joukossa, Islanti on toisena ja Tanska kolmantena. Että emme sitten romahtaneetkaan onnettomien maiden joukkoon, vaikka meillä on orpopurra ja tilanne päällä.

Liput siis salkoon, kaksinkertaisesti, ja ihminen täyttyköön ilosta, edes yhdeksi päiväksi! Ehkä tämä näkyy edes jollakin tavalla eduskunnan tänäisellä kyselytunnillakin, joka on alkanut olla katselijalle koettelemus kuuloelinten ja resilienssin puolesta. 

Todettakoon vielä, että  onnellisuusraportissa onnellisuutta tarkastellaan kuuden käsitteen kautta: bruttokansantuote eli tulot henkeä kohden, sosiaalinen tuki, terveys ja terveydenhuollon saatavuus,  vapaus tehdä omia valintoja, anteliaisuus eli hyväntekeväisyys  ja korruption vähyys. 

Nämä kaikki asiat olivat tietysti toisin Minna Canthin (1844 - 1897) aikaan, ja erikoisesti naisten asema oli miehen asemaa tuntuvasti huonompi esimerkiksi koulutuksen suhteen. Minna Canth ajoikin voimakkaasti tyttökouluja ja naisen opintien avartamista kaikin puolin. Hän oli tulisieluinen köyhien ja työläisten puolesta puhuja, kuten me kaikki Canthimme lukeneet ja hiukankin koulunpenkkiä kuluttaneet  tiedämme. Itsekin muistan pitäneeni äidinkielen tunnilla esitelmän Minna  Canthista ja saaneeni kehuja siitä, että mainitsin hänen kohdallaan sanan ”tendenssikirjailija”. Opettaja, Urpo P.,  innostui tästä paasaamaan Canthin poliittisesta ulottuvuudesta, jota hän piti radikaalina mutta ihailtavana. 

Canthin vasemmistolaisuudella ja feminismillä on Minna Canthin päivinä ratsastettu melkoisesti monena vuonna. Kaarina Hazard kirjoitti silloisessa Twitterissään vuonna 2019,  että ”jos Minna eläisi juuri nyt tätä päivää, pramille nousisivat transihmiset, ruskeat tytöt, homot, #metoolaiset ja suvakkihuorat”. Vastaavanlaisia Minnan omimisia omaan leiriin on näkynyt usein.

Vaan mitä Minna Canth todella sanoi ja miten hän itse eli? Seksiin Minna Canth suhtautui puritaanisesti ja ehdottomasti. Ennen avioliittoa sitä ei sopinut harjoittaa. Sukupuolia oli tasan kaksi, ja Canth käyttää termiä  ”ihmiskunnan toinen sukupuoli” puhuessaan jommasta kummasta sukupuolesta. 

Minna Canth oli myös kiinnostunut uskonnnosta, ja henkilökohtainen usko oli hänelle tärkeää, vaikka hän arvostelikin kirkon toimia. Suhtautuminen naisen asemaan oli lievästi ristiriitainen ja vähintään mielenkiintoinen. Lehtikirjoituksessaan Arvostelu neiti Ellen Keyn lausunnoista Canth kirjoitti näin:

Äidin velvollisuus on naiselle ensimmäinen ja rakkain kaikista velvollisuuksista, muut vähemmin tärkeät saavat väistyä sen rinnalta ellei hän voi niitä toimittaa sen ohessa, kuin hän pitää lasta valvontansa alla. Se nainen, joka tahtoo kehittää muita lahjojaan äidin velvollisuuksien kustannuksella, se ei ansaitse äidin nimeä. Ja kovin pintapuolinen on se nainen, joka katsoo yhteiskunnallisen aseman kannattamisen vaativan hänen aikansa ja voimansa siinä määrin, että hänen täytyy luovuttaa lastensa kasvattaminen toiselle. 

Kiinnostava yksityskohta Canthin elämässä on sekin, että vaikka hän  ajoi kiihkeästi naisten kouluttautumista, niin itse hän valitsi kotiäitiyden avioiduttuaan. Hän jäi varsin nuorena usean lapsensa yksinhuoltajaksi ja ryhtyi turvaamaan elantoaan kauppiaana. 

Minna Canthista on siis moneksi! Hän ei ollut vain radikaali feministi, vaan hänestä löytyy myös konservatiivinen perinteitä arvostava ja jopa uskonnollinen puoli.

(Valokuvassa Minna Canth aviomiehensä kanssa)