17.5.2024

Opposition dystopiat


Suomen poliittinen puhe on muutostilassa, viestintäilmasto vapisee vallan vaihduttua vuosi sitten vasemmistolta oikeistolle. 

Siitä, että  oikeistohallituksen toimia kritisoidaan värikkäästikin, ei ole nokan koputtamista, ei kahta vastakkaista sanaa: niin täytyy ollakin. Opposition tehtävänä on kritisoida ja kyseenalaistaa hallituksen toimia.  

Nyt kuitenkin opposition puhe on kaukana kritiikistä ja kyseenalaistamisesta, sillä se on selkeästi yliampuvaa ja luonteeltaan päättäjiä halveksivaa - tämän aistii tavallinen kansalainenkin. Voisi kysyä, onko se jopa vastuutonta ja valheellista. Luomalla hallituksen leikkauksista maailmanlopun dystopioita, värisevällä äänellä lausuttuja kuvia ihmisten tulevasta nälänhädästä, opintojen keskeytymisestä, väkivallalla vastaamisesta  ei auteta ketään eikä muuteta mitään, vaan ainoastaan syvennetään ihmisten epätoivoa. 

Kun Antti Lindtman sanoo hallituksessa olevan ihmisvihaajia ja Sanna Marin äärioikeistolaisia rasisteja,  on aina joukko ihmisiä, joka alkaa toistaa näitä termejä mantranaan omassa puheessaan.  Kun ministeri esiintyy sakset kädessä kuvassa, jota ei alun perin tarkoitettu julkisuuteen, oppositio maalaa kyselytunnilla tarkoituksella ja ilmeisen suunnitellusti useassa peräkkäisessä puheenvuorossa kuvan ministeristä, joka nauttii julmasti hymyillen leikkaamisesta. 

Vahinko on syntynyt. Syntyy haluttu kuva psykopaattisesta ministeristä, vaikka on päivänselvää, ettei kukaan nauti tällaisesta, ja tämän ministeri itsekin on useasti sanonut - kukaan ei nauti leikkauksista. Some täyttyy ministerin haukkumisesta. Kyllä, hallitus vihaa ihmisiä, ja erikoisesti Riikka Purra. Vihapuhe ja manipulointi menee yleisöön kuin häkä. Somessa Purran äitienpäivätoivotuksiin vastataan haistattamalla vittua ja tappokehotuksilla. Parempaa vihapuhetta vasemmalta?

Voisi kysyä myös populismin perään. Populismissahan annetaan ihmisille sitä, mitä he haluavat ja toivovat, ei sitä, mitä he oikeasti tarvitsevat ja mikä on valtion paras. Vastineeksi laaditaan varjobudjetteja, joissa on katteettomia lupauksia. Helppoa kuin heinänteko. Jäämme odottamaan seuraavia vaaleja ja niitä oikeita budjetteja.. 

Vaan missä on se poliitikko, joka haluaa purkaa tämän edellisellä hallituskaudella syntyneen polarisaation, jossa kansaa kehotettiin ”valitsemaan puolet”? Missä on se poliitikko, johtaja, joka sanoo: tulkaa pois sieltä taistelukuopista, rakennetaan yhdessä maata. Yhteisöllisyyden riemulaulu - kunpa joku sanoittaisi ja säveltäisi sen.

(Maalaus Zdzislaw Beksinski)

9.5.2024

Marin laskeutuu pilvestä




Helatorstaitahan vietetään Kristuksen taivaaseen astumisen muistoksi. Kovin moni ei muista päivän merkitystä, vaikka se on yleinen vapaapäivä ja riemulla vastaanotettu. Muutenhan uskonto on paheksuttavaa, paitsi tietysti tänne tulleiden uskonto. 

Maassamme vallitsee sitä paitsi itku ja hammasten kiristys, ja suuri osa ennen tuettuja kansalaisia pelkää elintasonsa romahdusta neliöstä kolmioon, kolmiosta kaksioon, keskustayksiöstä kämäiseen kimppakämppään tai homeiseen soluun yhteiskeittiöllä. Riikka ei tajua, että kaikki eivät voi asua kimpassa ja että ihminen on paskana.

Elämme kuitenkin  mielenkiintoisia aikoja, sillä demarit ovat jälleen nostaneet kannatustaan Ylen gallupin mukaan. Jos nousu jatkuu samansuuntaisena,  niin odotettavissa voi olla taivaallinen paluu.  Sanna Marin laskeutuu pilvestä kuin jumalatar pelastamaan Suomen ahdingosta, johon ihmisvihaajahallitus on maan suistanut. Palaa voittajana täynnä iloa ja valoa  ulkoistettuaan itsensä hetkeksi sivuun ikävistä asioista. 

Marinin toista tulemista odottaa ainakin uskollinen fanijoukko, Minka ja Mikko Kuustonen, ehkä Iinakin, Andrei Koivumäki*, Sabina Särkkä, Tinde, Ilmari Nurminen ja lukuisa joukko meille kaikille lööpeistä tuttuja teiniksejä ja  julkimoita.

Demarien gallup-nousun jälkeen kysymys kuuluukin, kuka demareita johtaa, jos hallitus kaatuu, jos "Purran natsihallitus" ei kestä paineita, jotka entisestään voimaantunut demaririntama siihen nyt kohdistaa. Astuuko remmiin alati hämmästyneen näköinen puoluejohtaja vai paluun tekevä maailmanmatkaaja, jumalatar? Pystyykö normaali kuolevainen enää katselemaan eduskunnasta lähetettäviä kyselytunteja ahdistumatta opposition  riitelystä ja rähinästä?

* ) Nimi Aleksi Valavuori korjattu Andrei Koivumäeksi klo 22.08

(Maalaus Félix François Barthélemy Genaille)

30.4.2024

Hillitöntä menoa


Olen ladannut puhelimeeni Muuttolintujen kevätseuranta -apin. Jyväskylän yliopiston sovellus tunnistaa lintulajeja nauhoitetun äänen perusteella ja ilmoittaa lajin lisäksi tunnistusvarmuuden prosentteina, kellonajan ja paikan, jossa havainto tehtiin. Eilen  sain bongauslistalleni mm. tiltaltin, punakylkirastaan, viherpeipon, vihervarpusen, tiklin, punarinnan ja kiurun. Ja tietysti eri tiaislajeja. Hauskaa istua kannonnokassa nenä ruudussa hillittömässä linnunlaulussa.

Tätä sovellusta voisi käyttää mainiosti opetuksessakin, sillä eiväthän lapset lintuja tunnista kun eivät tutkimuksen mukaan tunne puitakaan, eivät aina erota kuusta männystä. Paremmin tunnetaan ylipäänsä erilaiset nepsyt ja nipsut kuin vaikkapa puulajit. 

Mitä Vornasen hornaan tulee, meno on hillittömämpää somessa kuin se oli Ihkun edessä. Mikään ei nyt kelpaa, ja vika on orpopurran tai saksikäden ja jos ei yksin hänen, niin kaikkien persujen, koko puolueen, joka haaveilee mamujen tappamisella  ja ampumishimon lisäksi tappaa köyhät nälkään ja suistaa opiskelijat soluasuntoihin ja eläkeläiset Espanjasta Suomeen kuoleen. Hyvää vappua vaan sinne someenkin! 

Pannaan loppuun kokoelma mainioita eläkeläiskoodeja. Suosittelen vapaaseen käyttöön myös itsensä vanhoiksi tunteville nuorille ja eri tavoin rajoitteisille erityisryhmille. Lisääkin voisi keksiä! Lyhenteet ovat kivoja. Hillitöntä menoa itse kullekin siman ja munkkien kera tai ilman. Miten kukin haluaa.



3