19.2.2023

Pari sanaa Erasmus Rotterdamilaisesta



Tunnen lukkarinrakkautta Erasmus Rotterdamilaista kohtaan. Vai olisiko sittenkin parempi sanoa, että tunnen välillämme leijuvan sielunsisaruuden, sillä jaan hänen tuntonsa kirjoittamistyössä?  


Erasmus nimittäin toteaa tunnetuimman teoksensa Tyhmyyden ylistyksen (1509) johdannossa, että hänen tarkoituksensa oli tehdä ilotteleva ja leikillinen kirjanen vakavista aiheista. Kuitenkin kirjanen otettiinkin vakavasti tosissaan, ei kepeänä hullutteluna, joksi Erasmus sen itse nimesi. Näin tunnen minäkin usein, kun työnnän jonkin juttuni blogilaineille. Saan siihen vakavia, loistavan hyviä kommentteja, vaikka olen luullut, että nyt alkaa ilakointi ja reissataan vaikka mihin sfääreihin sanan voimalla.


Siinäkin tunnen sielunsisaruutta Erasmukseen, että hän rohkeni kritisoida räävittömästi aikansa hyveitä. Hän oli toisinajattelija, poliittisesti epäkorrekti satiirikko, joka kritisoi jopa pyhistä pyhintä,  paavia. Silloin kun minä saan pyyhkeitä kritisoituani pääministeriä, tunnen arvostelleeni pyhistä pyhintä, madonnaa, joka kirkkaine otsineen on ulkopuolella kaiken arvostelun.


Tyhmyyden ylistyksessähän Tyhmyys, joka on  yksi jumalista, pitää ylistyspuhetta itselleen osoittaen olevansa suurin maailmassa vaikuttava voima.  Tyhmyyden mielestä viisautta harjoittava älymystö  on etääntynyt onnesta niin kauas, ettei heitä oikeastaan voi enää pitää viisaina vaan arkkihölmöinä. Oikein onnellisiksi Tyhmyys luonnehtii sitä vastoin niitä, jotka ovat etäällä yleisesti määritellyistä hyvenormeista ja jotka ovat jopa eläinten kaltaisia aivottomiksi kutsuttuja  ja tyytyväisiä olioita.


Ja näinhän teen minäkin. En useinkaan kehu tai puolusta kulttuurimme älymystöeliittiä, vaan niitä, jotka ovat kaikkein alimpana ja halveksituimpia. Kuten Teuvo Hakkaraista. Minusta nimittäin Teuvo Hakkarainen on oikein onnellinen ihminen yksinkertaisessa ulosannissaan ja naisten väkisinsuuteloissaan, samoin vaikkapa Audin myyntijohtaja (vuonna 2009) Esko Kiesi, joka aikoinaan pillastutti älymyston naiset sanomalla, että nainen pärjää hyvin siivoamisessa ja silittämisessä ja erityisesti, jos käyttää vähintään seitsemän sentin korkuisia korkokenkiä. Matalammissa kengissä nainen kun helposti menettää muotonsa. - He ovat yksinkertaisesti autuaan onnellisia  miehiä, mikäli emme revi heidän mutkattomia sielujaan kuoliaaksi. 


Muutoinhan Erasmus oli yleisnero, renesanssifilosofi, teologi, kirjailija, humanisti, kielenkääntäjä, satiirikko, katolisuuden arvostelija, joka nautti suurta mainetta, kunnioitusta ja sai aikaiseksi myös vastustusta ja epäilyjä.  Hänen toiminnastaan saisi kirjoitettua romaanin, jonkalaista kaipaankin. Tulee nimittäin vaikutelma, että Erasmukselta riitti energiaa kaikkeen, ja hän oli kaikessa hyvä. Vaan hänen yksityisestä onnestaan en tiedä, ja se kiinnostaa minua. En löydä merkintää hänen mahdollisista naissuhteistaan tai avioliitostaan. Näyttää siltä, että hänellä ei ollut koskaan vaimoa, vaan runsaasti miespuolisia hyviä ystäviä. 


Jäänkin miettimään, mikä on se voima, joka ajoi Erasmusta eri paikkoihin ja eri tehtäviin ikään kuin hän ei olisi malttanut asettua aloilleen milloinkaan. Ihmisen seksuaalisuus tai sukupuolinen suuntautuneisuus on sivuseikka, mutta miten minusta tuntuu, että Erasmuksen kohdalla se on jollakin tapaa merkittävää, ja pakostikin ajattelen Rotterdamilaisen poikenneen tässäkin suhteessa valtavirrasta. Sekö häntä ajoi matkustamaan ja tutustumaan eri paikkoihin ja ihmisiin maailmalla? Jokin salattu voimavara tai tarve siellä perheettömän - tietääkseni - neron taustalla on ollut.


Erasmuksenhan sanotaan saaneen vaikutusvaltaisia ystäviä kuninkaiden hoveissa ja eri yliopistoissa.  Hänen laajalti luetut ja arvossa pidetyt teoksensa tekivät hänestä kuuluisan, ja hän oli aikansa globaali kansainvälinen julkkis. Sanotaan myös, että hänet toivotettiin tervetulleeksi fanfaarein, matkustipa hän minne tahansa. Hän oli todellinen kosmopoliitti, jota ylistivät niin ruhtinaat, kirkon korkea-arvoiset virkamiehet kuin oppineetkin. Kiehtova persoona! 


Kunpa joku laatisi hänestä jonkinlaisen omaelämäkerrallisen puolifiktiivisen romaanin, jonkalaisia esimerkiksi Aleksis Kivestä on luotu, runsaastikin. Jäänpäs odottamaan, jahka.


(Maalaus Hans Holbein nuorempi 1523)


 

11.2.2023

Kissan häntä


Mikäs sen mukavampaa kuin itsensä kehuskelu tai itsestä puhuminen. 

Tuossa edellisen keskustelun lopussa nimittäin pari fiksua keskustelijaa äityi keksimään mainoslauseita tälle Iinekselän hienolle blogille. Poimin tämän tekstin alle ne kaikki, koska on kiva lukea, mitä itsestä kirjoitetaan. Tosin osa kunniasta ja vastuusta - älkää unohtako sitä - lankeaa kommentoijille. 

Blogihan on käyttäjiensä summa, ei suinkaan vain haltijansa oppineisuuden tai  fiksuuden taidonnäyte. Yhtä tärkeää on se, miten bloggaaja onnistuu helähdyttämään sanan säveliä soimaan kommentoijien syvistä riveistä. Blogi jossa ei ole keskustelua, on nimittäin monologi,  päiväkirja. (Opettavainen paasausosuus kursivoitu, olkaa hyvät.)

Muuten, jos teitä kiinnostaa tutustua hieman Blogistanian alkuaikoihin vuoden 2005 kieppeillä, käykääpä täällä tutustumassa silloiseen bloggareiden yhteishenkeen.  Oikealla olevasta sivupalkista pääsee lukemaan päivän tekstejä. 

On siellä meikäläisenkin vaatimaton blogi, ensin Illuusia, sittemmin Ikkunaiines, mainittu muutamaan otteeseen. Tosin se linkki, jossa Illuusiasta puhutaan, osoittaa nykyiseen Outi-Illuusia Parviaiseen, mutta kyllä se minua tarkoittaa, koska tämä mainittu kirjailija ei ollut tuolloin vielä Blogistaniassa. Hän on vain sattumalta ottanut blogiosoitteeksi lopettamani blogin osoitteen.

Blogisanomia kirjoitti muuan Saara ja Kirsti Ellilä, Kirjailijan häiriöklinikan kirjailija. Saara oli armoitettu humoristi ja mainio sanankäyttäjä, jonka sanaan yhteinen ystävämme Rauno Räsänenkin ihastui kiihkeästi. Epäilen vahvoin perustein silloista Saaraa erääksi nykyiseksi kustannustoimittajaksi. Kirsti Ellilä jatkaa kirjailijuuttaan. Vain Iines jatkaa blogiaan, muut ovat lopettaneet. Tuolloin blogeja taisi olla parisentuhatta ja määrä räjähti samaan aikaan hurjaan kasvuun.

Ikivanhoista - enkä nyt viittaa blogistin ikään - milleniumin jälkeisistä blogeista  taitaaa hengissä olla enää meikäläisen ohella Kemppinen ja jokunen muu sitkeä ja omaan ilmaisuunsa ihastunut kirjoittaja. Muut ovat siirtyneet mitä todennäköisimmin pika-lyhytviestinnän pariin Face Bookiin, Twitteriin, Instagramiin, Tiktokiin, osa operoi Tinderissä. 

Ja tässä alla ne lupaamani blogin mainoslauseet. Keksi ite parempi, kele!

Iinekselä - oletuskasvatuslaitos

Iinekselä - usko, toivo, mikis ja riku

Iinekselä - parasta ennen

Iinekselä - surffaa ohi, tosikko!

Iinekselä - keksi ite parempi, kele

Iinekselä - näin se on nähtävä

Iinekselä - paasaa sinäkin

Iinekselä - pikkuporvarin paratiisi

Iinekselä - sano se suomeksi

Iinekselä - turuilta ja toreilta

Iinekselä - tikusta asiaa ja vähän muustakin

Iinekselän räsymatto

Iinekselä - moraalin kehto, moralisoi sinäkin!

Kehu, hauku, paasaa, elä - sehän on Iinekselä!

Tarkistin juuri, että Kemppinen on aloittanut bloginsa vuonna 2005. Minä aloitin Ikkunaiines I -blogin (sivupalkissa) vuonna 2006, mutta olin jo sitä ennen aloittanut Illuusia-blogin vuonna 2005. Kohta 20 vuotta! Toivottavasti kynä ei kirpoa Kemppisenkään kädestä. Tai mikä nyt kullakin pettää ensin. 

Kun ihminen alkaa rapistua, jollain pettää maksa, jollain silmät, jollain hyökkää Alzheimer, jollain slaagi lyö lusikan nurkkaan. Vaan siihen asti nauttikaamme blogien antimista ja osallistukaamme riemurinnoin sanan säilän leiskutukseen moralisoimalla, paasaamalla, oikaisella, opettamalla, huvittelemalla, iloittelemalla - kukin tavallaan.


(Maalaus Tokuhiro Kawai)

2.2.2023

Kevään ensimmäiset

 



On kylvetty kevään ensimmäiset siemenet. Lasimaljoissa on oreganoa, timjamia ja basilikaa. Riihimäen vihertävässä pönikässä ei ole kylvös, vaan kaupan nippu basilikaa hetikäyttöön. 

Huomatkaa, arvoisat lukijat, ihastuttava vanha ikkunalauta. Se on puupenkistä irrotettu lauta, kauniisti harmaantunut ja hakkaa mennen tullen Ikean lastulevyviritelmät. Harmikseni en muista tämän puupenkin nimeä. Siinä on  reiän kohdalla ollut lautasarvet, jotka on poistettu. Uskoisin ja jopa muistaisin, että penkki on jonkinlainen kankaankudontaan liittyvä työkalu. Viimeksi kun minulta oli vanhan työkalun nimi täällä kadoksissa, sain nopeasti asiantuntevalta lukijalta vastauksen: vyyhdinpuu. Jokin pukki tämä on. Olga-tädin käyttämä.

Sitäkin pitää harmitella, että asunnoissa ei ylipäänsä enää ole ikkunalautoja. Ihmisethän rakastavat kukkia ja kasveja, ja tarvetta laudoille olisi. Vanhoissa kaupunkien kivitaloissa on jäljellä niin leveitä ikkunalautoja, että ne käyvät penkeistä, ikkunasyvennyksissä voi istua ja katsella kaihoisasti ulos. Olisi kiva, jos huoneet lisäksi olisivat korkeat. 

Päivä pitenee vauhdilla. Se päivä, kun huomaa valon voittaneen pimeyden, on riemukas. Tänä aamunakin oli tullut taas kuusi minuuttia lisää valoa. Valon rakkauteni liittynee osin opettajuuteeni, jolloin laskettiin päiviä kesälomaan. Vieläkin elää sen kellon mukaan: kesäkuun koittaessa alkaa kesäloma mökkielämineen,  ja elokuun puolivälissä se loppuu ja kaupunki kutsuu. 

Jos minulla olisi vakituinen kumppani, eläisin varmaan vuosittain pari talvikuukautta jossakin eteläisessä maassa. Hurmaantuneena olen lukenut toimittaja Eija Wagerin kirjaa Tupaantuliaiset Italiassa. Hänhän toteutti haaveensa ja osti maapalan pienestä vuoristokylästä Como-järven länsirinteiltä, teetti puolilahosta navetasta tuvan, raivasi ja rakensi oman maaseutuidyllinsä. 

Yksin matkustavaa tai muuttavaa sorttia en ole tämän puhesairauden kanssa, vaikka pärjäänkin kyllä aivan hyvin, välillä jopa loistavasti. Olen oppinut puheessani asettamaan suuhuni sopivan mittaisia lyhyitä lauseita. Ja jos umpirehellinen olen, ilman puhesairauttakaan en ole yksin matkustavaa tyyppiä. - Vaan mitä on ihminen ilman haaveita?

****

Todettakoon lopuksi Ylen aamuinen vaaligallupin tulos, joka muuttui jännittäväksi: demarit ovat kirineet hyväksi kakkoseksi ohi perussuomalaisten, ja uhkaavat nyt kokoomuksen ykköstilaa kokoomuksen tipautettua hieman kannatustaan. Olisiko se katastrofi, jos saisimme Marin II:n? 

(Valokuva Iines 2023)