Ihailen tämän serkkuni pitkälle ulottuvaa asioiden järjestelykykyä . Hän ei ole mikään huoleton heinäsirkka, vaan juuri se ihmistyyppi, jonka lapsilisät ovat aikanaan kertyneet pinoon pankkitilille ja joka on alkanut eläkesäästää saatuaan ensimmäisen työpaikkansa. Hän on muutenkin syntynyt kultalusikka suussa, maataloon, jossa munatili kasvoi metsätilin vieressä ja jossa uusi auto rahoitettiin puuta ja järvitontteja myymällä. Ja nyt siis ilmeni, että jos sukulaisilla ei ole mitään sitä vastaan, hän saa haudatuttaa itsensä ikään kuin bonuksena perimäänsä hautapaikkaan. - Ei minulla ole mitään sitä vastaan, siitä vaan, vastasin serkulle lojaalisti ja nostin lasiani.
Kerroin sitten hänelle siitä, kun minä ja siskoni kävimme jokin vuosi sitten äidin kuoltua täällä kesäpaikan kirkkoherranvirastossa kysymässä uurnapaikkaa itsellemme. Sisko sanoi, ettei halua tulla haudatuksi Saksaan, koska hänen miehensä sukuhaudassa ei kuulemma ole paikkaa hänelle. Hän halusi paikan täällä sijaitsevasta uurnalehdosta, jonka rinne antaa suoraan merelle, vastapäätä laituriamme, niin että vain tuuhea kaislikko erottaa laiturin seurakunnan maasta. Päätimme varata vierekkäiset paikat, ja marssimme ostohaluisina pappilan kansliaan. Istuuduimme oikein tuoleille odottamaan, kun arvelimme että osto on aika iso juttu. Kanslianeiti sanoi kuitenkin napakasti, ettei niitä uurnapaikkoja voi etukäteen ostaa. - Palaamme asiaan, sanoimme lähtiessämme.
Hassua, että Suomessa sukuhaudat - joita on rikkailla suvuilla - ovat ikuishautoja, joita ei konsanaan oteta suvuilta pois. Yksittäishaudat eli siis vähän köyhempien haudat taas ovat määräaikaisia leposijoja. Tietyn ajan kuluttua ne otetaan uudelleen käyttöön. Ja todella hassua, että jako köyhiin ja rikkaisiin ei katoa haudan takanakaan. On siis sääli, että tavallaan vain varakkaampien historia säilyy hautausmailla, ja toiset vaipuvat unholaan uusien luiden alle. Herää laaja-alainen epäilys, että onkohan osa laajempaakin historiaa bluffia, jos sekin on vain rikkaiden sukujen historiaa, rahan historiaa, säilyneiden muistomerkkien ja mausoleumien kertomaa.
(Valokuva Iines, Niityllä missä sirkat soittaa)