Suomen poliittinen puhe on muutostilassa, viestintäilmasto vapisee vallan vaihduttua vuosi sitten vasemmistolta oikeistolle.
Nyt kuitenkin opposition puhe on kaukana kritiikistä ja kyseenalaistamisesta, sillä se on selkeästi yliampuvaa ja luonteeltaan päättäjiä halveksivaa - tämän aistii tavallinen kansalainenkin. Voisi kysyä, onko se jopa vastuutonta ja valheellista. Luomalla hallituksen leikkauksista maailmanlopun dystopioita, värisevällä äänellä lausuttuja kuvia ihmisten tulevasta nälänhädästä, opintojen keskeytymisestä, väkivallalla vastaamisesta ei auteta ketään eikä muuteta mitään, vaan ainoastaan syvennetään ihmisten epätoivoa.
Kun Antti Lindtman sanoo hallituksessa olevan ihmisvihaajia ja Sanna Marin äärioikeistolaisia rasisteja, on aina joukko ihmisiä, joka alkaa toistaa näitä termejä mantranaan omassa puheessaan. Kun ministeri esiintyy sakset kädessä kuvassa, jota ei alun perin tarkoitettu julkisuuteen, oppositio maalaa kyselytunnilla tarkoituksella ja ilmeisen suunnitellusti useassa peräkkäisessä puheenvuorossa kuvan ministeristä, joka nauttii julmasti hymyillen leikkaamisesta.
Vahinko on syntynyt. Syntyy haluttu kuva psykopaattisesta ministeristä, vaikka on päivänselvää, ettei kukaan nauti tällaisesta, ja tämän ministeri itsekin on useasti sanonut - kukaan ei nauti leikkauksista. Some täyttyy ministerin haukkumisesta. Kyllä, hallitus vihaa ihmisiä, ja erikoisesti Riikka Purra. Vihapuhe ja manipulointi menee yleisöön kuin häkä. Somessa Purran äitienpäivätoivotuksiin vastataan haistattamalla vittua ja tappokehotuksilla. Parempaa vihapuhetta vasemmalta?
Voisi kysyä myös populismin perään. Populismissahan annetaan ihmisille sitä, mitä he haluavat ja toivovat, ei sitä, mitä he oikeasti tarvitsevat ja mikä on valtion paras. Vastineeksi laaditaan varjobudjetteja, joissa on katteettomia lupauksia. Helppoa kuin heinänteko. Jäämme odottamaan seuraavia vaaleja ja niitä oikeita budjetteja..
Vaan missä on se poliitikko, joka haluaa purkaa tämän edellisellä hallituskaudella syntyneen polarisaation, jossa kansaa kehotettiin ”valitsemaan puolet”? Missä on se poliitikko, johtaja, joka sanoo: tulkaa pois sieltä taistelukuopista, rakennetaan yhdessä maata. Yhteisöllisyyden riemulaulu - kunpa joku sanoittaisi ja säveltäisi sen.
(Maalaus Zdzislaw Beksinski)