30.4.2019

Sori siitä

"Sori siitä",  kuittaa Alexander Stubb väärän prosenttiluvun.

"Olen edellisessä virassani tehnyt arviointivirheitä ja ollut huolimaton. Pyydän anteeksi kaikilta. On itsetutkiskelun ja muutoksen aika." Piispa Teemu Laajasalo pyytää anteeksi luottokorttinsa viihdekäyttöä vuonna 2018. Käräyttäjänä Johanna Korhonen.

"Pyydän anteeksi, jos olen loukannut joitain kehitysvammaisia." Brother Christmas pyytää anteeksi julkisuuteen vuotaneita viestejään, joissa hän  kutsuu cp-vammaisia separeiksi. 

"Yleisradion 31.1. minusta julkaiseman jutun johdosta esitän anteeksipyyntöni niille henkilöille, joita olen katsomalla, koskemalla tai puhumalla häirinnyt." Lauri Törhönen näyttelijöitä koskevista seksuaaliahdisteluista.

"Tämä tuntuu järkyttävältä ja heiltä täytyy pyytää anteeksi. Olen pahoillani ja koen epäonnistuneeni ohjaajana." Aku Louhimies näyttelijöitä koskevista kovisteluista.

"Jos käyttäydyin kuten hän [miesnäyttelijä] kuvailee, olen hänelle velkaa vilpittömän anteeksipyynnön erittäin epäsopivan humalaisen käyttäytymisen takia." Kevin Spacey, joka samalla kertoo olevansa homo ja yhdistää kätevästi kaapista tulon ja anteeksipyynnön. 

Kuuluisien anteeksipyyntöjen listaa voisi jatkaa loputtomiin. Charlie Hebdon taisi olla pilakuvineen kova nakki ja esitti pahoittelunsa kierosti pyytämällä anteeksi ihmisten mielenpahoittumisia, ei omaa uskonpilkkaansa.

On tapana pyytää anteeksi myös vuosikymmeniä sitten tapahtuneita hirveyksiä. Paavi on pyytänyt anteeksi ainakin juutalaisilta ja pikkuisilta kuoropojilta, Oulun piispa saamelaisilta ja aikoinaan Mauno Koivisto inkeriläisiltä. Sitä en tiedä, ovatko valkoiset pyytäneet anteeksi punaisilta ja punaiset valkoisilta, mutta toivottavasti sarja täydentyy tuosta vielä. 

Summa summarum. Jos siis haluaa takaisin pahiksesta hyvikseksi, kannattaa katua ja pyytää anteeksi kriisiviestinnän asiantuntijoidenkin mukaan. Hyviksillä on sitten jatkossakin kysyntää, pahiksilla ei. Jussi Halla-ahohan ei pyydä anteeksi, vaikka Rinne häntä kovisteleekin. Jääköön jäärä siis ilman hallituspaikkaa. Ja nukkuuhan ihminen paremmin, kun omatunto on puhdas. Ellei tiedä, keneltä voisi pyytää anteeksi, niin ainahan on tietenkin Jumala, jolle voi pyynnön esittää. Ehkäpä sieltä tulee sitten jatko-ohjeet.

Ihan tulee mieleen, kannattaisiko pyytää anteeksi, vaikkei sisimmässään katuisikaan, eikä olisi mitään mainehaittaakaan. Mene tiedä. Marie Antoinettekin nöyrtyi vielä mestauslavalla. Hän pyysi pyöveliltä anteeksi, että oli giljotiinille noustessaan vahingossa astunut tämän varpaiden päälle.

25.4.2019

Antin kysymyslista


Tuskin maltan odottaa, julkistetaanko hallitustunnustelija Antti Rinteen laatimaa puolueille jaettavaa kysymyslistaa lehtien palstoilla. Toisaalta, mitäpä ne kysymykset kansalle kuuluvat, riittää kai kun saamme uuden entistä paremman ja persuvapaan punaviherhallituksen, joka lopettaa köyhien riistämisen ja jakaa työpaikkoja työttömille, parantaa vanhustenhoidon, lyö pöytään keskitetyn soten  ja poistaa koulutusleikkaukset, mutta ei inkluusiota, koska ei erilaisia oppijoita saa sortaa erillisryhmiinsä. 

Nyt siis vain luottoa demareihin ja kaikki tuki Antti Rinteelle tärkeään hallituksenmuodostamistyöhön. On aika kääntää valtiolaiva kohti valoa ja kansalaisten hyvinvointia.  


Mikä siis voisi olla Antin listassa se tärkein kysymys puolueille? Koskisiko se puolueen ihmisarvoja ja eettisyysperiaatteita vai maahanmuuttoa sekä monikulttuurisuutta? Tai kenties sotea ja Natoa? Aktiivimallin poistoa vai uudistamista? Ilmastonmuutosta? Peruspalkkaa kaikille ja leikkauksien poistoja? 


Itse olen niin kiero, että mietin, onko meillä varmasti oikea ihminen kysymässä ylipäänsä yhtään mitään eri puolueilta. Nimittäin tulisiko hallituksen muodostajan saati tulevan pääministerin olla rehelliseksi tiedetty kansalainen, jonka rötösrekisteri on tahraton ja mieli puhdas ja eetos ehdoton? 


Kun katson Antti Rinnettä, en näe edessäni pörröistä nallekarhua, vaan liukkaan ja pälyileväsilmäisen veikkosen, johon en osaa ainakaan heti luottaa. Sipilä oli mitä oli, mutta kyllä hän rehellinen oli ja ilmeisesti rötösrekisteriltään puhtoinen - ellei sitten rikkautta ja lupauksen rikkomista lasketa rikokseksi.


Tiesittekö siis, että vuosina 1995–96  Antti Rinne joutui maksamaan entiselle taloyhtiölleen 25 000 markan vahingonkorvaukset. Isännöidessään taloyhtiötä Rinne maksoi nimittäin taloyhtiön rahoilla omat puhelinlaskunsa, ei toimittanut lainkaan vuoden 1991 tositteita, piti taloyhtiön rahaliikenteestä kirjaa puutteellisesti ja aiheutti yhtiölle taloudellisia vahinkoja. 


Helmikuussa 2009 Antti Rinne taas aiheutti hämminkiä ilmaistuaan sisäpiiritietoa laittomasti puhelinkeskusteluissa. Hän sai finanssivalvonnalta moitteet. Vuonna 2014 Rinne sai isot sakot liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Hän ajoi  ajoi Lahden moottoritiellä satasen nopeusrajoitusalueella 126 kilometrin tuntivauhtia. Vuonna 2016  Rinne laiminlöi ennakkoilmoituksen Pron lakkojen aikaistamisesta, mikä aiheutti paljon porua. 


AKT:n lakimiehen paikan Rinne joutui jättämään vuonna 1996, ja hänen ay-uransa keskeytyi vuosiksi. Suomen Kuvalehti kertoi 2005, että Rinne joutui eroamaan, koska hän oli laskuttanut samoista työmatkoista kahteen kertaan. Rinteen mukaan kyse oli huolimattomuudesta ja noin  1 000 markan summasta. AKT:n silloisen puheenjohtaja Kauko Lehikoisen mukaan kyse oli noin 10 000 markasta. 


 Pääministerin paikka on kuitenkin maan vaativin hallinnollinen tehtävä, joka vaatii ehdotonta osaamista ja eettistä moraalia. Toivotaan, että mies on läksynsä oppinut. 


(Maalaus Niko Pirosmani)

(Rinteen rötöstelytiedot mm. Wikipedia, Verkkouutiset, useat sanomalehdet ja iltapäivälehdet, ovat aivan yleistä tietoa: Google)

18.4.2019

Pääsiäistä!


Hyvää pääsiäisen aikaa!  Ensimmäiset perhoset ilahduttavat jo muuten ruskeassa ja lehdettömässä luonnossa.

Kuten huomaatte palautin vanhan blogini nyt koko pituudessaan avoimeksi ja julkiseksi. Anteeksi nyt, että te lukijatkin olette joutuneet "kärsimään" tästä ikävästä episodista, johon blogini kautta jouduin.  Annan asian nyt jäädä taakseni, eikä minulla ole tietoa monistetehtailijasta ja intimiteettini vuotajasta. Olkoon kuka tahansa, hänellä on mitä ilmeisimmin itsellään vaikeaa ja ahdistavaa elää näin alhainen teko sydämessään. Ja jos tekee tällaista, on kyllä valmis muihinkin vihatekoihin.

Vanhaan osoitteeseen en saanut blogia palautetuksi, mutta ehkä tänne linkin kautta taas löydetään. Nyt ei kurjuutta kummempaa. Elellään ja ollaan ja nautitaan upeasta pääsiäissäästä. Tähän alle saa kirjoitella, mitä kunkin sydämellä juuri nyt on, tai tietenkin myös siitä, miten maa makaa ja miten sen pitäisi maata, jos sinä saisit päättää.

Itse kummastelen vaaleista vain sitä vihaa, jota persut saavat voitostaan. Halla-aholta tivataan kymmenen vuoden takaisista kirjoituksista EU-palaverissa. En ole niitä kirjoituksia lukenut, joten vaikea puolustaa tai tuomita. Uskon, että siellä on hurjiakin lausuntoja, joihin humaani ihminen ei voi yhtyä. Sitä silti ihmettelen, miksi Rinteeltä ei tivata vaikka hänen kavalluksistaan tai muista teoistaan, vaikka hänestä taitaa tulla pääministeri. Hänhän on oikeasti tehnyt harkiten halpamaisen rikoksen: varainkavalluksen. Huhhuh hänelle ja myös Halla-ahon lausunnoille, jos siellä rasismia on. Ja yksi huhhuh vielä Jan Vapaavuorelle, joka on jopa nyrkkisankari.

(Valokuva Iines 18.4.)


9.4.



Viittaan tässä väliaikaisessa blogissa vielä edelliseen kirjoitukseeni - ennen kuin lopetan tämän kyseisen blogialustan. Asia on nyt annettu eteenpäin, koska kiusaaja ei ole ottanut mitään yhteyttä selittääkseen tekonsa.  Olen kirjoittanut poliisille seikkaperäisen selvityksen ja kyselyn sähköpostitse. Olisin mieluummin soittanut, mutta pitkät puhelut ovat pätkivälle äänelleni hankalat ja ajattelin tässä poliisinkin mukavuutta, vaikka poliisi lienee tottunut monenlaisiin sönkkääjiinkin.

Minulle olisi  siis riittänyt saada kuulla monistetehtailijan  motiivi.  Olen saanut myös tukea muutamalta asiaa ymmärtävältä naapurilta. Asiaa kannattaa heidänkin mielestään kysyä poliisilta teon törkeyden vuoksi.

Yksityiselämää käsitteleviä tietoja ei nimittäin saa levittää julkisesti perustuslain 10 pykälän mukaan.  Ei valehdeltuja eikä tosia, kuten nimiä, sosiaaliturvatietoja, pankkitietoja. Juuri nythän nousi kohu S-pankin tietovuodostakin. Asiakkaat näkivät toistensa tilitietoja. Tämä oli tietenkin vahinko, mutta toisen ihmisen tietojen levitys on aina suunniteltu ja tahallinen teko. Ja  anonyymin blogini paljastaminen julkisesti minun nimelläni on tietysti minun yksityiselämäni tiedon levittämistä.

Minua kiinnostaa tämän asian moraalinen puoli.  Järjestynyt yhteiskuntakaan ei välttämättä  sanktioi kaikkia eettisesti vääriä tekoja, jos ne eivät aiheuta konkreettista vahinkoa. Haitat ovatkin henkisiä, ja niitä on vaikea arvottaa millään asteikolla. Vain kiusan kokija itse tietää, miltä kiusa tuntuu, koska se on suunnattu vain häntä vastaan.

Vaikeaksi asian tekee myös se, että tämän kaltaiset kiusaajat  ovat monesti luonnehäiriöisiä yksilöitä, joilta puuttuu empatiakyky muita kohtaan. He voivat silti työskennellä esimerkiksi vanhusten, lasten ja monenlaisten avustettavien tukihenkilöinä ja jopa ammatissa.

Vaan lopuksi - tiesittekö, että sana "omatunto" on Agricolan keksimä? Ilmeisesti tietoa ihmisen sielullisista peruskyvyistä on tuolloin jo ollut.

(Valokuva Iines 9.4.)

PS Otin tämän jutun mukaan väliaikaisesta Iines-blogista, muistoksi ja varoitukseksi itselleni some-pahuudesta. Valitettavasti en saanut hienoja kommenttejanne, 121 kappaletta, tähän perään. Ne voi käydä lukemassa varablogista.

4.4.



Tänä aamuna koko taloyhtiömme viiden talon postilaatikoista löytyi kaikille asukkaille monistettu A4:n kokoinen tiedotelappu, jossa oli kissankokoisin suuraakkosin painettuna minun henkilötietoni, ristimänimi, kirjoitusblogini nimi, nettiosoite.  Muuan naapuri näytti minulle monistetta pihalla haravoidessani ja kävimme yhdessä keräämässä monisteet pois sieltä, mistä ei vielä ollut postia haettu.

Koska haluan kirjoittaa anonyymisti, blogi ei ole tällä hetkellä luettavissa. Teko on kaikkineen törkeää kiusaamista. Kartoitan parhaillaan  rikosilmoituksen tekemistä.  Minulla saattaa olla tieto levittäjästä.

Henkilö, joka tekee tälla tavalla henkilötietojen paljastusta, ei ole terve. Olen kolmetoista vuotta kirjoittanut kyseistä blogia anonyymisti ja kertonut itsestäni syviäkin asioita nimenomaan siksi, että voin tehdä sen nimimerkin suojissa. Tällaisten tietojen levittäminen paljastamalla kirjoittajan henkilötiedot on käsittääkseni kiusaamista törkeimmästä päästä. Se saattaa olla myös viestintärauhan rikkominen -niminen rikos.  


Itseäni surettaa se, että onko kolmentoista vuoden työ on mennyt hukkaan. Vapaa kirjoittaminen on ollut suuri ilon lähde ihmiselle, jolla on puhehäiriön vuoksi mahdotonta muuten osallistua yleiseen keskusteluun. Nyt on tunne, että on tyhjän päällä kun ei voi kirjoittaa vapaasti ja pidättelemättä. Kirjoittajalla itsellään täytyy olla mahdollisuus valita, miten hän kirjoittaa, vai kirjoittaako ollenkaan. 

**************

Tämä kehys on väliaikainen blogi. Vanha on tallessa, mutta mietin nyt mitä teen. Sinulle kiusaaja tiedoksi, että tällainen häiriköinti täyttää juridisen rikoksen tunnusmerkit: viestintärauhan estäminen ja kiusaaminen. Ota yhteys reilusti minuun, kasvokkain tai kertomalla, miksi teet tällaista. Muussa tapauksessa annan asian eteenpäin.

(Valokuva Iines 4.4.)

PS Otin tämän jutun mukaan väliaikaisesta Iines-blogista, muistoksi ja varoitukseksi itselleni some-pahuudesta. Valitettavasti en saanut  kommenttejanne, 80 kappaletta, tähän perään. Ne voi käydä lukemassa varablogista.

1.4.2019

Pekka Haaviston viehättävyydestä



Helsingin Sanomat kertoo tänään näyttävästi, että Pekka Haaviston viehättävyydelle  ei löydy vertaa Helsingissä. Hänellä on suurin vetovoima.  Ihan tässä tulee mieleen Kreikan mytologian Orfeus, joka soitti lyyrallaan niin kauniisti, että joet lopettivat virtauksensa ja vuoret tulivat lähemmäksi kuullakseen paremmin. Ja ajatelkaapas, ylioppilas Haavisto on jopa lasten suosikki, erikoisesti näpsäköiden tyttöjen.

Katselin nimittäin eilen aamulla neloselta lasten tekemää puolueen puheenjohtajien vaalitenttiä. Haastattelijoina olivat sisarukset Elina ja Sofia, ihanat ja eläytyvät pikkutytöt.

Ensimmäistä haastateltavaa Sampo Terhoa en ehtinyt nähdä, vaan siirryin kanavalle Petteri Orpon kohdalla. Orpo oli iloinen ja luonteva, läsnä lapsille ja vastaili hyvin, lyhyesti mutta juuri asiasta. Lähes kaikilla muilla ehkä Sipilää lukuunottamatta tupsahteli mukaan poliittista jargonia, toisilla enemmän, toisilla vähemmän.

Pahin epäonnistuja oli yllätyksekseni Pekka Haavisto, joka sai lapset hämmennyksiin siepattuaan välillä tenttijän roolin vanhoilliseen opettajatyyliin. Muutenkin hän puhui  pitkään eikä mielestäni saanut kosketusta lapsiin, tuntui jopa etäiseltä tässä ympäristössä. Oli mm. paikka, jossa tytöt menivät mykiksi ja tuli kiusallinen hiljaisuus. Tämä on selvä viestinnällinen fiba.

Kuitenkin Haavisto onnistui hurmaamaan pikkuiset tytöt, sillä jälkeenpäin toisessa yhteydessä he mainitsivat Haaviston "kivoimmaksi".

Jäin miettimään tyttöjen valinnan perusteita. Kenties ne löytyvät haastattelen ulkopuolelta. Kenties he olivat oppineet, mitä kuuluu valita. Tai kenties Haavistolla vaan on jotain selittämätöntä karismaa, jonka näkee vain kasvokkain.

Jos muistelee menneisyyttä, ei tule kyllä mieleen  Haaviston aikaansaamia uudistuksia tai muutoksia. Tutkintoakaan ei ole tullut missään vaiheessa suoritetuksi. Väyrynenkin menee tässä ohi: hän väitteli tohtoriksi uransa ohella. Jään miettimään Haaviston sanojen painavuutta, jos hän ylipäänsä puhuu koulutuksesta. En muista hänen puhuneen.

Minustakin Haavisto on siis  miellyttävä. Mutta mitä hän oikeastaan sanoo? Mitä asioita hän ajaa? Ne ovat jääneet hämäriksi. Onko keisarilla oikeasti vaatteita?

Jos Helsingin Sanomat nostaa Haavistoa ja vihreitä, niin voiko sanoa, että Yle sitten painaa Halla-ahoa ja perussuomalaisia? Halla-ahon vaalitentti poistui ainoana puheenjohtajatenteistä Areenasta. Vain tämä yksi. Herää tietenkin epäilys, että joku poisti tentin piruuttaan, samalla kun muitakin ohjelmia katosi päivityksen myötä. Miten vain yksi tentti voi kadota?

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Kuka vaikuttaa ja kehen? Selvää on, että mediassa manipuloidaan. Puolueetonta uutisalustaa ei ole.

Ja millä tavalla ihmisiä lumotaan?  Lyyralla soitellen? Vaalit ovat mielenkiintoiset, mutta jollakin tavalla kaikki tämä pöhinä saa aikaan sen, että sitä alkaa ohittaa vaalijutut ainakin lehdistä. Ehkä jatkossa jaksaa katsoa vain yhden vaalikeskustelun, sen jossa kaikki puolueet ovat yhtaikaa. Toivottavasti siinä on jämäkkä puheenjohtaja.

(Maalaus Jacob Hoefnagel, Orfeus lumoaa eläimiä)