Miksi nainen juoksee?

Olen viehättynyt Andrea Kowchin kuvista. Ne ovat pikkutarkasti piirrettyjä, suorastaan pedanttisesti, mutta kuitenkin ne uhkuvat latautunutta voimaa, kytevää tunnetta tai uhkaa piilevästä vaarasta, tulossa olevasta räjähdyksestä. 

Ihminen on Kowchin kuvissa kontrollissa, kasvoiltaan  kuin vahanukke, ympäristö ja detaljit kuhisevat ja kiehuvat, luovat toiminnan ja jännitteen kuvakerrontaan. 

Ylimmässä maalauksessa on nainen melkein katsojan sylissä. Koiran takavartalon liikerata paljastaa, että vauhdilla mennään katsojan läpi, ja naisen vasen käsi hakee tasapainoa jakusta. Toinen vaihtoehto on se, että nainen haluaa riisua jakun ja perua sen, mitä äsken tuli tehtyä.  Värit ovat syksyn sumentamat, maassa on puidun viljan sänki, taivas on tumma, korpit ilmassa. Sato on korjattu.

Miten minusta nyt tuntuu, että nainen on kolkannut miehensä tuonne heinälatoon. Lyönyt heinätalikolla takaraivoon. Saanut tarpeekseen alituisesta munanvatkaamisesta ja leipomisesta,  lemmikkieläinten tappamisesta  ja kaiken kauniin ja suloisen päätymisestä ravinnoksi. 

Vai mitä sanotte? Miksi nainen juoksee ladosta? Kolkkasiko miehensä? Vai palaako hänellä uunissa kakku pohjaan? 

Entä sytyttikö nainen lopuksi vielä tyhjentämättä jääneet heinäkärrytkin tuleen? Vai kuvitteleeko hän vain kaiken? 

(Maalaukset Andrea Kowch. Jos kuvat kiinnostavat, ne kannattaa klikata suuriksi.)

Pössytellen

 

Tämä ei pyri olemaan kannabisjuttu, sillä sellaisia on jo kirjoitettu pilvin pimein.  Ilma on sakeanaan mielipiteitä tuon kääryleen tiimoilta. Tässä pyritään pohdiskelemaan olemisen mielettömyyttä ja satunnaisuutta.

Ja mitä Vihreisiin tulee, niin puolueessa saa minun puolestani kukkia populismikin, muiden kukintojen ohella. Siitä lähtien, kun puolue unohti vihreän luonnon ja alkoi kukkia sementtierämaassa, olen minä koettanut unohtaa puolueen. 

Sitä paitsi eikö se mennytkin niin, että jos kahvikin tuotaisiin nyt markkinoille, se kiellettäisiin huumaavana aineena tai epäterveellisten vaikutustensa vuoksi? Mikä tässä siis on oikein ja mikä väärin? Ihmisellä on rajallinen aikansa täällä maan päällä, joten pössytelköön kuka mitäkin myrkkyä tahtoo, omapa on asiansa.    

Itse en ole pössytellyt koskaan enkä kauheasti haluaisi buustata itseeni keinotekoista energiaa, raikasta ruokaolutta ja paria viinilasillista lukuunottamatta. Elleivät omat voimavarat riitä, niin saapi olla. 

Ja tarvitseeko ihminen lopultakaan neonvärejä, epileptistä välkettä, viivyteltyä tantraseksiä tai ylipäänsä yliviritettyjä nautintoja,  ekstremeä? 

*

Lehdessä oli tänään kirjoitus miehestä, Langista, joka oli elänyt elämänsä  viidakossa. Mies päätyi sinne, kun vuonna 1972 ilmapommi osui Langin perheen kotiin tappaen hänen äitinsä. Vietnamin sotaa pelästynyt isä  otti vauvaikäisen pojan mukaansa ja pakeni syvälle viidakkoon. Heidät löydettiin vasta vuonna 2013, eivätkä he tienneet sodan loppuneen jo aikaa sitten.

Mies ei tiennyt edes, että maailmassa on olemassa naisia. Hän söi viidakon pieneläimiä ravinnokseen ja hymyilee onnellisen näköisenä jotakin jyrsijää sisälmyksineen syöden kuvissa, alkeellisen elämänsä keskellä. 

Kaikki on suhteellista, ettäs tiedätte. Pössyttelykin.

Viisikon uudet siekailut

 

On huhuttu, että hallituksen voimajyrä on perhe- ja peruspalveluministeri, ja muut seuraavat kunnioittavasti perässä.  

Pääministeri ja valtiovarainministeri tulisivat samaisen lähteen mukaan hyvinä kakkosina, mutta hekin perhe- ja peruspalveluministerin talutusnuorassa. Mene tiedä, voipi olla panetteluakin. Hyviä ovat kaikki ministerit. Ei käy kateeksi, sillä vaikeaa työtä he tekevät, nämä nuoret naiset, joita moni setämies uhossaan tytöttelee ja samalla katselee sillä silmällä.

Koko hallituskombohan kokoontuu parhaillaan Säätytalolla. Budjetti on ilmastopuoleltaan levällään, ja se tulisi saattaa tasapainoon. 

Eiköhän pian ilmesty pääministeri kertomaan, että budjetti on paketissa ja valtiovarainministeri kertoo hymyillen, että veronkorotuksia ei nyt voitu välttää, ja vain tieteestä leikataan. Velkaa otetaan  tarpeen mukaan. Valtakunnassa kaikki hyvin, kun koronakin on hoidettu maailman parhaiten ja Suomella on Euroopan tiukin rajavalvonta.

Joka tapauksessa kaikkihan alkoi siitä, kun Sanna, Annika, Maria, Anna-Maja ja Li viettivät kesälomaa kukin tahollaan, kuka Säkylässä, kuka Helsingissä, kuka Tampereella ja kuka missäkin. Harminaan heillä oli tieto tulevasta kinkkisestä  budjettiriihestä, jonka kanssa jouduttaisiin arvatenkin heti sotajalalle tapoja vailla olevan häpeämättömän opposition kanssa. 

Onneksi viisikko sai muuta ajateltavaa, kun valtionpankista löytyi - abdakadabra -   ihmeellinen taikaseinä. Se pelastaisi budjetin! 

Vaan kun pääministeriltä yllättäen katoaakin tärkeitä papereita, muun muassa avustajan laatima budjettiriihen työjärjestys ja avustajien laatima koronan uudistettu hybridisuunnitelma, viisikko huomaa olevansa keskellä uutta, huippujännittävää seikkailua. 

Kuinkas sitten käykään. Sanna, Annika, Maria, Anna-Maja ja Li päättävät lähteä Kesärannan lauteille ideariiheen. Tilaavat palan painikkeeksi kylmiä aterioita (keitettyjä munia, tomaattia, kinkkua, vastapaistettua mutta jäähtynyttä  leipää, suklaa- ja hedelmäkakkua), jotka viilentävät mukavasti  tunteita ja antavat uutta puhtia hybridisuunnitelman uudistamiseen ja budjettiriihen työjärjestyksen laatimiseen. 

Ylen kylläisinä ja vatsat tyytyväisyydestä inisten päätetäänkin iloisenraukeina antaa työ tutun emeritan tehtäväksi yön aikana.  Jospa se vähän tutkisikin samalla, jotakin. Emerita tekee kuin tekeekin, harmaa pää tutisten ja postaa tuotokset  ministereille.  

Ja ennen kuin kukko aamulla kolmasti kiekaisee, Kesärannasta nousee valkoinen savukiehkura. Viisikko rientää valmiit brosyyrit kainalossa saunanraikkaana Säätytalolle puintihommiin, ja sillä tiellä he parhaillaankin ovat. 

Kauhea varstanläiske kuuluu, joten varmasti siellä jo tulostetaan uutta budjettisopimusta medialle, joka päivystää talon ulkopuolella. Ja me näemme aivan kohta hymyilevän viisikon  ja happy endin: Pidetään huolta maailmasta, niin maailma pitää huolen meistä.  On hienoa olla globaali suomalainen.

(Valokuvissa ja linkin videossa naisvoimistelun historiaa)