On huhuttu, että hallituksen voimajyrä on perhe- ja peruspalveluministeri, ja muut seuraavat kunnioittavasti perässä.
Pääministeri ja valtiovarainministeri tulisivat samaisen lähteen mukaan hyvinä kakkosina, mutta hekin perhe- ja peruspalveluministerin talutusnuorassa. Mene tiedä, voipi olla panetteluakin. Hyviä ovat kaikki ministerit. Ei käy kateeksi, sillä vaikeaa työtä he tekevät, nämä nuoret naiset, joita moni setämies uhossaan tytöttelee ja samalla katselee sillä silmällä.
Eiköhän pian ilmesty pääministeri kertomaan, että budjetti on paketissa ja valtiovarainministeri kertoo hymyillen, että veronkorotuksia ei nyt voitu välttää, ja vain tieteestä leikataan. Velkaa otetaan tarpeen mukaan. Valtakunnassa kaikki hyvin, kun koronakin on hoidettu maailman parhaiten ja Suomella on Euroopan tiukin rajavalvonta.
Joka tapauksessa kaikkihan alkoi siitä, kun Sanna, Annika, Maria, Anna-Maja ja Li viettivät kesälomaa kukin tahollaan, kuka Säkylässä, kuka Helsingissä, kuka Tampereella ja kuka missäkin. Harminaan heillä oli tieto tulevasta kinkkisestä budjettiriihestä, jonka kanssa jouduttaisiin arvatenkin heti sotajalalle tapoja vailla olevan häpeämättömän opposition kanssa.
Joka tapauksessa kaikkihan alkoi siitä, kun Sanna, Annika, Maria, Anna-Maja ja Li viettivät kesälomaa kukin tahollaan, kuka Säkylässä, kuka Helsingissä, kuka Tampereella ja kuka missäkin. Harminaan heillä oli tieto tulevasta kinkkisestä budjettiriihestä, jonka kanssa jouduttaisiin arvatenkin heti sotajalalle tapoja vailla olevan häpeämättömän opposition kanssa.
Onneksi viisikko sai muuta ajateltavaa, kun valtionpankista löytyi - abdakadabra - ihmeellinen taikaseinä. Se pelastaisi budjetin!
Vaan kun pääministeriltä yllättäen katoaakin tärkeitä papereita, muun muassa avustajan laatima budjettiriihen työjärjestys ja avustajien laatima koronan uudistettu hybridisuunnitelma, viisikko huomaa olevansa keskellä uutta, huippujännittävää seikkailua.
Kuinkas sitten käykään. Sanna, Annika, Maria, Anna-Maja ja Li päättävät lähteä Kesärannan lauteille ideariiheen. Tilaavat palan painikkeeksi kylmiä aterioita (keitettyjä munia, tomaattia, kinkkua, vastapaistettua mutta jäähtynyttä leipää, suklaa- ja hedelmäkakkua), jotka viilentävät mukavasti tunteita ja antavat uutta puhtia hybridisuunnitelman uudistamiseen ja budjettiriihen työjärjestyksen laatimiseen.
Ylen kylläisinä ja vatsat tyytyväisyydestä inisten päätetäänkin iloisenraukeina antaa työ tutun emeritan tehtäväksi yön aikana. Jospa se vähän tutkisikin samalla, jotakin. Emerita tekee kuin tekeekin, harmaa pää tutisten ja postaa tuotokset ministereille.
Ja ennen kuin kukko aamulla kolmasti kiekaisee, Kesärannasta nousee valkoinen savukiehkura. Viisikko rientää valmiit brosyyrit kainalossa saunanraikkaana Säätytalolle puintihommiin, ja sillä tiellä he parhaillaankin ovat.
Kauhea varstanläiske kuuluu, joten varmasti siellä jo tulostetaan uutta budjettisopimusta medialle, joka päivystää talon ulkopuolella. Ja me näemme aivan kohta hymyilevän viisikon ja happy endin: Pidetään huolta maailmasta, niin maailma pitää huolen meistä. On hienoa olla globaali suomalainen.
(Valokuvissa ja linkin videossa naisvoimistelun historiaa)
Näissä fotovalokuvissa reippaat naiset venyttelevät ihtiään eikä ole #metoosta tietoakaan. - kts. viite nro 1
VastaaPoistaMiun mielestä meillä - siis myös siulla - on uskomattoman hyvä hallitus! Mutta ikuisena pessimistinä olen varma, että seuraava hallitus on tätä parempi. Ja seuraava hallitus taas sitäkin. - ei valitettavasti viitettä
Vanhan (50 -luvun) sanonnan mukaan "valtiovarainministeri on tärkein, sen jälkeen ei tule ketään, sitten tulee Vilkkilän kissa, ja sitten – pitkän tauon jälkeen - tulee pääministeri..." (tai jotenkin noin) - kts. viite nro 2
Jos Enid Blyton vielä eläisi, hän kirjoittaisi uuden Viisikko-kirjan jossa "Viisikko löytää ruukullisen spermaa". - kts. viite nro 3
viite 1: nuorempana jouduin juoksemaan (kirjaimellisesti) häntä koipien välissä tuollaisia lujatahtoisia mutta siitä huolimatta yllättävän nopeita naisihmisiä pakoon. Nyt viime vuosina ei ole enää tarvinnut, on ollut hiljaisempaa... oikeastaan hyvin hiljaista. Turhan hiljaista. (huokaus) Enkä ymmärrä että syynä voisi olla mikään muu kuin tuo penteleen #metoo!
viite 2: Pertti Purhonen, joka Tokiossa voitti nyrkkeilyssä pronssia, ja myöhemmin Teija Sopasen, oli niin leuhka kaveri, että esim. Yökerhoon astui sisälle asenteella, että ”ensin tulee Purtsi, sitten ei tule ketään, eikä senkään jälkeen, ja neljäntenä tulee Purtsi...” Olihan hän äärettömän lahjakas pugilisti, olisi päässyt pitkälle, jos olisi viitsinyt harjoitella. Mutta kun ei. Elis Ask, nyrkkeilymme Kummisetä, oli hyvillään siitä ettei Purtsi Tokiossa voittanut kultaa, koska jos niin olisi käynyt, ”olisi ollut pakko leventää Mannerheimintietä.”
viite 3: Hyi sinun kanssasi, Enid! Pysyppä asiassa.
Jaa jaa, olisipa sen Enid Blytonin uuden Viisikon nimi mikä tahansa, niin varmaa on, että siinä olisi hyvät eväät: keitettyjä munia, tomaattia, kinkkua, vastapaistettua leipää, suklaa- ja hedelmäkakkua. Näitä kuvattiin joka osassa.
VastaaPoistaOn aika hauska yksityiskohta tuo, että niin monen suomalaisen lukijalapsen mieleen ovat jääneet nuo Viisikkojen muhkeat ja makoisat eväät.
Muistan elävästi, miten lapsena otin Viisikko-kirjan ja hyvin voidellun kovan ruisleivän, jossa oli päällä suolalihaa, mukaan rantaan, ja menin meidän veneeseen makoilemaan siihen veneenpenkille nakertamaan sitä voileipää samalla kun luin Viisikon kinkkuleivistä..
Mitä noihin kuviin tulee, niin kannattaa katsoa ennen kaikkea tekstissä olevan linkin video, jossa on 1950-luvun naisvoimistelua. Kesto vain pari minuuttia. Minua se jostain syystä huvitti suuresti.
VastaaPoistaEnnen oli koulussa oikein voimistelua, tyttöjen voimistelua, ei mitään liikuntaa. Piti olla sininen voimistelupuku, lyhytpunttiset housut ja paita, samaa trikoota. Ja voimistelutossut. Ei silloin mitään jumpattu, vaan se oli rehellistä voimistelua.
VastaaPoistaTunti alkoi aina kehämuodostelmalla, käveltiin ja juostiin ympyrässä, ja opettajan tamburiini helisi tahtia. Lopputunti jumpattiin sarjassa, erilaisia liikkeitä. Inhottavinta oli parivoimistelu. Piti istua vaikka lattialla kantapäät parin jalkapohjia vasten ja tartuttiin käsistä. Ja sitten vedettiin vuoron perään toinen eteenpäin ja oma selkä painettiin lattiaa päin. Ja sitten taaksepäin.
Tätä oli koko talvi, ei mitään vaihtelua. Keväällä siirryttiin ulos pelaamaan pesistä ja syksyllä oli urheilusuorituksia, pituus- ja korkeushyppyä ja juoksua. Hypättiin pers edellä -tyylillä. Jokuset pääsivät riman yli. Aika moni inhosi urheilua ja voimistelua.
Koulupoikana kurkin salaa voimistelusalin ovensuusta tyttöjen voimistelua. Koska... minulla ei ollut muutakaan tekemistä, kai. Siniset reisistä rypytetyt trikoiset verryttelypöksyt heillä tosiaan oli, ja saman sorttinen yläosa, olivat kuin Ankkalinnan väki uimarannalla. Muistan myös että tytöillä oli hernepussit, muistanpas, ne rapisivat ja tuntuivat kivalle kädessä. Sillä totta kai kokeilin niitä, siis tietysti vasta kun tytöt olivat jo kirmaisseet suihkuun, ja kirkuen sieltä sitten jonnekin missä ei enää heitä (luojan kiitos!) enää nähnyt. Koska olin 10 -v. enkä välittänyt likoista, päinvastoin. Mutta kun hernepussin heitti seinää, se lätskähti kivasti.
VastaaPoistaNoora, oletko varma että puut haluavat heitä halattavan? Itse jos puu olisin, en ainakaan tykkäisi. Useimmilla ihmisillä kun on ketunhäntä kainalossa, kun minua lähestyvät. Tai moottorisaha.
Tai vasara, naula ja kyltti. Olen ihmetellyt, kun täällä on kaupungin virallisella luontopolulla naulattu puiden kylkiin oranssit laatat merkiksi kulkureitistä, siis naulattu nauloilla elävien isojen puiden kylkiin koko polun matkalta. Eikö tämä vahingoitakaan puuta?
VastaaPoistaMeikäläinen on kyllä käynyt kuntosalilla ja jopa tykännyt touhusta. Tällä hetkellä en käy, mutta varmasti kun syksy pimenee ja ulkona liikkuminen vähenee. Olen käynyt fysioterapiavuorolla, lähinnä helposti jumiin menevän niskan vuoksi. Eli salilla on ollut vain naisväkeä, kaikenikäisiä, ei niitä komeita adoniksia, joita kyllä mieluusti voisi vilkuilla samalla kun polkee laitetta.
VastaaPoistaKeskikoulunaikainen voimistelunopettajamme (joka oli melkoinen fasisti ja inhosi minua, kun vastustin häntä niin kuin kaikkia muitakin auktoriteetteja mutta joka luki runoja, niin kuin minäkin, ja joka oli ollut olympia-tason voimistelija itse, herra Hirtsu) niin numeroa minulle pähkäillessään puhui ääneen että "kun yhtätoista ei voi antaa niin pakko minun on antaa sinulle vain 10".
VastaaPoistaOlin suvereeni kaikessa mitä voimisteluun kuului. Kun opeteltiin tekemään 'kippiä' rekillä, joka on kai helpoin liike millä pääsee sen tangon päälle (suosionosoituksia), niin kun minun vuoro tuli, heitin heti kättelyssä 'jättiläisen'. Ja kun kaikki olivat hiljaa, myös Hirtsu, heitin uudestaan 'jättiläisen', mutta tällä kertaa yhdellä kädellä.
Myöhemmin tuli talvi ja menimme jäälle pelaamaan jääkiekkoa. En ollut ikinä luistellut. Jokaisen piti, yksitellen, luistella sen kaukalon ympäri. Tuli minun vuoroni. Heti kun aloitin, mätkähdin selälleni. Kävelin, nilkat nyrjillään ja hokkarinterät lintillään ja kaukalon laidasta kiinni pitäen koko kaukalon ympäri. Ja kun muut olivat suihkineet sen – VIUH VIUUUH VIUUUUH – puolessa minuutissa, minulta se kesti 10 minuuttia. Ja kaikki nauroivat, KAIKKI ULVOIVAT naurusta, eniten tietysti ne luokkatoverini, jotka eivät voimistelusalilla osanneet tehdä edes kuperkeikkaa. Tai heitäkin enemmän nauroi opettajamme, tämä Hirtsu, hän nauroi niin että liukastui ja kaatui selälleen, mutta jatkoi nauramistaan silti.
Mitäs meikäläinen? Nooohh... sanotaanko vaikka niin että "poskeni hieman punehtuivat" (= muuttuivat tulipunaiseksi) häpeästä. Toisaalta se oli hyvin raikas ja opettava kokemus. (En silti muista että ikinä olisin halunnut ketään nöyryyttää.) Ja sitä paitsi minusta tuli melkein hyvä maalivahti, kun koululätkää pelattiin. (Muuten olen aina vierastanut joukkueurheilua, en oikein tiedä miksi, ehkä haluan vastata vain yksin tekemisistäni.)
Mielenkiintoinen asia, että nimenomaan liikunta on se oppiaine, jonka tunneilla oppilaat ovat kärsineet ehkä eniten.
VastaaPoistaAineen liepeillä on monia nöyryyttäviä tilanteita, mm. tuo mikiksen kuvaama luistinjuttu, tai mikä tahansa rimanylityspakko rimakauhuiselle, tai taitojuttu. Moni on ollut lihava lapsi tai heikko lapsi, jolle liikuntatunnit eivät yksinkertaisesti ole muuta kuin kärsimystä.
Muistan yhdenkin Sirpan, joka purskahti itkuun jo tyttöjen pukuhuoneessa, kun puettiin voimistelupukua päälle. Siinä näkyivät köyhien kotien lasten risaiset ja kenties likaiset ja puuttuvat alusvaatteetkin. Siinä näkyivät pahoinpideltyjen tai hyväksikäytettyjen lasten mustelmat.
Muistan tässä myös erään Seijan, joka häpesi reisiään. Ne olivat sisäpinnoilta pahoilla mustelmilla. Kun Seija istui hiljaa pulpetissa tunnilla, hänen päänsä vapisi niin että tukka värisi. Hän istui edessäni. Voimistelutunnilla hänen piti avata reitensä, kun tehtiin pariliikkeitä kantapäät parin kanssa vastakkain. Mustelmat olivat isot, ja ne olivat ihan ylhäällä, nivusissa.
"Irtonilkat" on kekseliäs ja hieno vertaus luistelemaan opettelevista.
VastaaPoistaSellaista se juuri on, nilkat taittuvat ja antavat periksi, ja sitä myötä koko ihminen voi pyllähtää jäähän.
Tottakai liikunta ulkona voittaa aina kuntosalilla puurtamisen. Mieluiten minäkin kuljen luonnossa ja vaikka halailen puita, vaikka kyynisenä realistina en saakaan siitä ainakaan hirmuisia väreitä. Mutta rakastan puita ja luontoa.
VastaaPoistaOn varmaan niin, että puu taitaa kestää ne naulat kyljissään, sillä ne on kaupungin toimesta tehty noin ja luulisi kaupungin tietävän asian.
Totta, jos joku ei matikkatunnilla osannut todistaa jotain kaavaa taululle, ei sille sen enempää hihitelty. Joku toinen tuli ja todisti. Mutta voimistelutunnilla kömpelöille naurettiin.
VastaaPoistaItse kouluaikoinani oli niin muissa maailmoissa, siis omissani, etten tajunnut koulukiusaajia ja -kiusattuja edes olevan. Jos joku halusi kiusata (= tapella) kanssani, se sopi minulle: löin ja lujaa ja se jäi siihen. Enkä koskaan ole ymmärtänyt minkä takia minun jotain toista piäisi kiusata? En niin tehnytkään. Lukuaineissa ei minulla kovin hyvin mennyt kun en viitsinyt lukea läksyjä, ja tunneillakin kävin silloin kun mua huvitti. Niinpä lupaavasti alkanut akateeminen urani päättyikin keskikoulun viidennelle luokalle, jonka varmuuden vuoksi kävin kahteen kertaan. Mutta ei se auttanut. Ensimmäisellä kerralla sain kaksi nelosta, toisella kerralla niitä muistaakseni oli ainakin neljä. Eli tavallaan tuplasin aikaisemman saavutuksen, mutta anti-positiivisesti.
Mutta kun sitä syntyy opettajan pojaksi, huh huh, ja sitten on tämä pakollinen kansa- ja oppikoulujakso, voi voi, jonka jälkeen armeija eli Miesten Koulu, sekin vielä, ja sitten uima-, rippi- ja naimakoulu, vaikka ei ne pakollisia kai ole (huh huh silti), koska vasta sitten pääsee Elämän Kouluun... joka on semmoista ja tämmöistä, niin kuin meillä kaikilla se on (= aika täyttä hempulia), voi voi taas uudestaan... mutta ah ihanaa, pitkänkin tunnelin päässä hohtaa himmeä valo kuin vastakuoriutunut Kiiltomato (Lampyris noctiluca)... eli eläkeikä.
Tämä on CV:ni. Lyhyt historia siitä, ja kaikesta.
Kultaako aika muistoni, vai onko oikeasti totta se, että ennen ei ollut erityistä koulukiusaamista? En muista ketään varsinaisesti kiusatun, vaan kaikkia saatettiin hähätellä ja pilkata satunnaisesti, mutta ei yhtäjaksoisesti. Lapsilla oli ehkä kovempi nahka. Pieni haukkuminen kuului kulttuuriin. Ja pojat nyt saattoivat tapella, mutta ei kai se systemaattista kiusaamista ollut? Kauhean kilttejä lapsia me kaiken kaikkiaan olimme.
VastaaPoista
VastaaPoistaNo juu, nyt huomaan, että taidat olla oikeassa siinä, että tuommoiset tiukat trikoot ovat teinixmäiset eivätkä ehkä edusta eduskunnan pukeutumiskulttuuria. Ehkä olisi tyylikästä ja asiallista kunnioittaa eduskuntatyötä pukeutumisellaan, sillä onhan meillä edelleen ns. pukeutumisetiketti juhliinkin. Hyvä pukeutuminen vaatii tilannetajua.
Sinänsä minua ei liikuta pääministerin kaula-aukko tai sukkiksissa esiintyminen, sillä ne vain tukevat sitä mielikuvaa, joka hänestä on muodostunut. Eivätkä ne päätöksiin ja työntekoon vaikuta.
Eikö se riitä, myös teille akkakullat, että ihminen pukeutuu siististi, se on se ja sama millaisia ne kledjut ovat. Alasti ei tietysti saa olla, paitsi kotona ja saunassa, senhän sanoo jo laki (joka ennen mua, mutta myös mun jälkeheni syntynyt on). - Juhlatilaisuudet ovat oma luku sinänsä (eli an sich/per se/in itself).
VastaaPoistaPs. Kerran olin menossa hienoihin juhliin (ARE-yhtymän vuorineuvoksen järjestämiin) ja olin tällännyt itseni sakettiin. Eli herrasmiesmäisemmäksi mitä normaalisti herrasmiehenä olen. Koska jännitin tulevaa tilaisuutta, niin poikkesin Ylä-Ruth nimiseen ravintolaan (tunnetaan Jyväskylässä hieman boheemina kulttuurikapakkana). Aikomukseni oli nauttia siellä 1-2 drinkkiä. Mutta annapas olla! Kun niissä vermeissä ilmestyin ko. kapakkaan, mulle alettiin heti vittuilla. Jengi arvuutteli, että oletinko ma olevani joku Her von Kušeljev-Bezborodko af Standertskjöld of Virtanen? Vai kuka? - Eli olin pukeutunut väärin. Jäi juomiseni sillä kertaa yhteen drinkkiin.
Kuulehan ukkokulta, kyllä se riittää, eikä tässä ole ongelmaa. Asia on melko mitätön.
PoistaTakavuosina oli melkoinen haloo, kun Veltto Virtanen ilmestyi eduskunnan istuntoon se jumalaton baskeri päässään. Jos oikein muistan, se kiellettiin häneltä samoin perustein, joihin viittaan ylemmässä puheenvuorossani: eduskunta on arvovaltainen työpaikka, jota sopii kyllä kunnioittaa myös asullaan.
En kyllä kovasti tykkäisi, jos oma kansanedustajani esiintyisi siellä lippis päässä ja joku kuviollinen collegeverkkari yllä. Vapaa-aika on erikseen.
Kysymys on varmaan uskottavuudesta. Ihminen haluaa luottaa valtakunnan tärkeimpiin päättäjiin. Tämä edellyttää jonkinlaista auktoriteettia kansanedustajalta. Pukeutuminen vaikuttaa tähän.
PoistaSama on muuten opettajan työssä. Opettaja, joka pukeutuu kuin teinityttö, tai teinipoika, harvoin saa oppilaiden kunnioitusta, joka on tarpeen työssä.
Oppilaat voivat tykätä kivasta kaveriopettajasta, mutta eivät kunnioita tätä, ts. luottamus opettajan sanaan saattaa kärsiä ja opettajalla on ennen pitkää auktoriteettiongelma, josta opetus kärsii.
Yli- tai alipukeutuminen on samanlainen juttu kuin yli- tai alikoulutus. Harvoin on sopivasti, vastaus ongelmaan olisi täsmäpukeutuminen tai -koulutus.
PoistaJos kuitenkin on täsmäpukeutunut täsmäkoulutettu, ei tule ihmetellä jos joku sopivasti sukulainen tai puoluekätyri ohittaa.
Eduskunnan puhemies Erkki Pystynen (nyrpeänokkainen oikeistolainen Tampereelta) puuttui siihen kun Ville Komsin eduskunta-asuna oli kaunis, norjalainen villapaita. Ei kuulema olisi saanut olla, puku olisi pitänyt olla. Komsin valitti eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka salli Komsin käyttää villapaitaa. Koska "edustajaa ei voinut estää täyttämästä edustajantointaan muuten kuin eduskunnan omalla päätöksellä". - Muistaakseni myös Veltto Virtanen sai pitää baskerinsa. Muistan hänetkin Tampereen ajoiltani koska siihen aikaan olin rokkaava tamperelainen itsekin. Ihan pelle ukko. Ja sillä oli jo silloin orastava kalju, ja helvetin kolho kallo, että baskerin pito hänellä oli kohteliaisuus kanssaihmisiä kohtaan, myös eduskunnassa.
PoistaVeltto Virtanen taisi tosiaan saada pitää baskerinsa. Hän oli meillä opettajien koulutuspäivillä jossakin kylpylässä puhumassa jotakin, haitarisaappaat jalassa, ja se baskeri päässään. Asiaa en muista, sillä tarkkailin enemmän hänen persoonaansa.
PoistaMinusta se Komsin norjalaisneule oli kaunis. Selainen paitahan on yleensä luonnonmateriaalia, villaa, ja arvokas käsityö.
Minullakin on aito norjalaispaita. Ruinasin sen isältäni ja äidiltäni, kun ensimmäisen kerran – olin 14 -v., kävimme Skibotenissa. Kallis oli kuulema. Isällä oli Hilman Minx merkkinen auto, josta puhkesi rengas Kautokeinolla. Ei ne Englannissa osaa tehdä kuin paskoja autoja. - Tämän jälkeen olen käynyt Norjassa noin 27,5 kertaa. Rakastan niitä maisemia.
PoistaPääministerimme ei ole "maamme eräs tärkeimmistä vallanpitäjistä", vaan tärkein. - Tämä ihan vaan asiattomana sivuhuomautuksena. Koska, voi jumatsukka, koska mua kiehtoo sun värikkyytes. Aivan ihanaa!
VastaaPoistaMaria Ohisalon minä arvostan tosi korkealle. Auktoriteettinsa on sitä luokkaa, että raavaimmankin miehen polvet alkaa tutista. Toisessa ajassa ja paikassa uransa olisi ollut tosi menestyksekäs vankileirien saariston Olgana tai Bergen Belsenin vartija Jungfrau Mariana.
VastaaPoistaEnkä minä enää vihreästä fasismista mitään jauha, fasisteja olivat vain ja ainoastaan Benito Mussolinin puolueen jäsenet ja kannattajat. Leniniläisyyskin oli vain fasismin kaltaista totalitarismia.
Maria Ohisalo taisi nyt olla se, joka joutui antamaan periksi budjettiriihessä, samoin kuin Saarikko viime kriisissä. Saapas nähdä , innostuvatko elokapinalaiset taas istuksimaan jossain, vai luotttavatko he siihen, että maaliskuussa asia korjataan.
PoistaItse mietin, miksi juuri pienen ja melko puhtaan Suomen pitäisi olla maailman ensimmäinen hiilineutraali valtio.
Niin, sanopas se Iines! Miksi Suomessa pitäisi demokratiakaan olla, mitä me sillä tehdään, kun monessa muussa maassa ei ole. Ja paljon suurempia ja väkirikkaimpiakin ne on kuin meidän Suami.
PoistaÄläs nyt innostu dramatisoimaan, mikis murmeli. Tietysti pitää olla demokratia, koska toisessa ääripäässä on anarkia ja sen mukana fasismi.
PoistaFasismi mainittu taas! - Rakas itänaapurimme ei ole koskaan maistanut hippuakaan demokratiaa, se on aina ollut totalitarismi, hirmuhallinnon alainen pahan valtakunta.
PoistaDemokratia toimii Suomessa Helsinkiä lukuunottamatta hienosti. Melkein kukaan ei äänestä vihreitä.
Niin, nykyisin kommunistitkaan eivät enää äänestä kommunisteja, paitsi Kiinassa, jossa kaikki ovat peruskiinalaisia (Pk). Kyllä kummalliseksi maailma on mennyt.
PoistaJa turhaan sinä aina venäläisiä haukut, Riku. Hehän ovat johdonmukaisesti vain perusvenäläisiä (Pv).
PoistaEttä ymmärrettävää se on että Suomessa on perussuomalaisia (Ps). Eikä Pk tai Pv. Tai Pr (jotka ovat perusnorjalaisia).
PoistaItse nuorempana usein ennen tilipäivää olin PeeAa (eli perusarjalainen).
PoistaJa miks meidän pitää varoo velkaa kun isommilla ja rikkaammilla on enemmän! Maksakoot ne ensin velkansa. Ei pienen, köyhän ja surkeen Suomen tartte aina eka olla.
PoistaMyös Pohjois-Koreassa kommunismi kukkii, tosin ehkä toisella nimellä. Siellähän lapsetkin rakastavat kovasti Kim Jong-unia..
PoistaNiin just, Mankemangi. Lisää vaan rahaa, sillä eihän velkaa tarvitse koskaan maksaa pois. (Paavo Arhinmäen sanoin) On tärkeää poistaa maasta kaikki eriarvoisuutta ruokkivat seikat.
PoistaVain yhteisellä ja yhtä suurella rahalla kullenkin ihmisoletetulle saadaan kaikille sama status ja samat tavarat. Huraa huraa häitä.
PoistaIines, Pohjois-Korealla ei ole mitään tekemistä kommunismin kanssa.
PoistaIines, sydämeni outo pompahdus, usko jo viimein se etteivät valtiot ikinä "velkojajaan" pois maksa. Nämä velat ovat vain "tahroja paperilla", kuten tämäkin filosofi sydän avoimena ja kädet vetelänä riippuen raukeasti toteaa
pojat,pojat
Tässä, kun kuuntelee, on laulussa jokseenkin järkevät sanat. Kirsti Kunnaksen geenejä! (No ei nyt niin saa sanoa, Mikko, olethan biologi. - No, en mä sit niin sano.)
Vihje vielä sulle Iines, "mun sydämeni suuri hiljaisuus", on, että marxilaisessa filosofiassa 'materialismi' ei tarkoita rahaa - höpö höpö - vaan se on vastakohta 'ideoiden' filosofialle. En osaa tätä sen kummemmin selittää, koska asia ei minua yhtään kiinnosta enkä ole ottanut siitä selvää, mutta siinä mielessä myös arkimaailmassa olen marxilainen, että esim. pöytää ei ole olemassa ennen, kun se on tehty, ei sitä silloin ole, kun vasta ajattelee että 'tuossa on pöytä', tai että ’olisipa kiva, jos tuossa olisi pöytä’. Eikä ole. (Jos siis ei ole.) - Se materialismista.
PoistaUpean Kirsi Kunnaksen elämäkerran ostin kauan aikaa sitten ja yhä roikkuu lukemattomien listassa. Kirsi Kunnas on suuri suomalainen, jos joku haluaa olla eri mieltä, haistakoot kakkia.
PoistaVaan tiesitkö, mikis, että varoittava esimerkki velkaantumisen kauaskantoisista seurauksista on Italia. Luin sanomalehdestä, että maan julkinen velka on 135 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ja että maan ongelma on vanhojen velkojen korkomenot. Kun velkaa on paljon, niin siitä myös joudutaan maksamaan enemmän.
PoistaLehdessä luki, että Italian vanhojen lainojen korkokulut ovat suoraan pois kaikesta muusta. Rahaa ei riitä esimerkiksi terveydenhuoltoon ja koulutukseen eikä ylipäänsä investointeihin, joilla voitaisi kohentaa kilpailukykyä ja sitä kautta hyvinvointia.
Ja nyt on siis niin, että Italia on tänään juuri siinä tilanteessa, johon Suomi ei saisi velkahurmiossaan ajautua, koska edellisten sukupolvien vastuuton velanotto sitoo tulevien sukupolvien kädet. Pitkä tähtäin ei ole yhden tai edes kahden vaalikauden mittainen, vaan se ylittää sukupolvien väliset kuilut.
Jos me siis ajattelemme muitakin kuin itseämme ja omaa sukupolveamme, kuten hallitus nyt tekee, emme ota kaiken aikaa uutta velkaa velan päälle, vaan pyrimme myös maksamaan velkojamme pois ja elämään realiteettien mukaan, emme velaksi.
Kirsi Kunnas oli hieno kirjailija, sanataituri. Siksipä minua onkin hieman harmittanut kuunnella joskus Eppujen sanoituksia. Monesti ajattelin, kun lauluja aikanani kuuntelin, että voi voi, kauas on omena pudonnut puusta, Kirsi Kunnas sanoisi tämän poikiaan paremmin.
PoistaKylläpäs selitin asian hölmösti; en itsekään tajua mitä tarkoitin, kun luin. Noh, aletaan alusta. Karl Marx oli suuri sosiologi, häntä hirveesti ottaisi kaaliin (= vituttaisi) tämä 'marxismi'. Ei hän mitään oppirakennelmia rakennellut, tutkija oli, nämä leninistit ja muut politiikan yöperhoset hänestä tällaisen valheellisen myytin tekivät. - Materialismin käsitteellä ei ole tekemistä rahan tai muiden hyödykkeiden kanssa, apua. Tuo termi yrittää vain konkretisoida sitä, etteivät maailmaamme mitkään antiikinaikaiset 'ideat' hallitse. Apua.
PoistaKyllä mä tunnen olevani lähempänä kotikenttääni - siis mukavuusaluettani - kun ruvetaan puhumaan darvinismista vs. uskonnon höpölöpöjutut. - Mutta antaa olla! Tulkoon autuaaksi kukin omalla tavallaan. Johan jo Jeesus sanoi että "idiootit teillä aina on keskuudessanne, älkää niistä välittäkö, seuratkaa minua." tms.
Vakavasti puhuen valtion liikavelka on tietysti liikaa velkaa. Tavallaan se sitoo tulevien sukupolvien kädet: he eivät saa yhtä paljon yhtä edullista lainaa. Tai investointeja. Tunnustan, että minunkin sisälläni asuu pieni mutta sitäkin inhottavampin tahmea kapitalistinen kamreeri. (mutta ei oligarkki!)
PoistaHöpö höpö mikis, kyllä vanhan kansan akat ovat oikeassa: Idealismi on ollut haihattelua Platonin päivistä alkaen ja materialismi pelkkää ahneutta, niin kuin Aristoteles sanoi.
PoistaHöpönpöpön Mankemangi. Ei kommunismi/ sosialismi ole milloinkaan ollut idealismia, vaan silkkaa diktatorista materialismia. Yhteisomistusta, eli valtionjohtajille rahnat ja kansalle kolhoosit ja etikkakurkut.
PoistaEn ole diktatorisesta materialismista koskaan kuullutkaan ja luulen ettei kukaan muukaan. Voitko muutamalla muulla omalla sanalla avata mitä mahdat tarkoittaa?
PoistaTottahan toki. Kommunismi/ sosialismi = diktatorista materialismia Stalininista lähtien aina nykypäiviin.
Poista(Valtio ottaa sun rahat ja käyttää ne niin kuin valtio tahtoo.)
Ei näytä taas keskustelu maittavan. Olisi kyllä ollut kiva jutella vaikka siitä, miten idealismi ja materialismi nykytieteessä mielestänne näkyy.
PoistaNo aloitahan sinä, pane pieni alustus, niin katsotaan, mitä sinä asiasta ajattelet. On oltava jotain, mihin reagoida.
PoistaEli kerrohan, miten idealismi ja materialismi nykytieteessä mielestäsi näkyy.
Miksi salaatte minulta tietonne? Täällä on osattu arvostella akatemian rahoituspäätöksiä ja pantu ylopistojakin järjestykseen. Kyllä kait nyt vois vähän lausua jotain siitä mitä edellytyksiä tieteellä on tutkia maailmaa?
PoistaKun keskustelu on vaihtovuoroista dialogia.
PoistaEi se mene siis niin, että itse ei anna mitään keskusteluun, vaan odottaa vain muiden käsityksiä.
Jokaisen on annettava dialogiin oma panoksesensa, johon muut voivat reagoida. Nyt se panos puuttuu sinulta. Eli kun esität jonkin aiheen, ei se riitä, että heität vain luun koiralle. Sinun pitää kertoa siitä luusta oma käsityksesi, johon muut voivat reagoida.
Sinä siis itse salaat tietosi. Anna siis kuulua käsityksesi.
Poistaisit sen kuitenkin.
PoistaNoinko ajattelit sitten selviytyä siitä, ettet osaakaan itse sanoa omasta ”aiheestasi” mitään.
PoistaKyllä minä osaan ja siksi aina poistat kommenttini koska ne loukkaavat tietämättömyytäsi.
PoistaTuskin uskot itsekään tuota, mutta ymmärrän, että tarvitsen selityksen, jossa vika ei olekaan sinussa, vaan kommenttisi poistajassa.
PoistaEn osaa loukkaantua kenenkään kommenteista täällä. Ihmisiä on monenlaisia. Siitä koetan pitää huolen, että kukaan ei pilaa blogini keskustelun hyvää henkeä ilkeillä kommenteilla tai ylenpalttisella ja harhaisella jankkauksella.
Sinähän ne kommentit kyllä poistat. Varmaan joku on nähnytkin.
PoistaEihän se ole olennaista, kuka poistaa, vaan miksi poistaa. En ole joutunut poistamaan tästä blogista ehkä vuosiin kenenkään muun kommentteja kuin sinun. Kyllä minä sinuna katsoisin peiliin. Ei voi olla niin, ettet koskaan näe itsessäsi tai kirjoituksissasi mitään vikaa.
PoistaVanhassa vara parempi: Paavo Väyrynen?
VastaaPoistaMutta suostuuko hän, niin epäitsekäs ja vaatimaton kun on, edes kisailemaan?
Haaviston valinnalla saisimme paljon mies-synenergiaa. Ei sitä aina saa, kuulkaas.
Rehn on kuin piirongin päällä oleva täytetty pöllö. Sen näköinen ainakin.
Jutta Urpilainen on vaalienkuin vaalien Musta Hevonen.
Ei ikinä Olli Rehniä. Mies on väritön olmi tai se täytetty pöllö. (Minulla muuten on iso pöllöpatsas, kipsinen, ikivanha. Kuvittelen, että se symboloi opettajien ikiaikaista viisautta, kröhöm.)
VastaaPoistaEikä Pekka Haavistoa tai Sanna Marinia. Marin on kokematon ja Haavisto vallan muuta kuin miellyttävä ulkokuori näyttää. Presidentillä tulee olla auktoriteettia, jotta häntä voi kunnioittaa. En tarkoita mitään pokkurointia enkä palvontaa, mutta täytyyhän presidentillä olla karismaa ja selkärankaa.
Täytyykö presidentin olla aina poliitikko?
Ahtisaari ei ollut mutta kehno oli presidenttinä silti. Ei Mannerheimikaan poliitikko ollut vaikka koko ikänsä poliitikoi.
VastaaPoistaNiin, sodan melskeissäkin äitiä nämä kuolettavasti haavoittuneet sotilaat avukseen huusivat. En muista lukeneeni että kukaan isää olisi huutanut?
VastaaPoistaÄiti on aina äiti.
Öitä teille kaikille Tontuille ja Tontturittareille!
VastaaPoistaEi kaupunki mitään tiedä.
VastaaPoistaPaljoa en Olli Rehnistä tiedä, mutta kun aikoinaan lähti puolustamaan Alpo Rusia Lipposen kekkaleen masinoimilta sairailta vakoilusyytöksiltä, se teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Rehn puolusti kaikkien inhoamaa näätää vastoin omia etujaan, koska ymmärsi tämän olevan syytön, sellaiseen ei tasalatva tasaääliö poliitikko pystyisi.
VastaaPoistaÄänestäisin.
Sitä paitsi,ottaen huomioon ja lisäksi mainittaen, että Rehn ei ole mikään Upsalan ekonomi tai Vantaan lisensiaatti, vaan on väitöskirjansa väitellyt Oxfordissa. Oxford on yliopisto, jonka rinnalla Helsingin Yliopisto on ihan kakka, jos ihan sitäkään.
VastaaPoistaMuistanpa nyt vielä yhden tapauksen koulusta, nimittäin kansakoulun johtajaopettajan pojan. Hän oli ainoa lapsi, äiti oli kotiäiti, runonlausuja, isä jämpti mies. Muistan, että kun sain myöhemmin ehdot matematiikassa, otin häneltä matematiikan tunteja yhden kesäkuun ja sainkin ehtoni suoritettua.
VastaaPoistaNo, mitä tuli pojasta? Pojasta tuli rapajuoppo, jota poimittiin maantien ojasta ja josta kiersi tarinoita. Paikallinen nähtävyys. Kuoli nuorena tuotettuaan pekkää murhetta ja häpeää vanhemmilleen.
Vaan mikä lie tarina pojan takana? Me emme koskaan tiedä, mitä hyvissäkin perheissä suljettujen ovien takana tapahtuu. Antiikin tragediat rikkaista ihmisistä, vallanpitäjistä, eivät ole tuulesta temmattuja?
Viittaan tietysti asianomaisiin ihmisiin, lautakuntiin, järjestöihin, jotka hoitavat kukin omaa tonttiaan.
VastaaPoistaJos jokin taho saa tehtäväkseen luonnonsuojelualueen kyljessä olevan lehtometsän hoitamisen, siivoamisen, raivaamisen, polun järjestämisen, niin voi kyllä olettaa sen olevan tietoinen polun merkintätavoista metsässä.
En seurannut tuota Rusi-tapausta aikanaan otsikkotasoa enempää. Vaan jos asia on noin, Rehn on toiminut epäitsekkäästi ja asia edellä, juuri sillä tavalla, jota meikäläinenkin arvostaa. Ihminen, joka toimii itsensä unohtaen ja jopa uhraten, moraalisesti - huom., ei moralistisesti - kuuluu siihen harvinaiseen ihmisryhmään, jota on pakko arvostaa eniten ihmislajissa.
VastaaPoistaKyllä, äiti on ihmiselle se lähin, aina. Oman äitini äiti kuoli, kun äiti oli puolitoistavuotias. Eli hän ei voinut muistaa äitiään ollenkaan. Kuitenkin hän vielä kuolinvuoteellaan sairaalassa nosti käsiään ylöspäin ja kutsui äitiään.
VastaaPoistaAinahan sitä olettaa voi, mutta kylttien naulaaminen eläviin puihin on väärin.
VastaaPoistaOnko Pekka mielestäsi käärme, kun hän puhuessaan lipoo huuliaan ja sihisee ässäkirjaimia? Saattaapi hyvinniin olla! En ihmettelisi, jos hän sinulle tyrkyttäisi omenaa "Otappas tuosta, Leonoora froufa omppu. Se on Hyvän Tiedon Puun omppu."
VastaaPoistaRiku, kunnioitan kovasti mielipiteitäsi, sitä enemmän mitä älyttömämpiä ne mielestäni ovat. Koska osaat aina niin kauniisti liioitella, heh he.
VastaaPoistaUskottavuuttasi tosin lisäisi se, jos et osaisi niin kauniisti liioitella. Jopa minä - jos hieman hillityimmin argumentoinnein setvisit omien ajatustesi lepakoitten siipien räpisytystä - niin saattaisin erehtyä Perussuomalaisia äänestämään. Ainakin krapulassa.
Ps. Niin, olet kaunopuheidesi vanki, Riku. Mutta älä välitä, sama vika Rahikaisella. (jää tuijottamaan peiliä pitemmäksi aikaa kuin ehkä olisi tarvis. ja sitten vasta hätkähtää)
Noora arvatenkin työntäisi sen ompun Pekan peräpeiliin, koosta riippumatta. Hymiö.
VastaaPoistaTraagisen totta mitä kerrot, Iines. Tunnen turhan paljon vastaavia tapauksia koska olen elänyt alemman keskiluokan keskellä. (Alempaan keskiluokkaan kuuluvat nimenomaan opettajat, virkamiehet, kanttorit, lääkärit, etc.; ylempää keskiluokkaa on professorit, pankinjohtajat, muut johtajat ja Kemppinen, etc.; eliittiä on eliitti ja työläisiä työläiset.) Itse täysin pikkuporvarillisen elämän läpikäyneenä - siis ennen kun muutuin hulluksi kommunistiksi (vrt. Kafkan Muodonmuutos, saks. Die Verwandlung), opin kyllä mitä tuo tapa elää tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että tärkeintä on miltä näyttää, tärkeintä on julkisivu. - Ei tässä mitään uutta, tietenkään. Mutta aivan fantastisen hyvä elokuva tästä aiheesta on Luis Buñuelin "Porvariston hillitty charmi". - Jos sen tajuaa, mistä siinä siis on kyse, tajuaa paljon muutakin.
VastaaPoistaUseimmiten hyvät lähtökohdat (niin linnunpoikaselle kuin ihmisen poikasellekin) takaavat hälle hyvän tulevaisuuden. Mutta eipä aina!
Niin minäkin uskon! Koska Noora on uskomaton! Ja Joensuun torilla, jos missä, sattuu ja tapahtuu.
VastaaPoista(ai knouv)
VastaaPoistaSiis huomaan liioitelleeni tuohduksissani, puitten puolesta. Kävelin nimittäin tänään luontopolulla ja tarkistelin siinä sivussa niitä oransseja polun kulkumerkkejä. Huomaan oikeastaan nyt vasta, että kyllä ne pääpiirteittäin ovat kiinni pienissä seipäissä, paaluissa, ja vain muutama on puussa. Silmäni on havainnoinut vain nämä väärin naulatut merkit.
Joka tapauksessa yksikin naula puun kyljessä on väärin, vaikka puu sen näyttääkin kestävän.
Samaisessa lehtometsässä huomasin pari vuotta sitten, että muutamasta koivusta oli kuorittu systemaattisesti tuohi pois laajalta alalta. Näytti pahalta. Ilmeisesti joku ajattelematon tuohitöiden tekijä oli ottanut tuohta helpolta paikalta, suoraan polulta. Kenties myy sitten jossakin netisssä luontoystävällisestä tuohesta omin jaloin ja käsin kehrättyä lankaa tai luomutuohikoruja.
Joensuun torilla tapasin mm. Pertti Ylermi Lindgrenin. Esittäydyimme toisillemme. Minulla oli kainalossani kaunis nuori tyttöystävä, Kirsti, jonka hänelle esittelin siskokseni. Jonka jälkeen tämä "Kreivi", off koos, alkoi mehukkaasti flirttailla hänen kanssaan. Yritti siis "iskeä" häntä, että myöhemmin hotellihuoneessaan olisi saanut "maata" hänen kanssaan, ja varmaan muutakin sellaista, en osaa sanoa mitä. Kumminkin hän siis Kirstin takia tarjosi meille herkullisen (söin kuhaa) lounaan Kareliassa. Siihen kuului myös runsaat juomat (helmeilevää valkoviiniä). Kirstikin söi hyvin. Sitten Kreivi vei meidät hotellihuoneeseensa - hän myös asui Kareliassa, ja lauloi siellä Kirstin korvaan
VastaaPoistarakkaus kun haihtui, toinen paikan kai sai´
Hän sanoi laulaneensa tämän myös Marjatta Leppäsen korvaan, jonka kuittasin ohuella hymyllä "ohoh, vai niin..." Sitten Kreivin piti käydä kusella, ja toki hän vessaan menikin, ja me Kirstin kanssa salamana (viuh ja viuh) luikimme sieltä huoneesta ulos.
Vähän mua myöhemmin on vaivannut se, että minkä takia minä tätä "huijaria" huijasin. Mutta kun olin nuori ja rahaton ja Itä-Suomessa, niin sen takia. Mitä enemmän Pertti Ylermistä myöhemmin sain tietää, sen vähemmän hän huijari oli. - Reppana Ruotsiin adoptoitu pikkupoika, jonka ainoa vika oli vain, että hänellä oli liian vilkas mielikuvitus.
Minäkin sympatiseeraan Kreivi Pertti Ylermi Lindgreniä. Hänestä näkee, että hän on vain hyvä huijari, ei paha ihminen. Nimenomaan hylätty pikkupoika rakkauden ja rikkauden perässä. Hänhän teki naisille hyvää. Ja ketä me ylipäänsä voimme syyttää itsemme huijaamisesta?
VastaaPoistaMikis, en kuitenkaan myönnä olevani sillä lailla kepulaisen Jäätteenmäen linjalla, että puhuisin niin totta kuin osaan, kun muita kuin valeita ei tule mieleen.
VastaaPoistaSattuneesta syystä tunsin Alpo Rusin veljen, Jukan. Jyväskyläläisiä kun olemme. Hän oli aika vankasti alkoholisoitunut minä vain vähän, mutta kapakoissa tapasimme. Sitä en tiedä mitä Jukka Alpolle on/oli kertonut, ja miksi se minua edes kiinnostaisi tietää - ei yhtään. Jukalla oli hyvät suhteet DDR:ään, mutta niin oli monella muullakin. – Itse DDR:ssä ehdin käydä vain Greifswaldissa. Se oli karu kaupunki, ulkomaalaisilta suljettu (pl. delegaatiot), siellä opiskeltiin mm. lääketiedettä, jota kai Jens Weißflog myös luki. Tai niin ainakin ymmärsin. Puhuin koulusaksaa ja minuakin jotkut ymmärsivät. Mutta illalla opiskelijabileissä, kun yritin iskeä yhtä käsittämättömän kaunista naista, niin sen kanssa olisi pitänyt puhua englantia. Enkä minä – vittu vie – osannut. Niinpä se vain hipaisi mun tukkaani, hymyili nätisti, ja sanoi "bai, bai".
VastaaPoistaMuuten oli ihan kivaa Itä-Saksassa.
Niin, Itä-Saksassa meillä oli ihan kivaa. Tunnustan. Mutta kyllä minä tiesin mistä on kyse: he näyttävät meille sen minkä he haluavat meidän nähdä. Ei muuta. Enkä minäkään niin hölmö ollut että oppaaltamme olisin kysynyt "pääsisimmekö käymään jossain Tasin vankilassa haastattelemassa vankeja? Koska... heillä ei tällaisia vankeja ole, ei ole ikinä ollut, eikä tule ikinä edes olemaan! Ja... ette pääse!
VastaaPoistaYhdellä toisella matkalla, se oli Neuvostoliitossa, kun kysyin oppaalta yhden epäkorrektin kysymyksen, se ei sen jälkeen puhunut minulle enää mitään, ei osannut 'soome kieltä enää', ja minä olin hänelle täyttä ilmaa. – No, mikäs siinä. Matkoilla matkailijan pitää sopeutua, ei paikkakuntalaisten.
Kylpä, mutta olennaista oli, että syyllinen syypäisyyteen oli Jukka, ei Alpo.
VastaaPoistaDDR-konkareita oli paljon, esimerkiksi Matti Vanhanen, loisto ytimiään myöten, sano kiinalainen.
Olisitpas! kun olisit hänet tavannut.
VastaaPoistaHänellä oli tainnuttavan hurmaava hymy, elävät ja vikkelät kädet kuin Kalmarilla, ja isot ruskeat silmät jotka sinua hellittämättömän häpeämättömästii koko ajan olisivat tuijottaneet, Noora.
Kyllä, huhuja on paljon myös eräistä kovinkin korkealle yltäneistä demareista. Mutta en pidä huhuista.
VastaaPoistaTarkoitatko tällä siivousvimmapuuskallasi, että teille tulee tänään Hannu Karpo kylään?
VastaaPoistaAah aaa-aaah. (tarkoitan siis tällä että jäätelö on hyvää. on se)
Oikea naistenlumooja - kuvitten näin kun en itse asiasta mitään tiedä - lumoaa naisen sillä kun hän ei mitään tältä naiselta vaadi. Eikä pyydä, eikä anele. Hän vaan katsoo sitä toista niin rauhottavan lempeästi, ei puhu eikä hymyile, mutta jos toinen hymyilee, hänkin hymyilee, ja toinen alkaa puhua, hän sanoo "vai niin". Jos toinen rupee irvistelee (edelleen siis nainen) niin mieskin leikillisin ilmein voi irvistää (=so so lapsukaiseni). Mutta muuten ollaan vaan lähekkäin. Hyvin lähellä. Lähempänä. Ja vielä vähän vielä lähempänä.
VastaaPoistaNii'in.
Nam. Vohveleita en ole koskaan itse kokeillut, eli en ole hankkinut sitä vohvelirautaa. Vastaavanlainen herkku meikäläisellä on croissantit, suoraan uunista, mansikkahillon kera. Ihan vaan valmispakasteesta tai Lidlin paistopisteestä.
VastaaPoistaVieläkös muuten Hannu Karpo elää? Siinäpä mainio Robin Hood, olevinaan. Oikeasti taisi hieman provosoida valitsemillaan persoonilla.
Lindgren luki naisia hyvin. Vaistosi rakkaudenjanoiset ja antoi heille, mitä olivat vailla.
VastaaPoistaSe nyt tietysti vaan teki humaanitaarisesta avusta hieman kyseenalaisen, että taisi auttaa mieluiten varakkaita naisia.
Minulla on muistikuva, että hän päätyikin sitten Ruotsissa pyyteettömään hyväntekeväisyystyöhön. Vai?
Ruotsiin päätyi eniapuhoitajaksi, kyllä. Ja puhui ennen kuolemaansa kaikista ihmisistä, jotka elämänsä aikana oli tavannut, kauniisti.
VastaaPoistaHannu Karpo elää ja Juutuubiin on laitettu viime aikoina paljon kivoja pätkiä ohjelmistaan. Niiden esittelyssä on parempikuntoisen näköinen kuin ilmeisesti on. Vissiin poikansa vaimon tekemän elokuvan hänestä hiljan katsoin.
VastaaPoistaJaa Haloska vai, - näkeehän sen jo päällepäin! Siksi hiuksensakin punaisiksi värjäsi.
VastaaPoistaJoskus pidin Tarja Halosesta. Nyt jälkikäteen minulla on mennyt maku häneen kokonaan. En luota enää siihen, että hänellä olisi laaja näkemys asioista. Presidentillä, entiselläkin, tulisi olla. Hänellä ei saa olla yksipuolista agendaa, koska hän on koko maan presidentti kuolemaansa saakka.
VastaaPoistaOli Lindgrenillä viikset. Mutta mielestäni ihan tavalliset, ja tavallinen sliipattu tukkakin, rasvaletti, lyhyt, siisti.
VastaaPoistaSinun kuvauksesi omituisista viiksistä ja mustaksi värjätystä tukasta tuo mieleeni entisen koomisen laulajan Viktor Kallborrekin, nimi sinnepäin.
Kuuleppas Noora, kun ihmisten välillä syttyy kipinä, ei se katso millaiset ennakko-odotukset hänellä on. Sitä vaan lätkähtää. Nainen, joka "ei ikinä voisi olla partaisen miehen kanssa, hyi kamalaa", huomaakin äkkiä olevansa gorillamaisen karvaisen miehen kanssa samassa sängyssä ja huutaa "voi veikkoset, kun mulla on kivaa". - Ja sitten he elävät elämänsä onnellisina kahdestaan loppuun asti. Nyyh. (Ja lapsiakin siunaantuu tusina.)
VastaaPoistaKuvittelin noin teitin näkökulmasta asioiden olevan.
VastaaPoistaItse kun jonkun naisen kanssa olen, se on sillä hetkellä mun elämäni nainen, tietysti. Eikä ketään muuta ole, eikä ole ennen ollut eikä koskaan tule, se on itsestään selvä sillä hetkellä.
(No, jos myöhemmin tulee, ei sille mitään mahda.)
Ei kun ihan totta, jos mä jotain rakastan, ei muuta ole kuin se rakkaus, ja miksi silloin mitään muuta kaipaisi, ei tietenkään kaipaa.
VastaaPoistaLaulaahan Pertti Ylermi ei osannut pätkääkään, paitsi nuotin vierestä, mutta tässä hän hurmaa Lenita Airistoa. (Sitä en tiedä onnistuiko, eli panivatko, tms., mutta kyllä molemmilla silmät silti säihkyy.)
https://www.youtube.com/watch?v=0HxLg4n48Ao
Minkä näköinen joku ihminen on, siis julkkis, niin mitä sitä pähkäilemään. Googlettaa niin näkee - vai mitä tytöt?
VastaaPoistaPähkäily on kivaa, Google ei niin kivaa, vaikka kivaa sekin on. Kun pähkäillään ja arvuutellaan, muistellaan samalla yhdessä menneitä aikoja, mikis. Niin se menee. Pähkäily on sosiaalinen tapahtuma, Google yksinäinen, ei jaettava. Sitä hekumoi löytöään vain itse.
VastaaPoistaPidän erämaaelämästä, Noora, myös Pehtooreista, eikä hyönteisetkään minua häiritse, ulkohyyskistä puhumattakaan. Nostalgiastakin tykkään. Mutta keittiössä en paljoa muuta osaa tehdä kuin lähteä sieltä vikkelästi pois. Mutta tottakai haluan silti korvata ne häiriöni mitä mahd. vierailuni luonasi aiheuttaa, esim. petaamalla vuodevaatteet takaisin siisteiksi. Tarkoitan, että jos joku pariskunta (ja tällä nimenomaan en tarkoita meitä, oi Noora tietenkään) niiden välissä olisi käynyt 'voimistelemassa'.
VastaaPoistaEi vaineskaan. Kunhan krapuloissani vain höpötän.
Minähän siis keittiössä olen lähinnä muitten tiellä jos muita ihmisiä samaan aikaan siellä sattuun oleen; ei minusta ole edes Kokki Neloseksi. Mutta sänkykammarin puolella olen hyvä, siis oikein hyvä, ja myös muiden kuin itseni mielestä; kaikki naiset ovat kehuneet taitojani. Yleensä he – ja siihen olen jo hieman kyllästynyt – hehkuttavat että "en ole ikinä nähnyt noin hyvin pedattua sänkyä kuin mihin sinä Mikko pystyt. Niin on päiväpeitekin kuin silitysraudan alta tullut." ”No”, ja yritän näytellä mahdollisimman vaatimatonta, ”armeijassa nämä niksit oppi”, ja kehrään mielihyvästä kuin kissa. - Sillä mitäpä muuta ihminen toiselta ihmiseltä kaipaa kuin tunnustusta?
VastaaPoistaAjattelinkin tässä ilmoittautua Alfa TV:n "Ensitreffit aviovuoteella" -ohjelmaan. Mutta ensin tietysti pitää käydä minun läpi nämä muut ensituotantokaudeksi sopimani realyty-ohjelmat "Bubtsi Babm", "Älä selviydy", "Litle Bother" ja sit tää yks mikä se nyt olikaan, ai niin - "Syö paksusti - voi pahoin". (Tai oli niitä paljon muitakin mutta kun en minä niihin kaikkiin ehdi, perkele, vaikka kuinka yrittäisi.)
VastaaPoistaHyvää televisioiltaa teille, rakkaat mulkoilijat. Tavataan toiste!
Arvostan hyvin paljon G.H. von Wrightiä, Ludwig Wittgensteinin priimusoppilasta. Hänen kirjansa (siis Wrightin) "Ajatus ja julistus", sisältää paljon arvokasta luettavaa.
VastaaPoista(ps. mieli teki lisätä että nykyfilosfeista ainoastaan teuvo hakkarainen - laura huhtasaaren lisäksi - pystyy vastaavaan argumentointiin. mutta sitten ajattelin että tämä lisäys on loukkaus heitä kaikkia kohtaan.)
Ensitreffejä en ole katsonut systemaattisesti, kuten en Maajussin morsiantakaan, mutta kiinnostaisi sellainen formaatti, joka naittaisi vanhoja ihmisiä keskenään. Nyt vain nuoria naitetaan, ja heillä on taipumus halutessaan löytää muutenkin.
VastaaPoistaVanhoja naisleskiä ja monenlaisia eronneita ja karanneita on pilvin pimein, ja veikkaan, että moni yksinäinen tahtoisi löytää rinnalleen loppuelämän sulostuttajan tai edes jakajan. Vaan se löytämisen ja kohtaamisen vaikeus!
Kun olisi vaikkapa tositeeveeohjelma siitä, että vielä se sokeri sulaa vanhankin suussa, niin se antaisi varmaan muillekin vanhuksille rohkeutta tavoitella kumppania.
Ensitreffejä en ole katsonut systemaattisesti, kuten en Maajussin morsiantakaan, mutta kiinnostaisi sellainen formaatti, joka naittaisi vanhoja ihmisiä keskenään. Nyt vain nuoria naitetaan, ja heillä on taipumus halutessaan löytää muutenkin.
VastaaPoistaVanhoja naisleskiä ja monenlaisia eronneita ja karanneita on pilvin pimein, ja veikkaan, että moni yksinäinen tahtoisi löytää rinnalleen loppuelämän sulostuttajan tai edes jakajan. Vaan se löytämisen ja kohtaamisen vaikeus!
Kun olisi vaikkapa tositeeveeohjelma siitä, että vielä se sokeri sulaa vanhankin suussa, niin se antaisi varmaan muillekin vanhuksille rohkeutta tavoitella kumppania.
Minä taas kiinnitän huomiota siihen, että tuo von Wrightin artikkeli on yli kolmenkymmenen vuoden takaa. Miten tuo kansallisvaltioiden kyseenalaistaminen istuu tähän päivään, jolloin valtioiden liittymiä tai yhdentymisiä on jo kokeiltu, eivätkä vielä ole taivaat riemusta ratkenneet? Päinvastoin, meillä on uudet uhat.
VastaaPoistaTästähän oikeasti voisi tehdä formaatin. Mutta kun näin isoista asioista kyse on, pitää se ensin testata, eli tehdä kokeiluversio. Lähtisitkö sinä Iines kokeilemaan tätä genreä kanssani? Jos voittaisimme - ja miksemme me muka emme voittaisi kun meitä olisi vain me kaksi - niin saisimme häämatkan Kuala Lumpuriin? tai Kivijärvelle? Ai et, lähde silti, mikset? Jos se siitä on kiinni, ettet tykkää musta, älä sen anna häiritä itseäsi, minä voin siellä Lumpurissa nukkua vaikka sademetsässä. Ja Kivijärvellä voin käpertyä jonkun pihlajan alle, tai talvella veneen alle. Enkä minä vaikka pakkomorsian minulle olisitkin niin sinua aina ahdistelisi (paitsi tietysti välillä), mutta sehän on kai normaalia? - Meneeköhän sinulla nyt herra pakkosulhaseni sekaisin sanat 'välillä' ja 'aina'? (ei, kun en kumminkaan ihan aina) Onko sinulla jotain muuta sanaa millä voisit kuvata tätä... välimatkaa 'aina' ja 'välillä' sanojen ... no, välillä. (kävisikö 'silloin tällöin'?) Jaa, mutta riittääkö se? (tuskinpa, mutta siitä on hyvä lähteä) Mitä sinä tuolla tarkoitat? (punastuu) - No, olkoon si, kuten te vorssalaiset kuulema sanotte, annan sinulle tästä mielestäni ei niin huonosta mutta ei kyllä millään lailla hyvästäkään kotiaineesta... noh, sellaiset 8+. Olkoon menneeksi.
VastaaPoista(kiitos, maisteri)
Tiede sinällään on neutraalia, se on vain yritystä ymmärtää eri asioiden lainalaisuuksia. Se taas on politiikkojen, tai rahoittajakapitalistien vika, tai ansio, miten tieteen lopputuloksia käytetään. Joko hyväksi tai huonoksi.
VastaaPoistaPs. Joskus 1800-1900 luvun vaihteessa sen aikaiset teknologian ennustajat olivat sitä mieltä - koska vossikat lisääntyivät niin valtavasti Britanniassa - että viimeistään 1950 -luvulla koko Lontoo on täynnä hevosenpaskaa. - No, nyt me hymähdämme tälle, mutta samalla emme näe mitä virheajattelua itse teemme tässä ja nyt. - Tarkoitan, että usein tämän päivän ymmärtäminen on vaikeampaa kuin tulevaisuuden ennustaminen.
- äsch ...
VastaaPoistaTarkoitan, että usein tämän päivän ymmärtäminen on vaikeampaa kuin tulevaisuuden ennustaminen. Joka sekin on hyvin vaikeaa.
Jäi pois tuo viimeinen lause. Joka ehdottomasti pitää olla mukana! Koska ajatus muuten jää puolitiehen, ja olisi hölmö.
Aristoteleen ajatukset ovat 2,4 tuhannen vuoden takaa, mutta kyllä paljon niistä tähän päivään sopii. Jeesuksen opeista on yli 2000 vuotta, ja edelleenkin niitä tulkitaan ehtoina faktoina.
VastaaPoistaOpin kesällä uuden asian: luonto ottaa tarvittaessa omansa.
VastaaPoistaNimittäin olin yhden kesän pois mökiltä, vuoden 2020 koronakesän, eli mökki oli hoidotta. Alhaalla saunatonttia, isohkoa peltopalaa ei hoidettu ollenkaan, vain ylätontilla putkimieheni kävi leikkaamassa nurmikot.
Paikka alatontilla oli kuin räjähtänyt, kun tulin sinne tänä kesänä. Iso puu oli kaatunut tukkien tien, puskat kaartuivat saunamökin ylle ja polku oli täynnä myyränkoloja, niin että pyllähdin polvilleni heti kättelyssä. Ruoho oli yli polven.
Ja siellä saunamökin sisällä, takkahuoneessa oli lattialla huoneen nurkassa iso muurahaiskeko.
Tätä rataa. Nopeasti se käy, ellei ihminen suitsi luontoa.
Ilman tekniikan vempeleitä, muurahaismyrkkyjä ja naapurin apua en olisi saanut luontoa hallintaani ja paikkaa siistiksi.
PS Tämä ei varsinaisesti liity teknosysteemeihin, kunhan tuli mieleeni.
Niin juuri, mutta Aristoteles ei puhunutkaan teknosysteemistä, vaan yleisistä humaaneista asioista. Teknojutut eivät ehkä kestä aina aikaa sellaisinaan.
VastaaPoistaJaapas jaa, ehdin nyt vasta lukea nämä ylemmät kommentit. Mikis-mussukka, eihän sinua voi yksikään naisihminen vastustaa. Eli kyllä, täten suostun kosintaasi todistajain edessä ja lupaan matkustaa häämatkalle kanssasi vaikka Siperiaan tai sinne Kuala Lumpuriin, tarvittaessa kauemmaksikin, mutta en avaruusmatkalle. Sinne en lähde. Voisimme ottaa matkalle mukaan kaikki halukkaat, ja parhaassa tapauksessa naidaan ristiin ja rastiin, mennään ryhmänaimisiin kaikkien kanssa. Vai mitä?
VastaaPoista"Britit edustavat irtautumisellaan EU:sta tietynlaista paluuta "itsenäiseen kansallisvaltioon".
VastaaPoistaJaa-a, Ison Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ei kyllä ole minkäänlainen esimerkki kansallisvaltiosta. Pohjois-Irlannissa on kovasti halua liittyä Irlannin tasavaltaan ja Skotlannissa on voimakas itsenäisyysliike, erityisesti brexitin jälkeen skotit halajavat takaisin Euroopan unioniin. Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissahan kansa äänesti brexitiä vastaan. Walesissakin on voimakas itsenäisyysliike. Itsenäisyysliikkeellä on enemmistö Holyroodissa ja hyvä edustus Stormontissa ja Seneddissä. Eipä itsenäisyysajattelu ole vierasta Cornwallissakaan. Kansallisia vapautusliikkeitähän nämä ovat mallia 2.0.
Jo yksin avohakkuu muuttaa maiseman niin, ettei paikkoja heti tunnista.
VastaaPoistaJoka kevät kun ajan ensi kertaa mökille talven jälkeen, näen uusia avohakkuuaukeita tien reunoilla. Joskus paikantaju katoaa, kun jää katsomaan raiskiota eikä heti tunnista tuttuja ääriviivoja.
Olen joskus leikitellyt ajatuksella, että matkustan alkukesäksi jonnekin ja tulen muiden tavoin mökillemme vasta heinäkuussa. Näkisivät sitten, millaiseen kuntoon paikka menee, jos minä en sitä hoida. Kierittelen tässä marttyyrinyyhkeessä joskus, kun en millään jaksaisi tehdä kaikkea itse.
Ja onhan näitä alueelliseen autonomiaan pyrkiviä Euroopassa muitakin: Baskimaa ja Katalonia tietenkin, Bretagne ja Korsika, Patania ja Sisilia, Moravia, Alsace ja mitä niitä onkaan. Kaikille yhteistä on halu vahvistaa ja kehittää Euroopan unionia.
VastaaPoista(Koomista on, että kun 🇬🇧 hajoaa, niin samassa rytäkässä Englanti itsenäistyy.)
Wrightin Jorin aatos kansallisvaltioiden mahdollisesta katoamisesta kuuluu samaan sarjaan kuin "kaikki on mahdollista".
VastaaPoistaLapsellisimmat omaksuivat pahuuden maan liturgioihin kuuluuneen kaikkien maiden yhtymisen ja sen mukana kansallisvaltioiden katoamisen. Ihannemaa, itänaapurimme, Pahuuden valtakunta, kun oli nielaissut sisäänsä lukemattoman määrän eri kansallisuuksia ja eri maita. Koko maailmankin valloittaminen oli ajatuksena, polvillaan meidän tulee Ameriikkaa kiittää, että siltä pelasti.
Minua hävettää tässä maailmassa, etten koskaan ole ymmärtänyt, kuinka entiset kommunistit edelleen vetoavat toimintansa olleen maailman parantamista ja humanismia. Edelleen minusta aina on ollut selvää, että reaalisosialismissa kyse oli terrorin, kauhun, kuoleman, murhaamisen, alistamisen ja rahojen ryöstämisen aatteesta. Kaikissa näistä erittäin menestyksekkäässä.
Paljon on minulla häpeän aiheita. Sanoma Oy:stäkin olen joskus esittänyt pilkallisia sanoja, vaikka se on ilman epäilystäkään maamme merkittävin kaukoparannuksen, korteista ennustamisen, homeopatian ja tähdistä ennustamisen levittäjä ja saarnaaja. Joka yö useita tunteja ilosanomaa Jim- ja Liv-kanavilla telkkarissa.
Minusta kansallisvaltio on rikkaus. Miksi maat eivät saisi olla erilaisia ja erillisiä kieleltään, tavoiltaan ja kulttuureiltaan. Ollaanhan silti yhteistyössä ja rajat auki koko maailmaan. Puhe etnonationalismista on trendikästä sanahumpaa, joka kannattaa jättää omaan merkityksettömään arvoonsa.
PoistaTykkäsin aluksi Helsingin uudesta pormestarista, Juhana Vartiaisesta. Persoonallinen, erilainen ihminen, mutta pätevä kaikin tavoin moneenkin tehtävään.
Vaan hänen uusin ehdotuksensa englannin kielestä Suomen yhtenä virallisena kielenä menee liiaksi viihteen puolelle. Me olemme muutenkin siinä pisteessä, että nuorten äidinkielentaito taito rapistuu muita sivistysmaita nopeammin ja jyrkemmin. Oma kieli on kulttuurin sydän. Se on sivistyksen kovinta ydintä, ei englannin kielen käyttäminen.
Ihmiset ovat keskimäärin laiskoja ja typeriä. Asioista ei oteta selvää, ei lueta, ei seurata yhteiskunnallisia asioita, koulutusta ja oppia ei arvosteta niin kuin pitäisi. Kaikki nämä ovat työkaluja kaiken parempaan ymmärtämiseen ja aktiivisempaan toimintaan.
PoistaMutta ei. On ihmisiä, joiden tavoite on kasvattaa omaa persettä ja lihaksia kuntosaleilla. Ja bilettää. Kun ei pysty olla kotona tai hiljaa paikallaan.
Kääk. Ja herra mun vereni.
Minulla on tunne niin kuin olisin pääsemässä takaisin radalle, josta 7.päivä romahtaen putosin. Minulle aina välillä tapahtuu se, että on kuin en kestäisi tätä maailmaa. Useimmiten se johtuu siitä, että itsetuntoni, jota tuskin on enää jäljellä pieni nyppylä joutuu useamman ihmisen ampumisharjoitusten kohteeksi, jolloin se nyppyläkin katoaa olemasta ja minä sen mukana. Ei uskoisi, miten vaikeaa on päästä itsekseen takaisin.
VastaaPoistaEdellisen jutun lopussa kerroin jo, että olen sanonut itseni irti Facebookkista. Paljosta muustakin olen sanonut itseni irti. Poistin esimerkiksi kännykästä kaikki, KAIKKI, nimet numeroineen. Myös kaikki kuvat ja videot. Myös jutut ja jotkut ohjelmat, ne kaikki, jotka suostuivat lähtemään. Miksi? Siksi kun kännykkä oli ylikuormitettu ja keljuili. Se lähetti viestejä ja puheluja ihmisille, joille en ollut lähettänyt itse mitään. Enkä soittanut. En tiedä, mitä vielä poistaisin. Minulla on selvästi poistokuume, joka enteilee ilmeisesti jonkinlaista vapautuksen halua. Mistä se johtuu, en tiedä. Tykkään ihmisistä. Suren niitä, joille en voi soittaa, kun ei ole numeroa. Ihmettelen itsekin itseäni. Ehkä se on jonkinlainen lieveilmiö. Toivon, että pysyisin edes täällä, Olen vaarassa menettää kaikki tuttavat ja ystävät. Eihän siinä ole mitään järkeä! Kaikki tämä alkoi Viinasta. Hitto! Anteeksi. Elämä haluaa näyttää minulle tyhjät kasvonsa.
PoistaVoi Liisu. Sanot, että kaikki alkoi Viinasta. Iso kirjain kuvastaa sitä, että se on ollut tärkeässä asemassa, hallitsemassa. Jos tämä pitää ymmärtää konkreettisesti, vaikeudet ovat todellisia, mutta hoidettavissa, kärsimyksen kautta tosin. Tunnelin päässä on siis valoa, vaikkei sitä aina näkyisi. Kunpa jaksaisit Liisu. Selvästi haluat poistaa vanhat kuormat ja aloittaa tyhjästä. Jostain se usko itseen ja toisiinkin on kuitenkin löydettävä. Voimia, muuta en osaa toivottaa!
PoistaTuota noin, taitaa yksin Skotlanti olla vauraampi ja väkirikkaampi kuni Baltia konsanaan.
VastaaPoistaMeillä on yhteinen mökkitili nyt jo, ja minä hoidan tiliä ja maksan laskut, mm. kiinteistöverot, sähkö- ja vesilaskut. Sisko on mökillä vain pari kolme viikkoa kesäisin ja nyt parina vuonna ei ollenkaan. Miehen kuolema ja koronavuosi toivat pitkän katkon.
VastaaPoistaMökkiseudulla vain ei ole mökkitalkkaria, vaan pitäisi turvata isompien kaupunkien mökkihuoltofirmoihin, joiden hinnat kohoavat kauhean korkeiksi, koska firmat harjoittavat toimintanaan kaikenlaista oheismyyntitoimintaa. Myyvät mm. paljuja, jotka ovat minusta kammottavia virityksiä.
Onneksi putkimieheni, vanha perhetuttu, on yleismies Jantunen. Hän huoltaa putkistot ja vaihtaa hanat sekä käy mökin katolla putsaamassa sen ja rännit yms. Leikkaapa nurmikotkin, jos pyydän. Vaan hänellä on runsaasti omiakin töitä.
Idea paikallisesta mökkitalkkarista kuitenkin elää ja on suunnitelmissani, jahka sellainen ilmaantuu maisemiin.
Lukion filosofian kurssissa jo opetetaan, että kreikkalaiset ajattelijat pitivät tekniikkaa luonnon jäljittelynä ja Aristoteles lisäsi siihen, että tekniikan avulla ihminen voi ylittää luonnon ja saavuttaa sellaista, mitä luonto ei voi saada valmiiksi. Tapsa tästä insinöörinä tietää varmasti enemmän.
VastaaPoistaBruttokansantuote erinäisissä maissa:
VastaaPoistaSkotlanti 205 miljardia dollaria.
Viro 31,47 miljardia dollaria.
Latvia 34,1 miljardia dollaria.
Liettua 54,63 miljardia dollaria.
Ei minun tarvitse Skotlantia fanittaa ymmärtääkseni uutisia. Skotlannin taloutta esitellään mm. täällä: https://www.scottish-enterprise.com/learning-zone/research-and-publications/components-folder/research-and-publications-listings/scottish-economic-statistics
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista
VastaaPoistaMankemangi, älä pane tänne jatkuvasti linkkejä, etenkään englanninkielisiä. Linkin sijaan pitää aina vastata toisen kommentoijan kysymykseen. Se kuuluu jo alkeellisimpiin viestintätapoihin. Tämä ei ole lyhytviestipalvelu Twitter.
Jos et nyt jatkossa usko sitä, että linkeillä ei ole täällä erityistä painoarvoa, poistan linkkikommenttisi. Täällä keskustellaan, käydään dialogia ihmisten välillä. LINKIT EIVÄT (STNA) KESKUSTELE.
Mietin sitä, miten Suomessa järjestettäisiin kannabiksen viljelyn, myynnin käytön ja oston valvonta.
VastaaPoistaKun tuntee nykyhallituksen halun vastustaa kaikenlaisia rajoituksia ja valvontoja, voi ehkä pelätä pahinta. Käytön normalisoitumista ja ryöstäytymistä sekä terveyshaittojen lisääntymistä ja terveysmenojen suurta kasvua.
Esimerkiksi Uruguaissa ja Yhdysvalloissa, eräissä osavaltioissa, kannabis on laillistettu, ja näissä kaikissa on viljelijöiden, ostajien, myyjien ja käyttäjien tarkka valvonta ja seurantarekisteröinti jopa sormenjälkikuvineen käytössä.
Olen vakuuttunut siitä, että vihreät eivät tule ehdottamaan minkäänlaista valvontaa Suomeen kannabiksen laillistamiseen.
PS Vihreäthän päinvastoin ehdottaa nykyisenkin valvonnankin poistamista: ”Puoluekokous kannattaa myös, että kannabiksen käytöstä aiheutuneet rekisterimerkinnät poistetaan. Nykyisen lainsäädännön perusteella merkintä käyttörikoksesta säilyy poliisin tietojärjestelmässä useita vuosia.” (IS 12.9.)
PoistaIlmeisesti suojellaan intersektionalismin mukaan sorrettua vähemmistöryhmää: käyttörikoksesta tuomittuja kannabiksenpolttajia. Eli se ei olisi enää rikos menneisyydessäkään, jossa se oli rikos.
PoistaMinulla oli oppilaina datanomiopinnoissa muutamia pössyttelijöitä. Siinä luokassa oli joskus aamuisin niin oksettava pössyttelyn lemu, että meinasi oksennus tulla. Haju oli niin kuvottava, etten tiedä mitään muuta, mikä haisisi yhtä pahalta kuin edellisiltainen pössyttelijä. Se haju tarttui vaatteisiin. Oli mahdotonta kiertää luokassa niinä aamuina, ja piti pysytellä siellä open pöydän takana vähän kauempana hajulähteistä ne tunnit. Ilmeisesti nämä pössyttelijät eivät pahemmin peseytyneet aamulla. Tästä jäi minuun erityisen kielteinen leima kannabiksen polttelua kohtaan. Lisäksi tyypit olivat lusmuja pinnareita.
PoistaVaan nyt luulen, että on kyseessä ”elitistinen pössyttelyhalu paremmissa piireissä hallitusti ja sivistyneesti”. Mene tiedä.
Kaikki käyttö alkaa alkoholista.
PoistaKukaan ei aloita päihteiden käyttöä kannabiksesta, mutta on totta, että alaikäiset saavat kukkansa helpommin rikollisilta kuin Alkosta.
PoistaJos kannabis laillistetaan, ei ole enää rikollisia.
PoistaHassua, miten asiat muuttuvat tässä maailmassa silmänkääntötempuilla. Suomessa 13-vuotiaskin on kuollut huumeisiin.
Mielestäni meidän tulisi kuunnella aina enemmän kenttää: poliiseja, jotka ovat laillistamista vastaan, kokemuksesta, ja heillä on tietoa samoin kuin opettajilla on tietoa lapsista ja opetustavoista, ei opetushallinnon suunnitelijoilla. Opettajilta ja poliiseilta ei vain kysytä.
Siis joku toinen haastateltu asiantuntija - muistaakseni poliisin korkea virkamies - sanoi viisaasti, että haittoja vähentäisivät jo pelkät hoitotoimien kehittämiset niin, että olisi pisteitä, joihin voisi hakeutua huomaamattomasti ja ilman poliisin rankaisua hoitoa saamaan.
PoistaTämä ihminen pelkäsi sitä, että nimenomaan hyvin nuoret saisivat väärän signaalin, jos käyttö laillistettaisiin. Nyt jo näiden hyvin nuorten ongelmakäyttö on lisääntynyt huolestuttavasti.
Vaikeaksi asian tekee se, että kannattajat näkevät kannabiksen vapauttamisen keinona auttaa päihdeongelmaisia, joille nyt lankeaa rikollisen stigma. Vapautuksen kannattajat näkevät asian vain positiiviselta puolelta siinäkin, että elitistisesti puhutaan hallitusta käytöstä ja verotulojen kasvusta. Toisin sanoen kannattajat ovat mielestään hyvällä asialla ja pitävät vastustavia ja epäröiviä kantoja ummehtuneina, väärinä ja tietämättöminä.
PoistaPS Vihreiden Atte Harjannekin korosti juuri Ylen aamuteeveessä, kun olin saanut tuon edellisen kirjoitettua, että nyt kannabiksen käyttäjät ovat rikollisia. Ikään kuin vain tämä olisi haitta, ei muu.
PoistaEli ihan kuin lopulta haluttaisiin vain intersektionaaliseen malliin jälleen nostaa yhden vähemmistöryhmän - kannabiksen polttelijoiden - uhriasema esille ja poistaa ”kärsimykset” muuttamalla lakeja.
Miksi ministeritei ehdota ns. näkymättömien hoitopisteiden lisäämistä erään poliisin ehdotuksen mukaisest? Poliisi ei niihin puuttuisi eikä kukaan saisi rikollisen stigmaa hoitoon tai piikille hakeutuessaan.
Lisään vielä sen, että Suomessa vihreät kannattivat kokouksessaan siis kannabiksen täydellistä vapauttamista myyntiin ja käyttöön ja lainsäädännön muutamiseen, kun taas monissa maissa on tyydytty dekriminalisointiin eli vain kannabiksen käytön rangaistavuudesta luopumiseen, jolloin esimerkiksi Hollannissa on sallittu muutaman kasvin kasvattaminen yli 18-vuotiaille.
PoistaIines ja Noora,
VastaaPoistapoistin kommentin kun yhtäkkiä ajattelin, että en olisi saanut laittaa sitä tänne, vaikka siinä oli vaan jutun puitteet ei mitään yksityiskohtia, kuin ehkä itsestäni. Otin siitä kyllä kopion, jonka talletan. Hyvä että sinä IInes ja Noora ennätitte sen lukea. Te ymmärrettä asian, mutta joku sivullinen voisi ymmärtää sen väärin. Anteeksi tämä sähläämiseni. Mutta se on kipeä asia. Varmaan tästä kyllä tokenen. Tekin minua autoitte järkipuheellanne. Kiitos!
Liisu, ehdin lukea ja hieman miettiäkin sitä, mutta koin vastaamisen vähän vaikeksi, kun en kuitenkaan tiedä taustoja. Mutta toivottavasti solmu aukeaa!
PoistaDIALOGI
VastaaPoistaMankemangi: - Tuota noin, taitaa yksin Skotlanti olla vauraampi ja väkirikkaampi kuni Baltia konsanaan.
Noora: - Eikä ole.
Muuten, Skotlannin parlamentissa on 129 paikkaa, jotka jakautuvat näin:
VastaaPoistaSNP 64
Konservatiivit 31
Työväenpuolue 22
Vihreät 7
Liberaalidemokraatit 4
Hallituksen muodostavat perskotit (SNP) ja vihreät.
Minkähänlainen olisi kansallinen "teknosysteemi"? Pitää muistaa, että tiede on kansainvälistä, että tiedeyhteisö on kansainvälinen.
VastaaPoistaTiede on ihannetilanteessa kansainvälistä, mutta ei vain sitä. Tiede on aina myös kansallista.
VastaaPoistaMikäli tiedettä ei julkaista kansalliskielillä, on todennäköistä, että se ei tavoita kaikkia. Jotta tieteellinen keskustelu voi jatkua esimerkiksi Suomessa, on tärkeää, että siihen voivat osallistua kaikki suomalaiset.
Kansainvälistymisen vaatimus on johtanut englannin kielen lisääntyvään käyttöön, mikä taas on aiheuttanut aiheellista huolta kansalliskielten aseman heikkenemisestä tieteen ja sivistyksen kielenä.
Englannin kielen ylivalta on saanut lähes kaikki Euroopan kieliyhteisöt arvioimaan omaa tilaansa ja korostamaan kansalliskielen merkitystä. Englannin kieli on toki hyödyllinen apuväline tieteessä ja kulttuurien välisessä keskustelussa, mutta kansainvälisyys ei ole kuitenkaan saavutettavissa yksistään englannin kielen kautta tai edes yhden kielen kautta.
Tampereen yliopistossa vuonna 2018 tehdyssä kandidaatintutkielmassa kävi ilmi, että tieteentekijät itse ovat pääasiallisesti sitä mieltä, että suomen kielen asemaa tieteen kielenä tulisi vahvistaa heidän alallaan.
Suomalaiset kieliasiantuntijatkin ovat päätyneet tuloksiin, että äidinkielen syrjäyttäminen vieraalla kielellä heikentää väistämättä tieteen ja tietotyön huippusuoritusten edellytyksiä.
Tiede ei olisi tiedettä, jos se ei olisi kansainvälistä! En ymmärrä mitä tekemistä suomenkielellä on tämän tosiasian kanssa? Pitäisikö "kansallisen tieteen" paneutua vain suomeksi julkaistuun tutkimukseen? Olisipa merkillistä, jos opiskelija- ja tutkijavaihto-ohjelmat olisivat baabelin torneja.
VastaaPoistaKansainvälisyys ei ole tieteessä tärkein prioriteetti. Tutkimus voi olla merkittävä ja uutta löytävä, jopa räjäyttävä, vaikka se tapahtuisi vain kiinan kielellä kiinalaisin kirjoitusmerkein.
VastaaPoistaTieteilijöillä on tietysti tuntemus ja osaaminen alansa globaalista kehityksestä ja keksinnöistä ja aiemmista tutkimuksista, mutta kun tiedettä tehdään, se tehdään parhaiten omalla kielellä.
Tästä on kyse ja tätä tieteilijät itse korostavat. Tulokset ja raportointi hoidellaan sitten koko maailmalle eri kielillä, usein englanniksi. Mutta siis itse tiede - se tehdään etevimmin kansalliskielillä.
Olis kyllä kätsää, jos tieteelliset opinnäytteet ja tutkimukset pitäisi kirjoittaa latinaksi niin kuin entiseen hyvään aikaan!
VastaaPoistaKyllä vain, Noora. Juuri niin. Mitä kummallisempi ja oudonpi aihe, sen parempaa jutun rakennusainetta. Tyhjästä on paha nyhjästä. Pitää olla vain jonkinverran aikarakoa, ja nimet muuttettu, silloin on k.o. henkilöiden vaikea tunnistaa siitä itseään tai kavereitaan. Korkentaa voi ajatella: onpa itse ollut samantapaisessa riipaisevassa tilanteessa. En halua kenenkään mieltä pahoittaa. Voin panna vieläpä Happy Endin.
VastaaPoistaVieläkös muuten äidinkielentunneilla käytetään latinalaislainoja lauseenjäsenten ja aika- ynnä sijamuotojen sun muiden nimeämisessä?
VastaaPoistaIines poistaa mun kommentteja.
VastaaPoistaNiin, siis suomen kielen sanat eivät yleensäkään ole kovinkaan omaperäisiä. Meillä on vain 300–400 kappaletta sellaisia sanoja, joita olisi käytetty suomen kantakielessä eli kantauralissa. Muut sanat ovat tulleet enemmän tai vähemmän kielemme rakenteeseen sopeutuen yleensä siitä kielestä, jolla kulloinkin on ollut arvostusta, milloin ruotsi, venäjä, latvia, liettua jne.
VastaaPoistaLatina tuli meille kirkon ja uskonnon myötä ja vakiintui hallinnonkin kieleksi. Suomen kieltä rakennettaessa käytettiin latinaa pohjana, joten on selvää, että meilläkin kieliopin kategoriat olivat ja ovat edelleen latinalaispohjaisia.
Linkki ei ole kommentti, vaan pelkkä linkki. Ne eivät keskustele. Tämä blogi ei ole linkkilistaan pohjaava lainausalusta.
VastaaPoistaTaistolaiset voittivat Norjan vaalit!
VastaaPoistaTäällä ei yliopistomiehiä kuunnella prkl!
VastaaPoistaTänä vuonna Suomessa talous kasvaa 3,7 prosenttia ja ensi vuonna 4,0 prosenttia, kirjoittaa eräs lehti eräästä taloustutkimuksesta. Suotuisa kehitys voi tarkoittaa, että jo ensi vuonna valtion velka supistuu. Kyllä meillä on hyvä hallitus!
VastaaPoistaOn tosi hyvä! Koko maailmantalous nousee koronan jälkeen kohisten Suomen hallituksen ansiosta.
VastaaPoistaOttaako aivoon?
PoistaMinkä pitäisi ottaa aivoon? Sehän on hyvä asia, että maailmassa eletään nousukautta vaikean pandemian jälkeen. Kaikkialla iloitaan, miksei siis myös pienessä Suomessakin, jonka olemassaolosta valtaosa maailman väestöstä ei tiedä mitään.
PoistaPandemia ei ole ohi.
VastaaPoistaOn hallitsematon pandemia ohi. Nyt se on hallinnassa rokotusten ansiosta, vaikka olemmekin jälkijunassa muista.
VastaaPoistaAfrikka?
VastaaPoista