Pidättyvyydestä

Tässä teille lauantain ratoksi kaunis laulu. Toivottavasti nautitte. On selkeää suomen kieltä, ei viettelyn elkeitä, ei hakkailevaa silmäniskua, ei liikehdintää. Vokaalit lauletaan kapeasti, sananloput jäännöslopukkeetta. Laulajan jäykkyys onkin erikoisen viehättävää. Ettei sitä edes pyritä verhoamaan luontevuudeksi - tämä on ihanaa. 

Pidättyvyys nähdään useimmiten kartettavana ominaisuutena. Minä alan itse olla sen sijaan hieman kyllästynyt kaiken pidäkkeettömyyteen. Ihmisen luontaista varautumista uuteen ja outoon tilanteeseen halutaan väkisinkin poistaa. Ajatellaan ehkä, että ihmisen tulisi olla niin vapaa, että mikään jännitys ei saa näkyä.  Tulee heilua ja elehtiä, olla ilmeikäs. Tätä taustaa vasten janoan katsoa yleensäkin pidättyvää esitystä. Leo Jokelakin on aika hyvä, kun hän laulaa Silmät tummat, pakahtuakseen mutta eleettömästi. Sama pidättyvyys on Kaurismäen elokuvien henkilöhahmoilla. Eleet ja puheet on karsittu minimiin. Kaiken viihdehässäkän ja rajattoman vapauden ja ilmaisun runsauden äärellä  se tuntuu aidommalta kuin kaikkeen vyöryminen ja kaiken iholle tulo.

*

Edellinen muisteloita koskeva keskustelu oli hyvä - kiitän keskustelijoita. Vähän epäröin julkaista tuota ehkä paljastavaa kirjoitusta. Lopuksihan keskustelussa päädyttiin monen oivalllisen muistelon kautta vainajien itsensä laatimiin muistovärssyihin - ettei tarvitse sitten haudassa hävetä.  

Itse olen päättänyt, että minähän en haudassa häpeä, vaan minut tuhkattakoon ja siroteltakoon

a) jos on kevät niin orastavan pellon ylle hiljaisessa  tihkusateessa, musiikkina vaikkapa Hiljainen tango sateessa, 

b) jos on kesä niin kimaltavaan mereen auringonpaisteella ja hyvällä tuulella, musiikkina Bella ciao, 

c) jos on syksy niin väriseväin haavanlehtein päälle,  mielellään auringossa, musiikkina Murtunut elämä, A. Aimo, 

c) jos on talvi, niin viistossa lumipyryssä vastatuuleen, jos mahdollista, musiikkina Hectorin laulama Jäävalssi. 

*

Sanonpa vielä pidättyvyydestä sen, että minusta ihmisiä tulisi teititellä, jos he ovat vanhoja ja puhuja itse on nuori heitukka, esimerkiksi kaupan kassa. Televisiossakin toimittaja voisi useammin teititellä haastateltavaansa, esimerkiksi poliitikkoa tai ministeriä. Ylen kanavilla onkin kiitettävää pyrkyä tähän, esimerkiksi aamutelevisiossa teititellään aika ajoin haastateltavia, samoin joskus ajankohtaislähetyksissä. Korkeaan asemaan päässyt poliitikko tai muu henkilö on kunniotuksensa ansainnut - kunnes toisin todistetaan. Teitittely ei ole hajurako.