20.10.2014

Operaatioita




19.10. Ruotsissa on käynnissä mittava jahti, maalla, merellä ja ilmassa. On nähty epämääräisen esineen kurkistavan merestä, lähellä Tukholmaa. On otettu valokuvia, on tehty useita havaintoja. Sotilaat ovat erityisen jännittyneitä, lukee lehdessä. Pelätään merenpohjan miinoittamista, pelätään sotilaallisen toimeenpiteen ennakkovalmistelua, pelätään erilaisten tiedustelulaitteitten asentamisia. Pelätään jopa desanttien rantautumista maihin, saariin ja rannoille. On  nähty miehen hahmon nousevan vedestä kahlaamaan rantaa kohti.

Miten tämmöiseen tulee suhtautua? Kun eihän nyt Venäjältä muuta tule kuin toveruutta ja isoa veljeyttä. Pitäisikö Niinistön matkustaa kertomaan se Ruotsin pääministerille ja näin välittää rauhan sanomaa? Olisiko hyvä ottaa mukaan Mauno Koivisto? Kekkonen olisi paras, mutta häntä ei ehditä kaivaa ylös tähän hätään. Mielestäni kuitenkin pitäisi. Tehdä jotain täältä käsin. Suomella on alalta kompetenssia, jota muilla länsimailla ei ole. Pysykäämme ainakin itse lujina uskossamme. Ja ei Natoon, ehdottomasti ei. Mitä nyt Venäjäkin ajattelisi?

20.10. Meillä on käynnissä operaatio putkiremontti, mutta se lähenee loppuaan minun huushollini osalta. Kolme timpuria puhelee matalalla äänellä tuossa huoneen kulman takana, eteisaulassa. Tulivat kello 7.20. Käytetään suhisevaa työkonetta. Voisiko se olla jokin liima- tai lämpöpuhallin? Käytetään myös laukaisevaa niittaajaa. Yksi timpureista ähkii tuntuvasti, kaiken aikaa, ja luulen, että se on kaikkein lihavin ja lyhin. Lyhimmällä on lyhin henkitorvi. Kaksi on  paksua ja yksi  laiha. Voin sanoa havainnokseni, että laiha ja pitkä pärjää parhaiten timpurintyössä.  Pienillä ja paksuilla ottaa lujille operoida korkealla kädet kohotettuina ja täristää konetta, eikä se siitä johdu, että on maanantaiaamu. Kaksi yskii - kahdet erilaiset äänet ja rykimiset. Ovesta pitää koko ajan kulkea ja eteisessä on kylmä. En kadehdi timpureita. Yksi heistä on hyvin nöyrä, anteeksipyyteleväinen, yksi arvonsa tunteva ja ynähteleväinen, ja yksi on poikanen, joka innostuu selvästi työnsä jäljestä. Olen koettanut kannustaa häntä kehumalla työn jälkeä.


(Valokuva  дЖерих анЖела, eli  Jerome Angelo)

107 kommenttia:

  1. Valokuva oli selvääkin selvempi todiste, että jotain siellä oli, eikä se totisesti ollut Loch Nessin hirviö, sehän asuu Skotlannissa. Venäläiset ovat osoittaneet ilkeytensä, ruotsalaisia ei moni kehtaisi pelotella.

    Vai että pienoissukellusveneellä on ruski alkanut Ruotsin rannikkoa miinoittaa. - Tämä vaatii nyt solidariteettia ja kannustusta:

    Heja, heja, heja
    Heja Sverige.
    du gamla och fria,
    Heja, heja, heja!

    VastaaPoista
  2. Miinoittamisesta en tiedä enkä desanteista, mutta selvää on, että havainnot ovat todellisia. Juuri uutisissa suomalainen asiantuntija sanoi, että kyseessä on sukellusvene, jolla ei ole montakaan poistumistietä. Kansallisuudesta ei ole tietoa. Entä, jos se onkin suomalainen?

    Noh, veli venäläinen siellä kyttää, sillä kukaan muu maa ei ole noin kiero näillä leveleillä. Yhä vähemmän pidän Putinista. Outoa on vain se, miten sulatamme tätä kieroutta. Pidämme sitä tavallaan selviönä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iines, olisitpa Facebookissa, olisit kuullut Putinin laulua. Se lauloi ihan kauniisti. Äänikin oli pehmeä ja suosionosoitukset mahtavat. (joku oli pannut fb:en videon, josta tätä saattoi katsella ja kuunnella).

      Ei kai me sulateta kieroutta, vai ketä tarkoitat, koko Suomeako? Vai päättäjiä?
      (muuten, Iines, vastasin juttuusi Martasta ym. Et ole varmaan huomannut, kun laitoin sen päivällä edelliseen blogiisi?

      Mutta hitsi miten hyvän kuvan olet laittanut tuonne alkuun!

      Poista
    2. Noh, kommenttini hävisi taivaan tuuliin!

      Vaan kirjoitin siinä, että pidän kovasti venäläisestä musiikista, ja kansanmusiikki on omaa luokkaansa, minua puhuttelevaa. Minulla on mm. vanha hieno kokoelma, yhdeksän LP-levyä, venäläistä kansanmusiikkia. Siinä on myös klassisia helmiä, samaten ooppera-aarioita.

      Kieroutta emme suvaitse, tietenkään, mutta en tiedä venäläisestä suoruudestakaan. Se menee nykyään karmaisevaksi sotilaalliseksi uhoksi, kuten tänään Ylen aamutelevisiossa, jossa Putinin lähipiirin mies, sotilasasiantutija oli Suomen Venäjän kirjeenvaihtajan haastateltavana. Hän sanoi, että Venäjä ei varustaudu vain tämän vuosikymmenen, vaan myös ensi vuosikymmenten sotaan.

      Mies sanoi myös, että Venäjä varustaa koko Itämeren ydinohjuksilla, jos sitä "houkutellaan" siihen, se ei silloi ole Venäjän syy. Eli jokainen maa, joka liittyy Natoon, on ydinohjuksen kohdealuetta. Hirveää puhetta, olin järkyttynyt.

      Nyt katson tuon Martta-jutun.

      Poista
  3. Jonkinlainen alueloukkaus siellä on tapahtunut. Kuinka harvinaista tai yleistä sellainen on, siihen en uskalla arvella mitään. Mitä on tapahtunut, siitä ei ole kerrottu juuri mitään. Tiedämme vain, että Svenin ja Göranin fjallerii, fjalleraa-piirileikki jäi äkillisesti kesken, vadelmatårtat syömättä, kuuma ruusunmarjatee juomatta. Titta Olle, den där måste vara ubåten. - Men juuuuu-u!

    VastaaPoista
  4. Jospa se todellakin on suomalainen sukellusvene!?

    Meillähän oli 30-luvulla Vetehinen, Vesihiisi, Iki-Turso ja Saukko, ja kukapa sen tietää mihin ne katosivat kun Pariisin rauhansopimus kielsi meiltä sukellusveneet. Jospa ne kätkettiin Tukholman saaristoon?

    Tai sitten, kun tuo sukelluvenekieltokin kumoutui Venäjän edellisen imperiumin hajotessa, niin jospa meillä on menossa yhdessä Naton kanssa Salainen Sukellusvene -projekti? Mitä ne muuten olisivat kesällä siellä lounaissaaristossakin ryskäneet?

    Suomen ja Naton yhteinen SS-projekti saa kyllä Putinin valkoiset judopöksykät natsinruskeaksi.

    VastaaPoista
  5. Se minua tässä ihmetyttää, että Suomessa suhtaudutaan asiaan niin laiskasti, slaavilaisen laiskasti teki mieleni sanoa, mutta en nyt sanokaan, koska tässä yhteydessä se olisi hassua. Putinhan on kaikkea muuta kuin laiska.

    Olen tässä enemmän sielultani ruotsalainen. Minusta on kerrassaan röyhkeää ja piittamatonta tunkea toisen maan aluevesille, kun kaikkialla maailmassa on kerran vallalla oman maan alueitten loukkaamattomuussopimukset. Kyseessä on iso asia, joka ei ainakaan edistä maailmanrauhaa.

    Miksi tälle kukkoilulle kohautetaan Suomessa olkia? Eihän siellä voi kukaan muu olla kuin venäläinen.

    VastaaPoista
  6. Toisin kuin väitetään, meillä oli useita sukellusveneitä, vaikka Pariisin rauhansopimus ne kielsi. Rauk:n aikana minulla oli ilo viettää viikko miinalaiva Keihäsalmella, eli Keppisalmella kuten sitä leikkisästi kutsuimme. Sen kerrottiin uponneen palveluksensa aikana ainakin kaksi kertaa. Ruotsalaisilta sotakauppiailta ostetulla Boforsin tykillä onnistuin pudottamaan maalilennokin. Siksi jouduin/pääsin Hämiksen yhdeksi tykkiryhmän johtajaksi. Sukellusveneiden jahtaaminen oli ihan normaalia. Meille siitä ei yleensä virallisesti kerrottu, mutta varusmiesradisti saattoi jotain pientä kertoa. En muista meidän paukutelleen, mutta kerran ankkuroimme aivan venäläisen, myöskin ankkurissa olleen, aluksen viereen. Kapiaiset sanoivat tupakkapaikalla sen olevan sukellusveneen tukialus. Me otimme vissiin pari päivää lungisti. Harmitti kun itsellä ei ollut onkitarpeita, monet vetivät kaloja reelingin yli kannelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli siis 80-luvun alkupuolta. Voihan vee, siitä on jo yli kolkeet vuotta.

      Poista
    2. Jumprrahuiti, vaikka itse sen sanonkin: kyllä venäläisillä polvet löivät loukkua, kun vanha kunnon Hämis koko yhdeksänkymmentä metrisellä olemuksellaan oli vieressä. Asetta oli monenmoista, jos olisimme sadanmillin kanuunalla ampuneet, Iivanasta ei olisi jäänyt pipoa pinnalle.

      Poista
    3. Kunhan uhoat, Rikhardi... Siis veli venäläinenhän jonkun asiantuntijan mukaan naureskelee Ruotsin puolustusvalmiudelle ja vehkeille. Se uusi ylpeyskin, jokin laiva, herättää hilpeyttä idässä. Mahtaako Suomen patteristo olla yhtään parempi? Jassitkin ovat lukemani mukaan parempia kuin Hornetit.

      Poista
    4. No hyvä on. Olisi siellä yksi punainen pipo saattanut kellua, mutta ei se mitään muuta.

      Poista
    5. Vielä yksi sotamuisto varusmiesajoiltani. Sergei-tykin purkasimme ja kokosimme. Siinä oli niin paljon osia, nipsuttimia, napsuttimia ja kipsuttimia, ettei edes kirjailija Hannu Raittila osaisi tykin toimintoja selittää. Yhden osan nimi oli vääntimen kääntimen säädin.

      Poista
    6. Tuo on kuin runo: väännin, käännin, säädin

      Minua kiehtoo ajatus koneen tai laitteen purkamisesta osiin. Jos olisin taiteilija, purkaisin jonkin vehkeen osiin, panisin palaset valkean paperin päälle lattialle ja kysyisin taideteokseni alkuperää, että mikä tämä on.

      Poista
    7. Minua se ei kiehtonut lainkaan, jos totta puhun, olisi jäänyt useimmilta tekemättä, ellei olisi ollut ryhmätyö; minulta ainakin.Siinä räpättimessä on aivan kamala teoreettinen tulinopeus, jota en nyt muista. Ja meillä Merivoimissa tykin liikkuminen oli ajatusta nopeampaa, sähköllä toimivaa, toisin kuin maavoimien kampiveivausrunkkareilla.

      Poista
    8. Iines, olet insinööritieteen ytimessä.

      Esim. täältä näet, mihin viittaan: http://www.kotinet.com/vlahti/garage/rekord/kuvat/data/vaihdelaatikko-01.jpg

      Kyse on ns. räjähdyskuvasta, ja metodia sovelletaan myös käytännössä.

      Juuri tuolla tavalla koneet kannattaa purkaa, jotta ne osattaisiin myöhemmin myös koota. Opin tämän 16-vuotiaana kaivoskonekorjaamolla.

      Poista
  7. Katsoin joskus aika mainion jännityselokuvan sodan aikaisesta sukellusveneestä, oliko se U2 tai sinnepäin. Jännittävimpiä elokuvia, mitä olen konsanaan nähnyt. Ehkä syynä ihanan karmivaan jännitykseen oli tunne ahtaasta paikasta, josta ei pääse pois, ahtaan paikan kammo.

    Samanlainen tunne tulee pään magneettikuvauksessa. Minun päänihän on kahdesti kuvattu sellaisessa magneettiputkessa, kun puhesairauttani jäljitettiin. Piti maata 3o minuuttia hievahtamatta, siis kuvitelkaa, hievahtamatta niin ahtaassa putkessa, että otsa otti kiinni ylälaitaan. Tein mielikuvaharjoituksen kesäisestä laiturista kaislojen keskellä ja kuvittelin, että aivan hetken kuluttua siskoni tulee ja tuo minulle kylmän siideripullon. Se rauhoitti ja kestin sen 30 minuuttia.

    Joillain voi sitten taas olla torikammo, mikä tuntuu käsittämättömältä. Sisareni jäi kerran jumiin hissiin, ja on siitä lähtien kävellyt rappuset, aina ja kaikkialla. Klaustrofobia iski. Hän kapuaa vaikka yhdeksänteen kerrokseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuvan olen vuosia sitten nähnyt. Miinalaiva Hämeenmaan skanssissa katsoimme toisen legendaarisen sotaelokuvan, Rautaristin. Siitä en muista kuin yhden törkyturvan turkulaisen alkersantin kommentit, kun sitä katsoimme: "pane sitä, kun on vielä lämmin!"

      Poista
  8. Hei kaikki,

    heti alkuun: taidan ottaa nämä nettijutut turhan vakavasti, eli yleiset pahoittelut kaikille!

    En oikein osaa blogi-etikettiä; ollaan kohteliaita vieraita (eli kun Iines puhuit mulle pyöröovista, oliko se toivomus, etten kirjoittaisi?).

    En kysy, saako puhua niinkuin puhuu, koska muuta vaihtoehtoa ei ole; jos lasten ikäänsopiva ja aloitteellinen seksuaalikasvatus on turhaa lespaamista; ei saa sanoa halihuomenta täällä, vaikka kotona sanon kaikille, jos en pääse halaamaan, eikä saa vitsailla seksuaalisista kliseistä...

    En nyt kuitenkaan tarkoittanut olla niin hyökkäävä kuin lopulta olin - näistä blogeista ei ole kokemusta; olen kirjoitellut vain ns. yhteisille palstoille, eikä siellä ole muita mielipidejohtajia tai suunnanmäärittäjiä kuin mitä "valikoituu". Ja aina löytyy vastarannankiiskejä; kunhan pysytään lain ja hyvän maun puitteissa, hämminkiä riittää, mutta vilkkaaseen keskusteluun osallistuu monta erilaista ihmistä. - niin toki täälläkin, on erilaista tallaajaa joukossa. :)




    Hei kaikki,

    heti alkuun: taidan ottaa nämä nettijutut turhan vakavasti, eli yleiset pahoittelut kaikille!

    En oikein osaa blogi-etikettiä; ollaan kohteliaita vieraita (eli kun Iines puhuit mulle pyöröovista, oliko se toivomus, etten kirjoittaisi?).

    En kysy, saako puhua niinkuin puhuu, koska muuta vaihtoehtoa ei ole; jos lasten ikäänsopiva ja aloitteellinen seksuaalikasvatus on turhaa lespaamista; ei saa sanoa halihuomenta täällä, vaikka kotona sanon kaikille, jos en pääse halaamaan, eikä saa vitsailla seksuaalisista kliseistä...

    En nyt kuitenkaan tarkoittanut olla niin hyökkäävä kuin lopulta olin - näistä blogeista ei ole kokemusta; olen kirjoitellut vain ns. yhteisille palstoille, eikä siellä ole muita mielipidejohtajia tai suunnanmäärittäjiä kuin mitä "valikoituu". Ja aina löytyy vastarannankiiskejä; kunhan pysytään lain ja hyvän maun puitteissa, hämminkiä riittää, mutta vilkkaaseen keskusteluun osallistuu monta erilaista ihmistä. - niin toki täälläkin, on erilaista tallaajaa joukossa. :)




    En kysy, saako puhua niinkuin puhuu, koska muuta vaihtoehtoa ei ole; jos lasten ikäänsopiva ja aloitteellinen seksuaalikasvatus on turhaa lespaamista; ei saa sanoa halihuomenta täällä, vaikka kotona sanon kaikille, jos en pääse halaamaan, eikä saa vitsailla seksuaalisista kliseistä...

    En nyt kuitenkaan tarkoittanut olla niin hyökkäävä kuin lopulta olin - näistä blogeista ei ole kokemusta; olen kirjoitellut vain ns. yhteisille palstoille, eikä siellä ole muita mielipidejohtajia tai suunnanmäärittäjiä kuin mitä "valikoituu". Ja aina löytyy vastarannankiiskejä; kunhan pysytään lain ja hyvän maun puitteissa, hämminkiä riittää, mutta vilkkaaseen keskusteluun osallistuu monta erilaista ihmistä. - niin toki täälläkin, on erilaista tallaajaa joukossa. :)


    Ja tää on nyt kolmas kerta kun laitan.
    Eilen katkoi puhelut ja pankki, mutta jatkakaa toki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Char, ne kaikki kolme ovat tuossa, tai siis nyt kaksi, kun poistit tuon ylimmän, johon ehdin vastatakin. Poistin hännät. Siirsin sitten vastaukseni tähän uusimman alle!

      Poista
  9. Char, enhän minä sinulle pyöröovista ole puhunut, vaan yleisesti luonnehtiessani tätä blogia.

    Pyöröovet-ilmaisu oli käytössä keskustelufoorumi Näkökulmalla, ja se huvitti minua siellä. Se tarkoitti sitä, että porukka tuli ja meni mielensä mukaan foorumilla. Moni poistui suurieleisesti ja palasi sitten joko vanhalla tai uudella nimimerkillä. Minusta se oli pelkästään hauskaa ja inhimillistä.

    Char, ei täällä ole sääntöjä. En pidä säännöistä. Arvostan vapautta myös tunteissa, omissanikin. Sanon ja sallin muittenkin sanoa. Minua vastaan saa olla ja minä saan olla vastaan. Tämä ei tietenkään ole toiveeni, vaan jos niin käy, se kestettäköön, toivottavasti molemmin puolin. En usko, että kellään on ilkeää tarkoitusta, koska ei minullakaan ole.

    Char, minä olen tänään kehunut timpuripoikaa, juuri tänään kiittelin hänen kotelointitaitoaan, kun hän asensi vaatehuoneen seinän reiän piiloon. Hän ilahtui selvästi, nuori harjoittelija.

    VastaaPoista
  10. Char, ei näistä kannata loukkaantua. Tervetuloa takaisin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Riku! :)

      No kyä ei kannata!



      Poista
    2. Ja vissiin edellisessä bloggauksessa Mikis sinua kyseli.

      Poista
    3. Char - täällä Iinekselässä sallitaan harvinaisen paljon eriäviä mielipiteitä ilman primitiivireaktioita. Eikä sinun tyylisi totisesti aiheuta vihanpurkauksia, korkeintaan kulmien kohottelua.

      Paljon kipakampaa keskustelua me saamme aikaan täällä esim. sosiaaliturvasta kuin seksuaalikasvatuksesta. Anna palaa vaan.

      Liisu uskoo olevansa Kauhean Valtava Järkyttäjä Numero Uno ja sinä Ällistyttävän Raivoisa Tyrkyttäjä Number Sex - oikeastihan molemmat olette hienostoföökynöitä

      Poista
    4. Kyllä minäkin olen ihmetellyt, kun CHARria ei ole näkynyt, en ole vain kehdannut kysyä miksi, sillä en ole niin tarkkaan seurannut tätä keskustelua. Kiva kuitenkin, että hän on taas mukana. Tykkään hänen välittömyydestään.

      Mutta nyt panen TAPSAN koville, Mistä olet saanut vaikutelman että uskon olevani Kauhean Valtava Järkyttäjä Numero Uno?

      Tuo on minusta aika yllättävää, en osaa millään itse ajatella niin. Johtuisiko se siitä, että jos joskus erehdyn kertomaan yhteisöstä, jonka kitisevä lenkki olen, se ei tunnu teistä mukavalta. Ymmärrän kyllä sen, sillä mikään ei tavallaan mene meillä nuottien mukaan. Totuttujen nuottien. Ydin porukkaa on kolme. Jokaisella oma tarinansa, oma sukunimensä jopa. Sen voin sanoa - onko se sitten yllätys? - kukaan meistä ei ole päässyt helpolla. Kaikki meistä kolmesta on tavallaan sattumien summa. Kaikkein kovempia sattumia on ollut nuorimmalla meistä. Olen puun ja kuoren välissä. En voi kertoa niin kuin haluaisin, se ei olis minusta reilua. Ehkä minun olisi pitänyt olla hiljaa. Kadun nyt kovasti, etten ole jaksanut täällä puheenvuorojen keskellä pitää suuta kiinni tai puhua vain yleisistä asioista. Yritän vasta olla varovaisempi. Elämä ei ole aina sitä, miltä näyttää.

      Olen puhunut ulkokuorista. Saanut ne kiiltämään? Erehdys. Mikään ei kiillä missään. Musiikki soi (tälläkin hetkellä) aika haikeana. Mutta ilosanomia, niitäkin on ollut. Viimeksi eilen. Mutta yhtäkkiä kaikki voi sortua. Tiedostamme sen. Elämme aina vain tätä hetkeä. Juuri nyt on kaikki hyvin. Mutta entä huomenna?

      Ja annahan kuulua, Tapsa, kelvollinen selitys, muuten tästä ei hyvä seuraa (murhanhimo silmissä) sanoo Liisu.

      Lohdutus: en minä teitä halua hiljentää, syyttömiä olette, itseni aion teurastaa pois tästä seurasta. Musiikki loppui.

      Poista
    5. Liisu, Tapsa vastaa varmaan, jahka tämän lukee. Minäkin haluan vastata!

      Tuo sinulle annettu "titteli" on leikkimielinen, ja Tapsa jos kuka, ei mielestäni nimittele ketään ilkeästi. Uskoisin sen tarkoittavan sitä, että olet niin herkkä, Liisukka, että luulet järkyttäväsi meitä lukijoita joillan maininnoilla lähipiiristäsi. Ne maininnat ovat meille kaikille tavallisia omista lähipiireistämme, ainakin minulle ja uskallan luulla, että muillekin. Ei ole semmoista yhteisöä, jossa ilmaa ei välillä puhdistettaisi reippaastikin. Tunteitten näyttäminen ja salliminenhan on merkki luottamuksesta.

      Älä siis suotta usko, että joku ajattelisi yhtään negatiivisesti joistain maininnoistasi, Liisu. Ei niissä ole mitään kummalista eikä epäinhimillistä. Et järkytä ketään, vaan päinvastoin, annat tuttuuden tunnetta lukijoillesi. Lukija voi samaistua kirjoituksiisi ja tuntee sinut läheisemmäksi.

      Joten, ei mitään teurastuksia, ellet muuten halua irtautua, mihin sinulla tietenkin on täysi oikeus.

      Tämä oli siis minun tulkintani tuosta leikkimielisestä tittelista.

      Poista
    6. Ja minä kun unohdin aktiivisesti (muistan aina, ettet Iines, pidä : ) - merkistä. Mutta joskus se olisi paikallaan. Sillä leikkimielisesti minä kaikkea uhkailin. Tiedän, että emme ole sen kummenpia kuin kukaan muukaan tässä maassa tai tässä blogissa. Ja Tapsasta olen samaa mieltä kanssasi Iines. Ei hän ketään loukkaa, päinvastoin, puolustaa, jos joku on lirissä. Yritin vain vastata yhtä ylväästi kuin hän itse oli meistä Charin kanssa kirjoittanut. Sellaisiahan me olemme kaikki täällä, samanlaisia mutta erilaisia! Kaikilla omat huolensa (joskus ilonsakin).

      Poista
    7. No, tuo lopun teurastuskommentti muutti koko kirjoituksen vähän pelottavaksi, Liisu. Yleensä kai kirjoitat aika vakavasti?

      Mutta siis, hyvä niin. Ja Liisu, jos haluat käyttää hymiöitä, käytä ihmeessä. Itsekin käytän esimerkiksi tekstiviesteissä puhelimessa. Tässä blogissa vain yritän haastaa itseni kirjoittamaan niin, että tyyli selviäisi sanoista ja sisällöstä. Läheskään aina minäkään en onnistu.

      Poista
    8. Tässä astetelen puhtain otsin teuraalle kuin Daniel kiljuvien jalopeurain luolaan. Oi, miksi meninkään jakelemaan korkonimiä kahdelle viisaalle neitsyelle?

      Sinun vetämisesi mukaan oli hetken mielijohde, mutta minusta teidän kahden - Liisun ja Charin - sisäisessä omakuvassa on jotain samaa.

      Koska vastaan nyt Liisulle, aloitan kysymällä järkyttääkö Char sinun mielestäsi meitä lukijoita seksuaalisvirittäisillä tarinoillaan?

      Minun mielestäni kukaan ei koskaan niitä pahastu, mutta silti hän niin uskoo, esim. kommentissaan 20.10. klo 16.55 hän lupaa olla vähemmän "hyökkäävä".

      Samantapaista suhtautumista olen ollut havaitsevani sinussa. Mielestäsi kirjoitat liian avoimesti ja luulet sen jotenkin järkyttävän ja häiritsevän meitä muita.

      No, ei järkytä eikä haittaa, etkä ainakaan minun mielestäni ole kirjoittanut sen paljastavammin kuin moni muukaan. Mehän emme tiedä ihan tarkkaan, mikä kenenkin kirjoituksista on totta ja mikä ei.

      Ajattelepa vaikka ystävämme Mikiksen tarinoita. Nehän ovat aina aivan huikeita seikkailuja, usein herkkiä ja yhtä usein törkeitä, ja luulenpa että ne kaikki ovat totta. Siinä mielessä kuin mikään on totta.

      Tämä on tarkoitettu kannustukseksi: jatka omalla tyylilläsi, Liisu, äläkä sensuroi itseäsi ainakaan meidän takiamme! Todennäköisesti täällä ei ole ketään, joka ei tykkäisi sinusta. En ole ainakaan havainnut.

      (Sitä paitsi ne taideteoksesi omassa blogissasi ovat huikeita esimerkkejä lahjakkuudestasi.)

      PS. Sama pätee tietenkin Chariin: älä muuta tyyliäsi siksi, että uskot sen jotain häiritsevän. Juuri tyylisi takia Mikiskin on ihan lätkässä sinuun!

      Poista
    9. Luin nyt vasta tuolta alusta alkaen ja huomasin esim. keskustelun sukelluslaivoista. Ottaisin siihen kantaa, mutta mielipiteeni olisivat auttamattomasti epäkiinnostavia ja liian myöhäsyntyisiä. Kuulin äskettäin radiosta, jossa joku ihmetteli, miksei Suomi mene apuun tutkimaan merenpohjia, ja kehtaakin silti puhua yhteistyöstä, mutta nyt keskitynkin tärkeämpään, kiehtovampaa asiaan, omaan itseeni (lukuohje: mustaa huumoria!)… Siis Tapsalle (ja vielä Iineksellekin?) olen ilmeisesti selitys velkaa ja ehkä teille muillekin, jotka olette ehkä hiljaa mielessänne ajatelleet, mikä otus se on tuo kummia puhuva, joka nimittää itseään Liisuksi. Ettei tule liian pitkä kommnentti, katkaisen tämän.

      Poista
    10. IINES, en yhtään ajatellut tuota sanaa joka on sijamuoto verbille teurastaa. Se tuli siihen itsestään, huomaamattani. Suusta luiskahti.

      Ehkä se johtuu siitä, että jokin aika luin kirjan jonka nimi on Pikku teurastaja, kirjoittanut Patric McCape.

      Sen takakannessa Sunday Telegprah sanoo: Ainutlaatuinen, väkivaltainen, hauska, säälittävä ja tunteita herättävä, synkeän nerokas teos".

      Mitä tulee vakavuuteen kirjoittamisessani sanoisin, että en osaa valehdella luontevasti, siksi katson parhaaksi matkia totuutta, mutta vähän vinosta tai jopa oudosta näkökulmasta. Siitä esimerkkinä tuo bloggaukseni Ääniaalloilla. Siinä joka ikinen asia on juuri niin kuin on, mutta enhän voi koko rekvisiittaa tuoda esille, liian pitkä luettavaksi se on jo sellaisenaan.

      Ja vielä yksi näkökulma. Tiedän satavarmasti, että jos ihmiset, joista kirjoitan juttuja tuntisivat siitä itsensä he hyökkäisivät kimppuuni ja pieksisivät minut (henkisesti). Mutta poikkeuksellisesti nuo Ääniaalloilla elävät eivät olleet moksiskaan, vain naureskelivat.
      (Suurenmoista väkeä, ainakin välillä.) Yleensä he eivät juuri omilta töltään ennätä seurata tekemisiäni.

      Poista
    11. TAPSA,

      kirjoitat hauskasti tuon kommenttisi jalopeurain luolasta. Kun mietin sitä nyt ja ajattelen, en voi muuta kuin hyväksyä näkemyksesi ja mielipiteesi.

      Saattaa olla että olet oikeassa. Itsestäni en ole varma. En pysty yrityksistäni huolimatta näkemään itseäni toisten silmillä, vaikka pystyn siirtämään itseni oman itseni ulkopuolelle ja tiirailemaan sitä kuin katselisin vierasta. Se mitä silloin näen, on kuitenkin omilla silmillä nähtyä.

      Kysyt, järkyttääkö minua Char mielestäni meitä lukijoita seksuaalisviritteisillä tarinoillaan?

      Miksi järkyttäisi, vastaan. Hän kertoo omalla tavallaan ja niin hän me kaikki teemme. Vai emmekö? Sinäkin ajattelet omalla tavallasi. Iines ajattelee, Riku ajattelee, kaikki muutkin ajattelevat, anonyymitkin ajattelevat.
      (Mikis on poikkeustapaus, hän on omaa luokkaansa, jota ei voi verrata toisiin. Hänen tapaansa sanoisin kirjalliseksi, aidoksi sellaiseksi).

      Joidenkin meistä tapa ajatella on asiallinen, osa ajattelee sydämellään, osa mahalaukullaan, osa järjellään, osa panee mielensä liikkeelle ilman järkeä, joku järjen ollessa mukana. Sehän on vain positiivista. Saamme kuulla mielipiteitä erilaisista lähtökohdista.

      Joku nirso tyyppi ei tällaista kestäisi. Hän panisi tarkistus-esteen tai ainakin jonkinlaisen esteen, ettei niin vain tultaisi tänne hänen valtakuntaansa. Iines on esimerkki hyvästä valtiaasta. Hän ei juuri esteitä asettele. Siksi hän on niin suosittu. Hänen omat "lähtölaukauksensa" (kirjoitus alussa) on ammattitaidolla tehty, siinä ei ole vastaanpanemista, ei voi kun ihailla hänen sananvalmiuttaan, vapaamielisyyttään, huomiokykyään ja kirjoitustaitoaan. Me olemme toiset ikään kuin hänen alustalaisiaan, joita hän kohtelee hyvin. Mieleen tulee Jasnaja Poljanan väki. Näytelmäksi muutettuna siitä löytyisi meille jokaiselle hieno rooli.

      Tästä tulee nyt taas liian pitkä. Keskeytän ja tiivistän sanomalla vakaalla äänellä: Olemme erilaisia (hienoa!). Ajattelemme eri tavalla (hyvä!), mutta omalla kohdallani on pakko sanoa, että aina silloin tällöin huomaan että olet(te) tulkinneet puheeni väärin. Tehneet niistä johtopäätöksiä, jotka eivät pidä paikkaansa. Mutta se, etten halua korjata niitä, on tietoista menettelyä. Minusta mikään ajatus tai luulo ei ole vaarallinen. Jokaisella on omat asiansa mistä eivät halua puhua. Ja minusta sitä on kunnioitettava.

      Poista
    12. Liisu, et sinä ole mitenkään kummallinen "otus" etkä kenellekään mistään sanoistasi selittämisvelvollinen. Koeta asennoitua rennommin, sillä kaikkeen ei tarvitse ottaa kantaa, ja sivupoluille voi mielensä mukaan poiketa. Usein ne ovat parhaita osia keskusteluista. Poikkeaminen on aina ollut täällä pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

      Vakava kirjoittaminen on hyvä asia, ja niin on leikillinenkin. Itsekin kuulun siihen sarjaan, jonka mustaa huumoria ei läheskään aina huomata. Useimmissa kirjoituksissani on sitä, ja jatkuvasti saan hämmästellä sitä, miten tosissaan minut otetaan. Asia jota varon, on nimittäin kaikenlaisen huumorin alleviivaamattomuus. Koetan kehittää siten itseäni kirjoittajana, enkä vielä ole tyytyväinen taitoihini, sillä itse pidän itseäni pikemmin humoristina kuin tosikkona. Tai sanotaanko, että olen sielultani vakava humoristi.

      Minulla on aivan lähimpieni kanssa kirjoittamisessa ja somettamisessa suuri kunnioitus. Esimerkiksi tyttäreni ei lue blogiani, vaikka tietää sen. Arvostan sitä, koska lähimpienkin kesken ihmisellä saa olla reviiri, joka on vain hänen. Ei se ole heiltä pois. Anonyymina kirjoittaminen antaa vapauden ilmaista aivan kaikki. En ilmaisisi, jos jos kirjoittaisin nimelläni ja perheeni seuraisi kirjoituksiani päivittäin.

      Poista
    13. Mutta Iines, totta kai olen huomannut mustan huumorisi, se on vielä sitä hienompaa lajia, josta totuus tulee selville niin taitavasti stilisoituna, ettei sitä aina huomaa. Luulen kuitenkin että se sieltä rivien välistä loistaa ja tulee huomatuksi laajemmin kuin ehkä arvaatkaan.

      Vähän samaa kuin minulla, on vain eri muodossa ja eri väristä. Siinä ehkä syy, miksi niin tykkään kirjoituksistasi (vaivaksi asti).

      Oletko muuten varma, että tyttäresi ja muut omaisesi eivät seuraa blogiasi. Ehkä he eivät vaan puhu siitä.
      Minä, jos olisin läheisesi, olisin sinusta ylpeä!

      Vakava humoristi, sinäpä sen sanot! Se on hyvä määritelmä. Sellaisena sinua luen. Ja odotan jännittyneenä tyttäresi kirjaa. Omena ei puusta kauaksi putoa, sanotaan. Mutta onhan niitä poikkeuksia. Ehkäpä tyttäresi on iloinen humoristi. Tai ei humoristi ollenkaan. Ehkäpä hänellä on oma tyylinsä kirjoittaa. Joskus sitten nähdään. Sinä varmaan tiedät jo. Olisi ihme, jos hän ei olisi käyttänyt sinua esilukijana.

      Poista
    14. Olen varma, etteivät systemaattisesti ainakaan lue. Me olemme tyttären kanssa koko lailla erilaiset, ja meillä on monessa asiassa erilainen maku. Ei häntä kiinnosta samat asiat! Laskemme ankaraa leikkiä bloggaamisestani, meikäläistä viedään kuin pärekoria tavalla, jota ulkopuolinen ei luultavasti ymmärtäisi. Ja minä vien sitten häntä, mutta kaikki on tietenkin leikkiä, äärimmäistä mustaa huumoria.

      Tytär on minua paljon kepeämpi kirjoituksissaan, ja tämä kepeä tyyli hänellä on kirjoissaankin, siinä toisessakin siis, jota hän parhaillaan on saattamassa loppuaan kohden. Ykkönen on vedostettu ja oikoluettu. Luulen, että kirjat ovat lähinnä hauskoja, humoristisia, eivät missään nimessä piiruakaan maailmantuskaa sisältäviä. Otteita olen lukenut ja ihaillut hänen kepeää kynäänsä ja sanan säihkettään. Minä kirjoittaisin toisin.

      Poista
    15. PS Esilukenut siis en ole kumpaakaan kirjaa, mutta vastannut kyllä puhelinkyselyihin, lähinnä oikeinkirjoitusasioissa ja joissain sananvalinnoissa. Hän tuntuu kyllä arvostavan meikäläisen mielipidettä, vaikka aina sanon, että itse tiedät parhaiten.

      Poista
    16. Entinen mieheni saattaa lukea tätä ajoittain. Hän asuu sellaisessa maassa, jossa yleensä ei asuta, ja sieltä maasta luetaansiis ajoittain tätä blogia. Hän kannustaa minua edelleen koettamaan julkaista jotakin.

      Poista
  11. Tässä syksyn aikana olen ollut havaitsevinani pientä siirtymää suomettumisen suuntaan. Olenko ainoa?
    Se on sellaista pientä sävyn muutosta, kun kommentoidaan Venäjän toimia.
    Ei kiva.

    Samuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kiva, ja juuri tästä on kyse tuossa tekstissäni , jossa puhun Kekkosen kaivamisesta haudastaan Niinistön matkaseuraksi. Tai Koiviston.

      Eikös Ville Niinistö saanut suomettumiskommentillaan aikaan melkomoisen älämölön?

      Poista
    2. Suomettuminen tänä päivänä? Jos suoraan sanon, ja sanon myös, vihaan Englannin kuningatarta, Ruotsin kuningasta, Sofi Oksasta ja vladimir kyrpä Putinia, sekä Urho psykopaatti Kekkosta. Mikä näistä on raskauttavinta?

      Poista
    3. Suomettumisen jatkuminen näin pitkään on ollut yllätys. Sitä ei ole tarvittu pariinkymmeneenn vuoteen, mutta Putin teki siitä taas ajankohtaisen. On kummallista huomata, että ei se olekaan kadonnut mihinkään. Suomalaiset poliitikot ovat edelleen kansainvälisesti tarkasteltuna Venäjän talutusnuorassa.

      Poista
  12. Rosatom-ydinvoima sitä vastoin on selkeää stubbilaista, kokoomuslaista, polvihousupolitiikkaa. Arvakkaa hei muuten, leikkiikö A aamuisin legoilla, vai pureeko totisena piimää, talkkunaa ja ricecrispieitä?

    VastaaPoista
  13. Yhtä lailla Rosatom-politiikka on demarivetoista työllisyyspolitiikkaa.

    Ennen kaikkea juuri demarit käyttävät työllisyysnäkökohtia verukkeenaan rakentaa lisäydinvoimaa, vaikka koko muu Eurooppa on luopumassa ydinvoiman rakentamisesta.

    Yleensäkin talousnäkökohtien painottaminen muissakin ympäristöasian päätöksissä on kestämätöntä. Etenkin monin tavoin luontoa ja ihmisten terveyttä haittaavaa tuulivoimaa voidaan ajaa kuin käärmettä pyssyyn siksi, että se muka työllistää kuntaa ja tuo sille verotuloja.

    Näin on esimerkiksi kesäpaikkakunnallani. Kunnanjohtaja haluaa tehdä viehättävästä merenrantakunnasta tuulivoimastaan tunnetun kunnan, ja markkinoi kuntaa tuulivoimakuntana. Kunnassa on parituhatta asukasta, ja jo noin 1200 ihmistä on allekirjoittanut vastustavavan adressin.

    VastaaPoista
  14. Se "sukellusvene" näytti ihan ajelehtivalta jäälautalta, mutta pakkasta niillä main merta ei liene ollut. Mielenkiintoista, miten heti tiedetään mistä ja kuka veden alla liikkuu. Minä en menisi olettamaan mitään, ennen kuin asia tutkitaan ja löydetään jotakin? Onko aiemmin ihmisten havaitsemat "sukellusveneet" löydetty. Entäpä, jos joku tietoisesti keksii näitä juttuja julkisuudessa levitettäväksi?

    VastaaPoista
  15. Neuvostoliittoa romanttisoiva blogikuva ”Sukellusvene Ukrainan arolla” taitaa menna tahattoman ironian piikkiin.

    Angela Jeromen naivistiset kuvat ovat ilmiselvää neuvostoliittoistumista.

    VastaaPoista
  16. Leonoora, kukapa tietää. Se rantaan noussut desantti on nyt paljastunut paikalliseksi kalastajaksi, joka kertoo, että kalaa ei tullut, mutta sää oli mainio.

    Anonyymi, kuva on tulkittavissa kontekstissaan, ei sillä ole vain yhtä "alkuperäistä" ja oikeaa merkitystä. Taide syntyy kokijan pääkopassa ja sydämessä.

    VastaaPoista
  17. No,

    sukellusvene on testiajossa oleva Losharik (Project 210). Tämä ”näkymätön” ja ”kuulumaton” luomus on jo aivan toisilla vesillä. Ruotsalaisia vedettiin höplästä pahemman kerran.

    VastaaPoista
  18. Tuo maalaus ei oikein minulle avaudu alkua pitemmälle. Ilman muuta kyseessä on versio Beatlesin Abbey Roadin kuuluisasta kansikuvasta, yhtyeen nimikin lukee yhden kassissa.Yellow submarine ei ollut tuolla levyllä, ehkäpä kuiville jäänyt sukellusvene kuvaa henkistä ja/tai aineellista bankrottia, samaan aikaan kun länsimainen vapaus marssii yli neljäkymmentä vuotta vanhalla musiikilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Beatlesin kanssa ympäristön absurditeeteilta turvassa suojatiellä.

      Poista
  19. Kuva voisi kuvata Suomenkin tilannetta. Meillä emmittäisiin vieläkin, vaikka vieraan valtion sukellusvene olisi rantautunut Hangon niemen kärkeen. Kuva kuvaa siis suomettumista.

    Tämä on yksi tulkinta, joka tekstin ja kuvan symbioosista avautuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henkilöt kuvassa oikealta vasemmalle: Tarja Halonen, Mauno Koivisto.....

      Poista
    2. ..ja kaksi vasemman puolesta Stubb ja Niinistö. Ahtisaari aivan erityisesti itsensä näköinen.

      Silti en kannata neuvostoliittoon hyökkäämistä.

      Poista
    3. Noin minäkin ajattelin! Vaan kuka on keskimmäinen?

      Siis Neuvostoliittoon hyökkäämistä? Juu, en minäkään. Syyttävät meitä kohta sukellusveneen houkuttelusta väärin reittiohjein Hangonniemelle.

      Poista
    4. Ei ihme ettei kyseisessä kontekstissä avaudu. Taiteilija on Ukrainasta varhain Moskovaan muuttanut taiteilija joka kuvaa neuvostoaikaa lempeän naivistishumorisesti Häkellyttävintä on se että maalaus on tehty viime vuonna.

      Kaukaa hakien voisi uumoilla että taustalla on ennakkotieto neuvostojoukkojen rosvoretkestä varastaa Ukrainalta niiden viimeinenkin sukellusvene – tai, etä venäläiset tankit hyökkäävät Krimille ”salaa” kuin sukellusveneet.

      Poista
    5. Täällä on havaittavissa voimakasta ikkunaiinestymäisyyttä.

      Poista
    6. "Tämä on yksi tulkinta, joka tekstin ja kuvan symbioosista avautuu."

      Eipä tunnu oikein kenellekään avautuvan. Poistetuissa kommenteissa kerroin juuri ilmeisestä ristiriidasta.

      Poista
    7. Siis missä poistetuissa? En ole poistanut mitään.

      Aamulla poistin edellisestä keskustelusta yhden vitulla perseilevän Anonyymin kommentin.

      Poista
  20. Toden totta!

    Täällä harjoitetaan rankenpaa hiukan lievempää ohjailua ja sensurointia vaikka toisaalta annetaan ymmärtää harrastettavan tavallista suurempaa avoimmuutta ja sallivuutta jota kitapurjeet lepattaen julistetaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos sinusta kommentoijan haistattelu vitulla ja muu perseily on avoimuutta, niin en ihmettele puuskahdustasi.

      Poista
    2. Kommentistasi en ymmärrä mitään mutta sen ymmärrän että kaksi asian ytimeen pereutuvaa asiallista kommentiani nakattiin sensuurin kourissa taivaan tuuliin.

      Senhän tietävät muutkin.

      Poista
    3. Eivät tiedä. Tarkistin nyt palautteesi jälkeen roskapostini. Sieltä löytyi suotimen haavista kolme Anonyymin kirjoittamaa kommenttia, jotka merkitsin Ei-roskapostiksi. Ne ovat nyt
      luettavissa.

      Sinähän tiedät, että Bloggeriin ei voi palauttaa poistettuja kommentteja. Sanon tämän vakuudeksi, jottet syytä minua nyt kommenttien palauttamisesta. Kommenteissa on lisäksi kellonaika , jolloin ne on alun perin kirjoitettu.

      Poista
    4. Tulkitsen lisää. Koetan tuossa siis sanoa, että mikäli minä olisin poistanut kommenttisi, en voisi palauttaa niitä. Poistettuja kommentteja ei nimittäin ole missään. Vain roskapostiin itsestään menneet kommentit voi palauttaa, kun vain huomaa ne. Yleensä en tutki kommenttien taustoja, joten en huomaa kadonneita kommentteja, ellei joku huomauta niistä.

      Kommenttien katoaminen harvoin johtuu siis poistamisesta. Yleensä syy on roskapostiin joutumisen lisäksi Bloggerin oma oikkuilu.

      Poista
  21. Putkiremontti on nyt valmistunut! Timpurit ja putkijullit ovat siirtyneet seuraavaan taloon. Tuntuu ihmeelliseltä, että enää ei tarvitsekaan nousta joka aamu ennen seitsemää, vaan voi nukkua niin kauan kuin haluttaa.

    Mielenkiintoista on, että Ruotsissa on nyt saatu "kontakti" etsittyyn kohteeseen. Kun katsoo lehdestä Google Mapsin kuvaa paikasta, jossa kontakti on, niin enää ei voi olla kyse muusta kuin äärettömän törkeästä maahan tunkeutumisesta. Kontaktihan on vihreällä alueella, saarten sisäpuolella!

    VastaaPoista
  22. Sellaista tuli mieleeni, että kun suomalaista talouspolitiikkaa kutsuttiin tekemään mies Ruotsista, niin eikö voisi ajatella, että myös puolustusvoimiemme johtoon ottaisimme ehdan ruotsalaisen. Elisabeth Rehn kun aikanaan kauhistui paskalla olevia varusmiehiä, sai hankituksi kasarmien vessoihin ovet. Ruotsalainen sotilaspoliittinen neuvonantaja järjestäisi Savett-peräpyyhkeitä ja sukupuolettomia wc-pönttöjä, sellaisia vaaleanpunaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etkös, Riku, tiedä, mikä on vessan alkuperäinen nimi. Se on eriö. Nimi viittaa suljettuun erillistilaan, jossa voi asioida intiimisti. Kyllä pöntön edessä tulee olla ovi armeijassakin. Avokakkimista voi sitten harjoitella metsäleireillä.

      Tuo ruotsalainen apu suomalaisessa talouspolitiikassa, on epäluottamuslause ennen kaikkea valtiovarainministeriölle, mutta kaikille poliitikoille tietenkin. Vaikka toisaalta, turvasihan Katainenkin ulkopuoliseen Himas-apuun, joten miksei sitten ruotsalaiseenkin voi turvata. Tosin minusta hallitus menettää tuolla lopullisesti kasvonsa.

      Poista
    2. Sinulla on nyt väärää tietoa, armeijan vessat ovat aina olleet nimeltään yhtiö. Muistan kuinka Skinnarvikin puuyhtiössä oli lautaistuimessa reikiä silmänkantamattomiin. Siinä istui monenlaista yksityisyrittäjää, ähertäjää ja muuten paskovaa rinnakkain.

      Poista
    3. Mitä putkiremonttisi päättymiseen tulee, onnittelen empatiaa tuntien.

      Itse olen evakossa ja mieron tiellä vielä lähes kaksi viikkoa, kun remontöörit piikailevat betongia ja uutta paskapönttöä asentavat.

      Poista
    4. Piikailevat tietysti, mutta oikea sana olisi ollut piikkailevat.

      Poista
    5. Kahdenistuttavat huussit muistan ja olen istunutkin. Kivoja, mutta nyt en välittäisi. Sehän on paikka, jossa kuningaskin on yksin.

      Tuntuu tosiaan uskomattomalta, että nyt saa olla rauhassa, yksikään remonttireiska ei astu enää yhtäkkiä varoittamatta sisään. Kaksi kuukautta olen elänyt vähän kuin valokeilassa. Lasku enää puuttuu. Toivottavasti tarjoilija ei kiirehdi.

      Poista
    6. Minä Mikiksen huonosta vaikutuksesta vaivuin ensin nuoruudenrakkauteeni, Saul Bellowiin. Mutta ei voinut mulkku olla välissä mainitsematta Bohumil Hrabalista, jonka koko tuotannon, kolme kirjaa, yhden pitemmän, kaksi lyhyempää, jouduin lainaamosta mukaani raahaamaan. Pettymys toistaiseksi on ollut, että toisin kuin Svejk, enkun kuninkaalle tarjoillut metrin mittainen ihastelija ei vieläkään ole käynyt paskalla.

      Poista
    7. Siis elikkä että: suomennetun tuotannon!

      Poista
  23. Lisäänpä tähän vielä tunnelmani Ylen aamutelevision katsomisesta.

    Ylen Venäjän kirjeenvaihtajan haastateltavana oli mies Putin lähipiiristä, venäläinen sotilasasiantuntija. Hän sanoi, että Venäjä ei varustaudu vain tämän vuosikymmenen, vaan myös ensi vuosikymmenten sotaan. Venäjä varustaa koko Itämeren ydinohjuksilla, jos se "houkutellaan" siihen. Varustaminen ei tällöin ole Venäjän syy. Jokainen maa, joka liittyy Natoon, on ydinohjusten kohdealuetta, sanoi mies.

    Eipä ole ihme, että Venäjä naureskelee avoimesti Ruotsin vaatimattomalle sukellusvenekohulle. Ruotsi hakee miinoja, kun Venäjä taas puhuu ydinohjuksista.

    Joskus puhuttiin liennytyksestä ja rauhanpolitiikasta. Nyt Venäjä jännittää jousta ja uhkailee ydinsodalla. Ja Carl Haglund istuu studiossa ja sanoo, että meillä ei ole mitään huolta eikä hätää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä vielä linkki tuohon Viktor Baranetsin haastatteluun aamu-uutisissa: http://areena.yle.fi/tv/2430100

      Haastattelu on kolmen minuutin kohdalla, vähän jälkeen. Kannattaa katsoa, katkelma on lyhyt, samoin uutiset.

      Poista
  24. Tein pienen tutkimusretken KGB-läisten maailmankuvaan ja toimintatapoihin. Luin Imbi Pajun Torjutut muistot.

    VastaaPoista
  25. Imbi Pajun nimi on tuttu, kirja ei. Täytyypä lukea, kun käsiini saan, vaikuttaa kiinnostavalta. Tuolla on hyvä esittely:

    http://www.like.fi/kirjat/torjutut-muistot

    Jo tuon esittelyn perusteella Sofi Oksasen yksipuoliseksi syytettyä maailmankuvaakin ymmärtää varmaan paremmin.

    VastaaPoista
  26. Nythän on niin, että avautuminen on vaikeaa ja yleensä sellaista kartan. Tässä kommentissa käytän osin sellaista kieltä, että pyydän etukäteen anteeksi. Sen tarkoituksena ei ole loukata ketään, ja toisaalta sen tarkoituksena on loukata kaikkia tasapuolisesti.

    Minua ei voi kukaan voi syyttää erityisestä neuvostoliitto- tai venäjämyönteisyydestä, enhän pidä edes eestiläisistä, puhumattakaan aitoryssistä.

    Kun professoriblogisti naureskeli taksikuskille, joka veikkasi råutsalaisten sukellusvenesirkusta mainostempuksi, keinoksi saada lisärahoitusta puolustusvoimileen, niin täytyihän sirkusesityksen myös sitä olleen. Katselin hetken aikaa ruåtsin merivoimien tiedotustilaisuutta, mutta alkoi huonon råutsinkielen ymmärtämiseni lisäksi myös upseerien degeneroitunut ja pitkätukkainen ulkomuoto ärsyttää: nuo eivät ymmärrä asioita karvakuonotaloitansa pitemmälle!

    Vastaamatta ovat jääneet kaikki kysymykset. Mitä tapahtui, miksi kaikki tiedottaminen perustui höpöhassejen spekulaatioihin?

    Sellainen epäilys, kun minulla ja aika monella on, että ryssä on hässinyt Ruotsin ja meidän aluevesillämme miten tahtoo. Tällaista ajatusta toki hillitsee tieto siitä, ettei putinin maa ole Itämerellä erityisen suuri mahti, kolme kuppaista sukellusvenettä ja mahdollisesti noita pienoissukellusveneitä.

    Ainoa johtopäätös, jonka tästä sukellusvenejahdista voin tehdä, ettei koskaan sotilasyhteistyötä Råutsin kanssa. Heh, heh, Ove, heh, heh Åke.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä: Råutsin merivoimien tiedotustilaisuus oli silkkaa påskaa.Ylimmät upseerit loistivat poissaolollaan, samoin påliitikot.

      Poista
    2. En katsonut tuota tiedotustilaisuutta, mutta käsitin niin, että operaatiota ollaan nyt ajamassa alas, ei kuitenkaan lakkauttamassa, sen luonne vain muuttuu.

      Suosittelen edelleen katsomaan tuon aamuisessa kommentissani olleen linkin, joka on hyvin lyhyt ja nopea katsoa. Siinä on kolmen minuutin kohdalla, vähän jälkeen, venäläisen sotilasasiantuntijan haastattelulausunto:

      http://areena.yle.fi/tv/2430100

      Poista
    3. Katsoin pätkän, pahuuden valtakunta edelleen. Mutta ei niiden sotavoimista mihinkään ole, jopa pöhelö Mathias Rust laskeutui punaiselle torille onnettomalla siviililentokoneellaan.

      Poista
    4. Vaan Venäjällä on ydinase. Niinhän tuo Putinin lähipiirin mies sanoi, että he varustavat koko Itämeren ydinohjuksilla, jos muut "pakottavat" heidät - jolloin mikään ei ole enää heidän syynsä. Minusta tämä on hirveää uhkailua.

      Poista
    5. Ei pidä provosoitua kun provosoidaan. Tällaisista kiihkeistä uutisista ei pidä lainkaan lukea iltapäivälehdistöä, ehkä jopa Yle on revittelyihin sortunut. Tässä yhteydessä kiitän Helsingin Sanomia, jonka tiedottaminen on ollut maltillisinta. Kun emme teidä mitäään, niin emme teidä mitään.

      Tommosia Baranovin poikia ja muita uhoajia minä lasetan vesipistoolilla päähän, kummempaa ei tarvita, kun tokenevat.

      Poista
    6. Teidä tuli kaksi kertaa, vaikka aikomukseni oli tiedä kirjoittaa. Kummat näppäimet.

      Poista
    7. Kyseessä ei ollut ollenkaan mikään iltapäivälehdistön uutinen, vaan Ylen monivuotisen ja varsin pätevän Moskovan-kirjeenvaihtajan Marja Mannisen tekemä haastattelu Ylen aamutelevisiossa.

      Poista
    8. Huonosti venäjän näissä käy. Tekevät taas taloudellisen konkurssin ja sitten niiltä otetaan ydinaseet pois. Sitten on paha uhota.

      Poista
    9. No, kunpa näin kävisi, jos kähinä tulee. Kyllä minua ainakin oikeasti pelottavat nuo Viktor Baranetsin uhkailut. Miksi hän niin sanoo asiallisessa televisiohaastattelussa naapurimaan pääkanavalle? Ei hän mikään Zirinovshki sentään ole, vaan edustaa valtiollista kantaa. Järkyttävät itänaapurit.

      Poista
  27. Ehdin jo kommentoida Kemppisellä, että sen saman selityksen sukellusvenejahdista, jota Venäjä nyt levittää, esitti minulle riikinruotsalainen Tukholmassa asuva lankomieheni heti kähinän alettua, monta päivää sitten.

    Se ei tietenkään vielä todista, etteikö siellä jotain olisi. Johan en päivystävät venäläistankkerit siinä lähellä kertovat, että jotain siellä on tekeillä.

    Mitä tulee Baranetsin uhkailuun, niin sehän on vain suoraan ja reilusti esitetty suunnitelma, että näin me tehtäisiin jos Natoon menette. Mitä sitten? Niitä ohjuksia on jo tuossa itärajan takana aika liuta. Viekööt vain ne merelle, niin ovatpahan kauempana meistä.

    Ei Suomi ole kriisitilanteessa turvassa, vaikka miten myötäilisimme Venäjää. Jos uhka tulee tästä suunnasta, vain faktat ratkaisevat.

    VastaaPoista
  28. Baranetsin uhkausten edessä vain tuntee itsensä tyhmäksi. Mitä se semmoinen nimittäin on, että ensin kiusaa ja ärsyttää naapureitaan, ja sitten kun naapurit reagoivat ja toivovat voivansa turvata johonkuhun isompaan, niin kiusaaja sanookin, että jos turvaatte isompaan, ammumme teitä ja kavereitanne ydinohjuksilla.

    Turvassa emme totisesti itseksemme ole. Mielellään sitä kääntyisi semmoisen isomman puoleen, joka ei hyväksy pienemmän kiusaamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurimmat uhkat ovat sisäpoliittisia.

      Työttömyyteen tuupattujen määrä, puoli miljoonaa, köyhyyteen tuupattujen määrä, liki miljoona ja heihin liittynyt keskiluokka ynnä kasvava kansalaisten vastarinta. Aseita voidaan jakaa kaikille, niitä on riittävästi.

      On vain ehkä ajan kysymys milloin haulikot alkavat puhua.

      Poista
    2. Työttömien määrä Suomessa on tämänaamuisten tietojen mukan 350 000, ei puolta miljoonaa.

      Köyhien määrästä voi esittää monenlaisia tietoja, varmaan eräällä laskutavalla jopa puolitoista miljoonaakin. Kannattaa kuitenkin korostaa sitä seikkaa, että Suomessa tulonsiirrot pudottavat määrän alle puoleen. Köyhyysriski ilman tulonsiirtoja on Suomessa hieman EU:n keskitasoa (25 %) korkeampi, tulonsiirtojen jälkeen keskitasoa (17 %) matalampi.

      Poista
    3. Hei,
      ei noita laskelmia kannata tehdä.

      Laskukoneet pois käsistä, nyt pitää asettua toisten ihmisten asemaan ja tilanteeseen. Turha pullistelu pois. Hyvin monet suomalaiset elävät todella suurten vaikeuksien ja ahdingon keskellä. Monenlaista tukea ja apua tarvitaan. Oikeasti.

      t. Yks joka on ojentanut auttavan kätensä

      Poista
    4. Täällä toinen. Olen ollut sekä autettu (opintolainan takaisinmaksuaikana) että auttaja.

      Meinaat sitten, että liioiteltuja lukuja työttömyydestä ja köyhyydestä saa esittää, mutta niitten oikaiseminen on turhaa naksutusta? Ihmisten vaikeuksia en ole tietääkseni kieltänyt.

      Poista
    5. Tuosta 350.000 tilasto työttömät puuttuvat ikuiselle karenssille ajetut, työvoimapoliittisessa toiminnassa mukanaolevat + muut työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ( ei eläkeläiset). Ne kun lasketaan mukaan niin päästään yli puoleen miljoonaan. Meillä on ollut 300.000 - 500.000 työttömän reservi 1970-luvulta lähtien. Vasta 1990-luvulla työttömät eivät lähteneet mihinkään vaan jäivät tänne, sitä ennen suomalaisten maastamuutto on ollut massamuuttoa naapurimaihin tai muualle. Onko norjalaisten tai ruotsalaisten pitänyt koskaan lähteä töiden perässä muualle?

      Suomi ei ole ollut oikein koskaan samankaltainen hyvinvointivaltio kuin muut pohjoismaat. Yritystä on ollut, ja nyt suunta on jo huolestuttavasti ihan toinen.

      Poista
  29. Mikäs meidän on tässä ollessa, turvallisesti suuren ja mahtavan naapurimme kyljessä vaikka vastassamme olisi koko maailma.

    Pitää vaan osata katsoa asioita monista eri vinkkeleistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämähän Suomen metodi on ollutkin toisesta maailmansodasta lähtien ja siitä löytyy suomettumisen kova ydinkin. Tästä näkökulmasta se on hyvin järkevää toimintaa ja sellaisena sen itsekin koin jo 70-luvulla.

      Se on paasikiviläistä reaalipolitikkaa ja Juho Kustin oppi oli, ettei meidän ikinä pidä asettua sotilaallisesti Venäjää vastaan. Kekkonen sen sisäisti, mutta nyt se oppi tuntuu hieman haalenneen...

      Voihan olla, että ajat ovat pysyvästi muuttuneet, tai sitten ei.

      Poista
    2. Meidän ei pidä asettua sotilaallisesti Venäjää vastaan, mutta entä jos Venäjä asettuu muuta maailmaa vasten? Ja uhkailee meitäkin?

      Ja muu maailma asettuu meitä vastaan. Sellainen on opportunistin osa.

      Poista
    3. Toistan mitä kirjoitin Kemppilässä: Venäjän näkökulmasta puheet Suomen (ja Ruotsin) liittymisestä Natoon ovat vakavaa voimatoimilla uhkailua.

      Tämän toteaminen ei ole kannanotto siihen, että pitäisikö meidän liittyä Natoon vai ei. Mikäli me liitymme, Venäjä asemoi meidät vihollisen leiriin ja toimii sen mukaan.

      Silti asia ei ole selvä silloinkaan, jos emme liity. Venäjän sotastrategit laskevat tarkasti kykenemmekö estämään mahdollisessa kriisissä Naton joukkojen hyökkäyksen alueemme kautta.

      Tästä tässä on kyse ja ainakin tähän asti päättäjämme ovat sen näin ymmärtäneetkin. Sitä tarkoittaa uskottava puolustus.


      Poista
  30. Mukava lisämauste tiedustelusoppaan on se että mainittu R/V Logachev offshore tutkimusalus on CGGE Internationalin (USA) charter alus jonka sijoituspaikkana on Venäjän Kaliningrad. CGGE sivuilta löytyy tarkat speksit piirroksineen aluksen varustuksesta ja toiminnoista.

    Ruotsi asema signaalitiedustelussa Naton hyväksi on verraten hyvä syy venäläisten urkinnalle varsikin kun 80 % venäläisestä tietoliikenteestä kulkee Ruotsin kautta. Sehän mahdollistaa myös sisäisen urkinnan.

    Saksan vaikeneminen koko jupakassa saattaa liittyä siihen ettei ole kovikaan kaukaa haettua että Itämerem kaasuputken kylkeen on ujutettu valokuitukaapeli venäläisen tiedon viemiseksi toista reittiä maailmalle.

    Venäläisten ”ydin -uhkailu” liittyy Suomen ja Ruotsin toimiseen Naton asiamiehenä. Aseman torppaamiseen sopisi hyvin jos venäläiset ostaisivat TeliaSoneran.

    VastaaPoista
  31. Lähdenkin tästä kirjamessuille kuuntelemaan, mitä Blogiprofessori kertoilee maailman menosta. Tilaisuus alkaa klo 14.30.

    VastaaPoista
  32. Päinvastaisista kaavailuistani huolimatta joudun katkaisemaan pitkäaikaisen perinteen: en pääse kirjallisuusmessuille, joilla viime vuonna kävin elämäni ensimmäistä kertaa.

    VastaaPoista
  33. Minäpäs lopetin kirjamessuilla käynnin jo ennen kuin sen aloitin.

    VastaaPoista
  34. Minäpäs olen kirjamessuilla! Palaan astialle jahka kotiudun illemmalla. Älkää tyhjentäkö messuakkujanne. Kirjoitan tunnelmista jutun illan suussa.

    VastaaPoista
  35. No sitä se tiesi, Iineksellä treffit Tapsan kanssa blogiprofessorin yleisössä!

    VastaaPoista
  36. En bongannut Tapsaa, oli tilaisuus lukea kommentit vasta kolmen aikaan, jolloin Kemppisen tilaisuuskin oli ohi. Mutta siis, ilmeisesti olemme olleet samassa tilassa! Kyllä siellä varmaan muitakin bloggaajia oli. Täytyy kyllä sanoa, että samaan aikaan olleessa Donnerin haastattelussa ihmisiä oli vielä enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten kommentistani huomaa, olin tunnin myöhässä!

      Vasta paikan päällä huomasin, että Kemppisen esitys olikin jo klo 13.30. Näin kyllä äijän sitten Art Housen ständillä.

      Mutta samaan aikaan olemme siellä siis Iinukan kanssa pyörineet - tuhansien muiden tavoin. Täytyykin ottaa luuppi käteen ja tutkia joukkokuvaa, että olenko siellä jossakin.

      Poista