5.1.2018

Vääryys ja vilppi?




"Noin minäkin lähdin Ruotsiin tienaamaan opiskelurahaa talveksi, kun ei ollut mitään opintotukia eikä asumistukia opiskelijoilla. Ei mieleen tullut silti edes pyytää saati toivoa valtiolta ilmaista rahaa ja elatusta. Itse kaikki omat rahansa jostain takoivat. "


"Ja sisko jäi Ruotsiin, töihin, opettamaan alakoululaisia, tienasi hyvin, osti käytetyn auton, jolla hurautti sitten Suomeen, näyttämään äidille sitä ihmettä, omaa autoa. Meni sitten Saksaan, jälleen ihan omalla rahalla, otti lainaa ja opiskeli vähän lisää, meni naimisiin, ja jäi sinne, töihin."


"Tuntuu niin kummalliselta nämä Racinen naukumiset jonkin alle viiden prosentin pienennysuhan vuoksi. Panisi kätensä ristiin ja kiittäisi valtiota saamistaan yhdeksän vuoden rahoista." (Iines)



Se siskon Ruotsista ostama auto oli taivaansininen Opel Kadett Coupe, ja löytyi sen sisään sulhanenkin, miesten mies Saksasta. Miehen isä oli joskus käynyt Lapissa sotimassa ja jättänyt sinne toisen kätensä olkapäätä myöden. Lempeä ja huumorintajuinen ukkeli. 

Näinä hippiaikoina Ruotsissa oli tavaton määrä ulkomaalaisia työntekijöitä, turvapaikanhakijoita ei ollut, ainakaan heistä ei kirjoitettu. Mutta joka puolella vilisi jugoslaaveja, pakistanilaisia, lähi-itäläisiä, neekereitä,  eurooppalaisia, Slussenin sissejä ja mustalaisia - kaikki viimemainittuja lukuunottamatta töissä hyvinvointivaltiossa, jossa työtä riitti kaikille ja vieläpä hyvällä palkalla. Minäkin vaihdoin lennossa työpaikkaa hotellin respasta tavaratalon varastoon plockareksi, jugoslaavien sekaan. Jugoslavkan kanssa kävimme tupakalla ja paransimme maailmaa. Ja teimme töitä huhkimalla ja kirjaimellisesti otsa hiessä. 

Kaikki te, jotka kauhistelette töitten perässä muuttoa oman maan rajojen sisäpuolella, lukaiskaapas tämä Helsingin Sanomien artikkeli. Muistuttaa aika paljonkin meikäläisen puuskahdusta yllä olevassa sitaatissa ja muualla blogissa.

En paasaa tämän enempää aktiivimallin herättämästä osin hysteerisestäkin keskustelusta. Enkä näe kansalaisadressia taisteluna tulta päin, vaan hivenen turhana öyhäämisenä. - Itse siellä olleena, muuttoon valmiina, jos tarvitaan. 

Mitään et voi ottaa mukaasi, kun täältä lähdet, joten  muutto - pieni kuolema - on hyvä paikka tehdä elämänsä ja omaisuutensa inventaaria ja miettiä, kannattiko sitä satojen tuhansien eurojen omistusasuntoa pykätä sinne Toholammin korpikuusikkoon ja istua odottamaan, josko joku tulisi tarjoamaan koulutusta vastaavaa mieluista työtä omasta kunnasta. 

Ja siunatuksi lopuksi, ovathan ne hallituksen herrat kai itse perkeleitä, joten veisatkaamme yhdessä Erkin kanssa tämä kaunis virsi.


(Ensimmäinen valokuva
(Keskimmäisessä kuvassa sisko Ruotsin Huddingessa. Jos joku kaipaa kuvaa minusta Ruotsin-aikana, niin kurkistakoon tänne. Olen se ynseän näköinen ylväs leidi.)
(Alakuvassa siskon ja samalla meidän koko perheen ensimmäinen auto ja siihen löydetty sulhanen. )

109 kommenttia:

  1. Kaksikymppisenä tai vähän yli, on erilaista lähteä kuin vanhempana. Usein se tarkoittaa sitä, että perhe jää, isukki tai äityli lähtee. Heikosti palkattuja osa-aikaisia töitä on myös eri asia tehdä nuorena kuin kypsässä iässä.

    Ei silti, ovathan kansanedustajatkin usein lähteneet toiselta puolelta maata Helsinkiin tyhjän pantiksi, kattoon syljeskelemään ja ryyppäämään. Kortti välillä lähtee rattijuopumuksen tai ylinopeuden vuoksi, mutta se ei haittaa, koska taksiseteleitä on rajattomasti.

    Valittaa täytyy totta
    ja surra suuresti

    VastaaPoista
  2. Kyllä Ruotsissa aikoinaan oli yhtä lailla vanhempia suomalaisia ihmisiä töitten perässä, kokonaisia perhekuntia löi laudat maaseututalojen oville pönkäksi, pani pellot kesannolle ja eikun Ruotsin tehtaisiin töihin.

    Meillä oli opettajakunnassa useita opettajia muualta kuin paikkakunnalta. Pari kolme tuli Tampereelta päivittäin, pari Nokialta, yksi Porista, useita tuli lähikunnista, yksi Turusta. Sanoisin, että hyvä jos puolet oli paikallisia. Tämä työn perässä meno on aina ollut koulutetuille kansalaisille jokseenkin selvää. Ja myös se, että virka ei ole suinkaan ikuinen eikä varma.

    Opettajat ovat olleet paljolti myös vuosi kerrallaan palkattavia tuntiopettajia, jolloin jatkosta ei koskaan voinut olla varma - tämä jo kahdeksankymmentäluvulta lähtien ja kuulemani mukaan jo seitsemänkymmentäluvulta.

    Minulle siis työn perässä muuttaminen on fakta, ollut aina. Oli ikä ja perhetilanne mikä tahansa. Asioilla on tapana järjestyä parhainpäin, kun suhtautuu asioihin rauhallisesti.

    VastaaPoista
  3. Jos meillä ei ole varmaa tietoa siitä, kuinka tulee käymään, lähtekäämme siitä, että kaikki menee päin seiniä.

    Hippisukupolvi ylvästeli ennen siitä, että sai aikaan lakien ja tapojen muutoksia, sosiaalisia parannuksia. Nyt huutavat sitä, kuinka asioiden parannukset on otettava pois, koska ne eivät enää koske heitä.

    Samommeko me oikeasti työttömille, että menkää jonnekin, vaikka Ruotsiin siitä!

    Keplottelijoita aina on, mutta työttömien ikäluokat ovat yhteiskunnan tuotos. Kun eivät nuorena saaneet töitä, eivät siihen yli kolmikymppisinä tai peräti yli nelikymppisinä enää opikaan.

    Tämä on paska maa, jossa mielisairaille ei ole hoitoa, heidät on pakotettu kadulle, työttömille suunnitellaan oikein hallituksen toimesta kiusaamista ja vanhukset heitetään ulos kodeistaan. Kansaneläkkeellä olevat vanhukset tuskin syövät mitään.

    VastaaPoista
  4. Työn perässä muuttaminen tulee varmasti lisääntymään. Vaikka tällaiseen muuttoon liittyy kaikenlaisia väliaikaisia hankaluuksia, en koe sitä ongelmana - ellei sitten pysyvämpiä työsuhteita hävitetä kokonaan.

    Sen sijaan paljon suurempi ongelma on se, että osa ihmisistä ajattelee ja on itse asiassa tottunutkin siihen, että yhteiskunta ottaa yksisuuntaisesti vastatakseen ihmisistä, joilla ei ole työtä / jotka eivät hakeudu työhön. En mitenkään syytä / syyllistä ihmisiä, jotka ovat jääneet työelämän ulkopuolelle, koska syitä on lukuisia.

    Silti tulevaisuutta on vain yhteiskunnilla, joissa on tarjota työtä ja joissa työnteko kannattaa. Ajattelen kauhulla muutaman vuosikymmenen päähän, jolloin nykyinen yhteiskunnallinen tilanne voi pahimmassa tapauksessa näyttäytyä saavuttamattomana utopiana kansainvaellusten ja Euroopan väestön ikääntymisen myötä. Väkeä riittää, mutta ei välttämättä taitoa hoitaa töitä, joita on tarjolla. Toivotaan, ettei kehitys tähän suuntaan ole aivan mahdotonta.

    VastaaPoista
  5. Ainahan on menty sinne, mistä löytyy elanto. Sillä tavallahan Suomikin on aikoinaan asutettu, Amerikatkin ihan lähihistoriassa, omastakin suvustani molemmin puolin asutaan siellä yhä.

    Minunkin vanhempani muuttivat kotikylästään ensin Oulujoen varteen voimalatyömailla, sitten Kainuun korpeen kaivoskylään. Perheestämme jokainen lapsi lähti muualle, sukulaisperheistäni monet muuttivat Ruotsiin pysyvästi.

    Onkohan yhteiskunnan rappion merkki, kun jämähdetään paikalleen nuoresta pitäen ja vaaditaan, että joku muu on velvollinen tarjoamaan heille kohtuullinen elanto kehdosta hautaan?

    VastaaPoista
  6. Hippipolvi tuskin lie katkera, "koska heillä ei ollut mitään", ja jälkipolvilla on. He itsehän nämä tuet ovat jälkipolville pykänneet: sosiaalidemokratia ei ollut heille vain käsite, vaan käytäntöä. He kaatoivat kuvat ja oikeistoporvarismin, vahvemman vallan.

    Tämä on sitä tulosta, jota nyt maistelemme itsekin hämmentyneinä antien runsaudesta ja ymmärtäen, että jossain on kuitenkin säkin pohja ja ihmisen oman elämänvastuun rajat. Näyttää nyt vain vähän pahalta. Puhumme eri kieltä kuin lapsemme lapset, joilla usein ei ole muuta vastuuta kuin käsitys siitä, että mikään ei ole oma vika, ja kaikilla on oikeus saada elatus taikaseinästä. Ja jos etuuteen kajotaan, se on ihmisoikeusrikos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä: Jos ajatellaan globaalisti, niin kuin Vesa kommentissaan, kansainvaellusten lisääntyminen on suuri ja todellinen uhka myös Euroopalle, jossa itsessään työt elävät valtavaa muuttumisen aikaa.

      Ennen puhuttiin teknisestä vallankumouksesta, joka muutti kaiken, niin kuin tiedämme. Työtä tuli valtavasti lisää, ihminen erkani irti maasta ja siirtyi kaupunkiin. Nyt ihminen on tehty tarpeettomaksi työntekijäksi, koneet ja tietotekniikka, tekoäly ja robotiikka pystyy jo nyt hoitamaan monet työt.

      Miten tässä historiallisessa rytinässä voidaan edes kuvitella, että ihmisellä on edes oikeus johonkin elämäniän pysyvään paikkaan - se on jopa mahdoton ajatus tulevaisuuden visioissa - tai verovaroilla elämiseen syntymäsijoillaan, kun työt ja tehtävät vaeltavat ennen pitkää niin kuin kansainvaeltajatkin. Sinne on mentävä, missä on elanto. Muut ovat jo lähteneet sijoiltaan, ja tulossa tänne, harvenevista töistä tappelemaan tai elätettäviksi. Näin se nyt vaan menee.

      Poista
    2. Ennen kesätöitäkin löysi melko helposti.
      Viime kesänä työpaikallani tarvittiin uutta autonkuljettajaa nopeasti sairaslomasijaiseksi kesäksi. Se olikin hankala homma nopealla aikataululla. Vaatimuksena oli sellainen määrä erilaisia diplomeja, ettei sellaisia monella nuorella opiskelijalla ole.
      Ennen hommaan olisi riittänyt abc-ajokortti.

      Poista
    3. Kaikki työt ovat vähentyneet, kesäpaikatkin nuorilta. Johtuu myös siitä, että säästösyistä töitä jätetään yksinkertaisesti tekemättä, esimerkiksi kaupungin töitä,

      Teitä ei enää hoideta, asvaltissa on kammottavia reikiä keskellä kaupunkia, kuoppia ei korjata eikä päällystetä, talvisin ei joka myrskynkään jälkeen aurata, vaan keskellä kaupunkia ajo on kuin perunapellolla ajoa, niin kuin täällä Satakunnan kaupungeissa tilannetta tuskaillaan.

      Poista
  7. Sivupalkista lennähti mieleeni, että monikohan katugallupissa tietäisi mikä on kafferi?

    Älyttömyyksiin menee tämä poliittinen korrektius. Pikkuporvarillinen nipotus on näköjään häviämätön luonnonvara - kohteet vain vaihtuvat.

    Asiasta toiseen samanlaiseen: kun punavihreä eliittimme on kiivasti väittänyt, ettei ole mitään "toista ääripäätä" - on vain ne saatanat natsit - niin ikivihreä toteemi Ville Komsi nimesi sen toisen ääripään: anarkistikusipäät.

    Taputin karvaisia käsiäni. Jollakin on sentään vielä järki ja moraali tallella. Kaduillamme rähisevät uusnatsit ja anarkistikusipäät, enkä todellakaan halua samastua kumpaankaan ryhmään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaan, että suurin osa ei tiedä "kafferia". Minunkin piti kurkistaa tarkka merkitys.

      Tuo on kuitenkin toimittajalta ja kieli-ihmisiltä väärin sanottu, että "rasistinen linnunnimi". Ei rasismia ole siellä, missä ei ole motiivia haukkua jotakuta.

      Eniten kuitenkin huvitti selittely "häädön" merkityksestä. Ei liity turvapaikanhakijoiden häätöihin. - Että tämmöistäkin pitää rasisminmetsästäjille vakuutella. Muistuttaa tasoltaan Aku Ankan alastomuuskohua.

      Poista
    2. On olemassa myös kafferiluhtakana. Miten tämä sitten saa olla?

      Ja on vielä kafferipuhvelikin, mutta tässä Nisäkkäiden nimistötoimikunta on valppaasti hereillä, se on ehdottanut kafferipuhvelin nimeämistä afrikanpuhveliksi.

      Poista
  8. Minä olen kafferit tuntenut pikkupojasta asti. Ei ole tarvinnut guuglata, kun kotona on opetettu. En sen enempää tähän viitsi sanoa, paitsi että islam armahtaa paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiesin kafferin mustien - minulla oli mielikuva afrikkalaisista - halventavaksi nimitykseksi. Halusin kuitenkin tarkentaa asian ja sen historiataustaa. -Joku muu olisi tuossa tilanteessa voinut kyllä sanoa tietävänsä sanan merkityksen. 

      Minulle ei kotona opetettu kafferia. Isä opetti kyllä hävyttömiä loruja, kuten haittuma roosaa, bismai roosaa, iso vaiski otsiko, pikku vaiski kutsiko. Mutta sitä kafferia ei opetettu eikä niillä lakeuksilla mustalaista tummempaa nähty.

      Poista
  9. "Kafferi!"?? Tuli kiire googlaamaan, vaikka Iines sitä jo esitteli. Sain saaliiksi seuraavan tiedon: "Kafferia pidettiin yleisesti oppimattomana ja hidasälyisenä olentona, jonka ei katsottu soveltuvan älykkyyttä vaativiin tehtäviin."
    Ai vai niin, ei tarvitse olla black. Olenpahan nyt vähän viisaampi kafferi. Yleensä hirvistelen sitä tiedon puutetta, johon joka päivä jossain yhteydessä pääni kolahtaa. Sitä koettaa todistella itselleen, että ei kaikkea VOI tietää. Ja tottahan se on. Asiat lisääntyvät päivä päivältä samaa tahtia kuin uudet kokemukset. Sanasto kasvaa. (Pieni hymypoika, joka on vähän yli vuoden, käväisi kylässä. Oli oppinut ensimmäisen sanan. Vanhemmat iloitsivat. Sana oli: KAKKA. Paljon on pienellä vielä oppimista.)

    Työtä on kaikki mitä teemme. Jo pelkkä eläminen on työtä. Joskus hyvinkin raskasta. Oppiminen on työtä. Opettaminen on työtä. Mielestäni jokainen joka jaksaa elää elämänsä loppuun asti, on sankari. Elämme aikaa, jolloin raha määrää asioita. Vaikka olisi kuinka rikas mieleltään, ihminen voi olla köyhä. Ja päin vastoin. Tasan ei käy onnen lahjat, vaikkei rahaa olisikaan. Telkassa oli hyvä todellisuuteen perustuva elokuva naisesta, joka halusi intohimoisesti esiintyä laulajana, koska rakasti musiikkia. Hänen suustaan tuli viisaus: Rahalla ei ole väliä, jos sitä vain on.

    Muuten: Olen edelleen sitä mieltä niin kuin moni muukin, että kansalaispalkka olisi ainoa järkevä kaikenmaailman tukien ja avustusten sijaan. Se olisi sellainen, jonka avulla pysyy hengissä, mutta sen päälle voisi kukin voimiensa mukaan tienata niin paljon kuin haluaa omalla työllään.

    Kovin halpaa ja vähäistä on antini tänne, sorry. Tietoni maailman asioista on horjuvaa. Mutta sen vielä sanon, että en voi ymmärtää sitä, kun olen kuullut valitettavan: "On väärin, että miehen pitää mennä muualle töihin, jättää kotinsa, lapsensa ja vaimonsa!"
    Eikö se voisi ottaa lapsensa ja vaimonsa mukaan? Amerikassa oli ainakin yhteen aikaan sellainen tapa, että talokin otettiin mukaan. Ei muuta kuin pyörät rakennuksen alle. Tai tekee talon elementeistä. Ne kun purkaa ja panee palat uudestaan paikoilleen, niin siinähän se on: oma koti! Suunnittelua vaan tarvitaan nykyisin taloa pystytettäessä.
    Kun oltiin kerran Amerikassa ja ajettiin maanteitä, meidät ohitti valtavan suuri rekka, jonka kyydissä oli ihan valmiilta näyttävä omakotitalo! Se oli kuulema siellä bisnestä. Voi olla vieläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis bisnestä se, että valmistettiin valmiita taloja, joita saattoi kuljettaa sinne minne mieli teki. Nykyisin on kuulema muotia pienet talot. Niitä olisi helppo kuljettaa.

      Poista
    2. Olen kuullut sanottavan, että työ on kohta niin arvokasta, että sitä pitää ostaa, jos haluaa jotain tehdä.

      Poista
    3. Lopuksi. Minua pelottaa tulevaisuus niitten pienten palleroisten takia, joita näkyy nousevan kuin kukkia niitylle.
      Me, sinä ja minä, olemme saaneet elää rauhallista aikaa (omassa maassamme), ei sotaa, ei puutetta, kaikkia autetaan, koulunkäynti ilmaista, etc muita hyviä asioista, en jaksa edes luetella, mutta kuinka kauan tätä ihanuutta kestää? Miten nämä pienet palleroiset tulevat toimeen meidän jälkeemme, kun näyttää siltä että elämä käy päivä päivältä vaikeammaksi, sekaisemmaksi, jopa julmemmaksi. Kansakunnat sekaantuvat keskenään, uskonnot taistelevat toisiaan vastaan, jumalat sotivat, kivitetään ihmisiä, pommit räjähtelevät, lentokoneet tippuvat... raha, raha, raha määrää, minä, minä, minä itsekkyys lisääntyy...

      Mutta jospa nuo palleroiset ovat viisaampia kuin me. Tekisivät maailmasta avaruuden parhaan paikan!

      Kuukin etenee maapallosta.

      Poista
    4. Mutta ei kannata surra. Luonto on ihmistä viisaampi ja voimakkaampi.

      Poista
    5. Taisin tehdä nyt "rikuset" tai "mikikset". Nyt olen kuin tyhjä kaivo. Hyvää yötä. Onnellsta uutta vuotta 2018!

      Poista
    6. Kansalaispalkasta en osaa sanoa mitään, ainakin epäröin sitä. Minua vaan tympäisee se ajatus, että kaikkeen Suomessa lätkäistään maailman kovin veroprogressio.

      Näin kansalaispalkkaa eivät siis saisi kaikki, vaan osa pääsisi jälleen saajiksi, osa maksajiksi. Minusta se ei ole demokratiaa. Ei etenkään, kun maksajapuolella olevia pidetään ahnehtijoina ja muutenkin kamalina ihmisinä.

      Poista
    7. Aivan oikea huomio, Iines. Saajat ja maksajat. Saajat ovat tyytymättömiä saamaansa rahaan, sitä pitäisi olla enemmän.
      Maksajia kadehditaan ja syyllistetään. Mikä ero näillä ryhmillä on, eli miksi he poikkeavat toisistaan? Voisi jakaa laiskoihin ja ahkeriin. Mutta onko se oikein? Jokin ääni kuiskii mielessä, että se ei ole oikein. Mikä meitä ihmisiä oikein riivaa?
      "Otsansa hiessä heidän on työtä tehtävä!" Lentävä lause.
      Kumpaa ryhmää se tarkoittaa?

      Olin vielä lapsi kun vakavalla äänellä kysyin kotiväeltä: miksi toiset on rikkaita, toiset köyhiä? Olin huolissani asiasta. Jotain sain vastaukseksi, jota en ymmärtänyt (vanhempani olivat valveutuneita kansalaisia, heidän selitystään en ymmärtänyt. He ainakin tulivat toimeen ahkeruudella ja neuvokkuudella, nyt jälkeenpäin ajatellen.

      Muistan senkin kun vielä kotona asuessa (lähdin maailmalle n. 19 vuotiaana) olin vakaasti sitä mieltä, että vähintäänkin eläkkeitä pitäisi maksaa sama määrä jokaiselle. Sen jälkeenhän ei tarvitse mennä töihin. Nyt kyllä ymmärrän, että taisi olla harhalaukaus sekin.
      Kuka keksisi sellaisen metodin, että jokaisella ihmisellä olisi sama mahdollisuus opiskeluun ja ammatin hankkimiseen, jossa maksettaisiin palkka, johon voisi olla tyytyväinen. Ei varmaan kukaan. Sillä eikö meillä Suomessa olla jo sillä tiellä. Vaikkakin se hautautuu aina jossain vaiheessa ongelmiin. Kaikki eivät pääse opiskelemaan sinne, minne haluaa pyrkiä. Paikkoja on liian vähän. Ja jos niitä lisättäisiin, sen alan työtä ei riittäisi jokaiselle.

      Kyllä se taitaa olla niin, että jokainen pärjää kykyjensä mukaan. Rikkaiden vanhempien lapsilla on etuisuuksia joita kaikilla ei ole. Toisaalta. Puhuin viimeksi jotain taiteen alalla työskentelevistä. Annoin ymmärtää että he ovat itsensä varassa. Ja niin varmaan ovatkin. Taiteen tekijäkin saattaa onnistua, jopa rikastua, jos on hyvä taiteessaan, ja jos on varakkaasta kodista tai on osannut valita rikkaan puolison. Tärkeintä kuitenkin hänelläkin on oma osaaminen. Ja suhteet.
      Suhteet "tärkeisiin" ihmisiin on nykyään, ehkä aina ollut, tie, joka vie eteenpäin. Esim. (kerrotaan), että Sibelius, joka on harvoja kansainvälisiä taiteilijoita Suomessa, sattui tutustumaan Saksassa henkilöihin, jotka avittivat häntä suuresti niin että hän sai kansainvälistä kuuluisuutta. Kerrotaan myös, että kun Sibelius kuoli, hänen vaimolleen jäi suuret velat maksettaviksi puolison kuoleman jälkeen. Ei rahavuoria niin kuin olisi ollut aihetta odottaa. Mistä se johtui, on varmaan kaikkien tiedossa.

      Poista
    8. Liisu, minä luulin pienenä, että sitä vaan on köyhiä ja rikkaita, ja tunsin myötätuntoa kumpiakin kohtaan, ja varsinkin tietysti köyhiä - näin viaton lapsi aina tekee.

      Enemmän minun ajatuksiini vaikuttivat adjektiivit, joilla hahmoja kuvattiin: armelias rikas, kärsivä köyhä, kaunis ja hyvä prinsessa, ilkeä noita, ahne mies, nokkela poika, ovela kettu, tyhmä tyttö.

      Kaikilla on kyllä periaatteessa sama mahdollisuus kouluun, tiettyyn pisteeseen saakka. Koulutus on ilmaista, sanotaan. Mutta eihän se ilmaista ole muuta kuin lukukausimaksun osalta. Kaikki muu pitää maksaa itse, asuminen, ruoka, laskut, joita on monenlaisia. Ei opintotuki riitä siihen. Toki niillä on paremmin asiat, jotka saavat rahaa kotoa. Ystäväni sai tililleen säästetyt lapsilisät ja auton lähtiessään opiskelemaan. Minä en voinut saada mitään, ja tiedän kyllä mitä on nälkä ja kämppiksen kinkkusiivujen varastaminen.

      Ehkä se, että on itse pärjännyt vaikeuksien kautta aiheuttaakin sen, että uskoo ihmiseen ja häneen omiin kykyihinsä. Ja tätä kautta uskoo myös lähimmäiseen ja edellyttää häneltäkin yrittämistä.

      Poista
    9. Tervetuloa kerhoon, Liisu. Mikiksen ja minut erottaa siitä, että hän on se taiteellisempi ja fiksumpi.

      Poista
    10. Riku, mikis on mikis. Ei ole yhtään samanlaista ihmistä, ja Riku on Riku, ei ole yhtään samanlaista ihmistä. Samantapaisia voi olla, mutta jopa identtisissä kaksosissa on eroja. Mutta
      ihmiset ovat samanarvoisia. Sen huomaa jo kun katsoo ylimmän kerroksen ikkunasta kadulla tallaavia ihmisiä. Mitä korkeammalta katsoo, sen pienemmiltä pisteiltä kaikki näyttävät. Terve itsetunto on hyvä, se auttaa ihmistä. Mutta meillä tuntuu olevan sama vika, näemme toisissa enemmän kuin itsessämme. Mutta yksi hyvä puoli on siinä, että teemme sen vilpittömästi, ilman kateutta. Ja kaiken lisäksi olemme sitä mitä olemme, emmekä syyllistä siitä toisia.

      Se, että näkee hyvää toisessa ja kertoo sen, on jo arvostettava asia!

      Poista
  10. Peter von Bagh muistelmissaan kirjoittaa siitä kun naapurin setä, vauras ja pöyhkeä, oli ostanut hienon valkoisen veneen. Se kellui laiturissa. Petteri, silloinvielä alle kouluikäinen, kirjoitti veneen kylkeen P A S K A. Äijä suuttui ja manasi, ihmetteli kuka huligaani sen oli tehnyt. Häntä se ei osannut epäillä kun Petteri oli niin pieni.

    Ps. Sai sitten myöhemmin selville että Peter se oli kumminkin ollut. Äidin piti tulla apuun ja haukkua puolestaan se ukko että käy lasten kimppuun... Peter kirjoittaa: Tästä kirjoituksesta katson kriitikonurani alkaneen.

    VastaaPoista
  11. Olette siis sitä mieltä, että kaikki yli 50-vuotiaat, jotka ovat viime vuosien aikana joutuneet työttömiksi (noin 100.000) ja ovat veronmaksajina kustantaneet hyvinvointivaltion nuoremmille sukupolville (1970-luvun jälkeen syntyneille) joutavat lähtemään maasta? Köyhiä vanhuksia tässä maassa ei enää paapota!

    Nuorempien sukupolvien kannattaa muuttaa muualle, ja koska ovat hyvin koulutettuja ja osaavia sekä kielitaitoisia, ovat kysyttyä työvoimaa. Kiitos hyvän suomalaisen koulutuksen ja veronmaksajien, heitä ei tarvitse tulomaan tarvitse kouluttaa, saavat ilmaiseksi koulutettuja työntekijöitä.

    Tänne jäävät vanhukset, vaivaiset ja vähäisesti koulutetut. Verokertymä hupenee olemattomiin, kun kaikki palkat painuvat yhä alemmas ja yrityksille on tarjolla valtion kustantamaa halpatyövoimaa. Näkymät ovat suorastaan valoisat, joillekin. Harvoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äläs nyt, Anonyymi, kiirehdi asioiden edelle! Ei tässä kukaan ole sellaista halunnut määrätä, sikäli kuin minä näitä kommentteja tässä ja jo edellisessä keskustelussa tulkitsen.

      Jokainen työtön on oma erilainen yksilönsä, ja hänen tilanteensa on monen asian summa. Ei työttömiä voi niputtaa yhteen kasaan, kuten ei ihmisiä missään tilanteessa. Jokaisella on oma tarinansa.

      Oma kritiikkini kohdistuu tätä nyt vellovaa vaativaa ilmapiiriä ja asennetta vastaan, että vaikkei ihminen eväänsä väräyttäisi, hänen tulisi saada ikuinen automaattielatus valtiolta. Tottakai tulee saada tukea, mutta herra paratkoon ei kaiken kattavaa (ajokortti, sic!) eliniän kestävää kokoelatusta terveelle ja työkykyiselle ihmiselle.

      Olen kuitenkin sitä mieltä, että tarvitaan voimakkaita poliittisia päätöksiä ja panostuksia työpaikkojen lisäämiseen. Esimerkiksi valtion ja kuntien työpaikkoja on vähennetty vuosien varrella hirmuisesti.

      Poista
    2. Vielä, Anonyymi. Se suomalainen koulutus ei aina vastaa ulkomaan koulutusta, ja usein on opiskeltava puuttuvia osioita. Tämä siitä huolimatta, että suomalainen koulutus yleensä on laadukkaampaa.

      Sisareni joutui Saksaan muuttaessaan suorittamaan suomalaisen luokanopettajatutkinnon päälle saksalaisen opettajatutkinnon, vaikka se on suomalaista suppeampi. Mutta luokanopettajan palkka oli paljon suurempi kuin suomalaisen.

      Palkka toki houkuttaa suomalaisia ulkomaille. Ja merkittävästi kevyempi verotus.

      Poista
    3. Mitä sitten, jos vanhat itsekkäät suomalaiset ajetaan maasta ja nuoret koulutetut suomalaiset lähtevät oma-aloitteisesti?

      Silloinhan tänne mahtuvat kaikki innokkaat moniosaajat Afrikasta, Lähi-Idästä ja Afganistanista - ja Suomesta tulee monikulttuurisuuden paratiisi, oikea suvaitsevaisuuden kehto, mallimaa koko maailmalle!

      Hip hurraa.

      Poista
    4. Ongelma on ratkaistu! Toivottavasti uudet tulokkaat eivät kahmi itselleen rahaa ja omaisuutta ja kätke saalistaan, vaan ovat iloisia veronmaksajia ja auttavat toisiaan kaikissa toimissa. Ehkä veroista ei enää puhuttaisi, vaan Antamisesta. Parhaat Antajat palkittaisiin kunniamerkeillä.

      Vanhat itsekkäät suomalaiset pyrkisivät tietenkin takaisin, mutta heidät tutkittaisiin ja vain kaikkein parhaimmat, ne jotka olisivat halukkaita ryhtymään Antajiksi, otettaisiin vastaan ja he saisivat tehdä sivutöinään palveluksia uusille asukkaille. Puhdistaa vessoja ja ovien kahvoja ym bakteerisia paikkoja.

      Poista
    5. Raamatussahan on tarina kahdesta pojasta, joista nuorempi ottaa ison perintönsä ennakkona ja lähtee maailmalle rilluttelemaan.

      Siellä ulkomailla hän tuhlaa kaiken, tietysti ne ketkut petkuttavat tyhmää rikkaan isän poikaa, ja palaa surkeana ja rutiköyhänä kotiin.

      Mitä sitten tapahtuu, se on salaisuus.

      Poista
    6. Tarina tuhlaajapojasta. Kaipa tuohon tarinaan sisältyy suuri viisaus. Mikä se on, on mielenkiintoinen kysymys.

      Poista
    7. Tarkoittaisiko tarina sitä, että isä (tai äiti) antavat anteeksi lapselleen kaiken, vaikka hän olisi pahantekijä? Mutta eihän se ole totta. Mulla on yks tuttu äiti, joka pelkää poikaansa, joka käyttää huumeita, ja kiristää äidiltään viimeiset rahat. "Kerran kun katsoin häntä kun hän makasi sohvalla huumehöyryissä, toivoin että hän kuolisi", äiti sanoi.

      Tai jos se tarkoittaa että Jumala on hyvä isä lapsilleen, siis meille. Että hän antaa anteeksi rikollisellekin ja ottaa taivaaseen luokseen, jos pyytää anteeksi. No, lohdullista. Mutta miksi nämä Jumala-asiat on tehty kuin saduiksi?
      Ovatko ne ihmisten itsensä keksimiä kertomuksia? Nimimerkki Epäilijä

      Poista
    8. Kun se oma pikkuinen nenä on liian syvällä vain omassa navassa, niin käy huonosti ja hyvin monille. Useimmille. Kokoomuksen Laura, se Räty, tiesi että "vain harva suomalainen tienaa alle 2600 euroa kuukaudessa". Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan noin 70% tulonsajista tienaa alle sen. Kuinka kuutamolla nämä ovat? Kuinka kuutamolla itsekukin on? Toivon, että jokainen nostaisi nenukkansa sieltä pienestä navastaan pois, katsoisi ympärilleen, toista ihmistä silmiin ja kuuntelisi mitä todellisuus ympärillä oikeasti on.

      Poista
    9. Mistäs sinä Laura Rädynkin kaivoit jostain ullakolta esiin? Ja mitä tuo lausunto tähän kuuluu? Kai jokainen lukeva ja kirjoittava ihminen tietää, että mikä on vaikkapa Suomen keskiansio tai kansaneläke, jolla moni mummo koettaa kituuttaa.

      Kaivapa sinä nyt oma pikku nenukkasi pois sieltä kainalostasi ja avaa simmut. Lue lisää, ymmärrä!

      Poista
  12. Suomesta on lähdetty Ruotsiin elämään jo satojen vuosien ajan, mahdollisesti jo ennen kristinuskon tuloa Pohjolaan. Se on ollut lähtijöille aikamoinen ponnistus, on pitänyt jättää rakennettu koti ja raivatut pellot, ehkä karjakin. Houkuttimena ovat vaikuttaneet Ruotsin rauhallisempi sijainti ja laajat asumattomat metsäseudut.

    Nykyään on vähemmän maita, jonne voi lähteä Suomesta luottaen Herran varjelukseen ja elannon löytymiseen. Tämä johtuu siitä, että entistä harvempi uskoo koko Herraan ja siitä, että lähes kaikkialla maailmassa on jo paatti täynnä väkeä eikä töitä ole tarjolla.

    Itse en herkästi suosittelisi viisikymppiselle perheelliselle ihmiselle muuttoa toiselle paikkakunnalle työn saamiseksi. Vaikka viisikymppinen pystyisi ottamaan perheensä ja talonsa mukaansa, tulisivat kaiketi mukana myös velat. En tiedä muistatteko, mutta talon omistajat usein hankkivat sen talonsa velkarahalla. Voin omakohtaisesti todistaa, että talon myyminen sisä-Suomessa ei onnistu ihan noin vain tai ei onnistu ollenkaan, sillä kuka sen talon työttömyysalueelta ostaisi!

    Mitä tulee siihen, voiko ihminen olettaa valtion elättävän hänet ilman että eväänsä heilauttaa, asiaa voi tarkastella perehtymällä eväänsä heiluttelevien valtion virkamiesten tilanteeseen. Eläkeviroissa vuosikymmenet kansalaiset ovat pulskistuneet niissä töissä taloudellisesti siihen kuntoon, että nyt voivat jo ihmetellä miten työttömät viitsivät vielä valittaa, kun he verovaroillaan ja tykypäivillään ja organisaationmuutospalavereillaan niitä työttömiä elättävät.

    Työmarkkinatuen määrä on muuten noin 32,40/pvä (5 päivää viikossa). Työmarkkinatuesta peritään 20 % ennakonpidätystä, joten käteen jäävä osuus on 25,92 euroa/pvä eli neljältä viikolta vähän päälle viissataa euroa. Pois otettava viisi prosenttia tarkoittaa siis yhden arkipäivän työmarkkinatukea neljän viikon jaksossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aktiivimalli nykymuodossaan on tietysti raakile, mutta varmasti oikeansuuntainen. 

      Tänään HS:ssa oli kirjoitus Tanskan aktiivimallista, joka vaikuttaa toimivalta ja armolliselta yhtaikaa. Se ei heitä ihmistä tyhjän päälle, vaan käsittääkseni kaikki pidetään mukana systeemissä.

      On kuitenkin totta, että työjärjestelmän rakenne muuttuu nyt rytisten, ja myös pienen ihmisen ympyrät muuttuvat. Työt keskittyvät yhä enemmän taajamaseuduille ja pois laitoksista ja pois käsistä verkkomaailmaan, tietoliikenteellä hoidettavaksi, epäreaaliksi asiaksi. Ennen työ oli konkreettista, samoin työpaikka oli yksi ja sama, jopa eliniän. 

      Jo 2000-luvun alussa työpaikallani opettajilta vietiin tunteja ja opiskelijoille masinoitiin ns. etäopetusta, eli tietokoneilla suoritettavia tehtäviä. Tämä suunta on nyt viety pitkälle keskiasteella ja ammattikorkeakouluissa, vaikka opiskelijat vaativat opetusta takaisin. - Työn vähenemistä tapahtuu siis kaikkialla, eri tavoin, huomaamatta.

      Suomalainen asumistapa poikkeaa jonkin verran jopa eurooppalaisesta, ja se on osaltaan syy siihen, että muuttaminen on vaikeaa. Meillä kun hankitaan omistusasunto hyvin varhain, nuoret parit ottavat satojentuhansien asuntolainoja eliniäksi. Tästä tilanteesta on vaikea irtaantua, jos työpaikka menee alta ja koti sijaitsee kaukana isoista taajamista.

      Poista
    2. Ketjukolari on tietysti oikeilla jäljillä muutoista puhuessaan, mutta ensimmäinen lause kytkee tilanteen ihan liikaa tähän aikaan. Ei ennen kristinuskon tuloa ollut vielä mitään "Suomea" tai edes "Ruotsia", eikä aika varmasti mitään massamuuttojakaan nykymielessä.

      Oli vain laaja fennoskandia metsineen, järvineen, jokineen ja vaaroineen, joita erilaiset ryhmät (= perheet) asuttivat eri aikoina eri tavoin - muuttaen yleensä asumattomille seuduille paremman elannon perässä.

      Suomessahan näin on tapahtunut ihan historiallisellakin ajalla, kun esim. savolaiset kaskenpolttajat asuttivat Kainuun korvet ja jopa Keski-Ruotsin metsätkin.

      Muuttoa on tapahtunut myös toiseen suuntaan: siitä esimerkkinä oma ruotsinkielinen vähemmistömme, joiden esi-isät tulivat monena muuttoaaltona eri puolilta Ruotsia vain tuhat vuotta sitten.

      Poista
    3. On eri asia lukaista kirjoitus jostain Tanskan mallista kuin kokea sellaisen mallin soveltaminen Siilinjärvellä.

      Suomalainen asumiskulttuuri on nykyään sikäli muutoksessa, että nuoret ihmiset eivät osta omakotitaloja. Eivät nuoret ihmiset mene naimisiinkaan tai tee kovin monta lasta. Mitäpä he silloin omakotitalollakaan tekisivät? On paljon helpompi asua kerrostalossa tai rivitalossa, vieläpä sellaisessa asoasunnossa, josta pääsee kevyesti pois ja saa takuulla rahat takaisin. Tästäkin syystä omakotitalot jäävät omistajiensa käsiin. Niin kävi meilläkin.

      Poista
    4. No, korjaan itseäni, kun kytkin ajatuksissani "kristinuskon tulon" ajanlaskun alkuun. Pohjolaanhan se tietysti tuli viikinkiajan lopussa ensimmäisen vuosituhannen vaihteessa, kuten Ketjukolpatööri tietysti ajattelikin.

      Näihin aikoihin sijoittuu myös "Ruotsin" synty eli ensimmäisenä pidetään Olavi Sylikuningasta. Kyse oli kuitenkin paikallisista mahtimiehistä ja varsinainen nykyisen Ruotsin valtakunnan synty ajoittuu Kustaa Vaasaan ja 1500-luvun alkuun.

      Mutta itse asiasta olen yhä sitä mieltä, että Ketjukolaajan kuvaama muutto sopii paljon paremmin omien ruotsalaistemme muuttoon tänne kuin toisin päin.

      Poista
    5. Mitä tulee aktivointimalliin, niin näen sen hallituksen epätoivoisena yrityksenä lopettaa lusmuilu työttömyyskorvausten ja muiden tukien kanssa.

      Vaikka maassa on tietysti aivan helvetisti oikeitakin työttömiä - kaikki sympatiani heille! - niin ihan liikaa on myös näitä ossinymanneja ja martin-ericejä, jotka katsovat työttömänä olemisen saavutetuksi eduksi.

      Hallitus yrittää estää tilanteen vakiintumisen sellaiseksi, että iso osa kansaa saa tässä muodossa "kansalaispalkkaa", jonka turvin voi harrastaa kaikenlaista, myös pimeää bisnestä, erästä monikulttuurisuuden siunauksista.

      Aktivointimalli on hehtaaripyssy, joka toimii, mutta osuu ikävä kyllä syyttömiinkin.



      Poista
    6. Vastaan Tapsalle, vaikka tämäkin kommentti menee varmasti ristiin kuten ruotsalaisten muutto Suomeen ja savolaisten muutto Ruotsiin.

      Tarkoitin tosiaankin, että Ruotsin alueelle ovat suomalaiset muuttaneet uuden ja rauhallisemman elämän toivossa mahdollisesti jopa esikristillisenä aikana. Sikäli savolaisten muutto Ruotsin metsiin on vastannut nykyisten turvapaikanhakijoitten tilannetta, että usein Savosta on lähdetty Venäjän ja Ruotsin rajasotia pakoon. En tiedä mistä syystä nykyisen Ruosin alueelta on muutettu Suomeen. Sen verran olen sottaillut, että ehkä kaikki vuossatain takaiset suomalaiset eivät panneet pahakseen, että Ruotsista tuli tänne vallanpitäjiä, jotka sitten takasivat jollain tavalla edes jotenkin vakaammat olot? Ja valloittajan myötä tuli sitten väkeä, joka loi Suomemme rannoille infrastruktuuriansa sen ajan malliin.

      Poista
    7. Työttömien lusmuilusta minulla on tietysti omakohtaista kokemusta, sillä olen ollut työttömänä neljännesvuosisadan. Varmasti monet ovat pitäneet minua lusmuilijana ja pitävät edelleen vaikka minut onkin nyttemmin laitettu eläkkeelle.

      Yritin muutaman vuosi sitten saada itselleni töitä työllistämistuella, mutta niitä tukia ei saanutkaan enää. Sitten yritin päästä kuntouttavaan työtoimintaan. Siilinjärven kunnantalolle minua ei huolittu aputyövoimaksi, koska olisi mennyt niin paljon resursseja minun opastamiseeni. Minusta katsottiin siis olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Sen sijaan minut sijoitettiin puutyöpajalle maalaamaan pannunalusia. Millaista aktivointia! Pannunaluset ponnahduslautana työelämään. Tosin kaiken tämän koettuani olin lopulta valmis hakemaan sitä eläkettä.

      Poista
    8. Täällä Satakunnassa nimenomaan nuoret lapsiperheet rakennuttavat omakotitaloja. Olen sen omin silmin havainnut.

      Nimittäin kuljen paljon tämän pikkukaupungin lähimetsissä ja lenkkipoluilla luontoa kuvaamassa, normaalioloissa vähintään kaksi tuntia päivässä vuoden jokaisena päivänä. (Kesäisin vaellan länsirannikolla, jossa samanlainen tilanne.)

      Yksi jos toinenkin luontokohteistani on mennyt jyrän alle, ts. se on kaavoitettu omakotitonteiksi, joiden rakennustyömaata olen joutunut seuraamaan kulkiessani alueiden reunoilla katsomassa maisemasta katoavia lintulajeja ja kasvistoa.

      Jokaikisen talon pihamaalla näkyy nyt lapsia ja nuoria vanhempia - soma näky tietenkin. Yhtään vanhempaa ihmistä ei alueilla koskaan näy, vain lapsiperheitä, ja talot ovat kauniita puutaloja.

      En osaa sanoa, onko Satakunnan työllisyystilanne sen kummempi kuin muussakaan Suomessa, mutta kyllä täältä palveluja on karsittu, mm. terveyskeskus on auki vain arkipäivisin ja sulkeutuu jo klo 16, viikonloput kiinni, poliisi on naapurikunnassa, verovirasto samoin, ja oma pankkini siirrettiin Harjavaltaan, kauas täältä. Että tämmöinen pohjatilanne harvoin viivoin vedettynä.

      Tässä keskustassa vanhoissa rivi- ja kerrostaloissa asuu sen sijaan vanhempi väestö, usein maataloista muuttanut pariskunta, tai leskinainen. Meidän rivitaloyhtiössämme on 30 asuntoa, joista kolmessa asuu nuori lapsiperhe.

      Poista
    9. Työttömiä on erilaisia, mutta kuten yllä sanon, jokaisella on oma tarinansa eikä kaikkia työttömiä pidä niputtaa niiksi tai näiksi.

      Löytyyhän turvapaikanhakijoistakin lusmuilijoita, ja löytyy työssäkäyvistäkin lusmuilijoita, poliitikoista löytyy lusmuilijoita, demareista löytyy lusmuilijoita, porvareista löytyy lusmuilijoita. Miksi siis jokin työttömien ryhmä olisi täysin puhdas ja viaton, hyveen perikuva vailla lusmuilijoita? Katin kontit!

      Se mitä pitäisi tehdä, on kuitenkin jotakin muuta kuin aktiivimalli sellaisenaan. En osaa pitää pahana sitä, että ihminen velvoitetaan aktiiviseen toimintaan saamiaan tukirahoja vastaan, jos hän on terve ja työkykyinen. Se vaan, että toiminnan tulee olla mielekästä, ei välttämättä kivaa, váan yhteisöllisesti hyödyttävää. Vaihtoehtoja pitää myös olla. Ja koulutus pakolliseksi peruskoulun jälkeen, ehkä keskiasteenkin!

      Koulutus on kuitenkin varmin tae työttömyyttä vastaan, edelleenkin.

      Poista
    10. Porissa näyttäisi olevan liki kolmesataa omakotitaloa myynnissä, Harjavallassakin joitain kymmeniä. Kyllä hyvin toimeentulevat ihmiset tosiaan rakentavat taloja. Siitä ei oikeastaan ole mitään hyötyä sellaiselle, jonka pitäisi myydä jo olemassa oleva vanha omakotitalonsa. Niille vanhemmille taloille (30 - 40 vuotta) saattaa olla jo vaikeampi löytää ostajaa.

      Aktiivimallin parantelu luultavasti johtaisi sen muuttumiseen kalliimmaksi. Mielekkyyden ja työnteon hyödyllisyyden vaatiminen ei käy yksiin kuntien rajallisten resurssien kanssa.

      Tyhjää koulutusta on Suomessa ihan liikaa jo nykyisellään. Ei kaikkien tarvitse kaikkea tietää tai osata. Opettajien palkatkin ovat osa yhteiskunnan maksurasitetta.

      Poista
    11. Myynnissä on täällä pikkukaupungissakin, eli se on kieltämättä asian toinen puoli. Hyviä uusia taloja on listoilla, ja niitä kun katselee, miettii asukkaiden kohtaloa. Osalla ehkä avioero, mutta suurella osalla varmaan tulojen romahdus tai oman talouden väärinarviointi lainoja otettaessa. Minua kylmäsi, kun tänään oli uutisissa, että pankit haluavat tarjota jopa 35 vuoden asuntolainoja.

      Maaseudun vanhojen talojen kohtalo on varsin tuttu asia. Kukaan ei tahdo ostaa esimerkiksi vanhuksilta jääviä taloja, joita perikunta myy. Kuivan maan mummon mökit eivät kelpaa ihmisille. Lopulta ne ehkä menevät pilkkahinnalla. Huonokuntoiset jäävät itselle käsiin. 

      En minäkään ehdota ihmisille pilipalikursseja, vaan tutkintoon tähtäävää hyvää koulutusta, ja päteviä opettajia. 

      Ikävää, jos näet noin, että opettajien palkat ovat "maksurasitetta". Eiköhän opettajan työ ole monestakin näkökulmasta tarkasteltuna yhteiskunnan tuottavimpaa työtä huolimatta siitä, että työ on työmäärään ja osaamiseen nähden alipalkattua.

      Poista
    12. PS En puhu nyt pilipalikurssien epäpätevistä atk- ja muista opettajista.

      Poista
    13. Ei laaja yleissivistävä koulutus ole tarpeen koko porukalle. Oppivelvollisuuden voisi rajata jonnekin 14-15 ikävuoteen. Sen jälkeen saisi hankkiutua työhön tähtäävään koulutukseen. Ne jotka haluaisivat lisää yleissivistystä, voisivat hankkia sitä lukioitten tapaisissa kouluissa ja halutessaan edetä siitä yliopistoihin.

      Nykyisellään liian pitkä yleissivistävä opetus ihan selvästi lannistaa ne oppilaat, jotka eivät siitä ole kiinnostuneita. Ammattikoulutuskin pitäisi järjestää siten, ettei niitä yleissivistäviä oppiaineita tungettaisi sinne täytteeksi ja oppilaitten masentamiseksi.

      Kurssittaminen jonkin tietyn asian oppimiseksi on mielestäni täysin oikea ratkaisu, kunhan siitäkin jätetään yleissivistävä lässytys pois.

      Kaikki mikä yhteiskunnalle maksaa, muodostaa yhteiskunnalle maksurasitetta. Multippelialleelien, derivoinnin tai helmikuun manifestien opettaminen vastahakoisille lapsille ei tosiaankaan ole tuottavaa toimintaa vaan se saattaa helposti vieroittaa ison joukon oppilaita kokonaan oppimisen piiristä. En haluaisi lopettaa korkeampaa koulutusta vaan suunnata sen tehokkaammin vain niille, joita se todella kiinnostaa.

      Poista
    14. Yleissivistävä koulutus ei ole kenellekään turha, ei metallimiehelle eikä autonasentajalle. Sen verran minä ihmistä kunnioitan, että soisin vähimmällekin homo sapiensikselle lisää tiedon pääomaa, koska ihminen ei elä yksin leivästä. Hyvä on kaikkien tietää. Kyse onkin enemmän asenteista kuin faktoista.

      Mutta siis, tarkoitinkin enemmän juuri ammatillisia tutkintoja pakollisiksi, ellei lukiosuunta kiinnosta, ja ammattiopinnoista olisi sitten kiinnostuneille väyliä myös entistä korkempaan koulutukseen, koska, hitto vie, näkyyhän se koulutus nyt ihmisen palkassakin. Aina löytyy niitä, joita kiinnostaa amnattiopintojen ohella myös vaikka lukio, kaksoistutkinto ja jokin jopa korkeakoulutusala. 

      Olen itse opettanut myös ammattikoulussa äidinkieltä sivutoimisena paria vuosiluokkaa parina vuonna ja nähnyt itse, että joukkoon mahtuu myös muustakin kuin auton moottorista kiinnostuneita nuoria. Minusta onkin tulevien ammattimiesten tai -naisten aliarviointia se asenne, etteivät he tarvitse muuta kuin rassausoppia. Jos oppilailla on vähättelevää suhtautumista yleissivistäviin aineisiin, on hyvä hoksata, että se on vain asenne, joka on kertakaikkisen turha. Vähän sama kuin se, että koulua pitää muuttaa, koska se ei kiinnosta poikia. Kissan villat, pojilta pitää alkaa vaatia muutakin kuin pallon potkimista.

      Koulutus maksaa, mutta myös tuottaa yhteiskunnalle lisää vaurautta. Koulutusta ei pidä ajatella kulueränä, vaan sillä on monin tavoin yhteiskuntaa rakentava merkitys. Tieto ja osaaminen lisää paitsi varallisuutta, myös ihmisen onnellisuutta ja sitä kautta kaikkinaista positiivista henkeä maailmassa.

      Poista
    15. Olen vakaasti eri mieltä koulutuksen kustannuksista. Se mikä maksaa, rasittaa taloutta. Jos laskeskellaan työttömien lusmuilua, on syytä tarkastella myös yhteiskunnan palkkaamien työntekijöitten työtehtävien tarpeellisuutta, niin mielekkäilta kuin ne erilaisten opettajien itsensä mielestä vaikuttaisivat. Hyvä on olla ylpeä työstään ja omaa työtään pitää puolustaa, mutta kyllä kaikki palkat ovat kulueriä tai maksurasitetta yhteiskunnalle. Nuorten ihmisten masentaminen koulun penkillä ei lisää näitten nuorten onnellisuutta eikä positiivisuutta vaan toimii juuri päinvastoin. Se ei saa olla yhteiskunnan tehtävä!

      Koulut ovat sitä paitsi Suomessa ihan liian teoriapainotteisia, käytännön tuominen mukaan koulutyöhön olisi tarpeen.

      Poista
    16. Jos rahasta puhutaan, jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Nuori, joka jää vaille koulutusta, on tutkimustenkin mukaan suuressa vaarassa syrjäytyä työelämästä ja elämästä yleensä. 

      Sen sijaan koulutus tuo paitsi koulutetulle hyvinvointia ja vaurautta, myös yhteiskunnalle tuottavuutta ja lisää tuloja. Mikä menee koulutetun työntekijän suurempiin palkkamenoihin, tulee takaisin parantuneena tuottavuutena. 

      Tilastokeskuksen laskelmien mukaan vuosi koulutusta tuo 8 prosenttia lisää tuottavuutta. Myös suomalaisissa palkkatutkimuksissa on todettu kouluvuoden tuotoksi 7 - 8 prosenttia. Jos otetaan huomioon korkeasti koulutettujen alentunut työttömyysriski, kouluvuoden tuotto on vielä tätäkin merkittävästi suurempi.

      Nuorta ei pyritä masentamaan koulussa, vaan juuri päinvastoin, luottamaan itseensä ja löytämään omat kykynsä. Tämä kyllä osataan kouluissa, ja monelle nuorelle ainoa ymmärtäminen ja kannustus tuleekin, valitettavasti, vain koulusta.

      Valitettavaa on vain se, että joillain vanhemmilla on kielteinen asenne koulua kohtaan, ja tämä siirtyy automaattisesti lapsen ennakkokäsityksiin. Tämä ei ole koululta, vaan lapselta pois.

      Poista
    17. Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää.

      Vonnegutin Eliot Rosewater kirjoitti perijälleen kirjeen: "Jätä tieteet ja taiteet huomiotta, ne eivät koskaan ole auttaneet ketään".

      Poista
    18. Jokaiseen tilanteeseen löytyy viisaita sitaatteja. Sekä puolesta että vastaan.

      Poista
    19. Niinpä se tosiaan on, jokaiseen argumenttiin on vasta-argumentti ja hyvä niin.

      Sitatteja käytän, vaikken niitä kauheasti arvosta juuri tuon vuoksi. Jomppa Ojaharjun sitaattien käyttö oli lehtikirjoituksissa koomista, sen muistan.

      Aforismi on kuin pierivä pylly, siksi lujasti on seinään kiinnitettävä hylly.

      Poista
    20. Monenmoiset asiat kannattavat, kun ne kohdennetaan oikein. Painotanpahäntä vielä, että en vastusta korkeampaa koulutusta, mutta olen sitä mieltä, että kaikki eivät sitä tarvitse ja riittävä yleissivistys on lopultakin aika suppea. Kouluissa ei mielestäni huomata syrjäytyviä oppilaita vaan keskitytään äänekkäimpiin.

      Tilastokeskus... Mitäs ne nyt niistä tilastoista hokevatkaan..?

      Mutta kiitos keskustelusta! Jään nyt miettimään äänestänkö toisella kierroksella Väyrystä vai Huhtasaarta.

      Poista
    21. Kaikki eivät tosiaan tarvitse korkeakoulutusta, mutta koulutusta kyllä kaikki tarvitsevat. Se on ihmiselle itselleen kaikin tavoin hyödyksi, samoin yhteiskunnalle.

      Kun tässä olen vedonnut koulutuksen puolesta, se on tarkoittanutkin nimenomaan ammattiin tähtäävää mutta tutkintoon johtavaa koulutusta.

      Tuo on valitettavasti totta, että kouluissa keskitytään eniten äänekkäimpiin oppilaisiin. Hiljaiset ja tavalliset oppilaat saavat pärjätä usein itsekseen. Tämä ei kuitenkaan ole valintakysymys, vaan opettajillekin stressiä tuova tilanne, kun häiriköt on pakko koettaa rauhoittaa, jotta koulutyö voisi sujua.

      Huolimatta hälinästä kouluissa tehdään koko ajan työtä nimenomaan näitten syrjäytymisvaarassa olevien häiriköiden auttamiseksi. Hupenevat resurssit ja ankarat leikkaukset ovat kuitenkin vetäneet maton kouluväen jalkojen alta. Kaikki tungetaan samaan ryhmään säästösyistä, ja tästä kärsivät eniten juuri nämä syrjäytyjät, erityisoppijat, heikommat lapset. Samoin kaikki tämä työrauhan ylläpitorumba on pois oppimisesta, kaikilta.

      Poista
    22. Kuuntelin eilen Tuula Haataisen presidenttihaastattelua. Siinä hän yllättäen kannatti samanlaista koulutuslinjaa kuin minä tässä olen paasannut. Koulutusaikaa pidennettäisiin niin, että keskiasteen (ammattiopistot, lukio) koultus määrättäisiin oppivelvollisuusikään mukaan, pakollisiksi. Todella kannatan!

      Poista
  13. Harjoitettu aluepolitiikka, jolla koko maa on haluttu pitää asuttuna on tullut Suomella kalliiksi.
    Usein ihmetellään Ruotsin menestystä. Mutta siellä suunnilleen Uppsalan pohjoispuolelta alkaen ei paljon ihmisiä ole, rantaa lukuunottamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä vertaus Ruotsiin on totta, mutta eikö sille ole aika luonnollinen syy? Sen havaitsee, kun katsoo Ruotsin pinnanmuodostuskarttaa.

      Uppsalan yläpuolelta pohjoiseen Ruotsi on tosiaan harvaan asuttua. Maasto on vuorista tai kallioista, joten ei ihme, että sinne ei ole asetuttu asumaan.

      Suomessa on vastaavalla korkeudella, johon Ruotsi tavallaan "loppuu", etelä eli vaikkapa Helsinki ja Turku, josta Suomi vasta "alkaa". On siis selvää, että kaikkialle Suomeen on asetuttu asumaan jo varhain. Tukia siis on myös oikeasti tarvittu kotimaista tuotantoa varten.

      Poista
    2. Kun mikään ei riitä: Maalaisliiton levottomat 1, 2 ja 3. Kaiken haluavat, kaiken ottavat uhkauksella: "muuten tapamme teidät nälkään!" - Pelottelevat maailman laadukkaimman, eurooppalaisen, ruoan syömisestä. Taudin sellaisesta kuulemma saa ja kituu ennen kuolemaa.

      Sodan aikana kansalaiser arvostivat mustaa pörssiä, koska sieltä sai sen mitä ei muualta. Eivät ymmärtäneet, että koko nälänhätä oli näiden mustapörssiviljelijöiden aiheuttama.

      Onkohan Sirkka-Liisa Anttilan kotitiellä katuvalot?

      Poista
    3. Ostan nykyään pieniä espanjalaisia luumutomaatteja, en paikallisen yrittäjän luomutomaatteja. Syy: espanjalaiset ovat makoisia, niissä on tomaatin maku; paikalliset ovat mauttomia ja puisevia, ei makeutta. Jos panisi silmät kiinni, ei tietäisi syövänsä tomaattia. Sitä paitsi kotimaiset luomut ovat huippukalliita, espanjalaiset puolta halvempia.
      Silmiinpistävät katuvalot on muuten mökkikuntani pappilaan menevällä yksityisellä koivukujalla, vaikka sitten taas viereisellä kadulla ei ole katuvaloja, eikä muuallakaan siinä lähellä.

      Poista
    4. Paikallispolitiikka on aina ollut vahvimman politiikkaa. Liikemiehet vievät kotokylääni kuin pässiä narussa. Kaupunkikylän toiminnot ovat vuokralla vanhassa kenkätehdasrakennuksessa, koska se on fiksumpaa, heh, ja kalliimpaa kuin oman kiinteistön omistaminen. Kansallispuiston alueelle alkavat jättikerrostaloja rakentamaan, vanha koulu puretaan pois tieltä. Raha ratkaiskoot ja köyhät tutiskoot.

      Hyvinkää, Suomen Tikkurila.

      Poista
    5. Paikallispolitiikka nimenomaan on sen paikkakunnan vahvimpien politiikkaa. Kesäpaikkakunnaltani valtuuston juntit kepulaisisännät lakkauttivat kirjaston.

      Täällä pikkukaupungissa on kepun lisäksi myös yrittäjähenkinen kokoomus vahva, ja luonnonsuojelualueita ja kaupunkimetsiköitä kaavoitetaan surutta rakennustonteiksi. Vihreitä näillä lakeuksilla ei ole, tämä kun ei ole mikään kunnon city. Ai niin, yksi oli kerran valtuustossa, muttei enää. Demarit ja vasemmistolaiset ovat kaikki pesunkestäviä duunareita, hitsareita ja tehtaantyöläisiä, joita ei kulttuuri kiinnosta.

      Poista
    6. Demokratia suomalaisessa paikallispolitiikassa, maamme maalaisromantiikassa, näkyy niin, että vallan ulkopuolella olevat listitään kuin kärpäset seinään.

      Repe Helismaa ja muut kertoivat meille Lapin olevan maamme villin lännen, villin pohjolan. Niin se onkin, Kittilän kunnallispolitiikka kävisi Sisilian Cosa Nostraa kateeksi. Lait kun eivät ilmeisesti lainkaan ole siellä voimassa.

      Erityskiitokset täytyy antaa Vihreille, jotka salavihkaa ovat nousseet Suomen oikeistolaisimmaksi puolueeksi. Peittävät sen johonkin arvohöpötykseen, mutta surutta tuhoavat maisemaa ja luontoa. Kulttuuriarvot tai mikään ei heitä oikeasti liikuta, täysin sydämetöntä toimintaa. Senaatintorin rakennuksineen purkaisivat, jos pääsisivät rakennusliikkeiden kanssa kunnon diiliin.

      Poista
    7. Äänestääkö presidentinvaaleissa? - Presidenttiehdokkaita saa uusia aina vaalit järjestämällä, eikä niille siinä vaiheessa tarvitse edes maksaa. Minä aion kuitenkin ehdottomasti äänestää. Ellei sitten ole jotain vakavaa estettä, kuten kaupasta ruokaa ostamassa käyminen.

      Uskotteko, että Matti Vanhasella on kotonaan keisarin asu ja siihen pukeutuneena katselee ja ihastelee itseään peilistä. Väyrysellä on paavin asu, Keminmaan paavin.

      Poista
    8. Tottakai pitää äänestää, onhan ilo vaikuttaa ja antaa oma äänensä puhua puolestaan. Ja on huomattavasti mukavampi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, kun itsekin tekee edes sen vähimmän, minkä voi.

      Minusta Väyrynen on maino hahmo. Ei usko kannatuslukujaan, vaan sanoo niitä vääriksi. Oikeasti hän on jo toisella sijalla ohi Haaviston. Muut ovatkin sitten tapettia, paitsi raikas Huhtasaari ja tietenkin Sauli, voittaja ensimmäisellä kierroksella.

      Poista
    9. Hyvä on sitten, äänestän Jormaa, vaikka joutuisinkin kauppareissulla käymään samana päivänä. Viimeksi äänestin muistaakseni lentävää lehmää.

      Poista
    10. Etteivät vain laittaneet "lentävä lehmä"- lipukettani Niinistölle. Väärin se olisi, ei hän niin paljoa lentele.

      Poista
    11. Äänesi menee hukkaan ja ääntenlaskija luulee sinun olevan syrjäytynyt, jos Jormaa äänestät.

      Minusta Sauli on ollut hyvä presidentti. Avannut suunsa oikeissa kohdissa ja hieman näpäyttänyt tahoja. Ja nyt kun tulee pikku oletettu, niin mies varmaan vaan paranee.

      Poista
    12. En ole votjakki, syrjäkki olen ja Jorma on ääneni saava. Niinistöä muuten tottakai äänestäisin.

      Poista
    13. Vaan se vaara on, että kun pikkuinen on syntynyt, eri tahot alkavat entistä enemmän kohkata lapsiasioita, niin että politiikka hukkuu lapsiperheisiin ja vanhusten vaippatuetkin viedään vauvoille.

      Lapsella ratsastajat -kirjoitussarjan otsikko odottaa jo ensimmäistä ulostuloaan, varoittaa allekirjoittanut.

      Poista
    14. Niinistö sitä paitsi vetelee salaa tupakkia, sinistä Belmontia. Vain hetki sitten puolivallattomana poikamiehenä itketti naisministereitä, dokasi kuin miehet ja oli euroopan pankin varatoimtrusjohtajana, mikä on poliitikoille tehty, mitään tekemätön palkkio- ja kannustusvirka, ehkä säälinkin osoitus. (Huom! - Firmoissa ei voi olla varatoimitusjohtajia, se on organisatoorinen mahdottomuus.)

      Poista
    15. Jos elettäisiin amerikoissa, Niinistöllä olisi uusi hohtava hammaskalusto, jota kelpaisi näytellä. Nyt tulee vino pikkuhymy, joka on kyllä viehättävä. - Vaan onneksi olemme täällä havumetsien keskellä, jossa meitä ei kukaan huomaa.

      Poista
    16. Huhtasaari olisi hyvä presidentti, hän on oikeasti aivan äly mäellä ja ajatus aivan kuutamolla, tekoja ei ole eikä tule. Halla-ahon enkeli, vasemman jalan saapas.

      Poista
  14. "Uppsalan yläpuolelta pohjoiseen Ruotsi on tosiaan harvaan asuttua. Maasto on vuorista tai kallioista, joten ei ihme, että sinne ei ole asetuttu asumaan."

    Siksi se onkin säilynyt saamelaisalueena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, tai oikeastaan saamelaisalue on hieman ylempänä kartalla, ei Uppsalan takana vielä.

      Vaan se on tärkeä tieto, että Ruotsissa on enemmän saamelaisia kuin Suomessa, jonka Lappia pidetään maailmalla paitsi joulupukin ja porojen maana, myös saamelaisten pääseutuna.

      Kannattaa kuitenkin muistaa, että suomi ja saame ovat samaan uralilaiseen kielikuntaan kuuluvia sukukieliä, eivät pohjoismaiset kielet ja saame.

      Poista
    2. Saamelaisista poromiljonääreistä tykkään, ovat kapitalismia edustavimmillaan, vaikka poronliha on kuivakkaa ja kamalan makuista,

      Poista
  15. Hyvää Loppiaista!

    Otin itse yhteyttä siihen eduskunnannjäseneen,,joka mainosti sillä, että ei palkannut kaiffaria, joka kättelyssä kertoi vanhan olevan paskaa, janjatkossa, että ei halua ideologialtaan jne...

    No kerroin itsestäni, omasta tilanteestani. Kovasti arvostaa omahoitajan arvokastantyötäni, ei ole palkkaamassa.

    - Sanottakoon vielä, että EN ole omaishoitaja; juuri nyt hoidan äitiäni.

    Tarjosin palveluksiani, olisin voinut palkalla maksaa hoidon, ja tarjota hellyyden.

    Vaan ei nyt suotu.

    Sain hyvää toivotusta tärkeää omaishoitajan työtä varten.

    Ja P S. Olen niin kypsä, ja oikeisto niin jyllää, että olisin ottanut pestin! Äiti olisi pärjännyt hyvin, minun murusilla, mutta, - ehkä joskus myöhemmin....

    Char

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kokeilu minulle. Miten luen vanhat ja uudetnvastaukset......

      Poliitikon vastaus minulla jo on -;ja hän edustaa valtaa tekeviä, päätöksiä tekeviä. Varmasti oikein mukava nuori mies.

      Minullekin toivotti hyvää omaishoitajana - tosin juuri olin sanonut että EN ole omaishoitaja..., mutta varmasti, oikeasti, tarkoitti hyvää! ☺

      Poista
    2. Muuten: kirjoitin korjaamatta.

      Onkohan tämä samaa kuin änkytys pienenä: kovin paljon asiaa?

      Hyvää aamuyötä teille kaikille!

      Poista
    3. Char, en ymmärrä kommenttejasi. Jos kerrot kansanedustajasta, mainitse hänen nimensä, onhan kyseessä julkinen virka.

      Hyvää loppiaista, tai pikemminkin valoisaa talvea sinulle!

      Poista
    4. Minä ymmärrän kaiken, se on ilmeisesti se, kun on jokin, ja jotain muuta, jos tarkkaillaan toisesta näkökulmasta ja ollaan samaa mieltä. Paitsi käänteisissä tilanteissa, joissa kaikki on hyrskyn myrskyn.

      Poista
  16. Muuten, tuo juttuni keskimmäinen kuva on otettu Ruotsin Huddingesta, jossa minäkin asuin yhden kesän ja jossa juuri sattui ikävä onnettomuus. Mies poimi kadulta esineen, joka räjähti käsissä surmaten miehen.

    Esinehän oli käsikranaatti, eikä asia liity mitenkään terrorismiin eikä sillä ole mitään yhteyksiä minnekään. Sanoo poliisi. Hajaannutaan.

    Juuri nyt HS:ssa on iso otsikko: "Mitä tapahtuu, kun miljardi ihmistä jättää kotinsa? Maailmaa uhkaa pakolaiskriisi, jonka mittakaava on täysin omaa luokkaansa". Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta on tulossa lisää väkeä turvaan Eurooppaan.

    Noh, Suomeen saadaan aivan varmasti myös osa näistä tulijoista, sillä maahan kärsii ankarasta työvoiman puutteesta, sanovat otsikot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vain, mutta pizza-kebab-paikkoja on jo aivan riittävästi. Juoksuhaudat rajoille ja puolustusvoimat valmiiksi puolustamaan. Hyökkääjät voivat tietysti laittaa naiset ja lapset eturintamaan, se on hieman harmillista. Israelissa palestiinalaiset niin tekevät.

      Poista
    2. Valtion päämiehiä on hyvä tarkastella narsismin kautta. Olof Palme oli ilman muuta sellainen, rakkautta hän ei tuntenut kuin itseensä ja uraansa. Meillä samanlainen oli se kaljupää. Olofilla oli pinttymiä ja niiden mukan joutuvat menemään. Herranjumala, Ruotsi on hätää kärsimässä, uppoamassa omaan mahdottomuuteensa.

      Poista
    3. Nämä tämän aallon mukana liikkeelle lähtevät olisivat kyllä todellisia pakolaisia. Ei siinä niin kävisi, että vain nuoret miehet iphoneineen ja jenkkifarkkuineen pakenisivat paikalta, vaan nyt lähtisivät kokonaiset perhekunnat nälkää ja tulvia ja kuumuutta pakoon.

      YK:n pitäisi kiireesti ryhtyä toimiin hillittömän väestönkasvun ehkäisemiseksi Afrikassa ja Lähi-idässä ja Intiassa. Johdot poikki perheellisiltä miehiltä tms.

      Poista
    4. Täällä pikkukaupungissa on käytännössä yksi pääkatu, jonka varrella muutamat liikkeet ovat. Tällä yhdellä kadulla on peräti kolme pizza-kebab-paikkaa, pienin välein toisistaan. Paikat ovat aika suosittuja, ja yhden kebab-paikan edessä on hyvin usein poliisiauto. Siis kebabilla.

      Itse en suostu syömään noissa paikoissa, koska "uskontoni" (eläinten oikeudet -uskonto) mukaan en syö halal-kidutettua eläimen lihaa.

      Poista
    5. YK alkaa olla järjestönä vanhentunut, byrokratian ja korruption läpipieremä liittymä. Ihan aiheesta Yhdysvallat on sen järjestöjen avustuksia pienentänyt tai jopa kokonaan ne lopettanut. YK:n ihanteista on siinä itsessään jäljellä tuskin mitään.

      Poista
    6. Tuskin niissä mitään halaleita tehdään, eivätköhän osta lihansa suomalaisista tukuista. Jos eivät käsiään pese, polttavat tupakkaa ruokaa tehdessään ja hikoilevat kuin pesusieni, niin se tekee kokemuksesta vain eksoottisen ja syvempään ymmärrykseen johtavan.

      Poista
    7. Minä olen harvaankäyvä kanta-asiakas yhdessä paikallisessa pizza-kebab-paikassa. Siellä on paras tietämäni palvelu, roskaruoka on mieleeni ja taatusti parempaa kuin jossain saatanan Martinassa, vai mitä niitä on.

      Poista
  17. Ei satojen miljoonien muutto Eurooppaan tule toteutumaan.
    Useimmille äänestäjille raja tulee vastaan jo paljon ennen ja äänestävät vaikka itse belsepuupia.
    Se on realiteetti, jota ei ole mitään järkeä yrittää kiistää. Tiedän, onhan noita, jotka eivät suostu tuota myöntämään.


    Samuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harva siihen uskoo, enkä minäkään siitä kauhukuvia näe. Vaan koen sen kyllä uhkana koko maapallolle.

      Kyse on luonnonkatastrofeista ja ilmastonmuutoksesta, jota käsitykseni mukaan ei voi enää estää, se on jo alkanut, kuten Suomenkin talvista näkyy.
      HS:ien artikkelissa puhutaan kyllä miljardin pakolaisen liikkeellelähdöstä, kansainvaelluksesta, jolle ei ole uudemman ajan historiassa vertaa.

      Poista
  18. Kaveriltani lainaan ajatusta Vartiaisen hallusinaatioista. Eikö tämä työn perässä matkustaminen osu kipeästi erityisesti musliminaisten elämään? - Kakaransa ja pankolla makoilievan miehensä joutuvat jättämään, kun muuttavat Iisalammeen toemistova siivoammaan.

    Mohamed pankolta toteaa ja kääntää kylkeä: "Akallekin pitäs saada töitä, ittestä ei ole niin väliä juu".

    VastaaPoista
  19. Kaksi kertaa olen saanut irtisanomisen tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi. Firma on koko ajan tuottanut voittoa, enkä hankala ole sille ollut koskaan, töistäni edelleen suoriudun. Molemmista kerroista olen selvinnyt ja töitä olisi enemmän kuin jaksaa, joka päivä ylitöihin kinuavat. Kovasti ovat irtisanomiset minua kuluttaneet, välillä olen kuolemaa pohtinut.

    Mitä tästä opimme? - Emme kai mitään, mutta minä otaksun tätä maailmaa ohjattavan uskomattoman pienen järjen ja uskomuksellisten ajatusten perusteella. Usko rahaan on pahempaa kuin usko mihinkään uskontoon, - tyhmyyteen ja paikkaansa pitämättömiin ajatuksiin se johtaa.

    VastaaPoista
  20. Tähän on tultu, milloin demareista tuli kaikkein huonoin puolue? - Miksi maamme Heinrich Himmler, Juhana Vartiainen, kuitenkin loikkasi sieltä kokoomukseen. Tiede ei pysty kaikkea selittämään, sanoi tiedemies Jotuni, kun huijari Uri Geller lusikoita taivutteli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ylisanoja käytin, onhan kepu yhä edelleen olemassa.

      Poista
  21. AJAN KUVA

    Laittomasti Suomessa olevista maksetaan miljoonia sen sijaan, että tehtäisiin se, mikä oikeus on. Laittomuus rehottaa.

    Kirkon uusi arkkipiispa on jättiveloissa entisestä yrityksestään ja kirkon luottokorttia vinguttaa surutta kuin pöffeli. Onneksi lähetin eroilmoitukseni.

    Suomen kansa kaipaa turvallista isähahmoa, vasemmistokepuli presidentti kekkonen on kuulemma se, jota suomalaiset eniten arvostavat. Breznevin varmaan haluaisivat hänetkin takaisin.

    Presidentinvaalien ehdokkaat ovat pakan pohjimmaisia, Niinistöllä ei ole ongelmia, vaikkei kaksinen ole hänkään.

    Amerikan presidentti kärsii vakavista luonnehäiriöisrä ja yleisestä osaamattomuudesta. Yhdysvallat on enää vitsi. Miljooniaan hän on lisännyt yhteiskunnan maksamilla tukiaisilla.

    Ruotsi on kaamea maa, siirtolaiset heittelevät käsikranaatteja, ampuvat poliisia ja harjoittavat terroria, koko maa on sekasorrossa Piikkilanka maan rajalle ja konepistoolimiehet vartioimaan, ettei yli pääse perhana.

    Politiikasta en ymmärrä enää mitään, oikeistoporvareiden parempien ihmisten puolue on perustanut taistolaisen osaston, presidenttiehdokkaana Thorvalds.

    Jos tämä meno säilyy tällaisena, talvipakkasella haen turvapaikkaa Irakista ja rupean lekottelemaan auringossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhtään presidenttikeskustelua en ole katsonut enkä katso. Ehdokkaat ovat marionetteja, jotka puhuvat suunniteltuja kaunopuheita, jotka on tehty markkinoinnin oppien mukaisesti tietyille kohderyhmille.

      Sydämen puhetta minä ehdokkailta haluaisin, vilpittömiä, henkilökohtaisia ajatuksia mistä tahansa elämisen piiristä.

      Poista
    2. Korjaus: Kyseesä on Helsingin piippalakki, ei arkkipiippa.

      Poista
  22. ...entinen demariajattelija Juhana Vartiainen on sittemmin äärioikeistolaisena alkanut jahtaamaan työttömiä, joita pitää huonoina ihmisinä. Heidät on saatava kuriin ja kiikkiin, ongenkoukkuun kiemurtelemaan. Kusettajiahan ne kuitenkin ovat, vievät köyhän kansanedustajan vaivalla ja hiki selässä ansaitsemat rahat. Linnaan työttömiä ei viitsi laittaa, koska se maksaa lisää. Voikohan niitä ruoskia yleisönäytännöissä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vartiaisen taival muistuttaa oudon paljon Benito Mussolinin historiaa. Vasemmistolaisen Mussolinin kengittivät vasemmistolehdestä, koska ajatuksensa alkoivat olla liian arveluttavia. Se oli vasemmistolaisille vikatikki, henkensä olivat jatkossa hupaa. Onko Vartiainen koskaan elämässään tehnyt töitä, ahertanut niin, että silmissä meinaa väsymyksestä sumeta. Epäilen, ettei.

      Poista
    2. Vartiaisen työnteosta en tiedä, mutta eihän tuohon asemaan lonkalta pääse kukaan.

      Minua jossain määrin mietityttää se ajatus, mikä työnteoksi käsitetään. Tähän törmää nyt päivittäin kaikissa aktiivimallikeskusteluissakin, joissa kukkii valtaisa luokkakantaisuus, herraviha - ymmärrettävää kylläkin.

      Nimittäin työnteoksi lasketaan vain se duuni, jossa työntekijä uhrautuu suorittamaan suorittavaa työtä hiki otsassa ja korvat soiden kärsimyksen äärirajoille asti. Ja herranperkeleet, nuo ahneet siat, nauravat köyhän hielle ja kiristävät ruuvia entisestään.

      Kyllä se herranperkeleen työ on yhtä lailla työtä, vaikkei siinä lapiota käytetäkään. Esimerkiksi sairaanhoitajan tai opettajan työ on ihmistä syövää ja uuvuttavaa myös henkisesti. Eikä mitään vähän, vaan järisyttävästi. Samoin kansanedustajan työ, joka koostuu paljolti näkymättömästä työstä.

      Poista
    3. Kansanedustajuus ei ole työ vaan luottamustehtävä. Eduskunnan puhemies sanoi, että kansanedustaja saa "työssään" olla humalassa, kun kokoomuslainen edustaja oli soperrellut puhujanpöntöstä ympärijuovuksissa.

      Sampsa Kataja on joutunut koville.

      Poista
    4. Vaan luottamustehtävä on tietysti työ, jos se on kokoaikaista ja siitä maksetaan kuukausipalkka.

      Poista
  23. Oletko sinä Iines koskaan aamuisin, kun pissillä käynnin jälkeen rouskutat käntynreunaa ja kallistat kahvikuppisi aromirikasta sisältöä kurkkuusi, pannut merkille erästä asiaa... sitä, että huiputat meitä? - Ehkä tahattomasti, ehket et, ja minä vain kysyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt vasta huomasin tämän. Siis huiputanko minä teitä?

      Kysymys on niin syvällinen, että tätä pitää oikein pohtia. Nimittäin kirjoittaja huiputtaa aina lukijaa, myös tilastotieteilijä tekee sitä.

      Poista
    2. Nyt hokasin. Huiputan sillä tavalla, että valitsen itse asiat joista kirjoitan ja joista minulla on sanottavaa. Vaikutan siis ehkä tietävämmältä ja älykkäämmältä kuin olen. Oikeasti en tiedä paljonkaan mitään ja on asioita, joista en tiedä hölkäsen pöläystä.

      Huiputan myös niin, että valitsen näkökulman, joka minua kiinnostaa, ja näin olen asetan itseni ylilyöntiasemaan niihin nähden, joilla on erilainen näkökulma ja jotka joutuvat altavastaajiksi. Näinkin vaikutan varmemmalta mitä olen. Jos se näkökulma olisi vaikka peilikuva, saisin jauhot suuhuni ensimmäisessä kommentissani.

      Tämä näin aluksi. No se vielä, että voin joskus lumota sanoillani ja riimeilläni, laulan teidät suohon tai seireenien valtakuntaan, vaikka olen vaatimaton naisihminen maaseudun hämäriltä pellonkupeilta.

      Poista