että ne on ihan yöhön asti,
mutta minä olen retkussa ja lopullisesti tähän kieleen.
kunpa minäkin olisin lihanleikkaaja,
saisi työtä mistä vain,
minä olen kiinni Suomen rahassa
koska olen kielessä kiinni,
miksi minun piti ruveta rakastamaan suomenkieltä,
sen rakkauden tähden olen jäänyt köyhäksi.
Parissakin Helsingin Sanomien kielikeskustelussa on tunnettu huolta Suomen kansalliskielien häviämisestä. Suomen kielen lautakunta on nimittäin julkistanut kannanoton, jossa se kysyy, haluammeko pitää kiinni kansalliskielistämme ja säilyttää ne. Vaihtoehtona olisi niistä luopuminen englannin kielen hyväksi.
Luopumista kielestä on jo tapahtunut, ja prosessi etenee vähitellen, ei millään äkkinäisellä virallisella vaihdolla. Kielihän muuttuu luonnostaankin hitaasti, ja tätä muuttumista on tapana kutsua uudistumiseksi. Enää ei kuitenkaan puhuta uudistumisesta, vaan kansalliskielet ovat uhanalaisia ja vaarassa, kuten ilmasto.
Nyt jo Suomeen ajetaan voimalla englanninkielistä erillistä ylioppilastutkintoa, suomenkielisen rinnalle, vaikka meillä on lähes 20 kansainvälistä IB-lukiota jo tätä varten. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on ollut tässä puuhamiehenä. Sannin visio on saada Suomeen kivaa kansainvälistä pöhinää.
Kriittinen lukija miettinee puolestaan sitä motiivia, että nyt ollaankin ehkä rakentamassa ohituskaistaa niille maahanmuuttajille, jotka eivät pärjää suomenkielisissä lukioissa.
Englantia ajetaan lautakunnan mukaan myös työelämään ja erikoisesti palvelualoille. Helsingistä löytyy jo liikkeitä, joissa palvellaan ja tarjoillaan vain englanniksi. Kriittinen lukija näkee mielessään, miten ei itse suostuisi puhumaan englantia tilanteessa, vaan kävelisi ulos ja veisi rahansa muualle. Sanoisi sitä ennen pari valittua sanaa, suomeksi.
Uskon lautakunnan maalaamiin uhkakuviin. Nyt jo Suomessa on paljon asiastaan itsevarmoja umpiluita, jotka kirjoittavat tällaista tekstiä:
Järkyttävää roskaa [Suomen kielen käyttö]. Englanti on tieteen kieli ja siksi sillä tulee opettaa myös jatkossa ja vielä enemmän. Tälläinen nationalistinen kansalaisvaltioajattelu omine kielineen on muutenkin niin kulunutta. Tärkeintä on hyvä kommunikaatio globaalisti ja siihen englanti on tehokkain.
Tai tällaista:
Kieli on ennenkaikkea kielioppi, sitä miten kieltä käytetään. Se minkälaisia sanoja käytetään on toissijaista. Jos otetaan lainasanoja muistakielistä niin se pitää kielen elossa.
Tämän näkemyksen edustajan lyhyessä kommentissa on viisi alkeellista kielioppivirhettä, vaikka hän väittää, että kieli on kielioppi. Miten mahtaa englannin kieli sujua, kun äidinkieli on vieraankin kielen oppimisen perusta?
Suomen kielen lautakunta pyytääkin valtiovaltaa ryhtymään pikaisiin toimiin kielipoliittisen ohjelman luomiseksi kansalliskielten säilyttämistä varten. Useimmissa muissa Euroopan maissahan tällainen kansallinen kieliohjelma jo on, Suomi on poikkeus.
On käynyt ilmi sellainen asianhaara, että keskustelua kansalliskielistä on tietoisesti vältelty, koska aihetta on pidetty arkana. Ihmiset eivät uskalla puhua mistään kansallisesta tai isänmaallisesta, koska heti leimataan persuksi tai rasistiksi.
En ole kyllä koskaan havainnut, että persut olisivat kiinnostuneita ylipäänsä mistään syvemmistä kieliasioista. Toki tietyllä tasolla oma kielikin kuuluu heidän ideologiaansa, mutta kielihän on kaikkien suomalaisten talo ja ikkuna - viittaan Saarikoskeen.
(Runositaatti ja otsikko Pentti Saarikoski)
Kohtuutonta on , että Suomessakin valmistetun tuotteen kyljessä on pitkät litaniat englantia, suomeksi vain rivi, jos sitäkään.
VastaaPoistaNäissä nettikeskusteluissakin briljeerataan laittamalla englannin lauseita turhaan tekstin väliin.Kaupunkien ja taajamien valomainoksetkin ovat valtaosin englannin kieltä. Ja itse olemme tähän ajautuneet, ei tätä mistään ulkoa ole tuputettu.
Totta, ja sellaisiakin tuoteselosteita on, joista suomen kieli puuttuu kokonaan. Itseäni on eniten naurattanut tämä kahvilan menyy: kahvi ja toast. Sekakielisyys on höpömäistä brassailua, jos kielessä on jo valmis kotimainen vastine. Toast on toki lyhyt, paahtoleipä pitkä, mutta silti.
PoistaJotkut ovat vaatimassa opinnäytetöitä englanninkielisiksi, vaikka mitään syytä ei olisikaan. Tohtorinväitöskirjatkaan eivät aina hyödytä ketään englanninkielisinä.
Elokuvien nimiäkään meillä ei taideta enää ollenkaan kääntää.
Eipä ne persut pakko ruotsista juuri puhukaan ilman yhdys sana virheitänsä.
VastaaPoistaTjaah, voipi olla, sillä kieltä ja tyyliä raiskataan kaikissa puolueissa ja leireissä. Alla oleva teksti on nipsaistu eräästä oikein suvaitsevaisesta ja hyvästä blogista, jostain keskustelusta:
Poista”Suomella ei näy olevan varaa maksaa lapsilisiä lapsilisinä kaikkein köyhimmille mutta ei niin rikasta ole suomen maalla että heiltä lapsislisät kiellettäisiin tai edes rikasta joka katsoo olevan moraalitonta hakea niitä lapsilisiä sillä niitä maksetaan vain kirjallisen hakemuksenjälkeen. Ei kuitenkaan ole mitenkään moraalitonta kelan mielestä nykyään ja ennen sosiaalitoimien kieltää köyhimmiltä ne lapsilisät käytännössä.
https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/tee-palvelus-aidinkielellesi-yleistajuista-tiedetta/
VastaaPoistaReferoisitko hieman Raevaaran artikkelin ydinajatuksia. Teksti ei nimittäin näy. Ja sitten vielä omia ajatuksiasi Raevaaran tekstistä. Miksi linkkasit?
PoistaNäinhän se on ollut jo pitkään. Englanti valtaa alaa siitä yksinkertaisesta syystä, että se on nykyään ainoa ns. lingua franca eli yleiskieli. Keskiajalla se oli vielä latina, mutta sitä osasivat vain sivistyneet.
VastaaPoistaToisaalta on hyvä, että on olemassa tällainen yleiskieli. Olisihan siihen tietysti saanut valikoitua joku lausumisen ja kirjoittamisen suhteen johdonmukaisempikin kieli... vaikkapa japani.
Väitöskirjoista ja tutkimuksista sanoisin mieluummin niin päin, etteivät ne aina hyödytä ketään omakielisinä. Jos aihe on edes hiemankin kansainvälinen, niin englanti on paras vaihtoehto. Pitäisi kuitenkin velvoittaa julkaisemaan ne myös suomeksi.
Englanti jyrää, ei voi mitään. Ainoa keino on vahvistaa suomen julkista käyttöä niin, ettei se kovin äkkiä tipahda hävettäväksi kotikieleksi, kuten sille esim. Ruotsissa tapahtui parissa vuosikymmenessä.
Meistä suomen käyttäjistähän se on kiinni. Ruotsin kielestä taas huolehtii ennen kaikkea Ruotsi, sillä ruotsi ja suomenruotsihan ovat sama kieli.
Näin se on ollut, mutta nyt vasta tämän pienen vähemmistökielen uhanalaisuus otetaan tosissaan. Ennen oli tapana vain hieman naureskella svetisimeille ja anglismeille. Kielilautakunta ansaitsee kiitoksen jämäköitymisestä.
VastaaPoistaOn esitetty näkemyksiä siitä, että kaikki opinnäytetyöt tulisi tutkia ja kirjoittaa englanniksi. Tämä on se ääripää, jota vastaan täytyy taistella, jos suomen kielestä halutaan pitää kiinni. Suomi on myös tieteen kieli, ja tieteen tuloksista täytyy voida keskustella suomeksi. Muutoin tiede jää pienten piirien pääomaksi ja jopa uusien ajatusten tulo kieleen pysähtyy.
Englanti ei jyrää eikä tule tsunamin lailla - lainaan professori Jaakko Leinoa, kielilautakunnan puheenjohtajaa: ”Ulkopuolinen uhka ei pysty kieltä työntämään syrjään, mutta suomalaiset itse voivat sen tehdä.”
Tämä ilmiö on sukua entisten aikojen "suomettumiselle", jonka taustalla oli idän todellinen painostus. Mutta parhaansa täälläkin monet tekivät syyttämällä muita "neuvotovastaisuudesta"ja vaatimalla ja noudattamalla itsesensuuria.
VastaaPoistaOlen siis suomen kielen uhanalaisesta asemasta täysin samaa mieltä Suomen kielen lautakunnan ja Iinekselän turpakäräjätuvan kanssa.
VastaaPoistaMutta uhka ei koske ainoastaan suomea, vaan englannin ylivaltaa vastaan joutuvat taistelemaan myös mm. sellaiset vanhat sivistyskielet kuin ranska ja saksa!
Toki heillä on siihen paljon enemmän resursseja kuin meillä. Sekä uskallusta puolustaa kieltään keinoja kaihtamatta, siinä me olemme ihan onnettomia ja pelokkaita syrjäkyläläisiä... mitä ne meistä ajattelevat, jos hillumme sellaisen kielen takia, joka ei ole hieno ja kansainvälinen!?
Ongelma on todellinen ja vaikea, sillä yksilön itsensä kannalta englantiin siirtyminen voi olla hyvinkin järkevää ja perusteltua. Siksi siihen todellakin on puututtava korkeammalta taholta.
Meillähän on jo valmiiksi rekrytoituna poliisiarmeija, joka työkseen valvoo ettei islamia ja muslimeja pilkata. Se voisi joutessaan valvoa myös, ettei pientä suomea sorreta.
Ranska ja Saksa ovat jo kauan pitäneet kielestään kiinni, ja molemmilla mailla on jo kauan ollut kielen suojeluohjelma lakeineen. Ranskahan laati jo vuonna 1994 lain kielen suojelemiseksi kaikilta vierailta vaikutteilta. Tämä osoittautui kuitenkin mahdottomaksi - tietenkin - ja lakia lievennettiin koskemaan vain vieraiden sanojen lainailua. Jos oli olemassa ranskalainen vastine, sitä on käytettävä.
VastaaPoistaSaksassahan oman kielen suojelu saa jopa hupaisia piirteitä. Kaikki elokuvat dubataaan televisiossa saksankielisiksi, ihan kaikki huippuelokuvatkin. Siellä ei yksinkertaisesti edes kuule englannin kieltä näissä yhteyksissä. Käsittääkseni myös englanninkieliset dokumentit dubataan saksaksi.
Kulttuurin omiminen on huipussaan, eli närkästyjillä olisi ainainen päänsärky Saksanmaassa, kun meillä taas närkästytään vain satunnaisesti jostain Schjerfbeckin käyttämästä suomen kielestä. Mustan Mannerheimin englannin kielestä taas ei närkästytty.
Tämä päivän Hesari leimaa selvästi kielilautakunnan ennustajaeukoksi. Se otsikoi Pekka Hakalan jutun näin: "Kielipurismi voi Suomen lisäksi hyvin Unkarissa ja Islannissa". (HS paperilehti, s. 2)
VastaaPoistaPekka Hakalan juttu on aikamoista yritystä liittää kielilautakunnan esitys niin sanottuun kielen puhtaus -aatteeseen, josta vaikkapa juuri Ranska tiukkoine ohjelmineen on esimerkki, tai Unkari ja Islanti kielilakeineen.
Kielipurismista ei kuitenkaan ole kysymys. Suomen kielessä esimerkiksi lainaaminen on ikivanha sanastonmuodostamiskeino, jota pidetään hyvänä. Vierassanoillahan on taipumus mukautua hyvin suomeen, jos käyttäjät ottavat ne hyväkseen. On paljon lainasanoja, joita ei edes enää tunnisteta lainoiksi. Ne rikastuttavat kieltä. Suomi siis on kaukana puristisesta asenteesta kielnkäyttöön.
Kielilautakunnan painopistealue nyt näyttää olevan huoli kielen käyttöyhteyksien kaventumisesta:
"Kieliasiantuntijoiden keskuudessa viime vuosikymmenet vallinneen näkemyksen mukaan vieraat kielet eivät yleisesti ottaen ole uhka suomen kielelle. On katsottu, että runsaskin lainavaikutus pikemmin sopeuttaa kieltä muuttuvaan toimintaympäristöön kuin rappioittaa sitä. Nykytilanne on kuitenkin muuttamassa tätä näkemystä. Suomen kielen käyttöalan yhä nopeampi kaventuminen uhkaa mitätöidä kahden vuosisadan mittaisen määrätietoisen työn, jolla on luotu suomen kielelle asema yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettynä ja toimivana kielenä.
Kyllä, näin on. Kyse ei todellakaan ole kielen "puhtaudesta" (se viittaakin ikävästi esim. rodun puhtauteen), vaan kielen kyvystä sopeutua aikaan ja sen vaatimuksiin.
PoistaSchjerfbeck-kiistassa minun oli aluksi vaikea valita puolta. Eilisessä Hesarin mielipiteissä viitattiin mm. elokuvaan Minun Afrikkani, jossa tanskalainen Karen Blixen puhuu englantia - eivätkä juutit pillastuneet.
Tosin jäi mainitsematta, että Blixen kirjoitti myös englanniksi. Mutta silti.
Musta Mannerheim on hyvä vertaus. Sehän on sama kuin Mandelaa näyttelisi Janne Kataja.
Itse ajattelen suurin piirtein niin, että tärkeintä olisi tarinan välittyminen uskottavasti katsojalle, eikä se, kuinka yks yhteen näyttelijä on habitukseltaan ja puheeltaan alkuperäisen hahmon kanssa. Jos elokuva pyrkii jäljentämään elämää, se ei kuitenkaan ole aitoa. Voi olla, että näyttelijä saa omalla hahmollaan hahmosta irti jotakin sellaista, jota alkuperäinen hahmo ei itse tunnista eikä tiedä olevan.
PoistaYritän sanoa sen, että minusta tällainen närkästyminen voi syödä taidetta, jonka näen itsenäisenä fiktiona, aina.
Sanokaapa googlaamatta kuka kirjoitti näin lennokkasti suomen kielestä:
VastaaPoistaNouse, riennä Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!
Suomen kieli, Suomen mieli,
niiss' on suoja Suomenmaan;
yksi mieli, yksi kieli,
Väinön kansan soinnuttaa.
Nouse, riennä, Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!
Suomalaisen kuokka, aura,
kyntäneet on Suomenmaan;
kasvoi vehnä taikka kaura,
maa on meidän perkaamaa.
Kelläs täss' ois äänen vuoro
meidän maata johdattaa?
Nouse siis, sä Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!
Suomalainen yksin kesti
ruton, näljän aikana,
yksin miekallansa esti
vihoillisen maastansa;
suomalain' siis yksin käyköön
käsin ohjiin onnensa.
Nouse, nouse, Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!
Äänisjärvi, Pohjanlahti,
Auranrannat, Vienansuu,
siin' on, suomalainen, mahti,
jok' ei oo kenenkään muun,
sillä maalla sie oot vahti;
älä ääntäs halveksu!
Nouse, riennä, Suomen kieli,
korkealle kaikumaan!
Kun ei kukaan ole rohjennut tietää tai arvata, ilman Googlea, niin minäpä vastaan rohkeasti, että kyseessä on tyyppi, joka suisti Aleksis Kivenkin ahdinkoon.
PoistaTällainen hurmos on varmaan nykyään kiihkeää nationalismia, ja luulen, että se on myös rasismia. Laulu pitää kuitenkin nähdä aikansa (1860 -) kuvaajana ja Suomen oman kulttuurin kannustuslauluna., ei minään suur-Suomi-hifistelynä. Ahlqvist ei ollut poliittisen agendan ajaja, vaan kansallisromantikko, kielen ja kirjallisuuden intohimoinen tutkija ja puolestapuhuja.
Runon kirjoittamisajankohtana Suomi oli tukevasti Venäjän keisarikunnan autonominen suurruhtinaskunta, joten ei silloin Suur-Suomesta - eikä edes itsenäisyydestä! - osattu edes haavailla. Se on jälkikäteistä viisastelua.
PoistaOikeastihan Ahlqvist vain määrittelee suomen puhujien rajat. Vaikea siinä on mitään väärää nähdä. Paremminkin voisi kysyä, että rajaako "Pohjanlahti" varmasti myös nykyiset meänkieliset samaan joukkoon?
Voipi olla myös niin, että nykypolvi ei tunne Suomen historiaa eikä täten eroa sanojen suuriruhtinaskunta ja Suur-Suomi välillä.
PoistaUnkarialaiset nyt sentään suorasanaisesti ovat Viktor Orbánin johdolla sanomassa kielisukulaisuuden irti. Hieno meininki!
VastaaPoistaEikös Orbán vain korostanut vain kielisukulaisuutta turkkiin, vai mainitsiko hän, ettei unkari kuulu suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan?
PoistaSehän on totta, että unkarin kieli on kehittynyt erityisesti turkkilaiskielten alueella jo kolmisentuhatta vuotta, kun taas suomi ja unkari ovat hyvin kaukaisia sukulaisia. Suomella on sitä paitsi myös paljon läheisempiä sukukieliä kuin unkari. Me emme ymmärrä unkarin kieltä, toisin kuin lähempiä sukukieliämme. Itselleni muistuu tässä mieleen lähinnä jotkin samasyntyiset, mutta erilaiset sanat.
Onko Orban "sanonut kielisukulaisuuden irti". No se kyllä sopisi hänen populistis öykkäröivään tyyliinsä.
VastaaPoistaSuomen kielen ja Unkarin kielen 1800-luvulla havaittu sukulaisuus ei ole aiemminkaan kaikille Unkarilaisille kelvannut. Olisivat halunneet samaistua mielummin muuhun eurooppaan, kuin Suomalaisiin ja Samojedeihin.
Orbán tykkää enemmän Turkista.
PoistaJos viittaat vain tähän Orbanin lausumaan, ei siitä voi vetää päätelmää, että Orban kieltäisi kuulumisen suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan:”Me elämme Unkarissa, olemme unkarilaisia, puhumme unkaria, tämä on ainutlaatuinen ja erikoinen kieli, joka on sukua turkkilaiskielille.”
Poista«Die Ungarn betrachten sich als späte Nachfahren des (Hunnenkönigs) Attila (aus der Völkerwanderungszeit). Sie stehen auf der Grundlage des hunnisch-turkvölkischen Ursprungs. Ihre Sprache ist mit den Turksprachen verwandt», sagte Orban nach Angaben der staatlichen ungarischen Nachrichtenagentur MTI.
PoistaUnkarihan on jo satoja vuosia hellinyt ajatusta sukulaisuudesta turkkilaiskielten kanssa, ajatus on myyttinen. Unkarin kielessähän on erittäin runsaasti turkkilaisperäisia sanoja, mikä johtuu yhteisistä asuinpaikoista ja läheisestä kosketuksesta. Ajatus hunnilaisesta alkuperästä on varmaan Orbanille nostalginen ja henkeä nostattava, joten aika selvä, että hän haluaa korostaa sitä.
PoistaTodistettavasti unkari kuuluu kuitenkin suomalais-ugrilaisiin kieliin ja uralilaiseen kielikuntaan. Kyllä Orban tämän tietää ja siksipä hän ei erikseen kielläkään tätä oikeaa alkuperää, kunhan korostaa hunnilaisuutta uhossaan.
Vuonna 2013 oli tahti askelten vielä tällainen:
Poista"Unkarin pääministerin Viktor Orbanin mukaan suomen ja unkarin kielisukulaisuus on historiallinen tosiasia eikä mielipidekysymys."
Onhan se hyvä, ettei Unkarissa tunneta enää antipatiaa Turkkia, vanhaa vainoojaa ja alistajaa, kohtaan.
PoistaVielä jokunen vuosikymmen sitten, kun laajoilla maailmanmatkoillani oleskelin jonkin aikaa Pécsissä, paikalliset suhtautuivat Turkkiin suunnilleen samoin kuin suomalaiset Venäjään.
Mitä tulee todellakin kielisukulaisuuteen, niin siitä on turha kiistellä, sillä se ei todellakaan ole mielipidekysymys. Tutkimus ratkaiskoon.
Tutustuin aikoinani hieman unkarin kieleenkin, sillä minua kiinnosti sen yhteys suomeen. No, lähempänä suomea se on kuin ruotsi tai englanti, se nyt ainakin on varmaa.
Turkin kieleen en ole tutustunut muuten kuin keskustelemalla turkkilaisten kanssa, mutta siitäkin tuntuu löytyvän enemmän yhteyksiä suomeen kuin germaanisista kielistä.
Turkkilaiset itsehän ovat vakuuttuneita kieli- ja muusta sukulaisuudestaan suomalaisten, tuon pohjolan valkoliljojen maan jalon kansan, kanssa.
Minäkin olen opiskellut unkaria, yhden lukukauden verran, kuului suomen kielen opiskeluun pakollisena kurssina opintojen loppuvaiheessa. Yhtäläisyyksistä jäi mieleeni se, että erikoinen kielenpiirre, omistusliitteet eli possessiivisuffiksit, löytyy myös unkarin kielestä. Myös sanastosta jäivät mieleen monet samaa perua olevat sanat. Mutta pääpiirteittäin suomalaisen on mahdotonta ymmärtää unkaria yhtä helposti kaikkea opiskelematta, kuten viroa.
Poista
VastaaPoista”Pakkosuomen opetus on lopetettava, Uralin alueen suomalais-ugrilaisia kieliä ei nykymaailmassa tarvita kuin Uralilla.”
Tuommoisen ajatuksen luin juuri lehdestä. Siis oikeasti, tällaisia ajatuksia putkahtelee sieltä täältä. Jos näihin uskoo, moni nuori haluaa valita mieluummin englannin kuin Suomen.
Televisiostakin tuli ärsyttävä mainos. Siinä puhui joku ääni englantia, ei sanaakaan suomea. Mainoksessa luki Samsung Galaxy. Olin niin ärsyyntyneen hämmästynyt, etten huomannut, mikä älylaite oli mainoksen tuote. Sen tiedän kuitenkin, etten periaatteessa osta Samsung Galaxya, mikä lie tuote onkaan.
Lehtinettikeskusteluissa nonet pitivät tarpeellisena korostaa , etteivät ole mitään Perussuomalaisia , vaikka puolustavat Suomenkieltä. Itse en muista Persujen - eikä heitä lähellä olevan Suomalaisuuden liiton- koskaan ilmaisseen huolestumista englanninkielen tunkeutumisesta.
VastaaPoistaTuo "en ole persu/rasisti"-maininta täytyy nykyään tehdä, jos ei halua tulla maalitetuksi ja leimatuksi. Hyvesignaloijilla on yleensä leimakorttipakka valmiina reisitaskussaan.
VastaaPoistaIsänmaallisuus ja suomen kielen rakastaminen ovat nykyään vaarallisia objekteja. Ne ovat syitä ilmiantaa vaaralliset ihmiset muille hyvesignaloijille. Lätkimällä leimakortteja pöytään osoitetaan siis ennen kaikkea oma hyvyys.
Ehkäpä fiksut ihmiset eivät vain halua, että kukaan pitävää heitä tyhminä?
PoistaMutta onko kovin fiksua yhdistää isänmaata kansalliskiihkoon tai suomen kieltä persuuteen tai rasismiin?
PoistaOvatko hyvesignaloijat oikeastaan kovinkaan älykkäitä ja itsenäisiä? Heillä on arsenaali lauman hyväksymiä mielipiteitä, joita he tuovat julki keräten näin hyvelistaa muiden signaloijien silmissä. Kaikki muut mielipiteet ovat väärin ja niitä ei saa sanoa ilman että leimaajien kone lähtee käyntiin.
Voisitko puhua selkokieltä?
PoistaNo anteeksi, tarkoitus ei ole olla monimutkainen.
PoistaTarkoitan hyvesignaloinnilla oman eettisyyden eli hyvyyden julkista esilletuomista, rumpujen julkista pärinää, kun joku on tehnyt jotain mielestään hyvää ja oikeaa, esittänyt oikean mielipiteen tms. Sanalla sanoen mielestäni hyvesignalointi on tekopyhää oman itsen esittämistä. Hymyilevä selfie on sukua tälle asialle.
"Ehkäpä fiksut ihmiset eivät vain halua, että kukaan pitää heitä tyhminä?", arvelee Mankemang.
PoistaTarpeeksi fiksut eivät kerjää lauman suosiota mielipiteitään sensuroimalla, vaan uskaltavat ajatella itse.
Rohkeimmat uskaltavat jopa sanoa mielipiteensä, vaikkei se vastaisi huutoäänestyksen tulosta.
Jetsulleen. Lauman mukana hymisijät käyvät peliä, jossa tarttuvat hyvesignaloijien mielipiteeseen ja valmiiseen korttipakkaan, mutta rohkeita ovat ne, jotka eivät piittaa pelaajista, vaan ajattelevat asiaa itse ja sanovat sen ääneen piittaamatta muiden suosiosta.
PoistaNäinä päivinä mielipiteitä valitaan sen mukaan, mihin ryhmään halutaan imagoitua. Viis sisällöstä, kunhan imago on muiden hyväksymä.
Voi te kaksi yksinäistä signaloijaa!
PoistaPst... Voi teitä kahta yksinäistä signaloijaa.
PoistaKieli muuttuu. Kieliä jopa kuolee tai on kuolemassa.
VastaaPoistaIlmeistä on, että uusia kieliä luodaan koko ajan.
Onko ohjelmointikieli verrattavissa "oikeaan" sanoista koostuvaan kieleen?
Kiinan kielikin on eräänlaista "kuvitettua" kirjoitusta.
Toista se oli muinaisten karvapeitteisten isoäitiemme ja isiemme aikaan. Silloin kun lajimme fyysinen ja psyykkinenkään kehitys ei yltänyt sanojen keksimisen ja lausumisen tasolle.
Murinat, mölinät, köhinät, huudahdukset saivat toimia äänellisten viestien välittäjänä.
Ettei vain tulevaisuudessa palata vielä vanhoille juurillemme?
Voiko puheenmuodostus jäädä vähemmälle, kun kommunikoimme digimaailmassa yhä enemmän kirjoittamalla. Miten puheettomuus, äänen käyttämättömyys vaikuttaisi kielelliseen kehitykseen.
Tuleeko uusista sukupolvista yhä harvasanaisemman kielen käyttäjiä vai stimuloiko kirjoittaminen ja äänettömyys sittenkin enemmän aivoja?
Uusia sanoja sosiaalinen media näkyy innostavan luomaan.
Sekakieli, poimintoja eri kielistä lienee yhä enemmän todellisuutta tulevaisuudessa.
Babelin torni tulee mieleen. Nyt ei itse Taivaan Herra
tarvinne sekoittaa kieliä. Kansainvaellukset tekevät sen sujuvasti.
Noinhan se menee, että kieliä kuolee jatkuvasti, yksi kahdessa viikossa, luin jostain. Ja uusia konekieliä syntyy, joista minä en kyllä ymmärrä mitään. Jotenkin kuvittelen, että koodikielissä on merkkeinä symboleja, joissa ei ole vivahteita, tai siis niiden tuottamassa merkkijonossa - se merkitsee aina samaa. Ihmispuheessa taas puheen viestiä voi tukea eleillä ja ilmeillä.
VastaaPoistaAjattelen niin, että esihistoriallisen ajan ihminen on ollut yhtä kykenevä älyltään ja psyykkisiltä valmiuksiltaan kuin nykyihminen. Välineiden puuttuessa se ilmeni vain eri tavoin. Ihminen on aina tuntenut surua ja iloa ja nälkää, ja osannut viestiä sen lajitovereilleen. Aikojen kuluessa ja vuosituhanten vieriessä taidot ovat kehittyneet ja eriytyneet, kulttuuri muuntunut.
Mielenkiintoisia muitakin kysymyksiä esität, suorastaan kutkuttavia!
Unohdin kokonaan tekoälyn ja robotit puheenmuodostuksen ja kielten käyttäjinä.
VastaaPoistaEnnen kuin keskustelemme ajatustensiirroilla toistemme kanssa tarvitsemme kirjaimia ja puhetta kommunikointiimme.
Että yritetään tulla ymmärretyksi kukin puutteinemme tai täydellisyyksinemme.
Ajatustensiirtoa odotellessa tavoitteena voisi olla korvanappi, joka kääntää kielen kuin kielen kuulijan äidinkieleksi.
PoistaTämä on ihan todellisuutta, kunhan käännöskoneet vielä vähän kehittyvät.
Tietää kielenkääntäjille työttömyyttä. Nythän heitä vielä on töissä maailmanluokan konferensseissakin ja tärkeissä poliittisissa tapaamisissa.
PoistaNäin se kehitys kehittyy. Vaan luoja varjele meitä konekäännöksiltä!
Voihan olla - ja toivottavasti onkin! - niin, ettei tulevaisuudessa tarvita kielenkääntäjiä muuhun kuin valvomaan älytulkin toimintaa.
PoistaMonihan pelkää älyteknologiaa, mutta itse en sitä pelkäisi ainakaan ennen kuin se kykenee kääntämään kielet virheettömästi.
Sellainenkin aika tulee, ennustan.
Kun luin tämän Iineksen hienon alustuksen minulle tuli heti mieleen juuret, mutta sen sanoiksi puiminen jäi silleen.
VastaaPoistaNyt tuo sivupalkkiin nostettu Dorita Finellin ajatus on varteenotettava ja allekirjoitan sen.
Lisään vielä pätkän laulusta, joka myös tuli mieleeni: Kotimaani ompi Suomi, Suomi armas synnyinmaa, siellä valkolatva tuomi, ahon laitaa reunustaa.
Kuinka usein kuuleekaan maailmalta palaavien suusta: On ihmeen hyvä kotiin tulla taas.
Tämä kielilautakunnan esitys on kyllä nostettu hyvin esiin. Se on ollut tärkeimpien teemojen joukossa kaikessa mediassa ja somessa.
PoistaMoni vaan käsittää asia turhan yksioikoisesti niin, että nyt ajetaan kireää puhdistusohjelmaa, jossa lainasanatkin pyrittäisiin poistamaan.
Toivottavasti valtiovalta ottaisi asian nopeasti työlistalleen.
Ensiksi poistetaan kirsikka, banaani, kahvi, sokeri, makasiini ja arabialaiset numerot, prkl!
PoistaSelvästikään et ole perillä asiasta. Kyse ei ole nyt kielen puhdistamisesta, sillä kieli voi hyvin. Kyse on kielen käyttäjistä ja kielen käytöstä - äidinkielen käyttöalan kaventumisesta käyttäjien toimien vuoksi.
PoistaLainaaminenhan on sitä paitsi kielen vanhimpia sanastonmuodostamiskeinoja! Juuri siksi harva tunnistaa noita mainitsemiasi sanoja lainasanoiksi, että ne ovat mukautuneet täysin suomen kieleen. Ne ovat yleislainoja, jotka rikastuttavat suomen kieltä.
Toinen lainaamisen ryhmä ovat sitten erikoislainat, joiden vierasperäisyyden tunnistaa, mutta ne ovat jo osittain mukautuneet suomeen esimerkiksi saamalla usein loppu-i:n: idiootti, terrorismi. Kolmantema ovat sitaattilainat, jotka ovat kopioita lainanantajakielestä: random, show. Kaikki ovat ok.
Kielilautakunta nimenomaan mainitsee esityksessään lainaamisen hyvänä keinona. Jos on olemassa kotimainen vastine, on tietenkin tyylikkäintä valita sellainen: ei pilotti, vaan lentäjä. Miltä kuulostaisi tämä: ”Minä olin pilotin poika”.
On ihmisiä, jotka ajattelevat niin, ettei tarvita mitään kansallisvaltioita, isänmaata ja äidinkieltä. Globaali ja monikulttuurinen yhteiskunta on heidän visionsa. Olisiko tällainen rajaton ja vallaton maapallo ylipäänsä mahdollinen?
VastaaPoistaEn ole vielä huomannut kenenkään kuvanneen tätä ihanneyhteiskuntaa tarkemmin. Miten se toimisi ja kenen sääntöjen mukaan? Kuka käyttäisi valtaa, vai toimisiko kaikki itseohjautuvasti? Miten viestintä toimisi? Kenen kieli otettaisiin lingua francaksi? Olisiko se itsestäänselvästi englanti? Mitä arabit siihen sanoisivat? Miten murrettaisiin rajat valtioiden väliltä?
Haiskahtaa märältä olkiukolta.
PoistaNiin minustakin. Yhteiskunta ei toimi itseohjautuvasti eikä rajoitta. Ilman järjestäytynyttä yhteiskuntaa vallitsee mielivalta, eli anarkia. Meilläkin on nähty, että anarkian keino on väkivalta.
PoistaJa koska maapallo on suuri ja ihmisillä omat kielet omilla tutuilla alueillaan, meillä on kansallisvaltiot rajoineen. Hyvä niin, omia nurkkiaan saa ja pitää rakastaa, vasta sitten voi rakastaa naapureitaankin ja ymmärtää heitä.
"On ihmisiä, jotka ajattelevat niin, ettei tarvita mitään kansallisvaltioita, isänmaata ja äidinkieltä." On olkiukko.
PoistaEi ole olkiukko. Kun seuraa asiasta käytävää vilkasta keskustelua, asian havaitsee nopeasti. On paljon ihmisiä, joiden mielestä suomen kieltä ei tarvita eikä liioin kansallisvaltioita ylipäänsä.
PoistaPoimin alle satunnaisesti esimerkkejä näistä kommenteista HS:ien tänäisestä keskustelusta:
"Miksi sitä kieltä pitäisi ylläpitää? Ihme nurkkakuntaista nationalismia. Kaikki olisi paljon helpompaa, jos täälläkin puhuttaisiin englantia. Valtion pitäisi laatia ohjelma, jolla hankkiudutaan eroon kielestämme. Olisi maahanmuuttajienkin helpompi integroitua yhteiskuntaan, ja säästettäisiin hirveästi rahaa käännöskuluista."
"EK ehdottaa englantia työkieleksi Suomeen."
"Yhteisen kielen puute ylläpitää ihmisten ja kulttuurien välistä epäluuloa sekä nationalismia, joilla toiskieliset pyritään eristämään, koska heitä ei ymmärretä. Nationalismi ei historiassa ole vielä koskaan johtanut mihinkään hyvään, mitä nyt pariin maailmansotaan ja lukemattomiin pienempiin etnisiin kärhämiin."
"Mitään "kansoja" ei ole olemassakaan. Sana "suomalaiset" on niin monimerkityksinen ja toisaalta vailla todella relevanttia merkitystä, ettei sitä pitäisi käyttää lainkaan. Ei myöskään ole mitään väliä sillä, onko mitään suomea tai suomalaisiksi itsensä syystä tai toisesta identifioivia olemassakaan."
"Ei ole mitään järkevää syystä, miksi Suomen valtion alueella asuvan/Suomen kansalaisen tulisi osata suomea. Sen sijaan on useitakin järkeviä syitä siihen, miksi sellaista edes vaativat tulisi sulkea johonkin laitokseen."
"Sen sijaan, että ponnistelisin jotenkin suomen kielen säilymisen eteen, ponnistelen mieluummin, jotta englannin kielen merkitys nousisi. Kieli on vain kommunikaation väline. Lisääntyvää maailmanlaajuista kommunikaatiota varten tarvitaan myös globaali kieli. Ajat muuttuvat, uskokaa pois. Konservatismi ei voi pysäyttää muutosta."
"Suomella, sen enempää kuin millään muullakaan kielellä, ei ole itseisarvoa tai merkitystä.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005882671.html
Aika hajanaisia mietteitä eikä äidinkieltä ole mainittu ensinkään. Ja onko kansallisvaltio isänmaa?
PoistaKallistun nietzcheläisenä Aristoteleen politeian kannattajaksi.
Kaikki mietteet ovat eri kirjoittajien.
PoistaSuomi on äidinkieli tässä keskustelussa, jossa puhutaan Suomen suurimmasta kansalliskielestä, ei Suomen kielistä, joita on useita.
Mummona olisin kaikkein huolestunein englannin ylivallasta kouluissa, se on omiaan tuottamaan kielen ylivaltaa muuallakin, muissa opinnoissa ja myös kulttuurista yksipuolistumista. Anglisismit sentään uivat viipeellä kieleen, joskin meiltä mummoilta ymmärtäminen vie aikansa – ei vähiten siksi, että kysymys on uusista asioistakin.
VastaaPoistaJa totta, täällä Helsingissä on paikkoja, joissa suomeksi ei saa ruokaa. Yritin kehutussa paikassa ensin suomeksi puhumalla, sitten näyttämällä suomenkielistä tekstiä ruokalistasta ja toistamalla. Mutta sitten hermo petti ja vaihdoin englantiin. Kuulin myöhemmin jonkun kommentin aiheesta; suomen kielen vaatimus ymmärrettiin jotenkin rasisminsukuiseksi. Ennen kehotettiin puhumaan pysyvästi täällä asuville ulkomaalaisille suomea, että he oppisivat. Nyt mielipiteet ovat olleet kääntymässä, mutta hyvä, suomen kielen lautakunta!
Käsittääkseni koulujen kielitarjottimella on tarjottu muitakin kieliä valittavaksi, mutta aina ei ole saatu tarpeeksi isoja ryhmiä, jotta opetus voitaisiin käynnistää. Aina välillä on erilaisia kielibuumeja, ja viimeksi olen kuullut juttua espanjan suosiosta, siis suomalaislapsille.
PoistaJaa-a, haluaisinpa nähdä itseni helsinkiläisravintolassa, jossa minua ei palveltaisi suomeksi. Olen kiltti ihminen, mutta tarvittaessa härkäpäinen ja joustamaton. Tässä menisin pitkälle, koska näkisin punaista. Tulen toimeen englannilla, mutta lyhyen englannin lukeneena minulla on varsinkin sanastossa vajeita. Tarvitsen sanakirjaa, mutta käännökseni ovat sitten ok. - Tämä ei kuitenkaan ole syy tässä joustamattomuudessani.
Olen kuullut ulkomaisilta ex-oppilailta, että he haluavat nimenomaan suomen keskustelukieleksi, mutta suomalaiset kaverit vaihtavat sen ymmärtämättömyyttään englanniksi.
Mielenkiintoista on, miksi juuri englanti on maailman suosituin kieli? Viisaiden lobbareiden vuoksiko?
PoistaMaailman puhutuin kieli on mandariinikiina, 1,2 miljardia puhujaa, kun englannin puhujia on 765 miljoonaa. Vaan siis meidän perspektiivistämme englanti on suosituin, joten siitä on tullut yleiskieli, kun eri maiden ihmiset kohtaavat.
PoistaMaailman puhutuin äidinkieli (eri murteineen joita toisen murrealueen puhuja välttämättä ei ymmärrä kuin kirjoitusmerkkeinä) on mandariininkiina. Maailman puhutuin kieli on englanti, se on yleiskieli jota käytetään kielimuurin törmätessä. Ei intialainen belgialaiselle sanskriittia puhu tai belgialainen flaamia/ranskaa intialaiselle, vaan he alkavat keskustella englanniksi.
PoistaEnglanninkielen ylivoimaisuus maailmankielenä perustuu historiaan, Brittiläiseen imperiumiin. Aiemmin yleiskielenä oli latina, myöhemmin sivistyneistön ja diplomatian ja hovikielenä oli ranska.
Lukuni olivat nimenomaan puhutuimpien, ei vain äidinkielenä puhuvien.
Poista. Mandariinikiina:
Äidinkielenpuhujia 955 miljoonaa
Puhujia kaikkiaan 1,2 miljardia
Englanti:
Äidinkielenpuhujia 360 miljoonaa
Puhujia kaikkiaan: Vähintään 765 miljoonaa
Yritäpäs nyt ymmärtää mitä luet, please. Kun ihmisillä, jotka sattumalta tapaavat toisensa eri puolella maapalloa ja joilla ei yhteistä kieltä ole, he todennäköisimmin ensiksi yrittävät kommunikoida keskenään englanniksi. Tämän maailman kaikissa kolkissa, en Etelämantereella, matkustellessani olen huomannut. Kukaan ei edes yritä aloittaa keskustelua mandariininkiinaksi, tai venäjäks, tai serbokroatiaksi. Vaan kaikki, kun kädet eivät enää riitä sanoiksi, yrittävät sanoa jotain englanniksi. Siksi väitän että englantia puhuvia ihmisiä maapallolla on noin 4000 viiva 5000 miljoonaa ihmistä. Se on eri asia että suuri osa heistä puhuu tuota kieltä huonosti, mutta ymmärrettävästi silti. - vrt. Ahti Karjalainen
PoistaNiin, siis jos sanotaan, että "puhujia " niin se käsittää ainakin merkitysopillisesti myös satunnaispuhujat. Näin minä nuo luvut, jotka löytyvät monista tilastoista, ymmärrän.
PoistaEnglanti on länsimaissa johtava yleiskieli monella alalla, lingua franca.
En minä ryhdy näiden sijoista kiistelemään. Joka tapauksessa olennaista on se, että vain moukka antaisi kansalliskielen näivettyä ja sammua käyttöalan kaventuessa. Paras ja terävin ajattelu tapahtuu äidinkielellä, ei rallienglannilla.
Globaali ihanneyhteiskunta yksine kielineen on tuhoon tuomittu visio, verrattavissa kommunismiin.
Leonoora kysäisi miksi juuri englanti on niin käytetty ja S. Hanuriristo vastasi siihen hyvin.
PoistaEnsin siis brittiläinen imperiumi vei englannin ympäri maailmaa ja sen jälkeen amerikkalainen hegemonia viihteessä, urheilussa, politiikassa ja teknologiassa levitti sen sähköisesti kaikkialle.
Ennen sitä sivistyneet osasivat saksaa ja ranskaa, joka muuten oli myös venäläisen aristokratian käyttämä kieli.
Terävin - tarkoittanet syvällisin (mitä se sitten tarkoittaneekaan?) - ajattelu tietysti käydään sillä kielellä mitä parhaiten osaa. (Tai jos osaa montaa eri kieltä kuin "vettä vaan", voi huijata.) Puhuit "rallienglannista", se on hyvä esimerkki; ei hektisissä hetkissä kukaan unkaria ymmärrä!
Poistavrt.
iskunvaimentaja iski perseeseen
En usko että kukaan äidinkieltään puhuva ihminen haluaisi äitinsä kanssa jotain pirun outoa kieltä puhua? Ainakaan semmoista mitä kumpikaan ei ymmärtäisi, etääntyisivät vaan ikäänkuin toisistaan. - Saarikosken kanssa kielen merkityksestä samaa mieltä olen liki kaikesta. Vaikka hän osaakin sanoa sen niin nätisti.
Surku kyllä sellainen tilanne, etteivät lapset ja vanhemmat kunnolla ymmärrä toisiaan, on ollut arkipäivää jo tuhansissa ruotsinsuomalaisissa perheissä.
PoistaMinäkin olen tuntenut sellaisia monta, joten perustan arvioni siihen. Samaa epäilen Suomeenkin kaukomailta saapuneiden kokevan.
Joo, kun muistisairaus mummoon/pappaan iskee, unohtuu kaikki opitut kielet. Vain lapsuuden kieli jää. Ja jos ruotsinsuomalaiset lapsoset (=mukulat) puhuvat vain ruotsia, eiväe he toisiaan ymmärrä.
PoistaSanoo mikis joka hetki sitten tuli keskussairaalasta kotiin. Ai, miksi. No, viisi tuntia sitten tulin kotiini, suorastaan selvin päin, niin liukastuin eteisen mattoon ja kaaduin (koska varoin pämppiäni) kyljelleni. Solisluu, tai joku sellainen, luiskahti pois paikoiltaan. Hitsi, että teki kipeää! Ensin ajattelin että "ei sev väliä", mutta kun ei pystynyt enää liikkumaan - ei pystynyt! - oli kuin olisi toispuolisesti halvaantunut, soitin numeroon 112. Huh, huh. Ambulansilla veivät minut Lasarettiin. Sain hyvää hoitoa, kiitos hyvinvointivaltio Suomi sulle siitä, ei moitteen sijaa. Mutta en minä siellä tuntitolkulla viittinyt olla, siis sen jälkeen kun olkapääni (tai muu sellainen) oli vedetty takaisin sijoilleen, ja otettu 4 kpl:tta röngtenkuvia, vaan sanoin sair.hoitajille että "mä lähen täältä kuulkaa veks". Eivät olisi halunneet mutta antoivat luvan, se määräävin niistä sanoi että "olet aikuinen ihminen ja teet miten tahdot". Emmä heitä uhmannut. Mutta tiesin että olen kondiksessa nyt. Ja sille päähoitajalle sanoinkin että "jos oon väärässä, tuun kyllä hyvin nöyränä poikana tänne takisin". -
Niin kauan kun planeetan väki pitää kynsin hampain kiinni omista kansallisvaltioidensa rajoista ja äidinkielistään, en ole samaa mieltä kirjoittajan kanssa jonka mielestä kaikkien ei tarvitse osata suomea. On todella orpo olo, jos ei ymmärrä mitä joku sanoo, kertoo, puhuu, kirjoittaa kielellä josta et ymmärrä höykäsen pöläystä. Eikö joku muu kuin englanti voisi olla yhteinen "maailmankieli". Eikö ole olemassa paljon kauniimpia ja ilmeikkäämpiä kieliä kuin englanti.
VastaaPoistaVerta ja kyyneleitä on vuodatettu, että Suomi on (ainakin hetken ollut) itsenäinen valtio ja oma virallinen kielikään ei ole ollut meille aina itsestäänselvyys.
Onhan historia jo todistanut, ettei kaikkien yhteinen kommuuni - ajattelu toimi.
PoistaMinua kiinnostaa se, ettei kukaan kansallisvaltioita ja niiden äidinkieliä väheksyvä esitä, miten yhteiskunta tulisi rakentaa ja miten se toimisi, jos kaikki maailman ihmiset yhtyisivät yhdeksi rajattomaksi yhteisöksi. Odotan kiinnostuneena tuon maailman kuvaamista.
"Esperanton perimmäinen ajatus on: puolueettomalta kielelliseltä pohjalta poistaa esteet heimojen väliltä ja totuttaa kaikki ihmiset näkemään lähimmäisessään vain ihmisen ja veljen."
PoistaL. L. Zamenhof, 1912
Ajatus on hyvä, muttei millään tavalla vastaa kuvausta, miten se valtioton ja yksikielinen yhteiskunta käytännössä toimii. Sitä paitsi, esperantojuna meni jo. Miksiköhän?
PoistaTarkoitin tätä:
Poista"Mitään "kansoja" ei ole olemassakaan. Sana "suomalaiset" on niin monimerkityksinen ja toisaalta vailla todella relevanttia merkitystä, ettei sitä pitäisi käyttää
lainkaan.
Ja
" "Ei ole mitään järkevää syystä, miksi Suomen valtion alueella asuvan/Suomen kansalaisen tulisi osata suomea.""
Kuinkahan paljon nämä näkemykset saisivat kannatusta jos eduskunnassa äänestettäisiin?
Mene ja tiedä vaikka vasemman ja vihreän laidan edustajat olisivat myötäkarvaan.
Näkisin järkevänä syynä saamelaisuuden. Mutta eihän leonoorien ja iinesten suomalainen äly tähän riitä.
PoistaHaluaisitko, Anonyymi, selventää, mihin saamelaisuus on järkevä syy? Keskustelussa on puhe suomen kielestä, ei Suomen kaikista kansalliskielistä.
PoistaHuomaat kai Anonyymi, että tässä kommentoidaan Hesarissa olleita höpöjä kommentteja, ei Leonooran eikä Iineksen omia?
"Ei ole mitään järkevää syystä, miksi Suomen valtion alueella asuvan/Suomen kansalaisen tulisi osata suomea."
PoistaTiedät kyllä, mitä tuo Hesarin kommentoija tarkoittaa. Suomenkielistä suomalaista. Keskustelussa pointtina on suomen kieli, ei ruotsi eikä saame.
PoistaNyt en malta olla poikkeamatta kielikeskustelusta täysin ja kokonaan. Ohittakaa siis tämä, jos ette halua poiketa aiheesta!
VastaaPoistaNimittäin Helsingin Sanomat on laatinut falskin uutisen, josta ei salli keskustelua. Jutussa kerrotaan, miten neljä hyvin tunnettua tv-esiintyjää, Tuomas Enbuske, Anne Kukkohovi, Jari Sarasvuo ja Meri-Tuuli Väntsi, haki työpaikkaa romaninimillään ja omilla ansioluetteloillaan.
Yksikään ei päässyt Rainer Lindgren -tyyppisillä nimillään edes haastatteluun. Tästä tehtiin kissankorkuinen otsikko ehkä todistamaan, että kyllä, suomalaiset työnantajat ovat rasisteja!
Juttu on mielestäni valheellinen. Jos Rainer Lindgren kirjoittaa ansioluettelonsa todenmukaisesti, siinähän täytyy lukea, että hän on toiminut juontotehtävissä Enbuske, Veitola ja Salminen -show´ssa ja lukuisissa muissa tv- ohjelmissa pääkanavilla. Samaten Rosita Lundgren ja Mertsi Lindeman joutuvat kirjoittamaan toimineensa television muoti- ja kokkiohjelmissa ja henkisinä valmentajina television pääkanavilla, jne. Täytyyhän nämä CV:ssä mainita. Muutoin he eivät ole voineet hakea omilla ansioluetteloillaan.
Haloo, kuka työnantaja uskoo mainituilta lind- ja lundgreneilta moista? Minä pitäisin hakemuksia vitseinä enkä taatusti kutsuisi sepittäjiä haastatteluihin.
Näin minäkin heti ajattelin. Luin tosin vain otsikot ja ingressin,
Poistamutta heti tuli mieleen, että jos Allan Hagert hakee paikkaa ja kertoo vaikka Sarasvuon meriitit, niin hakemus lentää suoraan roskakoriin.
Sarasvuon & co olisi sitä paitsi pitänyt hakea samoihin hommiin omillakin nimillään, jotta olisi saatu vertailuaineisto.
Ja mihin oikeisiin hommiin nuo tyypit muka valittaisiin?
Todellisuus ylitti taas kerran valtoimeen laukkaavan mielikuvitukseni: Sarasvuo oli ihan oikeasti valinnut "salanimekseen" Dimitri Hagert!
PoistaDimitrihän on todellakin kokenut mediapersoona ja yrittäjä. Hän on vetänyt suosittua tv-keskusteluohjelmaa, nainut MM-hiihtäjän, perustanut menestysyrityksen ja hänestä on juuri valmistunut elokuvakin!
Media on vain rasistisuudessaan jättänyt kaiken kertomatta, joten tyhmät rekrytoijat ohittivat hänet kahelina valehtelijana.
Tuohon kun vielä lisää Sarasvuon tenorin, homma pissii kättelyssä.
PoistaTässä olisi nyt saumaa tehdä hupaisa sketsi, jossa Enbuske, Sarasvuo ja Knit meikataan tummiksi, nahkasaappaat jalkaan, hörhelöhameet päälle ja pannaan kamerat pyörimään...
https://youtu.be/0_75W0GEABY
Sain sen käsityksen ,että hakijat oli torjuttu kategorisesti mustalaisvaikutelman takia. Tekemättä lisäselvityksiä tai tarkistuksia.
VastaaPoistaNo, voi olla että paasasin liian innoissani tuohtumuksesta!
PoistaVaan kyllä työnantaja ilman epäilystä tarkistaa ansioluettelon, etenkin viestinnän tehtävään hakijalta, Enbuske-Lindgreniltä, joka korostaa viestintäosaamistaan.
Uskon siihen, että romaneja syrjitään työnotossa, mutta tätä "tutkimusta" pidän tarkoitushakuisena ja - lisäksi toisen kulttuurin omimisena, rumana roolitemppuna. Eikös juuri ole ollut puhe, että valkoinen ei saa esittää mustaa eikä romania?
Julkkikset vetävät tuossa keississä rooleja, ja epäuskottavuus on lähellä. Työnantajat ovat taitavia lukemaan hakijoita, ja pienikin epäuskottavuus kirjallisen CV:n ja puhelinkeskustelun välillä saa työnantajan varuilleen. Olen melko varma, että hakijoille on tullut joitain epäaitouksia.
Miten niin torjuttu "mustalaisvaikutelman" takia? Veikkaisin mieluummin "huijarivaikutelmaa".
PoistaVähän on samaa meininkiä, kuin jos Sarasvuo, Enbuske ja Veitola olisivat lankanneet naamansa mustiksi ja hakisivat sitten töitä siansaksaa puhuen.
Pekka ja Pätkä ja laihtunut Justiina Maatalouslomittajina?
PoistaMikä oli jymäytysten perimmäinen tarkoitus? Todistaako, että suomalaiset työhön palkkaajat ovat rasistija?
VastaaPoistaVai oliko tarkoitus saada aikaan vihapuherenesanssi aiheesta?
Kenties työhönottajat olivat sen verran viisaita, että epäilivät hakemusten todenperäisyyttä.
No tätä minäkin juuri sanoin tuossa yllä. Olen vakuuttunut siitä, että tilanne on ollut jollain tavalla epäaito ja epäilyttävä, hakijan on vaikea saavuttaa uskottavuutta, kun hän näyttelee ja esiintyy kenties tarkoitushakuisesti - Enbusken tavat tuntien.
PoistaJos henkilö hakee vaativaan tehtävään hyvällä cv:llä, hänestä löytyy googlaamalla paljon tietoa.
VastaaPoistaNäillä romaninimillä ei löydy.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaNimenomaan, hyvä huomio. Työnantajat eivät ole tumppuja.
PoistaEn usko, että Iineksenkään oikealla nimellä googlesta mitään löytyy.
PoistaEn minäkään. Vaan silloin, kun olin vielä työssä, löytyi nimi ja työpaikka.
PoistaJos Rainer Lindgren olisi ollut hyvänä osaajana viestintäalalla, olisi hänestä löytynyt työtietoa. Ihmettelen, ellei työnantaja googlaillut puhuessaan "Rainerin" kanssa. Eipä ihme, että työpaikkahaastattelukutsua ei tullut.
Puhuiko työhönottaja Rainerin kanssa?
Poistahttps://www.hs.fi/nyt/art-2000005883576.html
PoistaTuossa Hesarin juttu. Artikkelin mukaan puhui romani-Raineriksi tekeytyneen Enbusken kanssa puhelimessa, samoin ilmeisesti muidenkin hakijoiden kanssa. Mahtoiko matkia romanien puhetyyliäkin Aake Kallialan romanimiehen tavoin?
Ainakin yksityiselle puolelle palkattaessa käytetään tilaisuuden tarpeen mukaan myös tätä: Emme valinneet pätevintä vaan sopivimman. Pätevän naishakijan voi ainakin sivuuttaa tällä menetelmällä mieshakijasta.
PoistaEnnakkoluulot romaneihin istuvat edelleen lujassa.
Totta. On harmi että 96% romaneista pilaa loppujen hyvän maineen.
PoistaOlen usein ihmetellyt, miksi romanilapset eivät käy koulua. Miten valtio sallii sen?
PoistaSuomessa ei ole koulupakkoa, mutta tällöin opetus on järjestettävä kotiopetuksena tai jollakin tavalla. Käsittääkseni romaneilla näin ei ole.
Omassa keskiasteen oppilaitoksessani meillä opiskeli minun aikanani tasan yksi romanioppilas. Siskollani oli hänen Suomen uransa aikana myös vain yksi pikkuinen Elvis. Missä ne loput olivat ja ovat edelleen? Miksi yksi kansanosa päästetään käsistä syrjäytymään?
Kävin täydentämässä tietojani romanien koulutuksesta. Näin luki jossakin Peda.netissä:
Poista"Peruskoulun päättötodistuksen saa jo valtaosa romaninuorista, mutta vain osa jatkaa peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen. Lukioon jatkaa sitäkin harvempi, ja korkeakoulutus on romanien keskuudessa edelleen harvinaista. Osalta peruskoulu jää kesken tai arvosanat voivat olla niin heikkoja, ettei jatkaminen toisen asteen koulutukseen onnistu."
Nyt tarvitaan enää tilastotietoja siitä, kuinka moni romanilapsi oikeasti suorittaa edes peruskoulun loppuun. Läheiseni toimii helsinkiläisessä peruskoulussa (nyt opintovapaalla), jonka oppilaista 60 prosenttia on maahanmuuttajia. Olen katsellut koulun luokkakuvia, enkä ole nähnyt niissä ainuttakaan romanilasta, enkä muista tyttäreni maininneen heitä.
Tilastoja on siitä kuin moni romaniaikuinen istuu vankilassa. Prosentteina se on huima määrä verrattuna mihin muuhun etniseen populaatioon.
PoistaMutta varmaan suurin osa heistä on siellä aivan syyttä?
Ps. Siis en minä rasisti ole. Mutta en halua olla myöskään mikään höynäytettävä hölmö. - Enkä ole.
Vakavasti puhuen totta on tietysti, että romaneja kohtaan on epäilyjä.
PoistaEn käytä nyt sanaa "ennakkoluulo", koska sen merkitys on muuttunut "vääräksi käsitykseksi" - ja sitähän ennakkoluulot eivät aina ole, vaan kokemuksen tuomaa perstuntumaa.
Tuo IIneksen esittämä lainaus koulutuksesta kertoo osaltaan, mihin epäilyt perustuvat. Eikä se tietysti ole pelkästään yksilön vika, vaan kulttuurin jossa hän on kasvanut.
Tämä tarina on huumoria, mutta silti totista totta: asuessani Tukholmassa luonani vieraili noin sata ihmistä, joista yksi oli romani.
PoistaIhan sattumalta ja huomaamatta tämän yhden mukaan lähti sitten matkaradioni, viskipulloni ja uudet käsineeni.
Eeee...n usko. Viskipullon ite kittasit, huomaamattas, ja radion veit kanikonttoriin (pantbank) ja kintaasi viskasit suutuspäissäsi ikkunasta ulos. Jossa ne putosi yhden maailmankiertäjän (hobo) päähän. Joka heristeli sinulle nyrkkiään. Mutta otti kohta ne handikkaat käyttöönsä.
PoistaPs. Minun luonani kun kaksi mustalaista kerran kävi niin heidän völjyynsä lähti naulakosta synttärilahjaksi Sagalta saamani villapaita ja pankkikortti jolta sinä iltana nostettiin 9,600;- mummonmarkkaa. - Mutta niitä olikin kaksi, toinen laiha ja pitkä kuin jatkoromaani. Emmä tiä? Enkä tietysti muita rupee heidän teoistaan syyttää. (Esim. novelleja. Tai novellikokoelmia.)
Sanokaa mun sanoneen, että yllätysveto, Tuure Boelius, on seuraava vihreiden puheenjohtaja, koska hän haluaa tienuita julkkiksena olosta, eikä osaa mitään erityisen hyvin.
VastaaPoistaIlman muuta Tuurella on tulevaisuus vihreissä. Askellus on varsin ripeää ja varmaan se agendakin (onko vihreillä sellaista?) löytyy, kun tanssikisa on ohi.
PoistaToinen vaihtoehto vihreiden puheenjohtajaksi on salaperäinen Arska Turusta. Hänen brutaaliutensa tekee suuren vaikutuksen Stadin edistyksellisiin tyttöihin.
PoistaPistän kolmannella: Maria Veitola.
PoistaLaulaja Isac Eliot?
PoistaEi, Iisakki on menneen talven lumia. En ole koskaan ymmärtänyt hänen suuruuttaan. Tavallinen suomalaisnuori, ei muita kummempi.
PoistaKyllä vihreiden ainoa toivo on nyt vanha kalu, Pekka Symppis Haavisto.
Pekka olisi kyllä paras vihreiden johtoon. Täysin kouluja käymätön ja tienaa silti ihan järjettömän paljon. Pekka vielä laittaa ilmastonmuutoksen kuriin ja ehkä joskus tekee jonkun rauhankin jossain päin maailmaa, kun pörräilee jatkuvasti suihkarilla ristiin rastiin.
PoistaNyt hänellä on sitä paitsi aikaa omistautua Puolueelle, kun Antonio lähti pitkäksi aikaa ulkomaille.
PoistaSattumalta luin tällaisen artikkelin juuri kun Iines otti puheeksi tämän kieliaiheen. Siksi päätin kopsata tämän. – Vaikka en pidä ”kopiokeskustelusta”.
VastaaPoistaNo, sivistäytykää ny si (ei se multa pois oo):
”Vanhinta kantaa edustaa kantaurali, joka jakaantui suomalais-ugrilaiseksi kantakieleksi ja kantasamojediksi (josta kehittyivät sittemmin samojedikielet).
Suomalais-ugrilainen kantakieli jakaantui suomalais-permiläiseksi kantakieleksi ja ugrilaiseksi kantakieleksi.
Ugrilainen kantakieli jakaantui unkariksi ja obinugrilaiseksi kieliksi, voguliksi (mansi) ja ostjakiksi (hanti).
Suomalais-permiläinen kantakieli jakaantui suomalais-volgalaiseksi kantakieleksi ja kantapermiksi.
Kantapermi jakaantui syrjääniksi (komi) ja votjakiksi (udmurdi).
Suomalais-volgalainen kantakieli jakaantui volgalaiseksi kantakieleksi ja varhaiskantasuomeksi n. vuoteen 2500 eKr. mennessä.
Volgalainen kantakieli jakaantui mordvaksi ja tseremissiksi (mari).
Varhaiskantasuomi jakaantui kantalapiksi eli –saameksi ja kantasuomeksi n. vuoteen 1000 eKr. mennessä.
Kantalappi jakaantui saamelaismurteiksi.
Kantasuomi jakaantui kolmeksi alueelliseksi kieliryhmäksi (pohjois-, itä- ja eteläkantasuomeksi), joista edelleen kehittyi seitsemän itämerensuomalaista kieltä: suomi, karjala, inkeri, vepsä, vatja (häviämässä), viro ja liivi (häviämässä).
Lähde: Korhonen, Mikko. (”Moi Kaima!”) Suomalais-ugrilaisen kielitieteen alkuvaiheet. Pieksämäki 1984.
Ps. Kursiivilla on osoitettu elävänä tavattu kieli. Lihavoinnilla ei ole osoitettu ketään.
Luin tämän tekstin ja painoin sen syvälle sydämeeni.
PoistaIhan ok, vaikka onkin hieman vanha, yli 30 vuoden takaa. Todennäköisesti olen nuorena miehenä lukenutkin tuon kirjan.
PoistaTämä kiinnitti huomioni nyt: "Varhaiskantasuomi jakaantui kantalapiksi eli -saameksi ja kantasuomeksi n. vuoteen 1000 eKr. mennessä."
Ennen vanhaan kantasaamen ja kantasuomen eroaminen ajoitettiin jopa vasarakirveskulttuurin aikaan eli 5000 vuoden päähän, mutta tuossa jo sitä hieman myöhennetään.
Nykyään jotkut tutkijat esittävät suomen ja saamen erkanemisen omiksi kieliksiin tapahtuneen vasta ajanlaskun alussa - eli alle 2000 vuotta sitten.
Kiinnostavin kysymys tässä silti on edelleen, että keitä olivat kantasaamen ja kantasuomen puhujat?
Minua kiinnostaa lähinnä itäostjakkien ja länsivestjakkien, mahdolisesti luoteislotjakkienkin, erkaantuminen siinä vähän ennen tai jälkeen ensimmäisen, ehken jopa toisen, jääkauden. Erityisesti se ambivalenssi, joka tästä noinkin aikaisin syntyi. Sen koherenssia pohdin kielitieteellisfilosofisesta näkökulmasta.
PoistaHalusinkin juuri teidän kommentteja tähän mitä luin. Minua tuo artikkeli sivisti suoraan sanoen paljon. Mutta voiko mihinkään enää luottaa? Niin? - Taksonomia tarkoittaa eläinten lajimäärittelyä, noin karkeasti ottaen, kielten luokittelu (näemmä) on aika samanlaista. Eli kiehhhhhtovaa!
PoistaMinä olen kuullut, ja varmaankin tenttinyt, kuulkaapas arvon ostjakkien sukulaiset, tuommoisia syvällisiä litanioita kantasuomen alkeis-, jatko-, täydennys- ja kertauskursseilla, mutta tuolloin minua kiinnostivat enemmän osakunnan pojat ja lauluillat kuin vasarakulttuuri ja permiläiskauden dentaaliklusiilin vastineet nykysuomessa.
PoistaVoin lukea kyllä tuon tarkemmin tieteellisellä silmällä, jahka löydän suurennuslasin.
Nykyään kiinnostaa vasarakulttuuri, mutta ei pojat. Ikäiseni ovat ukkoutuneet pahasti. Mistähän se johtuu?
Poista"Mistähän se johtuu?"
PoistaNo niin, mistäs kuule luulisit.
sinäkin muka viattomuus vain kadulta
Ps. Eniten minä muuten sinun vastaustasi odotin, ihan totta. Tahallaan jätin mainitsematta että entäs mitä mieltä "te tytöt tästä olette." (huumoria) Tiedät että lukenut näistä asioista olet eniten, tenttinytkin; uskottavinta se.
PoistaTaas se paljastui, että minä olen ainoa vakavamielinen tässä seurakunnassa. Silloin kun yritän viljellä huumoria, muut nauravat minulle.
PoistaNyyhkien kumarrun nyt tutkimaan perussyrjäänien käsitystä onomatopoetiikasta mustalaismusiikin kontekstissa.
Minä en ikinä yritä olla hauska. Puhumattakaan että yrittäisin olla vakava. Korkeintaan yritän olla imponoiva ompponetti. (käy salaa lukemassa Suur-SuomiSivistyssanakirjasta mitä nuo kaksi viimeistä termiä tarkoittavat. - ai jaahas, no jaa, sitä minäkin)
PoistaMutta muistaako Iines-rakas (ja saatte te toki muutkin muistella, en ole mustasukkainen) kun kysyin kerran täällä yhden suomenkieleen liittyvän kysymyksen..? - Kysymys aikoinaan esitettiin 9 muun kysymyksen ohella 1948 syyskuussa varusmiespalvelunsa aloittaville alokkaille. Tämä oli vaikein kysymys (helpoin kysymys oli: kuka on tasavallan presidentti. Yli 90% osasi vastata että Paasikivi), tähän kohta esittämääni kysymykseen oikein vastasi vain (en muista mutta jotain) vähän yli 2%. - Tai jotain sinnepäin.
VastaaPoistaOkey?
"Miten on ymmärrettävissä että kaksi varpusta syö nopeammin kapallisen kauraa kuin kaksi hevosta?"
Silloin tosiaan elettiin vielä maatalousvaltaisessa todellisuudessa Suomessa, ihmiset tiesivät mitä on "hevonen" ja "kaura" ja "kappa". Ja tiesivät että noista elikoista molemmat tykkäävät kaurasta, mutta varpuset ovat pirun paljon pienempiä kuin hevoset, että miten hyö... nopeammin kapallisen kauraa muka söisivät? - Jos muistatte oikean vastauksen, älkää paljastako sitä. Nyt heti. Jos taas ette muista, hyvä. - Tai voihan siis ollan myös niin, että ITSE keksitte miten tuo kysymys on "ymmärrettävissä". (Ja niin fiksuja olettekin, kyä mää sen tiärän, etten yhtään epäile että ette keksisi.)
Tiedetään! Odotellaan, löytyykö yhtään kielineroa...
PoistaEikö kukaan tosiaan tiedä? Vai onko tämä liian helppo?
PoistaAlan kohta vastata tähän...
On ymmärrettävissä, että kaksi varpusta syö nopeammin kapallisen kauraa kuin kaksi hevosta.
PoistaKahdelle varpuselle annetaan kapallinen kauraa ja kaksi hevosta.
Hyvää ruokahalua vaan varpusille! Joskus syötiin hevosmakkaraa. Kuulostaa brutaalilta.
PoistaPikkulikkana piti päästä aina myymäläautolle, kun se tuli. Ostin lämmintä reikäleipää, meetvurstia ja kotikaljaa sellaisessa isossa ruskeassa lasipullossa. Sitten kotona oli meijerivoita. Kylläpä maistui silloin moinen.
PoistaPappa oli meillä usein kesät tehden vihtoja ja hänelle piti tuoda Klubi-aski, johon hän itse antoi rahan. Palkkaa tuli aina muutama penni ja silityksiä päälaelle sanoin: Mun kummilikkani.
"Varpunen pienoinen, syönyt kesähevosen"
PoistaHerkkuahan lämmin ruisleipä on vieläkin voinokareen kanssa, nam!
PoistaMinä jouduin pikkutyttönä Meijeriltä ostamaan aina isälle tupakkiaskin. Muistan miten minä pieni ja ujo tyttö kuiskasin vuorollani myyjälle: kaljapullo ja Tyämiäs-aski, satakuntalaisittain. Nyt herään huomaamaan, että silloin sai lapsikin ostaa kaljaa. Ellei se sitten ollut ns. pilsneriä.
Oikea vastaus on: varpuset eivät syö hevosia!
PoistaSuomenkieli tosiaan taipuu näin. "Miten on ymmärrettävissä että yksi varpunen syö nopeammin puoli kapallista kauraa kuin yhden hevosen?" Ei tässä ole mitään knoppia. Koska totta kai kaksi varpusta syö nopeammin kapallisen kauraa kuin kaksi hevosta (ei tosiaan kirjoiteta että... kahden hevosta tms). Kysymys on ihan korrekti.
Musta se on kiero kuin korkkiruuvi koko kyssäri.
PoistaEi jymmärrä. Eli vastasin väärin, vai. Kysymys tosin tuntui typerältä, vaikka ei kai typeriä kysymyksiä olekaan. On vain typeriä vastauksia, eiks jee.
Kysymys on siitä, rapiseva Ripe, miten suomenkieltä taivutetaan. Ei mistään muusta. Eikä tässä mielestäni ole mitään jekkua. Kysymys on korrekti.
PoistaPs. Shakissa hyvää siirtoa sanotaan korrektiksi. Jos se on sitä parempi, siirron perään pannaan huutomerkki (!). Huonomman siirron perään pannaan kysymysmerkki (?). Kun siirto on merkitty ?!, pitää olla tarkkana. Kuin porkkana.
No joo, onhan se nyt selvää pässinlihaa. Alustuksesesi ja kysymyksesi eivät käyneet kylläkään mitenkään yhteen. Juonitteluksi tuota voisi sanoa. Ethän antanut ymmärtää, että kysymyksessä on kyse suomen kielen taivuttamisesta. Kun kysyy pitää miettiä mitä ja miten kysyy.
PoistaNo oikeasti mikiksen selitys on kielellisesti pätevä, mutta kyllähän tuo kysymys on myös kiero ja asettuu siksi sarjaan Suomen kansan kierot kompakysymykset.
PoistaNimiitäin se on kahdella tavalla käsitettävissä:
1. Kaksi varpusta syö nopeammin kapallisen kauroja kuin kaksi hevosta (syö kapallisen kauroja).
2. Kaksi varpusta syö nopeammin kapallisen kauroja kuin kaksi hevosta (joita varpuset eivät syö).
Vrt. Maija syö nopeammin kaksi lautasellista hernekeittoa kuin kaksi pihviä.).
Vaikka molemmat käsitykset ovat muodollisesti oikein, niin selkojärki miettii rationaalisti, ettei se voi olla mahdollista, että pienet linnut söisivät kaurat nopeammin kuin isot hevoset. Siinä se kompa sitten onkin, etteivät varpuset syö hevosia.
Tässä sitten toinen tositarina entisajan alakoulusta:
PoistaOpettaja kysyy Mikolta (nimi keksitty), että jos yksi mies kaivaa ojan kymmenessä tunnissa, niin montako tuntia kuluu kun kymmenen miestä kaivaa saman ojan?
- Ei yhtään, vastaa Mikko.
- Miten niin, sinä vintiö! ärjäisee opettaja, sillä kerto- ja jakolaskua oli opetettu jo monta päivää.
- No, kun se yksi mies kaivoi jo sen, vastaa säikähtänyt Mikko.
Ripranie hei, kysyin kysymyksen sanasta sanaan (?) samalla lailla kun kuin sinä Armon Vuonna 1948 tämä KorkeArvoinen raati sen näiltä viattomilta alokkailta kysyi. Tai ainakin juuri niin kuin kysymyksen muistan esitetyn, eli se alkoi nimenomaan niin että "Miten on ymmärrettävissä että..." Kun kysymys alkaa noin, ei silloin välttämättä kysytä pelkkää faktaa, tms.
PoistaPs. Pakko kirjoittaa kaikki yhdellä kädellä, toissapäivänä kaaduin ja vasen olkapään nivel meni soiltaan. Pikkaisen kivuias juttu mutta ei sen pahempi kun murtumaa ei tullut. Mutta runoilu omalta osaltani, ja teidän suureksi helpotukseksenne, allekirjoittaneelta vähäksi aikaa nyt jää. - Vointeja itsekullekin.
Tuus, mikis
Pikku Liisa olisi varmaan vastannut nenä pystyssä, että tietenkin 10 kertaa 10 tuntia, mikä tekee yhteensä 100 tuntia.
PoistaVoi mikis rassukka, miten sinä sillä tavalla mukkeloit? Varmaan kipeä, mutta onneksi ei tullut murtumaa. Vaan onhan sinulla kirjoituskäsi tallella. Että pistä vaan sormet laulamaan, äläkä vikuroi.
No hei, mikis, paraneminen ottaa aikansa. Toivottavasti paranee entiselleen. Kirjoita toki aina kun voit ja jaksat. Kiva sun kirjoituksiasi on lukea, kun ne silmäin alle osuvat.
PoistaTuossa tänäkesänä kun kävin Narvassa (= kaupunki itä-Virossa) vuokrasin majoituksen B/B systeemillä. Oli vähän hassua että tämä ihminen EI osannut mitään muuta kieltä kuin venäjää (= hassua an sich kun internetin kautta vuokrasi kämpäänsä turisteille!). Tiettyjä juttuja kun yritin puhua hänen kanssaan englanniksi tai suomeksi/viroksi/saksaksi niin ei... ei onnistunut. Emme oikeasti ymmärtäneet toisiamme. Sitten otin ns. ällypuhelimeni esiin, kirjoitin siihen suomeksi mitä halusin häneltä kysyä, painoin nappulaa että "käännä tämä venäjäksi", ja harasoo, siihen tuli äkkiä kyyrillisiä kirjaimia. Näytin näitä harakanvarpaita sille ja sitten tämä äijä sanoi "da daa daa". Ja kättelimme. Kaikki oli "okey" ja "passiba" ja mitä muuta vielä... (En uskalla edes arvata.)
VastaaPoistaPs. Se oli pirun hyvä kämppä, aivan eliittiä, ja maksoi vain 40;- euroa yö. Hotelli tunkkainen pieni kahdenhengen läävä olisi maksanut 140;- €. Kämpän sijainti oli esikaupungissa mutta haittaakos siitä, taksimatka keskustaan maksoi 2,50;- euroa. (En koskaan KEHDANNUT maksaa kuskille niin vähän. Aina annoin ruhtinaalliset 5;- €.) - Ensi kerta kun b/b majoituin! Mutta oli todella positiivinen kokemus. (senkin Iineksen blogia lukevat lumpenproletariaatitit)
Saarikosken kielenkäyttö minusta on aina ollut ihanaa. Runoja en ymmärrä, mutta luen niitä, koska pidän niistä. Saarikosken proosa, esim. Aika Prahassa, on komppaavaa (= rytmillistä) tiheästi pilkutettuja virkkeitä, tavattoman ilahduttavaa tekstiä. Ei häntä voi verrata kehenkään muuhun. Jos suomalaisista runoilijoista sanoo vaikka (kuten moni mikis mielellään sanoo ja uhoo) että Haavikko heistä on merkityksellisin, Eeva-Liisa Manner sitten, Saarikoski kolmas... Ei sillä ole mitään merkitystä. Se vain todistaa määrittelyn vaikeutta (= tyhmyyttä), ja mikisei myös (mikisien) rajoittuneisuutta. Runoja on niin erilaisia ja omiaan, onnittelurunotkin on ihan paikallaan (jos on syytä onnitella jotain!). Kysymys voi olla vain henkilökohtaisista mieltymiksistä (miksi monikko?), minulle läheisin on U. Kailas.
VastaaPoistaMaailmankirjallisuudessa on niin paljon sanoja ettei niistä kukaan ota selvää. Ja nimenomaan sanoja joilla on hyvin syvä merkitys, etenkin, kun ne on peräkkäin lasetettu. Järjetöntä olisi pistään niitä "paremmuusjärjestykseen", se nyt on ihan järjetöntä.
Ihanaa on, ja kuten ylläolevasta tekstistäkin huomaa, ihanuuden tekee se, että rytmit ovat ihmisen puheenmukaiset ja juuri suomen kielen arkiseen ääntörakenteeseen valetut. Näyttää helpolta, siksi luontevaa, vaan harvalta onnistuu. Kieli todella on Saarikoskessa kiinni - tai hän siinä sisällä. Hänet kokee väkisinkin itselle läheiseksi.
PoistaÄsken kaikki täällä puhuivat kuin ketokäenmintut (Clinopodium acinos), nyt vain syvä hiljaisuus vaanii ympärillämme kuin hyenaparvi (Hyaenidae). Voihan aivastus. Nuorena olin (alkaa yht'äkkiä hymyillä) ävä okkobulisti. (googlettaa sananaa okkobulisti. ei kertakaikkiaan löydy mitään. meinaa melkein hermot mennä). Jaa, ens ittenkään en taida tietää mistä on kyse. Hyvä näin. Teille suomalaisille sanoisin tävän'. Eli sun Elämä on Kaos, sinun solujuuresi on suomi sana 'paida'. Älä tuon et sinä olet odotava kanta. Hkes?
VastaaPoistaVälillä puhutaan ja välillä ei, niin se menee. Minä kyllä puhun kaikkien kanssa mieluusti, jos vain osaan ja pystyn. Kaipa tuo kieliasia tuli jo valmiiksi.
PoistaKerran seurustelin erään naisystävän kanssa joka juoksi 100n metrin aitoja. Ja lujaa, sitäpaitsi. Asuin silloin Mikkelissä ja oli muutenkin vähän out. Ero Raijasta meille tuli kun hän rakasti minua liian vähän ja minä häntä liian paljon. - Kerran myöhemmin olin Suolahdessa, siellä oli höyrykonefestivaalit ... siis höyrylaivoja ja höyryvetureja ja höyrykoneita ja muuta sellaista. Minä olen aina rakastanut höyryjunia, pienestä pitäen minulla on ollut Märlinin pienoisrautatiet. Niitä minä siellä Suolahdessakin tutkin kun sinne oli tuotu valtava pienoisrautatiesysteemi, niin - totanoin - äkkiä joku kosketti olkapäätäni. Ja siinähän tämä Raija (nimi muutettu) oli. Hän kysyi "mitäs sinulle kuuluu?" Selitin vaikka en tietenkään osannut vastata kysymykseen. Samanlaiset silmät Raijalla oli kuin ennenkin: vaanivat. Tunsin olevani täysin menetetty. Koska edelleen rakastin häntä. Mutta kun pääsin siitä ajatuksesta irti, joka oli vaikeaa, ostin junalipun Rovaniemelle. Siellä minulla ei ollut mitään tekemistä. Seuraavana aamuna heräsin Joensuusta. En tunne toista yhtä tylsää kaupunkia kuin Joensuu, tai jos on pakko keksiä niin onhan niitä, esim. Suonenjoki tai Varkaus. Tai joku muu, en ole ihan varma.
VastaaPoistaPidän Jyväskylästä.
Ja lehdet täältä tippuu puista niinkuin muuallakin. (Ja kuin kyyneleet, Raijan silmistä.) Syksy tulee, syksy.
Olen aina hieman kadehtien ihaillut ihmisiä, joilla on aina joku. Kun yksi tulee niin toinen menee. Tai kun kun yksi menee, toinen tulee.
VastaaPoistaMeikäläiselle tuommoinen ei ole helppoa. Olen hidas kaikessa muussa paitsi ajatuksenjuoksussa ja näppäilyssä ja fyysisissä suoritteissa. Tunteissakin hidas. Kun jotain tulee, siinä ollaan sitten kunnolla ja ryvetään tarvittaessa vaikka kymmenen vuotta. Ei sitä niin vain mennä, kun yhteen on totuttu. Onko niillä loppujen lopuksi paljonkaan eroa, ihmisillä, tulevilla ja menevillä?
Filosofisesti ajateltuna ei tähän ole kuin yksi vastaus: EI. Siis ei "niillä loppujen lopuksi paljonkaan eroa, ihmisillä, tulevilla ja menevillä" ole. - Itseäänhän ihminen siinä siis ennenkaikkea etsii jos (feikki)donjuania leikkii. Eikä tällä itsekkyyden tms. kanssa tekemistä ole, enemmän ko. ihmisen kohdalla kyse on heikkoudesta. Tai "sialullisesta vammasta", kuten joku voisi sanoa. (Tai miksei monikin.) Luen par'aikaa Minna Peltosen kirjaa "Paperilla seisova Perkele". Alaotsikkona: "Hannu Salaman elämä ja kirjat". Tosihyvä kokonaisvaltainen ja tiivis(tetty) kertomus ko. aiheesta.
PoistaPs. Lisättäköön että itse pidän "pitkistä suhteista". Ja "lyhyistä jäähyväisistä".
Jos oikein tarkasti luet, Mikis, niin löydät Peltosen Salama-kirjasta minunkin nimeni. (No, ainakin sieltä takasivun henkilöhakemistosta.)
PoistaKyllä vaineskin löysin. Ja samaa mieltä ko. Finlandiasarjasta kanssasi olen/olin, siis siinä mielessä että "Suuren yleisön käsissä kirja tuskin kuluu". Kovana salamafanina minäkin kun tuota "Koleraa" ym:ta sarjan kirjoja luin, menin ymmälle. Enkä pitänyt lukemisestani! Oli välillä niin v-tun uuvuttavaa.
PoistaPs. Nyt uuvuttaa se että joutuu naputtelemaan kaikki kirjaimet yhdellä kädellä, oikealla. Vasen on sökö ja lepää kantositeessä. (Mutta voi muuten hyvin.) Tuus
Siskolla oli juuri viisi viikkoa käsi muovikipsissä, tai muovisiteessä, murtuma vasemmassa ranteessa.
PoistaKaikki oli vaikeaa, kun kättä ei saanut liikuttaa eikä kastella, tukanpesusta lähtien. Ei kyllä kulunut kuin viikko pari, kun hän jo hääräsi puutarhassa ja täytteli biotonneja, siis puutarhajätettä keruuastiaan.
Nyt on kipsit pois, vaan vieläkin on käsi arka, mutta toimintakunnossa.
Itselläni oli viime syksynä nilkkamurtuma, enkä päässyt kuuteen viikkoon auton rattiin enkä minnekään. Tilasin ruuat verkosta kotiin. Vain kotipihalla pystyin linkkaamaan.
Tsemppiä, mikis, kurjaa on. Älä enää kaadu, ole varovainen.
Paperilla seisova perkele. Kas kun en ole tähän tarttunut, on niin houkutteleva nimikin.
VastaaPoistaHugo Simbergin, kotimaisen lempitaiteilijani, elämäkerta on myös kutkuttava, Helena Ruuskan kirjoittama. Ja Minna Canthia odottelen kirjastosta. Elämäkerrat kiehtovat, niissä on pitkä ja hidas perspektiivi.
Tämä "P-le" on sitä paitsi melko tyhjentävä opus, tarkoitan että kertoo yksityiskohtaisesti Hannu Salaman elämänvaiheet ynnä kirjallisen tuotannon.
PoistaPs. Salaman tuotantoa tuntematon naislukija saa varautua kyllä että "hetkinen, mitä misogyniaa". Mutta markiisi de Sade (= Salama) kohtelee kaikkia "kirjanhenkilöitään" (= isoa liutaa tuttujaan) ja myös itseään (= alter egoaan) kaltoin. Siis... todella kaltoin! Pahasti! Häikäilemättömäst! Armottomasti! Rumasti!
Elämänvaiheet juuri kiinnostaakin, tuotannon tunnen pääpiirteittäin, mutta en läheskään kaikkea. Viimeksi luin kirpparilta ostamani Salaman runokirjan.
PoistaJotenkin minulle Salama ei näyttäydy yhtä syvänä tai mestarillisena kuin Saarikoski, aikalainen.
Olin nuorena kova Salama-fani (miksen edelleenkin, tavallaan) juuri siksi, että hän on ihmiskuvauksessaan niin yltiörehellinen.
PoistaEi hän välttämättä mielestäni aina oikeassa ole, mutta hän ei silottele kuvaustaan kohteen mukaan, eikä sellaista voi kuin kunnioittaa.
Tästähän nousi mekkala Näkijän & Tekijän jälkeen, kun hän ei sortunut kuvaamaan tamperelaisia vastarintamiehiä niin ihanteellisesti kuin kommunismin oppien mukaan olisi ollut suotavaa.
Hän kuvasi heidät ihmisinä, normaaleina erehtyvinä ja pikkusieluisina, ja se on hänelle ikuiseksi kunniaksi laskettava.
PS. Salaman tyyli on tylyä, paljon tylympää kuin esim. Linnalla. Olisi mielenkiintoinen ajatuskoe kuvitella, millaisia rokkia, koskeloita, hietasia ja muita sankareita hän olisi luonut. Linnakin teki heistä ihmisiä, mutta Salama olisi ehkä pannut Rokan kiroamaan mielessään, että siellä se saatanan Lyyli tietysti antaa rukiinleikkuun lomassa naapurin ihramahalle...
Näin ruotsalaisuuden päivänä sopii ehkä mainita, että olin tänään kuuntelemassa Teemu Keskisarjan esitelmää kirjastaan Aleksis Kivestä.
VastaaPoistaMuistaakseni puhuimme Juha Hurmeen Niemen yhteydessä (minä ainakin puhkuin siitä monella rintamalla), että Hurmeen väite Kiven ruotsinkielisyydestä on omituinen ja väärä. (Hänhän esitti teoksessaan ja myös radiossa tällaisia tulkintoja mollatessaan meitä suomenkielisiä suomalaisia rasismista ja muusta typeryydestä.)
Nyt Keskisarja totesi asiasta, että "väitteet Kiven kaksikielisyydestä on irvokkaita valheita".
Keskisarja tyrmäsi siis jopa kaksikielisyyden, ei pelkästään ruotsinkielisyyttä. Kivi oppi ruotsia koulussa kuten silloin nimenomaan oli pakko.
VastaaPoistaAi niin, tämän Keskisarjan Kivi-tutkielman unohdin kokonaan! Oikein riemastuin kun aikoinaan luin, että tämmöinen on tulossa. Sekin pannaan varaukseen.