Mennä viikolla saimme uusimmat tiedot siitä, mitä Tytti Yli-Viikari nyt kantoi kainalossaan viimeisimmässä oikeusistunnossa. Tällä kertaa kyseessä ei ollut filosofinen teos eikä runokirja, vaan iso punainen A.
Tämäkös herätti taas kiinnostusta melkein enemmän kuin Yli-Viikarin tekemä mahdollinen rikos. Lukeneimmat meistä tietävät, että kyseessä voisi olla viittaus ihmisen leimaamiseen poltinmerkillä hänen rikoksena pidetystä teostaan. Nathaniel Hawthorne on nimittäin kirjoittanut jo vuonna 1850 teoksen The Scarlet Letter (suom. Tulipunainen kirjain).
Romaanissa Hester Prynne -niminen nuori nainen synnyttää lapsen, mutta ei suostu paljastamaaan lapsen isää. Puritaaninen yhteisö pakottaa Prynnen seisomaan häpeälavalla kolme tuntia ja alistumaan näin julkiselle nöyryytykselle. Prynne joutuu myös kantamaan punaista A-kirjainta lopun elämänsä tekemänsä aviorikoksen merkiksi.
En jää tässä pohtimaan Tytti Yli-Viikarin sinänsä kekseliästä käyttäymistä, niin mielenkiintoista kuin se onkin, vaan ihmettelen toista viestinnällistä asiaa. Kielen arvoa viestinnässä ja etenkin suomen kielen hyvän hallinnan merkitystä. Sitä vähätellään nykyisin, kun kansainvälisyyttä korostetaan.
Luin nimittäin iltapäivälehden tuoreinta varoitusta yritysten ja kansalaisten huijaamisesta viesteillä. Ihmettelen näitä joka kerta. Miten yksinkertaista on huomata viesti huijaukseksi. Vai mitä? Katsokaapa alla artikkelista lainattua kuvaa ja suurentakaa sitä klikkaamalla kuvaa:
Viestissä on kymmenkunta töppöä suomen kielen virhettä ja huonoa ilmaisua, jonkalaisia Posti Group ei tee, huolimatta karmeasta nimestään. Pahimpana kielimokana pidän toisen tekstikappaleen virkettä, jossa on alkeellinen pronominin korrelaattivirhe: ” - - maasta, jonka kaupallinen arvo on yli 22 euroa - - . ” Toinen on vaikkapa tämä : Osta Pin-koodi - 75 EURO.
Jos yrityksen työntekijät ja yksityiset kansalaiset hallitsisivat suomen kielensä hyvin, huijausviestit eivät löytäisi ainuttakaan uhria. Jokaisessa on kielimokia. Kannattaa siis opiskella hyvä äidinkielentaito ja edellyttää myös maahanmuuttaneilta - myös naisilta - suomen kielen hyvä luku- ja kirjoitustaito. Se on heidän oma etunsa.
Tämmöistä painavaa asiaa kesähelteillä, kun on ensin hikoiltu nurmikon leikkuussa ja risusavotassa, istuttu pihalla hikeä laskemassa paarmojen ruokana ja juotu litra vettä. Tehkäähän joutessanne kielitaidon testi ylläolevasta viestistä. Onko siinä teistä mitään epäilyttävää? Entä Tytti Yli-Viikarissa, jota fanitan sikana?
Mikä tuollaisen teatterin arvo ja merkitys on, minusta Tytti ei vetele viitosella eikä keittolevy ole kuutosella.Jos oikeusistunnot olisivat jatkuneet, olisi Davidin tähden laittanut rintaansa. Kaikkia hulluja sitä virkoihin palkataan, mutta nyt elähti tähti ja akka lähti.
VastaaPoistaKaikenlaisia negro-nigerialaisia tekstiviestejä minulle tulee, g-mail onneksi suurimman osan suodattaa. Vissiin eilen tuli tiedotus tulevan pakettini liikkumisesta. Ceyloniin olisi pitänyt linkistä mennä. Höpöjä, siellä ei ole eikä asu kavereitani.
Tytti on raikkaan narsistinen persoona, joka ei taida nähdä itsessään vikaa, ja kokee itsensä kenties syyttömäksi. Vika on muissa. Tällainen käytös on tietysti tarkkaan ottaen oikeasti väärin ja jopa tuomittavaa. Oletan, että hän on käyttänyt rahoja hulvattomasti jopa kosmeettisiin kuluihin.
VastaaPoistaOlisi mielenkiintoista kuulla hänen syvimmät selityksensä omasta panoksestaan asioiden kulussa. Ehkä hän kirjoittaa niistä vielä kirjan, jahka linnaan joutuu, vai joutuuko?
Jostain luin, että hän voi ansaita edelleen niin ja niin paljon, eli ilmeisesti jonkinlainen hyvänlainen työ jatkuu jossain muussa tehtävässä. Rikos ei ollut kauhea, jos siitä ei tullut linnaa.
PS Oikein odotan, että joku taho lähettäisi minullekin huijausviestin. Näyttäisin niille, että haha, kielitaidottomat uunot, ettekö parempaan pysty. Menkää koulunpenkille takaisin.
Sitä paitsi perun kaiken osoittaman sympatian Maiju Lassilalle, kirjaakaan en tilaa.
VastaaPoistaPanu Rajala kertoo iltsikassa: Maiju Lassila kylvi vihaa valkoista Suomea kohtaan aivan sodan loppuvaiheisiin asti. Lassila kiihotti punakaarteja surmaamaan luokkaviholliset viimeiseen mieheen vallankumouksen ”jotta uusi punainen huomen veressä kirkastuisi” mutta ei tuntenut armoa edes vertaisiaan kohtaan. - Lassila nimesi kollegojaan, jotka tulisi tappaa. Esimerkiksi Juhani Aho oli niiden listalla, joka tulisi tappaa.
Jouti jätkä meneen.
Siis hirveää vihaa tuommoinen puhe "luokkavihollisesta", vaikka käsite onkin tuttu Suomen historiasta.
VastaaPoistaJos "vapaus, veljeys ja tasa-arvo" pohjaa siihen, että oman maan kansalainen, veli, nimetään viholliseksi, niin eipä ole ollut humaani aate.
Kommunismissa ei ole ikinä ollut mitään hyvää tarkoittavaa lähtökohtaa. Murhaajajohtaja Lenin oli vain valtaan päästessään niin keuhkotaudin, kupan ja muun näivettämä, ettei enää jaksanut tappaa paljoa. Seuraajia siihen kyllä riitti, Stalin voimakkaimpanma leninistinä. Hyi kekkonen sentään!
VastaaPoistaKovasti kommunismi, sosialismi ja vasemmistoideologia on hurmannut lähihistoriassakin meitä moderneja länsimaisia ihmisiäkin juuri tuolla vapaus, veljeys, tasa-arvo - mantralla.
VastaaPoistaOn kuviteltu, että se saavutetaan rahaa jakamalla. Että se on tasa-arvoa, että tilipussit pannaan samaan kasaan ja jaetaan kaikille rahaa yhtä paljon. Tämäkö jalostaa ihmisen korkeampiin sfääreihin?
Vapaus, veljeys, tasa-arvo on jo vanhentunutta mantraa. Totta kuitenkin, että raha rauhoittaa. Sen sijaan raha, valta ja seksi on ikiaikainen mantra.
VastaaPoistaSuuri osa noista huijauksen onnistumisista menee sen piikkiin, että ihmiset eivät suuremmin kiinnitä huomiotaan noihin kielivirheisiin. Ihan kuin jokin osa ihmisestä ei uskoisi näkemäänsä.
Mysteerinaisen mysteerikäytös ja käyttäytyminen ovat mysteereitä, joihin ei osaa vastata kuin tekijä itse.
Hyvän kielen pitäisi olla ihmisen sisään rakentunut niin, että jokin kello alkaa kilkattaa, kun teksti on kömpelöä ja selkeän virheellistä, ja usein näissä tapauksissa koneen suomentamaa tökkökieltä. Pahempiakin tapauksia on nähty kuin tämä nyt lainaamani kohtuullisen siedettävä töppöteksti.
PoistaVielä enemmän täytyy kuitenkin ihmetellä niitä naisia, jotka lankeavat lähettämään kymmeniä tuhansia euroja ”amerikkalaiselle komealle kapteenille”, kerta kerran jälkeen, vaikka kirjeiden kaavan pitäisi olla jo joka naiselle tuttu. Rahojaan ovat huijareille lähetelleet myös hyvinkin kouluttautuneet naisihmiset.
Tervetuloa kaikki maahanmuuttajat, jotka tuovat lisäarvoa, hyvää yhteiseen pottiin. Loiset menkööt manan maille.
VastaaPoistaKyllä, tervetuloa töihin Suomeen kuka tahansa. Ja tietysti katastrofaalisiata oloista tulevat aidot pakolaiset, joiden paperit ovat mieluiten taskussa eikä meressä. Ei ole rasismia olla realisti täällä vastaanottopäässä, mutta hädänalaisia pitää auttaa.
PoistaHädänalaisista pitää auttaa kehityskelpoisia. Paskaporukka joutaa mennä. Pelastus mistä mihin, jeesustelijat vauhdissa.
VastaaPoistaNoh, ihminen on kyllä aina kehityskelpoinen, mutta auttamisen ei tarvitse olla sokeaa kaulailua. Kuinka moni naisihminen halailikaan mm. lelusalakuljettajaa Halosen Tarjan ohella hyvesignaloidessaan lehtikuvissa. Moni julkkis riensi rientämällä vastaanottokeskuksiin ”ruokailemaan” maahanmuuttajien kanssa tai veistelemään suuria innovaatioita, kaarnaveneitä. Ja lehtikuvat lauloivat.
VastaaPoistaKunhan puhut, ei aina ole kehityskelpoinen. Saatanan mustia narkkareita Stadi täynnä.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaViimeksi kävin stadissa varmaan viisi vuotta sitten. Muistan kävelyn Narikkatorin tienoilla, jossa minuun liimautuivat romaniankerjäläiset myyden anovasti paperinenäliinapakkausta, sellaista pientä. Olin jo kaivamassa kuvettani, kun seuralaiseni veti minut eteenpäin pois hellyttävästä tilanteesta. Maalaisena yksinkertaisena ihmisenä luulin, että naisella on kova nälkä tms.
PoistaTukholmassa nuoruudenpäivinäni kesätöissä kohtasin ihmeellisen maailman: musta- ja ruskeaihoisia miehiä kaikki mestat ja kadut täynnä. Tämä oli tosi kansainvälistä pöhinää ja olin kyllä pyörällä päästäni.
Nyt kun analysoin silloista Tukholman näkymää, niin kyllä nämä kaikki tummat miehet olivat palvelutehtävissä, erilaisina myyjinä ja tarjoilijoina. Muistan työtoverini, Gertrudin sanoneen, etteivät ruotsalaiset halua tehdä ns. paskaduuneja, he antavat ne näille tummille.
PoistaOnkohan tämän Ruotsin varhaisen maahanmuuton sosioaalista rakennetta koskaan tutkittu. Millainen se lopulta oli, ketkä tulivat, miksi ja mihin he Ruotsissa päätyivät. Oliko se sosiaalinen nousu, joka lienee ollut yksi tavoite tulijoilla?
Narinkkatori. Weepedia: Nimi johtui venäjän sanoista на рынке (na rynke, ’torilla’).
PoistaJoka kerran kun kirjoitan Narinkkatori, ajattelen, että se ei ole Narikkatori. Ja sitten kirjoitan Narikkatori.
PoistaSipilän hallitus sai neljän vuoden aikana luotua 140 000 uutta työpaikkaa, kerrotaan. Nyt Marinin hallitus on tehnyt saman vain yhdessä vuodessa ja koronan jyllätessä, mutta uutiseksi se ei kelpaa.
VastaaPoistaNiin, siis Marinin hallitushan on jatkanut Sipilän hallituksen viitoittamalla tarjontauudistusten polulla, mitä voi pitää yllättävänä, sillä nykyisistä hallituspuolueista Sdp ja vasemmistoliitto syyttivät Sipilän hallitusta toistuvasti työttömien kyykyttämisestä.
VastaaPoistaLisäksi pelkkä työllisyystoimien vertailu ei kerro kaikkea näiden hallitusten työllisyyspolitiikasta.
Marinin hallitus on nimittäin tehnyt myös muutoksia, jotka valtiovarainministeriön arvion mukaan todennäköisesti vähentävät työllisyyttä. Tällaisia toimia ovat HS:ien asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi aktiivimallin poistaminen ja työttömyysturvan tasokorotus vuoden 2020 alussa.
Muistissa on kai siis myös se, että Talouspolitiikan arviointineuvosto huomautti tammikuun lopulla julkaisemassaan raportissa, että Marinin hallituksen tulisi huomioida laskelmissaan myös työllisyyttä heikentävät päätökset. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen tekemät vero- ja sosiaaliturvamuutokset vähentävät työllisyyttä 2 800–8 500 henkilöllä ja aktiivimallin poisto laskutavasta riippuen 2 000–12 000 henkilöllä.
Kyllä tästä aiheesta löytyy lehtikirjoituksia, mm. eiliseltä päivältä runsaastikin. Ehkä hehkutus puuttuu juuri sen vuoksi, että laskelmia ei voi rinnastaa yks yhteen, koska Marinin halituksen laskelma ei ole eksakti.
En malta olla siteeraamatta tähän joidenkuiden tahojen Marinin työllisyystoimien hypetykseen Pekka Hietalan realistista kommenttia Hesarin keskustelusta:
Poista” Toimissahan on oleellinen ero. Sipilän hallitus _toteutti_ muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhennyksen. Marinin hallitus on vasta esittänyt suunnitelman, että seuraavat hallitukset poistaisivat työeläkeputken Marinin hallituksen toimikauden päätyttyä vuonna 2023.
Myös syksyn budjettiriihessä esitetyt haaveet koskivat työllisyystoimia tämän koko vuosikymmenen kuluessa, vuoteen 2030 mennessä. Toisin sanoen Marinin ja Vanhasen hallitus ei ole parantanut työllisyyttä vähääkään, eikä edes aio tehdä sitä.”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007784103.html
Työllisyys kasvoi ja työttömyys väheni toukokuussa vuoden takaiseen verrattuna
PoistaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2021 toukokuussa 138 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli 25 000 vähemmän kuin vuoden 2020 toukokuussa.
- Tilastokeskus
Tämähän on tietenkin ahkeran ja kunnollisen suomalaisen kansan ansiota tietenkin niin kuin hyvin hoidettu korona.
PoistaNyt pitää olla rehelinen! Vuosi sitten meillä mentiin kiinni ja yritykset ja talous pysähtyivät. Jos tätä elpymisen kevättä 2021 vertaa siis vuoden takaiseen koronalamaan, hiljaiseloon, on selvää, että koronan jälkeen talous on alkanut näyttää pikaisen elpymisen aikaa. Yritykset ovat palkkaamassa uutta työväkeä ja täynnä intoa.
PoistaTämä on luonnollista talouden lasku- ja nousukehityskulkua, eikä kiinni mistään Marinin hallituksen erityisistä työllistämistoimista. Jos on, niin nimeäpäs sellainen toimi. Tapahtuisi varmaan Sipilänkin hallituksen aikana, kenties vielä voimaakkaamin?
Kuka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään. sSipilän hallituksen suurin työllisyys teko oli taksiuudistus joka meni päin vittua.
PoistaNo kyllä edelleen kaikki mönkään menevä näyttää olevan Sipilän hallituksen syytä. Jotenkin kaikki nykyisen hallituksen puolustusasianajajat löytävät sieltä sen pääpirun.
PoistaNiin tai näin, mutta Krista Kiurulle hatunnosto. Muijaenergiaa! Olisipa oltu näillä jämäköillä estolinjoilla heti koronan alussa. Kyllä niille risteilyille ehtii myöhemminkin.
Stop, stop, hyvin menee!
PoistaJuuri näin, stop nyt vihdoinkin koronalle, niin hyvin menee!
PoistaTänäänkin lähes 300 uutta tartuntaa, joten elämmme taas nousulinjaa, josta kiitetään höllentynyttä kansalaiskuria. Yhä enemmän näkee maskittomia kansalaisia liikenteessä ja yhä enemmän on alettu seurustella kylki kyljessä yleisötapahtumissa ikään kuin mitään pandemiaa ei olisikaan.
Kiuru on oikeilla linjoilla tiukkuutensa kanssa, sanoi tapahtuma-ala ja kapakkiväki mitä hyvänsä.
Kiurun linja on demariholhoajien linja! Eiks jees?
PoistaEi kuulu sanavarastooni tuommoinen ilmaisu.
PoistaAnnan Kiurun lisäksi plussaa Maria Ohisalolle, joka liikuttui kyyneliin ilmoittaessaan perheenlisäyksestä loppuvuodesta. Elämän tärkein hetki. Hienoa ennen kaikkea siksi, että näin maan johtoelin säilyy vireässä liikkeessä, kun ministerit vuorottelevat lyhyitäkin jaksoja. Se on tervettä. Terveempää kuin sama harmaapartojen kombo hamaan loppuun saakka samoilla palleilla jauhamassa. Peukut siis nuorille naisille tästä uudistavasta viriiliydestä.
Toivottavaa vaan lapsen kannalta olisi, jos ministeriäidit malttaisivat olla lapsensa kanssa jopa pari ensimmäistä vuotta, vuoden nyt vähintään, ennen kuin ryntäävät takaisin työhön.
Helle on sulattanu sun sydämen!
PoistaAina minun sydämeni on tällainen ollut.
PoistaSinulla vain on niin paljon valmiita kortteja pakassasi, että et näe totuutta, kun käytät niitä. Pitää osata lukea rivejä eikä täyttää tyhjiä aukkoja omilla luuloilla.
Kyllä se vielä jäähtyy.
PoistaLuulet vaan. Jätä korttipakka käyttämättä ja ajattele itse.
PoistaKriittisyys jotakin asiaa kohtaan voi johtua myös erityisestä syvästä lämmöstä ihmisiä kohtaan. Ei esimerkiksi ns. suvaitsevuus ole itsessään lämpöä. Suvaitsevuuteen voi kytkeytyä myös muita motiiveja.
Suvaitsevainen ei ole koko ajan toisten tukassa.
PoistaNo mutta sinähän olet aina minun tukassani kiinni. Et suvaitse ollenkaan muunlaisia mielipiteitä kuin ”suvaitsevaisia”.
PoistaMinä puolustan ihmistä, joka tahtoo rauhaa, turvaa ja tasa-arvoa. Vastustan pakotusta ja kuritusta.
PoistaNo nyt näet itsesi sädekehä pääsi päällä. Lausuit kliseen, jota kaikki kannattavat.
PoistaMinua huolestuttaa enemmän se, ettet oikeasti näe niitä, joita et suvaitse ennakkoluulojesi takia.
En suvaitse rasisteja enkä fasisteja.
PoistaEmmehän me kukaan.
PoistaTäällä kaikki näyttää sujuvan hyvin. Tiedetään mitä tapahtuu ympärillämme tässä maailmassa. Otetaan kantaa tapahtumiin ja kaiken sen takana, tuntuu, ollaan tyytyväisiä omaan elämään. Vai ollaanko? Jos on terve, kannattaa olla. Itse olen tässä vähän sairastellut, saanut vapautta päivän tehtävistä,ainoa hyvä puoli on ollutkin kun on kerrankin saanut omaa aikaa aivan tarpeeksi. Käytän sen kuuntelemalla musiikkia ja lukemalla. Edelleen kirjana on sarja Kadonnutta aikaa etsimässä. Ja netistä seuraan aina päivän uutisia. Välillä en tee mitään. Se vasta hauskaa on.
VastaaPoistaKirjoittaminen tuntuu vaikealta. Mikään ei kiinnosta. Mutta yhden runon tänä aamuna kiskaisin jostain aivomutkasta, kokeeksi vain, ja laitan sen luettavaksi, jos joku jaksaisi lukea. Ei tarvitse ymmärtää, en ymmärrä itsekään. Se tuli vaan. Kielen päällä pyörittelin.
Näky
PoistaVuorenharjat unen reunalla
kuin hampaattomat ikenet.
Pilvet varjostavat niitä.
Suuret joet kulkevat ohitse.
Äidit itkevät lapsiaan
jotka kasvattavat itse itsensä,
muistuttavat mutkittelevia puroja,
leviävät, vaativat itselleen tilaa
ja juoksevat pois.
He ovat valppaita, aikansa lapsia.
Syvyys ei puutu mielestä,
vaikka reunat ovat matalat
ja he voivat itse määritellä paikkansa.
Aurinko näyttäytyy usein
ja sen loiste on pistävän kirkasta.
Kuun himmentyneillä kasvoilla
lepää kylläisen eläimen
itseriittoinen, raukea ilme.
Kaikki täällä toisten katseita kaipaavat.
Yöpilvien ympärillä valo kuin kuultava
iho.
Jokunen tähti mustalla taivaalla
ja yksittäiset valaistut ikkunat
taivaanrannalla pitävät toivoa yllä.
Liisu, kiitos runosta, se on upea!
PoistaTäynnä merkityksiä ja symboleita, jotka avautuvat lukijalle monin tavoin. Olet sinä mestari. Toivottavasti sairaudet jättävät sinun kehosi pian rauhaan!
Äidin sydämeen mahtuu paljon.
PoistaHuoli ja murhe
yhdessä kulkevat
käsikädessä kuitenkin
ja ylinnä kaiken
riemuitsee toivo
toivoa täynnä.
Liisulle kaikkea hyvää
ja Iinekselle,
kuin muillekin.
Ei saa ryvettyä helteessä
talven pakkasia ken kaipaisikaan.
Lämpöistä suvea ja kiitos runosta, Ripranie. Kaunis ja toiveikas runo! Sopisi hyvin nyt Maria Ohisalon tunnelmiin. Kun kaikki kaunis on edessä. Ja kesä kukkeimmillaan.
PoistaKiitos, iines ja Ripranie myönteisestä asenteesta.
PoistaRipranie on oikeassa runossaan. "Äidin sydämeen mahtuu paljon". Siellä voi olla myös roskaa ja vääränlaisia asenteita.
PS. Ei Iinestä saa kirjoittaa pienellä alkukirjaimella, olen kuin alakoululainen.(Se oli vahinko, mutta nyt kun olen ollut paljolti itseni kanssa, huomaan miten vähän tiedän asioista yleensä.)
PoistaLiisuli, saa kirjoittaa täällä somen pikamaailmassa! Itse teen kauheasti kirjoitusvirheitä, mutta nehän voi halutessaan omassa blogissaan helposti korjata.
PoistaOlet oikeassa äidin sydämestä.
Ei se aina mikään auvoinen paikka ole. Äitejä on monenlaisia.
Sen verran täydennän lausumaani, että pidän silti äidinrakkautta lapseen puhtaimpana rakkauden muotona.
PoistaVaan jos äidillä ei ole kaikki okei, on joitain omia sielun vammoja, voi se tuska siirtyä lapseen. En halua käyttää sanaa kosto. Se lienee automaattinen tapahtuma.
Puhelimeeni huijarisoittoja tulee paljon. Vissiin F-Secure laittaa soittoon ilmoituksen: "Mahdollinen petos, numero on ilmoitettu petokseksi." - Voihan se tietysti olla edullisen sähkösopimuksen tarjoaja.
VastaaPoistaPuhelimeeni ei tule huijarisoittoja eikä sähköpostiin huijariviestejä. Oikein odotan että tulisi. Olisi kiva laittaa huijarille jauhot suuhun.
PoistaPuhelinmyyjät sen sijaan soittelevat jatkuvasti. Keskeytän niiden litaniat, kun en halua viedä niiden aikaa turhaan. Työtään ne vain tekevät.
Runoilijat, Liisu ja Ripranie, kiitos lyyrisistä hetkistä.
VastaaPoistaLiisulla on mielenkiintoista symboliikkaa ja hän loihtii panoraamallisia kuvia sanavalinnoillaan. Ripranie kuvaa äitiyttä. Voisi yhtä hyvin laajeta runoksi "Tellus-äidistämme".
Iines, naisministerimme ovat hedelmällisessä iässä. Aikoinaan jotkut työhönottajat saattoivat kysyä haastattelussa työpaikan hakijalta, että aikooko tämä hankkia pian perheenlisäystä.
Nykyisin ei niin tapahtune enää missään.
Onnea siis heille, jotka uskaltavat vielä synnyttää lapsia tälle planeetalle. No, eipä sitä ennenkään ole pelätty millainen tulevaisuus lapsilla tulee olemaan.
Mietin tykönäni, että olivatko Ohisalon kyyneleet pelkkiä ilon ja onnen kyyneleitä, vai hormonitko herkistivät?
Luin hajamielisesti, ohimennen kai Hesarista, että Suomen talous laahaa taas muiden eeuu maiden jäljessä, vai näinkö unta?
Uutisissa kuulin mainittavan, että osaa covidin aikana myönnettyjä yritystuista vaaditaan takaisin. Ovat tainneet tukien myöntäjätkin olla huolimattomia kiireessään, kun eivät ole perehtyneet paperiasioihim paremmin, kuten minä nyt.
Tänään keräsin nokkosia, persiljaa, tilliä ja basilikaa kuivumaan.
Sitten kaatoivat pilvet vesivarastonsa lätäköiksi ja puroiksi pihalle. Pelkäsin etten pääse ensimmäistä kertaa elämässäni jätskiautolle ostoksille. Sade taukosikin sopivasti.
Venäinen perhe, paikallisen ravintolan omistajarouva ja pariskunta autollaan olivat tulleet ko. pysäkille. Ihmettelin, että meitä oli niinkin "monta" huuruisilla ostoksilla.
Jäätelöä ostin vain pienen satsin. Pikkupizzoja, lihapasteijoita ja jotakin "kampa-leivonnaisia" myös. Vierasvaraksi ne laitoin pakkaseen, vaikka en tiedä onko niistä tarjottaviksi.
Lehtien pakkomyyjät saan hiljaiseksi laittattamalla eston. Kolme vuotta saan olla rauhassa taas. Säälittää kyllä he,jotka luulevat puhelinmyynnillä tienaavansa elannon. No, jotkut kai onnistuvat puhumaan luurissa ihmiset tilaajiksi. Ei kai puh.myyjiä muuten enää olisi ko.. hommissa.
Saksalaisen Der Spiegel -lehden mukaan Suomi on pärjännyt koronakriisissä parhaiten. Vaikka meillä on tyhmä hallitus, niin onneksi kansa on maailman viisain.
VastaaPoistahttps://www.spiegel.de/ausland/corona-laendervergleich-wo-der-kampf-gegen-die-pandemie-gelingt-a-b253bbd9-fe9b-4d5e-9169-63b57d771216-amp?sara_ecid=soci_upd_KsBF0AFjflf0DZCxpPYDCQgO1dEMph&__twitter_impression=true&s=09
Koronakriisissä olemme pärjänneet sikso, koska meillä on lukuisa joukko edellisten ikäpolvien edustakoa, heitä, jotka ovat kuuliaisia ylemmältä taholta tuleville neuvoille ja ohjeille ja ovat muutenkin elämänkokemusten viisastamia.
VastaaPoistaEiks edelliset sukupolvet nyt oo manan marjoilla?
PoistaHallitusta on turha moittia tyhmäksi, Mankemangi.
PoistaUskon itse, että mikä tahansa hallitus olisi päässyt vähintään samaan kuin nykyinenkin. Meillähän on tunnetuisti yksi löysimmistä koronarajoitusohjelmista, ja siksi syitä hyvään pärjäämiseen onkin haettava isommasta kokonaisuudesta.
Matala väestötiheys ja alhainen matkustustaso ovat suurimpia syitä, mutta niin myös terveydenhoitotohenkilöstön toimet, jotka CNN mainitsee tärkeimmäksi tekijäksi. Suomen kansa on myös kuuliaista ja luottaa aina päättäjien sanaan ja virallisiin ohjeisiin kovissa paikoissa.
Itse mietin sitä, kenen syytä tämä huono tilanne nyt on. Sipilän hallituksenko? Monet nuoret ovat rokotevastaisia eivätkä käytä maskeja, kokoontuvat porukalla bilettämään. Kuka panisi nuoret nyt koronakuriin?
On totta, että vanhempi väki on noudattanut ohjeita ja vihjeitä kuuliaisesti, esimerkiksi maskien käytöstä ja eristyksestä.. Nuorempi väki kulkee sen sijaan edelleen pläsi paljaana ja bilettää baareissa ja tapahtumissa.
PoistaPikkukaupunginkin harvat tartunnat olivat pubien tikkaremmillä, kaljaporukoilla ja urheilutapahtumissa salilla. Ja karanteenilaiset karkailivat, koska ”karanteenis ei pysty olla”.
Yhtälailla Sipilän hallituksen "saavutukset" olisi tavoittanut mikä tahansa hallitus, eiks niin?
PoistaEiköhän pandemia ole eri luokan asia kuin sisäpolitiikka?
PoistaJokaisella hallituksella on tietenkin sekä saavutuksia että huononnuksia.
Antti Rinteen hallitus olisi tehnyt kaikki paremmin mutta kun ei saatana annettu.
PoistaKyllä minä annan tunnustukseni mieluummin Krista Kiurulle, vaikka hän onkin demari. Hyvä merkki hänen tehostaan ovat urheilupiirien pilkkalaulut.
PoistaJa kuinkas sitten kävikään, arvon urheilufanit? Toitte koronan neljännen aallon Suomeen deltavariantteineen.
oo on ii ja koo on jii
VastaaPoistaTäytyypä ottaa selvä, miten laitetaan esto myyjille. Minulla on toistaiseksi esto vain yhdelle naapurille, jolla ei ole kaikki ookoo ja joka on ilkeä suustaan, vaikka koettaakin ensin makeilla.
VastaaPoistaNoora, minullakin on pitsaa, pasteijoita ja pullaa sekä jäätelöä pakkasessa ja aion kyllä syöttää ne vieraille tämän kesän mittaan. Ellen sitten syö niitä itse. Tänään on ohjelmassa saunapolun raivaaminen pitkästä ruohosta. Naapuri on tulossa trimmeröimään polun, kun se ei enää taitu leikkurilla. Olen itse saanut riesakseni nivelten kipeytymisen heti kun teen vähänkin raskaampa duunia pihalla. Vuoden koronaeristyksen ja hiljaiselon tulosta. Kunpa hieronta nyt auttaisi.
Katso googlesta puh.myynnin esto nro. Minulla se on jonnekin osoitekirjaan tallennettu. Jos sen löydän täältä mökiltä voin lähettää sen tänne kommenttilootaan. Googlettamalla minäkin sen puh.numeron alkujaan löysin.
VastaaPoistaHienoa, että pääset saunaan siistittyä ja romanttista polkua pitkin. Ei tarvitse pelätä piilossa heinikossa oleilevia matelijoita yms.
Minulle on nyt käynyt semmoinen ihme, että n. kolmessa kuukaudessa painoni on pudonnut kymmenen kiloa. Hommia on tehty hikihatussa täällä uudessa-vanhassa paikassa. Isoa aluetta on rampattu ees sun taa,ja nukkuminen on ollut sitä sun tätä. Nyt kun oleminen alkaa täällä suht "normalisoitua", Ihme sekin, ettei lonkka, polvi ja olkannivelet ole ärtyneet pahemmin. Sormet kyllä aika-ajoin vihottelevat. Loppuiän projektihan tämä kaikkinensa on, mutta sentään huoneissa voi jo asua ja siten jää nyt aikaa taas lukea ja hurista blogissasikin luppoaikoina. Uusi oma blogini on edelleen process.
Hieronta vetreyttää varmasti ja elämä mökillä on terveellistä, kun tulee oltua lähes aamusta iltaan ulkona. Täällä on metsien ympäröimänä hyvä hengittää.
Löytyy kyllä, Noora, kiitos! Ja onnea kymmenestä kilosta. Kunpa voisin sanoa samaa. Olet totisesti touhunnut.
PoistaTäytyy paljastaa myös eräs suuri syntini, jonka tiedän aiemmista kokemuksestani hillitsevän ruokahalua ja napostelua iltaisin.
PoistaAloin polttaa röökiä lähes ketjussa, koska hermot on olleet välillä tosi pinkeinä näissä remontti- ja siivousprojekteissa.
Talvella viim. on pakko taas lopettaa sauhuttelu, kun kaupunkimiljöössä ei näin vapaasti voi tuprutella. Kanssaeläjäni kyllä muistuttavat täällä maallakin joka päivä hajusta ja syntisestä käytöksestäni.
:)
Ah sauhuttelun nautinto. Tiedän kyllä, mitä se on. Poltin opiskeluajan ja vielä töissä ollessanikin. Ymmärrän tupakoijia, vaikka manailenkin sitä sauhua, jota naapurini takapihalta kaupungissa meikäläisen puolelle kantautuu. Ahtailla rivitalopihoilla se on kurjaa, ja parvekkeilla.
PoistaKurjaa sauhuttelu on läsnäolijoille. Tiedän. Meillä on kaupunkiasunnossa kiellety parveketupakointi ja pääovien edessä tupsuttelu. Jäteaitauksen aidan seinässä om yksi metallituubi tupakoitsijoille. Oikea häpeäpaalupaikka, että kaikista huoneistosta näkee nikotiinin orjat. En koskaan ole seisoskellut siellä tupakalla enkä tule roskispaikkaa koskaan käyttämään. Ei siellä näy kyllä muitakaan tupakalla. Ovat viisasta porukkaa. ;)! Läheisessä vuokratalossa jotkut tupakoivat kielloista huolimatta parvekkeella. Jotkut parkkipaikalla.
PoistaMaalla tietysti tupakoin ulkona ja kauempana mieluusti heistä, jotka eivät voi sietää tupakan hajua, sekä lankeeamistani jälleen epäterveelliseen ja kalliinpuoleiseen harrastukseen,
mm. pehtoori ja poikani, jotka eivät ole koskaan oppineet röökaamaan.
No, pystyn kaupungissa katkaisemaan harrastukseni. Eri ympäristössä, jossa tupakointi on tehty vaikeaksi yksinkertaisesti vain unohdan ko. tavan.
Polku on nyt tehty, ja ehdin jo ajaa naapurissa olevaan rantakaupunkiin ostamaan trimmeröijälle pienen punaviinilahjan, kun rahaa ei naapuriavussa käytetä. Eikä se ole mikään polku, vaan avenue, leveä kuin mikä.
VastaaPoistaMatelijoista puheenollen, näin kyyn siinä pellon reunassa lekottelevan, ennen kuin trimmeröijä saapui vehkeineen paikalle. Sai pulska matelija kyytiä, kun pörinä alkoi. Saappaat jalassa täällä on kuljettava. Kun lapset olivat pieniä, naapurin ja minun, niin kyy mateli kerran pikkutytön jalkojen välistä muina miehinä metsään. Itse olen tappanut - vahingossa - yhden kyyn, joka luikerteli vauhdilla minua kohti, nurmikolla. Heitin sinnepäin kevyen muovituolin pelottaakseni sen pois, mutta luikero ottikin ja kuolla kupsahti. Vieläkin poden huonoa omaatuntoa käärmeraukkaa kohtaan. Kenties se oli käärmeenpoikasten isä tai äiti.
Se oli vahinko ja itsepuolustusta. Jää eläimiä autojen alle ja tuskin kukaan suree aiheuttamaansa kuolemaa.
PoistaToinenkin syyllisyyttä aiheuttava tapaus on. Kun raivasin kerran pihaa, tulin vetäneeksi pöheiköstä kaatuneen haarakkaan puunrangan pois viedäkseni sen risukasaan. Kuknka ollakaan, pöheiköstä paljastui levinnyt linnunpesä, jossa juuri kuoriutuneita avuttomia linnunpoikasia aukoi nokkaansa. Pesä meni rikki, ja meikäläinen alkoi itkeä. Tiesin, että olin tuhonnut yhden lintuparin kesän työn. Koetin haalia pesää kasaan ja asetella sen pöheikköön, mutta eihän siitä ehjää tullut, poikaset olivat singonneet maahan. Kauhea trauma meikäläiselle. Jotenkin nämä ovat merkityksellisiä tapahtumia.
PoistaEtpä kuitenkaan tarvitse isoja punaisia kirjaimia mukanasi kantamaan. Vahinko sekin oli. Linnunpoikasille tietysti traaginen. Toisaalta ei luontoäitikään ole lapsillen aina hellä ja suojeleva.
PoistaNäinhän se menee. Eläimen käraimyksessä tai tuskassa on kuitenkin jotakin sellaista, että en pysty sitä katsomaan, kärsin itse varmaan enemmän. Takaa-ajo viidakossa, ja peuranpoikanen päätyy leijonan kitaan. Pakko kääntää kanavaa, vaikka tarvitseehan leijonakin ruokaa pennuilleen.
PoistaVoi olla, että kerroin joskus aiemmin, että viime kesänä ensimmäistä kertaa näin kyyn alapihan mökillä, vesipöntön vieressä kostealla hiekalla rapunpielessä. Äkkiä olin tuvassa hakemassa katsojia. Kyystä ei näkynyt jälkeäkään. Luulimme, että se piileksii rappujen alla, mutta kolistelut ja harjanvarrella sohiminen ei tuottanut tulosta. Luovuimme etsinnästä, mutta mutta ei aikaakaan, kun pehtoori meni pihalle, kyy luikerteli jo nousevaa mökkipolkua takaisin pihaan päin.
VastaaPoistaSiitä se oli säikähtänyt tömistelijää ja luikahtanut tiheän morsiusangervopensaan suojiin. Sen koomin ei se ole vieraillut rapunpielessä. Tuli kyllä katseltua jonkin aikaa tarkasti mihin astui.
Outoa oli se, että vaikka tiesimme alueella olevan kyitä, koskaan ei puoleen vuosisataan niitä pihalla ollut nähty. Ei naapurissakaan, paitsi yhden kerran vuosia sitten kissamurkina kupilla.
Näin viime kesänä myös vaskitsan pitkästä aikaaa lähimetsässä.
En minäkään halua tappaa tai tapattaa kyykäärmeitä. Kuuluvat luontoon niin kuin mekin.
Pitääpä kertoa vielä ilouutinen. Ensin huomasin tuvan ikkunasta tiskatessani, että eri näköinen, harmaa ja laiha siili oli tullut siilien ruokinta paikalle aikaisemmin kuin yleensä yksi vierailija. Kohta nuorempi siilikin ilmestyi saniaisten alta. Vanhempi oli tomerana ja työnsi nuorempaa matkoihinsa. Tämä vain herkesi piikkipalloksi eikä hievahtanutkaan.
VastaaPoistaPoikani katseli niitä hetken ikkunasta, ja huomasi kolmannen, sekin nuoremman oloinen, liittyvän kahden ensiksi tulleen joukkoon. Tuhinaa ja tyrkkimistähän siitä seurasi. Mielenkiintoista, että nuoremmat ja isokokoisemmat antoivat periksi vanhukselle. Liotin lisää kuivia kissanmuonaraksuja, että jokaisella oli omat astiat. Mistä kaukaa lienevät tiensä tänne löytäneet. Eipä siinä kaikki. Ainakin yksi lokki kerrallaan on oppinut tulemaan siilien ruokapaikalle lähilammelta. Aikansa se kiertelee ja kaartelee. Nyt kököttää talonharjalla ja odottaa, että häivyn näköetäisyydeltä. Liekö lammen kalat syvällä näin helteellä, eikä ruokaa ole helppo pyydystää vaiko on vain niin, että eräs on niin viisas, että on oppinut mistä kalalle maistuvaa ruokaa saa helposti. Kalanperkeitä ovat aiemminkin oppineet syömään.
Aamulla kaikki astiat aina ovat tyhjiä.
Nyt kun itikat ovat lähes tyystin kadonneet, on mukavaa istua ulkona illan viileydessä miettimässä muailman menoa.
Tulisipa tähänkin pihaan siiliperhe. Viimeksi kun siilejä näkyi, piti katsoa aina autolla lähtiessä, ettei vain siili ollut auton alla ja tiellä. Kaupungin naapurin rivitalopihalla siili sen sijaan käyskeli, ja naapuri juotti sille vettä. Ihmiset ovat kovin eläinystävällisiä, mikä on hienoa. Tunnen vain yhden ihmisen, joka heittää vapaana kulkevaa kissaa kivillä, jotta se ei tulisi hänen pihalleen. Ei kissaa suoraan siis, vaan sinnepäin.
VastaaPoistaVaan yksi seurattava pihaeläin tässä on, kirjosieppopariskunta pöntössä pihakatajassa. Pariskunnasta on kuva kuvablogissani sivupalkissa. Olen jättänyt ruohon ajamatta pönttöpuun alta, jotta pörinä ei pelottaisi pikkuisia sirkuttajia. Nyt odotan, koska poikaset tulevat pesästä ja lentoharjoitukset alkavat.
VastaaPoistaOn kiintoisaa seurata lintujenkin puuhia. Täällä harvinainen naakka-pariskunnan vierailu näyttää päättyneen. Kaksi poikasta varttui savupiipussa ja silloin tällöin koko perhe vielä vierailivat pesäpaikassaan. Nyt ei pariin viikkoon niitä ole näkynyt. Minne lienevät matkustaneet?
PoistaKaupunkiasunnolla on ilo serata kun pääskyset tulevat. Niiden laivueet viuhuvat talojen välissä hyönteisiä pyydystäessään. Ihmettelen missä ne pesivät, kun maalaistamoja ei ole lähistöllä. Paljon rivitaloja on varastoineen ja muutama korkeampi kerrostalo. Ainakin kyyhkyset näyttävät viihtyvän kerrostalojen katoilla.
Naakka on suosikkilintuni kaupunkilinnuista. Se on kuvauksellinen eleineen ja olemuksineen, ja muutenkin kiva kuvattava, kun temppuilee pitkäänkin samalla paikalla.
PoistaMerikotkaa odotan kuvattavaksi, mutta vielä ei ole onnistanut, eivät pesi ihan tässä kylässä. Lentelevät kyllä merenlahdella.
Oletko Iines lukenut Rosa Liksomin: Hytti nro 6 - romaanin? Nyt jännittää saako filmatisointi Cannesissa palkinnon. Sen verran on aikaa kirjan lukemisesta, nyt en muista kuinka junamatka päättyi.
VastaaPoistaOlen lukenut sen aikoinaan, koska olen itsekin haaveillut junamatkasta halki laajan Venäjän maan, Siperiaan. Muistan sen, etten hurmaantunut teoksesta. Se oli jotenkin niin roisia kieltä, että ajattelin, onko tuo oikeasti venäläisyyttä, että ”vongataan pillua”. Minusta Liksomin kieli ja tyyli oli länsimaista, venäläinen kaartelee enemmän asian ympärillä, luulen, en tiedä.
PoistaUskon kuitenkin, että elokuva siitä on hyvä.
Minäkin luin sen silloin aikoinaan ja ihan hyvä se oli, vaikka minustakin se venäläinen korsto oli hieman karitatyyrimainen. (Minulla on se muistaakseni mökillä, josta tulin kaupunkiin kun minusta tuli juuri tuplaukki.)
PoistaHöristelin korviani kun olin kuulevinani tv-toimittajan sanovan, että elokuvan käsikirjoitus on salaisuus tms – ikään kuin hän ei tietäisi sen perustuvan kirjaan?
Ehkä kuulin tai ymmärsin väärin.
Edellisestä Kuosmasen elokuvasta pidin kovastikin. Pääosan esittäjäkin oli kävelytyyliä ja eleitä myöten nyrkkeilijä. Lisäksi muistan tapauksen.
PS. Mutta onhan siellä kohta palkintovuorossa toinenkin suomalainen elokuva! Ihan mukavaa ja uskon elokuvan olevan hyväkin, mutta jäin miettimään monen muun tavoin, että mitenköhän se kansallisuus määritellään leffamaailmassa?
Ohjaajan kansalaisuus sitä ei ratkaise. Olisiko se rahoitus?
PPS. Cannes on hieno paikka, olen ollut siellä festivaaleilla jonkun kerran itsekin.
Tuplaukille onnentoivotus. Mahtava titteli, niitä parhaimpia.
PoistaHymyilevä mies taisi olla se Kuosmasen edellinen, nyrkkeilijän tarina. Hieno elokuva, tuli juuri toistamiseen televisiokanavilta. Kerrankin luonnekuva ihmisestä, joka ei ole ns. viihdejulkkis. Urheilumies.
Tuo toinen ehdolla oleva suomalaiselokuvahan on se suomensomalin (kai näin voi sanoa korrektisti?) ohjaustyö, joka minusta vaikuttaa lupaavalta elokuvakerronnalta. Elokuva on kokonaan somalinkielinen ja ilmeisesti paikan päällä Somaliassa kuvattu ja kuvaa somalialaisia. Silti se on suomalaiselokuva, ettäs tiedätte. Sitä en tiedä, miksi. Ilmeisesti ohjaajan kansalaisuus ratkaisee. Olkoon siis niin.
Nipotan silti tätä ratkaisua, koska arvostan suomen kieltä. Nipotinhan sitäkin, että jonkun mielestä kirjailija Hassan Blasimin olisi jokin vuosi sitten tullut saada Finlandia-palkintoehdokkuus kokonaan arabinkielisestä arabeista kertovasta romaanista, koska hän on nykyään suomalainen - joka lukemani mukaan ei osaa asumisestaan huolimatta suomen kieltä. Finlandia-palkinto romaanista, joka oikeasti ei ole suomenkielinen, suomalainen?
Lisäys, tarkoitin sanoa, että arvostan kieltä, taideteoksen kieltä. Minusta somaliankielinen tuotos, joka kertoo somalialaisista ja on syntyperäisen ihmisen tekemä, on somalialainen, vaikka kansalaisuus olisi muuttunut.
PoistaEikö se kaiken lisäksi ole kulttuurista omimista väittää sitä suomalaiseksi?
PoistaKunnia sinne minne kunnia kuuluu.
Minkä maan piikkiin muuten menevät Renny Harlinin leffat? Hänhän on tietääkseni vain Suomen kansalainen?
Noh, minulle kieli ja kirjan viitekehys on tärkein kriteeri, joku muu voi nimetä tuotoksia ehkäpä juuri rahoittajan tai ohjaajan kulloisenkin kansalaisuuden mukaan. Ei arabimaailmaa kuvaava arabitaustaisen henkilön luoma arabiankielinen teos muutu millään ilveellä suomalaiseksi kirjallisuudeksi tai elokuvaksi, vaan se kyseistä arabialaista taidetta. Mitä suomalaista siinä on? Näin puritaani olen.
Poista- kirjan tai muu taideteoksen kieli ja viitekehys
PoistaMinäkin olen lukenut Liksomin Hytin numero 6, mutta siitä on jo aikaa, enkä muista siitä mitään. Mutta on jännä seurata miten siihen loppujen lopuksi suhtaudutaan.
PoistaNOORA,
VastaaPoistakävin katsomassa blogiasi ja siellä oli kaksi lyhyttä mutta hienoa tekstiä. Kommentoin kumpaakin, mutta molemmat katosivat tarkistettaviksi. Niin siinä ilmoitettiin. Minnekähän ne menivät? Tämä tapahtui eilen, muttei niitä vieläkään näkynyt. Minkähän virheen minä tein? Ihmettelen sitä täällä Iineksen blogissa, kun tämänkin päivän tekstit sieltä katosivat. Jos sattuisit huomaamaan tämän kirjoituksen täällä.
Liisu, Noora on lopettanut Syysmerkintöjä-bloginsa eli sen mikä on sivupalkissani. Hän valmistelee uutta blogia, jahka ehtii. Näin hän mielestäni mainitsi juuri täällä.
PoistaHyvä tietää. Kiitos, Iines! Ajattelin vain, että koko maailma mnee minulla mäskis.
PoistaTäällä maalla välillä pätkii nettiyhteys puhelimessa. Välillä toimii loistavasti ja välillä ei ollenkaan.
VastaaPoistaMyhääm illalla kirjoitin pitkän kommentin tänne, mutta viestini julkaistessani sitä, yhteys kännystä hävisi, ja yhteys katkesi tykkänään.
Uuden blogini nimi on Verkkokalvolla.
Täältä "nooraa" klikkaamalla sinne pitäisi päästä.
Liisu, harmillista, etteivät kommenttisi tallentuneet. Blogissani ei pitäisi niille olla estoja. Kiitos vierailustasi Liisu. Tarkistan vielä, että niin on.
Veikkaan, että kyseeasä on se sama ilmiö, jolla Blogger hylkii välillä, ei aina, mobiiliyhteyksillä kirjoitettuja kommentteja, myös bloggaajan omia.
PoistaKysyin asiaa kerran Bloggerin ylläpidosta ja sain ohjeeksi tyhjentää selaimen välimuisti, mikä on helppo toiminto. Jos oma kommenttini ei mene perille, klikaan iPadista vasemmalla ylhäällä olevaa kirjan kuvaketta jolloin se tarjoaa selaimen välimuistin tyhjennystä. Tyhjennän parilta päivältä muistin ja päivitän sivun, jolloin kadonnut kommentti ilmestyykin näkyviin.å ja Blogger julkaisee sen.
Kirjoittaja ei siis tee mitään väärää, vaan vika on Bloggerin systeemissä ja ylläpitäjissä.
PS Pidemmät kommentit kannattaa kopioida varmuuden vuoksi, ja voi viedä sen toisella selaimella, vaikkapa Chromella Bloggerin blogiin. Metkut oppii, kun paljon kirjoittaa.
PoistaKiitos! Tyhjennän kyllä lähes päivittäin historian. Oppia ikä kaikki.
PoistaTapsalle onnittelut myös minulta! Terveyttä ja pitkää ikää, sekä ilon täyttämää yhdessäoloa kaikille perheejäsenille!
VastaaPoistaKadonneessa kirjoituksessa kommentoin mm. valtakunnansyyttäjä Toiviaisen haastattelua eilisessä Hesarissa.
VastaaPoistaHämmästyin suitsutusta saaneen Kaija Saariahon säveltämän uuden oopperan aiheetta,
Libreton on kirjoittanut Sofi Oksanen. En itse lähtisi innokkaasti katsomaan ja kuuntelemaan kouluampujatarinaa ooperaksi muunnettuna, tältä istumalta.
Traagiset tarinat ovat toki oopperoiden suola, ja Saariaho kiitetty säveltäjä, mutta ko. aiheesta en haluisi enää haavoja avata. Mikä lienee ollut tekijöiden perimmäinen motiivi tarttua ko. aiheeseen?
Tulipas edelliseen kommentiini kamalia lyöntivirheitä, mutta olkoon. On ihana olla ex-äikänope, joka naputtelee ihan kauheita virheitä.
PoistaLuin myös tuon Raija Toiviaisen pitkän jutun Hesarista. Siloiteltu juttu, mikä lie ollut tarkoitusperä? Toiviaista pestiin Omolla ja puhdasta tuli.
Oopperasta piti vielä sanomani, että kyllä se varmaan upea ja hyvä on, tragedia. Tavallaan kansallinen aihe täältä murheellisten laulujen maasta. Uusi Kullervo?
PoistaMinäkin luin Toiviais-jutun ja siinähän hän sanoi, että ihminen saa olla vihainen ja lausua vihaisesti jopa mielipiteensä.
PoistaNiinpä lausun nyt vihaisesti, että minun mielestäni on kornia puhua "haitallisista" vieraslajeista!
Vieras voi olla pelottavaa, mutta ei se haitallista ole, vaan terveellistä!
Maailma muuttuu ja Suomi samalla, on turhaa ja lepsekasta haaveilla topeliaanisesta idyllistä punaisina tupineen, koivuineen, tähtineen ja perunamaineen.
Avatkaa sydämenne maailmalle, viheriäistö, ja antakaa kaikkien kukkien kukkia!
Olisipa niin somaa, jos meikäläisissä peräkylissäkin vihannoisivat palmut ja humisisivat apinanleipäpuut.
Se, joka nimittää rakkaita lupiinejani vieraslajiksi, saa korvatillikan, jos on käsietäisyydellä. Lupiinit ovat tuttuja jo lapsuudestani, jolloin niitä kasvoi Olgan torpan pihalla. Ne merkitsivät minulle sopusointua ja lämpöä, jota Olgan torpassa oli aina tarjolla.
PoistaNyt on Olga poissa, samoin se punainen hirsitorppa valkoisin ikkunapielin, mutta paikalla on nyt vähän uudempi punamultainen mökki valkein ikunaluukuin, ja pihalla on tien alle jääneen vanhan torpan paikalta siiretyt lupiinit. Se sama lupiini on ollut paikallaan ehkä sata vuotta, eikä mitenkän villiintynyt, sillä lähellä kasvaa myös suomalaisia kissankelloja ja päivänkakkaroita.
Eli kyllä lupiini on ihan suomalainen kukka siinä kuin arabiankielinen arabeista kertova arabin kirjoittama romaanikin on suomalainen. Vai mitä?
Montako vuotta ehdit opettaa?
PoistaKolmisenkymmentä, jos otetaan huomioon myös opiskeluaikainen äidinkielen iltaopetus insinööreille Turussa.
PoistaVuonna 2005 jouduin siis työkyvyttömyyseläkkeelle neurologisen puhe- ja äänisairauden vuoksi. Pätkivä ääni ei oikein käy puheviestinnän opettajalle. Opiskelijat eivät olisi päästäneet meikäläistä, vaan sanoivat ymmärtävänsä hyvin puheeni pätkimisestä huolimatta. Olisi kuitenkin väärin ollut sinnitellä työssä, joka kävi ylivoimaiseksi myös kuulijalle.
PoistaOopperan katseleminen on joskus hieman vaivaannuttavaa, kun ne laulajat välillä näyttelevät niin kankeasti (kuin heinäsirkat), mutta kuunteleminen... se on palkitsevaa. Minulla on paljon hyviä levytyksiä. Monet oopperat ovat säveltaiteen yksiä säihkyvimpiä helmiä.
VastaaPoista(Kuten Hemmi-täti oli oikeasti Helmi-täti. Mutta se taas mielestäni ei tähän yhteyteen millään lailla kuulu.)
Kouluaiheiset oopperat ovat aina ankeita, vaikka niissä ei edes ammuskeltaisi. Läksyjen lukua ja jälki-istuntoa, voi voi. Joku pride -aiheinen "Sateenkaariooppera" ehkä mielenkiintoisempi olisi. Saisi siinä esim. poikaparoista koottu eunukkikuoro laulaa sydämiensä kyllyydestä "talvella Talikkalan markkinoilla, ja kesällä Tampereella..." Tai en tiedä, mitä mieltä Leonoora?
Nykyoopperoita en oikein diggaa kun niihin on sälytetty niin paljon kummallista häslinkiä. Bernardo Bertoluccin elokuva "1900" (Novecento), joka on melko hyvä elokuva, alkaa kun poika juoksee katua pitkin ja huutaa "Verdi on kuollut, Verdi on kuollut!" - Verdiä pidän parhaimpana oopperasäveltäjänä. - Mutta tämäkin on vain minun mielipiteeni.
Ps. Tästä daamista en aiemmin ollut kuullut mitään...! Mutta kyllä laulaa hyvin, siis nimenomaan nuorempana, Marita Kattila jää toiseksi. Ja miten tomera tuo täti nykyisin on, siis hieman vanhentuneena: oikea diiva, jää mm. Ella Eronen hopealle. Tai, no jaa, en tiedä, katsokaa itse:
Yle Areena: hakusana "Sivandivan".
Pss. Olen kuvitellut ettei toista Matti Klingeä voi olla olemassa, ei vaan voi olla, mutta annapas olla... tämän Siv Wennbergin rakastaja on ihan kuin nuori M. Klinge! On tarkka rytkyistään. Ja etiketistä. (Jää tässä Hans Selo reippaasti pronssille! - jos ymmärrätte, mitä tarkoitan. Mutta ei sev väliä, vaikka ette.)
Yle Areena: hakusana "Sivandivan". On dokumentti oopperalaulaja Siv Wennbergista (dramaattinen sopraano).
PoistaNäyttelevät huonosti kuin heinäsirkat... höpö höpö. Heinäsirkat (Acrididae) kävelevät kankeasti mutta näyttelevät itse asiassa paremmin kuin Martti Suosalo. Kamelit taas kävelevät pehmeästi ja huojuen kuin juuri maihin tulleet merimiehet, hieman kuin humaltuneina, mutta ovat tympeän näköisiä ja näyttelijöinä surkimuksia. Eivätkä osaa laulaa kuin ”aah aahah arabi aahah”... - Ei jatkoon, ei jatkoon!
PoistaKoen musiikin kokonaisvaltaisemmin kuin mikään muun. En osaa siitä silti sanoa juuri mitään, en ole opiskellut musiikia enkä tunne alan termistöä. Mutta kuuntelen. (kuin radioamatööri... ”OH1VR2 täällä. kuuleeko OH2TKW siellä. kuuntelen”) Klassinen musiikki on pohjattomin mieleni lähde, älyn ja tunteen liitto. Jazz on musiikkia, jota itse haluaisi sekä elää että soittaa (tai sehän on sama asia). Blues on Alku ja Juuri. Ja sitten pidän laululyriikasta; on runoja jota luettuina eivät sävähdytä mutta laulettuina ”nousevat lentoon”, tms. Joiuista en tykkää mutta esim. gregoriaaninen kirkkomusiikki on aivan ihanaa: sitä kun on niin helppo lukea (= nuotittaa). Ja mitäs vielä... iskelmämusiikki... se on kamalaa, nuotit särkevät korvia kun ovat niin yksinkertaisi, sys fittan. Ja pelimannimusiikki – siis pahimmillaan – on niin kamalaa että pitäisi jotenkin rikoslainkin reagoida siihen. Mutta tangot jotka Argentiinasta tänne ovat tulleet ja matkalla muuttuneet (= ränsistyneet) ovat kivoja kun niissä on niin absurdeja (= surrealistisia) sanoja. Niitä nuorempanakin oli kiva hyräillä kun talutti fillariaan takaisin kotia kohti, oli kesäyö eikä ollut saanut vaikka vain sen takia sen tytön aitan luo oli polkenut, kettingit rahisten... Joo, tangot jos mitkään ovat lohduttavaa musiikkia.
PoistaTangot sopivat meikäläisen kesäiltaan hyvin. Oikein kaihoisa miesääni laulaa rakkauden tuskasta rinnassaan. Mikäs sen somempaa. Ja tähdet meren yllä. Aijai.
PoistaTäällä mökillä on hauska hetki, kun muuan nuori mies pyöräilee ohi alempana kulkevalla maantiellä. Hänellä on aina ämyrit täysillä Mattia ja Teppoa. "Minä tunnen kuinka vauhti kiihtyy" kuului juuri kun kundin vauhti koveni..
PoistaMitä surullisempi tango, sitä onnellisempi suomalainen.
PoistaJoku venäläinen, en muista kuka (veikkaisin että Tsehov) on sanonut
Poista"Onneton se kansakunta joka tarvitsee sankareita."
Tuota ei ole helppo ymmärtää, en minä ainakaan, mutta sitten kun sen ymmärtää, ymmärtää.
No nyt on ruumis ravittu uusilla potuilla, porkkanoilla, silakkapihveillä (Lidilin kylmäaltaasta) sekä eilisellä, vierailijoiden aterionnista tähteeksi jääneellä suolalohella, niin
VastaaPoistamikäpä on istua korituolissa omenapuun varjossa ja "hoviittoo huastoo" Iineksen kotoisassa tuvassa.
Mikiksen opperaidea on kannatettava.
Kaipaisin siihen eunukkikuoron kirkumisen lisäksi käsikirjoittajalta ehtaa äksöniä monta päivää jatkuvista bileistä metafetamiinin voimalla. sekä suloisia suuteloita ynnä muuta maailman härskeimmistä homoluolista, jossa myös poliitikot rypevät.
Eikä tanssilattioille tarvinne lavastajan tupsuttaa perunajauhoja tanssien ajaksi. Säästäähän pitää!
Oppera vakuuttaisi kaikki taivaallisesta, ainoasta suuresta ja puhtaaksi rakkaudesta. Tietysti ja tottakai. Aito nykydantelainen jumalainen ooppera! Sen libretot kolahtaisivat kaikille ja uskontoon kääntyisivät jokainen homofoobikko ooppera-pläjäyksen nähtyään.
Muuten olen suht' samaa mieltä Mikiksen kanssa musiikin eri genreistä! Ja myös Iineksen kanssa.
Ah miten tangolaulajat välittävät meille tekstinikkareiden ja säveltäjiensä kautta kaikkia niitä tunteita, joita emme itse pysty tai osaa tuntea. :)
Kesäillassa tangon räydyttämänä. Oijoi!
Siitäs sait Mikis!
En usko, että sain?
PoistaTiedätkö, rakkaani, että näistä useasta amerikkalaisesta homoista kauhuskenarioita kertovista (Hallelujaa, Hallelujaa) saarnaajista ja senaattoreista moni itse on kärähtänyt homomaisista meininkeistä, esim. linja-autoaseman vessassa. - Että varopas vaan kuule itse!
Ps. Itse suhtaudun homoihin (ja mitä muita niitä sitten onkin, mistäs minä sen tietäisin, mitä?) ihan neutraalisti. Myös käydessäni vessassa itsekseni heittämässä vettä.
Aijai mikä makea kombo tulisi, kun yhdistäisi mikiksen käsikirjoitukseen Nooran vision! Siinä saisivat huorat, homot ja muu burleski väki panna libretot uusiksi eunukkien kimeän kuoron reippaalla avustuksella. Muutama itämaan sulttaani vielä joukkoon tahtia lyömään.
VastaaPoistaSen verran Nooran ruokalistasta, että vähän samaa oli täälläkin. Uusia tilliperunoita kylän puutarhalta, keitettyjä kananmunia ja kevätsipulia voin (Oivariini) kanssa sekä savulohta. Jälkiruoaksi paikkakunan mansikoita.
PoistaSe vaan, että syön jo kolmatta päivää samaa savukalaa, kun olen yksin ja oli pakko ostaa kalakaupiaalta kokonainen filee, kun kauppiaalla ”ei ollut puukkoa mukana”. Olisin ottanut puolikkaan siitä fileestä.
Jos Noora (jota arvostan enemmän kun mitä hän itse edes ymmärtää), tekee oopperaan libretton, lupaan minä säveltää sen. Diida-daadaa-daa-dii-daa-tii. Paitsi jos siinä tarvitaan paljon käyrätorvia, koska Sateenkaaressa on myös melankolisia mutta miehekkäitä E2-E4 bassoääniä, pyydän apua kansakoulukaveriltani Kalevi Aholta. Luulen, ettei hän kehtaa kieltäytyä.
PoistaKiitos lyhyestä mutta kutkuttavasta naurusessiosta rakkaat kultamussukkaiseni!
PoistaMinä olen pidättänyt itselleni ilon olla lukematta Raija Toiviaisesta yhtään mitään. En lue myöskään artikkeleita intersektionaalisesta feminismistä, vasemmistoanarkismista, leniniläisestä tai nykykommunismista, tai muusta fasismista. Tai no, leninismistä on mukavaa lukea, kun yhä edelleen parkuna käy, kuinka Lenin oli hyvä ja jalo mies, aikeensa hyvää paremmat. Entistä pahemmaksi muuttui, kun kuppa oli loppuvaiheessa ilmeisesti edennyt jo aivoihinsa.
VastaaPoistaTotalitarismi marssii. Yli kaiken vasemmiston nykyfasismi (vihervasemmisto/vasemmistoanarkismi) vihaa demokratiaa: "demokratiassa on kyllä hyvät puolensa, mutta jotain rajaa sille pitäisi saada, väärät mielipiteet ja ajatukset tulee kieltää!- Lisäksi Israel on vääryydellä perustettu apartheid-valtio, Helsingin yliopistossa minulle niin opettivat!"
"Yhdessä luomme uuden paremman maailman, josta pahuus ja vääryys on kitketty viimeiseen vääryydenharjoittajaan ja hänen lapsiinsa saakka!"
Meitä ei auttanut se, että aikanaan Lenin kuoli hyvin nopeasti paheelliseen elämäänsä, kuppaan, keuhkotautiin ja muuhun, hänelle hullunkiilto silmissä toimivia perintöehdokkaita oli läjäpäin. Aikansa sitten tappoivat toisiaan ennenkuin isä aurinkoinen vahvisti yliteurastajan asemansa.
Riku, Riku! elä nyt keuhkoo! Pistäpäs tähän joku himmee huuliharppu- tai kitarablueeeeess... sulla niitä on taskussasi kuin Janakkalassa jahnukaisia. tms.
PoistaKeuhkoominen on kiva. Höyryjä pitää välillä päästellä. Päästele sinäkin ja hauku vaikka patamustat porvarit! Tai hurrit tai jotain.
PoistaOikeassa olet, Mikis, minä vain olen tällainen. Tässä tulee korjaussarjana itsensä Pete Seegerin esittelyllä avainta maantien kovaan menoon.
PoistaVanhana äikänopena voisin antaa sinulle aineen aiheen: Näin porvari pieree.
PoistaAnteeksi, en ole keuhkokala. Olen hämärästi sukua (napalanko?) Matti Klingelle. Ettäs senkin tiedätte.
PoistaNo ei tietenkään. Tämä oli olevinaan mainio vitsi. Myönnän, tyhmä.
PoistaKerrostalomme hississä on a-nelonen, jossa kerrotaan että tehdään remonttia asunnossa A 24. Lopuksi siinä ollaan pahoillaan siitä että… "Pahoittelemme työstä mahdollista aiheutuvaa haittaa". Joku on kuulakärkikynällä korjannut ’mahdollista’ sanan ’mahdollisesti’.
PoistaMielestäni joka kerrostalossa pitäisi asua 1-2 äidinkielenopea. (Koska mikäs sen mukavampaa.)
Minä olisin lisännyt vaihtoehdon. TAI: Pahoittelemme työn aiheuttamaa mahdollista haittaa. Pitää nipottaa viimeisen päälle eikä melkein.
PoistaMinä olisin korjannut "työstä aiheutuvaa perkeleellistä melua". Koska sitä se oli. Mutta vain yhtenä (1) päivänä. Jumankauta.
PoistaJetsulleen noin on nykytotalitariami kanssa, jos ollaan rehellisiä. Se on siellä, missä halutaan kieltää sopimaton puhe ja väärät ilmaisut, vaikka ne olisivat totta. Väärin sanottu, väärin ajateltu.
VastaaPoistaMinusta juuri se, että oppositiota käsketään eduskunnan lehteriltä häpeämään, on fasistista totalitarismia, kun hieman kärjistetään. Olkoon oppositio vähän mänttikin, sen tehtävä on haukkua hallitusta, oli oppositio ja hallitus mikä tahansa. Räväkin haukkujahan meillä oli Ville Niinistö, mutta ei häntä silloin pyydetty häpeämään.
Eläkä sinäkään Iines nöpö-nenä aina höpötä. Nuita niinistönvillejä meillä keskuudessamme on aina ja iät yhtä paljon kuin hakkaraisenteuvoja, filosofeja. - Vittu, olen Keski-Suomesta ja tiedän mistä puhun.
PoistaAfrikkalaisista minä tykkään. Nuo aina uutterat ja toisistaan huolta pitävät, lihavat ja iloiset ihmiset ansaitsevat hetken aikaa maata riippumatossa, taivaan mannaa syöden. Lisääntykööt ja täyttäkööt koko maailman, kyllä minulla pätäkkää riittää niin kauan kuin Suomi muistaa ottaa lisävelkaa. Valkoisen miehen taakka välillä saa polveni notkahtelemaan, mutta mitä sitä ei kestäisi hyvän asian vuoksi. Afrikkalainen narkkarikin on pelastamisen arvoinen, hänellä on ihmisarvo!
VastaaPoistaSamaa mieltä. Kaikki syntyperältään afrikkalaiset soittajatkin saisi ampua. Mitään osaa.
PoistaÄläs nyt liioittele, kelpo musiikkia sieltäkin on hieman tullut. Amerikkalaisten mustien bluesin tai jazzin kanssa Afrikalla on kuitenkin hyvin vähän tekemistä. Naapuriheimon orjiksi Yhdysvaltoihin myymät mustat omaksuivat uuden maan olot ja tavat ja sulauttivat valkoisten kansanmusiikkeja sulavasti omaansa.
PoistaJatsikin on ihan pakanamaista meininkiä. Turpeine huulinee vaan mörisevät muka 'lauluja' ja hyppivät kuin villit. Tai villejähän ne onkin, jumalauta.
PoistaMitä etnisiin kysymyksiin tulee, tykkään Big Mama Thrntonin versiosta Hound Dogista paljon enemmän kuin Elviksen myöhemmin tekemästä pliisusta. Kappale itsessään on Leiber/Stollerin taattua juutalaista laatua.
PoistaVähän samanlainen juttu, kun maamme parhaan mustalaismusiikin ovat säveltäneet ja kirjoittaneet Jaakko Salo ja sanoitajana Jukka Virtanen tai joku muu.
Joopa joo, "sulautuivat uuteen maahan". Älä viitsi, Riku, koska et ole tyhmä. Tämän laulun on tehnyt juutalainen opettaja, Strange Fruit, ja sen lauloi Billie Holiday 1939. Ja se oli hyvin, hyvin hento kosketus siihen mitä ongelmia näillä "sulavasti siirtolaisiksi" muuttuneilla mustilla Amerikassa siihenaikaan oli.
PoistaHäpeisit, lumppuri varjoasi!
Tässä
https://www.youtube.com/watch?v=-DGY9HvChXk&list=RD-DGY9HvChXk&index=1
Roskaa puhuin, tämän heinon kappaleen tekijät: Säv. Reino Markkula, san. Juha Vainio, sov. Jaakko Salo.
PoistaAnneli Sari, Feija ja Taisto Lundberg - Luonnonlapset
Mikis, vasemmalla taipuvana yleissosiologina sekoitat nyt asioita keskenään. Sulautumisella tarkoitin tietenkin musiikillisia asioita. Eihän sanoman itietenkään poista sitä, että valkoiset hakkasivat ja alistivat orjiaan, mustat taas ryyppäsivät, rälläsivät ja tappoivat toisiaan, minkä orjan hommiltaan ehtivät.
PoistaNiinpä niin on nykyisinkin. Paronit (mm. Iineksen suosikkipoju ex-stallari Björn Wahlros) kilistelee samppanjalaseja toisten paronien ja kreivien/herttuoitten kanssa. Ja palvelusväki kellarissa kolistelee koksiämpäreitä, phthyi! ("Ei ne taas osa käyttäytyä. Minä sanoa meijän vouti, että ei kolistella. Herre Gud! Ne mene pois meijen silmistä kun me juhli.")
PoistaInhottavia hedelmiä roikkuu puissa, no ei meillä Suomessa. Ei edes panaaneja. Omppuja korkeintaan vaan.
En muista milloin, missä ja keneltä olen kuullut tuon murreilmaisun: " hoviittoo huastoo". Täytyy tunnustaa etten kirjaimellisesti tiedä millaista huastamista = puhetta on hovitoiminen? Gooogle ei tunnistanut tokaisua. Mieleen tulee palturin puhuminen. Lasketella palturia on epätoden puhumista, valehtelemista?
VastaaPoistaOsviitta-sanassa on "viitta", mutta ei tarkoittabe samaa asiaa?
No olkoon sitä tai tätä, sanapari vaan nousi jostakin muistini syövereistä kommenttia kirjoittaessani.
Ja nyt sisälle ruutua tuijottamaan ja Suomi areenaa tölläämään.
Luin tuon ilmaisusi merkityksessä ”huvittaa haastaa”, mutta siis en ole ennen kuullut tuota, ja se voi olla mitä vain.
PoistaJussi Halla-aho sai äsken Suomi areenan puheestaan aploodini. Olen täysin samaa mieltä ko. puheen ajatuksista. En kai minä huomaamatta ja tiedostamatta ole tulossa, tullut perussuomalaiseksi!?
VastaaPoistaEi se mielstäni sitä ole, olet vain asioita selkeästi ja pragmaattisesti tarkisteleva, vailla taas vallalla olevaa, humanismin kaiken silottelevaa, hurmahenkeä.
PoistaOlisin katsonut mieluusti Areenan keskustelua, mutta nettiteeveestäni ei näy kolmosta. Näkyy vain Ylen kanavat ja Alfa ja Free ja Fox ja TLC. FOXia en katso juuri ollenkaan, sillä sieltä näyttää tulevan pelkkää paiseklinikkaa, paiseiden puhkomista. Käsittämätön formaatti.
PoistaMTV katsomosta tulee joitain kolmosen ohjelmia nauhoitettuina, kuten Mr. Beania, tuota mykkäfilmien peesaajaa.
Nooran kuvaama tilanne on mielenkiintoinen. Halla-aholla on useissa tv-keskusteluissa ollut mielipiteitä, jotka hiljentävät muut. En tarkoita nyt mitään äärimmäistä mistään enkä mitään vanhaa hapatusta. Muut varovat tarkoin peesaamasta häntä, vaikka eivät kielläkään hänen ajatuksiaan. Mutta siis tähän hiljenemiseen olen kiinnittänyt huomiota. Häntä kuunnellaan, mutta reaktioita ei näytetä ja omat ajatukset pidetään piilossa. Erikoista. Vai?
PoistaHän on älykkö. "... sit kenpä kieltää vois..." Hänen kirjoituksensa (nykyisin) ovat tarkkaan harkittuja, myös häneen puheensa, koska hän tietää ettei päämäärään päästä suoraan... Pitää tehdä koukkauksia.
PoistaPs. Hitler tosin pääsi suoraan päämääräänsä. Hänen ei tarvinnut sanomisiaan laimentaa. Mutta Hitlerillä olikin karismaa... Halla-ahon karisma on lähinnä anteeksipyytelevää, sellaista kuin alligaattoreilla on, kun ne tulee pihapiiriin katselemaan ”mitäs se emäntä täällä ruiskulla suihkuttaa”... tms. - No, Halla-ahokin ala-asteella kirjoitti aineessaan, olen lukenut hänestä kirjoitetun tarkastetun elämänkerran, että hän "hän haluaa ruoskia neekereitä..." Aika kumma harrastus nuorella tamperelaisella koulupojalla, täytyy myöntää. Toiset ne keräävät vaan perhosia ja postimerkkejä... no, ei niistä koulupojista tai (tytöistä!) sitten sen kummempia tulekaan. Suurmiehellä tai (suurnaisella) sitä vastoin jo pienenä on suurenmoisia harrastuksia ja ideoita. Kuten siis myös Jussilla.
Hienoa komiikkaa on, jos ala-asteen aineita käytetetään todisteina jotakuta vastaan. - Tuohan voi jatkua vain: "Lisäksi aineessaan oli tieteellisesti naurettavia väitteitä!" Hurmahumanisteilla näkyy olevan kudit loppu.
PoistaTäällä jyllää nyt kulttuurivallankumous. Intersektionalistit, feministit, taivaankaarelaiset, ym. porukat jotka ovat oikeassa, muut väärässä.
PoistaHalla-Aho vetäisi että jos sukupuolia on niin ja niin monia, miksi heitä ei näy eduskunassa tai muissa virkatehtävissä. Kelpo veto!
Ylen uutisten taakse jäi Ohisalon puhe areenassa. Eipä juuri kiinnosta heidän omituinen ilmasto-anekauppansa. On päästövero- ym. ym. Mitä kaikkia uusia veroja ja maksuja yhä keksivätkään?
Yli ymmärrykseni menee idea, että kun maksaa veroa, saa saastuttaa. Onko älykästä yhteisten asiain hoitoa?
Stop tykkänään ilmanpilaajat!
Eipä tarvitse silloin ilmastonpelastuskolehteja kerätä. Ties minne päästöistä nyysittävät rahat sumplitaan? Ei kai vaan ilmastonmuutosta kiihdyttävien yritysten tukiin? Hölmöläisten peitonjatko- tarina tulee mieleen saastuttajien veronkeruusta.
Nyt vihreät yrittävät siirtää kansallista päätösvaltaa metsistämme eeuulle. On haihattelua uskoa että kaikki Euroopan valtiot ovat samanlaisten metsien ympäröimänä ja noudattavaisivat kiltisti eeuun saneluvaltaa.
Riku, komiikkaa sulla on housuissa. Kato vaikka.
PoistaHöpöhumanistien argumentaatio on järkyttävää luokkaa. Joissain kommentoinneissa näin juuri Halla-ahoon kohdistuneen syytöksen Breivikin tekojen innoittajana. Näistä tämänpäiväisistä intersektionaalisen feministin tai kepun lausunnoista, viimeistä puhettaan vastaan, ei kannata sanoa mitään. Suu auki ihmetyksestä olemme, miksi vihrut ja kepu ovat hallituksessa niin keskeisissä asemissa, kun eihän niitä valtakunnan vaaleissa äänestä juuri kukaan. Ja vihrut lähinnä valtaan ja setelirahaan viehättynyt suur-helsingin grynderipuolue, jonka edessä kokoomus häpeää perintöään.
PoistaMikis, melkein aina minulla on Levikset jalassa, eivät ne mitään huumoria ole, vaikka ovatkin vanhan miehen farkut, joita nuorisoskaderit nauravat.
PoistaTarkoitinkin alkkareitasi. Eikös niissä ole Nalle Puh -kuvioita. Ainakin kaupungilla ns. pikkulinnut näin ketrtovat?
PoistaVaan mikään Nalle Puh ei voita vaaleanpunaisia mummokalsareita. Ettäs tiedätte. Talvella ei ole raappahousuja voittaneita.
PoistaVihreiden menestystä ihmetellään täällä provinssissa laajasti, kun eihän heitä muualla ole kuin Kehä kolmosen sisäpuolella, kivierämaata laajentamassa. Täällä landella koetetaan pitää huolta luonnon monimuotoisuudesta.
Kehässä ihmisiö hakkaava Amirkhani kirjoitti someen päivitykseen, josta häkin tulee ilman muuta heilahtaa,olette kai sen nähneet! Jethro Rostedt kertoi maahanmuttajanuorien maamme rikastamistappelusta yökerhossaan.
VastaaPoistaNyt täytyy Amirkhanille häkki heilahtaa ja karkoitus kotimaahansakin on toivottava. Jos sellaista ei ole, ihan minne vaan, mokoma väkivallan fasistinen ja iljettävä ihailija.
Hesari ei hiiskahtanutkaan Jetron ravintelin tappelupukarien taustoista. Kyllä sitä nyt ollaan niin tasapäistäjää että! Pelko rasistin merkistä "vapaan sanan airueessa" on nyt totisesti totisesti sisäistetty!
PoistaEtei tule mitään sanomista, korostan, ettei se ollut Makwan, joka sai tuomion lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, se oli joku, jolla oli sama sukunimi.
PoistaKyse on samasta kuin aikoinaan Ruotsissa:
Poistafinne igen!
Äläs nyt Mikis, kun juuri yritin selittää sinulle, ettei tämä ole mikään "Makwan igen"-juttu.
PoistaDen där gången Makwan, en annan gång någon annan Amirkhani.
" ... Pääosan esittäjäkin oli kävelytyyliä ja eleitä myöten nyrkkeilijä. Lisäksi muistan tapauksen. ..."
VastaaPoistaTuo on hyvä havainto, Tapsa. Jarkko Lahti (= elokuvan Olli Mäki) on harrastanut nyrkkeilyä, sen näkee. Ja sitten tuo katse - leuka hieman alhaalla, silmät silmäkulmien alta ylöspäin - se on tyypillinen pään asento nyrkkeilijälle. Eikä siinä vaikka vähän siltä näyttää, ei mitään anteeksi pyydellä, eh-hei, vaan ollaan valmis iskemään lujaa. Takaisin.
Liksomin ”Hytti 6” on joskus lukenut. Muistaakseni se oli sen verran episodimainen, että siitä voisi saada hyvän elokuva. Kirjana se ei oikein vakuuttanut.
Vissiin eilen uutisoivat Hytti kutosen olevan Cannesin elokuvajuhlien pääkilpasarjassa mukana.
PoistaElokuvista pidän nykyisin kaikkein eniten animaatioista, niissä - siis edellyttäen että ovat fiksusti tehtyjä ja että niissä fiksu idea on - voi tehdä ja näyttää mitä vaan. Ja just nimenomaan sellaista mikä kuuluu (ja koskettaa) ihmisen elämää. Ei siihen - no ei, mitään Gary Granteja tai Tauno Paloja tarvita. Tai Ansa Ikosta tai Marilyn Monroeta... arilyn. mari...
Poista..lyn, "milloin riisut jumpperin?
https://www.youtube.com/watch?v=uDvA1_Ovsp0
Y Mmärsin.
PoistaH'hyvä, mutta en usko, että kaikkea. Keikkamuusikon arkea - elääkseen - on pakko tehdä keikkoja. Oli krapula tai ei, ja Juicella oli aina, paitsi keikan jälkeen, kun sai olla virallisesi kännissä. Ja sitten kourallinen diapameja ja stilnockteja, aamuyöstä, että sai nukutuksi. Sitten taas krapulassa laulamaan etc etc etc.
PoistaHehkutettuja "nyrkkeilijä" ja "miekkailija-aiheiset leffat" eivät olleet minun makuuni. Jotenkin asetelmallisia, jänitteettömiä ja yksitotisia minulle. Nyrkkeilyä inhoan urheilumuotona, eikä miekkailija- elokuvakaan häikäissyt, joitakin kohtauksia ja kuvakulmia lukuunottamatta.
VastaaPoistaLiksomin räväkästä kirjoittajan tyylistä tykkään. Kirjailija itse taas on live- esiintymisissään alkanut vaikuttaa puheissaan ylimieliseltä. Pisteitä annan siksi nykyisin kirjailijalke vähemmän.
Hytti nro 6 on herkullinen kokonaisuun filmattavaksi elleivät tekijät pilaa sitäkin jäykäksi ja ilottomaksi asetelmaotoksiksi.
Ei aihe elokuvasta huonoa tee: et olisi niin asenteellinen, Noora. Klaus Härön elokuva "Miekkailija", oli huono, mutta ei aiheensa takia. Ihan kökkö toteutus.
PoistaKirjalla, tässä tapauksessa "Hytti 6" romaanilla, ja elokuvalla ei juurikaan mitään ”orgaanista” tekemistä toistensa kanssa ole. Yleinen juoni, ei muuta. Minkä tahansa romaanin muuttaminen jo näytelmäksi on iso ja työläs prosessi, dramaturgit sitä ammatikseen tekevät; romaanista tehtävä elokuvakäsikirjoitus on sitä paljon, paljon eriskummallisempi prosessi. Ihan totta! (kun sanat ja ajatukset pitää muuttaa kuviksi)
Siis kuviksi jotka kertovat, eläviksikuviksi.
PoistaJoku Timo Koivusalo (Kulkuri ja joutsen, Sibelius, Rentun ruusu etc.) tekee elokuvia joilla ei ole mitään tekemistä elokuvan kanssa. Ne on kirjoja (= käsikirjoituksia) joita hän värittää, värityskirjoja. Ihan kammottavaa.
Varmaan on, kuten Mikis sanoo, mutta Koivusalon elokuvilla on arvonsa. Minusta niitä voidaan pitää jopa kulttuurihistoriamme tallentajina. Elokuvat ovat vetäneet katsojia ja minusta ovat olleet mukavia katsella.
PoistaElokuvaohjaajia, joilla en näe mitään arvoa, on ja on ollut, meillä vaikka kuinka paljon. Anssi Mänttäriä ja Pekka Lehtoa en vaivaudu listaltani edes perustelemaan. Voi kamala!
Hieno kriitikko Peter von Bagh loukkaantui verisesti, kun Kreivistä tekemänsä elokuva lytättiin, mutta selvää oli, ettei kriitikko osannut itse asiaa, jota analysoi, elokuvantekoa. Oliko hieman Kreivin jälkeen, kun von Bagh teki toisen emämunauksensa. Suuren Olavi Virran haastatteluohjelman laulajan viimeisinä aikoina, kun tämä halvauksen ja muun jälkeen oli aivan säälittävässä tilassa. Petteri teki sosiaalipornoa.
Enpä jaksa aiheesta enempää, mutta Koivusalolla ei Suomen elokuvatekijöiden joukossa ole häpeämistä.
Kirjan nimiä en koskaan muista, paitsi aina välillä, kuten "Sota ja rauha" ja "Kertomuksia kellarista". On ihan kiva jos muistaa kuka ne on kirjoittanut, vaikka mitä väliä silläkään on, en tiedä. Joskus luin sellaisen jutun jossa kerrottiin miten kirjat alkavat, se oli ihan hölmö juttu. Ainahan kaikki kirjat joillakin sanoilla alkavat, ei se uutinen ole, eikä se että ne myös loppuvat, kun sanat loppuvat. Tämä on hyvä asia. Veijo Meri lopettaa romaaninsa "Sujut" lauseella
VastaaPoistaTaivaalla oli tähtiä vaikka kuinka paljon.
Voiko asiaa sanoa yhtään täsmällisemmin vaikka yrittäisi sanoa sen millä tavalla tahansa? Tuskinpa. Pidän Veijo Meren novelleista etenkin hyvin paljon.
Siis novellina - jos puhutaan kirjoista - Antti Hyryn "Junamatkan kuvaus", on parempaa proosaa kuin Liksomin novellit. (Jotka nekin ovat hyviä, en minä siitä eri mieltä ole. Tai mistään.)
PoistaMAANTIELTÄ HÄN LÄHTI
Maantieltä hän lähti kävelemään suoraan eteenpäin yli peltojen ja ojien, ohi latojen ja läpi ojassa kasvavien pensaitten. Pelloilta hän meni aidan yli metsään, ja hän käveli kuusien ja petäjien, katajapensaitten ja kivien vierestä ja tuli metsän laitaan ja suolle. Hän kulki suon yli ja meni läpi suolla olevien metsäsaarekkeitten, jos ne sattuivat olemaan sillä tiellä, jota hän kulki. Hän jatkoi menoaan nopeasti yli jokien, läpi metsien, yli merien ja järvien ja läpi kylien, ja hän tuli lopulta samaan paikkaan maantielle, josta oli lähtenyt kävelemään suoraan eteenpäin.
Samalla tavalla hän kulki kohtisuoraan ensimmäistä suuntaa vastaan ja lisäksi muutamia kertoja näitten suuntien väliltä. Joka kerta hän aloitti maantieltä, ja aina hän tuli lopussa maantielle samoinpäin kuin oli ollut lähtiessään. Kierroksilla ollessaan hän pysähtyi aina jonkin matkaa kuljettuaan ja katsoi ylös, ja joka kerta kun hän katsoi hän näki taivaan ja auringon, tai kuun ja tähtiä.
Hän seisoi maantiellä ja alkoi muuttua pienemmäksi. Maantien sora muuttui kivikoksi, ja kivet kasvoivat ja tulivat yhtä suuriksi kuin hän, ja pölyhiukkaset, jotka kulkevat ilman mukana, muuttuivat hänen kokoisikseen, ja tulivat yhä suuremmiksi. Hän muuttui vielä paljon pienemmäksi, ja hän näki lopulta ympärillään myllyjä, jotka pyörivät itsensä ja toistensä ympäri. Niitten välissä oli paljon tilaa hänelle. Hän pieneni ja pysytteli myllyjen osien vieressä nähdäkseen hyvin. Kun osat muuttuivat yhä suuremmiksi, ne alkoivat tulla hämäriksi ja läpinäkyviksi, ja kun ne vielä kasvoivat, ne hävisivät kokonaan. Hän jäi lopulta yksin ja liikutteli jalkojaan ja käsiään, eikä hän pudonnut mihinkään koska ei ollut mitään.
Hän alkoi kasvaa takaisin ohi myllynosien ja myllyjen, ohi pölyhiukkasten ja hiekansirujen. Hän kasvoi ohi maantien soran ja oli pian maantiellä oikean kokoisena.
Hän oli maantiellä ja alkoi muuttua suuremmaksi. Hän kasvoi korkeammaksi kuin suuret puut, jotka olivat maantien vieressä, ja hänen päänsä ulottui polvien yläpuolelle. Hän näki pian pallon muotoisena paikan, jossa hän asui, ja kasvoi kohti aurinkoa ja kuuta. Hän otti jalkansa pois maapallolta, ja hän kasvoi ohi auringon kohti tähtiä. Hän huomasi, että hän ei saavuttaisi tähtiä, sillä lähellä maata olevat jalat kasvoivat suuriksi, mutta yläpää jäi paljon pienemmäksi. Mutta hän muisti suhteellisuusteorian ja alkoi kasvaa oikealla tavalla. Hän saavutti tähdet, jotka olivat ympäri kiertäviä kylmiä ja kuumia pisteitä. Tähdet jäivät hänen alapuolelleen, ja hänen kasvaessaan kaikki katosi lopulta kokonaan. Hän jäi yksin ja liikutteli jalkojaan ja käsiään eikä pudonnut mihinkään.
Hän kasvoi vieläkin ja alkoi nähdä kohta myllynosia ja myllyjä. Hän kasvoi ohi myllyjen ja pölyhiukkasten, ohi hiekansirujen ja maantien soran. Hän oli pian maantiellä oikean kokoisena.
Hän lähti maantieltä ja hän melkein itki. Hän käveli taloonsa ja otti pöydältä grapen ja halkaisi sen ja otti lusikan ja alkoi syödä. Hän tunsi grapen maun, joka muistutti tuoreen pajun parkkia ja männyn neulasia. Tämä oli muodostunut hedelmäksi. Ja kun hän söi, hänen mieleensä tuli kirkas syksy, jolloin pakkanen on puhdistanut joen veden ja pojat pyytävät koukuilla mateita, ja jolloin pakkanen on kypsyttänyt puolukat metsissä ja karpalot soilla, ja jolloin ilma on sellaista, että kun sitä hengittää, osa kaikesta siitä menee ihmisen sisälle ja tekee olon vaikeaksi.
Antti Hyry: "Maantieltä hän lähti"
Tästäkin saisi hienon elokuvan eikö totta? Vaan vaikeaa se olisi, hyvin vaikeaa.
Proosallisesta luontokuvauksesta mielen kuvittam
VastaaPoistaiin sfääreihin. Komeita on "näyt". Greippi-hedelmä tekee mielestäni sopimattoman särön kokonaisuuteen.
Riittääko ainesta elokuvaksi asti, pahoin pelkään. Olisiko tarina kuvitettuna kiinnostava, vaikea sanoa.
Ei mikään helppo tehtävä kuitenkaan, yksinäisyyden kokemisen analyysi.
Arkipäiväisyys ja mielen panoraamat, miten ne uskottavasti yhdistäisi valkokankaalla?