Dramaattisia aikoja

 

Elämme dramaattisia aikoja. On päättymätön helleputki, jossa HS:ien uutisen  mukaan vanhus  kituu hissivikaisessa kerrostalossa ulos pääsemättä, haiseva vaippapussi nurkissaan. 

Kuuntelemme herkällä korvalla, tuleeko ukkonen raikastamaan ilmaa. Petymme, kun se meneekin sijaintimme ohi pari kertaa lännempänä ilmaa puksautttaen. 

Jännitämme, kaatuuko erimielinen hallitus Gazan-kysymykseen, ja katsomme kyynelsilmin kuvia raunioituneesta Gazan alueesta. Ukrainan kaupunkien murskakuvissa näkyi vielä kissoja, pulskiakin, joita ihmiset hoivasivat. Gazan kuvissa ei lemmikkejä näy, vaan näkyy vain  laihoja itkeviä lapsia. Nälänhätä  on ilmeinen ja Israel itse Belsebubi, kertoo luotettava media.

Moni miettii, auttaisiko Gazan lasten hätää yhtään, jos palestiinalaiset heivaisivat isisläisen Hamasin  ulos selkänsä takaa, ja Hamas luovuttaisi vihdoin panttivankinsa.  Palestiina valtiona sanoutuisi kokonaan, siis sataprosenttisesti irti terroristijärjestöstä? 

Voiko sivistynyt Eurooppa sopia asioista niin, että osapuolten joukossa häärää edes kymmenprosenttisella osuudella terroristijärjestö? Voiko todella? Tilanne on kriittinen, koska lasten hätä on todellinen ja asialla on kiire. Voiko sellainen maa muodostaa valtiota, jossa ei ole voimaa toimia itsenäisesti ilman terroristeja?

Kysymykseni ovat yksinkertaisia ja anonyymien mielestä varmaan turhia ja jopa tyhmiä. Tällaisia asioita kuitenkin moni pohtii osaamatta ottaa voimakasta kantaa asiaan. Toivon, että kun Suomi ja Eurooppa ilmoittaa hyväksyvänsä Palestiinan valtiona, siinä on Hamasin poissulkua koskeva ehdoton ehtolauseke. Isisläisen terroristijärjestön kanssa ei pidä neuvotella. 

*

Muutoin kuuluu hyvää ja kesäistä eloa. Mökkikausi on osaltani päättynyt, tänä vuonna poikkeuksellisen lyhyeen. Vaan kesä jatku. Kesä.

(Valokuva Iines, Kulkukissa vanhan kartanopuiston raunioilla)