21.7.2026

Sorretun toiveet

 



Olipas kerran sorrettu. Asumistuki oli leikattu, ansiopäiväraha oli porrastettu, suojaosa oli poistettu, lapsikorotus lakkautettu ja omavastuuaika pidennetty. Kaiken lisäksi alvia oli nostettu ja suklaan hinta kaupoissa noussut. Miten tästä eteenpäin? Mistä normaali elintaso? Mistä lohtua? Metsäänkö pitäisi lähteä marjoja poimimaan? 

*

Näin ulkopuolella kaikkien leikkausten hyväosaisen röyhkeydellä kysyn, mikä vika marjanpoiminnassa on? Marjaämpärillisestä voi saada 50 euroa tuosta vaan, enemmänkin, jos kehtaa pyytää ja ostaja näyttää maksukykyiseltä. Poimurilla poimii nopeasti, joten aikaakaan ei työhön tuhraannu, ja kumarrella ei tarvitse, jos käyttää pitkävartista poimuria. Samalla voi poimia löytämänsä sienet. Itsekin poimin eilen mökkipihan pohjoispäädystä kantarellit lounasta varten. Joukkoon itse kasvatettuja yrttejä, ilmaiseksi. Herkkua voi saada ilman killinkiäkään.


Joskus miettii sitä, miksi ihmiset eivät enää lähde työn perään toisiin maakuntiin ja lääneihin, niin kuin ennen oli normaali käytäntö. Vaihdettiin lennossa maisemaa, jos töitä ei löytynyt, ei jääty niille sijoille tukia nostamaan. Nyt sorrettu ja tukileikattu odottaa hesoissa sitä, että joku noutaa hänet toivetyöpaikkaan kotiovelta. 

Kun valmistuin kurssini kanssa suomen opettajaksi, kaikki ystävät hajaantuivat eri puolille Suomea. Kukaan ei jäänyt Turkuun, paitsi minä joka sain uskonnon lehtorin viransijaisuuden vuodeksi suorittamani uskontotieteen arvosanan vuoksi. Uskonnon opettajaksi ei tuolloinkaan ollut tunkua, teologit olivat harvassa iloisena hippiaikana. 

Tämän jälkeen minunkin oli lähdettävä provinssiin, jonnekin, missä suomen opettajan paikka aukesi. Ja se aukesi pikkukaupungissa, jonne kaikkein viimeksi halusin. Ja siinä paikassa sitten pysyin loppuun asti, vaikka olin kova esiintymisjännittäjä. Jännitin varmaan jokaista oppituntia, osaa punaisen vekkihameen helmat vipattaen. Vaan ei tullut mieleenkään lopettaa, vaikka koin jopa ahdistusta työstä, jonka tunsin vaativan minulta kaikki henkiset resurssit ja vähän ylikin.

Tänä päivänä ihmiset tuntuvat vaativan kivaa kutsumustyötä ja oikeutta viihtyä työssään, mieluiten isossa kaupungissa. Elleivät ehdot täyty, jäädään niille sijoille ihmettelemään, miksi työtä ei järjesty. Ollaan tukien varassa ja vaaditaan ihmisarvoista toimeentuloa, jossa on mahdollisuus samaan elintasoon kuin työssä puurtaville. Ollaan sorrettuja ja lapsiperheköyhiä ja hallitus on julma, ei välitä ihmisen hädästä ja anna tarpeeksi tukea. 

Uskotaan, että kun Antti Lindtman vaihtuu pääministeriksi, tuet palautetaan ja kivoja työpaikkoja järjestyy pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Turkuun, koska muualla ei voi elää. Sorretun toiveet otetaan huomioon ja sakset pannaan lukolliseen laatikkoon. Vaan näinköhän sorretun toiveet toteutuvat Lindtmaninkaan aikana?



(Valokuvat mökkipihalta 2026, Iines)


135 kommenttia:

  1. Minä elin lapsiperheköyhyydessä, koska meillä oli 8 lasta. Monilla naapureilla ei ollut lapsiperheköyhyyttä, koska isännät käyttivät kortonkia ja siten vain 2-4 lasta. En syytä ketään!

    Me pojat kalastimme loputtomasti monenlaista kalaa ruokapöytään ja marjaa keräsin jo poikasena satoja kiloja kesässä. Suuri osa syötiin itse, mutta arvokas hilla enimmäkseen myyntiin.

    Jo 13- vuotiaana maalasin yksin kaksikerroksisen talon ulkoa ja halonhakkuutta, sekä kaikkea pikkutyötä pitkin kylää jatkuvasti. 14- vuotiaana olin Metsähallituksella kesän puita istuttamassa ja sen jälkeen joka kesä rakennuksilla, kaivoksella, jne.

    Nykyiset lapsiperheköyhät ovat sitä yleensä uskonnon takia. Ehkäisy kielletty, vaimon paikka kotona, eikä silloin miehenkään kannata lähteä töihin runsaiden tukien takia (KANNUSTINLOUKKU!)

    Miksi Yle ja Hesari eivät vertaile lapsiperheiden ja työttömien tukia Suomessa ja muissa Pohjoismaissa? Koska silloin kaikki huuto paljastuisi valheeksi!

    Aikoinaan kristillisten puoluesihteeri Asmo Maanselkä tutki Ruotsin ja Suomen sosiaalituet ja Suomessa ne olivat 20% paremmat. Lisäksi Ruotsissa piti tehdä töitäkin niiden eteen ja Tanskassa vielä enemmän. Ei Suomen tukia ole niin paljon leikattu.

    https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/2fc4303e-a5f1-3145-b7d2-9409d33c6a4c

    VastaaPoista
  2. Minä en ollut lapseperheköyhä, koska meillä oli vain kaksi kilttiä tyttöä. Tosin isä oli mitä oli, kiltti asianajaja, mutta alkoholisti ja äiti meidät lopulta taisi elättää julkisen viran palkallaan.

    Olimme siskon kanssa myös lapsityövoimaa, sillä kunnan kirjastonhoitaja otti meidät kirjastoon muovittamaan uusia kirjoja ja leimaamaan ne. Minähän melkein asuin kirjastossa lapsena ja siitä tuo työsuhde ilmeisesti sai kipinän. Saimme palkaksi kolikoita ja joskus aina aterian kirjastonhoitaja-opettajan kotona.

    Kesät oltiin aina sukulaisten sokerijuurikasmailla ruokapalkalla, mökkiseudulla. Usein maatalon emäntä pani lämpimän leivän kainaloon ja sanoi, että viekää äidille.

    VastaaPoista
  3. Työ on ilomme, laiskuus intohimomme. Se, että jo lapsuusperheessämme opimme tuntemaan ja näkemään, mitä on niukkuus/köyhyys ei ole ainakaan päällisin puolin negatiivista. Mitään ei pidetä itsestäänselvyytenä ja jo nuorena oppii tekemään töitä ja tuntemaan, miten elanto hankitaan ja eläminen järjestetään. Se kaikki kasvattaa selkärankaa, varsinkin hyvässä lykyssä. Kokemuksesta oppii. Yleensä kai nuorena on hinku pienistä maalaispaikoista päästä suurempiin ja mahdollisuuksia antaviin isompiin ympyröihin. Ei siinäkään ongelmaa tarvitse nähdä, jos on tilaisuus jäädä asumaan ja elämään paikkoihin, missä lapsuutensakin on viettänyt. Nuorena, jos milloin mennään sinne minne pyrkimys vie.

    Kohun hallihankkeesta sen verran, että mitä tavallinen keskiverto pulliainenkaan tuollaisilla isoilla halleilla puolustaisi. Liikuntaa voi harrastaa ihan ulkoilmassa ilman mitään halleja. Myös sisätiloissa. Erilaiset tapahtumat konsertteineen ovat nekin utopiaa kannatuksen kannalta pienessä Suomessamme. Ei kannata kurkottaa liian korkealle varsinkaan tässä tilassa, missä Suomenkin puhutaan olevan ja elävän. Puheita pidetään, töitä tehdään. Ei ainakaan voi valittaa puheenpitäjien teksteistä, kun niitä poliitikkojen suusta kuulee. Monetkin niistä on hiottu niin viimeisen päälle, tarkoituksesta riippuen. Ihmismieli on vaan niin metkakin, että oma mieli päättää itsen mukaisesti.

    VastaaPoista
  4. Olen pessimisti köyhyyden suhteen. Tarkoitan sitä, että ei köyhyyttä voi yhteiskunnasta poistaa. Ei ole sellaista yhteiskuntajärjestelmää, joka ei olisi jakautunut ääripäissään köyhiin ja rikkaisiin. Sosialismissakaan ihmiset eivät ole olleet taloudellisesti tasa-arvoisia, vaan näissäkin järjestelmissä on ollut aina rikkaita johtajia ja isäntiä. Ja niitä työläisiä on riistetty viimeisen päälle viemällä mahdollisuudet yletä pois köyhyydestä. Taloudellinen tasa-arvo on siis utopia.

    Kristillinen ajatus tietenkin on se, että taloudellista eriarvoisuutta tulee pyrkiä vähentämään. Poistamaan tätäkään ei siis pystytä jakamalla rahaa. Koulutus on kai se tie, ihmisen kasvaminen luottamaan omiin kykyihinsä, vaikkei tuntisikaan itseään täydelliseksi tai jopa täysin terveeksi. Miten kasvattaa ja opettaa sisua ja velvollisuudentuntoa, paapomatta ketään, sillä se on eräänlaista alistamista, miten opettaa sitkeyttä ja uskoa siihen, että tuleen ei tarvitse jäädä makaamaan? Aina on tie ulos ja ylös.

    VastaaPoista
  5. Kyse ei olekaan taloudellisesta tasa-arvosta, vaan mahdollisuuksien tasa-arvosta - eli syntyperästä riippumatta kaikilla on suunnilleen samat mahikset menestyä kykyjensä mukaan.

    Tähän pyrki ainakin ennen se sosialidemokratia, jota minäkin silloin kannatin ja joka silloin kukoisti kauneimpana rikkaassa Ruotsissa.

    Minulla on sellainen tunne, että ainakin jo omassa nuoruudessani se oli meilläkin mahdollista ja on edelleenkin. Eli kaikki lapset käyvät samanlaisen koulutien - meidän nuoruudessamme eka valinta tehtiin sitten 11-vuotiaina.

    Työväenluokkaisessa lapsuusperheessäni neljästä lapsesta kolme valitsi oppikoulun. Pyrki ja pääsi, yksi ei pyrkinyt.

    Elämä oli aika turvallista ja - näin sanoisin - ihan yhtä tavallisen keskiluokkaista kuin oma aikuisuuteni ajan elämänikin. En näe isoa eroa. Oli oma koti, mökki ja auto.

    VastaaPoista
  6. Vaan kun tuo mahdollisuuksien tasa-arvo ei tunnu aina enää riittävän. Halutaan enemmän aineellista hyvää, tiettyjä puhelimia, tietokoneita, pelejä, merkkivaatteita, geelikynsiä - viittaan Keskisarjan lausuntoon, kuntosalikortteja, opiskelijoille yksiöitä ja niihin asumistukea ikään kuin itsestäänselvyytenä.

    Vaaditaan korotuksia sosiaaliturvaan ja leikkausten perumisia, vaikka Suomen sosiaaliturva on nyt leikattunakin kansainvälisesti vertailtuna erittäin kattava ja toimiva.

    VastaaPoista
  7. KANNUSTUSRYTMI

    Korsi kekoon vaan
    siitä puurtamaan,
    leivän pöytään saa
    ken ahertaa,
    mieli valpastuu
    päivät rytmin saa,
    lepo aikanaan
    ei tuota ongelmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta jaksa en mä puurtaa,
      Kroppa kipee on ja sielu uurtaa.
      Marjametsään mene en,
      vietän päivän lepäillen.

      Poista
    2. Mökille olis hinkua
      vaan kolea on sää
      turha siis vinkua
      stadiin vaan jää

      kulttuurien huomaan
      ellei sitten vedä veri
      kylmää kaljaa juomaan
      - no, se on juttu eri

      sitä mökilläkin riittää
      kun jälkeen saunan
      luojaansa kiittää
      ja kaiken maailman kaunan

      jorpakkoon heittää….

      Poista
    3. Saunassa poistuu kauna ja kuona
      olon se freesiksi saa,
      vihtaa tai vastaa vielä kun käyttää
      se mielihyvän kerroksia lisää,
      saa kyytiä kaikki ilkimykset,
      jotka sellaista ei voi jättää
      mitä heillä ei olekaan.

      Poista
    4. - - sellaista ei voi jättää, mitä heillä ei olekaan.

      - Hienoa! Vähän kuin Orpon eilinen Väinö Linna -lausahdus oppositioon viitaten "Minä en ole heiltä luottamustani saanut, niin en voi sitä myöskään menettää"

      Poista
  8. Putinpuhdasta pupujärkeä, hurraa.

    Toista, muuta: Epsanjalaiset ostaa loppasivat Carunan, arvo n. 5 miljadia euroa. Hinta oli n. 2 miljardia euroa.

    HS.

    Ei vaan jaksa kiinnostaa... nehän on kuiteski fudiksen voittajia!

    Maggie Thatcher olis vissiin voinu ostaa Falklandin saaret kahteeen kertaan samalla rahalla ja ssanu vielä rahasta takasinki.

    Aattelin vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Guuglasin sen verran, että Carunan omistushan on jo nyt Amerikassa. Suomessa omistusta on vain viidesosa.

      Luulisi kyllä, että tällainen tärkeän toimialan yhtiö kannattaisi pitää omassa hallinnassa, mutta ei kai sitten.

      No, hätätilassahan tällaiset yhtiöt voi sosialisoida… kum ei näitä sähköverkkoja ja -keskuksia voi täältä oikein poiskaan viedä.

      Poista
    2. Viisastin itseäni lukemalla lööpin Ilta-Sanomista: Caruna myydään Espanjaan. Kaikkonen haluaisi tutkia, saisiko sen Suomeen.

      Mistään tämmöisistä ymmärtämättömänä ihmettelen huuli pyöreänä, miksi Suomi myy suurinta sähköverkkoaan ulkomaille.

      Poista


    3. Miks meillon kilpaurheilupressa? No kato sponsorin takii tietty ku ei enää pikkurahoilla voi voitata.

      swiddu...

      Poista
    4. Hyvähän se on, että presidentti urheilee kuin kilpaurhelija. Vai olisiko parempi bilettävä ja julkkujen ympäröimä kaunis naispressa, jota koko maailma kannustaisi tanssimaan pikku pöllyissä? Kymmenen pistettä Stubukalle, jolla on myös sosiaalista pelisilmää. Jöröys on kaukana tästä ihmisestä.

      Poista
    5. Eipähän tuu ainaskaa pummaan röökiä - kesken kaiken.

      Neljätoista kilometriä kun hölköttelee ja siemasee aakaljan ja käärii sätkän ja skulaa taksin niin varmana on ensin perillä.
      Ihan sama mitkä skabat.
      Kantsis vähän funtsia, niinku et kenet keskeyttää. Mut hei, heti ku mä nään Orpon tai Purran duunissa kaivinkoneen kopissa niin kyl mä ehkä kai voisin periaatteessa vilkuttaa - vähän. Paitsi jos ne on molemmat saman koneen kopissa.

      Poista
  9. Vaan niin sai hallitus eduskunnan luottamuksen eilisessä kesäteatterinäytöksessä, jonka lopputulema oli ennalta tiedossa. Ikään kuin näitä hyvä veli -runttauksia ei tapahtuisi vaikkapa demarien ja rikkaiden ammattiyhdistysliikkeiden muhinoissa. Ay-liikkeellähän on perinteisesti ollut Suomessa poikkeuksellisen vahva asema. Se pystyy vaikuttamaan suoraan poliittisiin päätöksiin. Eikö tämäkin ole eräänlaista runttaamista ja hyvä veli - jakoa? Ay-liikkeethät ovat tunnetusti erittäin rikkaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tunne nykyistä ay-liikkeiden tilannetta, mutta ennenhän niissä kamppailivat vallasta demarit ja kommarit.

      Minulla on sukurasitusta näistä jutuista, itsekin olen kuulunut Metalliliittoon ja Ruotsissakin LOhon, samoin tietysti Insinööriliittoon. Varsinaisen työurani aikana en kuulunut mihinkään liittoon, ei ollut tarvetta.

      Niin, kesäteatteriahan tämä luottamusäänestys on. Minulla on tunne, että Orpo pisti sen pystyyn ihan piruuttaan, kun urputtivat. Siitäs saivat.

      Poista
    2. En minäkään ole mikään tietäjä tässä asiassa, mutta mieleeni on jäänyt termi "kolmikantaneuvottelut", joissa ay-liike ajaa omia etujaan poliittiseen päätöksentekoon, ikään kuin sillä olisi vaaleilla valittua valtaa vaikuttaa asioihin. Ja uhkaahan se nytkin lakoilla, jos hallituspolitiikka ei ole sen etujen mukaista. Ja tämän hallituksen aikana puhutaan jatkuvasti EK:n ohjailuista.

      Poista
    3. Kolmikantaneuvottelu tarkoitti ainakin ennen tilannetta, jossa ammatti- ja työnantajaliittojen lisäksi osapuolena oli myös valtio. Niissä sovittiin työehtoasioista, ei juuri muista.

      Poista
    4. Tyhmänä tästä asiasta kysyn, että eikö valtio tässä tarkoita hallitusta? Käsittääkseni nämä järjestöt pyrkivät vaikuttamaan hallituksen päätöksiin omista näkökulmistaan käsin. Eihän heitä ole valittu vaaleilla asiasta päättämään, kuten ei Vapaavuortakaan runttaamaan hallituksen päätöksiä?

      Voi olla, että ajattelen niin kuin entinen nainen. Saa oikaista, jos keisarilla onkin vaatteet.

      Poista
    5. Kyllä, juu… hallitus siis nimittää neuvotteluihin oman edustajansa.

      Niin, ei ay-liikettä ole vaaleilla valittu, eikä se päätä muista kuin omista asioistaan, mutta se yrittää tietysti joskus vaikuttaa eduskuntaankin, joka säätää lait.

      Samoin se voi yrittää vaikuttaa hallitukseen ja ministereihin siinä missä muutkin tahot.

      Poista
    6. Tätä toimittaja Rosa Kettumäkikin taisi ohimennen pyrkiä kysäisemäänkin tai vihjaisemaan Tytti Tuppuraiselle A-studiossa Orpo-tragedian jälkeen. Vai oliko se joku keskustelijoista?

      - Niin tai näin, mutta päättäjiin ovat aina monet tahot pyrkineet vaikuttamaan, että on sitä toverisosialismiakin siinä kuin kaverikapitalismia. Älköön kukaan oppositiossa moraaliposeratko muka viattomana. Tyttikään.

      Poista
  10. Hellyttäviä, komeita jänöjussikuvia. Kovin kesyltä jänö näyttää. Minusta ei koskaan tullut sieni-ihmistä. Liekö syynä, että lapsena kun niitä räpiköin, niin kovin matoisilta näyttivät. Saivat jäädä sille tielleen. Mustikoilla metsässä oltiin äidin kanssa. Oikein kilpailtiin, kuka sai ämpärin ekana täyteen. Eihän siitä mitään erillistä palkintoa saanut eikä odotettukaan, mutta poimintainto oli kova. Mustikat ovat hyviä. Sormin noukittiin, mitään poimureita ei ollut. Puolukat ostettiin ja ulkoeteisen saavi täyttyi. Marjapuuro maistui hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en ole sieni-ihminen, sillä meillä ei lapsena syöty sieniä. Olisiko joku maakuntakysymys tms?

      Marjoja meillä kyllä kerättiin, etenkin isä - puolukoita, mustikoita ja lakkoja. Yritinhän minäkin huonolla menestyksellä, myöhemmin selvisi että silmieni punaviherheikkous (tms) haittasi marjojen näkemistä.

      Mutta kyllä minä sen ämpärin puolukoita tai mustikoita kouluun keräsin, kun se yhteen aikaan oli velvollisuus. Nyt tuli mieleen, etten ole käynyt marjametsässä vuosikymmeniin, muuten kyllä rymyän siellä alvariinsa kirves tai saha kädessä. Meillähän on muuan hehtaari omaakin metsää.

      Poista
    2. Minulla on muistikuva, että äiti meillä ne puolukat keräsi. Emme me laihat pikkutytöt jaksaneet ämpärillisiä poimia, vaikka taisimme avustaa. Ja oliko se ihan koko ämpärillistä, kun piti viedä? Vähempikin taisi riittää. Ihmiset tarvitsivat tuohon köyhään aikaan itse puolukkansa.

      Poista
  11. Villirusakko kuvassa on, mökin pihatielle tupsahtanut.

    Minä taas en ole ollenkaan marjastaja, vaikka toki piirakkamarjat voin kerätä itse pihan reunasta. Puolukasta pidän, sillä niiden keruu on helpompaa kuin mustikan.

    Sieniä sen sijaan kerään innokkaasti, eniten kantarelleja ja tatteja. Mikään ei ole herkumpaa kuin paistetut kantarellit ahvenfileiden kanssa.

    VastaaPoista
  12. Sorretun toiveet tuli mieleeni, kun luin erään kirjailijan ihmettelevän miksei Suomesta tule jalkapallotähtiä?

    Ensin huokaisin syvään.

    No, siksi saatana, että jalkapallo on maailman suosituin peli ja miljoonat ja miljoonat pelaavat sitä ympäri maailmaa, ja siksi, että se ei vaadi muuta kuin pallon ja tasaisen alustan, ja siksi että suomalaisia on niin surkean vähän, ja siksi että muualla sitä voidaan pelata ympäri vuoden, kun taas meillä vain puolet vuodesta, kun täällä on talvisin metri lunta ja pakkasta, ja vielä siksikin kun suuressa osassa etelää se on loistava keino päästä elämässä eteen päin…

    Tarkkailin huvikseni juuri päättyneissä futiksen MM-kisoissa kuinka moni pelaajista oli oikeasti peräisin siitä maasta jota edusti - ja aika harva oli.

    Loppuottelussakin olisi voinut pelaajia katsellessa arvella olleen pari Afrikan tai muun syvän etelän maata.

    PS. Tämä oli siis vastaus siihen kirjailijan umpityhmään kysymykseen, ei muu kannanotto yhtään mihinkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä paitsi Suomesta on tullut jo Litmasen Jari, joka oli oikeasti tähti, ja muutama muukin aika hyvä.

      Helvetin paljon parempi kysymys olisikin miksei meiltä tule enää hiihtotähtiä?

      Poista
    2. Tätä ei moni tule ajatelleeksi, että Suomi ei ole parhaimmillaan niissä lajeissa, jotka ovat vain kesälajeja. Suomessa on pitkä ja pimeä syys - talviaika, ja valo ja lämpö ja kuivat kentät tulevat myöhään keväällä, vasta kesän kynnyksellä. Jalkapallokausi jää lyhyeksi.

      Lisäksi suomalaismiekkoset taitavat olla parempia hakkaavissa ja raakaa voimaa vaativissa lajeissa kuin kevyyttä ja ketteryyttä ja mielen notkeutta, nopeita päätöksiä vaativassa futiksessa. Vanttera suomalaisjässikkä, maidolla ja makkaralla kasvatettu mussukka jää jälkeen notkeista latinoista ja tummista taitureista.

      Poista
    3. Suomesta on tullut niin trendaavaan pyrkivä maailmankolkka. Muualla mussutetaan pastaa, pitsaa, meillä vanhakantaisesti yhäkin perunoita. Nuoriso sentään osaa trendit ja on uuteen luottava. Urheilussa hiihto on pitkälle yksin puurtamista tai oli ainakin ennen, mutta pallopelit ovatkin sosiaalisuutta kasvattavia. Jos ennen hiihtäjä toista ihmistä sattui tönäisemään, niin voi itku sentään. Nyt kun pallopeleissä mukiloidaan muita ihmisiä niin sehän kuuluu vain pelin lähes normaaliin henkeen. Taitaa olla paljon mukavampaa seurata seurallisia pelejä, kuin jotain hiihdon yksin puurtamista. Kysehän monella katsojalla on myös siitä kuuluisasta akkujen lataamisesta. Eikä me mitään jöröjä enää haluta olla.

      Poista
    4. Lapsiperheissä ja vähän vanhemmissakin on pasta ja yleensä makaroni syrjäyttänyt komeasti perunan ruoan perusaineksena. Se on valitettava suunta, sillä vaikkei peruna ole varsinaisesti vihannes, vaan maanalainen mukula, on se kuitenkin aidompi luonnontuote kuin pasta, joka on pelkästä vedestä ja puristetusta vehnäjauhosta valmistettu taikinatuote.

      Olen perunaihmisiä ja muut lähimpään piiriin kuuluvat nuoremmat ihmiset ja tuttavat ovat armoitettuja pastaihmisiä. Perunarakkauttani kuvaa hyvin se, että sain pari joulua sitten joulun vitsilahjaksi kirpparilta hankitun "Pienen perunakirjan". Tätä edesauttoi toki se, että jaksan paasata makaronin ravintoköyhyydestä ja perunan paremmuudesta.

      Vaan pitsan ystävä olen, se on yksi mielisapuskoistani, päällyksestä riippuen. Ja varma tilattava kesäisillä ulkoterasseilla syödessä. Ei makkaraa eikä lihaa pitsaan, vain juustoja, kasviksia ja yrttejä.

      Harmi vain, että Suomessa ei saa tilata pienempiä pitsoja, vaan ne ovat jättikokoa, jollaista en kyllä jaksa syödä. Sisareni kertoi, että Saksassa moni aikuinen tilaa senioripitsan, jollaisen saa jokaisesta Saksan ravintolasta. Kun kysyin sellaista täältä, tarjoilija pyöritteli silmiään ja sanoi, ettei ole mahdollista.

      Poista
    5. Orpon Piru ja Jörö-Purra
      ne jutteli kaharen kesken
      kyni sinä tyhjiksi sossutädit
      niin minä otan lisää velekaa.

      Ensinnä akkuloita ladattiin
      ja sitten kitattiin pulituurit
      Jörö-Purra se erellä kulki
      sen suu oli joukosta suurin.

      Johan on piru sano Orpon Piru
      jos minä lakkoja pelekään
      leikkauksilla kuonon päälle
      ja lisäveroilla pitkin selekää!

      Ei saa pilkata Orpoa eikä Jöröä
      kahta viatonta ukkoo on akkaa
      kun molempien päällekin
      on heitetty hevonkakkaa…

      Poista
    6. Pastasta en kyllä pahemmin perusta. Liian mössöä. Perinteinen makaronilaatikko kyllä menee. Valmispitsa on nopea pöytään saatettava. Pitsaan kyllästyn aika nopeasti. Peruna on parasta. Minullekin kelpaisi tuo "Pieni perunakirja". Hauskalta kuulostava nimi tuo senioripitsa.

      Poista
    7. Piru ja Jörö yhdessä puurtavat
      mannan jako on hyvä sopia,
      kansalaiset kalpenee lukiessaan
      mistä siellä taas tuuttaillaan,
      onko Piru ja Jörökin muiden komennossa
      kaikki on muiden määräiltävissä.

      Poista
    8. Pitsa haetaan täällä eräältä tummalta ihmiseltä. Nyt täytyy sanoa, että toisessa, kantasuomalaispaikassa, pitsa on vain kelmeä aavistus siitä, miltä pitsan kuuluu maistua ja näyttää. Tumman ihmisen pitsassa on se jokin, salainen ainesosa, mauste tai juuston laatu vähän muutakin kuin emmentalia tai mozzarellaa. Valmiit pakastepitsat eivät kyllä houkuta, ne ovat veteliä lättyjä,

      Poista
    9. No johan saa Petteri vähän ryhtiä itseensä Tapsan mainiossa runolaukassa!

      Noin sitä pitäisi mennä tulta päin. Pulinat pois, oppositio, Petteriltä pesee ja Riikka viimeistelee.

      Poista
    10. Oiskoon tuo durumvehnä ja taikinan hiiva?

      Tietenkin ratkaisevaa on valmistuksen kaikkien osa-aluiden hallinta.

      Erään kerran kävi jo likellä kinaamista sen ikiaikasen ananaksen kanssa kun Sedät (TM) eivät saaneet aikaan päätöstä aiheesta. No. Päätin sitte ottaa loparit-lops siitä rillin ääreltä ja vetäisin yhen kunnon ananiaan lihakirveellä kaljuks ja lopun kolmeen paksuun osaan ja paiskasin hiilille ja kääntelin jonkun tovin niitä klimppejä. Varttikilo aurajuustoa tömp pöytään ja sanoin että siinon mun safka, missäs teiän on? Kaivertelin niihin semmoset reiät keskelle (kts. poikkileikkaus) että saan tunkea sitä mettäsaappaiden hajusta herkkujuustoa kunnon keot päällen että sulaa se siihen ja suli.

      Loppu se keskusteluki sitte.

      Paskat minä mikään kokki ole mutta oliham muuten makia resetti luomulakun kanssa.

      'Vimmeinen ananas, stna...' sano Sedät (TM).

      Poista
    11. On se pasta durumvehnää, ainakin jos valitsee tarkkaan. Kuvaavaa on, että marketissa on kymmeniä pastalajikkeita ja vain kolmea neljää perunalajiketta.

      Ananas on hyvää, pitsassakin, johon se kuuluu. Samoin Aura-juusto ananaksen vieressä siinä pitsassa. Fantasiapitsaan valitsen aina nämä elementit..

      Poista
    12. Kaikki Suomessa joskus viljellyt perunalajikkeet ovat saatavilla siemenpankista. Vähin määrä siemenperunaa jonka voi tilata on n. 1,5 tonnia, siellä hommaan menee parisen vuotta mutta sieltä tulee, kunhan tilaa.

      Suosikkini Olympia on vuodelta 1952 eikä aikainen tai myöhäinen lajike mutta se ei ole kovin satoisa. Erinomaisen maukas ruokaperuna se kyllä on. Vanha ohje: Kustaan päivänä istutettava.

      Siemenperunaa on ja saa jos sopivan hiekkaisaa maata riittää.
      Lajikkeiden lukumäärää en tiedäkään, se on arvellakseni varmasti riittävä.

      Juuresmaa on viljelijän ylpeys.

      Liian vaikeaa? Työlästä?
      Pussi mummon muussia?
      Saisko olla ranuja? Sipsejä ja kokista? Sokerivettä ja hydrolysoitua tärkkelystä?
      Kasvispihvi ja pöytävaraus mäkkäristä? Koira mukaan että on sitten edes vähän evästä jos nälkä yllättää.

      Ihminen on luomakunnan herra?
      Eikö? Ai ei enää? Ai jaa. Ai mitä-että? Ai ei maistu jos ei maksa mitään?

      Keinotodellisuuden makua.

      Poista
    13. Nyt neuvoit vanhaa perunanviljelijää, kesätarhuria, IH. Meikäläinen on istuttanut ituiset perunat, peitellyt ne korkeisiin vakoihin, mullittanut ne kaikkien maanviljelyssääntöjen mukaisesti, omin käsin lapiolla. Poiminut loppukesästä potut omast maasta. Meillähän on mökin alapuolella, meren puolella pelto saunan takana.

      Viljelin pellossa myös mansikkaa, useita rivejä oli mustalla muovilla ja niissä Senga Senganaa ja Jonsokia. Parhaimmillaan sain riveistäni kahdeksan litraa mansikkaa päivässä. Sitten pellon valtasivat muurahaiset enkä viitsinyt ryhtyä myrkyttämään niitä, vaikka ne tuhosivat mansikkani rivi kerrallaan. Annoin sitten pellon kasvaa vapaasti kukkia ja timoteitä ja kuvasin runsasta perhoskantaa siellä, heinikon keskellä.

      Poista
    14. PS Nyt perhoset ovat lukumääräisesti vähentyneet sieltä merkittävästi, samoin ilmeisesti monin paikoin. Ennen oli runsasti keisarinviittoja, ritariperhosia, hopeatäpliä, kultasiipiä, sinisiipiä, heinäsirkkoja, hepokatteja.

      Linkissä on kuvia täältä kukkapelloltani:

      https://i-kuvat.blogspot.com/2009/07/

      Poista
    15. Kukkapelto! Ristuksen tähären. Se on niitty.

      Niitty on pellon äiti.

      Poista
    16. Herkeä siunailemasta, hyvä IH. Se niitty on kukkapelto.

      Pohja on entinen Valton heinäpelto. Valto oli äidin eno, jolta kyseinen lohko on muinoin ostettu, koska se päättyy rantaviivaan, jota meillä ei ennen ollut. Minulla on mustavalkokuvia, jossa seison alakouluikäisenä siinä heinäpellolla enon, äidin, siskon ja kaverini Lilin kanssa, heinäseipäitä kokoamassa. Tosiasiassa leikimme siellä piilosta.

      Sitten pelto kynnettiin ja laitettiin vihannes- ja yrttimaaksi, ja minun mansikkamaakseni, kunnes luonnontila tuhosi viljelyn ja muutti sen villiksi pieneliöalueeksi, niityksi tietysti, jos tarkkoja ollaan. Luonto otti omansa. Nimitys ”pelto” muistuttaa sen historiasta.

      Poista
    17. Mitäs kummallista siinä olisi?
      Tulee se meilläkin meri rantaan saakka.

      Kauhia paikka.

      On meilläki potui ja kukei ja lattial matoi. Ikkunal ovak kukak - jaa nii juu! Ja kaik pestään. Kakarakki pesevä ja äkki nee kaike oppiva.

      "Mikä kumma sen kiireen sinne loppuum pakka?"
      Ain vaa...
      Simne komesrooti.

      Syökkä ja, ei siit mittän tul ilma!

      Poista
  13. Tapsakas ei nyt kuitenkaan mene ensi tilassa juutuupeilemaan JussiTVn aikaansaannoksia kuten ei varsinkaan Säkkijärven polkka Arkadianmäellä vaan enintään sen toisen, paremman -

    Sen jota siis ei koskaantullasuosittelemaankatsottavaksi.

    No ehkä mykistys päällä paksun vällyn alla mökillä yksikseen. Varovasti kuitenkin.
    Mph!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No prkl sano nyt onko Iitin Tiltu vai se tonttulaulu JussiTVssä parempi?

      Poista
    2. Tein jekkua. Sori vaan vähän. Ei kumpikaan, se on Petteri ja tunnin juna.

      Poista
    3. Kun leikataan, se on paha. Kun rakennetaan, perustetaan ja innovoidaan, se on paha. Kun palautetaan suojat ja jaetaan seinästä, vain se on hyvä. ?.

      Noh, kohta meillä on tämä ihanuus edessämme. Antti jakaa, Tytti jakaa, Minja jakaa, Nasima jakaa.

      Poista
    4. Tasarahaston varassakin valtuutettu tasavaltalainen25 heinäkuuta, 2026 18:55

      Sulta en beibe kysyny yhtikäspyhäystä ku sä sotket kaikkeen tota betonikuskien asennettas. Mee Saksaan valaan systerilles autobahn pihatieks.

      Keskustelua, ei keskeyttelyä, OK?

      Poista
    5. Ei kahta sanaa, tämä on ihan ylikäymätön:

      https://m.youtube.com/watch?v=jUjYZIrs5Pw

      Poista
    6. Josko liennöö... 'Mustasukkaisuutta Arkadianmäellä - Riikan tulkinta'.

      Poista
  14. Aaah! Onpa kotoisaa tulla mökille reissusta ja lukea Iineksen blogia, kun tavarat on saatu paikoilleen.
    Lyhyt, mutta antoisa matka pääkaupunkiin, Viron Saarenmaalle laivalla ja sieltä bussilla Kuresaareen oopperaviikolle.
    Italialaisten esittämä La traviata sai kuin saikin muutamassa kohtaa posket kastumaan. Olen nähnyt ooperan aiemmin kotokaupungissa, pienemmin resurssein. Säkin suosi ja ja herkuttelussa ei laskettu euroja.
    Nyt jaksaa taas nauttia mökkioloista kaikin puolin.
    Junasss silmäilin matkalukemiseksi asemalta ostamiani Hesaria ja Iltalehteä.
    Datakeskuksten tulo ryminällä meillekin, herätti heti kielteiset intuitioni. Zelesnyilläkin näyttää olevan alamaistensa kanssa kilpailu vallasta. Huvitti uutinen Orpon "nahkansa" pelastusoperaatiosta. Aika näyttää, millaisia sähkönsiirtolaskuja kukin tulee ansaitsemaan.
    Nyt naatitaan kesäsästä. Helteitäkin saattaa vielä tulla kansalaisia hellimään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noora, tervetuloa takas
      kiva, että avasit hakas,
      datakeskukset ja sähkönsiirtohinnat mietityttää
      aika näyttää, puheet ei,
      sota kuluttaa ja rahastaa
      kokoomuksen, persujenkin, kannatus alenee,
      eihän tämä ole ollut kunnon kesäkään
      viel elokuu voimansa näyttää saa.

      Poista
    2. Tosiasiassa gallupissa näkyy kokoomuksen ja demareiden lasku ja persujen ja vasemmistoliiton nousu...Vaan toki demarit silti jaksavat loppuun asti säilyttää enemmistökannatuksensa, sen verran suuri se on.

      Ja Hesarissa on ollut jo Tuppuraisen omat hyvät selityksetkin Uniperista, johon hän ei ollut syyllinen, vaan itse asiassa edellinen hallitus. Ja Räsäsen herkkä avautuminen rattikeissistään, josta hän reilusti on nostanut kädet pystyyn virheen merkiksi. Huom., ei rikoksen, vaan virheen merkiksi. Näin se nyt menee tämän henkilön kohdalla.

      Poista
    3. Oikeastaan tuo, että persujenkin, en kirjoittanut persujen, kannatus alenee on oma merkityksetön olettamukseni ilman galluppilukuja. Persujen kannatus on vaaleissa ollut kai yleensä ennusteita parempi, muistelen. Ehkä tämä Garden hallisoppa tästä laimenee.

      Poista
    4. Persujen kannatushan lienee pohjalukemissa, jos vertaa viime vaalien kannatukseen. Se on kuitenkin ollut jo usean gallupin ajan nousussa, samoin kuin vasemmistoliiton. Ja demarien kannatus on tosiaan laskenut hienoisesti jo monta gallupia. Kokoomuksen kannatus on ollut aika tasaista, jopa noussut välillä, mutta nyt viimeksi laski jonkin verran.

      Poista
    5. ”Ja Räsäsen herkkä avautuminen rattikeissistään…”

      Säikähdin ihan, että onko Päiviin mennyt piru ja hän on hypännyt auton rattiin tuhdisti ehtoollisviineissään… mutta sehän olikin se demarijeppe.

      Milloinkohan kuulemme oikean selityksen näistä yllättävistä rattikäryistä: no perkele, kun olen kymmenet kerrat ajanut tämän saman pätkän pienessä sievässä, niin en arvannut että juuri nyt olisi ratsia… meikäläisen huonoa tuuria, saatana.

      Poista
    6. Tuommoista rehellisyyttä kun saisikin joskus kuulla!

      Taatusti ei ollut Joona Räsäsen ensimmäinen kerta, jos kerran kaveriporukan kanssa on ollut tärskyt kapakissa ja sinne on menty omalla autolla tietäen, että otetaan kalja ja vielä toinenkin. Jos menee kapakkaan, eikö sinne yleensä mennä jalan tai dösällä tms.?

      Poista
    7. Meillä päin pohjoisessa ennen vanhaan kun mentiin jalan kapakkaan, niin siellä ekan jälkeen otettiin toisellekin jalalle ja sitten taas toiselle jne jne jne jne… kunnes molemmat jalat menikin alta.

      Silloin tilattiin pirssi, raahauduttiin siihen ja ajaa karautettiin lähimmälle tanssilavalle, hyvällä tuurilla alle sadan kilsan päähän.

      No, oli isompiin tanssipaikkoihin bussikuljetuksiakin. Siinä tuli muutama kerta myöhästyttyä paluubussista ja sitten yö menikin takaisin kotiin talsiessa ja liftatessa.

      Unohtumattomia muistoja. Kännyjä ei ollut.

      Poista
    8. Kävimme tyttöinä mökiltä naapuripitäjän tanssilavalla. Yhdellä vanhemmalla tytöllä oli ajokortti, ja veljen Plymouth käytössämme.

      Niinpä asettauduimme lavan reunalle tyrkylle odottamaan, että tullaan hakemaan tanssimaan. Oi sitä jännitystä! Ei tullut mieleen mikään alkoholi, mutta pojilla taisi olla pulloja piilossa. Vaan siis tanssi oli se juttu, ja muut paheet ja houkutukset tulivat sitten myöhemmin, kun mentiin suureen kaupunkiin opiskelemaan.

      Poista
    9. Herranen aika, enhän minä ujo poika uskaltanut ketään hakea tanssiin noin vaan, ensin piti hakea nurkan takaa rohkaisua… onneksi siihen aikaan oli jo rokit ja twistit tulleet muotiin, joten aluksi pystyi ottamaan kontaktia ihan ilman fyysistä kontaktia.

      Onneksi siihen aikaan soitettiin paljon niin hitaitakin kappaleita, ettei niissä tarvinnut sen kummemmin tanssia, kunhan nojaili ja pääsi lähelle.

      Keskustelun aloittaminen olikin sitten ihan toinen juttu.

      Poista
    10. Muistan vielä ne hitaiden värinät. Joka kerran mietti, että tämäkö nyt sitten on Se Oikea. Niille lavan tyypeille annettiin lempinimiä. Yksi oli Pikisilmä, yksi oli Ohkanen Hapanleipä, yksi Ojanen, vaikkei se siis oikeasti ollut Ojanen. Pikisilmällä oli tapana vetää ihan kiinni tyttöön ja jokainen taisi luulla, että nyt löytyi sulhanen.

      Poista
    11. Tämän olen kertonut joskus ennenkin, mutta kun se on tosijuttu, niin kerta vielä:

      Olin Kalajoen hietasärkillä juhannusjuhlissa, se oli monen päivän reissu, ja niinpä eräänä tanssi-iltana havahduin äkkiä hereille ison tanssisalin seinänvierustolta - tanssit oli loppumaisillaan, totesin.

      Totesin myös, että toisella puolellani ei istunut ketään, mutta toisella puolella istui joku mimmi ja hänen vieressään vielä muitakin.

      Yritin syrjäsilmällä vilkuilla sitä mimmiä, että ollaanko ehkä tultu siihen kimpassa, mutta en kuolemaksenikaan sillä hetkellä muistanut. Hän istui siinä ihan vaiti.

      En kehdannut kysyäkään. Mietin pääni puhki - ja äkkiä keksin: huokaisin, venyttelin vähän ja nousin hitaasti seisomaan… ja kas kummaa, mimmi nousi myös!

      Selvä peli, käsikynkkää siitä lähdettiin.

      Poista
  15. Lintulaulantaa
    Ylen sivulta löytyi hauska tietoisku lintuviestinnästä. Linnunlaulun pääosat:
    kahdeksan eri motiivia, joiden päätekijät ovat
    - kolme erilaista viserrystä
    - kolme vihellystä
    - harmoninen laulu
    - epäselvät, kaoottiset nuotit
    Ympäristö määrittää lintujen elinympäristön mukaan laulun perustekijät
    - trooppinen elinympäristö, jossa ominaista on vihellys
    - lauhkeassa vyöhykkeessä linnunlaulu on informatiivista monimutkaisine liverryksineen
    Lintujen laulu myös muuttuu ihmisen läsnäolon aiheuttaman taustamelun mukaan.

    Tässä linkki kiinnostuneille
    https://yle.fi/a/74-20237842?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Citytintti - Ti Tyy!
      Aito talitintti - ti-ti-tyy.
      Savolainen kuulija ymmärtää - tit'pä hyvinnii tyyp...

      Poista
  16. Minulla on puhelimessani Muuttolintujen kevät -appi. Sitä painamalla voi nauhoittaa kuulemansa linnunlaulun, ja apin tekoäly tunnistaa, mikä laji laulaa.

    Suosittelen tätä kaikille, joita kiinnostaa tietää lintu, joka kulloinkin laulaa. Helppo ja nopea. Juuri tänään äänitin kuulemaani taidokasta, monisävelistä viserrystä: mustapääkerttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin taisin ottaa tuon äpin juuri sinun vinkistäsi pari kolme vuotta sitten. Sinä kesänä käytinkin sitä aika usein, mutta nyt se on jäänyt… Kiitos muistutuksesta!

      Poista
    2. Tänä kesänä olen bongannut omalta tontilta mm. lehtokurpan, hiirihaukan, tuulihaukan, nuolihaukan, käenpiian, satakielen, tundrahanhen! Ja sitten tietysti ne peipot ja muut tavalliset.

      Poista
  17. Kokeilin tuota appia laittaa aiemmin. Jätin sitten sovinnolla laittamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oliko asennuksessa kenties hankaluuksia?

      Poista
    2. Tästä on jo aikaa. Ei asennuksessa, vaan käyttöönotossa. Nyt puhelimeni on jo liian vanha uuteen yritykseen. Kiitos kuitenkin kysymyksestä.

      Poista
  18. Perjantai-illan huumaa

    Andrea Silvestri & Martina Varadi - Paso Doble
    https://youtu.be/0y0A4yNr-rM?si=5_hJHOc-imj5hbmv


    ”Kun keho liikkuu, se on paljastavin asia. Tanssi minulle hetki, niin kerron sinulle kuka olet."
    -Mihail Baryshnikov.

    VastaaPoista
  19. Kiitos Ripranie!
    Tottapa hyvinkin! Kehon liikkeet kertovat paljon ihmisestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän asia on. Muistakaat kaikki varttuneet ihmiset, että kun liikehdintänne, eritoten normaali kävelynne muuttuu, teillä on joko alkava Parkinsonin tauti, muistisairaus, ääreishermoston vaurioituminen tai NPH, eli normaalipainen hydrokefalia: aivokammioiden laajentuma. Se aiheuttaa leveäkantaista ja laahustavaa kävelyä.

      Jatketaan siis tanssahtelua ja luonnossa eli epätasaisessa maastossa kävelyä. Asvaltti ja istuminen sisällä olkoon yhteinen vihollisemme.

      Poista
    2. PS Minäpä sauvakävelin tänään pururadalla. Lisäksi poikkesin Loimijoen rantaan kuvaamaan harmaata päivää ruskean veden yllä. Hetken istuin penkillä, jonka selkämyksessä luki PILLU.

      Poista
    3. Jos toisen penkin selkämyksessä lukisi KULLI, niin siinäpä olisi soma kuhertelupaikka. Sanatkin ovat kivasti samankaltaisia - takaperin Ullip ja Illuk, kuin grönlantilainen pariskunta.

      Mutta Loimijoki… muutama viikko sitten minäkin olin sen rannalla, ihan nimipaikalla, avioliiton kautta saatua sukua treffaamassa.

      Poista
    4. MUUTOKSEN PUUTOS

      Vanhuus teettää vaivoja
      sillä on painoa,
      voimailu ja liikkeet auttavat vähän
      vaivaan kuin vaivaan tähän.

      Vanhuus kasvattaa vaivaa
      elämä kun on lainaa,
      riemuitakin silti voi
      siitä minkä elämä soi.

      Elämänlanka kuin ohut sanka
      kiinni vielä pitää,
      muutoksen puutos
      ei kyllä rikkautta lisää.

      Poista
    5. Loimaan likka
      on metka likka,
      hyvästä ponnista
      silloin luonnistaa.

      Poista
    6. Loimaan likka
      kuin käpytikka
      lemmessänsä nopea
      eikä yhtään kopea
      aina yhtä lempeä
      herttainen ja hempeä
      - vaan tässä suhteessa
      ukkonsa pitää nuhteessa
      ruokaa ei saa hotkia
      eikä aisan yli potkia
      kotona jos on kilttinä
      mamman pikku pilttinä
      niin ryypyn saa pyhäisin
      - no, tällaisen tästä kyhäsin
      se on nyt mori momento
      petiin tuli komento.

      Poista
    7. Miehellä lakki
      naisella takki,
      sehän se mallaa
      ketään ei tallaa.

      Poista
    8. Vaan minäpäs olen nähnyt Loimaan likan läheltä, oikeasti, kisoissa valitun. Että tiedän, miltä se kaunotar näyttää. Istui luokassa oppilaana ahkerana ja kieltämättä tummana ja kauniina.

      Poista
    9. Loimaan Likka -kisa ei ole missikilpailu, vaan siinä etsitään positiivista ja elämään myönteisesti suhtautuvaa tyttöä, jolla on terveelliset elämäntavat. Myös sosiaalisuus ja esiintymistaito ovat eduksi. Näin muinoin asiaa kuulutettiin.
      Näinä päivinä taitaa olla jo kuihtunut sekin kisa.

      Poista
    10. Juuri tällainen iloinen ja reipas tämä opiskelija oli. Ja lisäksi oikeasti kaunis.

      Poista
  20. Hesarissa oli juttu ””poikkinainnista” eli Tornionjoen yli tapahtuneesta pariutumisesta. Perinteisestihän molemmin puolin väylää on puhuttua suomea.

    Tarinasta selvisi vasta ihan lopussa mitä kieltä pariskunta tavatessaan 30 v sitten puhui, oletin tietysti että suomea eli meänkieltä, vaikka pidin ruotsiakin mahdollisena.

    Yllätyinkin oikeasti, kun kävi ilmi että he puhuivat englantia!!!

    Mies on ummikkoruotsalainen, mutta ihme ettei suomalainen nainen muka puhunut ruotsia edes sen vertaa mitä muhinoinnissa tarvitsee. Tidernapas har man levat,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä jaksaa minuakin ihmetyttää, että suomalainen puhuu ruotsalaisen kanssa englantia - niin kuin Sanna Marinkin teki. Erikoinen arvovalinta.

      Koulussa opiskellaan ruotsia useita vuosia, ja siltä pohjalta ruotsi kyllä sujuu. Sitä paitsi useisiin virkoihin ja tehtäviin on edellytyksenä ruotsin kielen hallinta. Ellei hallitse, paikkaa ei kuulu saada.

      Poista
  21. En nyn nin tiä onko ne ratakeskukset ny sitte nin pahakaan asia. Voitas kai sitä suoraan mennä semmosen lämpövällyn alle, töpseli vaan seinään. Eikä ne hullumpia ole, meinaan jos ei tahro kauheesti täristä ja hytistä sillä seteleillä tuketun säästömatrassinsa päälä.

    Sillä vaan ei selvitä vaikka kaikki tekis niin kun on tämä yrinvoiman tarvis.

    Meinaan että jos ny multa kysyttäs nin kyä mää sanosin että kaikki tänne mikkä vaan ilmatteeks saaraan. Sanotaan sitten myähemmin ninniille ratatyypeille että noni, nyt olis aika ruveta leikkiin kiltisti taikka me lyärään sähköt poikki. Ja sitä ennen nostetaan vaan hintoja ja lähetellään laskuja.

    Eikä millään muilla mailla
    kuin Suomella se oo riskiä vailla...

    Uraani halkeaa
    ja tuottaa lamppuun valkeaa

    Eppu Normaali - Suomi-ilmiö




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meni hetki ennen kuin tajusin IiHoon puhuvan datakeskuksista, joiden sijoittamista Suomeen on harkittu - ja meillä heti alettu tyypillisesti idean järkevyyttä epäilemään.

      Ne kun kuluttavat paljon sähköä, niin sähkön hinta nousee jne. Voi kauheeta.

      No, taas kerran olen IiHoon kanssa täsmälleen samaa mieltä! Mikä pakko niille on myydä edullista pörssisähköä samaan hintaan kuin meille kantiksille?

      Niiden kanssa tehdään vaan erillinen kiinteähintainen tms soppari - ja sitten kun ne puksuttavat täydellä teholla, hintaa aina päivitetään sopivasti. Toimii kuin rahantekokone.

      Neuvottelukysymys se vaan on ja mehän olemme kuulemma hyviä neuvottelijoita, kun on kokemusta takavuosina neukkujenkin kanssa puljailuista.

      Sähkön kulutus tietysti nousee, mutta sehän on kauppatavaraa eli tuotetaan herra jumala sitä lisää - ja kuluttajille siis eri hintaan.

      Minäkin olen kasvanut Oulujoen törmällä ja isäukko oli rakentamassa joen joka koskeen voimalaitosta. Osaan ne vieläkin ulkoa: Merikoski, Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä. Nuo keskimmäiset ovat Muhoksella, jonne satuin syntymäänkin.

      Poista
    2. Täydennän vielä, että Muhos sattuu olemaan myös isänpuoleisen sukuni syntyseutu - sieltä löytyy vieläkin sukunimeämme kantava kantatalo. Äidin puolelta olen siikajokisia.

      Poista
    3. Muhoksen Mimmi ja Armi Kuusela. Sieltä syntyisin. Kaunista seutua, kauniita ihmisiä.

      Poista
    4. Etkö muka muista (olen takuulla kertonut tämän sata kertaa), että äitini oli töissä Kuuselan kaupassa ja Armi oli hoitanut minua vauvana, pitänyt sylissään ja paijannut.

      Tämä vetää melkein vertoja seilori Mikiksen eestinreissuille, joissa pyörii ihania kadreja, sirjeja, tiiuja ja hiljuja. Pitäisi tehdä oikeastaan tästä runo.

      Poista
    5. Armi ja Pikku-Tapsukka

      Voihan harmi
      puuskahti Armi.
      taas tuo kakara
      poski kuin pakara
      hamuaa tissiä
      - ei tule missiä
      tällä pelillä tästä
      kaupan emännästä
      sehän alkaa parkuun
      ellen lähde karkuun
      - jää hyvästi Perukka
      nyt häippää tämä akka!

      Poista
    6. Hyvin muistan Armi-kytkysi, Tapsa. Syytäkin olla ylpeä, jos on Armin sylissä istunut ja Armin lullaama.

      PS Olen ollut pari päivää poissa koneen ja edistyneen tekniikan ääreltä, kännykän varassa, mikä on meikäläiselle nettiaddiktille harvinaista. Siksi nämä kirjautumattomat merkinnät ja huolimaton politiikan seuranta.

      Poista
    7. Herra siunaa, eikö sinulla ole ipadia tms? Minä olen jo vuosia käyttänyt sitä, kun se kulkee kevyesti mukana mökille ja matkoille - pöytäkonetta käytän joskus harvoin, kun pitää tehdä jotain tärkeää, laskea vaikka rahojaan pankissa.

      Kännyllä hoidan vain juoksevia asioita, maksan lippuja tms. Niin, ja soitan joskus.

      Poista
    8. Mnulla on kaksi toimivaa iPadia, vanha ja uusi, uusi läppäri ja pari vanhaa läppäriä ja kasi pöytäkonetta kotonaää. Mökillä on wifi-yhteys, mutta olen nyt muualla länsirannikon suunnalla kännyn varassa. Palaan edistyksen pariin tänään illemmalla tai huomenna,

      Poista
    9. Onpas Iines sinulla arsenaali laitteita! Voisit sisustaa oman digihuoneen laitteillasi. Vai joko sinulla sellainen työhuone onkin? :)

      Poista
    10. Osa laiitteista on vanhoja, sillä en ole heittänyt vanhas versiota pois, ellei se ole ollut rikki.

      Poista
  22. Joissakin ihmisissä on roppa kaupalla luontaista, naturellia viehätysvoimaa, säteilyä ja karismaa kuten Armissa. Tai elämän voimaa, mitä lie? Ihmettelin kyllä aluksi hänen ensimmäistä avioliittoaan? Kai se oli aitoa rakkautta.
    Marilynissä oli myös ainutlaatuista, naisellista viehätysvoimaa, mutta se kaikki ei ollut aitoa naturea vaan opeteltua bimboutta ja hyväksytyksi tulemisen tarvetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös Armi Kuuselalla ollut vain yksi rakkausavioliitto, Gil Hilatio? Voi olla, etten ole tietoinen muista mahdollisista.

      Poista
    2. Olisiko realistisempaa puhua, ja tarkoitan nyt yleisesti pitkistä tai elämänkestävistä avioliitoista puhuttaessa, liima-avioliitosta.

      Eikös Armi Kuusela sittemmin mennyt avioliittoon amerikkalaisen diplomaatin kanssa. Nimi ei tule mieleen.

      Poista
    3. Tämä on mahdollista hyvinkin. En ole seurannut juurikaan hänen elämäänsä myöhemmiltä kausilta. Hämärä muistikuva on.

      Poista
    4. Miss Universum Armin eka ukko oli siis filippiiniläinen Gil Hilario ja tämän 70-luvulla kuoltua Armi meni muutaman vuoden kuluttua naimisiin amerikkalaisen Williamsin kanssa.

      Armi elää yhä ja täyttää ensi kuussa 92 vuotta.

      Poista
    5. Noora mainitsi Marlynin ja hänestähän Savon satakieli Juice teki 70-luvulla unohtumattoman viisun:

      https://m.youtube.com/watch?v=uDvA1_Ovsp0

      Poista
    6. Gil Hilarion nimi on jäänyt Suomen kansallismuistiin, mutta tämä toinen diplomaatti ei. Kukaan ei muista häntä. Armihan teki historiaa, ja Gilistä tuli koko kansan vävy. Tosin ehkä varas, joka vei kauneimman Suomi-neidon pois Suomesta, kauas ulkomaille. Toisaalta juuri sitä ihailtiin.

      Juicen Marilynin sanat ovat tietysti hauskat ja ronskit, mutta tarkkaan ottaen ne lähentelevät naista sopimattomasti, iskevät hampaat Marilynin peffaan ja riisuvat kysymättä jumpperin. Metoo######!

      Poista
    7. Paasaan vähän lisää: Marilynin tilanteenhan valkopesee tietysi se, että hän oli valkokankaan seksitähti, siis sallittu erotiikan ja suorastaan pornon kohde.

      Vaan huom. - valkopesee. Oikeasti ei pese, vaan Marilyn oli uhri. Hänen kuolemansakin jäi mysteeriksi. Ja Suomessa Juicet ja muut hipitkin käyttivät tätä ihmistä omiin seksikuvitelmiinsa.

      Poista
    8. Et sitten ole yhtään mitään Juicen Marilyn, Marilynistä bonjannut et?

      Wikistelisitkö, viitsisitkö?

      Kas onhan jo ylitoivoton ja täydellisen tekemätön paikka suomalaisille enää asua tässä sinun maassasi. Kukaan ei kohta kehtaa enää asua selaisessa paskalävessä jossa ei tiedetä vitunvittua mutta solvataan miestä jota esitettin valittavaksi presidentiksi mutta pahoitteli perustellen kieltäytymisensä sillä että lähes joka keikalla oli suuri lakana jossa luki: Juice on Jumala.

      "Take off your blouse and let me in!"

      Poista
    9. No juu, olet ihan oikeassa. Satiirini Juicen laulusta ei onnistunut, vaikka siinä onkin perimmäinen totuus: Marilyn oli uhri. Vaikka hän käytti kuvaansa hyödykseen ja ehkä huvikseenkin.

      Johonkinhan hän lopulta sortui yksinäisessä huoneessaan,

      Jos olet, niin kuin epäilemättä oletkin, lukenut metoo-aiheesta kommenttejani eritoten silloin, kun laineet löivät kiivaina, tiedät, että minähän olen metoon ylin inkvisiittori.

      Poista
    10. Enpä ole ikinä ajatellut Juicen Marilynia tuolta kantilta, vaikka noinhan se tietysti on… ehkä siksikään en kun laulun päähenkilö eli nuori Juice on niin tyypillisen ujo suomalainen peräkylän maalaispoika, oikea nyhverö, joka vielä pettyy unelmissaan.

      Täytyy ihan pysähtyä miettimään kuolasinko itse teini-iässä kuuluisia misukoita… ei tule mieleen kuin sellainen yksi pikkuinen brittimimukka, laulaja muistaakseni, joka esiintyi tisut paljaana, nimi ei nyt tule mieleen, vaikka näen hänet sieluni silmin…

      Poista
    11. Joo ei-ei mitään höllää ivallisuutta nyt hei siis kyl mä tsennaan nää jutskat. Kaupantätisyndrooma. Kun omat lähihitlereiden kreivittäret tai everyeverstinna välitöölöstä tulee umpizombiena hakeen safkat (myös niille kenraalin seeprapeipoille, huippuvaikea sekoitussuhde eikä edes kmm sama) niin sitä nöyristelyä ja pokkurointia persittennuolentaa ei siis usko ellei ole ollut paikalla mutta kun kuski tulee tukusta tuomaan takaovelle niin sitä mulkaistaan kuin rusakonraatoa motarin pientareella ja nälvitään kunnes kamppeet ovat paikoillaan ja sitten sanotaan että no, sujuihan se sentään vaikka olettekin moukka ja kuljette teurastamon essu päällä, kuka siihen on muuten 8luvat myöntänyt?

      Poista
  23. La Desimoquinta Noche - Pepe Gonzáles
    Ennakkoluulot veks vaan, eiks je? Justiinsa 21.55 kuulin Järviradiosta eka kertaa. Jymyhyvyyttä hih-hii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kova. Lauluhan kertoo tarinan kahden viikon pituisen rankan ryyppyputken katkeamisesta ja sen jälkeisestä krapulaisesta tai heräämisen hetkestä. Niin herkkää, kaunista ja surullista.

      Nousuhumalassahan tunnelma on toinen. Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille….

      Poista
    2. Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
      Jolla on aikaa ja tilaa unelmille
      Ja mielen vapaus, ja mielen vapaus
      On vapautta kuunnella metsän huminoita
      Kun aamuinen aurinko kultaa kallioita
      Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä
      On vapautta valvoa kesäisiä öitä ja katsella hiljaisen haavan värinöitä
      Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä
      Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
      Jolla on aikaa ja tilaa unelmille
      Ja mielen vapaus, ja mielen vapaus
      On vapautta istua iltaa yksinänsä
      Ja tuntea tutkia omaa sisintänsä
      Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä
      On vapautta vaistota viesti suuremmasta
      Ja olla kuin kaikua aina jatkuvasta
      Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä
      Maailma on kaunis ja hyvä elää sille jolla on aikaa ja tilaa unelmille
      Ja mielen vapaus, ja mielen vapaus.

      (Halonen, Vexi, Irwin)

      Poista
    3. Kumma etten tuntenut Kassu Halosta nuorena, edes nimeltä, kun kuitenkin asuimme ja liikuimme samoihin aikoihin samoilla seuduilla Oulujärven ympärillä ja olimme samoihin aikoihin eteläisessä Ruotsissakin - myös Kirka oli siellä, luin juuri ihmeekseni.

      No, meitä oli siellä niinä aikoina niin monenlaista puljaajaa ja elämäntaiteilijaa, ettei kaikkiin ehtinyt tutustua. Enkä liikkunut musapiireissä, runopiireissä vain.

      Sieltä jäi kyllä elämänmittaisia ystäviä… niin, ja löysinhän vaimonikin sieltä. Hän ei ikinä asunut Ruotsissa, mutta monta vuotta Wienissä. Elämä oli kansainvälistä jo silloin.

      Poista
    4. Myös minun sisareni oli siellä ja löysi sieltä saksalaisen miehensä. Minäkin kävin, mutta vain kesätöissä, sisko oli vuoden opettajana Huddingessa ja lähti sitten miehensä kanssa Saksaan, jossa elää edelleen, kiireisenä leskenä talossaan, jossa kaikki on täsmällisen tiptop, saksalaiseen malliin.

      Poista
    5. PS Hän on uusinut talonsa lämmitysjärjestelmän ja muuttanut tasakaton harjakatoksi. Lisäksi hän on tehnyt kuolinsiivouksen, siivonnut kaikki roinat pois. Hänelle ei saa ”enää” ostaa mitään tavaraa, ainoastaan niukasti henkilökohtaisia käyttötarvikkeita. Kaappeihin ei saa tulla turhaa tavaraa.

      Poista
    6. Miksi Jeppe juo

      Humalaisten jorinoita ei vaan jaksa
      heiltä lähtee kohta maksa,
      myötätunnon ruinaajat
      kohta nukkuvat, kuin vainajat.

      Ihmisen ikävä toisen luo - Kyösti Mäkimattila
      https://youtu.be/QkSYQMujZhg?si=puapIys1IgS5Nm6d

      Poista
    7. Mut Ripranie -
      viinissä on totuus,
      elämän syvä arvoitus
      jo aukee
      kun mieli raukee
      viinistä juopuu vailla estoi, rajoituksii,
      syntyy loistavii aivoituksii!

      Poista
    8. - Päivää, onkohan täällä Absolutistiklubin kokous?
      - On kyllä, käykää peremmälle…
      - Niin, keitä tunnettuja absolutisteja niitä olikaan?
      - No, esimerkiksi Adolf Hitler, Donald Trump…
      - Ei saatana…missä on lähin kapakka?

      Poista
    9. Jaa, et sillain vaan
      pullo rinkiin saa,
      mielet aukeaa
      on niin raukeaa.
      Tästä kiksit saa
      niin voimakkaat,
      vaikk kirkkaus sumenee
      ei mieli murene.
      Voimalla mahdin
      hei, nyt mä sen näen,
      aivot oikein sahaa
      solmut näkemään.
      Nyt olet nähnyt valon
      jos toisenkin,
      kun voimalla viinan sen näit
      sen varmasti oikein näit.

      Poista
    10. Joulupullovalvojaiset Tapsalassa

      Pullo pukin tuomaa
      viisasten ilojuomaa
      narahtaen aukesi
      hermopaine laukesi
      kun ensi hörpyn otin
      sitten tein totin
      teinpä vielä toisenkin
      yhtä suurenmoisenkin
      ja aika rattoisasti
      kului aamuun asti
      kunnes alta pöydän
      itseni jo löydän
      kallistellen pulloo tyhjää
      hetken siinä meikä nyhjää
      kunnes talon emäntä
      kauluksesta kiinni tarttuu
      - mistä lie voimaa karttuu -
      ja kiskoo ukon horjuvan
      laiskanlaisesti torjuvan
      kammariin hetekalle
      jossa tää kuin upponalle
      hetken heilua koittaa
      mut sitten uni voittaa
      ja puristaen soppakauhaa
      julistaapi joulurauhaa
      krroooh…. krooooh… hik…

      Poista
    11. Hitler oli persoonaltaan osin kuin nykyvihreä: kasvissyöjä ja absolutisti. Ja ehdoton suhteessa joihinkin ihmisryhmiin.

      No jestas, että mainiota joulurunoa jo väsätään keskellä kauneinta heinäkuuta! Tai kaunista ja kaunista. Sateista ja kylmää.

      Poista
    12. Moni kirja on kirjoitettu viinin innoittamana, Ripuska! Eino Leinon kauneimmat runotkin. ”Haihtuvi nuoruus kuin vierivä virta” on samaa viinikrapulasarjaa kuin Juicen Viidestoista yökin. Kauniimpia säkeitä saa hakea

      Poista
    13. Toinen tykkää viinasta
      toinen taas ei tykkää,
      toinen tykkää kahvista
      toinen taas juo teetä.
      Itsepä päätät, mitä juot,
      sun vartijas ketään ei olla voi,
      omaansa päin vie elon tie
      tuskin samanlaista missään lie.
      Monta kun on erilaista
      siitä syntyy moninaista.

      Poista
  24. Jaa kysyttiinkö minulta mitään?

    No ei kai, mutta silti vastaan.

    Tuon Tapsan laittaman Vexi Salmen tekstin "Maailma on kaunis..." ystäväni laittoi facebookiin ja tykkäsin siitä. Sitten kävi ilmi, että se oli itsemurha viestinsä. Haudallaan olen useasti käynyt.

    Äitini tekee kuolemaa. On jo palliatiivisessa hoidossa. Ikää on jo 89, mutta surullisempaa tämä on kuin luulin.

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Voi Riku, sinua on kaivattu. Ja voi sinun äitiäsi. Toivotaan hänelle mahdollisimman kivutonta ja rauhallista oloa, niin kauan kuin sitä kestää. Poispääsy on jälkeenjääville suuri suru, mutta samalla tapahtuma voi olla jotakin kaunista avaava.

      Muistan tuon ajan oman äitini poismenosta. Lopulta se oli armahdus ja helpotus, kun äiti sai rauhan ja omat surun tunteet saivat tilaa. Jollain tavalla suuren surun kokeminen voi avata myös kykyä tuntea iloa ja rauhaa.

      En tiennyt aina itkeväni, ja tunsin vain kyyneleiden valuvan poskille. Tunteet murtautuvat esiin. Minua lohdutti tuona aikana laulun sanat: Valoon päin nyt varjoista kuljen. Muutenkin kuuntelin paljon musiikkia tuona aikana.

      https://youtu.be/Jt0Fno6UAn0?si=a8LIVpYp9YpGUYJK

      Poista
    2. Moro Riku, kunhan Mikiskin taas hoippuu tänne niin on vanha remmi koossa taas ja voidaan alkaa puhua jämerästi asian vierestä. Sillä välin siirryn mökille.

      Poista
    3. Rikulle tiedoksi, että olin kirjoittanut uuden tarinani tuonne ylle valmiiksi jo ennen kun luin kommenttisi. En siis saanut aihetta sinun sairaalaa koskevasta tilanteestasi. Sen sijaan mietin, voinko kirjoittaa sairaala-asiasta sinun murheellisen tilanteesi vuoksi.

      Poista
    4. Riku, sinulle en osaa nyt muuta sanoa, kuin että voimia surussa.

      Poista
    5. En muista kuulleeni aikaisemmin, kuin nyt tuota Kari Tapion laulamaa laulua Valoon päin. Vaikka musiikki antaa viitteitä kevyestä renkutuksesta, niin sanat sitä eivät ole.

      Poista
    6. Kari Tapion lauluissa on tunneskaalaa. Toinen vastaavanlainen laulu on Mun sydämeni tänne jää. Kyllä iskelmässäkin voi olla syvyyttä'.

      Poista
    7. Onkin niin. Mun sydämeni tänne jää -laulu on minulle hyvinkin kuunneltu. Molemmissa on syvyyttä, kuin tässä uudessa kuunnellussakin. Laulun tulkinta on kuuntelijan mieli.

      Poista