15.8.2012

Työn sankarit


Edellisessä keskustelussa oli puhetta kirjastonhoitajien koulutuksesta ja palkkauksesta. Muuan kommentoija taisi ihmetellä tosissaan, miksi kirjaston hoitamiseen vaaditaan yliopistollinen korkeakoulutus, kun työ on kirjojen siirtelyä paikasta toiseen. Minä sitten ihmettelin lisää. Nimittäin sitä, että maisteristason koulutettu saa varastomiehen palkkaa. Tai putkimiehen. Kaikkien näiden keskipalkka on vähän  yli kaksituhatta euroa, palkkavertailu.comin mukaan. Helsingissä työskentelevä sähköasentaja sen sijaan saa lähes kuusituhatta euroa kuukaudessa, ja Iisalmen leveyksilläkin kolmen ja neljäntuhannen euron väliltä. 

Kommentoijan kysymys kirjastonhoitajien ylikoulutuksesta osoittautui kaihertavaksi ja syvemmäksi  kuin ensin hieman tuohduksissani luulin. Mitä, jos heidän palkkansa onkin oikein, muotoutunut työtehtävien todellisen laadun mukaan? Onko Suomessa ylipäänsä vallalla laajempaakin liikakoulutusta? Opettajatkin ovat maailman koulutetuimpia, muussa maailmassa riittää vähempi. Suomalaisen pitää aina opiskella enemmän, joka ammattiin. Ja nyt syrjäytyneitä aletaan eliminoida pois tilastoja rumentamasta ja kansantaloutta kaatamasta  ennen kaikkea koulutuspaikkoihin työntämällä. Heidät työnnetään väkisin erilaisiin putkiin tekemällä suuria joustoja ja niiauksia opintovaatimuksista, eli jokainen saa henkilökohtaisen opetussuunnitelman, jolla käärme saadaan pyssystä ulos, vaikkei koskaan mitään oppisikaan. Miksi olemme niin sivistyksen ja tiedon perään? Vai minkä perään olemme? Onko meillä kansana jokin kompleksi? Jospa kaikki vaan eivät jaksa tätä sivistystä ja mahtavia koulutusputkia? 


Kaupan myyjätkin ovat nykyään merkonomeja tai tradenomeja, siis korkeakoulutuksen suorittaneita, jos halutaan määritellä ammatikorkeakoulu korkeakouluksi. Ainakin täällä Pikkukaupungissa valintamyymälän kassoilla istuu korkeasti koulutettu ja maksettu taloushallinnon tradenomi, parikin. Eikös myyjän ja kassan työt nyt hoitelisi viikon pikakoulutuksella? Tarvitaanko siihen mitään merkonominkaan kolmen vuoden koulutusta?


Menisikö se siis kuitenkin niin, että ihminen oppii yhtä lailla kokemisen ja tekemisen kuin kirjan ja teorian kautta? Tämä mullistava käänne ajatusmaailmassani  havainnollistui sattumoisin, kun kävin aamupäivällä  kuvaamassa mahdollisia lintuja tai hyönteisiä eräällä vuorella. Kuuluikin helvetillistä älämölöä, ja vuoren juurelle rakennettuun linkkitorniin  kapusi paraikaa rotevan näköinen mies. Toinen tarkemmin määrittelemätön uros keikkui korkealla linkkitornissa, ja tornin juurella oli mahtava puinen kaapelikela. Sähköasentajia, kovapalkkaisia sähköasentajia. Niitä näiden täytyy olla. Kyllä palomies jää nyt kakkoseksi muutenkin kuin palkassa.


Kovapalkkaiset sähköasentajat ovat  killuvat Helsingissäkin kerrostalojen, vuorten ja puitten latvojen yllä,  saavat helsinkipalkkaa, kun kapuavat linkkitorneihin asentamaan netinkäyttäjille lisää nopeuksia ja volyymia sekä parantamaan televisioitten kanavatarjontaa ja kuvan laatua.  Kyllä tuommoisesta osaamisesta kuusitonnia voi maksaakin. 


Ja kuka sen on sanonut, että vain yliopistosta valmistuneille tulee maksaa isoja palkkoja, valkokauluslisää? Eikös vanhassa Neuvostoliitossakin maksettu työläisille yhtä hyviä palkkoja kuin yliopistosta valmistuneille? Harva kirjastonhoitaja temppuilee koskaan missään kattojen yllä, korkeintaan lukee Katto-Kassisesta lapsille satutunnilla. Opettajista sentään jokunen on päässyt vaaratilanteisiin kouluampumisten yhteydessä. Että jokin sisäinen oikeudenmukaisuus ne palkatkin on varmaan oikein laskenut. 


(Valokuva Iines 15.8.2012 Sähkömies radallaan. Lisää kuvia täällä.)


148 kommenttia:

  1. Kovana feministinä ja miesasiamiehenä arvelisin, että me miehet saamme joskus, (ei aina eikä kiistattomasti, kuten Pauli Sumanen, joka minulle vielä hiljakkoin moikkasi, kun kerran heitin hänet kotiinsa, todisti) parempaa palkkaa kuin naiset, koska me osaamme ottaa sen.

    Paitsi minä, mutta se ei kuulu tähän. Eikä se, että minun euroni on naisilla täysmääräisesti ja kokonaan.

    Kiinassa ei muinoin Maon aikana suosittu kenraalin tai marsalkan merkkejä, sotilasarvo piti päätellä rintataskusssa olevien kuulakärkikynien määrästä. Toisin on meillä täällä Suomessa, täällä jopa Gustav Hägglundin, tuttavallisesti voisi sanoa jopa Juosten Gustaan, neljäs leijona ei ollut epäilyksen alaisena..

    Lukeminen kannattaa aina, sanoi takavuosien Jörni. - Dontsua ei ehkä täysimääräisesti kannata uskoa, Dontsun opportunismi aina toisinaan pettää. Tarkoitan että lukeminen on hyväksi, mutta mitä tahansa kartanon jälkeläistä, tai MINÄ JÖRNIN MUUT EI, herraa ei kannata ottaa tosissaan.

    Parhaat palkat minä soisin meidän presidentillemme, Niinistön Salelle, ja puolisolleen Jenni Hauelle. - He osaavat hymyillä niin kaunisti ja luoda lohtua kauniiden ja suloisten porvarien arkeen.

    Vanhassa neuvostoliitossa palkat maksettiin kaiketi urhoina. Sata urkkia oli yksi rupla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo onkin hauska ajatusleikki, että kenelle kuuluisi paras palkka. Heitettäköön se tähän kysymyksenä ilmaan, ja vastatkoon se, ken osaa sanoa.

      Minusta hyvää palkkaa tulisi maksaa niille, jotka työskentelevät jollakin tapaa yhteisön ja yhteiskunnan hyväksi, ei vain kartuttaakseen omaa tai sukunsa tiliä.

      Näin ollen hyvän palkan saaja olisi kasvattaja ja lääkärihoitaja ja taiteilija, joka tekee kaunista muille. Tai elokuvantekijä, joka uskaltaa tehdä Mannerheim-elokuvan, jossa on musta mies marsalkkana. Hieno oivallus ja idea laajentaa asioita!

      PS Tiedemiehille myös hyvä palkka ja henkisen pääoman eli kulttuurinvaalijoille.

      Pieni palkka pankinjohtajille ja talousihmisille, kaikille kauppatieteiden maistereille!

      Poista
    2. Musta musta marsalkka on kuin musta Rudolf, paskaako kunnon fanitusta tulee pilaamaan. Robin on musta paras, vasta sitte musta on Justin Bieber, ko se on musta kai ulkomaalainen.

      Musta Mannerheim on jees, fanitan sitä ja kutsun sitä hellittelynimellä Manne.

      Manne rules!

      -nimim. Jasmine Elouise, 11 v.

      Poista
    3. No nythän minä tajuan, Rikun vinkistä, mikä se Musiikkitalon takapihalla oleva musta hökötys, jonka ohi eilen astelin, on: sehän on Jenni Haukion patsas!

      Poista
  2. Ensinnäki niinistö ei oo mikään porvari, vaan työväen presidentti.

    toisekseen koulutettavat saavat yhteiskunnan tukia kaikkein vähiten, esim. pilaamalla raha-asiansa niin ettei ole enää opintotukikelpoinen, saa kolme kertaa paremmat rahat sossusta eikä jättää koulua kesken. Tää perustellaan sillä että koulutetut saavat parempaa palkkaa, eli kuittaavat alhonsa sijoittamalla itseensä.

    Ja mun mielestä kaksi tonnia on ihan hyvä raha. Tuhoutuisi se maapallo pienemmälläkin kulutuksella.
    Mäkin ostin tänään kaksi tavaraa tosta vaan herätemeiningillä.

    Ja pidän susta Iines. En tiiä miksi se piti tähän kirjoittaa.

    -myst a, maailman surkein nimimerkki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinistöstä en tiedä mikä on, vai nuoleeko joka suuntaan, mutta syrjäytymisenhoidossa hänellä on yhtenä työkaluna se, että ihmisen pitäisi ottaa henkilökohtaista vastuuta ja se varsinainen kasvatusvastuu on kotona. Näin hämmästyksekseni luin, Hesarista varmaan, koska se on ainoa sanomalehti, jota nykyisin luen jokusen iltapäivälehden irtonumeron lisäksi. Ostan ip-lehden lounasseuraksi, kun en tykkää syödä mykkänä tai ajattelemattomana. Parempi sekin kuin tyhjään tuijottelu leukojen jauhaessa.

      Tuo Niinistön itsevastuutyökalu on mielenkiintoinen. Sehän kai on tuki porvarillinen metodi siirtää vastuu syrjäytymisestä ihmisen omille - tai hänen perheensä - harteille.

      Kauniisti sanottu tuo lopun toteamus. Lämmin ailahdus tuli rintaan - eikös se sovi tähän. Umpivanhanaikainen, käytöstä poisjäänyt sanonta. Tulkoon käytetyksi.

      Poista
    2. Tänään oli lehdessä hupaisa kuva Niinistöstä, jossa hänet yhdistettiin Mauno Koivistoo ja tämän tapaan harjoittaa presidenttiyttä. Niinistön tukasta kasvoi Mauno-töyhtö.

      Poista

  3. Appi sanoi joskus, että runoutta ei kannattaisi lukea, se kun antaa väärän kuvan elämästä. Luen juuri kirjaa joka tarjoaa tästä varoittavan esimerkin: se kertoo 1700-luvun kiinalaisesta teinitytöstä, joka lukee rakkausnäytelmää ja samaistuu siihen liikaa, näännyttää lopulta itsensä nälkään rakkaudentuskissaan. Onkohan nykyaikana moista vaaraa?
    Oma nuorisoni ainakin on realistista. Vaikka poika on ollut aina oikea lukutoukka, ei se mennyt lukemaan kirjallisuutta vaan opiskelee parast'aikaa sähköasentajaksi. Ihan näin sivustakatsojana sanoisin, että pojasta tulee aika hyödyllinen ihminen: lukenut sähkömies. Parempi se kuin täysin tumpelo kirjaviisas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ehkä kiinalaistytön riskiä lukemisen suhteen. Hän nimittäin ei lue kirjoja, hän pelaa Worldcraftia. - Jos rakkaudentuskaa kovin riipivästi pohti, oli vain ihastunut nuolinäppäinten ja enterin nopeaan reagointiin pelimaailmassa ja tietokoneella.

      Kuka tekee tuottavaa työtä erityisen tehokkaasti?

      VR:n Helsingin rautatieaseman assan vessan kassa. Ilman häntä maailma olisi paskamainen paikka elää, suorastaan kusisia paikkoja joutuisimme kokemaan.

      Poista
    2. Onnea Sari, sinun pojallasi on hyvät kortit! Hyvä ammattikoulutus, taattua itseä kiinnostavaa työtä tulevaisuudessa, mieluisa henkinen harrastus. Minusta tässä on jotain hyvin modernia uudenlaisen ihmisen elämäsuuntaa.

      Kun itse olin ammatinvalintavaiheessa, oli lukiosta lähes pakko mennä yliopistoihin, ellei mennyt jonkin kauppaopiston kautta pikaiseen työelämään konttoristiksi. Nyt nuoret osaavat panostaa siihen, mikä itseä todellla kiinnostaa, ja useinmiten se ei onneksi ole raha.

      Sinulla on viisas appi. Olisi mielenkiintoista jutella hänen kanssaan tuosta aiheesta! Olen äkkiseltään samaa mieltä. Runouden kulloinkin välittämä kuva on kovin sirpaleinen ja suppea. Silti runous on sanataiteen helmi.

      Poista
    3. "Kuka tekee tuottavaa työtä erityisen tehokkaasti?"

      Eikös nämä työt ole nykyään koneellistettu? Turun rautatieaseman vessan ovissa on kolikkoautomaatit, eikä minulla ole koskaan sopivaa kolikkoa.

      Thaimaalaiset marjanpoimijat ovat suomalaisia tuottavampia.

      Poista
    4. Appi oli viisas ja hauska (en siis maininnut että hän on jo valitettavasti edesmennyt).
      Luulen hänen vieroksuneen runoutta siksi, että hän muutenkin suhtautui elämään aika raadolliseen ja illuusiottomaan tapaan. Hän oli ammatiltaan taidemaalari, muttei koskaan vieroksunut ns. ruumiillista työtä.


      Siivoaminen yleensä on erittäin tuottavaa, kuten myös kaikenlainen rakentaminen. Tuottavuutta on niin vaikea mitata. Miten esimerkiksi mitataan vaikkapa sen kirjastoihmisen tuottavuus?

      Poista
    5. @Riku: No, onhan tuo meidänkin lukutoukka ehtinyt pelata suunnilleen kaikki maailman sota- ja strategiapelit.
      Luulen että sen aivot on jotenkin totaalisesti erilaiset kuin humanistihömppää täynnä olevan äitinsä, mutta toivon että jotain noista luetuista kirjoistakin on tarttunut. Kun jotenkin kuitenkin ajattelen että lukeminen on paree.

      Poista
    6. Taidemaalari, joka oli raadollinen ja illuusioton.

      Tätä piti vähän aikaa miettiä ja maalata kuva mieleensä. Kyllä, onnistuu, taidemaalarina ehkä vähän sama kuin suomalainen Elmer Diktonius runoilijana: on hajalle raadeltava elämän rumuus..

      Tai sitten vaan esteetikko, joka näkee kuvia rumassakin, arjessa, koneissa, missä vaan. Eihän runouden tai maalauksen tarvitse kuvata kauneutta, vaan elämää sinänsä, ja elämä ei ole aina kaunista.

      Poista
  4. Sen kuitenkin sanoisin, etä Niinistöä ei tule arvioida pelkästään saavutustensa valossa, hän luo valoa myös muuten, meille pimeässä laaksossa vaeltaville, raskaututetuille porvareille ja siten myöskin elämänilossa seilalevalle työväestölle.

    Syväluotaava keskustelu kansalaisia koskettavita pulmista on ehkä paras puolensa: "Nyt ne alkaa painaa lisää rahaa, tai sitte ei, tarkkaan en osaa sanoa - otaks Jenni lisää pullaa."

    Parasta kaikessa kehityksessä on ollut ehkä tuo riemullinen huuto: "Herra mun jessus siunakkoo, Niinistö valittii!" - Se luo lohtua siitä, ettei työväen presidentti sittenkään ole mikään johanneskoroma, tai muu pelkästään pukamiaan hoidattava hienon väen kyhnäyspuu. - Sale for president - president for sale.

    VastaaPoista
  5. Saksalainen siskoni ei tahtonut nyt kesällä millään uskoa, että Haavisto menetti presidenttiyden Niinistölle lähinnä homoutensa ja sopimattoman puolisonsa vuoksi. Hänen mukaansa Euroopassa on aivan yleistä, että poliitikoilla ja muilla merkkimiehillä on samaa sukupuolta oleva puoliso. Siellä asiaa ei hänen mukaansa edes hätkähdetä.

    Jos minun siskoni sanoo näin, niin ei tosiaan hätkähdetä, sillä siskoni ei ole kovinkaan radikaali, joskaan ei porvarikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta voi ihan perustellustikin olettaa, ettei Haavisto ilman homouttaan ja sopimatonta puolisoaan olisi koskaan toiselle kierrokselle päässytkään. Siinä mielessä tuo "menetti" antaa hieman vinon kuvan meidän suomalaisten vapaamielisyydestämme.

      Poista
    2. No sitähän ei tiedä, mutta kyllä minäkin tuota vähän mielessäni pelkäsin. En nimittäin pidä sitä hyvänä, että äänestäjät muodostavat kovin trendikkään vapaamielisen suvaitsevaiston leirin ja ryhtyvät yhteisen nuotion loimussa lämmittelemään käsiään.

      Poista
  6. Haavistoa on minun mahdotonta erottaa Niinistöstä, ovatko he keskenään puolisot, kun ovat niin samanlaisia?

    Jos jompikumpi sanoo: "Minä olen köyhien profeetta!", niin juoskaa karkuun ja huutakaa: "Pois pelsepuubi, pois, turhaan sinä minua tavoittelet!"

    Jos kuitenkin tavoittelee, lyökää puuristi sydämeen, siitä ne yleensä talttuvat. - Valkosipuliin ei kannata yksin luottaa.

    VastaaPoista
  7. Meillä on saapasmaassa vasemmistopoliitikko, joka on runoilija ja tunnetusti myös homoseksuaali. Korviskin sillä on. Mutta eipä olisi pääministeriksi siitä. Kun nyt edes nainen ensin saatais.

    VastaaPoista
  8. Niin siis täällä pääministeri on tärkeämpi kuin presidentti. Presidentti on lähinnä kunniavirka. Tehtävänä on lausua jotain milloin mistäkin. Vähän niinkuin paavi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä onkin mielenkiintoinen ero. Suomessa pääministeri on lähes tavallinen poliitikko, ja presidentti on jotain valtavan suurta, vaikkei hänellä ole yhtä paljon päätäntävaltaa kuin pääministerillä. Minun siskonikin muisti Kataisen nimen paremmin kuin Niinistön.

      Poista
    2. Vanhasta muistista pressaa arvostetaan, kun perinteet painavat. Aikaa myöten se muuttuu kyllä meilläkin, kun kansa oppii. Mutta kun ei näitä heikkojen valtaoikeuksien pressoja vielä kovin montaa ole ollut. Koivistokin jyräsi vielä hallitukset mieleisekseen. Tartsa taas oli persoona ja sai lisäpotkua naiseudestaan.

      Suomen malli muistutti aiemmin Ranskan vastaavaa, mutta nyt se erkanee siitä. En tiedä, onko se hyvä asia. Pressa on kuitenkin kansan valitsema, pääministeri poliittisen pelin tulos.

      Poista
  9. Ei kannata ottaa mallia "vanhasta kunnon Neuvostoliitosta". Onko unohdettu, miten sille kävi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo minun viittaukseni ylempänä "vanhaan Neuvostoliittoon" oli kyllä silkkaa satiirista tokaisua. On tietenkin niin, että satiiria tai sarkasmia on nähtävästi äärettömän vaikea erottaa keskusteluista, joissa on monenlaisia ajatuksia.

      Poista
  10. Aika lailla on ääni muuttunut Iineksen kellossa sitten ahtaajalakon päivien, jolloin ihmeteltiin sitä että vai tuollaisilla nuhruisilla kontinkääntäjille vielä lisää palkkaa. Koulujakaan eivät ole käyneet.

    P.S. Siskosi puhuu omituisia. Valtion päämiehen homoseksuaalisuus olisi, pohjoismaiden ulkopuolella, Keski-Euroopassa hankalaa, Etelä-Euroopassa mahdotonta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, näin on, Jaaha.

      Toisaalta haluan tässä kysellä, että onko näin vai eikö kuitenkaan ole.

      Siskoni puhuu usein omituisia. Pääministereistä hän ei kuitenkaan puhunut, eikä presidenteistäkään, vaan merkittävistä poliitikoista, joita on kai muitakin. Yritti varmaan sanoa, että suhtautuminen homouteen on täällä kovin pietististä. Tai sitten hänellä oli krapula ja hän näki kaiken ärtymyksen valossa.

      Poista
  11. Minä kyllä kaipaisin kekkosta takaisin. Hänestä saisin inspiraation, ottaisin proxyt (ip salaus) käyttöön ja antaisin palaa oikein huolella, niin että maalaisliiton rosvokopla hyppisi tasajalkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun Kekkosta vietiin arkussa kohti maahanpanopaikkaa, minua melkein itketti. Vaan ei se Kekkosesta johtunut, vaan Narvan marssista, jota soitettiin taustalla. Itken aina, kun kuulen sen.

      Poista
  12. Luin juuri mielenkiintoisen postauksen täältä: http://jaana-tlltoisenthdenalla.blogspot.fi/2012/08/me-muut-kirjoituksia-yhteiskuntaluokista.html ja mietiskelin, miten määritellä ihmisen luokka-asema. Marxilaisittain? Vai onko kysymys tuloista? Vai jostain muusta, kuten koulutuksesta tai sitäkin laajemmasta käsitteestä, sivistyksestä?

    Tuttavapiirissä on useampikin sinisenköyhä ihminen, joita pidän sivistyneinä sana syvimmässä merkityksessä. Yksineläviä naisia, joilla tuloina on kansaneläke ja parhaassa tapauksessa vähän päälle. Muodollisena koulutuksena on ylempää korkeakoulututkintoa, mutta elämä on mennyt palkkiopohjaisissa kulttuuripuolen hommissa, joista ei kertynyt eläkettä tai pätkätöissä/lasten kanssa kotona. Siis mielestäni vaativissa, mutta ei kylläkään vaarallisissa töissä.

    Toisaalta vaarallisuudestakaan ei sinänsä makseta. ”Vuonna 2010 työtapaturmasuhteella mitattuna korkean työtapaturmariskin ammatteja olivat talonrakennustyö, elintarviketeollisuustyö, maatilatalouden työt, puutyö sekä tieliikennetyö”, kertoo Tilastokeskus.
    Entisenä ammattiyhdistysihmisenä muistan, että parhaita palkkoja maksetaan siellä, missä työnantajayrityksille kertyy kunnolla rahaa ja missä on voimakkaimmat ammattiliitot. Seurasin työn vaativuuden arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien syntyä aikoinani ja pakko oli todeta, että niillä päästiin aika vaatimattomiin tuloksiin, alojen sisälläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko yksilön luokka-asemalla ylipäänsä ollut enää aikoihin merkitystä? Tai ainakaan siitä lähtien, kun suomalainen hyvinvointijärjestelmä - koulutus, terveydenhoito, kirjastolaitos, sosiaalinen tuenta - on taannut ihmisille entistä tasavertaisemmat mahdollisuudet ponnistaa luokasta toiseen, yleensä kai ylemmäs? Esimerkiksi koulutusväylät ovat kaikille avoimet ja mahdolliset, samoin terveydenhoito.

      En osaa edes ajatella, mihin luokkaan itse kuulun tai m ihin vanhempani ovat kuuluneet. Isä on ollut keskivaurasta oppinutta talonpoikaissukua, äiti samoin keskivaurasta ja hyvin maahenkistä talonpoikaissukua, josta on noussut mm. hurmoshenkinen tunnettukin maallikkosaarnaaja ja pari muuta hyvin erikoista liikaa lukenutta kylähullua. En siis tiedä, mikä on vanhempieni luokka tai omani. Talonpoikaisluokka ei kerro kaikkea, sillä oli siis muutakin merkittävää. Itse en ole koskaan äänestän yt keskustapuoluetta, enkä tule äänestämään. Se on ainoa puolue, jota kohtaan minulla on jopa aggressiivisia tunteita.

      Olennaista taitaakin olla vain se, että luokkaryhmät eivät ole staattiset, vaan elävät, olivat ne minkä tahansa taksonomian mukaan määritellyt.

      Ammattiliittojen merkitys on melkoinen. Itse petyin aikanaan OAJ:öön, sillä se oli oikein lullukkajärjestö. Tiukempi järjestö koituisi oppilaidenkin eduksi.

      Poista
    2. "OAJ:öön"
      Noinko se todellakin tulee? Jos lukee ääneen lyhenteen ja sitten päätteen, se kuulostaa oudolta; oo, aa, jii, ööhön. Oletetaan, että lukija ei tunne järjestön nimeä.

      Poista
  13. Tuo Toisen tähden alla juttu, jonka luin juuri ennen sinun postaustasi, vei minut vähän sivuun siitä, mikä oli sinun juttusi ydin. Siis että mistä maksetaan. Ajattelin näitä naisia vähän kummastakin näkökulmasta. Jostain insinööristä tai lääkäristä tai vaikka sähkömiehestä saatetaan sanoa, että itse työsuoritukset eivät sinänsä ole vaikeita, kunhan on ensin hankkinut pitkän kaavan mukaan sen taidon, jota toimenpiteinä vähäisiin juttuihin tarvitaan. Paljon aikaan meni senkin taidon hankkimiseen, joilla kulttuurin palkkiopohjaisia ja pätkätöitä tehtiin. Mutta ala ei ”tuottanut” eikä ihmisillä ollut kunnon ammattijärjestöä.

    Tuttavapiirissä on myös kirjastonhoitaja, maisteri ja yksikkönsä esimies – sitähän nämä maisterikirjastonhoitajat ovat. Työssä on ihan ne samat hallinnolliset hommat, budjetit, henkilöstöasiat jne. kuin muissakin kaupungin yksiköissä. Hän markkinoi kirjastoaan, järjestää iltoja, joissa ovat esiintyneet maan eturivin kirjailijat, yhteistyötä on myös alueen koulujen kanssa, on teemanäyttelyitä ja kuvataidenäyttelyitä, tietopalvelua, opastusta tietokoneen käyttöön. En tiedä, miksi työ olisi vähemmän vaativaa kuin vaikka jonkin teknisen yksikön esimiehenä toimiminen. Paitsi että se ei tuota välittömästi ja välillisiä tuottoja ei lasketa.

    Mutta totta, teoreettista koulutusta yliarvostetaan jossain mielessä. Tradenomitutkintoa suorittamaan halutaan enemmän kuin myyjän ammattitutkintoa, jonka senkin suorittaminen vie 1-1,5 vuotta. Kaikista tradenomeista ei vain voi tulla päällikköjä, myyjiä tarvitaan enemmän. Sama taitaa koskea tekniikan alaa, insinöörejä on enemmän kuin insinöörin paikkoja.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maisterikirjastonhoitaja on tosiaan käytännössä johtaja, toimitusjohtaja, joka hoitelee laaja-alaisesti oman sektorinsa hallinnollisetkin työt. Onko hänen palkkansa kuitenkaan johtajan palkka? Joku apulaiskaupunginjohtaja tai vaikka vähemmän koulutettu sosiaalitoimenjohtajakin saa mieletöntä palkkaa kirjastotoimenjohtajan palkkaan (3.100 e) verrattuna. Esimerkiksi Turun sosiaalitoimenjohtajalle maksetaan 8.800 euron kuukausipalkka nettitietojen mukaan.

      Työn vaativuus tai siis pelkästään vaarallisuus tai raskaus ei siis ole palkkauksessa tärkein kriteeri, samoin koulutus ei ole. Kovia palkkoja maksetaan kunta-alojenkin johtajille, vaikka johtajan edustama ala olisi muutoin selkeästi alipalkattu.

      Tässä menee aivan sekaisin, kun miettii, mikä työntekijän palkanmaksun peruste oikein on.

      Yhä tärkeämmältä alkaa tuntua se, että jokaista ei ohjata väkipakolla koulunpenkille, vaan myös muuta kautta etsimään työonneaan.

      Kaiken sekasotkuisen mietinnän jälkeen tuntuu hassulta sanoa, että kyllä minä silti kannatan koulutusta niin pitkälle kuin rahkeet riittävät ja persus antaa myöten, sekä talous. Se on vain tärkeää, että koulutusta ei tuputeta lääkkeeksi joka vaivaan. Sellainenkin voisi olla tärkeä oppimisväylä kuin kisälliperiaate. Yksilöllä on mestari, joka opastaa häntä, on työparina.

      Poista
  14. "Edellisessä keskustelussa oli puhetta kirjastonhoitajien koulutuksesta ja palkkauksesta. Muuan kommentoija taisi ihmetellä tosissaan, miksi kirjaston hoitamiseen vaaditaan yliopistollinen korkeakoulutus, kun työ on kirjojen siirtelyä paikasta toiseen. Minä sitten ihmettelin lisää. Nimittäin sitä, että maisteristason koulutettu saa varastomiehen palkkaa."

    Lainasin blogitekstistäsi tuon yllä olevan pätkän. Pakko vähän puolustaa entistä ammattiani ja entisiä työkavereitani. En nyt ole vaatimassakaan, että kirjastonhoitajien pitäisi saada esim. opettajan palkkaa tai sairaanhoitajan palkkaa, puhumattakaan nyt niistä putkimiesten ja sähkömiesten palkoista... Nykypäivänä kirjastoissa ne, jotka siirtelevät kirjoja paikasta toiseen, ovat joko sivareita tai työkkärin lähettämiä työllistyjiä yhdeksän euron (9€) päiväpalkalla. Maisterisihmiset ovat esimiehiä ja istuvat kenties jossain näkymättömissä tekemässä omaa työtään. Siihen kuuluu esim. kirjojen ja muun aineiston valinta ja hankinta pienillä määrärahoilla valtaisasta julkaisujen tulvasta. Vieläkö nykyäänkin joku kuvittelee, että ne "siirreltävät" kirjat tupsahtavat kirjastoihin jotenkin itsestään, ihan valmiina lainattaviksi?

    Jos jätetään kirjastot sikseen, olen kyllä sitä mieltä, että suomalaisia ylikoulutetaan alalla kuin alalla. Monelle nuorelle olisi tervetullut ihan tavallinen työpaikka, vaikka lähettinä tai varastotyöntekijänä tai myyjäharjoittelijana, mitä kaikkia paikkoja sitä nyt ennen vanhaan olikaan. Mutta nykyään täytyy olla paperi ensin, että olet koulut käynyt, sitten teet CV:n ja alat hakea töitä, joita olisit voinut opetella tekemään jo peruskoulun jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli asiaa, alusta loppuun. Allekirjoitan.

      Noin minäkin olen mieltänyt tuon kirjastonhoitajan työn, kun täällä pääkirjastonhoitajaa ei ole juuri tiskin takana näkynyt. On tietysti niinkin, että kirjastovirkoja on niukalti, säästösyistä, ja osa työvoimasta täytetään erilaisilla harjoittelijoilla. Tuolla ylempänähän on selvitys siitä, mikä osuus kirjastossa täytyy olla päteviä työntekijöitä, tai virkoja.

      Poista
  15. Tein kolmen minuutin pikavisiitin palkkavertailu.comiin ja sen perusteella katson itseni päteväksi epäilemään sen yleispätevyyttä.

    Vilkaisin parin muun ammatin ohella sitä sähköasentajaa, ja kahden kolmen tonnin palkkojahan siellä vilisi silmissä. Sitten oli joku hurja hesalainen, joka väitti saavansa 13 tonnia kuussa ja kaksi muuta viisi tonnia.

    Näiden perusteella en vielä usko, että hesalaisten sähkömiesten kk-palkka on 5,5 tonnia.

    Jos Iines kumoaa luuloni, niin lupaan perehtyä siihen palkkasivustoon tarkemmin.

    VastaaPoista
  16. Eivat kirjastonhoitajien palkat varmaan haappoiset ole. (Ehka joku oli nareissaan heidan palkoistaan, mina en.)

    Meilla suuressa kaupungissa kirjaston laina- ja palautustiskin takana istuvien virkailijoiden rinnassa lukee "kirjastonhoitaja". Valtaosa lainoista tosin otetaan itsepalvelukoneiden kautta.

    En sita epaile etteiko myos sellaisia tehtavia kirjastossa ole, joita ei pysty tekemaan ilman pitkaa koulutusta.

    Anteeksi kun pihtaan kirjainten pisteita, koneessa ei niita ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et ollutkaan, Kuunkuiske, minä vain innostuin menemään aiheessa pidemmälle.

      Juuri katsoin tilastoista, että Suomessa on hieman alle tuhat kirjastoa, joista sivukirjastoja ja laitoskirjastoja on hiemn yli puolet. Näissä ei varmaankaan ole automaattista itselainauspistettä, kun ei meidän pikkukaupuingin kirjastossakaan ole. Eikä ollut esimerkiksi Uudenkaupungin kauniissa vanhassa kirjastossakaan. Tuossakin säästetään varmaan yksi virka tai toimi, kun asiakas leimauttaa itse kirjansa isoissa kaupungeissa.

      Poista
  17. Aivan loistava kuva sähkäristä vaijerilla! Pikkupoikana kävin töllistelemässä korkeajännitelinjan työmaalla, kun ammattimiehet roikkuivat ja heiluivat kuin Tarzanit korkeiden pylväiden päällä ja välillä. Ajattelin, että heille varmaan maksetaan hyvin.
    Väärä luulo! Kuten Tapsa ylempänä todistaa palkat keikkuvat kahden ja kolmen tonnin kieppeillä. Asiasta tehden oikein soitin tutulle sähkömiehelle ja kysyin. Kolme ja puoli hän kertoi saavansa, kun oli kaikki ikä-ylityö- ja vaarallisen työn lisät mukana. Itse en sillä rahalla kiipeäisi minkäänlaiseen tolppaan.
    Niin että voisiko Iines valaista meitä tyhmiä kertomalla, mistä tilastosta hänen palkkatietonsa on peräisin.
    Mutta - kuten sanottu - kuva oli aivan loistava. Lähetäpä se a.o. ammattiliittoon lahjaksi meiltä, jotka ukkosen katkaistua sähköt toivomme virran palaavan nopeasti. Ja se palaa, kun nämä kaljupäät riskeeraavat henkensä. Kunnia kelpo sähkömiehille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kolehmainen, kuvakehut lämmittävät mieltä.

      Vastaan tuossa alla Tapsan, ja sinunkin kysymykseesi tarkemmin.

      En minä kuvaani kehtaa minnekään lähettää!

      Poista
  18. Tapsa,

    palkkatiedot ovat siis tästä osoitteesta: http://palkkavertailu.com/palkka.php?s=s%C3%A4hk%C3%B6asentaja

    Tiedot otin sivun alaosasta, joten pitää vierittää sivu aivan alas. Tässä vielä kopioituna tuo sähköasentajan palkkatieto-osuus:

    "KESKIPALKAT KAUPUNGEITTAIN
    Turku 2 786 €
    Espoo 3 000 €
    Vaasa 3 300 €
    Rauma 2 400 €
    Helsinki 5 900 €
    Iisalmi 3 500 €
    Tampere 2 363 €
    Varkaus 2 850 €
    "

    Tästä taulukosta näkyy siis se olennainen seikka, että sähköasentajan keskipalkka on kirjastonhoitajan keskipalkkaa (2 398 e) suurempi. Mainittakoon vielä lisäksi, että sähköasentajan palkka on siis monesti suurempi kuin maisterikirjastonhoitajan (3 100 e), joka johtaa kunnan kirjastotointa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suhtaudut tähän sivustoon kuin Sailaksen saarnaan. Sillä kolmen minuutin käynnilläni havaitsin, ettei se ole mitenkään kattava, vaan ihmiset itse ilmoittavat sinne palkkojaan.

      Sähkömiehistä koko maassa oli palkkansa ilmoittanut 121. Moniko niistä oli Helsingistä?

      Mutta nostakaamme nyt kirjastonhoitajien palkkoka siten, että käymme kaikki ilmoittautumassa sinne kirjastonhoitajana, jonka palkka on 15 000 e/kk! Sillähän se on hoidettu.

      Poista
  19. Komppaan Tapsaa tässä asiassa. Jotkut sähkö-ja putkimiehet pääsevät hyville ansioille tekemällä ympäripyöreää päivää, samoin oman yrityksen perustaneet urakoijat.
    Kysyin meillä käyneeltä putkiurakoitsijalta mikä on putkimiehen palkka heillä. Nuorelle putkimiehelle maksetaan 17e tunnissa ja kokeneelle "pari euroa" enemmän.
    Tekemällä 40 tuntia viikossa hommalla tienaa noin 2800-3200 euroa kuukaudessa.

    Tunnen itse pari sähkäriä, joilla on melko hyvät tulot, mutta ne tulot on hankittu tekemällä ulkomaankeikkoja ja tekemällä omaan laskuun sivutöitä, eli pitkää päivää.

    t. Samuli

    VastaaPoista
  20. Mie-len-kiin-tois-ta! Siis tämä palkkatilasto. Jos Hesassa sähkäreiden keskipalkka on 5 900, pitää korkeimpien palkkojen olla tosi korkeita. Joku siellä ilmoitti saavansa 13 000 kuussa, mutta talvella ei kuulemma tule latiakaan. Suoraan sanoen: en usko tähän tilastoon. Voisin kai itsekin ilmoittaa sinne haluamani summan ja täydestä menisi.
    En jaksa uskoa sitäkään, että Iisalmessa - vaikka sieltä saa ihmeen hyvää - palkat olisivat tonnin verran Tampereen palkkoja korkeammalla.
    Mutta Iineksen kuvan kyllä kehtaa lähettää mihin tahansa. Siinä on jotain jylhää, lähes mannerheim-maista. Mies tekee mitä hänen on tehtävä ja siinä se. Iines voisi nyt riisua vaatimattomuuden kaapunsa ja myöntää, että tulipa otetuksi vähän saakelin hyvä kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se mikään saakelin hyvä ole, vaikka kohde on mainio ja tilanne herkullinen ja mies kerrassaan upeannäköinen.

      En ole tyytyväinen valotukseen, sillä tilanne tuli niin nopeasti, etten ehtinyt korjata kameran säätöjä ihan sopiviksi.

      Tuo tilasto on tietenkin yhtä epäluotettava kuin moni muukin tilasto. Aina joku voi valehdella. Suuntaa se kuitenkin antaa, ja toki se kertoo ilmoitettujen tietojen keskiarvon.

      Poista
    2. Tuo tilasto on toki mielenkiintoinen, mutta ylen epäluotettava. Sähkömiehiä oli otoksessa 121, niistä hesalaisia ehkä muutama kymmenen, eli ammattitaitoinen kyselylaitos ei tuloksia edes julkistaisi.

      Lisäksi "sähkömiehissä" oli mukana yrittäjiä! En siis antaisi toistaiseksi tälle sivustolle muuta arvoa kuin psykologista. Eli miksi hesalaisilla sähkömiehillä on hinku suurennella tulojaan, sillä muissa kaupungeissa se oli se normaali n. 3000 e/kk?

      Poista
  21. Kyllä, Samuli, suuriin ansioihin päästää ammatissa kuin ammatissa tekemällä runsaasti ylitöitä. Tämä koskee yhtä lailla valkokaulusopettajaa kuin työmiestä. Tunnen läheisesti opettajan, jonka ansiot olivat roimasti kaikkien tilastojen yläpuolella, koska hänelle sattui ylitunteja mieletön määrä.

    Helsinkiläisen sähköasentajan 5 900 euron keskikuukausiansiota minusta työn määrä yksin ei selitä. Sähköt ne on maallakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos sinne lyö sanan "sähkömies", saakin enää 11 vastaajaa. Joilla (lainaus): "Keskipalkka 2 488 €, pienin palkka 1 000 €, korkein palkka 3 300 €"

      Siellä on myös 1 hesalainen, 30 vuotta työkokemusta, palkka 2173 e/kk.

      Veikkaan siis edelleen, että suurin osa ilmoittaa aika oikean palkan, mutta helsinkiläisten "sähköasentajien" kohdalla on tilastovirhe.

      Poista
  22. Tilastojahan riittää. Katsoin tällaisen:
    http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/06/18/1000-ammatin-palkat-katso-parjaatko-vertailussa/20108646/12

    Tämän tilaston mukaan sähköasentajan keskipalkka Suomessa on 2 995 euroa. Jos Hesassa maksettaisiin heille 5900 euroa, ei muualla maassa taitaisi olla ainuttakaan sähkäriä. Tuo 5900 euroa muuten maksetaan lennonjohtajille.
    Alimmat palkat, 1600 euroa tulevat mittamiesten ja kunnallisten siivoojien osaksi. Siis tämän tilaston mukaan.
    Vielä kuvasta. Turha kitistä valotuksesta. Tämähän on action-kuvausta parhaimmillaan! Siinä pitääkin olla hiukan heittoa. Moni fotari heikentää tahallaan kuviensa laatua saadakseen ne aidomman näköisiksi. Usko minua, minä tiedän.

    VastaaPoista
  23. Noita urhean sähkömiehen kuvia on muuten lisää kuvablogissani, samasta tilanteesta, linkki on tämän jutun alla suluissa.

    Yhtä lailla muuten tuon Taloussanomien tilastojutun alla olevassa keskustelussa on lukuisia kommentteja, joissa sanotaan, etteivät ylläolevat tiedot pidä paikkaansa.

    Olennaista ei nyt kuitenkaan ole tarkka summa, enkä ole väittämässä mitään summaa oikeaksi enkä vääräksi. Minulle riittää tieto siitä, että kirjastonhoitajan palkka on pienempi kuin sähköasentajan. Ja se näkyy kummassakin lainatussa tilastossa.

    Jos kenenkään mielestä siinä ei ole mitään outoa, että kirjastonhoitaja saa samaa palkkaa kuin varastomies ja putkimies, niin olkoon niin. Kaikki työ on arvokasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi 16 elokuuta, 2012 17:11 vastaa:

      Onhan siinä paljonkin outoa, Iines! Todella paljon. Mutta on helpompi todeta, että kaikki työ on todellakin arvokasta, eikä raha merkitse kaikkea, kuin taistella tuulimyllyjä vastaan!

      Poista
  24. Raha ei merkitse kaikkea, olet oikeassa. En minä oikeastaan rahaa ajattelekaan, vaan ehkä pikenmion sitä, mitä yhteiskunta arvostaa. Arvostushan näkyy rahanjaossa.

    En malta lisäksi olla sanomatta perimmäistä totuutta: Kirjastonhoitajat ovat lähes poikkeuksetta naisia, ja tämä selittää sen, että he tyytyvät työnsä aliarvostukseen.

    VastaaPoista
  25. Mikään ei estä naisia opiskelemasta sähköasentajiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, ei estä, olen samaa mieltä.

      Muistelen vain taannoista keskusteluamme, jossa kympin tyttöjä syytettiin siitä, että he vievät poikien opiskelupaikat ammattikouluista. Heitä oli uutisen mukaan pyrkinyt pilvin pimein ammattikoulun maalarilinjoille.

      Poista
  26. Naiset ovat kieltämättä hyvin aliarvostettuja ja maahan lyötyjä. Silloinkin kuin pöhelöivät, nykyisin sanotaan vaan, että pöhelöivät, ei että aijajajajjai kun ovat kauniita.- Sellainen on rumaa.

    Minä näetten olen tarpeen vaatiessa myös törkeä sovinisti.

    Kerran minulla tuli sananvaihtoa autolla ajamisesta yhden naishenkilön kanssa. Sanoin sille, ettet oikein saisi enää lainata sun miehesi autoa. Vieläkin hykeryttää, kun se hyppeli tasajalkaa ja vannotteli autoa omakseen.

    No, ei se mitään. Yhdelle miespuoliselle isomman kokoluokan mersukuskille sanoin joskus takavuosina, silloin kun Mika Häkkisen auton kone aina petti: "On ne ihan kai autoja nuokin, mutta kun niistä kone aina pettää!" - Äijän ilme oli kuin suomalaisen kirjallisuuden kerholla, Mannerheim-elokuvan tiedotustilaisuuden jälkeen.

    Aidosti kadun Porschekuskillle sanomaani: "Säästä vielä vähän, niin saat sellaisen auton jossa on takapenkitkin!"

    Tänään minä kävin tapaamassa yhtä hallintopäällikköä, en minä oikeasti tiedä sen titteliä, mutta yhtä tyhmä tallukka se kuitenkin oli. Voi vee kun olisd kirves, ja osais sillä soittaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta naiset eivät ole aliarvostettuja, vaan useimmin itse itsensä perinteisen naisen osaansa työntäviä. Olen sanonut tämän asian aina, kun keskustelu sivuaa sukupuolten tasa-arvoa.

      Miehet kyllä antavat naiselle työelämässä tilaa ja paikkoja, jos nainen toimii asiallisen luontevasti eikä ala flirttailla naisellisilla ulokkeillaan.

      Poista
  27. Ulokkeista tuli mieleen Marilyn Monroe ja hänen laittamaton lausuntonsa: "Olkoon vaan maailma miesten, niin se on, mutta siinä maailmassa olen mieluiten nainen."

    ps. Lainaus on muistinvarainen. Sanat voivat mennä hiukan toisin, mutta ajatus on sama.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaan ei tuo asenne Marilynille onnea tuonut. Ehkä juuri se koitui hänen turmiokseen.

      Poista
  28. Minä tulin äsken Helsingistä. Hetken mielijohteesta jäin junasta pois Keravalla, halusin nähdä Alpo Jaakolan alikulkuttunneliin maalaamat teokset. Kissanveet, muutaman tunnelin yritin enkä löytänyt. Kerava on silti Suomen kammottavin kaupunki vain koska Tikkurila ei ole sitä. Nimittäin kaupunki.

    Stadikaupungissa minä kävin divarissa. Kuten aina, silmäni häikäistyivät kirjojen paljoudesta, en osanut valita ostettavaa. Lopulta ostin Haanpään kootuista juuri sen oikean, sen missä on "Kolmen töräpään tarina", "Hota-Leenan poika", "Korpisotaa" ja "Jauhot". -Toki olen lukenut ne aiemmin, suosittelen muillekin. Muuten annan turpaan! - Ei vaineskaan, se oli vitsi, remmillä vain ripottelen.

    VastaaPoista

  29. Löytyihän se alkuperäinen. Googlettamalla "Marilyn Monroe quotes" löytyy lisää hänen viisauksiaan.
    Mutta tässä siis vääntämätön Marilyn-lausunto:

    “I don't mind living in a man's world, as long as I can be a woman in it.”

    VastaaPoista
  30. Jos itse olisin nyt ollut divarissa, olisin saattanut ottaa jotakin vanhaa Huovista. Hänhän on armoton humoristi ja satiirikko, ehkä hieman liikaa vain Havukka-ahon ajattelijaksi tulkittu.

    Panu Rajala on kirjoittanut Huovisesta nyt muistelmat, jotka saivat hyvän kritiikin tänäisessä Helsingin Sanomissa. Viimeksi luin Huovisen uusimman, jokin kortteerijuttu - tarkkaa nimeä en nyt muista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Konsta Pylkkänen etsii kortteeria?

      Huovinen ja Haanpää olivat kaltaiseni pohjoisten havumetsien kasvatin kotijumalia, joita on luettu ja hartaasti onkin.

      Jos vetää Haanpäästä suoran viivan Huoviseen, vietin nuoruuteni aika tasan siinä puolimatkan krouvissa.

      Poista
    2. Tämä se on, ehdin jo tarkistaa hyllystäni. Minusta tuntuu, että minun pitää lukea Huovisen muut kuin Havukat uudelleen, ja nimenomaan satiirisella silmällä. En tiedä, miten olen ne ennen lukenut, huolimattomasti kai. Joka tapauksessa minut yllätti tuo Panu Rajalan kirjan kehuminen, tuntui, että nyt hänet otetaan vakavasti eikä hieman naureskellen

      Poista

  31. Panu Rajala on minun mielestäni läpeensä hulvaton huumorimies. Ihailen Häntä melkeinpä yli kaiken, kuinka voi mies olla noin suuremmoinen ja samalla niin komea!

    Kaikki peukut nostan Panulle pystyyn, hyvä hyvä sinä olet, anteeksi sinuttelu - Te olette minun idolini ja melkeinpä, jos saa sanoa, ainutlaatuinen, ette mikään pierun pöräytys!

    VastaaPoista
  32. Huovisen Veitikkaa ei oikein ymmärretty, aikalaisten teksteistä käy ilmi, että sitä kummeksuttiin vahvasti, ihmeteltiin mitä v...a tämä oikein on!

    Veitikassahan Huovinen kertoo itsestänsä Adoulphous Hiedleristä, joka kuvassa on vinkeän näköinen, kun yritää polkupyörällä läpi liittoutuneiden saarron.

    Olkaa vaan huoleti hommalaiset, Veke tarkoitti kuitenkin mitä ilmeisemmin, etät hyvä meininki! - Ei mitenkään voinut ajankohadan huomioiden tarkoittaa, että painukaahan nyt vittuun aivan visvan nopeasti, te pölhöt kokoomuslaiset hindenburgit!

    VastaaPoista
  33. Satiiri ei ole suomalaisen mentalismin leipälaji. Meillä sanotaan suoraan tai sitten pidetään sisällä eikä sanota mitään. Korkeintaan vähän tihkutaan melankoliaa ja alituista synkkyyttä. Ihanteellinen ja vähän surumielinen kaunomaalailu käy myös, Leino ja Kivi ovat iäti rakastettuja.

    VastaaPoista
  34. Palkkavertailu.com onkin ihan hauska sivu. Tilastollisesti se ei ole pätevä, mutta sieltä saa mielenkiintoista tietoa. Jos Helsinki on sähköasentajien eldorado, niin opettajille se näyttäisi olevan ryysyranta:

    Opettajien keskipalkka kaupungeittain:

    Helsinki 1 998 €
    Lahti 2 500 €
    Turku 2 500 €

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasitkos, Tapsa, että siellä palkkavertailussa on opettajia muillakin nimekkeillä kuin "opettaja".

      Itse käsitän "opettajan" luokanopettajaksi, sillä erikseen ovat sitten aineenopettajat, jotka ovat enimmäkseen maistereita, esimerkiksi kielten tai matematiikan maistereita. Erikseen ovat myös eri aineiden lehtorit. Kaikilla on eri palkka.

      Tuossa sinun poiminnassasi näkyy ehkä se mielenkiintoinen ilmiö, että Helsinki taitaa suosia epäpäteviä ja pätkäopettajia.

      Samassa palkkavertailu.comissa esimerkiksi aineenopettajan keskiansio oli 3 349. Mitä enemmän ilmoituksia palkkavertailuun tulee, sitä pätevämmäksi sen tulos muuttuu. Nyt siellä on eittämättä heittoja, jotka johtuvat siitä, että tulos ei ole vielä tasaantunut. Esimerkiksi äidinkielen opettajan keskipalkka ei voi olla 2 000 euroa, jonka yksi on sinne ilmoittanut. Se on hänen palkkansa, ja hän on kiistatta epäpätevä ja ehkä sivutoiminen.

      Poista
    2. Totta kai huomasin ja teinkin vertailuni siksi, että muutkin huomaisivat. Sen ja monta muuta asiaa. Mutta ilman muuta, jos vaikka miljoona suomalaista ilmoittaa tuonne palkkansa, niin otos alkaa olla riittävä.

      Poista
  35. Hesarin jutusta kävi ilmi sekin outo asia, ettei Huovista ole juurikaan käännetty! Syyksi epäiltiin kulttuuriväen antipatioita suoraanpuhujaa kohtaan. Huovinenhan oli aina vastahankaan, eikä mölyämään joukon mukana. Minkään joukon. Tyypillinen korpimaiden ykstyisajattelija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suostunut. Alistunut. Sortunut. Ryhtynyt. Rynnännyt. (Lisää sana oikeen kohtaan.)

      Poista
    2. Kirjoitanko todella noin väärin, vai nieleekö tämä plokkeri sanoja, kirjaimia ja viestejä?

      Poista
    3. Kyllä se vika on yleensä siellä päässä viestintäsysteemiä. Bloggeri kyllä tekee temppuja, mutta poistaa sitten kokonaisia viestejä. Tai ei päästä niitä julki.

      Minä kirjoitan kaiken aikaa runsaasti virheitä, sekä lyönti- että ajatusvirheitä. Kirjoitin jonnekin tuonne ylemmäs mm. "useinmiten". Olen kauhean kiihkeä naputtelija.

      Poista
  36. Tuolla linkkimaston tukivaijerissa kiipeilevän kaverin kytkös sähköasentajaan taitaa olla yhtä heiveröinen ja etäinen kuin perhosten kuvaajan luonnonsuojelijaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mikäs hän sitten on, ellei sähköasentaja? Toinen miehistä oli korkealla linkkitornirakennelmassa, toinen veti jotain jumalattoman isossa puukelassa rullalla ollutta kaapelia tai johtoa ja kapusi vaijeria pitkin tekemään jotakin. Tuntuu jotenkin kummalliselta, jos linkkitorniin töihin saa kiivetä ilman esimiehen valvontaa muu kuin sähkömies. Mainittakoon, että siinä linkkitornin juurella on myös korkealla verkkoaidalla ympyröity jokin salamankuvilla varoiteltu rakennus, muuntaja tms. Sen seinään on kyllä käyty taiteilemassa "cannabis".

      Poista
  37. Tuossa palkkavertailussa - minäkin silmäilin sitä noin 2,45,09 minuuttia - vertailtiin myös "homo" ammattiryhmän palkkoja. Heidän keskiansionsa kuukaudessa on kuulema 2.000;- €? (Tosin ko. ilmoittajia oli vain 1 kappale. Pitäisikö minunkin...)

    Epäilenpä.

    Huovisesta olen riidellyt monen ns. kulttuuri-ihmisen kanssa. (En nimittäin pidä häntä humoristina.) Eräs työtuttuni, joka inhosi kulttuuria mutta suostui silti keskustelemaan kanssani (pituusleikkurin arkinleveyden säätämisen lisäksi) myös Joycesta, täysin lämpöä hohkaamattomasta valosta kuten kiiltomadoista, VR:n Siperian Sudesta, Mig-29 elektroniikasta, ja Huovisesta, sanoi että... "Hamsterissa ei ole mitään hauskaa. Huovisen novellit on täynnä kulmikasta keinotekoista huumoria." (Tämä Esa - Esa hän oli/on nimeltään - oli muutenkin toisenlainen ihminen. Eräänä vappuna, jolloin oli harvinaisen kaunis ilma, niin minäkin kävelin Jyväskylän keskustaa kohti. Siellä alkaisi kohta Internationaaliset Juhlat! Kaikki muutkin ihmiset riensivät kip-kap keskustaa kohti; oli oikeasti tungos! Vain yksi... YKSI ihminen käveli tätä valtavirtaa vastaan... se oli Esa.)

    Huovinen on hyvä kirjailija, en minä tarkoita ettei olisi. Mutta en kyllä minäkään hänen huumoriaan ymmärrä... tätä "Lampaanpopsijoita" -elokuvaa yritin katsoa... mutta. Mutta kun ne päähenkilöt, jotka niitä lambaita posautteli ja söi, ja joi samalla erimerkkisiä viinoja, niin... tota noin... puhuivat koko ajan kirjakielistä suomenkieltä. Mää panin telkkarin kiinni.
    Koska en pidä 'scifistä':

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta jos juuri se oli huumoria, että lampaanpopsijat puhuivat kirjakieltä. Miksi murre olisi huumoria?

      No, minä en muista lampaansyöjistä mitään, en oikein jaksa sellaista, että istutaan ja puhutaan tuntitolkulla samassa paikassa. Taitaa olla lisäksi miesten romaani, niin kuin Haanpääkin on miesten kirjailija ja Viita mylläreineen. Kaikki ne ovat miesten kirjailijoita, nämä klassikot, miestä ne kuvaavat vaikka paskaa jauhamassa ja lampaanperää syömässä.

      Venäläiset kuvaavat naisiakin suurella tuntemuksella, kuten Tsehov ja Dostojevski ja Tolstoi ynnä muut. Miksi suomalainen mies ei osaa eikä halua kuvata kuin miestä?

      Poista
    2. Huovisen paras kirja on tietysti Havukka-ahon ajattelija. Siinä on tietynlainen keveys, kirjailija ei alleviivaa liikaa.

      Huovisen huumori on sellaista, että se ei naurata lainkaan, silti se on hyvää, koska se on hyvää, koska se on hyvää, koska se on hyvää.

      Rauhanpiipun luin hiljattain. En tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa, joten en tehnyt kumpaakaan.

      Poista
    3. Tuo oli nappiin, että Huovisen huumori ei naurata lainkaan. Kyllä, näin minäkin tunnen, ja tykkään tämmöisestä huumorista. Se on ja muhii. Jopa ihan Havukassakin. Silti Huovinen ei kuulu lempikirjailijoihini, vaikka pidän hänestä, olen jopa ostanut hänen kirjojaan.

      Poista
    4. Huovisen paras kirja on nimenomaan Hamsterit, jossa lisäksi nimenomaan on huumoria aivan sairaasti!

      Havukka-ahon Huovinen kirjoitti nuorena opiskelijana ja sen kyllä huomaa. Siinäkin se hahmo ja "tausta" on parempi ja ikuisempi kuin itse kirja. Siellä on kyllä eläviä ja ihmeen nykyaikaisen ristiriitaisia hahmojakin, kuten Iita.

      Lampaansyöjät on surkea välityö, jonka Kinnunen ja Lastumäki pilasivat lopullisesti. Rauhanpiippu taas nuoren miehen yritys olla hyvä, oikeaoppinen ja poliittisesti korrekti. Ei onnistunut, koska Huovinen ei sellainen ole.


      Poista
    5. Koeta nyt puolustella, Tapsa!

      Hampsterit on änkkäämistä. Juissi Leskinen muistaakseni sanoi Spedestä, ettei tämä ole humoristi vaan savolainen änkkääjä. Olen samaa mieltä.

      Sama pätee Veikkoon, kainuulainen änkerö, ihan mielenkiintoinen ilmiö sellainenkin.

      Poista
  38. Huovisen "Veitikka" kirja on kyllä hyvä!

    Tosin en ole sitä lukenut. (Mutta enhän minä tässä nyt itseäni arvostele, e-hei pois se minusta, vaan Huovista.)

    VastaaPoista
  39. Ja mitäs sinä Iines tulet kesken keskusteluni sotkeutumaan omaan blogiisi? kysyn vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä höpäjä, me kirjoitimme kommenttia ilmeisesti samaan aikaan. Koeta kestää, nainenkin on ihminen.

      Poista
    2. Höpsistä itselles. Yritin vailla olla "hauska". Ps. Miehetkin ovat (ainakin osittain) ihmisiä. Olen kestänyt sitä koko ikäni. Pörriäiseni.

      Poista
    3. Oikeasti ihmisen olisi parasta olla aika sukupuolineutraali, sillä tällöin oltaisiin vain ihmisiä, ei hemaisevia typyköitä eikä paksuniskaisia uroksia. Olisi se ihmisyys tärkeintä.

      Poista
  40. Teksti cannabis liittyy graffiti -kokonaisuuteen jossa b-kirjain varsi imaisee tavaraa sisäänsä ja tekstin alla on aurinkosymboli josta työntyy kieli ulos. Tosin sen kuvakieli ei oikein avaudu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tämä mainitsemani graffiti on vain typerä ja ruma. Ei siinä ole mitään symboleita eikä taidetta, kun teinixikakarat ovat kiivenneet verkkoaidan yli ja kirjoittaneet muka rohkean sanan, jonka arvelevat saavan sukat pyörimään poroporvareiden jalassa.

      Poista
    2. Kannabis on yliarvostettua. Vain kaksi kertaa olen kokeillut, en tuntenut juuri mitään. Autoa ajaessani risteyksen lähestyminen kesti kauan.

      Yhtä muusikkotuttavaa nauroin, koko asuntonsa oli tummanpuhuvan pilven peitossa, älykkäältä yritti vaikuttaa ja puheli viisaita. - Ei se silti minuun suurempaa vaiktusta tehnyt kuin narsisminsa ylipäätään, laulajat ja muut esille laittautujat sellaisesta kun usein kärsivät.

      Poista
  41. Ainahan voidaan vertailla erilaisia asioita toisiinsa. Siitä ei tule hullua hurskaammaksi. Kumpi on parempi työntekijä, sekö joka pistää taikinan uuniin vai sekö joka myy leipää? Onko pappi tähdellisempi työntekijä kuin haudankaivaja? Miksi pankin ekonomistit myyvät niitä osakkeita joita suosittelevat asiakkaidensa ostavan? Miksi maapallo pyörii 1500 km/h akselinsa ympäri; ketää se hyödyttää? Ja miks me koko ajan olemme joka sekuntti 30 km kauempana siitä missä äsken?

    Kuka tämän sitä paitsi maksaa? HKL:ko? Tai VR?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vertailuhan on kivaa.

      Vaan tiedätkös mikis, kuka tämänkaltaisen vertailun aloitti?

      No, työn orja, joka huomasi, että jollakulla muulla oli paljon enemmän terveyttä ja kultaa kuin hänellä. Siitä alkoi työn orjien nousu kohti mater.. onnea ja hyvinvointia. Vertailu siis kannattaa. Sen päässä on aarrearkku.

      Poista
    2. Tuossa on hyvä jutun aihe lehdille. "Maapallo pyörii 1500 km tunnissa, hyödyntämättä jäävästä energiasta valtio menettää 1000 miljardia joka vuosi."

      Poista
  42. Sanoisin tähän lyhyesti (koska minulla on miljardeittain muutakin tekemistä) että oletteko te "palkanlaskijat" ottaneet huomioon myös yhtä oleellista asiaa huomioon... Ai ette? Ettepä tietenkään! On nimittäin olemassa ihmisiä jotka on palkattu johonkin duuniin eikä heitä voi erottaa mutta silti parempi olisi että he eivät edes tulisi töihin vaan heille palkka maksettaisiin kotiin koska he eivät tee mitään vaan ovat vaan. Tarkoitan, että sekin on väärin että toinen tekee työnsä hyvin ja toinen taas hyvin huonosti; silti heillä on sama palkka. Tämä mielestäni - koska olen luonteeltani närkästynyt ihminen - on väärin! Sähköasentajilla, samoin kuin muillakin kieroilla ammatti-ihmisillä, pitäisi olla päiväkohtainen palkka! Piru vie, miksi haudankaivajalle pitäisi maksaa niistä päivistä kun se ei ketään kuoppaa maahan? (Käy vaan Kryptassa hörisemässä omiaan. Ja juo Seurakunnan kahvia.) Eihän (Johannes) Kalastajallekaan tukkuporras maksa niistä kaloista jotka pääsi irti. Samoin opettajia jotka sekoilevat sanoissaan pitäisi sakottaa senoilustaan. Sitä paitsi Kanttorin pitäisi heittää Kärrinpyörä. (Ai miksi? No, muuten vaan.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Miksi haudankaivajalle pitäisi maksaa niistä päivistä, jolloin haudattavia ei ole?"

      No jaa, ehkä ei maksetakaan. Ehkä palkka tulee vain tehdystä työstä kuukausipalkkana.

      Palkka muotoutuu luultavasti niin, että on otettu keskiarvo kuukaudessa kuolleista vainajista ja laskettu summa yksinkertaisena kertolaskuna 100 euroa x 15 vainajaa kuukaudessa = 1.500 euroa/kk. Sitten se vain maksetaan kerran kuussa, vaikka kaivujen määrä vaihtelee kuukausittain, ja kaivaja saa myös nojailla lapioonsa hyvällä omallatunnolla.

      Poista
  43. Kirjoitin jo eilen palkka-asiasta, mutta sen bloggeri ainakin nielaisi ja sylkäisi ulos toiseen ulottuvuuteen, sinne jonnekin missä Mikis on.

    Iines ihmetteli ihan alussa, miten palkka määräytyy ja miten se voitaisiin määrätä oikeudenmukaisesti?

    Tämä ongelma on ainoastaan julkisella sektorilla, jossa palkanmaksaja ei maksa palkkaa omista rahoistaan, vaan valtion yhteiskassata, verorahoista, joista riittää loputtomasti jaettavaa. Silloin herää kysymys, kelle pitäisi maksaa eniten.

    Yksityisellä puolella tällaista joutavaa ongelmaa ei ole, koska siellä yritys maksaa palkan omista rahoistaan. Työn kysyntä ja tarjonta määrää palkkatason. Kannattaako jostakin työsuorituksesta maksaa pyydetty summa vai ei? Onko tekijä palkkansa arvoinen? Tällaisiahan siellä pohditaan päivittäin.

    Tietysti isot valtion firmat ovat virastoja, joissa pääasia on puuhastelu, ja isoissa yksityisissäkin on johtajia, jotka eivät päätään vaivaa sille, mistä raha tulee. Sellaiset yritykset ovat sitten pian kriisiyrityksiä.

    Palkkaongelmaan saa uutta näkökulmaa, kun miettii että pitäisi itse palkata joku tekemään jotakin.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bloggeri on valitettavasti nielaissut kommenttisi, kun ei sitä ollut roskapostisuodattimessakaan, jossa oli vain Seksiseuraa-blogin linkki.

      Palkan oikeudenmukaista määräytymistä ei kai olekaan, kuten ei ole silkan rahan ja omaisuuden oikeudenmukaista jakautumistakaan ihmisten kesken. Aikojen alussahan voimakkain, ovelin ja nopein otti eniten. Olisiko se tuosta kovin paljon muuttunut?

      Jos minun pitäisi palkata joku tekemään työtä, maksaisin työhön käytetyn ajan mukaan. Selvää on, etten palkkaisi ihmistä, jolla ei ole työn vaatimaa osaamista ja luotettavuutta.

      Vaan ainahan palkoissa on ilmaa. Työ ei ole kai koskaan sillä tavalla rytmitettyä, että sen intensiteetti, määrä ja nopeus olisi aina sama.

      Poista
  44. Palkkaongelmaan saa parhaan vastauksen, kun miettii, pitäisikö työnantajaa painaa oikein kunnolla turpaan, ja mitkä olsivat sen seuraukset.

    VastaaPoista
  45. Jos haluat Iines että kesämökkisi joku maalari maalaa hullun lailla paremmaksi ("maalari maalasi taloa, siniseksi ja punaiseksi, ja illan tullen lähti hän pois") niin tiedän kyllä tähän tehtävään sopivan tyypin. Ps. Palkaksi hänelle riittää viis viiva seitsemän varttia konjakkia. (+ vähän sapuskaa) Muutenkin hän tekee ihan hyvää jälkeä.
    Ps. Enkä muutenkaan jätä tassunjäkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kas vaan, juuri tänä kesänä katselin talon eteläpäätyä, vaikka vastahan talo maalattiin (2000). Aurinko on saanut punamullan haalistumaan ja kulumaan.

      Ja muuten, minulla on kaapit täynnä konjakkia, osa verkkosukkapulloissa. Parista on hiukan lirautettu jonnekin, en muista minne.

      Poista
  46. Tämä minun palkkaprutinani juontaa tietenkin siitä yksinkertaisesta totuudesta, että meillä on tietyt kriteerit ja painotukset, joiden mukaan palkkoja lasketaan.

    Sitten on joitain ammatteja, joiden palkanmaksussa ei selvästi nojatakaan näihin yleisiin ja muilla aloilla voimassa oleviin palkanmaksukriteereihin. Tässä on sekä yli- että alilyöntejä. Meillä on kovapalkkaiset kouluttamattomat ahtaajat ja paperimiehet, sitten toisaalta kalliin ja pitkän yliopistokoulutuksen itselleen maksaneet alipalkatut kirjastonhoitajat ja vaikkapa sairaanhoitajat.

    VastaaPoista
  47. Minullekin sen palkan voisi maksaa, mutta seiniä en saakeli soikoon, maalaa yhtään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa sinä sitten menisit laiturille lankkujen, vasaran ja sahan + naulojen kanssa, työn valmistuttua katsottaisiin sitten niitä verkkosukkajuttuja.

      Poista
  48. Tuottavuus, työn tuottavuus.

    Ahtaajat ja paperimiehet ovat meille kaikille kaikista tärkeimmät. Paljon tärkeämpiä kuin hallitus tai pääministeri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivätkä ole, vaan opettajat, ne jotka kasvattavat nämä tulevat ahtaajat ja paperimiehet.

      Mikä voi olla tuottavampaa työtä kuin opettajan työ? He laskevat perustan maan hyvinvoinnille.

      Poista
  49. Opettajista minäkin kaikkein eniten tykkään. Tai oikeastaan yhdestä. Mutta sitä ei lasketa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tjaah, tuolla ylempänä tykkäät kirjastonhoitajista...

      No, se on hienoa, että ylipäänsä maailmassa tykätään, asiahan on mitä positiivisin. Niin moni vihaa milloin mitäkin.

      Poista
    2. Juu, juu, kaikista kirjastonhoitajista ja yhdestä opettajasta.

      Poista
  50. Tälläinenkin sananlasku on olemassa: "Työ tekijäänsä kiittää." Se on vanha, mutta ei sen väliä. Jos tunnnet tietäväsi mitä tuo tarkoittaa, heitäppä sähöpostilla 'tididaadupiduu@että.fi ja lähetä 500 $ niin osallistut samalla Porsche WC-X arvontaan. Ps. Juuri Sinä saatat voittaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, pappa-Fjalle, miks mä en sellanen yks purscheauto filttikatolla voi saada? Mä ja Bosse tarvitaan sellane pikkuauto! - Pappa, jag vill ha!

      Fittans femhundran mä pistän freedaaggina Sedulle, eikä piisaakkaan!

      Poista
  51. Tästä ei puutu enää kun FanFaari. (Ja van Vaari.) Itse en osaa suositella muuta - ainakaan muille kuin itselleni - kun tuota "Kotkan ruusua". Mutta kun siitä ei löydy - UuKooKekkosen suosikista - kunnon versiota!? (Räsänen - paras huonoimmista - on liian imelä.) Hieno laulu, hyvät sanat, täytyy tyytyä hyräilemään itsekseen. dänä yönä, onni suosii rohgeaa (you tube: hyräilyä...)

    VastaaPoista
  52. Vastaukset
    1. Minä olen aina tykännyt Raunon värisevästä vibraatosta. Kappale on vallan tunnelmallinen.

      Olisi kyllä kiva kuulla tämä jonkun vähän rumemman ja käheää elämää maistaneen rentun laulamana.

      Poista
  53. Merimiesromantiikkaa! Tapsa, kyllä minä merillä olin! (Itse asiassa olin siellä aivan liian kauan.)

    Iinnes-pörriäiselle tiedoksi: keskustelimme Tapsan kanssa kun tavattiin myös merimieselämästä. Ei se minun kohdallani sen kummempaa ollut kuin että meni poikuus ja tuli muutama kuhmu päähän. Tavanomaista, siis. Mutta ajatteleppas Iines itteäs. Jos 16 v. tytön tyllerönä olisit lähtenyt messityttönä Etelä-Amerikkaan, ja nähnyt sitä sun tätä, ja menettänyt sen lisäksi neitsyytesi, ja kun ontuvin polvin olisit laskeutunut laakongia myöten takaisin Jätkäsaarelle, Helsinkiin - ja vasta sen jälkeen lukenut itsesi suomenkielen maisteriksi... Kumpaa todellisuutta, vuosia myöhemmin, Yliopistoa vain Etelä-Amerikkaa, enemmän muistelisit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juuri tätä kaipaan naisen elämäänkin, sattumanvaraisia merimatkoja epäilyttävässä seurassa. Tämä se on mikä puuttuu. Tässä on varmaan myös syy, että minulla ei ole mitään kerrottavaa kenellekään.

      Poista
    2. "sattumanvaraisia merimatkoja epäilyttävässä seurassa"
      Siinä olisi moderni, pitkä nimi romaanille.

      Poista
    3. Hieno pitkä nimi pienoisromaanille, AA.

      Iines, nytpä pääsen näpäyttämään suomenkielen maisteria hoonosta soomenkielen käytöstä. Sillä jos naisena kaipaat jotain (uutta) elämään, kantsii sanoo "naisenkin elämään" eikä "naisen elämäänkin"...

      Ps. Kerran koulussa suomenkielenopettajattareni oli kirjoittanut aineeni (9-) perään punakynällä: "Äläpäs viisastele, Mikko!"

      Poista
    4. Anna, hauska huomio! Tuo nimi olisi houkuttava!

      Mikis, olet aivan oikeassa, ja samalla et ole. Nimittäin heittäydyn nyt selälleni ja alan sätkiä.

      Ajattelin tässä asiaa "naisenelämänä", en "naisen elämänä". Huomaatko eron, kun oikein mietit?

      Olin lähellä kirjoittaa sanat yhteen, mutta sitten leiskautin ne erilleen, koska se on tapana. Tässä sohelluksessa -kin jäi muodollisesti epäpätevään paikkaan.

      Poista
    5. "Nimittäin heittäydyn nyt selälleni ja alan sätkiä."

      Sulatit mun sydämeni!

      En virkettäni (torakat, Lenita, sätkivät sääret) johon tuo lause perustuu, minään vittuiluna tarkoittanutkaan. Koska, miksi minä muka "kritisoisin" mielipiteitäsi: ihmisten mielipiteet - silloin kun ne ovat erilaisia - ovat parasta!

      Ei. Käytin Lenita/torakka vertausta...

      koska, minusta olisi kivaa, että vastaisit minulle.

      sun tuus

      Poista
    6. Huomaan kyllä - "Huomaatko eron, kun oikein mietit?" - eron erilaisissa kirjallisissa ilmaisuissa. Ei sev väliä. Enkä missään nimessä - älä nyt pahastu - loukkaannu siitä että minua siitä huomautetaan! (Kertaus on oppimisen Anoppi.)

      Kulta, kultaseni!
      http://www.youtube.com/watch?v=Npjw567Fqek

      Poista
    7. Ymmärrän, että laulajat laulavat sitä tekstiä mitä heille laulettavaksi annetaan; niinhän soittajatkin soittavat nuoteista. Mutta tuollaista lyriikkaa suustaan ulos purskuttavan ihmisen, siis sanoittajan, täytyy olla oikeasti täysin tärähtänyt. Tai sitten hän on kovin kyyninen. (Veikkaan jälkimmäistä vaihtoehto.) Onhan hän nimittäin lukenut Camus'n "Sivullisen". (Ehkä turhaan, ehkä ei, en tiedä. Ja tässä tapauksessa se on saman tekevää.)

      Poista
  54. Itse eksyin merille juuri 16-v. Rio de Janeirossa noin joka neljäs/viides akka pysähtyi pörröttämään tukkaani tai ravisteli haaroväliäni. Arvaa, nolostuinko siitä, kyllä minä ihmettelin. Jos siihen aikaan olisi ollut olemassa käsite "sekuaalinen hyväksikäyttö", olisin ollut sen objekti. Mutta myöhemmin (huokaus) kun menetin poikuuteni (tosin ihan toisessa maassa, Argentiinan Santoksessa), en enää niin välittänyt. Mentiin vaan päivä kerrallaan. Ja päiviähän tuli jatkuvasti uusia.

    Ps. Luin eilen Liksomin "Hytti numero 6". Kiva kirja. Ja paljon tuttua juttua. Etelä-Amerikassa kaikkien huorien nimet alkoi aina Maria... sukunimet oli sitten miten sattui.

    Kivoja ihmisiä. Ei ihmisiä saa satuttaa!

    "Homo sum, humani nil a me alienum puto"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun hyvä ystäväni, Pikku-Lolitan äiti karkasi nuoruudessaan kotoa ankaran isänsä luota raskaista maanviljelystöistä. Hän livahti Ruotsin puolelle ja kierteli siellä raggariporukoissa Ruotsia ristiin rastiin.

      Väliin hän kertoo tapauksista, joita reissulla sattui. Voin vannoa, että ne eivät ole mitään pyhäkouluosastoa, etenkään kun ne sekoittuvat hänen mehevän runsaaseen voimasanojen käyttötaitoonsa. Ei kukaan muu nainen osaa sanoa saatanavittuperkelettä niin miehekkäästi kuin hän. Jotenkin kadehdin hänenkin reissukokemuksiaan, sillä häntä ei kukaan ole pystynyt käyttämään hyväkseen, hän on voimakkaampi persoona kuin kukaan tuntemistani ihmisistä. Nykyään hän moottoripyöräilee jumalattomalla pörinävehkeellä.

      Poista
  55. Nyt vasta tajusin... "Rauno sen vetää..."

    Voi vittu sua Riku. Ehkä paras vitsi mitä olen kuullut 100n vuoteen. Kotka, Kotka on monelle kohtalo.

    VastaaPoista
  56. Änkkäämistähän Hamstereissa ei ole yhtään. Sen sijaan siinä on vakavamielistä pohdiskelua siitä, mitä ihminen tarvitsee ollakseen onnellinen. Piilopaikan, kaverin, pottuja, makkaraa ja silloin tällöin konjakkia. Ei muuta.

    VastaaPoista
  57. Reino Helismaan muistelmat on hyvä (ja paksu) kirja. En nyt muista kuka sen on tehnyt. Mutta on siinä kerrottu tämäkin (tosi)juttu: Orkesteri oli keikkamatkalla. Popeda oli täynnä muusikoita. Joku takapenkkiläinen (joita siellä istui noin viis viiva kuus kappaletta) heilutti jaloviinapulloa ja sanoi "se saa tän joka keksii kaikkein rivoimmat laulunsäkeet..." Repe, joka istui etupenkillä, nappasi sen saman tein itselleen ja sanoi "tää kuuluu mulle". Miesjoukossa alkoi kauhea mölinä ja protestointi: olihan muutkin janoisia. Silloin Repe, ex-tempore, repäisi pari säkeistöä NIIN JUMALATTOMAN RIVOA TEKSTIÄ... että Popedaan levisi syvä, tiheä hiljaisuus. Sitä kesti monta minuuttia. Kuului vain "klunk klunks klunks" kun Repe nautti voitostaan.

    VastaaPoista
  58. Ronklasitko Sinä Iines tätä blogisi kommenttilootaa? Ainakin mun tekstinkoko muuttu paljon isommaksi. Vai näenkö mää nyt vaan äkkiä paremmin? (Aika kummallista meininkiä.)

    VastaaPoista
  59. Mitään ei ole ronklattu, ettäs tiedät, mikis. Jo toinen epäily samassa ketjussa.

    Siis kannattaa aina mennä sinne omien pikku kätösten puoleen ja luoda syyttävä katse omiin nakkisormiin tai ruumiin muuhun levottomaan liikehdintään. Ihminen tekee uskomattomia sivuliikkeitä ja kurkotuksia huomaamattaan näppiksen ääressä. Minullakin osui kerran yksi tarkemmin määrittämätön uloke oletetttavasti ctrl-nappulaan. Kirjasinkoko rupsahti samantien pienemmäksi.

    VastaaPoista
  60. Tämä ei ole mikään blogien kylmä-asema, täällä käy iloinen vilske ja sanojen virta. Siksi kai palaan tänne lueskelemaan.

    Palkkakeskustelu oli ihan mainio, mutta siinäpä on yksi muttailun paikka.

    Suomessa elää eräs kiusanhenki tai pitäisikö sanoa todellinen riivaaja. Se on se, ettei koulutetulle väelle ole työpaikkoja. Työtä on, se ei lopu, mutta työpaikkoja ei ole.

    Akateemisesti koulutetun väen työttömyysaste kipuaa jo aika korkealle kun ikisammoksi luultu Noksu (Nokia) on antanut ja antaa kädenpuristuksen tuhansille suomalaisille. Minne nämä ihmiset, useimmat yli nelikymmenvuotiaita, oikein sijoittuvat? Mistä he tässä maassa saavat töitä?

    Kirjastoalalla tilanne on se, että myös meillä perustetaan jo kylmäasemia. Siis täysin koneellisesti toimivia kirjalainaamoja. Eläkkeelle lähtevien tilalle ei palkata uusia. Iso joukko kirjastolaisista on vuosia sinnitellyt määräaikaisissa työsuhteissa, nuorilla vastavalmistuneilla on valmiiksi seinä pystyssä kun yrittävät saada koulutustaan vastaavaa vakituista työtä.
    Ruotsissa on jo kirjastoja jotka on ulkoistettu ammattilaisten perustamille firmoille. Siis yksityistetty.

    On ammattikuntia jotka ovat harjoittaneet ammattiaan jo kauan yksityisyrittäjinä: lääkärit, metsurit, putkimiehet, remonttireiskat ynnä muut. Opettajakunnastakin on osa jo opetusalan firmojen palveluksessa.

    Tästä saisi aiheen laajempaankin pohdiskeluun. Onko kuntien palvelujen ulkoistaminen, yksityistäminen, hyväksi vai pahaksi. Palkkoja se saattaa tilapäisesti jopa nostaa, vaan ei pysyvästi, se voi myös johtaa niiden laskemiseen, työolojen heikentymiseen, palveluiden laadun ja tason heikentymiseen ja sekavuuteen.


    VastaaPoista
  61. Olet oikeassa, Anonyymi, korkeakoulutettujen työttömien määrä on kasvanut tässä lähivuosina peräti 25 prosenttia.

    Työttömien kärjessä ovat insinöörit (myös dipl.inssit), tradenomit ja filosofian maisterit eli humanistit. Taide- ja kulttuurialoillekin kouluttautuu liikaa nuoria työpaikkojen määrään nähden. Koulutuspaikkoja tulisikin näillä aloilla supistaa.

    Kouluissakin tuo "aseman kylmeneminen" näkyy, etenkin varttuneemmilla asteilla. Omassa koulussani omaan virkaani ei valittu ketään, vaan otettiin tuntiopettaja. Se pätevä nainen, joka jälkeeni otettiin, on nyt jossain Stokkalla myyjänä. Toinen kollegani jäi juuri pois töistä miehensä yritykseen. Sanoi kyllästyneensä siihen, että tunnit pitää pitää etänä, ei kontaktiopetuksena. Häntä ei kiinnosta puhua opetusasiaa videokameroille.

    Itse olen ollut yksityiselläkin opettajana, kielikoulussa Turussa opiskeluaikoina. Palkka oli aika pieni, ei mitään ammattiliittoja, ei työterveyshuoltoa, vain se tuntipalkka eikä varmuutta jatkosta. En tahtoisi yksityissektorille millään muotoa.

    VastaaPoista
  62. Korkeakoulutetuille työmaailman nykypäivä on epäilemättä rankka.

    Tämä työntekijöiden lumeyrittäjiksi pakottaminen käy kuitenkin läpi sosiaaliluokkien. Minä luulen, että hämyisessä kaljakuppilassa istuu aika monta toimitusjohtajaa, jotka ensinäkemältä vaikuttaisivat vain vaatimattomasti koulutetuilta puistokemisteiltä.

    ---
    - Niin tästä työhakemuksestanne, minulla on teille hyviä ja huonoja uutisia!

    - Niin...!

    - Minun täytyy oikein erikseen kehua, että cv:nne teki minuun suuren vaikutuksen. Kuinka ihmeessä olette tohtorin tutkinnon lisäksi voineet hankkia noin monipuolisen työkokemuksen ja vielä lisäksi Finnairin lentäjän paperit!

    - Noh, täytyyhän sitä ihmisen yrittää....entäs sitten ne huonot uutiset?

    - Olette tarpeisiimme aivan liian ylikoulutettu, valitettavasti valintamme ei tällä kertaa osunut teihin!

    VastaaPoista
  63. Yksityiset vuokratyövoimaa välittävät firmat kasvattavat jatkuvasti toimintaansa, myös yhä uusiin ammattiryhmiin.

    Sen olen huomannut, että internetin keskustelupalstoilla lobbaavat kovaa, vastakkaisille mielpiteille tulee aika tiukkaa: "senkin kommunistitaistolainen!" tekstiä!

    VastaaPoista
  64. Siihen kysymykseen, onko kuntien palveluiden ulkoistaminen yksityisille hyväksi vai pahaksi, on vaikea sanoa lopullista vastausta.

    Ensinnäkin, mitä se merkitsee, että vaikka hammaslääkäripalveluja ulkoistetaan yksityiselle? Tarkoittaako se sitä, että yksityiseltä saa julkisen hinnalla hammashoitoa? Jos näin on, niin hyvähän se on.

    Se vaan, että mitä tämäkin sitten lopulta tulee maksamaan, eivät yksityiset kai samalla hinnalla työtä tee kuin kunnalliset. Korvaisiko jokin instanssi yksityislääkärille sen erotuksen, ja onko siihen sitten varaa?

    Muutoin pientä kilpailua voisi hyvin olla, vaikka toisaalta olen oppinut luottamaan julkisen sektorin lääkäreihin yhtä paljon kuin yksityisiin, jopa enemmän. Yksityisillä saattaa haista joskus liikaa raha nenänpäässä.

    VastaaPoista
  65. Minä kirjoitin tietysti vähän ohi, mutta kunnallisten palveluiden lisäksi myös yksityisellä puolella on vastaavaa "kustannustehokasta toimintaa", Anonyymikin mainitsi mm. putkimiehet ja remonttireiskat.

    Kunnalliset toimijat ovat monessa paikassa hätäisiä yksityistämisiään joutuneet jopa perumaan.

    Lääkärit ovat ryhmä, joka on tietysti tilanteista hyötyneet. Tuo yksityistäminen mahdollisti myös Esa "Luigi" Laihon Puusepänverstas, tikki- ja lääkäripalvelu Oy:n laajan toiminnan.

    Ruotsin kirjastojen yksityistäminen on hurjaa, mutta esimerkiksi ihmemaa Ameriikassa ja Englannissa jopa vankilat, erilaiset koulut, monet muutkin toiminnat ovat yhä enemmälti yksityisten hoidossa.

    Tanskalainen Falck yritti joskus vuosituhannen alussa saada Suomen palokuntia itselleen, käsitykseni mukaan yritti aika ahkerasti. Ilmapiiri ei kuitenaak ollut suosiollinen. Tanskassa kyseinen yritys on jopa aloittanut palokuntien ja ambulanssipalveluiden toiminnan joskus historian hämyssä, hevoskärryjen aikaan.

    VastaaPoista
  66. Tuo kuntien palvelujen ulkoistaminen, yksityistäminen, juontaa tietenkin siitä, että kunta ei pysty vastaamaan kuntalaisten tarpeeseen ja kysyntään.

    Esimerkiksi kunnalliselle hammaslääkärille voi olla vuodenkin jono. Erikoislääkärille ei pääse heti. Syöpähoitoihin voi joutua jonottamaan kuukausia. Tätä taustaa vasten ymmärtää palvelun ostamisen yksityiseltä, jolloin se on potilaan kannalta hyvä asia. Tällainen menettely tullee kunnalle ja valtiolle halvemmaksi kuin uusien hammaslääkärivirkojen tai kalliiden laitteiden ostaminen. Näissä tapauksissa mielestäni kaikki keinot ovat luvallisia. Se, että terveydenhoitoon ei käytetä riittävästi varoja on tietenkin poliittinen kysymys.

    VastaaPoista
  67. Britannian uusista tuulista oli alkuvuodesta hyvä kirjoitus Hesarissa.
    Siellä ollaan yksityistämässä suunnilleen kaikki toimialat.
    Koulutus, terveyden- ja vanhustenhoito siirretään yksityisille, sosiaalitoimi "kolmannelle sektorille" jne.

    Poliisista aiotaan jättää jäljelle vain ylin johto, kaikki muu toiminta siirretään yksityisille yrityksille.
    Ei tarvitse kovinkaan vilkasta mielikuvitusta, että tajuaisi minkälaisiin ongelmiin ja ihmisten eriarvoiseen kohteluun poliisin ykstyistäminen johtaa.

    Suomessa Teflon-puolue yrittää samaa hitaasti hivuttamalla.

    t. Samuli

    VastaaPoista
  68. "Tuo kuntien palvelujen ulkoistaminen, yksityistäminen, juontaa tietenkin siitä, että kunta ei pysty vastaamaan kuntalaisten tarpeeseen ja kysyntään."



    Asia ei ole ehkä sittenkään ole noin yksinkertainen päättymätön kehä.

    Kunta ei pysty vastaamaan tarpeeseen koska enemmistö ei ideologisesti niin halua tehtävän vaikka se olisikin useimmiten keskiverto palkansaajalle edullisempaa.

    Hyväksi esimerkiksi kelpaavat lääkärit. Merkittävä osa lääkäreistä on saavuttanut tyydyttävän palkkatason joten kannusteeksi riittääkin useimmiten yksityisellä sektorilla itse toteutettava 6 tuntinen työpäivä ja/tai lyhyempi työviikko, yhteiskunnan subventoimin asiakkain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun kuntauudistus toteutuu, sen eräs tarkoitus on karsia palveluja. Josta seuraa se, että kunta-alalta häviää työpaikkoja aina vaan enemmän ja josta seuraa se, että hyvää koulutettua ammattitaitoista väkeä jää työttömäksi.
      Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomesta on hävinnyt työpaikkoja sellaiseen tahtiin, ettei uskoisi ellei eläisi.

      Mitä tekee ja on tehnyt tämän maan poliittinen johto? Sallinut sen tapahtuvan, ja aivan riippumatta poliittisesta suunnasta. Asia jota en millään voi käsittää. Kuinka ihmeessä voi olla yhteiskunnan, kunnan tai kenenkään kannalta hyväksi se ettei työpaikkoja kerta kaikkiaan ole? Työtä on ja tekijöitä.

      Eikö kunnalliset palvelut myös tuo verotuloja kunnille? Palkansaajien verotulot eivät tietenkään ole kunnille hirveän iso tulolähde, mutta parempi kai se on kuin se, että ihmiset ovat työttöminä?
      Toisekseen, meillä ei synny riittävästi hyvää kilpailua palvelu- tai hoitoaloille. Lääkärikeskus Mehiläinen on hyvä esimerkki isosta joka syö pienemmät.

      Nokia söi Salossa kaiken muun yrittäjyyden, se oli aivan liian iso firma aivan liian pienelle paikkakunnalle. Nyt siellä yritetään epätoivon vimmalla elvyttää pienyrityksiä, jotta syntyisi työpaikkoja jotta saataisiin verotuloja. Siellä kunta-alan työntekijöille on työnantaja (kunta) ehdottanut yt-neuvotteluissa palkanalennuksia. Kun työntekijäpuoli ei ole suostunut niin irtisanomisia ja lomautuksia on luvassa tulevina vuosina.

      Ehkä ole vanhanaikainen ajattelultani, mutta minusta yhteinen etu on joissain asioissa yksityistä etua tärkeämpi. Jos yhteinen etu on, että meillä halutaan säilyttää peruspalvelut (maksuttomat tai ainakin edulliset), niin se on mahdollista.

      Mutta aivan kuten toinen anonyymi tuossa edellä kirjoittaa: jos ”ideologisesti” niin ei haluta tehtävän, niin sitten niin ei tehdä vaan yksityinen etu nousee tärkeämmäksi sekä yksityistäminen.

      Sinänsä yksityisyrittäminen ei minusta ole pelkästään paha asia, enkä sitä vastusta, se voisi hyvin elää peruspalvelujen rinnalla muttei sijasta.

      Poista
  69. Tuo Britannian esimerkki onkin karmea. Toisaalta se voisi merkitä kyllä sitäkin, että tänne Pikkukaupunkiin saataisiin takaisin poliisi, posti ja vaikkapa erikoislääkäreitä. Isoissa kaupungeissahan nämä huononnukset eniten tuntuvat, mutta maaseudulla voidaan olla kiitollisia huonommastakin poliisista, postista ja lääkäristä.

    (En saa nyt tätä tuohon Samulin kommentin alle, jokin häiriö Bloggerissa.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kovin hyvin perehtynyt tähän yksityistämiskysymykseen, mutta otetaanpa esimerkiksi talonmies. Siinä on kelpo esimerkki onnistuneesta ja toimivasta yksityistämisestä, mutta niin sekin ammattikunta ajettiin alas.

      Siinä kainuulaisessa kaivoskylässä, jossa nuoruuteni vietin, oli siihen aikaan oma poliisi! Toimi kuin häkä. Järjestys pysyi ja lain kunnioitus säilyi.

      Jos yksityistämien tarkoittaa "pienyksityistämistä" eli omaa talonmiestä, poliisia, kunnanlääkäriä, pappia, opettajia jne, niin mikä ettei? Miksi sen aina olisi tarkoitettava iso kasvotonta ja tunnotonta riistoyritystä?

      Maksajahan se päättää, ottaako töihin Ihmisen vai Yhtiön.

      Poista
    2. Minusta tuo ei ole noin. Talonmies oli talon palkkalistoilla, yksityistäminen tapahtui vasta kiinteistönhoitoyrityksiin siirryttäessä.

      Poista
    3. Termit taistelevat. Taistelevat termit. (Vrt. aikakauslehti/maalaus).

      Tuo on ulkoistamista, tuo talonmiehen vaihto huoltoyhtiöön. Mutta kunnallisen tai valtiollisen toimen siirtäminen yritykselle on yksityistämistä.

      Tarkoitukseni olikin hieman ravistella tähän termiin kasautunutta painolastia, sillä palvelun "yksityistäminen" kuulostaa nykyään laillistetulta riistolta. Siksi toin rinnalle "pienyksityistämisen".

      Ongelman ydin on kuitenkin muualla. Tehoton toiminta ja huono palvelu on tehotonta toimintaa ja huonoa palvelua, tuottaa sen sitten kunta tai yritys. Bisnesmieliset vain olettavat, että yrityksellä on hinku tehostaa toimintaansa, kun taas kunnan laitoksella sellaista ei ole.


      Poista
  70. Minä kävin taas kirjastossa! (He****iäkö sun tarttee jokainen kirjastokäyntisi tänne raportoida? - No, ei kai mutta kun asiaakin on! - No, anna mennä sitten! /lat.huom. ja lat.lat.huom.huom.)

    Kävin tänään kirjastossa palauttamassa Arto Salmisen tuotannon ja Jarkko Tontin Salin. Viimeksimainitusta luin vain noin kolmekymmentä sivua, kun se oli niin hyvä.

    Otin minä sieltä vaihtareitakin. Yhden Terho Sakista kertovan ohuen kirjan, kaksi Pahkasika kokoelmaa ja hiljattain lukemani Svejkin uudelleen.

    Svejkistä olisin valmis kirjoittamaan siihen väliin kun se sopii. Minkälainen tilanne Tapsalla mahdollisesti on Kilven kanssa?

    En jaksa uskoa, että kukaan viitsii Svejkiä tätä varten lukea, siinä on kuitenkin yli 700 sivua. Kannattaisi kyllä, jos kirjan huumori osuu, se kantaa itsestään ja harmittelee kirjan kesken jäämistä.

    Keskustelua voi kuitenkin käydä. Puhutaan vaikka säistä jos ei muusta.


    VastaaPoista
  71. Täsmällisesti kyseessä on: Jaroslav Hašek / Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa.

    Kirjasta on tehty useita suomennoksia hieman eri nimellä, se mistä ainakin minä puhun, on viimeisin, Eero Balkin vuonna 1991 suoraan tšekinkielestä kääntämä.

    VastaaPoista
  72. Kilpi on vaiheessa. En usko saavani sitä tehtyä ennen lokakuuta, joten Svejk sopii kyllä ennen sitä. Olen sen lukenutkin, joten olisi mielenkiintoista kuulla, mitä siitä sanot. Eli vastaako oma Svejk-kuvani kirjan antamaa kuvaa. Myös Mikis osallistuisi keskusteluun, se on varma. Ja Iines tietysti, se on selvä.

    Aloitin muuten Salmisen Lahden/Lahdin, pitäisi saada se vain lopetetuksikin. Vika ei ole Salmisessa, siis syy venymiseen, vaan maamme kapitalistisessa yhteiskuntajärjestyksessä, joka riistää kaltaiseltani vapaalta pienyrittäjältä kaiken ajan, hapen ja tarmon.

    VastaaPoista
  73. On sen jo kapitalistinenkin tiedemiäs torennu, että Salmisella oli ruutia.

    VastaaPoista
  74. Pannaan siis huomenissa tuo Svejk Tulossa-listalle, jos siis sopii. Minäkin olen vaiheessa Alastalon kanssa. Tuossa ne molemmat osat köllöttävät. Ja päälle sitten 700-sivuinen Svejk. Jestas. Panette minut lujille.

    VastaaPoista
  75. Kyl vaa se miul passaa! - Eikä sinun pakko ole Svejkiä lukea, kyllä siitä juttua saa muutenkin.

    VastaaPoista