17.12.2012

Talvipäiväkirjan lehdiltä, sivu 4: Hyötytuuli Oy

Jossain kaupungissa on maailma näytteillä
Mitä täällä on, aina samoja pieniä ilmiöitä
Eikä vieläkään tuulivoimaa, tuulivoimaa, tuulivoimaa.

Sain kirjeen, jonka vasemmassa yläkulmassa oli lähettäjän logo FCG, ja selitteenä KOULUTUS JA KONSULTOINTI. Ihmettelin, miksi eläkeläiselle lähetetään koulutus- ja konsultointiasiaa. Eivätkö huomaa, että olen poistunut kaikista jäsenrekistereistä? Toisaalta ajatus virkisti. Minulle vielä koulutuspostia, vaikkei edes OAJ:n Opettaja-lehti vaivautunut kosiskelemaan minua lehtitilauksella, kun jäin tk-eläkkeelle. Pois vaan hups. Varmasti olisin tilannut. Siitäs jäivät ilman maksua. Ja minä ilman lehteä.

Kirjeessä oli värikäs kartta ja otsikkona  Kysely lähiympäristön asukkaille ja loma-asukkaille, X-järven tuulivoimapuiston YVA-menettely. 

Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee yhdentoista tuulivoimalan tuulivoimapuiston rakentamista kesäpaikkakunnalleni, linnuntietä parin kilometrin päähän minun mökistäni. Lisäksi seitsemän tuulivoimalaa sijoittuisi samaan puistoon, naapurikuntaan, yhteensä lähes 20 tuulivoimalaa aivan lähekkäin. Hyvällä tuulella kuulisin kuinka turbiinien akselit pyörittävät sähköä tuottavia generaattoreita. Kyseisen tuulivoimapuiston sisään jäisi pieniä lampia ja pikkujärviä ja täten myös loma-asuntoja ja vakituisia asuntoja. 

Yhdysvaltalaisessa tuulivoimalatutkimuksessa on todettu terveydellisiä haittoja, kuten tinnitusta, päänsärkyä, pahoinvointia, univaikeuksia, korvien painetta, sydänongelmia, paniikkikohtauksia, keskittymisongelmia  ja ärtyneisyyttä tuulivoimaloiden lähellä asuvilla,  ja vähimmäisetäisyyden asutuksesta tulisi olla vähintään kaksi kilometriä. Tuulivoimalan melua on kuvattu helvetilliseksi, siinä on jotain, johon ihmiskorva ei edes totu.  Ongelmaksi on osoittautunut erityisesti tuulivoimaloiden äänen matala taajuus, joka saa sen tunkeutumaan seinienkin läpi. 

Käsitykset tuulivoimasta ympäristölle harmittomana energiantuottajana ovat romanttista ultrabrata. Sinne minne tuulivoimaloita rakennetaan, muodostuu alkuperäisen metsäluonnon sijaan raiskattu energiansiirtoalue, jonka eläinkanta poistuu, kuolee ja siirtyy yhä ahtaammalle. Alueella on tietolähteiden mukaan ihmisen vaarallista liikkua, joten marjastus, sienestys ja metsästys jäävät näiltä osin pois. Oma kesäpaikkakuntani ja sen lähikunnat ovat vakkasuomalaista perivanhaa kulttuurimaisemaa, ja kylän keskustassa ei ole edes pankkiautomaattia, bensa-asemaa eikä kilpailevaa kauppaa. Linnusto on osittain merellistä, ja metsässä liikkuu runsaasti hirviä, peuroja, pieneläimiä ja jopa susia. Karhujakin on tavattu näiltä paikoilta. 

Hyötytuuli Oy rakentakoon tuulivoimapuistonsa suunnittelijan omalle takapihalle tai kesäpaikalle. Näin vastasin kyselyyn vapaaseen osioon. Muilta osin rengastin kaikkiin kysymyksiin viimeisen vaihtoehdon: erittäin haitallinen, vaikuttaa erittäin kielteisesti. Samoin oli tehnyt ystäväni, jolla on mökki naapurissani ja toinenkin alueen tuntumassa.

Jälkikirjoitus Oikeastaan jäin ihmettelemään näitä konsultointihommia. Miksi megalomaanista tuulivoimapuistoa ajava Hyötytuuli-yritys lähettää shokeeraavaa tietoa sisältävän  konsulttikirjeensä näin hämärästi, että saaja ei aluksi tiedä, kuka häntä lähestyy, missä asiassa ja miksi? Eikö koulutus- ja konsulttikirjeen tulekaan sisältää alan postia? Hyötytuuli tässä ilmeisesti yrittää viime tingassa toteuttaa lain kirjainta: kyse on pakollisesta YVA-kyselystä, yhteisvaikutuksien arvioinnista, jossa nyt viime tipassa "kuullaan" konsultin välityksellä niitäkin,  joita asia koskee. Näin ymmärsin! 

(Kaiverrus Gustave Doré)

138 kommenttia:

  1. Alkaapa hienolla ja vaikuttavalla kaiverruksella tämä postaus.

    Muistan joskus takavuosilta, kun kunnillakin oli vielä rahaa millä mällätä, tapauksen, jossa terveydenhoitaja meni koulutukseen päivää ennen eläkkeelle siirtymistään? Onhan se hyvä, että ammattitaito on rautaa myös eläkkeellä, joten olisiko vähän samasta asiasta kyse tässäkin:) Tuulivoimasta paljolti samaa mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvassa Don Quijote taistelee hevosensa, Rocinanten kanssa tuulimyllyjä vastaan. Taustalla Sancho Panza aaseineen.

      Poista
  2. Energia-asiat taitavat aina olla taistelua tuulimyllyjä vastaan. Ydinvoima ei humisisi, eikä saastuttaisi ilmakehääkään. Mutta voi aiheuttaa vaaraa täällä 100 000 vuoden kuluttua maata kilometrin syvyydessä tonkiville elämäntapaintiaaneille. Lisäksi atomi on paha asia. Joo, kun nokka irtoaa, niin pyrstö tarttuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, minulle on yllätys, että Ultra Bran kauniisti visioima tuulivoima tekee niin pahaa jälkeä. Pelkään myös, että joudun paniikkiin jatkuvssa turbiinien melskeessä laiturilla makoillessa. En myöskään tykkää ajatuksesta, että tiirat murskautuvat vasten tuulivoimalan siipiä tai helmipöllät palavat kärähtäen osuessaan voimalinjoihin.

      Poista
    2. Lintukuolemiin mielenkiintoinen kotrasti:

      Suomessa kuolee 500 000 lintua niiden törmättyä rakennusten ikkunoihin, kertoo BirdLife Suomi.

      Poista
    3. Niin ja 4 300 000 lintua kuolee Suomessa vuosittain tieliikenteessä.

      Tuulivoimaloiden suuri haitta on tutkijoiden mukaan se, että voimalat vaikuttavat häiritsevästi lintujen oleskelupaikkojen valintaan reviirillä. Linnut välttävät voimaloiden läheisyyttä, ja esimerkiksi kahlaajat (kuovit ja töyhtöhyypät) välttävät oleskelua 500 metrin säteellä voimaloista. Pesimälinnustonkin tiheys tuulipuistossa on pienempi kuin vertailualueilla.

      Täten lintujen reviiri muuttuu ja oleskelualueet kutistuvat, millä on vaikutuksensa koko lajin olemassaoloon ja tulevaisuuteen.

      Kun sähköverkkoihin ja teletekniikkamastoihin kuolee nykyisin 300 000 lintua vuodessa, voi vain arvella, mikä on määrä, kun tuulivoimalat ja kokonaiset usean kymmenen voimalan puistot lisääntyvät voimakkaasti.

      Poista
    4. Niin, ja miljardeittain lintuja jää syntymättä. Muuten vaan.

      Poista
  3. No siis, Mustis, jos viittaat tuohon Opettaja-lehden katkaisuun, niin tietenkin sen hyväksyn, koska sehän tulee liittoon kuuluville työssä oleville opettajille automaattisesti, ilman eri maksua. Se mitä odotin, olisi ollut tilauksen tarjoaminen, maksua vastaan. Tai kannatusjäsenyys, jonka myös olisin maksanut mieluusti.

    Siis kurssi viimeisenä työpäivänä on kyllä vitsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai itseasiassa odotit kunnioitusta, mahdollisuutta itse valita haluatko kuulua tuohon työyhteisöön vai et, torjua hylkääminen ja hyväksikäytetyn tunne.

      Poista
    2. Iines, kiva että pulla onnistui, ja toivottavasti nyt uuni on rapsutettu uusia haasteita silmälläpitäen. :)

      Minäkin pidän itseäni opena, vaikka olen epäpätevä - miksi diplomit tai aktiivinen tekeminen ovat niin kattavia vedenjakajia täällä meillä?

      Voihan sitä muille urille tai vallan eläkkeellekin siirtynyt henkilö sattumalta löytää itsenä tilanteesta, jossa tarjotaan tilaisuutta tai jopa kutsumalla kutsutaan vanhan sorvin ääreen. - Näin minulle on käynyt.

      Kun kaiken maailman myynninedistämiskampanjoita käydään, ei kai Opettaja-lehden tilaamisen tarjoamista voida omituisena tai egoa pönkittävänä ideana pitää. - Eli Ano, jospa emme nyt analysoisi Iinestä sen enempää kuin muitakaan kirjoittajia täällä, vaan antaisimme ihmisten itse kertoa omat motiivinsa.

      Ja po. motiivin lyttääminen ja korvaaminen itse keksityllä, kaukaa haetulla teorialla on vähintäänkin arveluttavaa, eettisesti. Sosiaalisessa kanssakäymisessä yksinkertaisesti epäkohteliasta ja sopimatonta.

      Poista
    3. Siis, mitäh?

      Sinulla, Anonyymi, on loukkaamaan pyrkivä tapa tulkita asioita. Hylkääminen, hyväksikäyttö?

      Olen itse hakeutunut työkyvyttömyyseläkkeelle omasta aloitteestani, kenenkään kehottamatta tai luultavasti edes toivomatta. Pärjäsin hyvin oppilaitten ja työtoverien kanssa, olin heidän luottamusmiehensä äänenmenoon saakka. Korvaamaton en ollut, kuten ei kukaan ole. Lähdin aivan tasapainoisin mielin, ja kaikille kemut pitäen. Haikein mielin toki, mutta eivätkös kaikki tee niin pitkällisen työn päätyttyä?

      Poista
    4. Char, pullat ovat pakkasessa ja uuni on likoamassa Fairy-vedessä. Toivottavasti se vie uunin rasvat pois, kun en viitsi käyttää väkeviä uuninpuhdistusaineita, jotka hajustuttavat koko huushollin ja käyvät silmiin. Illalla leipasen vielä tortut.

      No juuri tuota vähän kummastelin, että Opettaja-lehden markkinointi nukkuu. Pidin asiaa itsestäänselvänä, että jokin tilauslipuke ennen pitkää tulisi, kun ei tullut, unohdin, ja sitten lehti tulikin jo nettiin.

      Poista
    5. Lyttäämiset ja muut "hakeutumis"selvitykset ovat pelkkää hölynpölyä koska loukkaamisesta ei kirjoittamassani ollut tietoakaan vaan pelkästä empatian osoituksesta.

      Poista
    6. Iines, itsekin putsaan uunin Fairylla. Ja siihen uunin lasilevyyn tepsii muuten parhaiten palasokeri - näin niksivinkin jossain siivousohjelmassa, ja epäileväisin mielin kokeilin skoijin päälle, ja toimii kuin mikä!

      Eli siis rapsutellaan sokerinpalalla sitä karstaa, ja sitten pyhjitään kostealla. - Huomenna täällä meitillä paistuu kokeellinen joululimppu, ihan uusista aineksista, ja itse kehitetyllä reseptillä. Peukkuja saa pitää! :)

      Ano, sinuna tarkistaisin sanakirjasta mitä "empatia" tarkoittaa.

      Ja nyt Char-täti polkaisee kiikkustuolin vauhtiin; kuunelkaapa kaikki. Nuorena luottamusmiehenä, suurehkossa yrityksessä, olin erityisen vaikeissa YT-neuvotteluissa, pääluottamusmiehen oikeana kätenä. - Meillä oli sekä paikkakunta- että vastuunjako; hän tykkäsi huolehtia työilmapiiristä, minun juristin-luonnolleni sopivat pykälät ja faktat parhaiten. Tiukan väännön päätteeksi, ennen taukoa, täydellisessä pattitilanteessa, toimitusjohtaja pudisti päätään, ja surullisena sanoi, että "Voi Char, en yhtään ymmärrä sinua".

      Mikä normioloissa, äitihahmona, ja sopuun ja yleiseen hyvään tahtoon pyrkivänä ihmisenä olisi saanut minut pölöttämään ainakin vartin asiasta, jossa hyvin tiesin olevani oikeassa, ja antanut hänelle kortteja käteen asenteellani. Matkalla kokoukseen olin kuitenkin lukenut W. Dyerin kirjaa "Näin vetelet itse omista naruistasi", tms; meille ylikilteille tarkoitettu kansantajuinen selviytymisopas saalistajien maailmassa, ja olin valmistautunut. :)

      Hymyilin, ihan vilpittömästi, Jykälle (Nimi Muutettu), ja sanoin pää kallellaan, että juu, onhan se kurjaa. Mutta eiköhän meidän aikuisten ole parasta hyväksyä se, ettemme aina voi ymmärtää toisiamme, ja silti pyrkiä tulemaan toimeen yhdessä? - Jykän piipunsytyttäminen jäi kesken; hän tuijotti blondia, parikymppistä, minimekkoista luottamusmiestä hetken suu auki, ja purskahti sitten nauruun. Ja toettuaan sanoi, että juu, Char, oikeassa olet, ei me kaikki aina tosiaankaan voida toisiamme ymmärtää. Ja että jos juodaan kaikki kaffetta, ja jatketaan sitten. :)

      - Se oli taas niitä tilanteita, joissa me molemmat ja kaikki tiedettiin, että olen oikeassa, ja savuverhoilla koetettiin hämätä minua alakynteen.

      Iines on huomattavan pitkämielinen täällä eräidenkin kanssa - ymmärrän sen kyllä; täällä eivät välity eleet, ilmeet, tilanteentaju, jne. Itse en jaksaisi enkä viitsisi. Miksi minulla ei omaa blogia olekaan.

      Ne pykälät muuten menivät sitten niinkuin lain mukaan kuului ja kuten vaadin; pääluottamusmies hali minua tauolla ja sanoi, että itse meinasi koko ajan alkaa itkeä, eikä tajua kuinka kestin paineen.

      Paineen kestää, kun tietää olevansa oikeassa, eikä lähde seuhtomaan mitään "toisaalta" ja "sitten taas toisaalta"-juttuja tärkeissä asioissa.

      Ihan vain tulevaisuudessa vaikeisiin tilanteisiin joutuville ihmisille kannustuksen sanaksi.

      - Ja juu ei, en tosiaan viittaa nyt mihinkään blogimaailman anonyymiväninään, vaan oikeasti kiinnostaviin ja tärkeisiin asioihin.

      Tuli vain aiheesta mieleen! :)

      Poista
    7. Kiitos sokeripalavihjeestä, Char, minäpä kokeilen sitä, sillä en saanut kaikkea pois. Tosin kärytys väheni oleellisesti Fairy-rapsutuksenkin jälkeen.

      Tietäisitkö vielä, millä saa palaneen ja jumittuneen uuninlampun kierrettyä irti, jotta saisi uuniin taas valoa?

      Poista
    8. Rakas Char!

      Kaipaan luoksesi kuin fööntuuli. Olet minulle, sydämelleni, kuin kivi kengän alla. En unohda mitään, mitä en muistaisi, rakas rohutirts.

      Poista
    9. Iines, se tumma uuninluukku eli ikkuna ei kai käryä, estää kai vain näkyvyyden?! En oikeasti ole Nigella, Kodin Jumalatar, kunhan ihailen häntä!

      Minulla paloi uunilamppu jo kuukausia sitten, enkä ole ostanut uutta. Katson vain kellosta noin-paistoaikaa, ja kyttäilen sitten kurkistellen. Kun en just nyt valmistele ranskalaisia kohokkaita...

      Minullakin varmaan se lamppu on palanut kiinni, mutta näin sähkömiehen tyttärenä keksinen keinon... Jopa Ilman Huoltomiestä!!! :)

      Äkkiäpäätään ja kokeilematta ehdottaisin mietoa Fairya, vähän kuumaa vettä, hyvää aikaa. Ja sitten lampun irroitusta, uuninluukun aukipitämistä pitkään, ettei tule vesi/sähkö-harmia, ja sitten uutta lamppua. - Voin kokeilla ensin, ja kerron sitten! :)

      Lempparihuoltomieheni on muuten ihana, ihan noin sivulauseessa mainitakseni. Meksikon pikajuna tuli mieleen, kun isännöitsijä lähetti hänet aikojen alussa asentamaan pesukonettani - kävin pyytämässä vain sitä vempelettä, jolla isompia ruuveja avataan, että saan pesukoneen toimimaan, mutta isännöitsijä lähetti asiantuntijan jakoavaimen mukana. Jostain syystä. :D

      Ja meidän Mamma oli vauhdissa; ripset räpsyivät, ja kehuja sateli, ja miesparkaa kävi paljon enemmän sääliksi kuin Helismaan rosmoja... Ihana tytär tässä, ja noin osaava mies, ja mitäs muuten kuuluu.... Huoltomiehen kanssa selvittiin kahdestaan, mutta, mutta...

      Vieläkin hän kyllä hypähtää kuin sähköjänis, jos vahingossa taputan käsivartta, kun pihamaalla jutellaan... :) :D

      Mikis, kivaa nähdä sinuakin! Olet sinäkin minulle kultainen nettikaveri! Ihanaa, että olet taas kuvioissa! Missä seikkailit! :)

      Poista
    10. Arvaa, rakastanko sua?

      Sanon että ... no, en kielläkkään. (Koska miksi kieltäisin.)

      tuus

      Poista
    11. Char, siis kyse ei ollut uuninluukusta - se on aika kirkas, vaan siis uuninpohjalle kovettuneesta ja siihen palaneesta karstasta. Sitä pehmittelin Fairy-liuoksella. Se auttoi, mutta kokeilen siihen vielä tuota sokeripalaniksiäsi.

      Uuninlamppu on ollut palaneena jo vuoden tai kaksi, eikä sitä saakierrettyä pois hanskojen kanssa, ei paljain sormin, käsivoima ei riitä. Kyllä sitäkin olen liotellut, mutta ainakaan vielä se ei ole auennut.

      Poista
  4. Tuulivoimapuiston suunnittelutyön, YVA-menettelyn ja kaavoituksen
    aikataulu löytyy Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja koko hanke Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sivuilta:

    http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/varsinaissuomenely/Ymparistonsuojelu/YVA/Vireilla/energia/Sivut/Suomen%20Hyötytuuli%20Oy,%20Pyhäranta%20ja%20Laitila.aspx



    Kannattaa perehtyä ennenkuin kaivautuu kovin syvään poteroon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lyöt minut kerta kerran jälkeen ällikällä näkökulminesi, jotka eivät ole tästä maailmasta, Anonyymi.

      Sinun teoriasi mukaan ihmisten tulee olla kaiken aikaa valppaina ja tutkia eri yhteisöjen sivuja, että josko jotain on suunnitteilla heidän maisemiinsa tai takapihoilleen? Ettei niillä suunnittelijoilla ole sitten velvollisuutta ilmoittaa suunnitelmistaan jo laatimisvaiheissa? Minulla ei ole ollut aavistustakaan, että koko lääniin suunnitellaan jotakin mammuttimaista voimalapuistoa.

      Eli ydinvoimalaakin voi suunnitella vaikka Turun torille ja turkulaisten tulee vain ilman eri kehotusta käydä eri instanssien kotivsuilla katselemassa, josko jotakin pommia pykätään pihaan? Pitäisiköhän hankkia kristallipallo?

      Ei herraisä sinun kanssasi. Tietenkin se menee niin päin, että nämä suunnitteluyritykset tiedottavat asukkaille jo ennen kuin suunnitelmat ovat lukkoonlyötyjä. Tämä kuuluu hyvään virkamiestapaan.

      Nämä jälkijättöiset YVA-kyselyt ovat pelkkää kosmetiikkaa, joilla ei ole enää vaikutusta. Näin arveli tyttäreni, näin arveli ystäväni, jolla on suhteita päättävin elimiin ja siten mahdollisuus etukäteistietoon. Hänelläkään ei kuitenkaan ollut sitä etukäteistietoa, että hänen synnyin- ja kesäpaikkansa ovat melu- ja tuhorajan sisäpuolella.

      Alue liippaa läheltä myös Natura-alueita sekä maankuuluua ja merkittävää luontokohdetta, Otajärven lintualuetta. Panenkin toivoni näihin. Niistä annettavaa lausuntoa on pakko Hyötytuulenkin kuunnella, jos kerran alueen asukkaiden mielipiteillä pyyhitään peppua.

      Poista
    2. Hyvöästä mollauksesta huolimatta en ole esittänyt mitään näkökulmaa enkä teoriaa vaan julkistanut viralliset asiakirjat.

      Nyt näyttää vain sivullisena siltä ettet ole mökkinesi lupamenettelyn piirissä ja Natura-aluettakin se vain "liippaa", niin kuin toteat.

      Viralliset asiakirjat ovat tästä maailmasta.

      Poista
    3. Lupamenettelyn piirissä? En ole mielestäni sanonut näin. Olen puhunut melurajan sisällä olemisesta.

      Näkökulma siitä, että ihmisen tulee olla tietoinen vieraan yrityksen hankkeista, joista hänellä ei voi olla mitään hajuakaan saati ennaltanäkemiskykyä, eivät ole tästä maailmasta. Hyötytuulen nettiasiakirjat luonnollisesti katsoin heti - ei näin yksinkertaisia asioita tarvitse vinkata - ja yllätyin, että minulle asiasta tiedotetaan vasta nyt.

      Mitä enemmän viime päivinä olen lukenut asiasta, sitä enemmän hämmästelen . Alueella on runsaasti muinaislöytöjä ja hautoja, soita, suojeltua kyläyhteisöaluetta. Nyt kaiken yli kävellään kun suunnitellaan käsittääkseni yli kymmenen kilometrin levyistä raiskuualuetta keskelle perinteikästä kulttuurimaisemaa ja luontoa. Miksi tuulivoimala puistoa ei rakenneta vaikkapa Raunistulan liepeille tai Pispalan nurkille tai sitten Etu-Töölön taakse?

      Poista
    4. Nyt joudut etsimään syylliset muualta. En ole lobannut enkä vastustanut k.o. hanketta joten en ymmärrä miksi syytteet ja tarmosi minuun kohdistat.

      Olet perehtynyt nettiasiakirjoihin mutta yhä heittelet mutu -tietoja alueen koosta ja haittavaikutteista. Kartta-asiakirjan mukaan uloimmankin suoja-alueen sisällä on 15 vapaa-ajan asuntoa. "Pispala" ja "Etu-Töölö" heitot ovat lapsellisia.

      Poista
    5. Puhut palturia.

      Kahden kilometrin säteellä tuulivoimaloista on yhteensä 274 vakituista asuinrakennusta ja 125 vapaa-ajanasuntoa. Kolmen kilometrin säteellä - joka raja on saamaani karttaan piirretty tuulivoimpuiston vaikutusalueeksi - ei lukumäärää enää ilmoitettu, mutta silmämääräisesti tuo luku vähintään kaksinkertaistuu, eli kaikkiaan
      vakinaisia asuinrakennuksia (punaiset pallukat) kolmen kilometrin vaikutusalueella on merkittävästi yli 500:n ja loma-asuntoja (siniset pallukat) kolmisensataa. Molemmat luvuta ovat alakanttiin esitettyjä. (Karttaliite: Tuulivoimapuiston sijainti)

      Poista
    6. Tuulivoimapuiston vaikutukset eivät rajoitu siis vain hankealueeseen, vaan laajalle ympäristöön. Esimerkiksi vaiktukset Natura-alueisiin ja koko Suomessa merkittävään lintujärjeen Otajärveen ovat selvitettävänä. Niitä ei selvitettäisi, jos vaikutuksia olisi siis vain itse hankealueella.

      Poista
  5. Viranomaisten kuulemismenettelyt saattavat hyvin olla samanlaisia kuin yt-neuvottelut. Niissä ensin kuunnellaan ja sitten vastapuoli kertoo mitä asiassa oikeasti tehdään.

    Merenrantamaiseman tuulimyllyt pilaavat, siitä ei pääse mihinkään. Vaikeita ovat nämä energiajutut. Niin vaikeita, että jatkuvasti väläyttelevät maailmalla fuusioydinvoiman mahdollisuudesta. Ilmaisesta energiasta, jossa ei ole mitään haittapuolia. Puheet lienevät sitä miltä kuulostavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En lakkaa ihmettelemästä, että kun kirjoitan yhtä, löydän sitten jo lukemattomista kommenteista ihan samaa asiaa... Milloin Reijo Mäestä, milloin YT-neuvotteluista...

      En nyt viittaa kehenkään erikseen, ja mieleni tekisi sanoa, että "great minds think alike", mutta varmaan suuri osa kommentaattoreista lähtisi eri syistä kukin mihinkin nurkkaan ärsyyntyneenä murjottamaan. :) :D

      Ja juu, läpihuutojuttujahan YT-neuvottelut useimmiten ovat, mutta eivät täysin turhia. Ja edunvalvonnalla on oikeasti merkitystä, tai ainakin minun aikoinani oli. Sain väännettyä jopa 5-10% mukaiset palkankorotukset, TESiin vedoten, koko pienelle työyhteisöllemme. - Valtakunnallisella tasolla en onnistunut saman tien, ja sitten omista syistäni jo otinkin virkavapaata.

      Samoin perustein en olisi voinut kaikkien asiaa ajaa, ja palkkaluokan muuttaminen oli niin iso juttu, että siihen en olisi yksin pystynyt. Kollegoista ei italialaiseen lakkoiluun ollut, vaikka kaikki vääryydestä puhuivatkin.

      P.S. Useimmat muutokset menivät työtuomioistuimen kautta; TA-puoli pisti hanttiin, mutta eivät voineet hekään lakia kirjoittaa uusiksi. - Ja pahimmat konnuudet lomautusten suhteen sain estettyä, nimenomaan YT-lakiin vedoten. Jos luottamusmiestä ei olisi ollut, osa naiivimmeista kollegoista olisi suostunut lomautuksiin ilman asiaankuluvaa menettelyä, luullen saavansa "ammattiliiton stipendin vapaavuoden viettämistä varten".

      Eli suomeksi: olisivat loppupeleissä jääneet ilman palkkaa tai työttömyyskorvauksia; liittohan ei olisi po. "virkistyslomia" korvannut, jos työntekijät olisivat niihin itse suusanallisten kuvausten perusteella intoutuneet, ilman lakisääteisten menettelytapojen noudattamista.

      Poista
  6. Eikä se pelkkä maisemanpilaus, joka tietenkin on näkyvin. Se meluhaitta on lukemani mukaan kaikkein suurin näissä tuulivoimaloissa. Jossakin lähteessä kuvattiin sitä ääntä, jonka tuulivoimalan siivet päästävät ja joka toistuu tasaisin välein: whoops, whoops, whoops. Se on sellainen ääni, johon ihmiskorva ei totu, vaan sen kuulee koko ajan, ja se tunkee seinien läpi. Eihän ihminen kestä esimerkiksi omaa sydämentykytystäänkään, joka jumputtaa korvassa joskus. Tinnitukseen asiaa voisi verrata. Ääni jota pakoon ei pääse edes yöllä.

    Minusta tuonkaltaisista ympäristöhaitoista ei ole puhuttu juuri ollenkaan. Melu ja valosaaste on uusi ilmiö. Ja tämä on vielä sanomatta: tuulivoimalan siivet päästävät ilmoille myös valosaastetta, sillä voimalan siivet välkkyvät pitkällekin pyöriessään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Tuuliturbiinien mekaanista melua voidaan kuvata huminaksi (engl. hum) tai ininäksi (engl. whine)yhdellä taajuudella (engl. steady pitch). Tuuliturbiinimallista ja tuulen nopeudesta riippuen aerodynaamista melua voidaan kuvata surisevaksi (engl. buzzing), humahtavaksi (engl. whooshing), pulssinomaiseksi (engl. pulsing) tai jopa sihiseväksi (engl. sizzling). Alatuuleen (engl. downwind) sijoitettujen turbiinien tiedetään aiheuttavan humahtavan (engl. thumping) äänen, kun lavat ohittavat tornin. Uudenaikaisissa isoissa tuuliturbiineissa lapa ohittaa tornin taajuudella 1 krt/s."

      https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22809/URN_NBN_fi_jyu-201001271082.pdf?sequence=1

      Poista
  7. Tuo valonvälkähtely ei kyllä ulotu kahden kilometrin päähän myllystä.

    Esim. Tanskassa, Saksassa ja Hollannissa noita tuulimyllyjä on vaikka kuinka paljon.
    Miten se siellä on onnistunut.

    Tottakai myllyt pitää sijoittaa riittävän etäälle asutuksesta. Vakituiselle asutukselle tiukemmmat normit kuin vapaa-ajan asutukselle.
    Vakituisen asutuksenkin kohdalle tulee yksittäisiä kärsijöitä ja ehkä pakkolunastuksiakin.
    Vaikka Suomi on harvaan asuttu maa, niin täällä on paljon ns.metsätaloja kylien ulkopuolella, joita jää väkisinkin tuulipuiston haitta-alueen sisäpuolelle.

    Tai sitten kaukana horisontissa näkyvät tuulimyllyt pilaavat ihmisen "sielunmaiseman", kuten eräs henkilö kirjoitti hesarin mielipidesivulla.

    Pitääkö tuulivoimaa rakentaa vai ei?
    Se on aivan varmaa, että paikkaa tuulipuistoille ei Suomesta löydy, jos jokainen kesäkäytössä oleva mökkikin olisi syy estää myllyjen rakentaminen.

    Tämä meidän elämäntapa nyt vaan on sellainen, että sillä on suuria vaikutuksia ympäristöön. Kuinka moni näistä sielunmaisemaihmisistä olisi valmis luopumaan töstä elämäntavasta kaikkine mukavuuksinneen. Kovin harva sanon ma.

    Juu, kyllä niitä tuulipuistoja varmaan suunnitellaan sopimattomiinkiin paikkoihin,
    sitä en kiistä.

    Samuli


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minä, Samuli, vain itseäni tässä ajattele, vaan enemmän alkuperäluontoa, josta tulee raiskattu energiansiirtoalue voimalinjoineen.

      Harmittaa myös se, kun tietää, että jokuset maaseudun ihmiset ovat niin lyhytnäköisiksi, että ne ajattelevat vain sitä, että hanke työllistää ihmisiä. Näin kunnanisätkin ajattelevat. Ei lyhytaikaisen työllistymisen vuoksi saa uhrata luontoa. Kunpa kehitettäisiin yhtä innokkaasti energiansäästömuotoja kuin uusia energiansaantivoimaloita.

      Sinullekin Samuli tiedoksi, jos olet unohtanut, että kahden kilometrin säteellä noista tuulivoimaloista on yhteensä 274 vakituista asuinrakennusta ja 125 vapaa-ajanasuntoa. Kolmen kilometrin säteellä tulee puolet lisää, eli yhteensä yli 500 vakituista asuntoa ja yli kolmesataa loma-asuntoa. Minulla on tästä kartta, jonne nuo vakituiset asunnot ja loma-asunnot on merkitty erivärisillä pallukoilla. Tuli saamani kyselyn mukana.

      Poista
    2. PS Minä olen valmis energiansäästötalkoisiin.

      Ehdotan aluksi, että suomalaiset luopuvat astianpesukoneistaan ja pyykinkuivauslingoistaan. Kaksi turhaketta.

      Lisääkin ideoita tulee.

      Poista
    3. Pallukkakartta on tässä:

      http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/varsinaissuomenely/Ymparistonsuojelu/YVA/Vireilla/energia/Documents/SuomenHyotytuuliOy_Kakonjarvi/Melukartta_Liite2_1_Kakonjarvi.pdf

      Poista
    4. Ei ole, anonyymi, puhun sijaintikartasta, jossa esitetään se, montako vakituista ja montako loma-asuntoa tuulivoimapuiston vaikutusalueella tulisi olemaan. Vaikutus tarkoittaa kaikkia mahdollisia haittavaikutuksia yhteensä.

      Onko mielestäsi muuten eettisesti hyväksyttävää kytätä anonyymin bloginpitäjän reviirialueita ja panna omia löydöksiä sitten julkiseen jakeluun tämän blogiin, Anonyymi?

      Poista
  8. Voi olla, että tuossa tapauksessa tuulipuisto olisi tulossa väärään paikkaan?

    Samuli

    VastaaPoista
  9. Selvää on, että missä tahansa se aiheuttaa vastustusta, sillä kukaan asioista tietävä ei tietenkään tahdo omia koti- tai mökkialueitaan tuulivoimalan viereen tai voimaloitteen väliin, niin kuin nyt yhdeksän loma-asuntoa jää, tuohon keskisemmälle alueelle. Sääliksi käy, sillä tiedän kokemuksesta, että jos pakkolunastus tulee, korvaussumma on niin pieni, ettei sillä saa uutta kotia tai mökkiä.

    Meidän ihana Olgan kesätorppammehan jäi uuden tien alle, ja siitä tullut korvaus oli niin mitätön, että äidin piti ottaa pankkilaina uutta mökkiä varten. Aika hurjaa toimintaa silloisissa oloissa yksinhuoltajalta, joka koulutti kahta lastaan oppikoulussa.

    VastaaPoista
  10. Ennen, kun hylkäämme tuulivoimaenergian, meidän täytyy (aikuisen oikeasti) pohtia mitä tapahtuu reaktiossa "23592U + 10n ⇒ 9236Kr + 14156Ba + 3 10n".

    Muutenhan me vain pölisemme yhdentekevyyksiä. Kuten Lulu.

    http://www.youtube.com/watch?v=mzhzUnttW44

    VastaaPoista
  11. Tänään tulin kamalaa vauhtia Helsingistä junassa joka pöllytti lunta vaikka lähti Pasilan asemalta 12 minuuttia myöhässä joka ei minun vika ole siitä huolimatta että kävin vessassa ennen junan tuloa enkä syönyt voileipiä jotka olin tehnyt matkaevääksi ja käärinyt pergamenttiin enkä syö niitä nytkään vaikka olen jo perillä kotonani kun en ehdi kun kirjoitan tätä, siksi.

    VastaaPoista
  12. Char, olet suloinen kuin grasshopper. Eikun ihan oikeasti. Jos olisin nainen, jota mielestäni en ole, sanoisin miehelleni että "voi hyvänen aika miten hienosti sinä tämänkin asian ratkaisit. itse en siihen olisi pystynyt". Ja sitten räpyttelisin värjättyjä silmäripsiäni...

    Olen nimittäin mennyt tähän halpaan pari viiva kolme kertaa. (Joka on ollut aika mukavaa.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikis, ystävä, todettiin täällä jo aiemmin, Koululaisen Tieteeseen perustuvin testein, että olen Pomppiva Tikru, en Metka Sirittäjä! Vaikka paljon puhunkin! ;) :)

      Olen just sitä mitä olen: töissä "juristi", mutta kun avaan kotona nutturan, heitukka. ;) Ja minulle sopii molemmat roolit, saumattomasti. - Tämä kirjoittelu on osa sitä hauskanpitoa. :)

      Ei tässä sen kummempaa. - Tykkäät minusta näin vapaalla, mutta usko pois, ettet haluaisi saada minua työasioissa vastaasi. Eikä tämä ole haaste.

      Kurjaa, että kotimatka oli vaikea, täälläkin pyryttää. Kai nyt olet kotilieden lämmössä?

      Lämpöisiä haleja kylmään iltaan sinulle! :)

      Poista
    2. No nyt on näin, Char, että esitit minulle haasteen. Johon minun pitäisi vastata? En tiedä. Oikeasti olen aika hämilläni... enkä sitäkään tiedä, että miksi? (Taivas minua siitä varjelkoon. Kuten auch Sinua.) Char, oikeasti haluaisin olla sinua lähempänä kuin luuletkaan - enkä nyt tarkoita mitään tampooneja!(En tietenkään!) Sinussa ja minussa nimittäin on jotain semmoista hengistä plasmaa mitä hyvin harvassa muussa ihmisessä on. äTmän olen pannut merkille kun olen lukenut kirjoituksiasi jotka ovat kummallisia. (hymiö)

      Poista
  13. Jos saan sanoa asioita suoraan - jase on aivan samantekevää saanko vai en, niin... (skarppaa) ei täällä ole inhottavia kommunikoijia muut kuin he jotka haluaa olla. se on heidän asiansa, niin kuin kaikki.

    ymmärrätkö?

    VastaaPoista
  14. Monena talvena kävelin Paraisilla ja katselin taloja jotka katselivat minua. Asuin Airistolla ja palelin. Alkoon oli matkaa 15 kilometriä. Syksyisin Airistolla ihmisiä kävi onkimassa silakoita laiturilta, sitten ne häipyivät, veneet oli vedetty maihin, metsässä asui kettuja. Se oli kummallista aikaa mutta ei sen kummallisempaa kuin mikään muukaan aika. Lahdenpoukamaan, joka ei koskaan jäätynyt, kerääntyi paljon joutsenia, heittelin niille näkkileivänpalasia mutta eivät ne niitä syöneet. Jos oli ankara talvi ne kuolivat pois, eivät kaikki, mutta suurin osa. Ruotsinlaivat näki kun kiipesi kalliolle ja katseli. Aina odotti kevättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi mikis, mikis! Olen lukenut kommenttejasi tässä blogissa usein ja ihaillut tapaasi kirjoittaa. Tästä on ihan pakko sanoa, että paras minuuttinovelli ikinä!

      Muuhun en nyt ota kantaa, paitsi että harmittelen sitä, että kestävää elämisen kehitystä suunnitellessa unohdetaan vanha kunnon ohje: " Kun säästää saadessaan, on mitä ottaa tarvitessaan."

      Osallistun omasta puolestani sähkönsäästötalkoisiin hyvin mielelläni.

      Poista
    2. No voihan Kiitos Anna Yy. Ei minun tarkoitus ole olla näppärä tekstintekijä. Kirjoitan vain elämästäni jota olen elänyt. Mutta rakastan sanoja... sanoja minä rakastan!

      Poista
    3. Siinä me kyllä sitten olemme sielunsisarukset tai -veljekset. Sanojahan minäkin ja niiden sisällä olevia tarkoituksia ja monimerkityksellisyyksiä. Ihana pitkä sana. Melkein kuin elämä.

      Poista
    4. Niin, sanat harvoin merkitsevät samaa kuin mitä yhteenkasatut kirjaimet merkitsevät. Olen pannut tämän merkille, anna. Tai annatko?

      Poista
  15. Huomenta kaikille! :)

    Mikis, ei minua tai kirjoituksiani ennen ole kummallisiksi suoraan sanottu, mutta sinulta otan sen kohteliaisuutena. :)

    Iines, olet oikeassa lääkkeistä: niiden popsiminen loppui juuri - aloin taas voida yöllä pahoin, ja voin vakuuttaa, ettei kyseessä ole kavalan hematooman tai pahentuneen aivotärähdyksen oire; en vain sulata pillereitä.

    Yö meni siis pipariksi, ja kohta koetan nukkua vähän lisää. Tänäänhän on se Koeleivän Leipomispäivä Chez Char, mutta ensin pitää vetää unta palloon, ja päästä eroon päänsärystä.

    Tuulivoimasta en edelleenkään keksi mitään sanottavaa, mutta voin vakuuttaa, että olen tosi söpö, kun miettiväisenä ja pohdiskelevana punnitsen kaikkia fiksuja mielipiteitä, joita täällä saan lukea.

    Toistaiseksi olen käsittänyt sen, että meteli on Kurjaa, mutta uusiutuva luonnonvara oikeassa ympäristössä Hyvä.

    Kivaa päivää kaikille teille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomenta, Char! Harvan elimistö sulattaa pillereitä mukisematta. Paras on koettaa niistä eroon mahdollisimman varhain. Antibiootitkin ovat kamalia, mutta kuuri on syötävä loppuun.

      Eniten pelkään koko maiseman muuttumista ja luonnontilaisen metsä-järvi-merialueen linnuston ja eläimistön reviirin poistumista. Enää ei peura tule oikaisemaan riippukeinuni alta eivätkä pöllöt huhuile metsässä.

      Vaan pitäähän sitä luontoystävällistä energiaa ihmisen saada

      Poista
  16. Aika erikoinen tuulivoima -keissi.

    Asiaa on valmisteltu yli puoli vuotta kunnanhallituksen kaavoitusaloitteen käsittelystä alkaen. Asiasta on informoitu eri foorumeilla ja pidetty yksi yleisötilaisuus elokuussa, kaksi on luvassa vielä ensi vuoden puolella, joissa voi keskustella hankkeesta viranomaisten ja konsulttien kanssa. hankkeesta on voinut esittää mielipiteitä ja antaa kirjallisia lausuntoja etukäteen ja hankkeen aikana aina 14.9. mennessä.

    Paikallinen ELY-keskus huolehtii että että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään YVA-lain mukaisesti. Hanke edellyttää 13 eri luvan, sopimuksen ja käyttöoikeuden hyväksymistä. Hankkeesta on esitetty 24 mielipidettä ja 6 lausuntoa. On todettu, että YVA-ohjelma pienin lisäyksin kelpaa paikalliselle ELY-keskukselle.

    Blogissa on tuhka tiheään ihmetelty kuinka "kaikki" odottavat kaikissa asioissa yhteiskunnan apuun tuloa, oman vastuun kustannuksella. On ihmetelty yksityisen konsulttiyrityksen roolia tai nimeltä mainitun hankkeen ja yrityksen hämäräperäisyyttä, kun jokainen googlea käyttänyt saa tiedot minuutissa.

    Not in my backyard!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä loppuvaiheen kysely oli ensimmäinen yhteydenotto, tiedotus minulle, loma-asukkaalle asiasta.

      Kyse on siis kesäpaikkakunnasta, joka on eri kuin asuinkunta. Hanke tuli täysin puun takaa.

      Poista
    2. On aika outoa ettei noin suuresta hankkeesta ole paikkakunnalla lainkaan yleisen keskustelun aiheeksi. Kunnanhallituksen päätökset ovat julkisia.

      Epäilen että välinpitämättömyys ja aktiivisuuden puute on saanut lähestymään oikein henkilökohtaisella herätyskirjeellä tuulivoimalan vaikutusalueella asuvia.

      Meluhaittoja on ymmärrettävistä syistä liioiteltu ja huono informaatio tuota "ymmärtämättömyyttä" vain lisää tosiasioista riippumatta.

      Poista
  17. Lue nyt tarkemmin: kyse on eri kunnan päätöksistä, ei asuinkuntani.

    Ei voida olettaa, että loma-asukas saa tietoa kaukana olevan kunnan tai eri yritysten päätöksistä, elleivät ne itse tiedota hankkeistaan suoraan asukkaille tiedotuskirjeellä. Näin menetelläänkin normaalisti tässä kunnassa: saan etukäteistietoa päätöksistä, joita ollaan tekemässä minun tiluksiani koskevista asioista.

    Tällaisia ovat esimerkiksi tieosuuskuntien hankkeet ja ranta-alueen kaavoitus- ja lunastusasiat. Näistä saan etukäteen tiedon, milloin kokoukset ovat ja miten minun tulee toimia, jos en pääse kokouskeen. Tulee nimelläni varustettu kirje postilaatikkooni.

    Tästä tuulivoima-asiasta en siis ole saanut tietoa, eikä kunnalla ole omaa paikallislehteä, jonka tilaisin luonnollisesti juuri tiedonsaannin vuoksi. Olisin ilman muuta pyytänyt saada heti lisäinfoa asiasta. Minulla on hyvät suhteet kunnanvirastoon, sillä olen ollut siellä mm. kaksi kesää töissä ja laatinut kunnan kunnalliskertomuksen. Keksimääni mainoslausetta olen nähnyt edelleen käytettävän kunnan markkinoinnissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä kartalla tässä kunta-asiassa, lukutarkennusta enkä edes kehoitusta siihen tarvitse.

      Poista
    2. Tuulivoimayhtiö on tehnyt tarvittavat maanvuokrasopimukset alueen maanomistajien kanssa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään hankkeen ympäristövaikutusten lisäksi vaikutukset ihmisten elinoloihin. YVA-menettelyssä ei kuitenkaan tehdä hanketta koskevia päätöksiä eikä ratkaista sitä koskevia lupa-asioita. Kunnalla ei ole mitään velvoitetta henkilökohtaisesti informoida kaikia asukkaita alueellaan tapahtuvista hankkeista.

      Paikallisella kunnalla ei ole ollut huomautettavaa, Museokeskus ja Maakuntamuseo toteavat että arkeologinen kulttuuriperintö on otettu riittävästi huomioon, Varsinais-Suomen liitto toteaa että voimaloiden uudelleensijoittelulla ja eri turbiinityypeillä tai muilla mahdollisilla vaihtoehdoilla pitäisi melun haittavaikutuksia minimoida. Siinä kaikki.

      Suhteilla juurikaan, ei pitäisi näissä asioissa olla mitään roolia.

      Poista
  18. Minusta olisi kutkuttavan kivaa kun ihmiset tunkisivat roottoreita perseeseensä. Ja äkkiä tupsahtaisivat lentämään kuin paarmat. (Jotka ovat ilkeitä kärpäsiä, Brachyceroita.) Mikäs sen mukavempaa kun kävelisi jollain syrjäisellä metsätiellä (jonka varrella kasvaisi akaavioita ja muita pensaita) ja hätistelisi niitä: "menkää ny, arvon hyönteiset, muualle!"

    VastaaPoista
  19. Vedä käteen, anonyymi. Sinun kommentointityylisi kertoo, että ylenkatsot ihmisiä. Mahdat olla haluttua seuraa.

    VastaaPoista
  20. Äsken kävin kapakassa. Siellä oli ihmisiä jotka eivät jutelleet toisilleen. (Paitsi pari äijää väitteli kamalasti keskenään.) Minä pelasin pokeria. Nyt olen tässä ja ihmettelen. Miksei kukaan kommentoi iinekselle, tä? Minä en halua dominoida ketään, olen dominonappula, menen mielelläni sinne minne kuulun. Eli pois. RAKKAAT RYYSYKÖYHÄLLISTÖLÄISET - keskustelkaa toistenne kanssa! Pitäkää toisistanne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä ymmärrän hyvin, että muut kuin Kalvaja eivät halua jutella ainakaan tästä tuulivoimala-asiasta kanssani, koska kirjoituksen astelma on niitä vastaan. Oikeastaan kaipaan vain vähän myöttätuntoa, kun kesämaisemiani uhkaa alasajo tekniikan taholta.

      Tiedän, että suurin osa ajattelee, että tuulivoimalahan on edistyksellinen ja luontoa säästävä asia ja tuo nainen natisee itsekkyyttään ja ahneuttaan, kaikilla ei ole kesämökkiä!

      Näin se menee, edistyksellisen ihmisen kuuluu kannattaa tuulivoimaa.

      Poista
    2. Minä olen täällä joskus kauan aikaa sitten sanonut, että vastustan tuulivoimaloita. Ne ovat ympäristösaastetta. - Toisin kuin useimmat, olen sitä mieltä ettei tämä Suomen luonto useinkaan kovin kummoista ole, kun vertailee. Merenrannat ovat Suomen luonnon parhaista anneista, tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen ne ovat täysin piloilla.

      Tuulivoimaloita täytyy olla silmänkantamattomiin, että saavat säkillisen ruista puitua.


      Energiakysymys sinänsä on hyvin vaikea, koska hyviä vaihtoehtoja ei ole ja totuuttaa koko asiasta ei saa sanoa ääneen.

      No, on sen yksi sanonut, - sai vihreistä kenkää ja muutti metsään veden äärelle.

      Poista
    3. Ohoh, uskon tuon, Riku, en vain muista että tuulivoimaloista olisi ennen juteltu. Varsin aikaisin olet sitten oivaltanut aika tärkeän energia-asian: hyvilläkin vaihtoehdoilla on haittavaikutuksensa.

      Aika paljon tuulivoimaa pystytään pykäämään koskemattomiin niemiin ja maisemiin, kun ne ajetaan kiireellä läpi, ennen kuin kansa ehtii saada tarkkaa tietoa. Kunnanisät saadan puolelle vetoamalla työllisyysnäkökulmaan ja elvytysruiskeeseen kunnan talouteen. Maisemat eivät ole arvo, ei niitä voi syödä. Tuulivoimapuistoja on jo Suomessa, mutta nyt suunniteltu 18 vierekkäisen voimalan pykääminen lienee Suomen suurimpia voimalahankkeita.

      Poista
    4. Olette oikeassa. Ette te aina, iines ja riku, oikeassa ole. Mutta nyt olette. Tai siis... mistä minä sen tietäisin, en mistään? Olen vain samaa mieltä kuin te.

      Poista
    5. Mikis, joka puolella on totuutensa, voimalan rakentajat ovat oikeassa, vastustajat ovat oikeassa, jokaisella on oma totuutensa, johon uskoo. Ei heistä kenenkään voi sanoa olevan väärässä. He ovat kaikki oikeassa.

      Ja siksi asiat ovatkin vaikeita. Ihminen ei tarvitse oikeassaoloa, vaan hitusen myötätuntoa, myös se rakentajakin, ja minä joka toivoo voivansa kuulla vielä monta käenkukkua sieltä itämetsästä - länsirannikolla metsä on aina idässä, josta kohta alkaa tuulla ja välkehtiä.

      Poista
    6. Iines, kiitos myötätunnosta! Pillerinpopsimiset on ohi, ja toivottavasti sitä myöten myös yökkäillyt. Antibioottikuuriahan minulla ei tietenkään ollutkaan.

      Kalvaajista en viitsi sanoa mitään; alhaista niivittämistähän se. Kaikkihan me täällä nimmareilla kirjoitellaan, mutta kun ei vaivauduta edes siihen, vaan puskista huudellaan ties mitä - ala-arvoista.

      Keksisinkin parempiakin adjektiiveja, mutta muksujen kanssa ikäni toimineena suuni on siivo; ei voi aikuisten kesken manailla miten sattuu, ja kuvitella että hermojen mennessä herranterttujen kanssa teoreettiset opit pysyisivät mielessä.

      Eikä meillä kotonakaan ihmeemmin kiroiltu. Äiti sanoi "permanto" ja "samperi"; isä silloin kun alkoi itkeä "Pieni talo preerialla"-ohjelman aikana, että voi saatanan perkele, samalla kun pyyhki silmiään; itsekin itken leffoissa, isäni tytär. Maskuliinisena ominaisuutena sellaista herkistymistä pidän. :)

      Minulla on käpälät täynnä hommaa, eli en ehdi nyt tuulivoimaan tutustua, mutta jos ymmärtäväinen olkapää ja henkinen tuki kelpaa, täällä olen, edelleen. :)

      Poista
    7. Permanto - tämän äitini voimasanan olin unohtanut! Kiitos mieleen palauttamisesta, Char. Ikinä en kuullut kirosanaa hänen suustaan, en edes kakkaa, sekin oli kaki, ja pissa oli pisi tai pisu. Isänikään ei muuten kironnut, vaikka käytti reippaasti alkoholia. Yhtään kirosanaa en muista. Siskoni ei kiroa vieläkään, mutta minä suihkin itsekseni joskus nykyään sitä v-sanaa, mitä itsekin ihmettelen. Olen kyllä aina ollut taipuvainen kokeilemaan pikkutuhmuuksia.

      Hyvä, että olet parantunut, Char.

      Poista
    8. Ensimmäisen kerran käytin blogissasi olevaa hakutoimintoa. Osoittautui hyväksi, haulla "tuulivoimalat" löytyi heti ja voin todistaa asiasta puhuneeni. Sellainen vähän muusta keskustelusta irrallinen heitto.
      Sananlasku 1 (29.3.2011 klo 20:59)

      Poista
    9. No näin on!

      Tuo hakutoiminto kannattaa muuten lisätä omaankin blogiin, kun haluaa usein tarkistella, mitä tulikaan joskus sanotuksi. Itseäni varten sen lisäsin, ja hyödyllinen on ollut. Hyvä, jos auttaa muitakin.

      Se vaan, että pitkistä keskusteluista on työlästä etsiä tiettyä kommenttia. Joskus etsitty kohta painettiin keltaisella, mikä oli hieno apu, myös Googlessa. Miksei sitä enää ole?

      Asiasana-listaa en sen sijaan ole oppinut käyttämään. En halua miettiä kaikkia mahdollisia asiasanoja, joita mieleen kulloinkin tulee. Se suo olisi loputon neva.

      Poista
    10. Blogin hakutoiminnon jälkeen voi käyttää selaimem hakua. Ctrl+F ja kirjoittaa siihen jonkin avainsanan kaltaisen tai peräti lauseen pätkän, jos sellaisen muistaa.

      Poista
  21. Äsken, kun kävelin tähtitaivaan alla, mietin että Lulu rakasti rokkia. (Kukapa meistä ei rokkia rakastaisi.) Sitten minä mietin että minkä takia minä en rakasta rokkia? Tykkään jatsista. Tai en minä oikeastaan siitäkään tykkää. Bach, tai Shostakovitsh, on kuin sataisi lunta ja hautautuisi siihen, ei sen kummoisempaa voi olla. (Eikä ole!) Joskus se vaan on niin tylsää, etenkin kun lukee nuotteja etukäteen, alkaa aina jossain vaiheessa haukotuttaa. Jazz on taas semmoista että ei soittaja ole itekään lukeneet mitään nuotteja, ei tiedä mitä seuraavana sekunttina soittaisi; se on kivaa kuunnella. (On kuin tukkirekka ajaisi yli.)

    Lululla oli kolme mieltä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä muistan kun yksi pieni tyttö, jonka kanssa asuin samassa perheessä, lauloi tuota kappaletta: "naisella oli kolme miestä...!"

      Sillä oli muutenkin hyvät jutut. Jostain oudosta syystä tykkäsi vissystä: "Minä juon vittuvetta!"

      Poista
    2. Mitä verbaalisuuteen liittyviin ongelmiin liittyen, taaperoitten kanssa, itse kokeneena konkarina nimitän mineraalivettä "kuplavedeksi".

      Sen tarjoilemista (teelusikallisittain) vuoden vanhalle siskontytölle en äidilleen kertonut (siskoni oli tosi tarkka ja sanoisimmeko että ylikireä ensikertalainen; suolattomankin juoman maistattaminen olisi voinut tuottaa pyhjeitä Char-tädille), mutta Sydämeni Tytär ihastui po. juomaan, ja kun korkki sihahti, muksu konttasi suu auki paikalle. - Busted. ;) :D

      Poista
  22. Aika noloa oli sekin kun (tämä oli sitä aikaa kun Alkosta sai tavaraa vain tiskin takaa) herrasmies minuuttia vaille sulkemisaikaa meni sinne ja kun myyjä kysyi mitä haluatte, niin hän vastasi (huohottaen, koska oli juossut) että "vissykossun". Eivät myyneet, eivät.

    Ps. Tämä herrasmies itse kertoi minulle tämän jutun. Ja vaikka ko. tapahtumasta oli kulunut monta vuotta, hän - kun tultiin jutun kliimaksiin - meni hirveen surullisen näköiseksi. (Minäkin meinasin alkaa nyyhkyttää.)

    VastaaPoista
  23. Rokista puuttuu koordinaatio, sen takia se musta on tylsää. Eläminenkin on ihan tylsää? Jos olisi Pohjoisnavalla, ei voisi lähteä mihinkään muuhun ilmansuuntaan kuin Etelään. (Tämän minulle kertoi eräs satiainen joka oli liftannut Santoksesta Tampereelle. Tai Tammerforssille... niin kuin hän ensin sanoi. Ennen kun punastui.)

    VastaaPoista
  24. Katselin juuri toisella silmällä aamuohjelmaa, jossa kerrottiin erilaisia asioita, mm. että Leonardo oli kotoisin Vincistä, mistä tuli sitten nimi, ihan kuin täällä sanottaisiin että Leo Liperistä, ja tehtäisiin siitä sitten nimi. Sanottiin myös, että tiede syntyi Firenzessä. Näytettiin vielä keihään otsaansa saaneen miehen kallo, oli kyse jostain ratatyössä singahtaneesta keihäästä, joka upposi miehen otsaan. Mies oli avannut sitten radalla silmänsä, keihäs kallossaan ja kysynyt "Missä minä olen ja mitä tapahtui". Nuo samat sanat on sanottu tämän jälkeen monissa cowboyelokuvissa vastaavissa läheltä piti -tilanteissa. Tohtorin sitten tullessa hän oli sanonut että "Hyvää päivää tohtori, teillä on paljon töitä". Näistäkin sanoista tuli lentävä lausahdus useissa tilanteissa.

    Merkittävää ja aiheeseen kuuluvaa tässä ohjelmassa oli, että kaikki nuo kiihdyttävät asiat tapahtuivat tuulivoimapuiston suhinassa, siis tarinan kertojamies ajoi junassa jossakin Italiassa, ja myllyt vain suihkivat siellä miehen pään takana junan ikkunassa. Yhtään lintua ei näkynyt eikä puutakaan, mutta se mennyt kulttuuri oli tapahtunut niillä sijoilla, sillä radalla tai sen lähellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö sinä iines minkä takia monen suomalaisen sukunimi päättyy -nen päätteeseen? (Tai tähän saa tapsakin vastata. Muista nyt puhumattakaan.)

      Poista
    2. Noh, nen-loppu osoitti alkujaan usein isän etunimen. Isän nimi oli Arhippa Perttunen ja hänen poikansa oli Arhippaini Miihkali eli Mihail Arhippainen.

      Toisin sanoen nen-loppu sukunimissä on kieliopillisella täsmäkielellä possessiivista sävyä ilmaiseva deminutiivijohdin, ja tuo nen-loppuinen nimi on siis ollut attribuutti, päänimen (Mihail) selite.

      Liikanimistä (haukkumanimet, kunnianimet) on myös kehittynyt nen-päätteisiä sukunimiä:

      Rautaparta --> Partanen
      Jauhopää --> Jauhonen

      Myös paikannimi, talon tai kylän on usein johtanut nen-päätteeseen: Saarelainen, Maskulainen

      Ja vielä: Savossa on systemaattisesti lisätty nen kaikkiin nimiin. Kun Karjalassa on nimenä Karhu, niin savossa on Karhunen, kun Karjalassa on Holappa, Savossa on Holopainen jne.

      Poista
  25. Olen kyllä antanut ymmärtää itselleni aivan toisen selitysmallin. (Vaikka olenkin vain kansakoulunopettajan poika.) Nimittäin...

    eihän ihmisillä ennen mitään sukunimiä ollut. Jos isä oli Antti ja ja poika oli vaikka Tapani niin pojan nimihän oli "Tapani Antinpoika". Tai tytöstä kyseen ollen Antin tyttö, joka oli nimetty esimerkiksi Seijaksi, oli "Seija Antintyttö". Kyläyhteisössä riitti se että ihmiset osasivat erottaa toisensa, siis sen, kenen lapsia kukin oli. Ja ihmisten toimintasäde, esimerkiksi vielä vuonna 1700, oli noin 30 kilometriä. Eli kauempana he eivät eläessään käyneet. (Paitsi merimiehet - jotka kertoivat uskomattomia juttuja - ja sotamiehet. Jotka eivät paljoa kokemuksistaan kertoilleet.) Sukunimi suomalaisille on ollut pakollista vasta ällistyttävän myöhään, muistaakseni 1924... tai vastaavaa. Mutta paljon, paljon aiemmin sukunimiä tarvittiin, jo 1600 luvulla. Koska isänmaamme - eli Ruotsi - rekyroi poikiansa armeijaan. (Esimerkiksi tappelemaan Praha-nimisessä kaupungissa.) Ei siitä olisi mitään tullut jos armeijassa oli ollut kymmenen "Antti Jukanpoikaa" tai "Matti Mikonpoikaa". Ei. Komentoketjusysteemi olisi mennyt vitturallaa. Siksi armeijassa oli kirjuri (minäkin olin muuten armeija-aikoinani kirjuri) joka keksi näille poikaparoille sukunimiä. Jos joku "Antti Antinpoika" asui esimerkiksi järven reunalla, hänen nimekseen pistettiin Antti Järvi. Jos taas "Matti Matinpoika" palleroinen asui virran äärellä, hänen nimekseen tuli Matti Virta. Ja niin edelleen.

    Entäs sitten?

    Sitä vaan, että nämä nimet kirjattiin (ruotsiksi totta kai) armmeijan listoihin. Kirjuri sen teki. (Minäkin olen muuten ollut kirjuri... tai sen taisin jo sanoa?) Jokaisen nimen perään kirjoitetti pilkku -men. Eli Järvi, men. Tai Virta, men. Ja myöhemmin kun näitä listoja luettiin niin ne luettiin että Järvinen ja Virtanen.

    Tämä muuten pitää paikkansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luen kiireessä vain tuon tekstisi alun, mikis, ja totean, että sinä puhut nyt kyllä samaa selitysmallia, jonka esitin yllä.

      Nimittäin -poika-loppu (-son) on juuri possessiivista sävyä ilmaiseva deminutiivijohdin! Isäsuhdetta ilmaiseva piennysjohdin. Esimerkiksi Maxima Prokonpoika --> (Maximko Prokopioff) --> Maximko Prokoinen (1600-luvun merkintöjä)

      Palaan asiaan, jahka luen kommenttisi loppuun, jos aihetta on. Tämän halusin heti sanoa.


      Poista
    2. Se vielä, että kehitys kulki siis yhdestä nimestä mahdollisen lisänimen kautta kohden sukunimikehitystä.

      Esimerkkini Mihail Arhippainen viittaa siis juuri siihen, ettei ollut sukunimiä, vaan Arhippainen oli attribuutti eli selite päänimelle Mihail. Päänimi oli alkujaan ainoa nimi.

      Poista
    3. Ei minulla ole varsinaista lisättävää, mutta paasaan vielä vähän. Olet aivan oikeilla jäljillä, mikis. Eikä kannata väheksyä kansakoulunopettajan poikuutta, sillä ei maisterius mitään takaa. Moni maisteri ei ole eläissään lukenut tenttikirjojaan loppuun, ja moni kansankynttilän poika on lukenut ylimääräistäkin vapaaehtoisesti.

      Siis sukunimihän oli toissijainen alkujaan, kauan pärjättiin yhdellä nimellä. Ja kun sukunimi tuli, se oli vain määrite sille, kenen poika tai tyttö oli kyseessä, eli sukututkimuksen patronyymi, tai matronyymi.

      Juuri tuo mallisi, mikis kulleroinen, Tapani Antinpoika, tarkoitti, että Tapani oli päänimi, se nimi, josta mies tunnettiin. Kun sitten Tapaneja alkoi vilistä joka puolella, eroteltiin näitä isään viittaavalla poika-sanalla: se Tapani Antinpoikako, ei vaan Tapani Kaarlenpoika. Omassa suvussani on Henric-nimisen esi-isän - jolla ei siis ollut sukunimeä - suvun pojista tullut ensin Henricssoneja, esim. Henric Henricsson, ja sitten jopa Heikki Heikkkisiä löytyy jälkipolvista.

      Ja nimenomaan noista luontopaikoista tuli myös nen-päätteisiä sukunimiä, Saarelainen, Virtanen, Nieminen, Laaksonen.

      Poista
    4. Se vielä, että lännessä oli vallalla la- ja lä-loppuinen sukunimimuodostus, nen on ehkä itäisempää perua, jos karkeasti jaetaan. Mutta nyt nuo päätteet ovat tietenkin risteytyneet pitkin poikin. Esimerkiksi molemmat vanhempani, jotka ovat läntistä perua, ovat la- ja lä-sukunimisiä.

      Poista
  26. Ps. Kirjurina - jota olin armeija-aikoinani - lisään tähän sen että kirjurina sai tietää paljon erilaisia salaisia asioita. Joita muut ihmiset, etenkin siviilit, ihmettelivät vain. (Kuin lehmä elektroonista Paimenpoikaa.) Pss. Kerran muuten, olin silloin pikkupoika, kusin sähköiseen karja-aitaan. Aikamoinen tälli tuli! Oikein ihmettelin.

    VastaaPoista
  27. Älä kiirehdi, rakas iines. Aina on aikaa. Siis niin kauan kun sitä on. Kun se loppuu, emme me sitä tiedä.

    Tämän olen soitatuttanut ennenkin. Mutta yhtä kaunis se on nytkin.

    http://www.youtube.com/watch?v=aS1BMK_Mp-Y

    Voi harmi että en löytänyt Georg Otsin versiota tästä. Se on parempi. Se on paljon parempi. Mutta on tässäkin Jevtusenkon sanat, ne ovat koskettavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis tuo on Harry Marstionkin laulamana. Ei ihan niin liukuva kuin Otsin, joka kyllä on omaa luokkaansa.

      Poista
  28. Laulun teksti, kun sitä oikein kuuntelee, saattaa sisältää sovinistisia painotuksia. Niihin en ota kantaa. Mutta jos joku feministi laulaisi/kirjoittaisi minulle näin, olisin kyllä sillä samalla silmänräpäytyksellä myyty mies.

    (Taidan olla vähän vanhanaikainen?)

    VastaaPoista
  29. Aika ajaa ihmisten ohi...

    Hitsi, se on kiva lause. Kun se on totta. Keksin sen äsken itse. Voihan pylly. Mitähän minä seuraavaksi keksin? (En osaa sanoa vielä.)


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihminen ajaa ohi ajan?

      Ajan, olen siis ihminen?

      Aika ajaa ihmistä takaa?

      Poista
  30. ..."aika ajaa ihmisten ohi"...lauseen informaatioarvo on nolla. kyllä minä sen tiedän. sen takia se niin upea lause onkin. ja ihmettelen itseäni. (kauhian paljo. mnää nääs olen vaan tavattoman huoleto poejka enkä mikään satiirikko. korkeintai syljeskelen kräkälimppeij. jos semmottii sattuu mun suuhun tulee.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se ole nolla. Jos olisi, en olisi ihminen, eikä olisi aikaa.

      Mutta mikä tai mitä on aika?

      Yrittäkääpä selittää.

      Poista
  31. Aika ajaa ihmisen ohi. Kauheata. Minusta on kurjaa, että media pelottelee ihmisiä kirjoittamalla maailmanlopusta. Minä nimittäin pelkäsin lapsena maailmanloppua, koska koululaisia peloteltiin sillä tosissaan. Oppikoulussakin vieraili maakunnan kuulu saarnamies, joka kehotti tekemään parannuksen, koska loppu on lähellä. Kaikki istuivat juhlasalissa ja pelkäsivät. - Älä paaduta sydäntäsi, karjui mies laihalle tytölle, joka alkoi kikattaa hermostuksissaan. Tyttö oli yksi ystävistäni, perseetön Sirpa. (Anteeksi, mutta hän käytti itse ilmaisua.)

    Edelleen tuntuu vähän pahalta, kun puhutaan mayojen kalenterin loppumisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen maailmanlopun konkari, kysykää minulta. Kuljeskelin hippivuosinani olallani laukku, johon olin kirjoittanut suurin versaalipuukstaavein: "Maailmanloppu tulee vuonna 1984."

      Ei tullut, mutta älkää minua syyttäkö. Syyttäkää Nostradamusta ja häntä tulkinnutta Ismo Kallio-Soukaista. Minä vain panin paremmaksi.

      (80-luvulla ennustin todistetusti niin mahtavia asioita, etten viitsi kertoakaan, kun ei kukaan sitä kuitenkaan oikeasti usko. Paitsi silloiset parhaat työkaverini, jotka ihmettelevät sitä yhä. Tosin tulkitsin silloinkin vain Nostradamusta.)

      Poista
    2. Minä uskon. Kyllä tässä nyt jonkinlaista täsmennystä toivotaan, Tapsa! Nimittäin monet oikeaan osumiset voidaan selittää silmänkääntötempuiksi. Jostain syystä sinua en kuitenkaan epäile silmänkääntäjäksi.

      Poista
  32. Sukunimistä sen verran, että usein ihmisiä nimitettiin - ja niinhän tehdään yhä - talon nimen mukaan. Niinpä Alastalonkaan nimi ei ole Alastalo, vaan Hermann Mattson, eikä Pukkilan Pukkila, vaan Petter Pihlman.

    Itä-Suomessa sukunimet yleistyivät aiemmin kuin lännessä. Siellä oli hauska (slaavilainen?) tapa, että jos mies oli Keränen, niin nainen oli Kerätär.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sukunimikeskusteluun sen verran, että en Suomen lainsäädännöstä tiedä; Ameriikoissa tasa-arvoa ajavat perheet ovat voineet - ainakin joissain osa-valtioissa - sopia, että esim. tyttäret perivät äidin sukunimen, ja pojat isän. Mitä käytäntöä vastaan esim. meillä hyökätään: perheen yhtenäisyys katoaa, jos sukunimi ei ole kaikilla sama. Missä sitten unohdetaan esim. Islannin dottirin ja sonit, enkä ole toistaiseksi kuullut, että perheiden yhtenäisyys olisi siellä erityisen rakoilevaa sortimenttia.

      Minä olen pitänyt ja pidän oman tyttö- eli isännimeni. Mistä on ollut mm. se hyöty, että täysin tuntematon, hyvin etäinen sukulainen jäljitti minut pari vuotta sitten, sukututkimusta tehdessään, kertoi hankkeestaan, värväsi minut sukuhaaran edustajana mukaan, ja olen nyt sitten yhdyshenkilö tutkijan, ja siskojen ja serkun välillä. - No, annoin kaikkien yhteystiedot luvat saatuani, mutta eniten varmaan minäkin vielä hänen kanssaan kirjoittelen.

      Kyseessä on Famun sukuhaara, ja Markus on päässyt jo 1600-luvulle. Hän suunnittelee pientä kirjasta meille kiinnostuneille asianosaisille.

      Perimätiedon mukaan olen puolalaisen kreivittären jälkeläinen, jonkin puun takaa - vahvistamatonta, mutta metkaa, ja auttaa ottamaan kopean ja ylhäisen asenteen ynnä nostamaan leuan ylpeästi pystyyn, silloin kun tilanteet käyvät päälle. Aatelisiksi kuviteltujen sierainten värinä sekä ylimalkainen toisen kulmakarvan pikainen nosto on vaikeissa tilanteissa pistänyt yhden jos toisenkin rahvaan edustajan suun täyteen jauhoja.

      Vakavasti puhuttuna: olisi kiva tietää omista juurista enemmän! Eiköhän sieltä semmoista rehevää ja reipasta pyykkärimuijaa kirkonkirjojen perusteella todistettavasti löydy - mutta olen mielikuvaharjoitusten ystävä. Plus että ne turskit tädit ovat usein parempia roolimalleja kuin kreivittäret, varsinkin jos ruoskaa ei ole saatavilla, eikä vastapuoli ole semmoista matelemaan valmista masokistista plaatua.

      Fafan veli sen sijaan oli tiettävästi - joskaan ei ymmärrettävistä syistä tunnustettu - alamaailman "pirtukuningas" kieltolain aikana; hän salakuljetti viinaa tänne Virosta. Oli viksu mies, eikä jäänyt kiinni, eikä siitä enemmin puhuttu - Fafa oli poliisi, ja Famu inhosi koko touhua, eikä hyväksynyt kinkkuja tai silkkisukkia, joita lankonsa koetti lahjaksi tuoda.

      Oli kyllä myös aika alistettu vaimo, että varmaan köyhässä perheessä isännän vastaanottamat ruokatarvikkeet mukisematta loppupeleissä kokattiin ja syötiin, etiikasta viis.

      Näin meillä! :)

      Poista
    2. Toisaalta, Tapsa, tuo Itä-Suomen sukunimien varhaisempi esiintyminen saattaa olla harhaa. Nimittäin on todettu, että lännessä noita ns. lisänimiä, joista sukunimet kehittyivät, ei tallennettu asiakirjoihin yhtä tunnollisesti kuin Itä-Suomessa tehtiin. Tästä lännen nimien puuttumisesta on sitten päätelty, että kun lännessä nimiä ei säännöllisesti merkitty, niitä ei olisi ollutkaan.

      Minun isoisoisäni muuten otti itselleen sukunimeksi Suikki vaimonsa kotitilan mukaan. Alun perin hänellä oli siis toinen sukunimi, -lä-päätteinen. Eli kyllä miehet ovat ottaneet ennenkin vaimon suvun nimen, jo 1800-luvulla.

      Poista
    3. Char, sinulla on värikkäät sukuhaarat. Tuommoisia on hauska tutkia. Minun äidinpuoleisesta suvustani on tehty parikin kirjaa, tai toinen on vielä tekeillä. Ei mitään mielenkiintoista, ihan rehellistä tilallista sieltä löytyy monta polvea. Ei edes rikollisia, vain maanviljelijöitä. Isän suku on myös maalta, rusthollareita ja jokunen varhainen kansankynttiläpedagogi sieltä löytyy jo pari vuosisaataa sitten. Jokin hämärä kartanokytky, joku asui kartanossa, joka kuului Ruotsin kuninkaalliselle suvulle.

      Tyttäreni suku sen sijaan on mielenkiintoinen isänsä vanhemoien puolelta. Siellä on suvussa tämä uusin urheilijalupaus sympaattisen oloinen Antti Ruuskanen, on pappia ja ruustinnaa, näyttelijä-Rinteitä ja on Järnefeltejä ja myös puolalaista sukuhaaraa. Kiinnostavaa on myös miehen isän tausta: hän oli adoptiolapsi, äpärä, äiti oli turkulaisen laivan emännöijä-kapakoitsijatar ja isä joku salainen kartanonherra. Syntyperä on osin hämärän peitossa, sitä ei ole onnistuttu selvittämään virallista tietäkään, joten siinähän riittää tutkittavaa.

      Poista
    4. Iines, värikkäät, joskin paljolti osittain varmaan legendaarisen kuvitteelliset sukujuuret minulla...

      Tuo pirtukuningas-juttu lienee totta; tosin siitä ei ymmärrettävistä syistä ota hirvikään selvää, ellei sitten Fafan veli pitänyt Salattua Päiväkirjaa rikollisista toimistaan.

      Puolalaisesta kreivittärestä kehitin hyvän twistin, samalla kun laitoin päivällistä: unohdetaan ruoska, otetaan mukaan burgundi iltapuku liehuvine hihoineen, masokismi pois, ja talonpoika onkin tunnollinen ja kiltti, komea kuin mikä, mutta hyveellinen mies, joka kohtauksen alussa arkana pyörittää lippalakkia käsissään...

      Kreivitär pääsee silti vauhtiin, mutta uhkaakin miestä koko kylän polttamisella, jos ei mies Taivu Tahtoonsa. - Missä vaiheessa mies ehkä kysyy, että polttaisiko kreivitär oikeasti koko kylän, ja kreivitär toteaisi että yhdessä punaisessa minuutissa - ja sitten kävisikin ilmi, että Talonpoika onkin valepukuinen rinssi Uljas-Rohkea, vähintään sydämeltään, eikä jatketa tästä sen enempää; alustavasti perhepalstalla kun ollaan... ;):):D

      Tyttäresi isän sukujuuret kuulostavat vähintään kiinnostavilta. Harmillista ettei noita sukujuuria oikeasti voida selvitellä kovinkaan pitkälle, kun ei todellisia dokumentteja löydy. Kirkkoja on palanut, ja kirjoja niiden mukana, eikä ammoisina aikoina rekistereitä edes pidetty, vaan nimet ja suvut seurasivat kuvailemaanne kaavaa.

      Mutta onnea tutkimuksille! Itse olen osallistunut Strengin suvun tutkintaan tosi vähäisin tiedoin, mutta ainakin tähän ensimmäiseen kirjaan sopivat kuulemma kaikki muistelot ja mahdolliset valokuvat.

      Nyt syömään, kivaa iltaa kaikille! :)

      Poista
    5. Jälkien selvittäminen on vaikeaa, koska merkinnät tyssäävät tuohon kadoksissa olevaan "aateliseen kartanonherraan", josta tämä isän isä on itse puhunut. Mutta väliäkö hällä, tarinoita on hauska kuvitella mielessään. Omissa sukututkimuksissani olen jämähtänyt tuonne 1500-luvun Henriciin ja hänen jälkeläisiinsä Henricssoneihin ja Suikkeihin. On hämäävää, miten monia haaroja suvussa on.

      Poista
  33. Voi olla, että se on harhaa - totta on kuitenkin esim. että Ruotsin ja Norjan suomalaismetsiin menijöillä, savolaisilla, oli sukunimiä jo 1500-luvulla - Tikkainen, Kettuinen, Muhoinen, Vauhkoinen...

    VastaaPoista
  34. Lännen ja idän erilaisen sukunimikäytännön syistä on esitetty monia teorioita. Uskottavin on se, että hallinnon ja oikeudenkäytön kirjallistuminen ja ennen kaikkea verotusluettelot ovat ratkaiseet lännen ja idän merkintäerot.

    Lännessä oli jo varhain kiinteät talot, joita verotettiin maa-alan mukaan. Kuka talossa asui, ei ollut tärkeintä.

    Itä-Suomessa talo ei ollut vielä 1500-luvullakaan aina kiinteä kokonaisuus, ja näin verotettiinkin henkilöitä, jotka harjoittivat kaskiviljelyä. Vero määräytyi huhdan ja sadon mukaan. Kun yksi huhta oli käytetty, kaadettiin uusi jne. Tällä tavalla itse talonpoika tuli tärkeäksi, ja hänen nimensä merkitys korostui. Pysyvällä lisänimellä hänet ja hänen tiluksensa tunnistettiin.

    Tässä siis todennäköisin syy idän sukunimien merkintään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis,
      tuon toteaa Pirjo Mikkonen lähteenään "Sukuviesti 1983:2, s. 16-18 & 1983:3, s. 8-10."

      http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36rs.htm

      Poista
    2. Anonyymi on joko nero, tai sitten muuten vain irroittaa toisinaan kätensä jalkovälistä ja näppäilee ahkeraan tietokonetta, saadakseen selville TOTUUDEN.

      Poista
    3. Täällä oli taannoin aivan huikea älämölö tuen ilmauksena eräälle tunnetulle blogistille, joka käräytti HS toimittajan siitä, ettei hän maininnut lähdettä käyttäessään toisen julkaisemia tietoja. Tässä tapauksessa näyttää olevan kysymys samasta asiasta, Pirjo Mikkonen oli näetsen "copyraitannut" tekstinsä.

      Rikhardille kuitenkin pointsit pidättyvyydestä, ettei vetänyt hätäpäissään reisille, niin kuin eräskin nimimerkki, Samuli, joka omasta mielestään kai "miehekkään" oloisesti aiemmin töräytti.

      Poista
    4. Asioita ei voi copyraitata. Ei edes yksittäisiä lauseita.

      Poista
    5. Kalvu-Anonistille tiedoksi,

      että nimistöntutkijoiden tietoon minä tietenkin viittaan, kun puhun yllä "tutkijoista" ja siitä, että "on esitetty".

      Tällaisesta viittaamisesta oletetaan normaalilukijan päättelevän, että kirjoittaja puhuu tutkitusta tiedosta eikä yritä omia tietoja omaksi keksinnökseen. Kun kyseessä ei ole tieteellinen keskustelu vaan blogijutustelu, ei lukijoita rasiteta lähdeviitteillä - se ei ole bloggaamisen tarkoitus. Jos joku niitä kysyy ja haluaa tarkempaa tietoa, toki ne voidaan osoittaa.

      Sukuviesti-lehteä en lue, vaan alkuperäistä lähdettä, jollainen on esimerkiksi 900-sivuinen kirja nimistöntutkimuksen alalta, tekijöinä Kustaa Vilkuna, Marketta Huitu, Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. Opettajakaan ei ole kävelevä tietosanakirja, vaan mieluummin tietokirjojen käyttäjä, hyvä anonisti. Paljon muistaaa opinnoistaan, mutta senkin tahtoo tarkistaa, jos kunnioittaa lukijoitaan.

      Poista
    6. Mutta, että alan ammattilainen copypastaa tekstinsä suoraan toisen nettisivulta ilman että vaivautuisi ilmaisemaan asiansa omin sanoin. Asiassa nimen omaan haluttiin luoda mielikuvaa, "omasta", opiskellusta tiedosta.

      Poista
    7. En ole nimistöntutkimuksen ammattilainen. Suomen kielen ja kirjallisuuden opinnot ovat laajat ja koostuvat eri alojen osioista: kielitieteessä nimistöntutkimus on oma alansa, johon minä en ole perehtynyt, en siis ole alan ammattilainen. Asiaa on sivuttu muutamilla kursseilla ja viitattu alan kirjoihin - joita nyt tarkistin, kuten yllä sanon. Edellisessä kommentissa on mainittu se paksu teos, jonka nähtävästi sitä tuntemattomana sivuutit. Kaikki eivät todellakaan hae tietojaan netistä - tuttua ehkä sinulle.

      En ole käynyt siis nettisivuilta hakemassa tietoa, en ole copypastannut kirjaintakaan sivuilta, joilla en ole konsanaan käynyt. Minä tartun tällaisissa asioissa hyllyni kirjoihin. En luota enää muistiini. Opintojen yksi tarkoitushan on opastaa opiskelija oikeiden tietolähteiden äärelle. Viitteeksi ei yliopistomaailmassa osoiteta nettiä, vaan painettu kirjallisuus.

      Poista
    8. Sinua kehottaisin lisäksi perehtymään kirjoittamisen tekniikoihin. Kun kirjoittaja käyttää termejä "on tutkittu", "tutkijat", "on esitetty teorioita", "on todettu", "on päätelty", hän ei kerro omia havaintojaan.

      Toinen asia on foorumin luonne: blogi, blogikommentti yksityishenkilön blogissa harvoin on kireää tiedettä. Keskustelun sujuvuus ja viihtyvyys on tärkemäpää kuin tiukka totuus, fiktiolla on aina osuutensa. Tätä ei pidä lukea farisealaisesti. Asiallisuus ja faktatiedot ovat tärkeitä, myös lähdeviittaukset voivat olla paikallaan. Itselläni on tapa merkitä viittauksia itse blogitekstiin, ei kommentteja rasittamaan etenkään keskustelun sivurönsyissä, joihin osallistuu kenties vain yksi keskustelija. Kyse ei ole salaamisesta, kuten nuo viittaussanani tekstissä ("on esitetty" jne.) todistavat, vaan yksinkertaisesti keskustelun sujuvuudesta.

      Poista
  35. Minä en nimistä paljoa tiedä. (niistäkään)

    Aiemmin oli puhetta erilaisista nimistä, joita iltalehdet uutisoivat joidenkuiden suomalaisten lapsilleen antavan.

    Katsoin w-pediasta muinaissuomalaisia nimiä. Minä olisin mielelläni etunimiltäni Hyvätty Jutikka Ihalempi, vaikka eivät ne kai silloin ennen antaneet kuin yhden eikä sukunimeä ollenkaan.

    Mutta sitten tätä ajatustenvirtaa. Kuten monet tietävät, Helvetissä on ovella lappu "yksityistilaisuus lakimiehille", eikä sinne ole tavallisen tallaajan pääseminen. - Saku Timonen on kuitenkin sen alan ihmisten arvostusta silmissäni huomattavasti nostanut.

    Blogissaan Uuninpankkopoika Saku Timonen jaksaa paahtaa yhteiskunnan vähäosaisten asiaa.

    VastaaPoista
  36. Lisää ajatustenvirtaa. Hännikäisen blogi on ollut kuukauden hiljaa. Epäilemättä kiiretä pukkaa ja on ollut kaikenlaista. Epäilyttävän asiasta tekee, että viimeisn bloggauksensa "mies, joka halusi olla karhu", oli niin huono kuin se oli.

    Täynnään epätarkkuuksia ja syytämistä, joka ampui Timon konekiväärillä kymmenen metriä ohi maalista.

    Missä on se saksalaisen täsmällinen esseisti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en tiedä, mikä on saksalaisen täsmällinen esseisti, mutta törmäsin tänään Lidlissä täsmälliseen saksalaiseen perheenemäntään. Hän oli miehensä kanssa ostoksilla jumalaton lyijykynällä kirjoitettu lista mukanaan. Hän luki listaa aina eteenpäin ja harmaapäinen miehensä poukkoili hyllyltä hyllylle ja täytti kärryjä. Sinapin valinta tuotti vaikeuksia, samoin muuten minulle, kun siinä ei lukenutkaan että Turun sinappia tai Auran sinappia vaan jotain ihan muuta. Mies toi kolmenlaista naisellle, mutta tämä palautti kaikki takaisin ja otti viimein sen ensimmäisenä tarjotun. Minä en ottanut sinappia, kun en luota muuhun kuin Turun sinappiin.

      Poista
    2. Minä ostin aina ennen turun sinappia. Sekään ei vielä mieltäni muuttanut että valmistus siirtyi Puolaan vaimihinseoli, vähän tosin muutuin epäileväksi. - Mutta se, että maistuu nykyään pahalle. Nykyään ostan muovipullossa olevaa Kotisinappia. Valmistajaa en tiedä, toivottavasti ei tule lastenklinikan mahatautisten osastolta.

      Poista
    3. Parasta saisi, kun tekisi sinapin itse Coleman-sinappijauheesta. Nyt jääkaapissa on aina tuubi sitä keltavihreää mitä se nyt sitten onkin, Auran sinappia vissiin. Sen nimenä oli jonkin outo Herkkusinappi Lidlissä, josta syystä en ottanut, vierasta pötkylää. Otan omasta kaupastani huomenna.

      Poista
  37. Minä haluaisin olla sellainen vanhan ajan kulttuurisivistynyt direktööri. Sellainen, joka ei kuudella osaamallaan kielellä ymmärtäisi melkein mitään, mutta sujuvasti osaisi tehdä kultaisen leikkauksen talvisin lumihankeenkin, kunnon kapakkaillan jälkeen. Sellainen Bat & Ryyd, jonka episodit joku herkkähipiäinen kuuluu juutuubistakin poistattaneen. Sellainen Chydeniuksen näköinen, mutta ei edes yhtä tyhmä mies.

    VastaaPoista
  38. Malcolm Mcdowellin puhumisia vastikään katsoin Ylen Areenasta, on se dokumentti Kubrickista ja Kellopeliappelsiinin tekemisestä siellä vieläkin.

    Sanoi, että hänet esiteltiin kerran Fred Astairelle, "Singing in the rainin" ja sen elämänilon alkuperäiselle tunnetuksi tekijälle. Malcolm oli laulanut kappaletta hieman epävireisesti Kellopeliappelsiinin kammottavassa väkivaltakohtauksessa. - Astaire ei ollut sanonut sanaakaan, kääntyi ympäri ja marssi pois.

    Asiat menevät nopeasti ohi, menneitä vähän muistellaan. Minun mielessäni Dennis Potter, Pennejä Taivaasta-sarjan käsikirjoittaja, oli nero.

    Pennies From Heaven

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä kohtaa on pakko liittyä Rikun Riemuun! Pennejä taivaasta! Aah, miten kaipaankaan sitä sarjaa.

      Sesijaan Kellopeliappelsiinia en kaipaa vähääkään, enkä Fred Astairea, vaikka kevyesti steppasikin.

      Liikaa minulle. Niinkuin moni muukin asia väärässä paikassa.

      Poista
    2. Toki ovat eri genreä. Yhtäläisyyttä tarkoitin tuosta jokseenkin absurdista laulamiseen alkamisesta kesken kaiken. Eikä se ole ihan samanlaista kuin musikaaleissa, Potter piruilee niissä.

      Kellopeliappelsiinin äärettömän vastenmielisessä kohtauksessa, jossa kirjailija joutuu katsomaan vaimonsa raiskausta, elokuvan pääosan esittäjä Alex on euforisessa tilassa, siksi haltioissaan laulaa kyseistä laulua.

      Poista
    3. Enkä minä Astairea halua slti mollata, on se elämänilo jokseenkin upeaa tässä Singing in the rain-kappaleessa.

      Ja onhan se Kellopeliappelsiinin kohtauskin juutuubissa. (En laita linkkiä: clockwork orange, singing in the rain). Ei se ainakaan minun katsomassani pätkässä tosin kokonaan ollut.

      Poista
    4. Pidän erityisesti Singing jne!! Siinä on sellaista elämäniloa, että harvoin.

      Ja ymmärsin tarkoituksesi. Mie tarkoitin vain sitä, että ohi steppauksenkin rientää Potterin luoma maailma, jossa - hämmästyksekseni - eläisin mieluusti.

      Poista
  39. Asiaa.
    Lähde: Hilppa Kaukaa-Köngäs, "Kommentoinnin perusteet ja niiden tulkinta suomalaisen blogiyhteisön pseudotieteellisissa julkaisuissa", Helsingin Yliopiston Pseudotieteen ja -kommunikoinnin laitoksen vuosikirja, 2012, ensimmäinen laitos.

    VastaaPoista
  40. Keksin tuohon lähteen, kun näköjään si voi kommentoida ilman.

    Hyvää joulunalusta, jos ei ennen joulua enää nähdä.
    Kaikille hyvää mieltä ja kystä kyllä.

    VastaaPoista
  41. Sinä sitä mitään keksinyt, minäkin käytän usein juuri tuota teosta!

    VastaaPoista
  42. Heh, Sari, kiitos mielenkiintoisesta lähteestä! Kaukaa-Köngäs lienee nouseva tutkija, puskan takaa tai jostain. :-D

    Hyvää joulunalusta sinnekinpäin! Minulla on vissiin kaulitsemiset kaulittu, leipomiset leivottu, ellen tee lisäannosta torttuja. On edessä se kurjin, siivous, joka ei oikein innosta. Naputan vielä tämän ja sitten.. ehkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkea kannatta kysyä ja lohta pyytää, vaikkei saisikaan; tulisitko tännekin siivoamaan, täällä on aika likaista, enkä kohta löydä enää näppäimistöä.

      Eikä kannata ehdotuksesta ärsyyntyä, annan kyllä hyviä neuvoja koko siivouksen ajan!

      Poista
    2. Tjaah, tarjous on kyllä äärimmäisen houkutteleva, ja joudun pidättelemään itseäni, etten hyppäisi välittömästi Mouhijärven bussiin, siivousämpäri kädessä. Aavistan kuitenkin, että siellä meinataan hyväksikäyttää siivoustaitoista ihmistä, kun itse ei viitsitä. Ei vaan ei, kohta rupean siivoamaan omaa huusholliani, naputan vain tämän ensin, ja sitten.. ehkä.

      Poista
    3. Älä nyt vielä kuitenkaan, minä yritän kohta kertoa jonkun mouhijrveläiseen perinteeseen kuuluvan vitsin.

      Sellaisen jossa uotsolalainen sekoitettiin aivan tavalliseen eläimeensekaantujaan, tai sitten jonkun muun.

      Maksan minä tietysti palkkaakin, jos tuollaiseksi pienyrittäjäksi alan, että työvoimaa hankin. Jätepaperin ja tyhjät pullot saat viedä, voitoista vain kuusikymmentä prosenttia joudun erilaisten kulunkien vuoksi perimään.

      Poista
    4. Olihan siellä mouhijärvellä vähän kurja asua, kun en ollut samalla lailla sivistynyt. Lehmärakastajien joukossa minulla oli sellainen tunne, tai ainakin siihen rinnastettava, kuin Pikku Britanniassa. "Only Hetero in village!"

      Ja jumalauta, minä olin vain pikkupoika, millä ne olisivat oikeasti pystyneet sellaista vaatimaan!

      Poista
    5. Kohtuulliselta työnantajalta kuulostat. Täytyy ruveta tosissaan miettimään Mouhijärvelle tuloa. Virittelen ämpärin kuntoon.

      PS Eikä sitten reikäisiä miehenkalsareita tarjota pesuräteiksi. Eikä parittomia sukkia kiillotukseen. Täältä tullaan heti, kun saadaan pian käyntiin lähtevä kohde valmiiksi. Naputtellaan vain tämä ensin ja sitten aloitetaan.. kohtapuoliin.

      Poista
    6. Hyvä, hyvä, minä laittelen tässä jo teutoranttia kainaloon ja joudun lähtemään kaupungille. Jätän sinulle lapun eteisen pöydälle, siinä luetellaan tehtäväsi.

      Reikäisiin kalsareihini ei muuten sitten saa koskea, mutta voinet laittaa ne pesukoneeseen; ohjelma kolme riittänee! - Laita paljon pesuainetta!

      Tuo rättejä tullessasi, ovat näköjään lopussa!

      Poista
    7. Ei sen tehtävälapun niin väliä, mutta jätä Päivän Pannun salasanat johonkin näkyviin. Voin joutessani siivouksen välillä naputella laadukkaan kolumnin pannuusi, vaikka kaupunginjohtajien liian pieneistä palkoista tms.

      Rätit on omasta takaa, kalsariheput tiedetään. Pidetään yksiä ja samoja, vaikkei niistä ole jäljellä kuin vyötärökuminauha ja nilkkaresorit. Ei niistä räteiksi ole.

      PS Jätä lapulle pankkitunnukset, palveluun kuuluu myös pankkiasioitten hoito. Tulossa ollaan, ämpäri valmiina.

      Poista
  43. Eikös tänään pitänyt olla maailmanloppu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä heräsin kello 8.45 ja huokaisin: ei se tullutkaan aamulla kello 8, niin kuin piti.

      Kamalaa, miten pelotelevat ihmisiä. En yhtään tykännyt kun mediassa ilkuttiin asialle. Ajattelin, että joku Taivahinen kostaa ja posauttaa pallon hajalle.

      Poista
    2. Mihinkään ei tässä maalimassa voi enää luottaa, ei maya-kalenteriinkaan.

      Tietysti on sekin varteenotettava mahdollisuus, että maailmanloppu tuli, mutta me emme vaan huomaa sitä, vaan elämme varjoina varjojen maailmassa, manalan mailla, tuonen tuvilla, Iinekselän ikikartanoissa.

      Poista
  44. Hei, Kannattais lukea valtioneuvoston päätös 20.12.2012 siinä on selvitetty ympäristönministeriön strategia vuosiksi 2012-2020 missä kielletään luonnon monimuotoisuuden hävittäminen jne..TUULIVOIMAPUISTOJEN rakentaminen voidaan unohtaa..Suomen hiljaiseen ja kauniiseen metsäluontoon sellaiset ei sovellu. Tuetaan yhdessä EU.n kanssa niiden rakentamista Rein joen eteläpuolelle missä on muutenkin tukirahoista puutetta.

    VastaaPoista
  45. Hei Hannu Aro, hyvä kommentti, olen samaa mieltä.

    Pykälä kuulostaa hyvältä ja tarpeelliselta, mutta jonkin porsaanreiän tuulivoimapuistojen rakentajat ovat keksineet, kun suunnitelmia on viety noinkin pitkälle. Tuskinpa Hyötytuuli lainvastaisesti pystyisi toimimaan. Ehkä yritys koettaa kaikin keinoin vain todistella, että eivät he moniarvoisuutta tuhoa, päinvastoin, ottavat sen kovastikin huomioon pykätessään megavoimalaansa.

    Tämä kokonainen puisto on niin iso hanke, 11 + 7 tuulivoimalaa lähekkäin, että rakentaminen vierekkäin tekee kyllä senkaltaista raiskausta luonnolle, että alta pois. Metsähän on paitsi ekosysteemi, joka ylläpitää elämää maapallolla, myös kulttuuriympäristö, johon liittyy monia henkisiäkin arvoja. Ei tuulipuistoon voi mennä kävelemään ja hakemaan rauhaa, ei tuulivoimala ylläpidä omaa ekosysteemiään, kuten jokainen metsän puu ja pensas, ruohonkorsikin. Suomalainen elää monin tavoin metsästä, eikä meillä ole metsiä tuhlattavaksi. Ne pitäisi jättää nyt kaikin tavoin omaan tilaansa. Jo yksin avohakkuut tekevät pahaa jälkeä.

    Tuulivoimalat ovat omiaan Keski-Euroopan alapuolelle, jossa on valmiiksi nummia ja tasankoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erikoisen hyvä ja selventävä kirjoitus oli tohtori Antti Heikkilän blogissa KONGO-SUOMI, anttiheikkila.com tässä selvityksessä tuotiin julki tuulivoimaloiden infraääni jonka vaarallisuus yritetään vaan painaa julkisuudelta piiloon eikä siitäkään saisi puhua. USA on tutkinut infraääntä aseena, sillä voidaan lamaannuttaa ja tappaa vihollinen eikä sen alkulähdettä ole helppo paikallistaa. Infraääntä ei ihminen edes kuule, matalataajuusmelun humahtelut tunkeutuu asuntoihin kaukaa, Ranskassa on laki jo vuodelta 2004 joka määrittelee suoja-etäisyydeksi 5km. Infraäänelle ei tuokaan väli ole vielä turvallinen terveyden kannalta. Olishan noita lakeja Suomessakin esim. Perustuslaki 20§ turvaa terveellisen ympäristön ja 15§ turvaisi omaisuuden arvon jota ei saisi tuulivoimaloilla romahduttaa. Kuinka kauan me tätä ahdistusta tuulivoimaloiden pystyttäjiltä siedetään ennenkuin ärsytyskynnys ylittyy joka taas niin ihmisellä kuin eläimelläkin laukaisee puolustusreaktion joka suorana toimintana voisi olla vaarallistakin. Pitääkö viranomaisten vetää tämä ahdistelu niin pitkälle joka on jo lähellä..

      Poista
    2. Erikoisen hyvä ja selventävä kirjoitus oli tohtori Antti Heikkilän blogissa KONGO-SUOMI, anttiheikkila.com tässä selvityksessä tuotiin julki tuulivoimaloiden infraääni jonka vaarallisuus yritetään vaan painaa julkisuudelta piiloon eikä siitäkään saisi puhua. USA on tutkinut infraääntä aseena, sillä voidaan lamaannuttaa ja tappaa vihollinen eikä sen alkulähdettä ole helppo paikallistaa. Infraääntä ei ihminen edes kuule, matalataajuusmelun humahtelut tunkeutuu asuntoihin kaukaa, Ranskassa on laki jo vuodelta 2004 joka määrittelee suoja-etäisyydeksi 5km. Infraäänelle ei tuokaan väli ole vielä turvallinen terveyden kannalta. Olishan noita lakeja Suomessakin esim. Perustuslaki 20§ turvaa terveellisen ympäristön ja 15§ turvaisi omaisuuden arvon jota ei saisi tuulivoimaloilla romahduttaa. Kuinka kauan me tätä ahdistusta tuulivoimaloiden pystyttäjiltä siedetään ennenkuin ärsytyskynnys ylittyy joka taas niin ihmisellä kuin eläimelläkin laukaisee puolustusreaktion joka suorana toimintana voisi olla vaarallistakin. Pitääkö viranomaisten vetää tämä ahdistelu niin pitkälle joka on jo lähellä..

      Poista