"Vittu oli puhevikanen tai äänisairas kai se ainakin siivota osaa! Saatana sinäkin eläkeläinen elät, ainakin 100-vuotiaaksi ja mun pitäs jaksaa suakin elättää! Vittu, annan sulle myrkkyä, eutanasian! Senkin turhake!
Siis ihan oikeesti, iines sähän elät vähintäänkin 100vee, voisit varmaan tehdä jotain oikeeta työtä sitä ootellessa, olet rasitus meille vaikka pystyisit oikeaan työhön, puheviastasi huolimatta! Miksi meidän pitäs sua kustantaa jotta voit vain harrastaa. perkele!
Oisko aika alkaa maksaa siitä työstä mitä oikeasti tarvitaan, eikä siitä mihin vanhemmat haluaa rahoillaan kouluttaa! --" (Anonyymi 15.3. yhdistelmä kommenteista, joista osa poistettu eilen.)Niin, siis vihapuhettahan ei ole olemassa. Tuo on vain ääni pimeästä, ja sillä on oikeus.
Vaan en minä vihapuheesta ajatellut kirjoittaa, kun en tiedä mitä se on. Rupesin vaan miettimään, mikä sitten on anonyymin ehdottama maailman tärkein työ, semmoinen mitä tarvitaan kaikkein eniten. Ajatushan on varsin hieno. Vaan kuka on se, joka ottaa kiven käteensä ja heittää sillä ensimmäistä turhaa työtä? Kertokaa minulle tietämättömälle, mikä työ on tärkeää, mitä ilman ihmiskunta ei pärjää!
No, yksi nyt ainakin sitten tässä elämässä on turhaa. Eläkeläiset ovat turhia, etenkin ennenaikaiset eläkeläiset, työkyvyttömät turhakkeet, syöttiläät. Vähän niin kuin se isä, joka sadussa kysyi pikkuiselta pojaltaan, mitäs tämä puusta veistelee. - Purtiloa tuonne nurkkaan lattialle. Saat syödä siitä vanhaksi tultuasi. Isä oli nimittäin pannut perheen isoisän nurkkaan syömään, kun vanhalta tippui lattialle eikä sitä jaksanut katsoa.
Että eutanasiaa vain eläteille ja muille turhakkeille. Ja miettimään, mikä työ oikeasti on tarpeen ja ansaitsee isoimman palkan. Näillä mennään.
Tässä lopussa sanojen sijaan esitänkin kuvia menetetystä nuoruudesta, joka juoksee silmieni ohitse kuin filminauha. Halpakameraotoksia eräästä kesästä Ruotsissa, kun piti mennä meren taa ansaitsemaan opiskelurahoja Voitte vapaasti katsoa tihrustella persjalkoja, pattipolvia ja nyt jo menetetyn vartalon kaaria. Turhaa, niin turhaa kaikki tää on, tietäkäät se, nuoret. Kun tulette raihnaaksi, teille osoitetaan purtilo ja puulusikka ja kehotetaan menemään nurkkaan häpeämään elättiyttänne.
Ylimmän kuvan äkeä mutrusuu johtuu riidasta kuvanottohetkellä, vaikka tuntematon mies oli juuri katsonut laiturilla käyskelevää ihanan riettaasti. Persjalat ja pattipolvet johtuvat rakenneviasta. Toisessa kuvassa oleva mies on sisaren poikaystävä. Jostain syystä minulla on paljon kuvia, joissa olen jonkun muun ihmisen poikaystävän rinnalla. Nainen rinnallani on ystäväni Martta, joka nyttemmin on löytänyt miehen netistä ja on onnellinen, ei turha ihminen.
Kaikenlaiseen puheeseen on oikeus. (Jossakin kohtaa laki tulee vastaan.) Se mitä päästelee suustaan kertoo puhujasta.
VastaaPoistaTuo alimman kuvan sinipohjainen mekko olisi käypää kamaa ensi kesänä!
Se mekko on Marimekon yöpaita, jota käytin päivämekkona, kursittu muistaakseni hakaneulalla vähän kiinni pääntiestä, ettei rintaliivitön yläpää pulpahdellut esiin. Liivejä en tosin ollut polttanut, köyhänä opiskelijana.
VastaaPoistaMinua huvittaisi muuten profiloida tuota Anonyymia. Hänestä piirtyy mielessäni selkeä kuva.
Anonyymin voisi arvailla persuja kannattavaksi työväenluokan mieheksi, jonka ylevin huvi on maata sohvalla makkarankäntty kädessä.
VastaaPoistaMitä jos hän onkin akateeminen ja siisteissä sisätöissä, vietti viime viikonlopun filkkareilla? Kunhan imitoi alaluokan kielenkäyttöä.
Profilointikin kertoo enemmän profiloijasta kuin sen kohteesta.
Jos profilointi olisi turhaa, psykologialla ei ole merkitystä!
PoistaTuo on kuitenkin minustakin totta, että profilointi kertoo myös profiloijasta. Kuitenkin se kertoo sitä vähemmän profiloijasta, mitä parempi ihmistuntija profiloija on. Keittiöprofilointi, joka nojaa vain profiloijan omaan maailmankuvaan, onkin onnetonta. Nimittäisin yllä esiintyvän anonyymin kuvaa eläkeläisestä sellaiseksi.
Ensin tärkeimmät: WAU!
VastaaPoistaJa loput myöhemmin.
Kiitos wausta. Luin sen metsäpolulla ja hörähdin linnuille.
PoistaHuomasin tietysti noita törkeyksiä, tunsin syyllisyyttä kun itse laitoin keskusteluun hönkää, ampumalla täyslaidallisen yhden epärehellisen poliitikon päälle. Tunnetilat sellaisesta nousevat.
VastaaPoistaJossain olin anonyymin kanssa samaa mieltäkin, mutten enää halunnut laittaa, kun sanansa olivat mitä olivat.
Hönkää vaan edelleen, ei siinä mitään vikaa ollut.
PoistaMinua nyt vähän kaduttaa, että nappasin nuo törkeimmät pois, kun jutun niistä kirjoitin. Vaan poistettua ei saa takaisin. Kopioin nuo kuitenkin, kun ajattelin koota runoteoksen "Ääniä pimeästä" kaikista poistamistani viesteistä. Kirjoittajana olisi Anonyymi.
Aika kummallista tekstiä? kun kyse ei siis ole ironiasta/parodiasta tms.?
VastaaPoistaTäytyy ihmetellä.
Jos minä ite hermostuisin johonkin ihmiseen niin paljon etten haluaisi olla missään tekemisissä hänen kanssaan, niin nimenomaan en olisi missään tekemisissä hänen kanssaan. - En ainakaan tuhlaisi aikaani kirjoittamalla tuollaisia rakkaudentunnustuksia hänelle.
Edelleen, ihmettelen.
Ps. Mutta kiitti kuvista !
Kyllä siinä koettaa olla satiirinen ote, mutta se lipsuu, kun en tiedä, nauraako vai itkeäkö.
PoistaEn minä hermostunut, harvoin ylipäänsä hermostun. Mieluummin haltioiduin siitä, että joku aikuinen on noin järkyttävän frekki, vapiseva hermokimppu, jolla oikeinkirjoitus mukailee varhaisteinixin merkkijärjestelmää. Innostuin hakemaan esille jopa Topeliuksen vanhan sadun ja löysin sattumoisin Eero Järnefeltin piirroshelmen. Haltioiduin lisää. Mikä aihe pikku päreeseen.
Älä sinä mikis tuhlaa aikaasi ihmettelyyn
Luulen Mikiksen tarkoittaneen Anonyymin vittuuntumista, ei sinun tekstiäsi.
PoistaAina löytyy näitä mystisiä anonyymejä, joilla on sanomista jokaiselle, ja useimmiten negatiivista. Kun lukee keskustelupalstoja, aina on joku, joka ottaa asiakseen vittuuntua jollekin. Juuri luin puhelinmyyjistä, jotka saavat kuulla ties minkälaista herjaamista, ja vaikka kiukuttelijalle tarjottaisi mahdollisuutta blokata puhelut, ei sitä haluta. Jotkut siis tarvitsevat höyryventtiilinä muita ihmisiä.
Ole mikiksen kanssa kuitenkin samaa mieltä, outoa tekstiä. Siis anolta.
No niinpä tietysti. Oli sokea hetki.
PoistaMinua hämäsi koko tilanteessa se, että tämä on eri anonyymi kuin kotianonyymini Kalvu-Arska, joka kalvaa pitkäjänteisesti ja sitkeästi ja joka kyllä ottaa muistiinsä nämäkin sanat, käyttää niitä myöhemmin meikäläistä vastaan sopivan hetken tullen.
Näin tuossa anonyymin itkupotkuraivarissa kuitenkin laajempaa yhteiskunnallista signaalia siitä, millaiseksi ilmapiiri on muuttumassa. Tai on jo muuttunut.
Minua on aina ihmetyttänyt Sinun tyyneytesi ja kärsivällisyytesi noiden kalvajien kanssa. Minusta ei olisi. Pidän ilmiötä vastenmielisenä.
PoistaMikis Mikis, olenhan minä olemassa. on vain ollut kaikkea.. (pyysit minulta elonmerkkiä Iineksen ed. postauksessa)
No huomasithan sinä Mikiksen huhuilun! Ajattelin jo, että pitäisikö toimia kuriirina..
PoistaIlmiö on kyllä minullekin vastenmielinen, mutta ehkä minulla on opettajan perusominaisuus iskostuneena tietoisuuteeni ja tajuntaani: oppilas (tai kommentoija) saa tehdä mitä vaan, opettajan tulee sietää kaikki, muutoin hän ei ole hyvä opettaja. Oppilasta ei saa edes moittia, häntä tulee ymmärtää.
Joskus tietenkin turhautuu, etenkin kun käyttää aikaa ja tekee kaikenlaisia juttuja bloginsa vuoksi. Sitten tulee joku tuommoinen, joka mitätöi koko olemisesi.
Huomasin toki ja ilahduin vallan. Samalla kun vihastuin puolestasi.
PoistaMinusta on helvetillistä myös se, että pitkän työuran tehneistä ihmisistä on tullut pelkkä kuluerä. Jokainen meistä on varmasti kantanut kortensa kekoon yhteiskunnan ylläpitämiseksi ja ansainnut eläkkeensä ja jopa arvostusta ihmisenä.
Tuo satu kaukalon vuolemisesta pitäisi laittaa yhteiskuntaan pesiytyneille kalvajille saatekirjeiden kera ja muistuttaa siitä, että heistäkin tulee ajallaan pelkkä kuluerä!
Kortta on kannettu kekoon ja veroja maksettu korkealla prosentilla. Sille polvelle, joka kohta perii vanhempansa, on tulossa yhteismitallisesti ennennäkemättömät perinnöt, talot ja kesämökit, ilmaiseksi suoraan niiltä vanhemmilta, jotka koetaan nyt turhaksi kulueräksi - tai siis jokuset kokevat. Suurin osa toki ymmärtää vanhempien tehneen työtäkin kaiken eteen.
PoistaLisään vielä joutessani. Minua alkoi lisäksi kiinnostaa ajatus siitä, mitkä ovat niitä "oikeasti tärkeitä töitä", muittenkin kuin anonyymin mielestä, ja mitkä sitten taas turhia tai ylipalkattuja.
VastaaPoistaOsaan toistaiseksi sanoa vain yhden ylipalkkausjutun. Valtionyhtiöitten johtajien lisäeläkkeet ja kultaiset kädenpuristukset verorahoista ovat turhia. Ei valtionyhtiön johtajan pesti ole sen vaikeampi kuin vaikka opettajan tai lääkärin työn työn vastuullinen hoitaminen. Tai merkittävän romaanin kirjoittaminen.
Mannekiinit, jääkiekkoilijat ja hallituksen puheenjohtajat ovat epäilemättä kaikkein tärkeimmät, koska saanevat suurimmat palkat.
VastaaPoistaOnnistujat ovat yrittäjiä huomattavasti tärkeämpiä. Lapset tykkäävät niistä putouksen hahmoista.
Lumenpudottajat ovat ykkösiä, se on minun valintani!
PS Putouksen hahmot ovat tärkeitä! Maailma tarvitsee narreja ja klovneja!
PoistaTurhia ammatteja ei olekaan, mutta turhia titteleitä on. Johtajatitteleistä katoaa lisäksi hohto, kun ajattelee, että kuka tahansa voi perustaa yrityksen ja nimetä itsensä toimitusjohtajaksi. Toimitusjohtaja Uuno Turhapuro.
VastaaPoistaVaikka, olen minä kyllä ihmetellyt, mitä henkilöstöpäällikkö tekee. Tai verosuunnittelija. Tai yrityksen tiedottaja. Hyvin koulutettuja valehtelijoita.
Ja, ilman opettajia maailma olisi Barbaria.
Sukupolvemme laittaa vanhukset laitokseen ja haukkuu hoidon ja henkilökunnan, lapsemme haukkuvat meidät?
VastaaPoistaKyllä, tämä tuli minunkin mieleeni. Vanhat ja kyvyttömät eivät saa näkyä, vaan heidät tulee eristää pois silmistä ilmeisesti laitoksen vaippaosastolle terminaalihoitoon, jotta ymmärtävät kuolla pois terveiden tieltä. Miten tästä tuleekaan mieleen holokaust.
PoistaJa itsepä me olemme tuon hoidon vanhuksille säätäneet. Tragikoomista, etten sanoisi.
Ai kun Iines on ollutkin söpö nuorena. Ja on vanhempanakin, ainakin sielultaan. Kyllä minäkin olisin yläkuvan neitoa vilkaissut ohikulkeissani parikin kertaa, ehkä jopa kolme. Riettaudesta en mene takuuseen, kun se on katsojan silmässä.
VastaaPoistaTopeliuksen sadussahan on muuten onnellinen loppu: isä tajuaa kovasydämisyytensä, katuu kuin Heidi ja pyytää isoisän takaisin pöytään, kunniapaikalle, ja kohtelee tätä sen jälkeen lempeän rakastavasti.
Mutta ole onnellinen Iines: herätät vahvoja tunteita. Nuorena ne ilmenivät riettaina katseina, nyt riettaina puheina.
Kiitos söpömaininnasta. Tapsa! Kaikkihan me ollaan söpöjä nuorena, sinäkin varmaan olet ollut aikamoinen adonis!
PoistaTopelius pani usein totuuden viattoman lapsen suuhun. Herttaista. Vaan hänen aikaihmisensä eivät puhuneet riettaita, saati katselleet himokkaasti. Kuvitella sitä siveyden määrää silloisessa yhteiskunnassa.
Paljonko marimekot tuolloin maksoi? Ei niitä nimittäin, ihan joka tytöllä ja pojalla ollu päällään?
VastaaPoistaOli niitä ainakin joka toisella. Kun osti Marimekon vaatteen, se oli sijoitus, laatu oli hyvä, trikoot eivät venyneet - katso nyt tuotakin ykköskuvan trikoomekkoa, tuhannesti pesty ja kuosissaan. Tuo kolmannen kuvan kuviomekko oli oikeasti hyvin ohut kankainen yöpaita, ja halvempi kuin paksummat mekot.
PoistaMinä olin köyhä opiskelija, pienipalkkaisen yksinhuoltajaäidin kouluttama, siskon kanssa, oltiin yhtaikaa yliopistossa. Äiti ymmärsi koulutuksen tärkeyden, vaikkei ollutkaan antaa rahaa mukaan.
Kävin koko opiskeluajan töissä, olin mm. iltaopettajana, Auran Panimossa, Bergelinin munapakkaamossa, ja kesät Ruotsissa. Opintolaina ei riittänyt koko vuodeksi. Kun valmistuin, aloin maksaa opintolainaa takaisin. Se oli pitkä urakka, opiskelin kauan.
Meidän aikanammehan ei ollut mitään opintorahoja ja asumistukia, jotka ovat siis yhteiskunnan antamaa vastikkeetonta rahallista tukea. Takaisin ei tarvitse maksaa ikinä.
PoistaMeille hyvinvointiyhteiskunta tarkoitti sitä, että köyhänkin lapsi sai pankista opintolainaa! Ei tarvittu rikasta takaajaa, vaan jalomielinen yhteiskunta takasi lainan.
Se oli suuri edistysaskel, sillä siihen aikaan varattomuus todella usein esti opiskelemaan pääsyn.
Siis kyllä opintotukea oli minun aikanani, mutta se oli hyvin pieni, tyyliä 100 - 200 mummonmarkkaa per lukukausi eli puoli vuotta. Kaikilla oli silti opintolaina, valtion takaama, ja sen sai mökin muijankin lapsi, jos vaan tahtoi opiskella ja päätä riitti. Kaikilla oli mahdollisuus, köyhimmänkin lapsella. Se oli todellista demokratiaa.
PoistaTosin rikkaiden lapset saivat usein kotoa rahaa, ja pääsivät sitten elämisen alkuun vähemmin veloin kuin köyhän lapset. Esimerkiksi ystävälläni Martalla oli kotoa saatu muhkea pankkikirja, johon oli talletettu kaikki hänen elinaikaiset lapsilisänsä korkojen kanssa. Niinpä hän pääsi lähes velattomana ulos yliopistosta. Eli kyllä rikaskin tässä pääsi helpommalla, köyhillä alkoi opintolainan takaisinmaksu.
Yhä edelleen Suomessa on ihannetila, yliopistot ovat kaikille ilmaisia ja avoimia! Ei voi sanoa, että köyhän lapsi ei pääse halutessaan yliopistoon. Amerikassa ei pääse, meillä ovat kaikki ovat avoinna.
Turhia ihmisiä ei olekaan.Kun luen Mika Waltarin Sinuhen aina aika ajoin huomaan,kuinka maailma sittenkin on edelleen sama.Kaikella on aikansa ja paikkansa,ihmisillä myös.Ja mikä on turhaa..
VastaaPoistaTämän toivoisi kaikkien tajuavan. On myös niin, että kunkin valtion sivistyksen mittaa se, miten valtio kohtelee heikompia jäseniään.
PoistaBlogistin sitaatiksi poimimista anonyymin kommenteista vain viimeinen kappale "Oisko aika alkaa . . ." on säilytetty edellisessä blogissa. Muu osuus tekstistä on poistettua.
PoistaTuota myrkytys uhkausta lukuunottamatta kaikki muu sanominen kuitenkin ilmenee anonyymin säilytetyissä kommenteissa, vain toisin sanoin. Pikipäin luettuna nuo anonyymin poistamattomat tekstit ovat kuin suoraan Hommafoorumin aatemaailmasta.
Miksi ihmeessä tuollainen henkilökohtainen uhkaus on kuitenkin nostettu ammatinvalinta ja arvostus kysymyksesksi?
Kommenteissa kiinnostavin oli ajatus siitä, että jollakulla on päässään visio töiden tarpeellisuusjärjestyksestä. Muustahan ilmenee, että tämä liittyy ihmisen tuottoisuuteen.
PoistaMinua kiinnostaa edelleen, mikä työ on tuottoisaa ja siten anonyymin mielestä tärkeää.
HUOM! Lisäsin Einesbaariin Tapsan uunituoreen arvion ja esittelyn Pekka Himasen Sinisestä kirjasta. Kirjaa voitte käydä lukemassa tästä linkistä, paperiversiona sitä on kai mahdoton saada.
VastaaPoista"Minua kiinnostaa edelleen, mikä työ on tuottoisaa ja siten anonyymin mielestä tärkeää."
VastaaPoistaPitäisi ensiksi haarukoida käsitetäänko työnä palkkatyön ohella myös kotityö, vapaaehtoistyö ja pakkotyökin. Anonyymi kirjoittaa mielestäni yksiselitteisesti palkkatyöstä marxilaisen talousteorian mukaisesti.
Sen puitteissa on täysin selvää että vähäisintä ammattitaitoa vaativa työ on arvottominta. Jokainen ymmärtää että Kreikkaa ja Enpanjaa ei voi nykyinen työtilanne ylläpitää nykytasolla kymmeniä vuosia. Sama koskee myös Suomea, jos työn tuottavuutta tai yhä useamman lisääntyvää työpanosta ei saada nostettua, suuren osan kansaa, elintaso laskee tulevaisuudessa.
Halvimmillaan työn arvostus on ruokapalkkaisella työläisellä, hänethän täytyy vain pitää hengissä, tosin täällä pohjolassa työläistä pitää ehkä myös suojella kylmyydeltä. Nykyteollisessa yhteiskunnassa nuokin tuotantokustannukset voi toki korvata "jo syöneellä" työntekijällä, ja yhteiskunnan toimesta yhteisillä verorahoilla taata katto pään päälle.
Auttamisen eettinen pohja saattaa vuotaa tosi pahasti jos minän osuus, rummun päristely, kielletään kokonaan.
Työn tuottavuus on kuitenkin hienosäikeisempi ja haarautuvampi käsite, kuin marxilainen talousteoria antaa ymmärtää.
VastaaPoistaOnko työn korkea tuottavuus vain sitä, että raha kilahtaa samantien kirstuun, kuten esimerkiksi paperialalla ennen? Korkeaa palkkaa perusteltiin nimenomaan työn tuottavuudella, alan tuomalla nopealla rahalla.
On kuitenkin yksi ala, jonka tuottavuus on vielä suurempaa, joskin tuottavuus haarautuvaa ja ehkä hitaampaa: koulutus- ja opetusala tuottaa Suomelle osaavan ja lukutaitoisen työvoiman, jota ilman maa olisi kehitysmaa.
No, tuohan ei ole ensinkään tuottavaa työtä, vaan työvoiman uusintamista, josta voidaan johtaa kyllä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä.
PoistaTalousteoria on talousteoria eikä merkitysoppi.
Opetustyö ja kasvatus uusintamista? Kyllä se on ihan luomista. Opetustyö tuottaa eniten, sillä ilman työhön pystyviä kansalaisia ei ole mitään. Ala on niin tuottoisa, että päätä huimaa kun miettii.
PoistaMuukin henkinen työ on usein tuottoisaa. Haluan näillä esimerkeillä kumota sen suppean ajattelun, että vain fyysinen suorittava työ on tuottoisaa.
Mitä eläkeläiseen tulee, hänkään ei ole tuottamaton. Hän maksaa samasta summasta palkkatyöläisen kanssa enemmän veroja kuin palkkatyöläinen. Tuottoa sekin on, vaikka sen miten selittäisi.
"Haluan näillä esimerkeillä kumota sen suppean ajattelun, että vain fyysinen suorittava työ on tuottoisaa."
PoistaAjatus ei ole kovin uusi. Jo antiikin filosofit harrastivat tuota "ajattelua" oikein urakalla. Eläkeläinen ei veroja maksamalla todellakaan "tuota" mitään. On kokonaan toinen juttu arvostetaanko eläkeläisiä ryhmänsä edustajina ja ihmisinä yleensä.
Opetuksesta työnä on todellakin tehty, ja tehdään enenevässä määrin, tuottoisaa bisnestä.
Sitä paitsi,
PoistaOlet näköjään asettunut Himas Pekan linjoille vaikka et Sinistä kirjaa ole lukenutkaan ja arvioit sen "lukematta paskaksi".
Missäs minä olen olen arvioinut Sinistä kirjaa? Olisiko sinulla ihan näytettä sanojesi tueksi - että sanon kirjan olevan sontaa?
PoistaEnpä usko, että olen sanonut arviotani kirjasta. Olen kysynyt Himasen taustasta, en kirjasta, josta täällä on esitetty muiden arvioita. Se, että puhuu muiden arvioista, ei tarkoita sitä, että puhuu omista käsityksistään. Ei voi olla käsityksiä, jossei ole lukenut kirjaa.
Olisi mielekkäämpää keskustella, jos ei perustettaisi jatkokeskustelua olkiukoille, joiden varassa yritetään viedä juttua eteenpäin.
Kyllä ne eläkeläisen maksamat verot johonkin menevät, minne ne eivät menisi ilman eläkeläistä. Ei pidä tarkastella tuottokäsitettä niin mekaanisesti.
PoistaTuo on totta, toden totta, että olisi mielekkäänpää keskustella jos ei perustettaisi jatkokeskustelua olkiukoille, joiden varassa yritetään viedä juttua eteenpäin.
PoistaMääritelmä "tuottoisa" on semanttista hölyn pölyä, mikäli sitä yritetään korreloida tuottavuus määritelmän kanssa ja että, olisi ainutlaatuista nähdä vain fyysinen suorittava työ tuottoisana siis, vaikkapa tyydytystä tuottavana tai että, eläkeläinen veroja maksamalla tuottaisi, vaikka sen miten selittäisi talousteoreettisesti.
Koulutus- ja kasvatus/opetusala, sanalla sanoen: sivistys, on elintärkeätä yhteiskunnan kannalta. Enimmäkseen sen "tuottoa" ei voi laskea rahassa. Mutta tuottoisa se on, päätähuimaavan tuottoisaa toimintaa. Niin tuottoisaa ettei sitä voi edes laskea.
VastaaPoistaHenkinen pääoma ei katoa yksilöltä, se säilyttää arvonsa paremmin kuin mikään pörssissä noteerattu osake tai tämä onneton euro.
Oppiminen ei pääty. Kun se on saatu yksilössä hyvin alulle hän tuntee halua oppia läpielämänsä. Hyvät opettajat, kasvattajat, saattavat ihmisen tuolle tielle ja siksi opetusala on yksi tärkeimmistä ammateista mitä on olemassa.
Henkinen pääoma auttaa yksilöä myös vaikeissa tai hankalissa elämäntilanteissa ja/tai -vaiheissa, se ohjaa ihmistä opintojen jälkeenkin ja suojelee tätä. Ei aina, mutta usein kuitenkin arvelen.
Koulu, koulutus vie aina koko yhteiskuntaa eteenpäin. Ja globaalimminkin: koko maailmaa.
On hieman intomielistä puhetta, mutta tarkoitan sitä mitä sanon. Ilman koulukäyntiä ihminen ei kasva aikuiseksi.
Se on sitten kohtaloa ja sattumaa ja mitä kaikkea mahdollista, että mitä saa tehdä työkseen ja mistä hankkii ansionsa. Mutta ilman sivistystä meidät hukka perii.
Koko puhe ihmisen ja hänen työnsä tai muun olemisen "tuotosta" onkin kylmää ja jollakin tavalla täysin tarpeetonta. Ihmisen ja elämän arvoa ei tosiaankaan mitata millään ulkoisella seikalla, jokainen elämä, vähinkin, on arvokas, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.
VastaaPoistaKirjoituksesi on viisas, HiLu, kiitos siitä. Sivistys on kivijalka, taloudellinen tuotto toisarvoista sen rinnalla.
Minusta kaikkein tärkein on sydämen sivistys, mikä ei ole missään suhteessa koulutustasoon.
VastaaPoistaVaan kun sydämen sivistystä ei ole ilman sivistystä...
VastaaPoistaToisin sanoen lapsi ilman ohjausta eli kasvatusta eli opetusta eli sivistystä valitsee automaattisesti aggression, koska se on tehokkain tapa saavuttaa päämäärä. Ennen sivistyksen tuloa olikin barbariaa, ei sydämen sivistys kenellekään mitään sanonut.
Sydämen sivistys on osa sivistystä. Sivistys ei siis ole kirjaviisautta, pelkkä kirjaviisaus ei ole sivistystä.
Esim. mökin mummo, joka on käynyt vuoden kiertokoulua, saattaa olla moninkertaisen sivistynyt - sydämeltään - korkeasti koulutettuun nähden.
PoistaKunpa jokaisella olisi mahdollisuus nähdä Iiris Härmän ohjaus Hiljaisen talven lapsi.
Se saattaisi auttaa ymmärtämään, että vaikka periaatteessa nykypäivän Suomessa kaikilla on mahdollisuus koulutukseen ja sitä kautta Oman Elämänsä Sankariksi, asia ei ole niin yksioikoinen.
Kyllä, näin se on. Vaan sivistyksellä en tarkoitakaan kirjaviisautta ja koulunkäyntejä, vaan lapsen ohjausta pois aggressioista tai itsekkyydestä, jotka ovat alkutiloja eloonjäämiskamppailussa.
PoistaMökin mummolla on ollut rakastava ja lempeä äiti, joka on ohjannut lastaan hellästi ja lujasti, vetänyt pois vääristä paikoista ja tuupannut oikeaan suuntaan, vaikkapa antamaan leipäpalan tuvassa poikkeavalle köyhälle orpolapselle. Tai on pannut lapsensa työn ääreen, opastanut, mistä leipä tulee.
Sivistys on kasvun ja kehityksen viljelyä, kuten kulttuurikin. Oppineisuus on vallan muuta, mutta ei sekään pahasta ole.
VastaaPoista"Koko puhe ihmisen ja hänen työnsä tai muun olemisen "tuotosta" onkin kylmää ja jollakin tavalla täysin tarpeetonta."
Elämän realiteetit, ainakin näkyvissä olevat, ovat todellakin kylmiä ja tarpeettomiakin jollei niihin halua tai pysty vaikuttamaan. Hyödyttömyys lisääntyy, yhä pienenevällä määrällä ihmisiä on tarjolle sellaista tuottavaa työtä josta halutaan maksaa. Hyödyttömän työn määrä kasvaa.
Olemme jatkuvasti saaneet ihmetellä kuinka hyvin kannattavat yritykset potkivat tuottavasta työstä työntekijöitä pois. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää tuottavuuden kasvattamista työvoimaa ja palkkakustannuksia vähentämällä ja näin myös ostovoimaa alentamalla. Koska tuottavuutta ei voi kasvattaa riittävästi edes investoimalla niin voitto on otettava fiktiivisiltä finanssimarkkinoilta.
Vain harva "hullu" ei enää kuvittelee että ns. muttereita sorvaamalla rikastuisi, paitsi ehkä toimimalla alihankkijana oikealle yrittäjälle ja lisäarvon tuottajalle, finanssitaloudelle. Armoton ristiriita näkyy yhä huimimpiin sfääreihin kasvavista pörssiyhtiöiden johtajien palkoista ja pelkkää työvoimaansa myyvien työtekijöiden alentuvista palkoista.
Se, että yhä suurempi määrä ihmisiä on elätettävä vaikka yhä pienempi määrä ihmisiä tekee oikeasti tuottavaa työtä sysää perustulon tai kansalaispalkan toteuttamisen humanististen utopioiden joukkoon. Me rupeamme kirjailijoiksi, taiteilijoiksi, näyttelijöiksi, stylisteiksi, elämänhallinnan opettajiksi . . .
Konsultteja on jo pilvin pimein. Oman elämänsä säätäjiä, vaihtelevatasoisen osaamisensa kauppamiehiä. Eikö tämä juuri ole himasmaista utopiaa, joka on jo toteutunut ja toteutuisi ilman Himastakin?
VastaaPoistaVaan julkisesta työnantajasta emme tule konsanaan pääsemään, ja hyvä niin. Julkisen alan säästöjä voitaisiin sen sijaan tehdä järkevästi.
Yksi säätökohde voisi olla subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistaminen. Päivähoitoa julkisin varoin tulisi olla vain niille vanhemmille, jotka käyvät töissä. Vapaapäivinä ja lomilla lasten paikka on vanhempien seurassa. Tänäisessä Helsingin Sanomissa sanottiin, että kotona olevat hemmotellut nykyvanhemmat tuovat lomillaankin lapsiaan hoitoon. Sosiaalietuuksien katsotaan olevan itsestäänselviä automaattirahahanoja. Tämä on minusta väärin.
PS Anonyymi, sanot näin: "Hyödyttömän työn määrä kasvaa."
VastaaPoistaTätä on nyt kierretty kuin kissa kuumaa puuroa. Anna nyt esimerkki siitä, mikä työ on hyödytöntä.
Kuka tässä puuroa kiertelee?
PoistaJutun perässähän on muutama esimerkin omaisesti kirjattuna. Kannattaa nyt kuitenkin muistaa, ennen kuin heittää moraalisia ja eettisiä arvioita, että kysymyshän on anonyymin alkuperäisestä työn tuttavuus -näkökulmasta.
Julkisen työnantajan työt kuuluvat tuottamattomuus ketegoriaan ja subjektiivisuus spekulointi on pelkkää kosmetiikkaa. Ei ole todellakaan vaikea ennustaa että juuri tuottamattomuus ongelmasta johtuen julkiset palvelut vähenevät ja muuttuvat kustannusperusteisiksi.
En minä löydä tekstistäsi mainintoja ammateista, jotka ovat hyödyttömiä. Mutterinsorvaus on ainoa maininta. Mutterinsorvaaja.
PoistaEipä maksa vaivaa keskustella hyödyttömyys/tuottavuus asiasta enempää. Mutterinsorvaaja!, ?.
PoistaTosin, mainitsen vain, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen ja toteaminen ettei sosiaalietuudet ole automaattirahahanoja, kertoo juuri tuottamattoman työn reunaehdoista.
Harmi. Olisin todella tahtonut tietää, mitä ammatteja mainitset, lukija kun ei ole ajatustenlukija. Siksi kannattaisi kirjoittaa hyvin ja selkeän havainnollisesti - se on tyylikästäkin. Eihän se ole älyn merkki, että arvailee, mitä hämärästi sanottu mahtaakaan tarkoittaa.
PoistaSiis minun mielestäni turhia töitä ei ole, paitsi ehkä jotkin päällikkö-loppuiset tittelityöt. Olen myös miettinyt, miten paljon tiedon taso laskee, kun valta on luisunut konsulteille. Konsultteja on joka lähtöön.
VastaaPoistaHyvin mielenkiintoinen on uunituore uutinen siitä, että julkinen valta on ulkoistanut ajattelunsa konsulteille. Näin väittää tuore kirja Konsulttidemokratia.
Kirjan mukaan virastot ja ministeriöt ulkoistavat tehtäviään ja tekevät itsensä riippuvaisiksi muiden osaamisesta. Konsulttien käytön suosiolle tutkijat eivät löydä yhtä syytä.
Konsultteja myös "lennätetään ympäri maailman verkostoitumassa, budjetit kasvavat pala palalta ja verovaroilla maksetaan työstä, jota ei tehdä. Samalla vakinaista henkilökuntaa irtisanotaan tuottavuuden nimissä ja lopuille pidetään konsulttien johdolla voimaannuttamistyöpajoja, tutkijat kirjoittavat tiedotteessa."
Aivan mahtavaa.
PoistaOikein lainatuin sitaatein vahvistat että tuottamaton työ kannattaa ulkoistaa ja myydä se kuluttajalle kustannusvastaavana palveluna.
Siis, vain tuo palveluntarjoajan vaihdanta.
Tuottamaton työ -käsite on edelleen selventämättä. Jos käytät sitä, toivon että selvennät sen - käsite ei ole kaikille sama ja selvä.
PoistaMinä en sitä ole edes käyttänyt, koska en tiedä, mikä on tuottamatonta työtä. Minusta kun opetustyökin tuottaa aivan halvatusti rahaa valtiolle - pitkässä juoksussa, käyttääkseni konsulttikieltä. Toivonkin, että tuottamattomaksi työksi ei lasketa lyhytnäköisesti töitä, joista kasvava tuotto tulee kauskantoisesti. Eihän budjettejakaan laadita päivän kurssi -periaattella.
Kommenttini on selkeästi kriittinen konsultteja kohtaan.
Toisaalta, tämä taitaa riittää, tapasi keskustella toista nälvien syö energiaani.
Tuottavuus on yksiselitteisesti tuotos / panos vertailua. Kakkulapiolla ei kannata kenenkään ruveta tekemään lumikuormaa. Etiikasta ja moraalista johdetut perustelut säästöpäätöksille eivät poista niiden talouspoliittisia reaaliteettejä. Tosin, ovat helpompia perusteluineen hyväksyä.
PoistaKonsulenttien arvosteleminen ei juurikaan puutu itse ongelmaan eikä pohdi perusteluja. Se on samaa kuin kritisoisi sitä joka ehdottaa että kakkulapioijan tilalle kannattaa palkata yritys jolla on kolme kakkulapiohenkilöä.
Todella mielenkiintoista onkin se, ettei henkilökohtainen uhkaus blogissa ole mitään siihen verrattuna että joku perustellusti argumentoi väittämänsä, sillä hän onkin todella paha energian syöjä ja välittömästi kalvu -kortin saaja. Tärkeä pointti on myös yksilöidä tuon kortin saaja mahdollisimman nopeasti ja tarkasti.
Konsulttidemokratia-kirjassa puhutaan uutisten ja Iineksen mukaan siis siitä, miten "virastot ja ministeriöt ulkoistavat tehtäviään". Kritisoidaan siis julkisen sektorin eli verovaroin rahoitettujen tehtävien teettämistä ulkopuolisilla asiantuntijoilla.
VastaaPoistaKonsulttien tarpeellisuudesta saisi ehkä oikeamman kuvan, jos miettisi miksi myös yksityiset yritykset käyttävät joskus - tai usein, miten sen haluaa nähdä - konsultteja. Ne maksavat palkan omistaan, joten se tekee hieman harkitsevaisemmaksi.
Yhden syyn voisi löytää kysymällä esim. miksi oviremonttia tekemään kannattaa palkata ammattimies, eikä teettää sitä yrityksen omalla henkilökunnalla.
En sen kummemmin halua puolustella nykyistä konsulttiähkyä, mutta olen nähnyt tarpeellisiakin konsultteja. Ei ammatti ihmistä pahenna, jos ei ihminen ammattia. Eihän konsultti ole muuta kuin jonkin alan asiantuntija, joka myy palvelujaan muille.
Sanon kommentissani, Tapsa, että Konsulttidemokratia-kirjassa puhutaan uutisen mukaan siitä, miten "virastot ja ministeriöt ulkoistavat tehtäviään". Ei minun mukaani, en ole lukenut kirjaa.
PoistaOn tietenkin hyviäkin konsultteja, kuten yllä sanon: heitä on vaihtelevantasoisia. En minä halua heitä mollata, mutta en voi olla huomaamatta sitä, miten esimerkiksi oman alani (kieli, viestintä, kirjallisuus) ihmiset käyttävät alaansa ihan toisella tavalla hyväksi kuin meikäläinen ikinä julkeaisi tai edes tahtoisi.
Minun tulee konsulenttiajattelusta mieleeni myös eräs insinööri, jolla on laaja suomen kielioppimateriaali netissä ja johon materiaaliin usein on viitattu kielen ylimpänä auktoriteettina.
PoistaKirjaa en tietysti ole lukenut, mutta luulisi sen kritisoivan poliitikkojen tapaa perustaa asiantuntijakomitea aina kun halutaan lykätä asiaa hamaan tulevaisuuteen tai peräti iäisyyteen.
PoistaPoliitikot luistelevat vastuunkannosta, heidät on valittu tekemään päätöksiä.
Tämä se ydin minustakin on, että asia ulkoistetaan pois sieltä, missä asia tulisi pystyä hoitamaan. Ei konsultteja ole vaaleissa valittu hoitamaan kansalaisten etuja, joten tuntuu hassulta, että heidät uskotaan laatimaan korkeitakin ohjeituksia siitä, miten asiat tulee hoitaa. Asioitten hoidossa on monesti parempi, että henkilöllä on laaja kuin syvä näkemys kokonaistilanteesta.
PoistaValokuvat vastaavat kuvitelmaani Sinusta: tyylikkään ja älykkään näköinen. Naisena katson kasvojasi, en polviasi.:)
VastaaPoistaTuo Maamme-kirjan kertomus isoisän kohtalosta järkytti minua kovasti lapsena. Kuulin sen ensi kerran mummolassa. Minua 10 vuotta vanhempi enoni luki sitä minulle vanhasta koulukirjastaan. Hänen isänsä, isoisäni oli jo vanha mies. Ukki ja mummo olivat arvostettuja, minulle oli käsittämätöntä, että joku saattoi tehdä niin vanhalle isälleen tai se että pieni poika saattoi kuvitella sellaista tapahtuvan. Muistan, että tunnelma tuvassa oli erikoinen. Ukki hymyili tokkohon noin tekisitte minulle hymyä.
Kiitos, Anna. Minäkin olin järkyttynyt tarinasta lapsena. Tällaisia opettavaisia tarinoita oli paljon, ja niillä lapsia kasvatettiin. Tuntuu jotenkin hassulta, että sittemmin Topelius tuomittiin samassa syssyssä kuin Runeberg. Eivät lapset sokeasti silloinkaan kasvaneet yltiömäiseen kiltteyteen ja nöyryyteen.
VastaaPoistaToisaalta, mitä vikaa kiltissä ja nöyrässä ihmisessä on? Eihän kiltteys ja nöyryys merkitse sitä, että ihminen on alistettavissa ja hyväksikäytettävissä.
Iines 12.11.2008
Poista". . . lähimmäisyys, kiltteys, anteliaisuus, armeliaisuus, auttavaisuus, ystävällisyys, yhteisöllisyys, henkisyys, totuudellisuus, ahkeruus, tyyneys, rauhallisuus, iloisuus, onnellisuus, nöyryys ja tietenkin rakkaus."
"Itsekkyys, kovuus, omasta kiinnipito, tuomitsevuus, epäystävällisyys, yksilöllisyys, hedonistisuus ja materialistisuus, valheellisuus, laiskuus tai helpolla meneminen, hermostuneisuus, surullisuus, masentuneisuus, viha. Miten on, miksi nämä vastapoolit tuntuvat ajalle ominaisilta ja tutummilta kuin edellä olevat lähinnä kristilliseltä ja looserimaiselta lespaukselta kuulostavat lällykkeet? Mekö olemme näin päättäneet, vai kuka?"
Itseasiassa konsultteihin on jouduttu turvautumaan sen vuoksi että valtionhallinnosta on vähennetty väkeä säästöjen saavuttamiseksi. Ja siksi, että mahdollisimman relevantti tieto on poliittisen päätöksenteon ja valmistelun pohjana. Aiemmin virkamieskunta nimitettiin poliittisin mandaatein ja arvostuksin ja nyt pitäisi säilyttää jollain tavoin tuo poliittinen ohjaus.
VastaaPoistaKunta-, sosiaali- ja terveysalan uudistuksen eräs tavoite on eri hallinnonalojen konserniohjaus jonka avulla poliittiset päätökset viedään yhtenäisinä koko hallintoalalle jolloin niiden kehittäminen ja arvioiminen on avoimempaa. Kysymys on siis uudesta johtamiskulttuurista.
Tosin, kukaan ei vielä tiedä mihin uusiin käytäntöihin uudistukset johtavat. Yksi ilmenemismalli on konsulttien käyttö joka on seurausta supistuneista resursseista, eli tuottamattoman työn uudelleenarvioinnista.
Toden totta, ei kai kukaan mediakriittinen lukija antanut itsensä ymmärtää että Matti Apunen oikeasti oli huolissaan pienten lasten vanhempien holtittomuudesta käyttää subjektiivista päivähoitooikeutta väärin.
VastaaPoistaKysymys lienee laajemmasta valtionhallinnon konserniohjauksesta, tilasta jossa poliittinen päätöksenteko voitaisiin legimitoida puoluepoliittisesti. Tila, jossa pääministeri konserniohjauksen turvin saattaa poliittiset päätökset toimeenpantavaksi. Parhaimmassa tapauksessa valtion budjetti on hallituksen yhteinen päämäärä tavoitteiden toteuttamiseksi. Elikkäs, hallitusohjelma takaisi että kohdennetut voimavarat ja hallitusohjelma toteutuvat yhteisesti sovitulla tavalla.
Apunenhan oli oikeasti huolissaan tuottamattoman työn liikakäytöstä.
Eihän subjektiivista päivähoito-oikeutta voi käyttää väärin. Se tarkoittaa juuri sitä, mitä nimi sanoo: subjektiivista vanhemman oikeutta tuoda lapsi hoitoon, vaikkei tarvetta olisikaan.
VastaaPoistaTuottamatonta työtä ei ole tässä määritelty, joten sen varaan ei voi keskustelua rakentaa. Ei ole olemassa mitään sanakirjamerkitystä sanaliitolle "tuottamaton työ". Se on kiinni käyttäjästä.
Päivähoitotyö jos mikä on tuottavaa. Sehän vapauttaa yhteiskunnan äidit tuottavaan työhön, juuri siihen, mihin pääministerikin äitejä on komentanut: pois kotoa ja töihin tuottamaan, lapset laitokseen. Tämä on yhteiskunnallisesti tuottavampaa kuin äitien kotonaolo. Päivähoito on siis tuottavaa.
Oli elinkeinojohtaja Matti Apusella (Helsingin Sanomat A 5, 19.3.) sitten ketunhäntä kainalossa tahikka ei, hänen ajatuksensa subjektiivisesta päivähoidosta osuivat naulan kantaan. Lapsen paikka ei ole päiväkodissa, jos terveet ja töistä ja opiskeluista vapaat vanhemmat itse ovat kotona tai lomalla.
"Eihän subjektiivista päivähoito-oikeutta voi käyttää väärin . . . subjektiivista vanhemman oikeutta tuoda lapsi hoitoon, vaikkei tarvetta olisikaan."
PoistaNo mitäs se Apus Masa sitten horisee että lomalla ei voi viedä lastaan hoitoon, semminkin kun niin ei juuri kukaan menettele.
Tuottamatonta työtä, ei tarpeetonta, on julkisella sektorilla, kouluissa, sairaaloissa ja päiväkodeissa ym. tuotetut palvelut.
Hän käyttää termejä hieman epäloogisesti.
PoistaSiis subjektiivinen päivähoito-oikeus tarkoittaa kenen tahansa lapsen oikeutta saada taattu päivähoitopaikka, vaikka vanhemmat eivät olisi töissä tai opiskelemassa eli tarvetta ei olisi. Näin ollen subjektiivista päivähoito-oikeutta ei voi käyttää väärin. Se tulee lain mukaan aina saada.
Toinen asia sitten taas on, että subjektiivinen päivähoito-oikeus on lakina susi, se tulisi muuttaa, niin että se koskisi vain vanhempia, jotka opiskelevat tai ovat työssä. Voisi olla myös pykälä, että vanhempien loma-aikoina lasta ei voi tuoda päiväkotiin - koska hoidolle ei ole tällöin tarvetta. On järjetöntä käyttää verorahoja näin laajaan tukimuotoon, joka menee yli kohderyhmän tarpeen. Käytettäköön raha mieluummin päivähoitoryhmien pienentämiseen. Ryhmät olisivat silloinkin pienempiä, kun lomalla tai vapaapäivillä oleva lapsi olisikin kotona vanhemman kanssa.
Olen eri mieltä tuottavasta työstä, mutta sehän tuli jo sanotuksi. Tuottoa ei voi mitenkään ajatella niin, että sen on tultava samantien. Viipeellä tuleva tuottokin on tuottoa.
No, tuossa sinun subjektiivisen päivähoito-oikeuden perusteiden muuttamisessa sentään on logiikka. Muutetaan laki sellaiseksi ettei oikeus enää olekkaan subjektiivinen, muutta sitä kutsutaan yhä samoilla termeillä.
PoistaTuota ei osta edes Apus Matti, koska hänen mielestään ei pidä olla heikomman puolella vaan puolustaa oikeudenmukaisuutta.
Tuossa hieno älynväläys oikein kehyksiin laitettavaksi: "ei pidä olla heikomman puolella vaan puolustaa oikeudenmukaisuutta".
PoistaVoihan helevetti sentään!
En minä ole sanonut mitään siitä, että "subjektiivinen päivähoito-oikeus" -termi tulee säilyttää. Pysy asiassa, anonyymi, äläkä rakentele olkiukkoja oman pääsi sisällöstä.
PoistaTosiaan, puhutkin lain muuttamisesta, et uudesta laista.
PoistaLain muuttamisessa muuttuukin sekä nimi että sisältö, mutta se ei ole kuitenkaan uusi laki. ?
Vanhempainliitto: Matti Apunen ei elä tässä maailmassa.
VastaaPoistaSehän on selvää. Suuri yleisö on kuitenkin eri lehtien keskusteluissa ollut vahvasti Apusen kanssa samaa mieltä. Apusen esitystä on kiitetty vuolaasti.
Poista"On järjetöntä käyttää verorahoja näin laajaan tukimuotoon, joka menee yli kohderyhmän tarpeen."
PoistaTuo on sitä samaa populismia mitä Apunen provokatoorisesti heittelee asemastaa johtuen. Hänhän ei elä tässä maailmassa juuri sen takia että koko ns. "lomakäyttö" on todella marginaalista.
Marginaalisuudestakaan ei ole näyttöä enempää kuin turhasta käytöstäkään. Asia on tutkimisen arvoinen, koska siitä kuitenkin puhutaan.
Poista"Lohjan kaupunki kävi keskiviikkona läpi viime vuoden päivähoitotilastonsa. Länsi-Uusimaa-lehden torstaisen uutisen mukaan tilastoista selviää, ettei yksikään päivähoitolapsista ollut hoidossa ympäri vuoden ilman lomia."
Poista"Selvitys tehtiin, koska Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen oli Helsingin Sanomissa 19. maaliskuuta ilmestyneessä kolumnissaan kirjoittanut, että viime vuonna Lohjalla "lähes kymmenen prosenttia lapsista lusi päiväkodissa koko vuoden, ilman lomia. Enintään kahden viikon kotilomalle pääsee joka kymmenes lapsi."
Jo vuonna 2011 asiasta uutisoitiin Taloussanomissa.
PoistaOlisiko sittenkin vain kysymys humanismista kun Matti "näin monta prosenttia maksan veroja" Apunen mustasukkaisena väijyy yhteiskunnan tulonsiirtoluukulla minkä ja kenen hyväksi hänen veroeuronsa oikein käytetään.
VastaaPoistaKun, downshiftauksesta saarnaava istuu mäkkiläppärin kanssa juomassa lattea jossakin kahvilassa ja haluaa tehdä vähemmän töitä ja saada enemmän vapaata. Kun, Suomen neljännesmiljoona työssäkäyvää alkoholistia rampauttaa työelämää. Tai, subjektiivinen päivähoito-oikeus ja osa-aikaeläkkeet ovat epäoikeudenmukaisia.
Tai, Suomessa on 30 000 järjestelmästä pudonnutta nuorta. Miksi heistä pitäisi olla huolissaan. Parhaimillaan he ovat yhteiskunnan tuottavin ryhmä. He työllistävät sosiaalityöntekijöitä, poliisia, polttopulloineen palokuntaa, persaukisina oikeuslaitosta tuomareineen, tappaluissa ja mielenosoituksissa loukkaantuessaan ja muita hahingoittaessaan, terveyskeskuksiamme. Miksemme pelastaisi heitä täsmäsuunnatulla kansalaispalkalla.
Vastustaako tämä humanismin lähettiläs, äreä pyknikko, niin kuin hän twitterissä itseän nimittää, kansalaispalkkaa vain sen passiuttavuuden vuoksi, vaan ilmeisenä tulonsiirtona. Miksi hän pitää palveluseteleitä modernin sosiaalipolitiikan hienoimpana keksintönä. Miksi emme maksa terveyskeskuslääkäreille, opettajille, päiväkodeissa työskenteleville ja kirjastonhoitajille niin paljon palkkaa että saamme vain ammattitaitoisimmat ja määrällisesti riittävästi heitä yhteiskunnan palvelukseen.
Miksi emme ylläpidä määrällisesti laajenpaa poliisikuntaa ja muuta puolustusvoimia palkka-armeijaksi. Miksi emme vain lisää koulutusta ja tee kaikista tohtoreita ja maistereita, se kun on niin kannattavaa. Ja, vaikka niin tekisimme, toisiko se vielä enemmän tuottavuutta, loisi lisää työpaikkoja ja auttaisi kansakuntaa keksimään sammon jolla yhteiskunnallisista pelveluista tulisikin pelkkää voittoa jauhavia ikiliikkujia.
Olisiko?
Täsmäsuunnattu kansalaispalkka, se on hieno termi. Eiköhän se kohta meillä olekin, ellei itse asiassa ole jo.
PoistaSiinä on vain se sama valuvika kuin kaikessa byrokratiassa ja yhteiskunnan tukimuodoissa: se on aina lähtökohtaisesti liian pieni, eikä saajansa mielestä riitä mihinkään. Ilmainen kun on aina arvotonta.
Niin no, tuossahan tuota vaihtoehtoa oli tarjottu Apusen suuhun ja ilman kansalaisäänestystä arvelen ettei sitä sinne saa tungetuksi edes rebublikaani Reagan.
PoistaSekava ja ikävä kommentti Anonyymilta tuo pitkä vuodatus, johon Anonyymi on ilmeisesti pitkällisen Google-istunnon kautta kerännyt kaikki Apusen synniksi laskemansa teot ja ajatukset.
PoistaKyse oli nähdäkseni vain subjektiivisesta päivähoito-oikeuslausunnosta, joka oli pitkiin aikoihin esitetyistä alan kommenteista raikkain ja järkevin. Viis siitä, kuka sen sanoi.
Olen edelleen samaa mieltä Apusen kanssa: Lapsen paikka ei ole päivähoidossa, jos jompi kumpi terve ja opiskelematon tai työtön vanhempi on kotona. Tällaisen turhan käytön määärä tulisi kuitenkin selvittää, sillä nyt siitä on ristiriitaisia lausuntoja. Joka tapauksessa päivähoitoa tulee olla kaikille työssäkäyville ja opiskeleville vanhemmille tarjolla työpäiviksi.
Mitä kansalaispalkkaan tulee, ihmiset eivät välttämättä tunnu tajuavan, että se merkitsisi samalla kaikkien muiden sosiaalitukien poistumista: lapsilisien, asumislisien, opintotukien. He tuntuvat päättelevän, että se tulisi tukien päälle.
PoistaSekava, ikävä ja pitkä vuodatus.
PoistaHulppea syyte. Apusta asiat eivät pahenna.
Itse asiathan ovat kaikille näkyviä ja todellisia. Yksi tämän hetken suurin utopia ja harha on kansalaispalkka. Kuvaamistani ristiriidoista johtuen kansalaispalkka ei koskaan tule toteutumaan. On pelkkää kosmetiikkaa ja naivia idealismia perustella ajatusta lapsilisien, asumistukien ja opintotukien määräytymisperusteista.
Anonyymi, olet kyllä tapaus sinänsä. Saat minut kiemurtelemaan kierolla ja aggressiivisella kommentointityylilläsi, kun et pysy asiassa, vaan luot outoja oikoratoja ja teesejä omasta päästäsi; koetat asettaa rakennelmasi sitten muka toisen sanomaksi ja jatkopalaksi keskusteluun, jonka päälle rakennat sitten lisää tuulesta temmattuja toisen suuhun muotoilemiasi omia ennakkoluulojasi.
PoistaEi pojat, ei se näin mene. Tässäkään kukaan ei perustellut kansalaispalkkaa mistään muista tukimuodoista määräytyviksi. On vain julkisuudessa esitetty yleistä tietoutta siitä, että kansalaispalkka tulisi olemaan nykyisiä sosiaalitukimuotoja korvaava raha, joka maksetaan kaikille. Piste. Jos tyylisi ei muutu asiallisen kriittiseksi eli rakentavammaksi, voisit harkita kommenttiesi siirtämistä vaikka Kemppisen blogiin. Siellä toimii sentään sensuuri. Nyt kalvat kaikkea sellaisella volyymilla, että kukaan ei halua sanoa aloittamastasi asiasta mitään.
Perustulomallin tarkoitus on selkeyttää nykyisiä tukimuotoja, ei poistaa niitä.
VastaaPoistaKannattaa kuunnella esim. nämä videot avajaistilaisuudesta: http://vimeo.com/perustulo.
Alustukset ja kommentit selvensivät ainakin minulle mistä tässä on kyse.
Erityisen hyviä näkökulmia toivat esille:
Heikki Hiilamo (tutkimusprofessori, Kela), Leena Eräsaari (yhteisösosiaalityön professori, Jyväskylän yliopisto) ja Jorma Kalela (poliittisen historian emeritusprofessori, Turun yliopisto).
Nuo puheenvuorot kannattaa ainakin kuunnella jos haluaa tietoa siitä mihin sosiaaliturvauudistuksella pyritään ja miksi.
Lisäys: Ovat osissa 3/4 ja 4/4.
PoistaKiitos linkeistä Anonyymi kaksi, uskon että ovat hyviä. Niiden kesto vain on yhteensä tunnin, joten kovin moni niitä tuskin taitaa avata. Perustulostahan on monia ehdotusmalleja, pää niissä sekaisin menee jos kaikkiin perehtyy.
PoistaOmaa kantaani perustuloon en osaa sanoa. Riippuu perustulon mallipohjasta. Jostain luin, että Tanskassa olisi 1300 e/kk, Hollannissa 100 e/kk. On siinä haitaria.
Onhan se otettava huomioon, että yhteiskunta on muuttunut, eikä se ole kansalaisen syy, että työt ovat pätkittyneet ja vähentyneet.
Hollannin malli on negatiivinen tulovero jossa veronpalutuksena jokaiselle vähänkin tienaavalle palautetaan 10 e/kk.
PoistaVarsinainen "Pennies from heaven" on parhaimmillaankin vain sosiaalitukien harmonisointia, ei varsinaista tuloa ja huonoimmillaan liian kallista, passivoivaa ja köyhiä köyhdyttävää. Nyt ei tosin kannata pennejä taivaalta odotella kun yhteisövero aleni 20 %.
Asiaan vihkiytyminen ei edellytä tuntien luentoja, siihen riittää helppo ja kätevä Wikipedia.
Yhteisöveron alentaminen onkin porvari Iso Urpilaisen ja kumppaneiden hallitukselta mielenkiintoinen juttu.
PoistaHyvä puoli asiassa on, että yrittäjät viimeinkin lopettavat sen itkumärinän ja vollotukset:"yhy-yhy-yy" ja "miks aina mua, miksei ketään muuta!"
Niin, nythän budjettiin tuleva lovi kerätään palkansaajilta ja kuluttajilta maksuja nostamalla. Kaikki kiva kallistuu.
PoistaVaan jos neljän ja puolen prosentin veronalennus ei saa yrittäjiä tyytyväiseksi, niin mikä sitten.
Kiva, että vain kiva kallistuu, harmistus olisi oikeutettu jos välttämätön olisi kallistunut.
PoistaAreva saa ehkä joskus ydinvoimalansa rakennettua, silloin sähkö kallistuu lisää, kun katastrofaaliset rakennuskustannukset täytyy peittää.
PoistaSähköveron korotus näkyy jokaisen taloudessa, samoin sairausvakuutuksen muutokset ja Kela-korvausten pienentäminen tai poisveto puree nimenomaan niihin köyhiin, jotka ovat priorisoineet vähät varansa päästäkseen nopeasti lääkäriin.
PoistaVaan hyvä kai sitten, että yrittäjillä menee hyvin, voivat sitten varmaan myydä tuotteitaan kohtuuhintaan meille kuluttajille.
Yrittäjiä on kahta lajia: toisaalta on Fazereita, Hartwalleja, Erkkoja ja Ehrnrootheja, toisaalta on Tyrväisiä, Komulaisia, Ruuskasia ja Liukkosia.
PoistaNe riemuitsevat yrittäjät ovat noita edellisiä. Jälkimmäiset eivät edes tiedä, mistä puhutaan.
Tämä on totta. Ja iloitaan nyt Tyrväisten, Komulaisten, Ruuskasten ja Liukkosten puolesta, vaikka ne mitä ilmeisimmin ovatkin savonsukuisia sukuja, kuten -nen-päätteiset monesti ovat.
PoistaNiin, uskon kyllä että koko porukalla (hallitus) oli ihan oikeasti huoli työttömyyden kasvusta ja investointien vähyydestä. Kuinka paljon sillä sitten työpaikkoja luodaan jää nähtäväksi nii kuin kaikki muukin tulevaisuus.
VastaaPoistaRatkaisu nopeuttaa varmaan omalta osaltaan matalapalkkatyöalojen kehittymistä ja oletan että vastikkeellisuuden lisääminen sosiaalietuuksiin koplataan jollain tavoin asiayhteyteen.
Itse asiassa Ruotsissa oli jo aiemmin suunnitelmia laskea yv samalle tasolle.
PS! Tuolla aiemmin Hollannin yhteydessä piti olla lukuna 150 e/kk.
VastaaPoistaYlimmän henkilökuvan henkilön katseessa on jotain pornahtavaa...
Täällähän on ollut oikein mehevä keskusteluralli. Harmi kun on tullut jäätyä aitiopaikalta pois, mutta nykykiireet vievät voiton tämän blogin aktiiviseuraamiselta...
Hauska kuulla sinusta, Jape. Mitä kiireitä sinulla on, ettet tännekään ennätä, etkä omaan blogiisikaan? Onko Hän saapunut elämääsi? Vai mielenkiintoinen työ? Kerro heti kaikki, toivoo nimimerkki Joukko uteliaita kansalaisia.
PoistaNo kiva ainakin piipahtaa täällä, Iines, silloin tällöin. Vaikka en taida enään keskusteluralleihin niiden epäilemättä kipeästi kaipaamaa suolaa ennättää antaa. Vaikka eihän sitä tiedä...
Poista"Kaiken" kertominen veisi liikaa aikaa ja olisi varmaan tylsää. Lisäksi se varmaan veisi terän epätietoisuutenne itseään ylläpitävältä kiinnostusvoimalta satunnaisiin pistäytymisiini :)
Oman blogini tyhjäkäyntiä harmitteleen, mutta aion sinne silloin tällöin luontokuvia laittaa, joskaan postaustahti ei ole entisensä. Osan kiireestäni selittää valokuvausfokukseni siirtyminen osittain, mutta ei suinkaan kokonaan, henkilökuvauksen suuntaan. Siinä on ollut usemapaa projektia, kun olen aihetta opetellut ja olen aika monta kuvausprojektia sopinut vielä tälle keväälle. Ei juuri vapaita viikonloppuja löydy enään tälle keväälle.
Ketään "Häntä" ei tietenkään ole saapunut elämääni, se kai on de facto selvää, eikö niin? :)
Mutta onhan noita eläväisiä noissa henkilökuvauksissa...
Siirryin myös viime vuoden lopulla asuntovelalliseksi, joten siinä riittää puuhaa aika pitkälle. Vielä on "muutto" välivaiheessa ja sisutamisesta nyt ei voi puhuakkaan, vaikka ei minulla mitään sisustussilmää olekkaan.
Työrintamalla on tapahtunut mielenkiintoisia, ja pienyrittäjällä näyttäisi pitkästä aikaa paistavan aurinko risukasaan, mutta en valitettavasti voi kertoa tässä siitä sen enempää. Ja voihan se vielä mennä poskelleen, ei olisi eka kerta, mutta pidän nyt peukkuja että ei menisi.
Siinä jotain lyhyesti, mutta kysy pois jos jäit jotain kapiaamaan. Vastaan jos osaan / voin :)
Hauska kuulla, että ihmisellä on uusia projekteja elämässään! Ja tuo muotokuvaus kuullosti kiinnostavalta. Taidat olla oikeasti vähän taiteilija. Kuka tahansa ei osaa muotokuvausta eikä edes kiinnostu siitä. Kuvassahan pitää saada näkyviin muutakin kuin nätti henkilökuva tai nopea pläsin kuva passikuvaan. Vähän sama kuin muotokuvamaalaus.
PoistaNo minusta ei ole ollenkaan de facto, ettei Hän ole vielä astunut elämääsi. Kyllä siinä muotokuvatessa voipi toisen sieluun asti nähdä, että keskity vain tilanteeseen hartaasti.
PoistaKiitos postiivisista sanoistasi Iines. Valokuvausprojektit virkistää, tai ainakin saa vaihtelua normiarkeen. Muotokuvaus on tosiaan kiinnostavaa ja monipuolista. Olet todelakin siinä oikeassa, että kuvaan pitää saada muutakin kuin nätti henkilökuva tai nopea pläsin kuva. Kysymys on usein vuorovaikutukseta kuvaajan ja kuvattavan välillä. Muotokuvauksessahan kuvaaja ohjaa (taitojensa mukaan, tämä on minulle haasteellista) mallia, jotta saadaan toivottu lopputulos. Eräs haastavimmista ja luovuutta vaativimmista seikoista on kuitenkin valaisu ja sen hallinta. Käytettinpä luonnon valoa tai salamalaitteita (juu, näiden kanssa on tullut koitettua temuta, samoin kuin erilaisten valonmuokkaimien kanssa).
Olen tosiaan skeptinen Hänen ilmestymisen suhteen, mutta voihan elämä yllättää. Ihan mukavan interaktiivista kanssakäymistä tuo henkilökuvaus kuitenkin on, ehkä siis jonkinlainen "korvike" Hänen puuttumiselle. Ehkä tämä ei mikään puute olekkaan, vaan totuttu tila, johon ei ehkä enään toivokaan muutosta vaan antaa mennä näin...
Yleensä kun puhutaan Hänestä, viitataan Jumalaan... mutta te taidatte puhua jostakin muusta jumalaisesta?
PoistaTäällä puhutaan nyt Siitä Oikeasta Japen elämässä. Vaan mies tuntuu varsin kypsältä ja itsenäiseltä, mikä on mielestäni hyvä merkki. Ettei ole semmoinen tarkertujatyyppi, joka ei osaa olla myös yksin. Kun ihmisellä ei ole mitään annettavaa toiselle ennen kuin osaa pärjätä yksinkin ja jopa viihtyä tässä tilassa.
PoistaValaistus onkin kuvaamisessa tärkeä. Olen havainnut sen luontokuavauksissakin. Pitää osata katsoa oikeanlainen valo ja tehostaa sitä kameran säädöillä, kun kuvaa vaikka tikkaa korkealla puussa. Tai kun kuvaa metsätähteä varjoisassa siimeksessä. Valaistus on a ja o. Valot ja varjot tuovat muotokuvaankin ilmeikkyyttä.
PoistaHyvä että tarkensit, Iines, mistä "Hänestä" puhuit :)
Tapsan puheenvuoron nähtyäni ryhdyin ajattelemaan että jospa tarkoitikin sitä toista "Häntä" (jonka Tapsa mainitsi) ja mahdollista hurahtamistani johonkin lahkoon tai uskoontuloon.
No siitä ei ole kysymys ja ymmärsin siis oikein mitä tarkoitit :)
Tällä hetkellä viihdyn yksin oikein hyvin ja minulla on yllin kyllin tekemistä. Ryhdyin mm. kylmiltäni taloyhtiön hallituksen PJ:ksi, mutta onneksi sain kaksi aktiivista nuorta naista hallituksen muiksi jäseniksi :)
Tämä valokuvaus ja siihen liittyvä harjoittelu/opettelu/opiskelu/muiden ottamien kuvien tutkiminen/omien kuvien käsittely/kuvausten ja valaistusten suunnittelu jne jne. vie aika ison osan vapaa-ajastani. TV:tä en ehdi enään katselemaan juuri ollenkaan, mutta ei kai se haittaa. Ja jotta en ihan muotokuvaukseen jumiudu, minulla on muutama luontokuvausreissu suunniteltuna tälle keväälle ja kesälle. Odotan vain että niiden suunniteltu ajankohta koittaa...
Olet oikeassa siinä, että luontokuvauksessa valaisu on ihan yhtä tärkeää, kuin muotokuvauksessakin. Kuva ei ole kiinnostava, jos se on valaistu "täysin". Silloin se on usein "lattea". Pitää olla sopivasti varjoa joka muotoilee kohdetta.
Minusta tuon ylimmän henkilön reisissä on latenttia potenttiaalia vaikka muille jakaa: ajatteleppas Jape jos nuo reidet kietoituisivat Sinun alaruumisi ympärillesi... niin, siinpä sätkisit, aikasi. - Sätkisit aikasi, et enempää!
VastaaPoistaLatenttia voimaa.. pöh. Niiden välissähän on ilmarako, että eivät ne nyt niin kauhean muhkeat ole. Jostain nimittäin luin, että ellei ilmarakoa ole, reidet ovat liian paksut. Ettäs tiedätte.
VastaaPoistaNo, sanoppas sitten Iines Kukkanen, kumpi henkilö sinä tuossa keskimmäisessä valokuvassa olet? Ps. Olit kumpi tahansa, pitempi tai vähän lyhyempi, olet suloinen silti! (Tai jos olisin nuorempi, ja olisi kesä ja istuisin kesäterassilla, ja tuo lyhyempi valokuvahenkilö kävelisi siitä ohi, niin kyllä me jätkien kanssa todettaisiin että "aika pantava pakkaus"... Saisit vähintään 8 1/2 plus-pistettä. (Ja minun pisteeni, 10+, uupuisivat tästä. Koska en arvostele ihmisiä heidän ulkonäkönsä perusteella.)
VastaaPoistaMinua muuten aina vituttaa se että minut käsitetään väärin, eli konkreettisesti. Ei minun tulis mieleenkään istua jollain terassilla (Sohvi, YläRuuth) ja arvostella ohi käveleviä naisia. (Totta kai niin teen mutta en siis...)
VastaaPoistaEn.
Jos istun terassilla, juon olutta/ginilonkeroa ja luen IltaSanomia/Iltalehteä. Monet naisihmiset siis sinä aikana kun luen lehtiä, kävelevät ohitseni. Vasta siinä vaiheessa kun nostan väsyneet silmät fraktuurasta, ja katson maailmaa, saatan ajatella (koska näen) että "tuossapa kävelee kamalan sirmakan näköinen nainen." Tai, kun katson tarkemmin, niin "ainakin perse sillä on sirmakka". - Sitten taas uppoudun lukemaan lehtiä.
Lehdet, lehdet!
Ei sinua täällä väärin käsitetä, mikis. En usko, etttä kenenkään mieleen tulee juttujasi lukiessaan, että siinä se elostelija tiirailee naisia aurinkolasien takaa ja kuolaa perään. Ei elostelija osaa noin kertoa juttuja, joissa lisäksi rusikoi itseään kuin vierasta nasua. Ikinä en telaketjufeministinäkään osaisi vetää hernettä nenään sirmakoista naisperseistäsi. Päinvastoin. Pyytäisin lisää.
VastaaPoistaVoi teittien kanssa!!! :)
VastaaPoistaNyt vasta ehdin tänne, enkä pitemmälle hetikään jaksa!
Jape, tosi kiva kuulla kuulumisiasi pitkästä aikaa! :)
Iines, aihe oli kurja; onneksi kivoja ihmisiä on paljon. Eikä niistä kepsuista pidä välittää... Helppoa sanoa, mutta silti.
Itse kyllä ahdistuisin pakkomielteenomaisuudesta joka tuohon postaamiseen liittyy; kuka ihme muistaa tarkalleen mitä kukakin milloinkin sanoi, ja missä asiayhteydessä, ja löytää ne sieltä vielä "lainauksiksi".
Mikis, saat rauhassa kehua meitä likkoja täällä ja muualla; arvostava (ei siis arvosteleva) katse on varmasti sukupuolesta riippumatta kaikista kivaa! Näin feministinä kannatan naisiinkin kohdistuvaa vilpitöntä ihailua ehdottomasti, myös noin fyysiseltä kantilta. - Parhaat miehet ovat ässiä tuossa, ja se tulee heiltä luonnostaan! :)
- Eli kuten ollaan jo moneen kertaan todettu: feministit ja lesbot arvostavat parhaita miehiä eniten, koska heillä on varaa ottaa ja jättää, eikä tartte tyytyä jäännöspaloihin. - Telaketjuista en tiedä; omat on huollossa... :)
Iines, kiitos kannustuksestasi siinä edellisessä postauksessa. En viitsinyt siellä enempää puida asiaa, mutta kurjaa tämä poteminen on, ja huomenna taas tiedossa uusia kokeita.
- Mutta mieltä virkistää monin tavoin tämäkin kaveripiiri! :)
Kiitos Char. Mukava nähdä sinuakin, pitkästä aikaa... :)
PoistaEn puutu enempää noihin kokeisiin, joista mainitset, Char. Sanon vain, että hyvä aina kun tutkitaan. Jospa diagnoosia löytyy ja sitä myöten apua vaivaan.
VastaaPoistaEnnen kuin tämä oma puhesairauteni saatiin diagnosoitua, kävin läpi parin kolmenkin vuoden aikana leegion kokeita. Minulta jopa tasoitettiin äänihuulten pintaa leikkauksessa, otettiin koepalaa, tähystettiin vatsa ja sitä myötä kurkku ja äänitorvi (äänitorvi?), otettiin laajat allergiatestit, tehtiin geenitesti, otettiin selkäydinpunktio, keuhkokuvat ja kahteen kertaan aivokuvat. Epäiltiin äänihuulipolyyppia, refluksia, borrelioosia, vaskuliittia, ms-tautia ja muita neurologisia sairauksia. Mielenterveyttä ei epäilty koskaan, vaikka tarjosin itse sitäkin lääkäreille, kun mitään ei tuntunut löytyvän. Lääkärit nauroivat tässä kohden makeasti. Lopulta foniatri diagnosoi vaivani täsmällisellä termillä, joka osui ja upposi. Äänihuulten kramppaustauti, eli spasmodinen dysfonia, neurologinen harvinainen sairaus, joka on ja pysyy, mutta ei pahene. Äänihuulet spasmaavat eli saavat pienen pieniä kramppeja tahdosta ja tunteista riippumatta, aivojen käskystä, aina kun puhuu pidempään. Tämän kanssa voi elää.
Iines, onneksi saan hyvää hoitoa.
PoistaOlen ymmärtänyt, sekä uskon että tiedän kuinka vaikea sinun sairautesi erityisesti sellaiselle ihmiselle joka puheen kautta itseään ilmaisee on, siksikin minusta nämä nälvimiset ovat niin halveksuttavia ja kurjia.
On sekä hienoa että ihmeellistä että jaksat sivuuttaa typeryydet; minusta ei siihen varmaan olisi. - Toisaalta täällä on paljon tosi kivoja ja upeita ihmisiä; he varmasti ohittavat ilkeilyn panoksellaan!
Alustavaa diagnoosia minulla muuten on, mutta kun hoito ei tepsi... Katselemme rauhassa. :)
Valtaosa on ihania ihmisiä, fiksuja, avaria, henkeviä, osaavia ja tietäviä ja tavallisen mukavia tapauksia. Ilkeilijöitä on hyvin vähän, yleensä yksi tai kaksi anonyymiä, useimmiten vain yksi. Vaan kun hän anonyymina kirjoittaa, tulee helposti vaikutelma useasta.
PoistaNämä ovat sinänsä psykologisesti kiinnostavia tapauksia, ja luulen, että elävässä elämässä tulisivat kanssani hyvin toimeen.
Juu, ja täytyy muistaa, että kirjallisessa ilmaisussa suurin osa kommunikaatiosta jää pois - ja harva tänne kuitenkaan julkaistavaksi tarkoitettua tekstiä tuottaa (vaikka siis niin käytännössä toimiikin). En ainakaan minä; kirjoitan niinkuin puhun, kuten varmaan useimmat meistä.
PoistaAnonyymeistä en pysy kärryillä, että kuka on milloinkin mitä, eikä sillä liene väliäkään. Siitä olen samaa mieltä, että livenä pärjäisitte hyvin, myös sen/niiden vastarannan kiisk(i)en kanssa!
Plus että osa meistä kaikista ottaa tämän kirjoittelun ja erityisesti sinun tekstisi varmaan harrastuksena; sekin voi selittää lainauksia blogistasi marraskuun 28. päivä vuodelta 2010, tms... Minä ahdistuisin, omasta taustastani (siis: erityisesti stalkkeri-eksästä) johtuen. - Hyvä huomata että olet noin sinut ja realisti koko touhun kanssa; minulla on taipumusta hötkyilyyn ja huolestumiseen (arvaan, että yllätin sinut ihan noppana!!! :D)
Lyhyesti siis: kivaa että saadaan täällä kaikki käydä kylässä!
Eikä pidä tietenkään kaikkia anonyymejä harjata samalla sudilla, plus että kirjoittajissasi on niin paljon tosi kivoja ihmisiä - leikkiähän se tietenkin nyt on, mutta silti: meidän kaikkien kesäjuhlasta tulisi kokoontumisajot vailla vertaa!
Äksy-Anot mukana siinä kuin me kaikki muutkin!!! :)