Olen ihastunut Elina Grundströmin kolumneihin. Nyt hän kirjoittaa kirjasta Konsulttidemokratia - Miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton siihen malliin, etten tunne välitöntä tarvetta lukea itse kirjaa. Uskon Grundströmiä, uskon, että poliittinen valta on liukumassa eri alojen konsulteille. Akateeminenkin valta on luisumassa konsulteille. Kuka enää tarvitsee Kotusta tai suomen kielen asiantuntijoitten neuvontaa, kun meillä on nettikonsultit, jotka opettavat, miten kielellä myydään. Muutoinhan kielellä ei niin ole väliä, kun englanti kuitenkin kohta ohittaa suomen. Meillä on nettiopettajia, jotka pesevät mennen tullen reaaliajassa operoivat yliopistojen maisterit ja professorit. Meillä voi jopa insinööri toimia kielineuvonnan luotettuna guruna, jonka sanaan viitataan auktoriteettina.
Grundström kertoo kolumnissaan, että konsulttien kilpailuttamiseksi ja palkkaamiseksi palkataan hankintakonsultteja ja hankkeiden arviointiin arviointikonsultteja. Hommaa pyörittävien virkamiesten palkitsemiseen sitten taas käytetään palkitsemiskonsultteja. It-alalla on päädytty karmeaan konsulttityön jälkeen. On solmittu sopimuksia niin taitamattomasti, että ohjelmistojen oikeudet ovat jääneet - konsulteille, jolloin tilanne mahdollistaa jopa kiristyksen jatkosopimuksista!
Somaa, hyvä Grundström! Eipä tälle naiselle turhaan ole annettu peräti kahdesti tiedonjulkistamisen valtionpalkintoa ja valittu jornalistiikan vierailevaksi professoriksi Tampereelle, toimittajien ykköskoulutuspaikkaan! Mielestäni toimittajaksi ei pitäisi valita yhtään kouluttamatonta julkisuudenhenkilöä, ei Harry Hjallis Harkimoa, ei Vappu Pimiää, ei Marco Bjurströmiä, Mikko Leppilampea tai yhtään konsulttia, jolla ei ole alan täsmätutkintoa. Kaikkien noiden valinta on toimitustyön ja kansalaisten aliarviointia. Yleissivistyksen puutetta ei korvaa edes rikkaus ja bisnesvaisto.
Hidas ja perusteellisen laajapohjainen komiteatyö on mennyt pois muodista, jatkaa Grundström, ja tilalle on astunut "strateginen ketteryys", jolla operoidaan jopa poliittisia päätöstilanteita nopeasti, ja hallitus pyrkii lopettamaan junnaavat ministeriöt. Itse epäilen, että kenties kehysriihen osinkoveropäätöksissäkin on kuultu konsultteja - niin strategisen ketterää asioiden valmistelu oli, ettei Arhinmäkikään huomannut ärähtää ajoissa vaan vasta, kun kaikki oli jo ohi.
Grundström maalailee lopuksi pääsiäismunia, ei vaan tietenkin piruja seinille: Konsulttiyhtiöiden ja elinkeinoelämän etujärjestöjen toiveet toteutuvat ihmeen helpolla yleisen edun kustannuksella. Tämä on jo rakenteellista korruptiota. Niinpä, olisiko aika herätä ruususenunesta: meillä Suomessahan ei ole korruptiota?
Kenties konsultit pitäisi tipauttaa köyden päältä ja palauttaa hidas ja laajapohjainen perehtyminen asioihin ja kunnia sinne, missä asioihin oikeasti on perehdytty, sinne missä visioita ei vain nopeasti ja tehokkaasti myydä paketissa kohderyhmille ja höynätetyille poliitikoille? Pahinta ei ole siis rahan vaan vallan valuminen komeljanttareille.
Alun alkaenhan kaikenlainen konsulttityö alkoi it-alalta, kun tietokoneet tulivat kouluihin, laitoksiin ja yrityksiin sekä koteihin. Tarvittiin nopeasti henkilöitä, jotka opastaisivat henkilökuntia ja yksityisiä kansalaisia käyttämään noita ihmevehkeitä. Kouluttajiksi kelpasi kuka tahansa puhumaton mutisijanörtti, joka ei käyttänyt edes deodoranttia. Muistan monta rasvaista hiustupsua, jostain tietokoneen takaa, ja epäselvää englanninsekaista mutinaa, josta koulutettavat eivät paljonkaan ymmärtäneet. Mutta - valta oli heillä ja mikä järkyttävintä, se on edelleen heillä, joskin deodoranttia löytyy jo konsultinkin kainaloon ja esiintymistaitoakin on ymmärretty hioa. Täällä se konsultismin alkukoti kuitenkin on, ja konsulttivallan.
Minäkin ihastuin Grundströmin ajatuksiin, kerkisin käyttää niitä jo blogini kommentissakin. Ja etsiä kirjaa, jota ei vielä kirjastosta löytynyt.
VastaaPoistaPanin merkille pari lukua: valtion hallinnosta on vähennetty väkeä vuosina 2006 – 2010 sillä kuuluisalla tuottavuusohjelmalla 126 miljoonan edestä ja samaan aikaan ostettu palveluja 500 miljoonalla. Kyseessä ei tietysti ole yksi-yhteen –vaihdot. Vaan esimerkiksi on voitu ostaa 700 000 eurolla tulevaisuuskonsultointia, jota olisi saatu Helsingin yliopistolta muistaakseni noin kymmenesosalla. Mutta kun valitsee konsultin oikein, saa sopivampia ehdotuksia kuin virkamiehiltä, joista ei koskaan tiedä. Ja jotain ”byrokratiaa” on sitten voitu riisua tuon 700 000 euron kokoon saamiseksi.
Kyllä minäkin kirjan aion lukea, jahka sen käsiini saan, ehkä kesälomalla riippukeinussa. Nyt juuri kävin kirjastosta hakemassa kauan himoitsemani Hiljaiset - introverttien manifestin.
VastaaPoistaNo niin, tuo valtionhallinnon esimerkkisi kertoo tosiaankin, Sokea kana, mistä on kyse. Hölmölän tilkkutäkistä. Kun toisesta päästä säästetaan, toisesta tuhlataan kahta verroin enemmän.
Yliopistoilla se hidas tieto ja asiantuntemus on, ei konsulteilla mitään viisasten kiveä ole. Heillä on tuo "strateginen ketteryys", joka vetää monia höplästä. Ja pitää muistaa, että rahan mukana menee myös valta. Kun annamme konsultille 700 000 euroa, annamme hänelle sam alla avaimet.
Jotenkin alkaa epäillä, että toimimattomat tietojärjestelmät esim. terveydenhuollossa eivät ole syntyneet vahingossa, vaan on tarkoituksella luotu rahasampo it-konsulteille.
VastaaPoistaVirossa luotiin TOIMIVA koko maan kattava terveydenhuollon tietojärjestelmä 10 miljoonalla eurolla. Suomessa puhutaan 1,5 MILJARDIN euron miljardin tietojärjestelmästä.
Siis 150 kertaa virolaisten järjestelmän hinta.
Virolaiset loivat uuden järjestelmän puhtaalta pöydältä ja maa on Suomea pienempi, mutta silti. On tuo ero niin valtava.
Kuka lusikoi hillot?
Juu, minä myös yhdyn kruunströmmiä kehuviin.
Samuli
Kirjakaupassa hieman konsulenttikirjaa selailin, en raaskinut ostaa kun maksoi 31 euroa. Grundström osaa kirjoittaa, mutta eikö tuosta kolumnista 75 prosenttia mene kirjan kirjoittajien ansiolistalle?
VastaaPoistaOn siinä jotain tavattoman hauskaa, Hermuisen hauskaa, että juuri Hermunen heittäytyi vanhemmaksi valtiomieheksi. Eikö hän itse juontanut takavuosien suosituinta viihdeohjelmaa?
Kansa tarvitsee pullaa ja sirkushuveja, täsmätoimittajille taitaa olla yhä vähemmän ja vähemmän töitä.
Toimittaja-tittelin sijaan, suuri osa heistä voisi alkaa käyttämään tarkempaa nimitystä "viihdetoimittaja". Tittelissä ei olisi mitään häpeämistä, mutta se kertoo hyvin missä mennään. Enbuske oli suorastaan hieman säälittävä, kun ehdotti kaksintaistelua, tietokilpailua, Hermusen kanssa.
Hiljattain luin Knud Möllerin vanhan elämäkerran.( Reijo Ikävalkon hyvin huonosti -kännissä? - kirjoittama kirja) Möller ei ollut täsmäkoulutettu, mutta hallitsi yhdeksää kieltä ja omasi niin suvereenin tekemisen taidon, ettei sitä kukaan edes yrittänyt asettaa kyseenalaiseksi. Ei olisi tiukan asialinjan miehestä uskonut, että oli kova juomaan ja naimaan. Ahti Karjalaiselle sanoi, ettei tästä ole toimittajaksi. Ei olisi tarvinnut, vähemmn pahaa tankero sellaisena olisi aikaan saanut.
Vappu Pimiä on söpö. Eikä yhtään lihava!
Konsulentti-sana ei muuten ole virhe. Konsulentti on pullakonsultti.
PoistaTähän on vielä pakko puuttua. Vappu Pimiä jääköön nyt hoitovapaalle kahdeksi vuodeksi kasvattamaan lapsukaistaan. Pysyköön pois minun televisiostani, näen punaista, jos eksyn näkemään Pimiän käkätystä.
PoistaTuo Viron tietojärjestelmäsysteemin hinta verrattuna Suomen hintaan on paljonpuhuva ja kertoo, missä konsulttihurmassa meillä mennään. Meillä ikään kuin ei luotetan puhtaaseen osaamiseen, vaan kauppamiehiiin, jotka myyvät osaamista, kauppamiehiin, jotka vetävät välistä.
VastaaPoistaMeillä onkin hyvät kauppamiehet, mutta myynti tapahtuu vain meille itsellemme, ulkomaille emme osaa myydä, koska ulkomailla ei ole konsulttihurmaa, vaan pitää oikeasti olla hyvä tuote. Nokiakin jo jäi jopa Samsungin taakse ja niin kuin me luulimme, että Nokia on paras ja kuuluisin.
Riku, kyllä menee ansio noista mainitsemistani lausumista Konsulttidemokratia-kirjan tekijöille, mutta Grundström on jo aiemmin puuttunut itsekin konsulttivalta-aiheeseen mm. nostamalla julkiseen keskusteluun verovaroin rahoitetun Shok-järjestelmän, jossa valotetaan huippusuurta varojenkäyttöä konsulteille, joille valuu samalla valtaa poliittiseen päätöksentekoon ja korruptioon. - Näin minä tuon asian käsitin.
VastaaPoistaMinustakin tuntuu, että konsulttien joukossa on myös pullakonsulentteja. Konsulenttihan on tuote-esittelijä, neuvoja, ja konsulenttihan on korkeampi tuote-esittelijä, neuvoja.
Virkamiesten haukkuminen on muotia, pelkiksi kustannuseriksi tai peräti eläteiksi nimitellään. Konsulttivalta sitä vastoin on kokoomuslaista yksityistämisen ja vapaan kilpailun ajattelua parhaimmillaan: Maksaa ihan saatanasti, mutta rahat menevät oikeisiin - yrittäjien - taskuihin, sieltä Bermudalle!
VastaaPoistaOnhan Hjallis sentään Hankenin ekonomi, ei siis pelkkä kouluttamaton julkkis. Ja rakennellut erilaisia bisneksiä omin eväin, eikä porsastellut verorahoilla. Mutta se on väärin, että hän saa niin kauniita naisia, vaikka on niin ruma!
VastaaPoistaMinustakin Grundström kirjoittaa hyvin ja mielenkiintoisista asioista.
Mutta ihan pakkohan se on kroonisena vastarannan konsulina huomauttaa, että kaikki tällainen muiden tekemien vääryyksien, tyhmyyksien ja tuhlailujen kauhistelu ja tuomitseminen ilman tietoa siitä, mitä todella on tapahtunut, on populismia.
Tämä on hyvä tietää, vaikka muuten kunnon populistina olen tietysti kanssanne tästä konsulttitaudista samaa mieltä! Perkele.
"- - kaikki tällainen muiden tekemien vääryyksien, tyhmyyksien ja tuhlailujen kauhistelu ja tuomitseminen ilman tietoa siitä, mitä todella on tapahtunut, on populismia."
PoistaMutta eikös Elina Grundström juuri tietoa halua jakaakin kolumneillaan? Hänhän on peräti kahdesti saanut valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Ilman Grundströmiä emme tietäisi niin paljon esimerkiksi shokeista tai Talvivaarasta. Ei kai tiedon etsiminen ja sen jakaminen kansan syville riveille ole populismia?
Vai niinkö se meneekin, että päättäjien tulee saada huseerata hissutella hiljaksiin? Ja se, että kansalle kerrotaan, on sitten populismia?
Hjallis on Hankenin ekonomi ja maailmanympäripurjehtija, joten mies ei ole tyhmä eikä ihan turha höpöttäjä eikä ihan vailla charmiakaan. Hänessä on piirteitä, joita arvostan - mm. aika hyvä ironian taju, mutta ei hän, luoja paratkoon toimittaja ole. En usko, että menettäisimme mitään, jos annettaisiin ne haastattelut mieluummin jollekulle Leif Salmenille, jonka kaltaisia toimittajia ei enää taida olla.
PoistaHjalliksen yrittäjyyden merkitystä ei voine kiistää, mutta enemmän hän vähemmistöosakkaana on palkkajohtajan roolissa ollut.
PoistaHjallis on loistava toimittaja; puhe-, luku-, ja kirjoitustaito suorastaan häikäiseviä. Mitä muuta tarvitaan?
Mielestäni vuorovaikutustaidoissa on parantamista.
PoistaNyt viestintä on enemmän yksisuuntaista. Puntit eivät ole oikeinpäin tai edes tasan, jos toimittajan kokee painavammaksi kuin haastateltavan. Minusta Hjalliksen haastattelut peilaavat enemmän häntä itseään kuin toista. Tämä tulee ilmi kaikesta, mitä olen häntä seurannut. Hjallis on aina pääosassa.
Hyvä toimittaja on taustavaikuttaja ja antaa haastateltavan olla valokeilassa.
Hjalliksesta on pakko muistuttaa, että aloitti "työelämänsä" kerjäläisenä kuin Romanian mustalainen ikään.
VastaaPoista"Anna mulle rahaa, anna mulle rahaa, anna mulle rahaa!"
Kylläpä Iines kuvasi elävästi IT-ajan esitaistelijat. Kiitos nautittavasta esityksestä! Noita finninaamaisia, rasvatukkaisia talitinttejä jouduin itsekin aikani kestämään. Nyt heillä on Harrikat, nahkapusakat ja vyöketjussa nippu työkaluja, joiden on määrä herättää pelkoa ja kunnioitusta. Ja heillä on valtaa, suunnattomasti valtaa. He voivat milloin tahansa lukea kenen tahansa sähköpostit, tsekata jokaisen päätteenkäyttäjän nettikäynnit ja muut tekemiset. Tiedän tyypin, joka kotoaan käsin pisti firman koneet hiljaisiksi ja määräsi itse palkkansa, kun systeemi piti taas saada pystyyn. Olihan hänellä vapaapäivä!
VastaaPoistaOn konsulteissa muutamia hyviäkin. Koko ammattikuntaa ei kannata mollata muutaman mädän omenan takia. Heidän mellastuksensa ja reima rahastuksensa valtionhallinnossa loppuisi, jos konsulttisopimukset olisivat julkaisia. Mutta ne eivät taida olla. Kovin moni konsultti on myös jonkun poliitikon hyvä tuttu.
Juu, kaikki on totta kuvauksessani, itse koettua, tuhannesti. Nörttipojilla ei ollut koulutusta eikä tutkintoja, mutta kursseja ja opastustehtäviä heille piisasi ja rahaa tuli ovista ja ikkunoista. Pojista tuli vähitellen itsevarmoja guruja, jotka tiesivät olevansa korvaamattomia.He alkoivat jopa laatia atk-oppaita, joita piti jakaman talon kurssilaisille. Opasvihkosten kieli oli karseata, yhdyssanat oli erikseen kirjoitettu ja välimerkkejä ei näkynyt missään. Isot kirjaimetkin olivat harvassa. Minä se olin, joka sitten sanoi, että ei tuommoista opaskirjaa voi antaa kenellekään taloon tulijalle tai kurssilaiselle ennen kuin kieli on korjattu. Kielellä ei kuulemma ollut väliä.
VastaaPoistaEipä aikakaan kun täällä esitettiin mielipide että äikänopettajalla on lähtökohtaisesti parempi kompetenssi kutsua itseään vietintäalan ammattilaiseksi kuin kauppatieteiden maisterilla (Kirsi Piha) tai viestintää opiskelleella ja käytännön kokemusta omaavalla ylioppilaalla (Katleena Kortesuo).
PoistaHerääkin kysymys, voiko viestintää ja markkinointia opettaa aikuisopiskelijoille pelkällä äikänopettajan mandaatilla vai tarvitaanko siihen tuota erikoisosaamista muodollisesti tukeva titteli.
Nyt panet omiasi. Tulkinta on sinun, minä en kanna sitä harteillani. En ajattele noin, en ole noin sanonut.
PoistaOlen esittänyt sitä, että suomen kielen opinnot antavat mielestäni tukevamman pohjan viestinnän osaamiseen kuin pelkät kauppatieteen opinnot.
Viestintä ei ole kaupallisuutta, viestintä ei ole myymistä, mutta hyvällä viestinnällä voidaan edistää myös kaupallisia tarkoitusperiä.
Viestintä, kielen lait ja kielen käyttämisen osaamisen tulee siis ensin, kaupallinen osaaminen vasta sen jälkeen. Kortessuohan on suomen kielen ihmisiä, käsittääkseni tutkinto on lähes valmis tai siitä ei paljon puutu. En ole milloinkaan vähätellyt Kortessuon kieliosaamista, hänhän operoi kielen kautta. Olen kysynyt hänen tutkintonsa perään ja saanut siihen vastauksen. Tutkinto puuttui hänen CV:stään, ja minusta se on tärkeä asia mainita uskottavuuden kannalta.
Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten suomen kielen ja viestinnän opettajalta vaaditaan maisterin tutkinnon lisäksi mm. erillinen kaupallisviestinnällinen koulutus opetusharjoitteluineen. Tämän lisäksi vaaditaan rantautumista kaupallisiin viestintää harjoittaviin yrityksiin suorittamaan vähintään puolen vuoden työssäoppimista. Työ voi olla yrityksen kirjalliseen viestintään ja koko viestintäpolitiikkaan perehtymistä ja siihen osallistumista, siis viestinnän tekemistä. Suomen kieleen kuului jo minun aikanani alkuvaiheessaan muuten erilliset viestinnän osasuoritukset. Suomen kieli ei ole siis kielioppiin perehtymistä, vaan paljon muutakin. Aine on laajin kaikista opiskeltavista aineista.
Noihin konsultteihin, neuvonantajina, on minulla ambivalenttinen suhde. On hienoa, että löytyy ihmisiä, jotka johonkin asiaan perehdyttyään viitsivät jakaa tietoutta myös muille, usein jopa maksutta. Mutta sitten harmittaa, kun jotkut ihmiset, joiden soisi virkansa puolesta hankkia itse tietoutta asioista, hankkivat sitä konsulteilta suuresta maksusta, jota eivät itse joudu maksamaan.
VastaaPoistaPuhelinmyyjät on toinen ryhmä, joita toisaalta ymmärrän, toisaalta ihnoan heidän menetelmänsä onttouden takia. Esim. Eilen soitti nuori raikas naisenääni, joka aloitti: Sinut on valittu vastaamaan kahteen asiaan: syötkö D- vitamiinia? Kuinka paljon syöt sitä päivässä? Kun olin vastannut kysymyksiin epäillen sanaa "valittu", alkoi sitten mainosvyyhti, jonka tarkoituksena oli sitoutua "alennuksella" tilaamaan vuoden annos hänen mainitsemastaan firmasta. - ymmärrän, että työ kuin työ on monelle ainoa mahdollisuus valita, ja puhelinmyyjän ammatti kuuluu vähiten haluttuihin. Heitä kannattaisi ihan sentähden ystävällisesti edes kuunnella. Mutta se, miten heidät on pikakurssilla sanoitettu, ottaa päähän.
Tuossa osinkoverouudistuksessa kävi juuri niin kuin Elina Grundström maalailee kirjaesittelyssään: byrokratiaa tulee ikävä, kun korruptio hiipii kuvaan.
VastaaPoistaTänäisessä Hesarissa onkin kissankorkuinen otsikko, että hallitus ohitti virkamiehet veroremontissa. Suurimpien osakkeenomistajien verotusta merkittävästi keventävä muutos ei siis kulkenut hitaan ja tarkan virkamiesvalmistelun läpi, vaan papereihin ilmaantui ulkopuolelta etujärjestöistä "muualla laskettuja" lukuja, joiden vaikutuksista ei ollut käytettävissä riittävästi laskelmia.
Tämä aiheutti tilanteen, jossa mm. Arhinmäki oli jälkikatuvaisena. On perin outoa, että hallitus päätti nojautua tiskin alta toimitettuihin laskelmiin ja perustaa päätöksensä niihin. Normaalistihan laskelmia tuottavat ministeriöt ja virkamiehet, siis nuo byrokraatit, joita tosiaan tulee ikävä, kun etujärjestöt ja konsultit pystyvät tekemään meillä yhä enemmän päätöksiä. Korruptioksi minä ainakin tällaisen lasken.
On helppo yhtyä Hermusen kritikkiin.
VastaaPoistaKonsulteilla on tiedollista valtaa, kuten opettajilla. Mikäli tilaajalla olisi vastuussa näistä ns. konsulteistaan, niin heidän yhteiskunnallinen arvostuksensa ja vastuunsa olisivat paremmin hallinnassa.
Harvalla yhteiskunnallisella intituutiolla sen enempää kuin yksityiselläkään on edes taloudellisia edellytyksiä ylläpitää järjestelmää jossä uusien innovaatioiden ja yhteiskunnallisten käytäntöjen vaatima tietotaito löytyisi omasta takaa.
Ajatus konsulttien ammattikunnan käytön lopettamisesta edellyttäisi kaikille yrityksille tutkimus- ja kehitysosastoa jolla yrityksen tai yhteisön kannalta tärkeä tieto, pääsääntöisesti uusin, saataisiin entistä paremmaksi toiminnaksi tai palveluksi.
Jos oppilaitokseen tilattiin osaamaton ja puhumaton mutisijanörtti kertoo se enemmänkin tilaajan osaamattomuudesta, kuin tilatun näörtin. Asia on ollut esillä kaikilla aloilla, koska "kaikki" alat ja asiat joutuvat uudelleenarvioitaviksi ennenmin tai myöhemmin.
Grundströmin kriittiset kolumnit ja tiedonjulkistamispalkinnot ovat ehkä vain "nopeat syövät hitaat" -ilmiön esiin nostamista, mutta hänenkin lääkkeet kokonaisvaltaisemman ongelman ratkaisemiseki ovat lähinnä meidän kaikkien ulkopuolisuutta, hurjan teknisen kehityksen edessä.
Konsulttien ja opettajien valta on erilaista. Konsulteilla on rajaton valta julistaa mitä tahansa oppia kenenkään muun määrittelemättä sisältöjä. Konsulteilla on rajaton oikeus määrittää osaamisensa hinta. Konsultille ei ole säädetty pätevyysvaatimuksia, kuka tahansa voi esiintyä konsulttina ilman tutkintoja. Tämä jos mikä, on rajatonta valtaa.
VastaaPoistaOpettajan valta on ohut ja olematon, sitä ei oikeastaan ole. Työ on julkista ja avointa, kuka tahansa henkilö tai viranomainen voi tulla seuraamaan opetusta milloin tahansa, vanhemmat voivat avoimesti kontrolloida opettajan työtä ja hänen menetelmiään. Kaikki säädökset, opetuksen sisältö ja työmenetelmät annetaan valtakunnallisesti ja kunnallisesti ylhäältä, opetussuunnitelmat on sovitettava tarkkoihin viranomaisilta tuleviin raameihin. Työn hintaan ei voi vaikuttaa, se on kunnallisten sopimusten mukainen. Opettaja ei voi voi palauttaa järjestystä luokkaan, jos siellä on aggressiivisesti häiriköivä oppilas, joka ei poistu kehotuksesta. Jos hän huolehtii muiden oikeudesta saada opiskella rauhassa ja taluttaa oppilaan ulos, hän joutuu erotusuhan alaiseksi. Valtaa opettajalla?
PS Konsulttien ammattikunnan "lopettamisesta" kukaan ei ole tässä mielestäni puhunut. Jonkinlaiset raamit vain tuohonkin villinä rehottavaan konsultismiin olisi hyvä saada. Kaikkea muutakin opetus- ja ohjaustoimintaa tietääkseni jokin elin säätelee. Voisin verrata tilannetta siihen, että ei olisi opetusministeriötä eikä opetushallitusta, eikä kunnallista koulutuslautakuntaa ja muuta kunnallista säätelyä. Opettajat olisivat vapaita yrittäjiä, jotka kilpailuttaisivat itsensä yksityisiin kouluihin.
PoistaKirjoitinkin, tiedollista valtaa.
PoistaSitä ei tässä yhteydessä pidä mennä venyttämään "rajattomaksi". Halusin rajata konsulenttien vallan tilaajan valtaan, juuri siksi että, heidän valtansa olisi ns. yhteiskunnallisesti valvottua, intitutionaalista.
Nyt ei pidä heittäytyä aivan niin vaatimattomaksi että itsekin kysyy onko opettajilla valtaa. Tokkakai on, ilman sitä heilla ei olisi auktoriteettiä (siis, ammatillista).
Ei se enää päde, valitettavasti, että tieto on valtaa. Ei siis ole tiedollista valtaa.
PoistaTietoa on niin paljon ja helpolla saatavissa, että joakaiselle tiedolle on vastatieto, enää ei ole tiedon omistajia, tiedonhaltijoita. Kuka tahansa osaa googlata, ja siinä se tieto on.
Opettaja ei siis omista valtaa tietojensa kautta, koska hän ei esitä tietoja auktoritetteina, vaan senhetkisen tietyn henkilön käsityksenä, joka voidaan milloin tahansa kumota.
Koulu ei siis ole tiedonjakopaikka, joka olisi ainoa suodatin, jonka kautta tieto tulee.
Ei se enää päde, valitettavasti, että tieto on valtaa. Ei siis ole tiedollista valtaa.
PoistaTietoa on niin paljon ja helpolla saatavissa, että jokaiselle tiedolle on vastatieto, enää ei ole tiedon omistajia, tiedonhaltijoita. Kuka tahansa osaa googlata, ja siinä se tieto on.
Opettaja ei siis omista valtaa tietojensa kautta, koska hän ei esitä tietoja auktoritetteina, vaan senhetkisen tietyn henkilön käsityksenä, joka voidaan milloin tahansa kumota.
Koulu ei siis ole tiedonjakopaikka, joka olisi ainoa suodatin, jonka kautta tieto tulee.
Vilkaisin äsken iltasanomia; Katainen oli kuulemma suuttunut jostain kysymyksestä.
VastaaPoistaIltasanomat kysyi, pitäisikö Kataisen julkaista selvityksensä. Vastasin KYLLÄ, vaikka en minä sitä juttua avata viitsinyt, eikä aavistustakaan mistä on kysymys, olisiko Himasesta tai kehysriihestä - Siitäs sai sekin ketku!
Tämä vastaus oli poikkeus, yleensä valitsen näissä iltapäivälehtien kyselyissä aina mielestäni pimeimmän vaihtoehdon. Missään ei ole muuten selitetty, mitä ne näiden kyselyiden tuloksilla tekevät. No ei se mitään, minä voin kertoa. Eivät mitään.
Niin maa makaa,kuin petaa.Jos joka jumalan asiaan tarvitaan konsultteja,niin jotain on tosi pielessä päättäjien tasolla.
VastaaPoistaIhan tavallisella,virkaan vaadittavalla pätevyydellä pitäisi,minun mielestäni,kyetä tekemään sellaisia päätöksiä,jotka ovat kutakuinkin oikein eikä sinne päin.Miksi muuten valittaisiin edustajia kunnanvaltuustoihin ym.?Priorisointia,fokusointia...onko kukaan päättävässä asemassa oleva kuullut tälläisesta..????Jos ei ole niin oppiin vaan tai vaihtoon.Kyllä kai palkkansa eteen päättäjätkin(kaikilla tasoilla)voidaan velvoittaa tekemään työtä.
Ministeriöissähän suuri asiantuntemus pitäisi olla. Vaan nyt on siis konsultit, jotka vievät työt ministeriöiltä. Konsultteja emme ole valinneet, ne ministeriön tekijät kylläkin.
PoistaEtkös Riku tiedä, että jokaisen kyselyn tehtävä on aktivoida oppilasta, lukijaa. Klikkauksia ne laskevat, ei muuta. Itse en koskaan klikkaa auki Näitä luetaan eniten -uutisia.
VastaaPoistaJa kyllä Kataisen pitäisi julkaista selvityksensä, koski se sitten mitä tahansa.
Konsulttisysteemi on sukua lottoarvonannalle: saadaan lisää rikkaita Suomeen. Tavallisesta työstä saatavalla palkalla ei ihminen rikastu. Mutta konsultti voi vaatia suuria summia höpötyksestä tai valmistetusta esitelmästä, jota hän kiertää pitämässä ympäri maata. Himasen tapaus on vain jäävuoren huippu.
VastaaPoistaKonsultteja on joka lähtöön. Hämmästyin hieman, kun huomasin sisustusarkkitehti Marko Paanasenkin (television sisustus- ja remonttiohjelmista tuttu) ryhtyneen konsultiksi, luennoimaan osaamisalueeltaan. Televisiossa näyettiin pätkiä näiltä luennoilta hiljakkoin, ohjelma tulee jatkossakin joltain kanavalta. Näkemässäni ohjelmassa hän konsultoi ihmisiä valaistuksesta. Onhan Paananen karsimaattinen puhuja ja tyyppi, ei siinä mitään.
VastaaPoistaJa näin se menee siis. Osaavat ja esiintymishaluiset ihmiset ryhtyvät myymään suoraan osaamistaan, puhettaan, tuotteistavat itsensä ja ansaitsevat näin ehkä suuriakin summia. Verokarhuhan toki ottaa omansa, sillä rehellisiä ihmisiähän konsultit tietenkin ovat.
Koulutusta en ole saanut, mutta sisustusarkkitehdiksi minäkin haluaisin ryhtyä. Ilkeitä puheita sellaiset, että homma on niille poikkeaville, jotka eivät omaa taiteellista lahjakkuutta tai halua alkaa tarjoilijoiksi!
VastaaPoistaOnks teil paljo rahaa, et voidaan laittaa sitä haaskuuseen oikein huolella...ai on vai? - No hyvä, sitte alotetaan! Tähän just tarkalleen kesikipisteestä vasemmalle laitatte tälläsen beessin sohvaryhmän niin, et valo antaa mukavasti just tohon seinälle laitettavaan kehystettyyn jättijulisteeseen Manhattanista. Sit kirjahylly tohon...hmmmhh...ei kirjahyllyä, laitetaan siihen lasikaappi pokaaleille ja chardonnay de pulitur pulloille. - Ja sit seiniin pitää saada paljon väriä, laitetaan tää oranssiks ja toi vastapäätä oleva vihreäks. Ei tietysti minkätahansa oransseiks tai vihreiks, värisävyt on hyvin tärkeitä - täs just tulee tää asintuntijuus esiin, kuka tahansa ei vaan pysty niitä ymmärtämään....
Tunsin yhden rakennuspiirtäjän, pienen laihan naisen, joka oli ennen kunnalla töissä. Hän piirsi käsittääkseni myös taloja, kuten piirsi kunnaninsinöörikin. Kuvitella, teki vähän samaa kuin arkkitehdit. Palkka oli pieni kuin mikä.
VastaaPoistaJos hän aloittaisi nyt, hän voisi olla konsultti, rakennuskonsultti. Siis oikeasti, en pilkkaa, vaan alan itsekin innostua niistä kaikista mahdollisuuksista, joita konsultointi ihmiselle tarjoaa. Mitä kaikkea minäkin olisin voinut ja voisin vieläkin tehdä.
Motivaatio vain puuttuu. Sitä tarvitaan. Ihmisen pitää ensin haluta kovasti jotakin.
Kun viittasin populismiin, en oikeastaan ajatellut Grundströmiä, pätevää toimittajaa, vaan ihan meitä i-palstalaisia... Jos sallitte vertauksen kaukaa, niin Elina on kuin Punaisen viivan agitaattori Puntarpää, kansankiihottaja, joka verisillä vertauskuvillaan saa oppimattoman kansan vihan kohdistumaan herroihin ja muihin väärintekijöihin.
VastaaPoistaItse asiasta olen kuitenkin kanssanne samaa mieltä konsultteista. Niitä kaikenlaisia, seassa varmaan monta hyvääkin, mutta aivan liikaa tyhjän touhottajia. Konsulttien on osattava puhua, sillä esim. opettajista ja muusta valtion virkakunnasta poiketen heidän on myytävä työpanoksensa vapailla markkinoilla.
Mielelläni yhdyn myös suomalaisten byrokraattien ylistykseen: he ovat vikkeliä tehopakkauksia ja joukkoälyn jättiläisiä! Sen varauksen vain esitän, että byrokraatti on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Mutta asiaan: onko julkinen hallintomme siis liian pieni, kun virkakunnalla ei ole aikaa eikä osaamista (?) hoitaa hommiaan? Muistelen kuitenkin ihan, että meillä julkissektorin osuus työvoimasta hipoo maailman huippua?
Juurikin noin Tapsa, ajatukseni kulkee samaan suuntaan, samaan aikaan.
PoistaTapsa on saavuttanut nihilismin viimeisen asteen, hän kieltää oman nimensäkin, jos joku vain väittää.
PoistaYrittäjät ovat kaiken perusta, täytyyhän joku ryhmä olla, joka heittää hanskat käsistään heti kun kokee työpäivän päättyneeksi - Yleensä siinä puolen päivän seutuvilla. Saatana, että ne työntekijät palkkaakin vaativat, olisivat tyytyväisiä, että töitä saavat!
Entinen työnantajani laittoi juuri facebookissa terveisiä Kanarialta, sillä on nyt Uji firma, kun se edellinen jäi meidän kaikkien maksettavaksi. Meidän olisi pitänyt olla tuottavampia, kun tilasi autoja ja muita. Ja palkata joku uusi jos tarvitsee, kun keksi muutamaksi viikoksi Yhdysvaltoihin lähteä.
Uji on kännykkäkieltä, se tarkoittaa "uusi".
PoistaPuntarpää-vertauksesi on hauska, Tapsa, ja osuvakin, mutta en kuitenkaan aliarvioisi kansaa ihan noin. Kansa ei ole yhtä kurjaa ja tietämätöntä kuin Puntarpään vaikutusaikana.
PoistaGrundström vain sanoo selkokielellä sen, mitä moni jo ajattelee, tekee yhteenvedon. Kolumnistit tulevat lisäksi aina muun median jälkijunassa haaskalle. Vasta kun hässäkkä on syntynyt, he tulevat arvioimaan kohua samalla selittäen kiihottuneelle kansalle, mistä perimmältään on kysymys. Media nostaa siis kohun ja esittää veriset vertauskuvat, kolumnisti selittää, kun pöly on laskeutunut.
Konsullttikeskustelussa ollaan hiukka hakoteilla. Niin kuin aiemmin kirjoitin, Grundström puuttuu ja nostaa esiin seuraukset, ei syitä. Syiksi tuossa kirjassa mainitaan valtion tuottavuusohjelma, mikä toki on totta, mutta suurin syy on kuitenkin hallinnollisten organisaatioiden kyvyttömyys nopeaan muutokseen.
VastaaPoistaBlogitekstissäkin esiin nostettu kysymys ketteryydestä, no, tai sen puutteesta, on tosiasia eikä pelkkä slogani. Grundströmin maininta että konsulttien arvioimiseksi palkattaisiin hankintakonsutteja on ironisuudessaan totuuden myöntämistä. Eikä traagisuus vähene yhtään sillä että ehdotetaan myös palkitsemiskonsultteja.
Asian tekee traagiseksi se, ettäkö organisaation sisäiset ns. asiantuntijat tekisivät kuukausipalkallaan ja muiden töiden ohessa kilpailevien organisaatioiden vertailua ja näin saisivat mahdollisimman laajan tietotaidon, oman ydinosaamisen kehittämisen ohella.
Vaikka yritysjohtaja olisi tehokkusajattelun läpitunkema niin harva työntekijä allekirjoittaa yksi yhteen palkanmaksajansa aatemaailman. Tehokkuusajattelu perustuu ennakoivaan johtamiseen, ennalta määriteltyjen suunnitelmien mukaisiin, yksilökeskeisiin suorituksiin ja ennekaikkea, kilpailuun omasta asemasta. Jossa jokainen olettaa itse pärjäävänsä.
Tämä näkyy meidän jokapaäiväisessä elämässä. Yritysten ketjuuntumisena, francais yrittäjyytenä, yhtenäisenä ilmeenä, yhtenäisin hinnoin, markkinointina, yksityistämisbuumina. Valinnan mahdollisuuksien luomisena kuluttajille. Bisneksen sydän ei ole yksittäisessä kuluttajassa vaan, asiakaspinnoissa, massassa.
Missä luuraa se virkamiesjoukko tai poliitikko joka kirkkain silmin uhraa kilpailukyvyn alttarille läheisen työkaverin, yksinhuoltajan tai sosiaalista ja taloudellista vastuunkantoa huonosti sietävän ihmisen. Kyllä konsullti auttaa.
Opettajien vallasta vielä. Vaikka jokainen yksittäinen opettaja ei tuota valtaa tunnistaisikaan niin koulutus edustaa kulttuurista valtaa parhaimmillaan.
VastaaPoistaKilpailun ja yksilöllisten kyvykkyys arviointien kautta nuoria valmennetaan tekemään näennäisesti vapaalta näyttäviä valintoja vaikka syötit ovat poliittistaloudellisia. Holhouksen ja yksipuolisen tuputtamisen sijaan koulu tukee kilpailuhenkistä ja vastuuta omasta elämästään ottavaa yksilöä.
Ei ainoastaa yksityinen mainonta ja markkinointi pyri vaikuttamaan nuorten käyttäytymiseen, vaan koulu tukee nuorten kasvamista itsenäisiksi kuluttajakansalaisiksi, omilla valinnoillaan oman onnensa saavuttajiksi. Turvallisuushakuisuus ja paikkasidonnaissuus eivät ole moraalisesti suotavia ominaisuuksia edes teini-ikäisille.
Vaatimus elinikäisestä koulutuksesta on hyvä ilmentymä siitä kuinka yhteiskunta ohjailee meitä kehdosta hautaan, eikä tuo ohjailu nojaa pelkkiin humanistisiin arvoihin ja tavoitteisiin. Olemme valmiita tekemään jopa oman sosioekonomisen asemamme tai psykofyysisen tilamme vastaisia valintoja. Vaikka äänestämään niiden puolesta.
Syötit ovat poliittistaloudellisisa?
PoistaMitä mahdat tarkoittaa tällä? En tunnista nyt ajatustasi ollenkaan, se ei ole tästä maailmasta, ei ainakaan koulujen piiristä.
Oppilaita ei ohjata minkään poliittistaloudellisen tarkoitusperän mukaan minnekään jatkokoulutukseen, vaan kyllä kaikki lähtee oppilaan omasta halusta ja taipumuksista tietyille aloille. Reaaliset näkökulmat esitetään: matemaattisesti huonosti pärjänneelle selvitetään, ettei lääkikseen taida olla asiaa tällä erää, mutta yleensä oppilaat ovat realisteja, he tunnistavat resurssinsa itse varsin hyvin.
Senkin he tietävät, että pitää olla joustava, harva elää koko työelämäänsä yhdessä työpaikassa. Siksi on järkevää mieltää ajatus uudelleenkoulutuksesta. Ei se ole ohjailua, vaan luonnollinen seuraus työelämärakenteen muutoksesta himasmaiseen suuntaan: otetaan työelämä omiin käsiin. Konsulttina voi hyvinkin pärjätä vähän tyhmempikin, jos on persoonallisuudeltaan ekstrovertti.
"Ei se ole ohjailua, vaan luonnollinen seuraus työelämärakenteen muutoksesta himasmaiseen suuntaan: otetaan työelämä omiin käsiin."
PoistaSiinä se tuli. Ensin kiistetään jyrkästi ymmätämästä mitä on poliittistaloudellinen määritelmä ja lopuksi todetaan muina naisina että himasmaistamista tapahtuu ja koulu vain luonnonlain mukaisesti toteuttaa tätä muutosta. Minkähän takia koulu ei nojaudu pelkästään humanistiseen ihmiskäsitykseen opetuksessaan.
Kannattaa palauttaa mieliin Fullan toteamus: ”opettajat ovat kasvatuksellisen ja yhteiskunnallisen muutoksen asiamiehiä, agentteja”.
Olisikin varmaan parempi, jos sinä, hyvä anonyymi, kirjoittaisit tekstisi alunperin niin selkeäksi, että lukija ymmärtäisi ne samantien, joutumatta pohdiskelemaan käsitteellisiä termejä, jotka eri ihmisille tarkoittavat eri asioita. Elina Grundströn ja yleensäkin muutkin maineikkaat lehtikolumnistit kirjoittavat oivaa selkokieltä vailla hämäriä käsitteitä ja turhia vierassanoja.
VastaaPoistaTämä virkkeesi, anonyymi, on käsittämättömän hämärä: Kilpailun ja yksilöllisten kyvykkyys arviointien kautta nuoria valmennetaan tekemään näennäisesti vapaalta näyttäviä valintoja vaikka syötit ovat poliittistaloudellisia. "
Poliittistaloudelliset syötit? Syötti-vertaus jää käsittämättömäksi. Se huutaa peräänsä selkeää esimerkkiä, ydinlause ei riitä, jos tukivirkkeet puuttuvat. Tuommoisella yläkäsitteellisellä ilmaisulla on niin monta selitystä kuin on lukijaa.
Anonyymi, en tarkoita pahaa kritiikilläni. Sinulla on hyviä ja kiinnostavia ajatuksia, selvästi mietit asiota ja tiedät paljon. Kunpa vain sanoisit sen yksinkertaisesti. Itse muistan opettajani ohjeen edelleen: "Kun sataa, on hyvää tyyliä sanoa: Sataa."
Pitääkö tosiaan lähteä niiiiin alkeista, eetä pitää ensin selvittää mitä tarkoittaa poliitistaloudellinen?
PoistaYmmärrän kyllä että asioiden yhteiskunnalliset yhteydet ovat hiukan laajempi käsite kuin pelkkien oireiden ruotiminen ja niiden nostaminen tikun nokkaan. Asiasta kuin asiasta saa helposti moraalisen hässäkän jota voi ruotia maailman tappiin asti.
Jos et tekstistä muuta ymmärtänyt niin kuintenkin sen että kiistit suoralta kädeltä koulun poliittisen ja taloudellisen luonteen, tosin ymmärtämättä syy ja seuraussuhdetta.
Kunpa vain ymmärtäisit kausaaliset suhteet.
Syötti tuossa jää hämärimmäksi. Kuka syöttää ja mitä? Ja kyllä, se poliittistaloudellinenkaan ei ole metaforaan upotettuna oikein selvä. Vai tarkoitatko kenties poliittis-taloudellista? Tuo on nimittäin eri kuin poliittistaloudellinen.
PoistaMieti nyt, rakas anonyymi, miksi kolumnisti ei käyttäisi unissaankaan virkettäsi. Eikä kausaalisia suhteita.
Vaan asiasta toiseen, mutta selkokielellä.
Niin on Suomen kansa ylempiään rakastanut, että maksaa valtionyhtiön johtajalle 51 000 euron kuukausipalkkaa, kun itse saa 2 700 euroa kuukaudessa. Sehän on melkein sama kuin Himas-palkkio.
Missä nämä asiantuntijoitten palkat päätetään?
Semantiikkaa.
PoistaMutta miksi kysellä edes selkokielellä itsestäänselvyyksiä?
"Alun alkaenhan kaikenlainen konsulttityö alkoi it-alalta, kun tietokoneet tulivat kouluihin, laitoksiin ja yrityksiin sekä koteihin."
Poista"Mutta - valta oli heillä ja mikä järkyttävintä, se on edelleen heillä, joskin deodoranttia löytyy jo konsultinkin kainaloon ja esiintymistaitoakin on ymmärretty hioa. Täällä se konsultismin alkukoti kuitenkin on, ja konsulttivallan."
Selkokielelle muutettuna ylläolevat ovat tiedollista hölynpölyä. Konsulttityö, etenkin "kaikenlainen", on hiukan vanhempi kuin keski-ikäisen opettajan henkilöhistoria. Konsultismiä ei aatteena tai oppina ole olemassakaan ja alkukoti määritelmä menee genetiikan puolelle, samoin puheet konsulttivallasta törkeää liioittelua, samaa uhkakuvaa, kuin tietokoneiden ylivalta.
Luoja varjele minua siitä päivästä, kun alan tosissani kirjoittaa tiedollista totuutta.
PoistaMyönnän auliisti, että tein harkitun provokaation heittämällä populismi-kortin kehiin tilanteessa, jossa konsulttivihan hekumassa rasvattiin jo köyttä, jotta voitaisiin ripustaa nuo ketkut lähimpään lyhtypylvääseen.
VastaaPoistaTein myös syntiä Grundströmiä kohtaan, sillä hän on terävä likka, vaikka onkin vihertävä. Tykkään hänen tyylistään kirjoittaa, sillä tendenssi ei hyppää silmille.
Mutta populismi ei suinkaan ole sitä, että Soini kiihottaa tyhmää kansaa, vaan myös sitä, että Nuori Fiksu Oppinut kiihottaa nuoria fiksuja oppineita. En yhtään epäile, etteivätkö kaikki Konsulttikirjan tapaukset olisi likipitäen totta - vaikkakin ehkä väritettyjä? - mutta samalla tavalla ovat "totta" myös esim. erään filosofian (rotu)tohtorin esiinnostamat väärinkäytökset. Tai byrokraattien kootut typeryydet, niistäkin saisi veret seisauttavan kohukirjan.
Kyse onkin siitä, ovatko ne ainoa totuus ja onko tulkinta ihan oikea. Onko kyseessä aito ongelma vai sarja yksittäistapauksia. Ollaan aina vaaran teillä, kun demonisoidaan jotakin ihmisryhmää rodullisin, uskonnollisin, ammatillisin tai muin perustein.
Minulla ei ole omaa lehmää tässä ojassa, vaikka muutaman konsultin tunnenkin. Valtaosa on päteviä alansa asiantuntijoita - maistereita, tohtoreita, diplomi-inssejä, ekonomeja, pappeja - mutta kuten kaikissa ammateissa, osa on "heikompaa ainesta".
Valtaosa konsulteistahan ei ole niitä palopuhujia ja suunpieksijöitä, kuten yleensä konsullti kuvataan. Niitä kutsutaan poliitikoiksi.
Hear, hear!
VastaaPoistaTaas Tapsa puhuu asiaa (kuten usein muutenkin). Se on ison tuopin paikka, kun tapaamme.
Tapsahan on viisas ja tietäväinen ihminen - syvä ihailuni. Vaan pitäähän hänenkin kanssaan silti asiasta vääntää. Sanon kuin yksi pikkutyttö, joka käänsi pihakiven:" Mää katon vaan, kummonen kuoppa tuol kiven alla on."
PoistaEihän siitä kivestäkään muutoin tiedä mitään.
Onkohan populismi kuitenkin käsitetty turhan yleistävästi, jos sillä tarkoitetaan kaikenlaista "eliitin" arvostelua tavallisen ihmisen näkökulmasta? Silloinhan lähes jokainen poliitikkojen tai tunnettujen ihmisten kansalaisarvostelija ja niistä kirjoittava blogistikin on populisti.
VastaaPoistaKyllä konsultteja on tietenkin joka lähtöön. Heidän valtansa on kuitenkin nyt yllättänyt yhteiskunnan aika totaalisesti. Vika ei ole välttämättä konsulttien.
Lisää populismia kehiin: vikahan ei tosiaan ole ollenkaan konsulttien, vaan niiden jotka maksavat asialle ketterän konsultin, jolta tietävät kulloinkin halutun asiantuntija-analyysin löytyvän
VastaaPoistaTällaista konsulenttien käyttöä olin havainnoivinani työelämässä 80- ja 90-lukujen vaihteessa ja nyt politiikassa lisääntyvässä määrin. Jokin anonyymeistä totesi, sen minkä minäkin aikoinani panin merkille: "Missä luuraa se virkamiesjoukko tai poliitikko joka kirkkain silmin uhraa kilpailukyvyn alttarille läheisen työkaverin, yksinhuoltajan tai sosiaalista ja taloudellista vastuunkantoa huonosti sietävän ihmisen. Kyllä konsultti auttaa."
Konsultit ovat viisaita ihmisiä, mutta heilläkin on mielipiteensä ja maailmankatsomuksensa. Virkamiehiltä, jotka toimivat virkavastuulla, edellytetään ainakin jonkinmoista pyrkimysta tasapuolisuuteen.
Ei tosiaan hirtetä konsultteja, vaikka köyttä jo tuolla rasvailtiin ja vähän soviteltiin Himasenkin kaulan ympärille aiemmin. Itsekin aloin jopa hieman innostua niistä mahdollisuuksista, joita konsultilla voisi olla. Jokaisessa meissä asuu pieni kauppias.
VastaaPoistaLuen parhaillaan Susan Cainin kirjaa Hiljaiset, introverttien manifesti. Siinä parhaat konsulentit alkaen Dale Carnegiesta ovat tietynlaisen persoonallisuuden omaavia: he ovat kiihkeitä ekstrovertteja. Samaten Harvard Business Schoolin opiskelijat ovat lähes poikkeuksetta ekstrovertteja. "Tuskin löydät meidän joukostamme yhtään introverttia", sanoi muuan opiskelija kirjan kirjoittajalle.
Näyttää siis siltä, että konsulentitkin lienevät enimmäkseen ekstrovertteja, kun taas introvertit viihtyvät muunlaisessa työssä. Kirjassa muuten pureudutaan aivan uudella tavalla kysymykseen "ekstroversio ihanteena" ja "onko ekstroversio ihanne kaikissa kulttuureissa".
Näin kiltin introvertin kantilta komeljanttarit konsultteina ja konsulentteina ovat alustavan luotaantyöntäviä; ne on pelottavia.
VastaaPoistaOlen itse asiasta lipeämisen asiantuntija, eli ei pitäisi koputtaa nokkaa.. Vaan Anojen kirjoitukset opettajien rooleista ja vastuista kyllä suoraan sanottuna sotkivat kelpo lailla.
En varmaan vain näin jälkijunassa(kaan) osaa seurata tuota tajunnanvirtatekniikkaa.
Siis: opettajan vastuu?! Jos puhutaan yrityksistä?! Poliittis-taloudellinen vai poliittistaloudellinen?
Säästäkää siis blondia! Me ollaan monin tavoin häviävä luonnonvara, kaikilla mittapuilla, eli tee ekoteko, ja puhu asiasta! :)
P.S. Ja kertokaa Introverttien Manifestista!
Introverttien manifesti on vielä kesken, sain sen juuri kirjastosta. Siinä murskataaan kuitenkin jo alusta lähtien myyttiä ekstroverttiuden parhaudesta.
VastaaPoistaKoko maailma, erikoisesti Amerikan mantere ja Eurooppa, on kasvattanut lapsensa jo kymmeniä vuosia kohti ekstroverttiutta, ja introverttiutta on pidetty asiana, josta tulee päästä pois. Tästä olen joskus blogiini kirjoittanutkin, jo ennen Cainia, mutta palaan varmaan asiaan jossain muodossa, kun olen lukenut kirjan loppuun.
Hyvä kuulla, Iines!
PoistaSiis että kuullaan jatkossa lisää aiheesta.
Tervs. Tyytyväinen Introvertti
Ja nyt lepäilemään. P.S. Kenestä muusta termi "mammia" on ällöttävä? - Minusta on, ja sitä meinaan silti ehkä tehdä. Riippuen sananselityksestä. Halin varmaan jotain, ja loikoilen, eli varmaan syyllistyn.
Char, minusta "mammia" on aivan kamala. Tosin kuulin sen nyt ensi kerran, ja katsoin urbaanista sanakirjasta, tarkoittaako se vauvan harjoittamaa tissin lutkutusta.
PoistaEi tarkoittanut, vaan lepäämistä. "Mammin hetken peiton alla ennen kuin lähdin."
PS Introt ovat ihania. Ja kiinnostavampia kuin ekstrot. Muutenkin hiljaisuus on monimerkityksisempää kuin melu.
Iines, hyvä kun tarkistit! Sen sanan siis. Pikkusisko, joka nai pohjalaiseen sukuun, otti perheen koirien kanssa "mammimisen" käyttöön. - Silti yök, yök, ja luojan kiitos vauvojen kanssa ei mammittu; ei tarvinnut peitellä oksennusrefleksiä.
Poista- Kuten huomaat, näppärästi sälytän todistustaakan kepsusta sanasta pohjalaisille!!! :D
Ja tasapuolisuuden nimissä, heiltä tulee tosi hyviä sanoja kanssa, kuten "noko". Siis kuten että "otan nokon kermaa kahviin".
Meillä nämä eri murteet ovat tehneet lapsista - ja meistä kaikista - tosi innovatiivis-verbaalisia! :)
Hienotunteinen pitää olla, tietty, ja tuo mammiminen on ääriesimerkki. P.S. En siis muka-oksentanut, kun sanaa käytettiin!!! - Ja tämä suoritus ansaitsee huutomerkkejä!!!
Minä olisin ekstrovertti jo sillä perusteella, että hölötän täällä alvariinsa. En kuitenkaan myönnä. Kummaksikaan en pystyisi itseäni määrittelemään, molempia minussa on, kuten kai useimmissa.
PoistaMyyntimiehenäkin olen ollut, mutta itseäni en ole osanut koskaan myydä, ajatus että pyytämällä pyytäisin esimerkiksi jonkun kaverikseni facebookissa, on vastenmielinen. Olen sen silti erilaisista syistä jonkun kerran tehnyt. Sellainen sanojen pyörittely on olemassa, että myyntimiehen täytyy ensin myydä itsensä kaupoissa onnistuakseen, tavallaan se pitää paikkaansa, tarkasti ottaen ei.
Minä en sitä tiettävästi ole, mutta eikö maanisdepressiivisillä juuri nuo ekstrot ja introt vaihtele poikkeuksellisen voimakkaasti. Mutta mielalat meillä muillakin.
En ole jungeja ja niitä muita tästä asiasta lukenut, mutta koko jako tuntuu minusta keinotekoiselta, jos sitä täytyy soveltaa kaikkiin.
Ekstropertiksi pääsee, kun unohtaa sekä turhan että aiheellisen itsekritiikin ja heittäytyy täysillä.
Erno Paasilinnan kirjaa Mukasta luen. Mukka taisi olla introvertti, hän jopa pelkäsi ihmisiä.
PoistaHaastatteluissa ei välttämättä saanut yhtä sanaa suustaan, heittäytyi täysin mykäksi tai vastasi yhdellä sanalla tai ujolla hymyllään. Kirjoitti sen, mitä asiaa oli.
Murteet ovat rikkaus, Char! Minulle tutuin murre on raoman giäl, ja sen muotoja hyödynnän edelleen esimerkiksi tekstiviesteissä raomangiälitaitoisten kanssa. Tämä paikallinen satakuntalaismurre taas on ikävää, siitä en pidä. Savosta tykkäisin, ja Mukan pohjoisen sävytyksestä, jos vain osaisin ne omakohtaisesti.
PoistaSyntinen laulu on nyt luettu, luin sen parilla istumalla, niin tenhoava se edelleen on. Aiemmin luin sitä kielitutkimusmielessä, hitaammin.
Minä taas synnyin ja kasvoin kouluikään läntisellä murrealueella, mutta muutin sen jälkeen itäiselle alueelle. Olen siis kaksimurteinen, joka on suuri rikkaus. Itse puhun jotain yleispohjolaista. Tai olisinkohan jo peräti monimurteinen, sillä opiskelin Savossa ja mökkini on satahämäläisellä alueella. ja sanon jo ihan pokkana naapurille, että "paas istuen". Sen sijaan stadin slangi ei ole tarttunut. Eikä tartu.
PoistaLainaan vielä Tapsaa: "Ollaan aina vaaran teillä, kun demonisoidaan jotakin ihmisryhmää rodullisin, uskonnollisin, ammatillisin tai muin perustein."
VastaaPoistaViime vuosina meillä on demonisoitu mm. tupakoijat, viinan juojat, autoilijat, sokerin ja suolan käyttäjät, sähköllä huushollinsa lämmittävät, ylipainoiset ja anorektikot. Valtava propagandakoneisto tekee parhaansa, että tupakoiva, oluesta tykkäävä läski menisi itse metsään ja ampuisi itsensä. Hänestähän voi koitua yhteiskunnalle kustannuksia, diabetes ja muut, you know.
Ja kuitenkin hallitus iloisesti korottaa tupakan, viinan, bensan ja sähkön hintaa ja toivoo salaa, että em. hyödykkeiden kulutus kasvaisi niin, että verotuotoilla voitaisi maksaa Kyproksen velat.
Hurjimpia demonisteja ovat nuo vihreät. Satu Hassi-niminen täti on kertonut, että Itämeren laivojen savukaasut tappavat 50 000 ihmistä joka vuosi. Siksi on välttämätöntä kukistaa Suomen kauppamerenkulku asennuttamalla jokaiseen laivaan 30 miljoonaa maksava savukaasupesuri.
Arvatkaa, uskaltaako kukaan enää sanoa olevansa merimies? "Tappaja", hänelle huudetaan ja ajetaan lumipalloja nakellen lähimpään kapakkaan, jossa hän tuhlaa kaikki tahansa viinaan ja huonoihin naisiin, tulee yöllä kadulle ja palelluttaa jalkansa pakkasessa. Ja taas tuli yhteiskunnalle kustannuksia!
Vihreät eivät näköjään osaa kuin vähetellä tai liioitella. Pimeän työn teettäminen on inhimillinen erehdys, mutta rehellinen työ murhaan verrattava kauhistus, oli kyse sitten merenkulusta, voimalaitoksesta tai turkistarhauksesta.
PoistaMikiksen kultaisina nuoruusvuosina sanottiin, että merimies on erimies, mutta nyt merimies on verimies.
Minä allekirjoitan tuon alempana olevan Charin kommentin hyperbolan. Kivaa, rakastan patetiaa ja sitä, että maalataan niin että roiskuu! Demonisoidaan siis niin, että hirttoköysi tihkuu rasvaa! Väliä paljon sillä, mitä demonisoidaan, kunhan demonisoidaan. Ja Täti Hassilla on väljä pilu!
PoistaTäällä taas hyperbolat raikaa! Itse en ikinä! Ja ainakin oisin sanonut! Ja demonistit vielä!!!
VastaaPoistaHuoh. Meidän äiti taas oppii käyttämään internettiä, ja nyt kaikki aika menee siinä, kun miettii kivoja youtube-linkkejä.
Mikä olisi tosi helppoa, jos äidin Tappis näyttäisi sen linkin minkä lähetän. - Siis haloo, kaikki ATK-henkilöt, nörtit ja muut! Miksi lähettämäni linkki näkyy erilaisena?!? Kuten esim. "Vain elämää 1" linkki näkyy saman ohjelman kakkososana?!!!
Että semmoista täällä. Pyrin hoitamaan äidin internet-yhteydet/tablettitoimivuudet kuntoon ennenkuin hyökkään salakavalia puoluepoliittisia juonitteluja vastaan.
Älkää nyt konsultteja kehumaan alkako, ettei minun tarvitse ryhtyä niitä puolestani haukkumaan. Sillä kukapa konsultti-sanan merkityksen on niin alas saanut poljettua ellei konsultti itse. Sanotaanhan afrikkalainen sananlaskukin, ettei nimi miestä pilaa, ellei mies nimeä.
VastaaPoistaOikeastaan konsultti-nimitys pitäisi kieltää vihapuheena. Konsultti-kirjan kirjoittajatkin vain käräjille viharikoksesta. Konsulit, valvokaa! Mutta millä k-sana sitten korvataan, jos k:ta ei saa sanoa k:ksi?
Hmmm.... juoppoa sanotaan päihdeongelmaiseksi, hullua mielenterveyspotilaaksi, rampaa liikuntarajoitteiseksi, valehtelijaa muunnellun totuuden puhujaksi, varasta toisen omaisuuteen ryhtyjäksi, autovarasta luvattomaksi käyttöönottajaksi, lääniä aluehallintoalueeksi, lukiota toisen asteen opetusyksiköksi...
Mutta mikä olisi "konsultti"? Ehdotuksia, pyydän.
Jo ihan yleisesti se on jo käytössä, viestintäkyylä.
PoistaViestintäkyylä ei ole mielestäni sama sarjaa. Se on lisäksi vain ilkeä nimi eikä sovi kaikille eri alojen konsulteille.
PoistaKonsulttihan siis on organisaatioiden kehittelyyn laajasti ja monitieteellisesti intoutunut neuvonta-altis erikoishenkilö.
Jos vakavasti puhutaan, konsultin takaa pitää kaivaa esille ihmisen koulutusala, tutkintonimike on aina luotettavin ja pätevin. Ja yrittäjiähän konsultitkin oikeasti ovat.
Eivät suinkaan kaikki, ehkä ei edes suurin osa. Ole yrittäjiä siis. On olemassa suuria konsulttifirmoja, Accentureja ja muita, ja myös itc-järjestelmiä kauppaavat konsultit ovat usein vain itc-firman myyntimiehiä. Näistä minä puhuinkin yllä, kun heitä puolustin, en niinkään yksityisyrittäjä-palopuhujista.
PoistaKonsulttivaltaa pöyristelyt Grundströmin on unohtanut 80-luvun journalistiset oppinsa, että tulevaisuuden ja keskeneräisten asioiden käsittely on tärkeää. Asioita revitellään silloin, kun niihin vielä voidaan ottaa kantaa. Unohtunut on myös se, että suuntaudutaan tulevaisuuteen ei menneeseen.
VastaaPoistaItsekin hän pitää nopeaa tiedon saantia ja uutisointia hyvän journalismin peruskaurana, jonka edellytyksenä on mahdollisimman laaja yhteistyö ja ajatusten vaihto mitä erilaisempien asiantuntijoiden kanssa. Eli, kuten sidniläinen aivotutkija Allan Snyder asian karrikoidusti ilmaisi Prisma dokumentissä: "Emme tarvitse tietoa lisää koska meillä on google, tarvitsemme uudenlaisia kykyjä yhdistellä tietoja".
Enkä oikein tiedä Grundströmin viherpunaisesta markkinaliberalismin kritiikistäkään. Itse hän nykyisellään edustaa aika pitkälti arvostelemaansa konsulttia. Vihreän Lankaan hänet palkattiin lähinnä konsulttina, ammatiosaajana, nostamaan lehden viestinnällistä kompetenssiä. HS journalistiksi "ajautumistaan" tasoitteli samat henkilöt joka oli valitsemassa häntä journalistiikan professoriksi, Helsingin Sanomain säätiön yliasiamies, Heleena Savela ja kulttuuritoimituksen esimies Heikki Hellman. Rakenteellista koruptiota?
Kuvaavaa on että journalistiikan professuurius edustaa "Viestinnän, median, ja teatteritaiteen" yksikköä. Sen tavoitteenahan on yhdistää noiden kaikkien taiteenalojen: "todellisuuden tutkiminen ja esitysten rakentaminen tuosta todellisuudesta, ammattien julkinen luonne ja niihin liittyvä konkreettinen taitoulottuvuus, yhteiskunnallisuus sekä viestinnän ymmärtäminen merkitysten näkökulmasta: kuvina, sanoina ja tarinoina." Konsulttimainen näkökulma.
Susan Cain on introvertti joka kokeili ekstroverttiyttä edellyttävää yritysjuristin hommia ja huomasi että hänen tempperamenttipiirteensä eivät taipuneetkaan konsulttihommiin. Koska suurin osa tempperamenttipiirteistä on pysyviä, biologisia, niin hänelle oli varmaan parempi ruveta hakemaan elämyksiä, ei haasteita, niin kuin konsultin hommiin kuuluu.
Susan Cainin Hiljaiset-kirja on valittu vuoden 2012 parhaaksi tietokirjaksi USA:ssa. Kirja on saanut kulttimaineen ja paljon ylistäviä arvosteluja.
PoistaCain tuskin haluaa konsultiksi, vaikka hän on sosiaalisilta taidoiltaan erinomainen ja tulee ihmisten kanssa paremmin toimeen kuin moni ekstrovertti konsultti. Cainhan on introvertti, joka näkee konsulttien meluisuuden ja häsläyksen lävitse. Hänestä on enempään, kuten on jo nähty.
Mitäköhän tekemistä sillä, että "tulevaisuuden ja keskeneräisten asioiden käsittely on tärkeää", on Grundströmin Konsulttivalta-kirja-arvion kanssa? Tai sillä, että pitää suuntautua "tulevaisuuteen ei menneeseen"?
PoistaEi Grundström kirjoituksessaan näitä poimimiasi asioita näe vääräksi.
Enpä tuossa niin väittänytkään.
PoistaNiin no. Jos ns. "mutisijanörtit" osaavat jotain tarpeellista, mitä koulun iinekset eivät, niin luonnollisesti heistä on kysyntää. Ei se mutisijanörttien vika ole, jos virkamiehet ovat tippuneet kärryiltä.
VastaaPoistaGrundström nyt taas on ollut nosteessa lähinnä sukupuolensa takia. Vaikka tällä kertaa kolumnin kanssa onkin helppo olla samaa mieltä, yleensä kompastuu mm. markkinatalouden kritiikeissään huonoihin pohjatietoihin.
No tulihan se sieltä se feministikortti. Että Grundström on nosteessa sen vuoksi, että on nainen.
PoistaMutisijanörteillä ei ollut kysyntää siksi, että virkamiehet olisivat tippuneet kärryiltä. Katsos, Jaaha, kun niitä kärryjä ei vielä ollut. Puhun muinaisajasta, kun tietokoneet rantautuivat oppilaitoksiin 80 - 90-luvulla. Silloin kukaan ei osannut vielä mitään, paitsi nämä ujot ja hikiset nörtit. Ne rakensivat kärryjä, ja siksi valta oli niiden. Ja tuolta juontaa konsultismi, kun keksittiin, että kuka tahansa voi olla erikoisosaaja.
Jos puhutaan muinaisajasta, niin oppilaitoksissa opettajat olivat pudonneet kehityksen kärryiltä ajat sitten ja joutuivat paikkaamaan tietojaan asemansa säilyttääkseen, it-guruja, himo-oppijoita. Opettajat meinasivat että kärryt pitää saada "nörteiltä" ilmaisiksi. Kas kun heillä ei oppimiseen ollut samaa intohimoa.
PoistaKonsultismiä ei aatteena tai oppina ole olemassakaan ja puheet konsulttivallasta törkeää liioittelua, samaa uhkakuvaa, kuin tietokoneiden ylivalta.
Nyt tulee niin omituista tekstiä, että taitaa olla paras lopettaa keskustelu sinun kanssasi, anonyymi. Koen tekstisi oudoksi, jopa pahantahtoiseksi. Oletko katkera opettajille, jostain syystä?
PoistaTekstissäsi ei ole päätä eikä häntää.
"Silloin kukaan ei osannut vielä mitään, paitsi nämä ujot ja hikiset nörtit. Ne rakensivat kärryjä, ja siksi valta oli niiden. Ja tuolta juontaa konsultismi, kun keksittiin, että kuka tahansa voi olla erikoisosaaja."
PoistaNo eihän ne nörtit olleet "keitä tahansa", vaan heillä oli tarvittavia taitoja, joita muilla ei ollut. Ilmaiseksi heidän olisi pitänyt mennä opettajille mutisemaan ja tietojaan jakamaan?
Ilmaiseksiko? Mistä tämä mieleesi tuli?
PoistaHarvoin minä käytän taloudelllisia asioita perusteena millekään. Tässäkään raha ei tullut mieleen.
Kun olisivatkin jakaneet tietojaan, opettaneet. Mutta kun eivät osanneet opettaa. Ei pelkkä tietäminen, katsos Jaaha, riitä. Pitää osata myös viestiä, saada tieto ja osaaminen myös perille. Opettaja tarvitsee aina koulutuksen. Pedagogia.
Hiukka opettajien roolista vielä.
VastaaPoistaKoulu on juuri se paikka jossa tempperamenttipiirteet vaikuttavat ihmisen määrittelemiseen kaikkein eniten, lopuksi oikein arvosanoin. Jotkut tempperamenttipiirteet soveltuvat koulunkäyntiin huonommin kuin toiset ja vaikuttavat näin ollen negatiivisesti koulumenestykseen, usein myös sukupuolisidonnaisesti. Opettajat sekoittavat hyvin usein temppeamenttipiirteet tavoitteellisuuteen eli opetettavuuteen, kuinka kognitiivisesti kyvykkääksi kypsäksi ja motivoituneeksi opettaja oppilaan kokee. Arvosanoissa se voi merkitä jopa 30 % vaikutusta.
Kuten tunnettua tempperamenttipiirteiden huomioiminen kouluopetuksessa on vieläkin varsin hajanaista. Mallioppilas on yhä edelleen vähemmän toiminnallinen, jolla on matala aktiivisuus ja häiritsevyys sekä korkea sinnikkyys, kuorrutettuna positiivisella emotionaalisuudella.
Jos oppilas on persoonallisuuspiirteiltään opettajan mielestä myöteinen on hän myös hänen mielestään kognitiivisesti kyvykkäämpi. Häntä on "kivampi" opettaa. Nyt olisi jo korkea aika antaa kaikille opettajille "tempperamenttipiirteidentunnistus" -kylpyjä etteivät opettajat rupeaisi mätkimään turpiin eikä tyrkkisi luokasta ulos kaikkia joilla on jollain tavoin haastava tempperamenttipiirre.
Tiesitkös, Anonyymi, että opettaja opiskelee jo koulutuksessaan mm. kognitiopsykologiaa ja muita psykologianhaaroja. Lisäksi hän kohtaa jo tässä vaiheessa opetusharjoittelussaan erilaisia oppijoita ja tutustuu erilaisiin teorioihin ja opetusmenetelmiin.
PoistaOmien havaintojeni mukaan opettajat kohdistavat eniten sanojaan ja opetustaan juuri näille vilkaille ja "häiriöalttiille" oppilaille. Matalan häiriökynnyksen oppilaat jäävät vähemmälle huomiolle - he ovat usein kilttejä ja tunnollisia tyttöjä.
Opettajan tiedot eivät ole hatusta ja Googlesta.
Edelleen sinulle aiheellinen kehotus: mene Anonyymi nykykouluun viikoksikin seuraamaan luokkatopetusta ja tilanteita ja keskustelemaan tilanteiden hallinnasta ja ratkomisesta opettajien kanssa. Tule sitten uudelleen puhumaan oppilaiden persoonallisuudenpiirteiden huomioonottamisesta.
Et sitten koskaan näköjään kuunnellut aivan tuoretta, nykytietämykseen perustavaa haastattelua "Temperamentilla on väliä".
PoistaJyrkästä asenteestä ja hankalasta tempperamenttipiirteestä kärsii koko kroppa.
Tietenkin temperamentti vaikuttaa moneen asiaan, mutta ei pojilla ole ryhmänä erilaista temperamenttia kuin tytöillä. Pojat ovat muuten erilaisia, paljolti erilaisen kasvatuksen vuoksi, mutta myös hormonaalisista ja biologisista syistä. Korostan - temperamenttikysymys oppiminen ei ole. Kauhean kiva olisi varmaan selittää poikien heikompi koulumenestys temperamenttieroksi!
PoistaTiesitkö sinä sen, että temperamentti muodostaa ihmisen persoonan biologisen osan ja on riippumaton oppimisesta ja kokemuksista? Se on osittain perinnöllinen ja osittain seurausta niistä biologisista eroista, joita raskausaikana on syntynyt sellaisissa asioissa kuin hermoston reagointiherkkyys ja reagointivoimakkuus sekä aivojen metabolia?
Tämä pohja voi muuttua mm. lapsen ensimmäisten hoivakokemusten vuoksi. Esimerkiksi koettu stressitaso voi jäädä pysyväksi ja temperamanetista voi muotoutua pelokas, ahdistuva ja syrjäänvetäytyvä ominaispiirteiltään.
Lapsilla on erilaisia temperamentteja, mutta ei sen mukaan, kumpaa sukupuolta hän on. Sukupuoli ei aiheuta poijilla vilkkaampaa temperamenttia, vaan erilainen kasvatus ja biologinen pohja.
Jos pojat eivät siis opi koulussa yhtä hyvin, voidaan harkita myös kasvatuksellisia muutoksia, ei munalisää. Temperamentti ei siis tule munasta eikä temperamentittomuus munan puuttumisesta.
(Tiedot paikoin Keltikangas - Järvinen, Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot)
Tämä keskustelunhaara sinun kanssasi anonyymi, oli osaltani tässä. Sinun keskustelusävysi ei ole rakentava eikä ystävällishenkinen. Kehotan sinua miettimään keskustelutyyliäsi.
Poista- "Temperamentin on joissakin amerikkalaisissa tutkimuksissa todettu selittävän kouluarvosanoista jopa 40 prosenttia (ks. yhteenveto Keltikangas-Järvinen, 2006). Sattumanvaraisessa, edustavassa 4 000 suomalaisen yläkoululaisen aineistossa ei päästy aivan näin suuriin selitysprosentteihin, mutta aineisto osoitti temperamentin selittävän neljänneksen kouluarvosanojen vaihtelusta (Alatupa, 2007). Koska temperamentti ei korreloi älykkyyden, kognitiivisten kykyjen tai motivaation kanssa, vaan kaikilla älykkyyden ja kyvykkyyden tasoilla on samanlaiset temperamenttijakautumat, tarkoittaa tulos sitä, että menestyäkseen koulussa oppilaalla täytyy lahjakkuuden ja motivaation lisäksi olla tietynlainen temperamentti." - "Edellä mainitussa suomalaisessa tutkimuksessa osoitettiin myös mielenkiintoinen sukupuoliero: tietyt länsimaisen kulttuurin arvostamat ja ”hyvän ihmisen” ominaisuuksina pitämät temperamenttipiirteet, kuten hyväntuulisuus, sopeutuvuus, vähäinen ujous ja matala reaktiivisuuden taso (vahva itsehillintä), lisäsivät tyttöjen koulumenestystä. Kaikilla tytöillä, joiden keskiarvo oli yli 9, nämä piirteet olivat korkealla tasolla. Vastaavaa korrelaatiota ei ollut pojilla: kyseiset temperamenttipiirteet eivät auttaneet poikia menestymään koulussa." - "Korrelaatio huonon koulumenestyksen kanssa sen sijaan nousi esiin. Pojilla, joiden keskiarvo oli alle 7,5, kyseisten temperamenttipiirteiden kääntöpuoli, siis taipumus negatiiviseen mielialaan, ujous, matala sopeutuvuuden taso ja korkea reaktiivisuuden taso, selitti merkitsevästi huonoa koulumenestystä. Vastaavaa yhteyttä ei puolestaan ollut tytöillä, vaan heidän huono koulumenestyksensä oli näistä temperamenttipiirteistä riippumaton. Pojat siis maksavat suuremman hinnan koulun odotusten vastaisesta temperamentista (Keltikangas-Järvinen, 2007)."
PoistaTämähän on silkkaa mediaylivallan suojassa tapahtuvaa despotismiä. Kaikki opetukseen ja lasten pedagogisiin kykyihin liittyvä arviointi on muilta kielletty. Blogisti on pidättänyt vain itselleen oikeuden tulkita L. K-J:stä. Tempperaramenttipiirteet, itsetunto, sosiaalisuus ovat aiheita joiden "oikea" tulkinta on kaikkien jätettävä hänelle.
PoistaOn tietenkin hyvä että meillä on suomenmaassa kaksi henkilöä jotka tuntevat lasten kasvatuksen ja opetuksen läpikotaisin. Ensimmäinen on kirjoittanit tietokirjat ja toinen on lukenut ne, ne kirjat jotka me kaikki muutkin olemme lukeneet.
"Uskon Grundströmiä, uskon, että poliittinen valta on liukumassa eri alojen konsulteille. Akateeminenkin valta on luisumassa konsulteille. Kuka enää tarvitsee Kotusta tai suomen kielen asiantuntijoitten neuvontaa, kun meillä on nettikonsultit, jotka opettavat, miten kielellä myydään."
VastaaPoistaMinä uskon
Minä uskon, omantunnon vienoon kuiskintaan
ohjausta, varjelusta siltä saan,
minä uskon, joka päivään tulevaan
minä uskon, aikaan vielä parempaan
minä uskon, hyvän suojelukseen jonka saan
jota meille, elon teille, annetaan
Uskon päivän nousuun, kun se sarastaa
hohtaa kirkkain helmin kaste maan
uskon iltaan, kun sen rusko raukeaa
ja levon, kiireiltänsä saa
Minä uskon, ihmisiin ja elämään
HS-kk-liite etsii Suomen parasta blogia. Ehdotuksia perusteluin pyydetään lähettämään osoitteella kuukausiliite@hs.fi.
VastaaPoistaLehdessä on myös Esa Saarisen mietteitä Himasesta. En vielä lukenut, mutta kunhan luen, kommentoin Einesbaariin.
Mukkakin on jo yöpöydällä, joten jo vain mieki olen kohta valamis puhumaa hoon päältä ja hunteeraamaa ja viskuttelemaa vaikka poikkinainnista, knapsuista tai mettän huminasta.
Kas vaan, Tapsa, en huomannutkaan tuota Suomen paras blogi -kisaa Hesarin kuukausiliitteestä. Mielenkiintoinen kisa, jonka voittajaa voi olla vaikea ennakoida. Rikun arvion mukaan voisi hyvinkin veikata muotiblogia voittajaksi, mutta lukeeko muoti- ja meikkiblogien lukijakunta Helsingin Sanomia?
PoistaEhkä voittaja muotoutuukin parhaiten sanomalehden lukijakunnan sosioekonomiskultturellista rakenteesta käsin. Itse voisi veikata parhaaksi jotakin tunnetttua äiti- tai ruokablogia tai sitten Kemppistä tai ylipäänsä jonkun tunnetun ja ennestään kuuluisan blogia.
Tuo Himas-juttu oli keskittynyt kuvaamaan Esa Saarisen juuria. Valokuvassa näkyi lapsuudenkodin keittiönkaapin kulunut vedin, nyt sairaalassa olevan äidin kädenjäljiltä. Vaan tänäänhän itse Himanen puhuu Arto Nybergissä. Varmaan hyvin miellyttävästi.
Näkyy olevan aika pitkä prosessi tuo parhaan blogin valitseminen, menee ensi vuoteen asti. Ikkunaiinestä voisin äänestää, riippuu systeemistä. Täytyy meidän se listalle saada. Joku meikkiblogi kuitenkin voittaa.
VastaaPoistaMukassa minulla menee vielä arviolta pari viikkoa, täytyy sulatella, maata sohvalla ja ajatella. Silmiä pidän kiinni, että pystyn ajattelemaan paremmin.
Riku, sulattele rauhassa. Mukka-paisti on täyteläinen ja muheva, siinä on sultateltavaa. Vaan älä niin kauan, että minun täytyy kerrata kirja kolmanteen kertaan, niin nopsaan sen nytkin luin - oli se niin hyvä. (En pidä pahana tempautua mukaan tapahtumain ja kielen virtaan, joskin kannatan minäkin sitä ajatusta, että oikein hyvät pitää lukea hitaasti.)
PoistaÄlkääs nyt pojat vitsailko Iineksen kanssa tuosta kilpailusta.
Himastahan ei tuossa Saska Saarikosken mainiossa artkkelissa juurikaan ruodita. Tai, no sentään, Esa Saarisen kautta. Saarinen kuvataan hyvää tahtovaksi ja hyväntahtoiseksi kaikkien kaveriksi, joka välttää liiallisia yhteiskunnallisia kytkentöjä.
VastaaPoistaYhä edelleen jää kuitenkin aprikoimatta se miten Suomi tulevaisuudessa pärjää, ja millä. Aivan kuin Saarinen toteaa että Himasen kalliin tutkimuksen sijasta pitäisi kysellä: "miksei yliopistolta ole tullut keskustelua herättäviä, yllätyksellisiä puheenvuoroja Suomen tulevaisuudesta."
Missä on ne ennustajat nyt jotka 70-luvun pahimman vasemmistolaishuuman aikaan "tiesivät" ettei sosialismistä ole mihinkään. Uskooko kaikki enää markkinakapitalismiin, jatkuvaan kasvuun tai edes tulevaisuuteen. Himasen tapaisia komenjanttareita tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan.
Kenties tuosta tänäisestä Arto Nybergin Himasesta avautuu uusia näkökulmia Tapsan Einesbaarin Himas-keskusteluun! Ohjelmanhan voi katsoa Areenalta, jos tänäinen ei sovi.
VastaaPoistaSitten pieni vinkki ihan kaiken ulkopuolelta, tv-ohjelmista. Löysin muuten uuden naurusuosikin Pokka pitää -sarjan jälkeen: Miranda. Hurmaava persoona, naispuolinen Mr. Bean, kannattaa katsoa, Areenalla on jo ykkösjakso.
Himanen ei ole "tänäisessä" ohjelmassa, vaan vasta 14.4.
PoistaNiiinpäs onkin, kiitos ilmoituksesta.
PoistaAika harhaanjohtavaa on kyllä lehdeltä kirjoittaa viikon lehdessä näin: "Kohufilosofi Pekka Himanen saa poikkeuskohtelun, kun hän esiintyy Arto Nybergin ohjelmassa sunnuntaina." Tottakai lukija pitää selvänä, että seuraavana sunnuntaina, kun ei päivämäärää ollut tuossa lauseessa, joka oli nostettu peräti ingressiksi.
Täytyypä Hajusintti Ämpärin perillinen katsoa, kun kerkijääpi.
VastaaPoistaKuukausiliitettä en ole vielä nähnyt, mutta jos siinä oli Saarisen vanhemmista niinkuin ymmärsin,isänsä, paikallislehden toimittaja oli fiksu mies, hänen kanssaan olen keskustellutkin. Yhdessä ensimmäisistä kesätyöpaikoistani äitinsä taas antoi minun keittää kahveistaan, kun olin yövuorossa.
Lunta tulvillaan on raikas talvisää, ei liinakkommekaan nyt enää talliin jää...
Jos Peter Hoegin näkisin, tirvaisisin kuonoon.
Saarisesta tuo Kuukausiliitteen juttu etupäässä oli, ja laadittu jopa vähän liikuttavaan sävyyn.
VastaaPoistaMies menee toimittajan kanssa lapsuudenkotiinsa, josta isä on kuollut ja äiti viety sairaalaan. Kuvassa näkyy likainen kaapinovi, tai maalipinta on mustunut, jompaa kumpaa. Aika vaatimattoman näköistä, mies istuu tyhjässä kodissa liikuttuneena. Koti on ollut onnellinen, mitään vastoinkäymisiä tai riitaa ei ole koskaan ollut. Sanon suoraan, että minulta on loppuosa vielä lukem atta, ja siinä ehkä päästään Himaseen asti, siihen, miten hän lopulta kytkeytyy Saarisen onnenoppiin.
Peter Hoeg - Lumen taju? Oli hyvä kirja. Vaan kun ikkunasta katsoo, masentaa. Eikö se perkele koskaan sula.
Täällä sataa parasta aikaa lisää lunta. Uusi lumi on vanhan surma, tietää valkovenäläinen sananlasku.
PoistaPS Olga-täti se oli, joka noin sanoi ja vielä raoman giälel: uus lumi o. vanhan surm! Äiti sanoi tämän minulle ja minä sanoin tuon tänään puhelimessa tyttärelle.
PoistaPS Mitään valkovenäläistä ryssän touhua Olga-täti ei kuunaan olisi siteerannut!
Mukka näkyy kirjoittaneen novellin "Lumen pelko".
PoistaEi lunta ole eteläsuomessa tullut juuri nimeksikään, mutta se tekee masentavan olon. Ilmatieteen laitos ansaitsisi vuoden huuhaa palkinnon käyttönottamastaan varoituspalvelusta, jota iltapäivälehdet vielä kaiuttavat.
Tarkoitan, että jos ne kahvinporoista tietokonesimulaatioita tekevät ilmatieteen laitoksen ihmiset edes kerran osuisivat oikeaan, niin paljon antaisin anteeksi.
Tiedemiehet, voi mun perse, etten paremmin sano.
Ja vaikka lunta tulisikin enemmän, kyseessä on jokavuotinen normaali ilmiö, varoitukset ovat höperehtivää paapomista ja kyseisen laitoksen itse itsensä tärkeäksi tekemistä.
PoistaNormaali huhtikuun sää tämä on. Silti kevät on myöhässä. Sen tietää lintujen tarkkailija!
PoistaViime vuonna kuvasin ensimmäisen peipposen jo 1. huhtikuuta, nyt en ole kuullut viserrystäkään. Samaten leskenlehtiä ei ole vielä, paitsi ehkä kaupungeissa, kuumien asvalttien kupeessa, lumettomissa paikoissa. Maalla on vielä joka paikassa lunta ja jäätä. Vaan lumentulo lakkasi, aurinko yrittelee pilvien raosta! Ihanaa!
Tein loppulitviikin Himasesta. Tai olkoon samalla esipuheena Nybergin ohjelman jälkeen ryöpsähtävälle keskustelulle.
VastaaPoistaSatakunnassa on pyryttänyt koko päivän, silkkaa lunta. Päivälläkin oli hämärää. Katot ovat taas valkoiset, samoin maa.
VastaaPoistaTäytyykin katsoa, mitä sanot loppulitviikissäsi - viittaat ilmeisesti Einesbaariin. Harmi vaan, kun tuo Nyberg-haastattelu onkin vasta viikon kuluttua.
Ei se mitään, ehditään vielä viikko pohjustaa aihetta, kun Rikukin kypsyttelee näkemystään Syntisestä laulusta uuninpankolla pari viikkoa.
PoistaMinä kävin hakemassa varaamani Laulun eilen kirjastosta ja kotona hämmästyin suuresti, sillä sen välissä oli rakkauskirje! Tai oikeastaan se oli erokirje, joka oli jätetty sinne seuraavan lukijan iloksi. (Se ei siis harmikseni ollutkaan tummakulmaisen kirjastotädin minulle kirjoittama.)
Taidan siteerata sitä kuitenkin sitten Mukka-keskustelussa.
Siellä onkin komeat teesit Einesbaarissa Himasen ajatuksista. Niistä voi lausua pontevan mielipiteensa ilman kirjan lukemista. Minäkin aion, teroitan kynääni parhaillaan, savu nousee jo.
PoistaMinusta on hyvä pitää mielessä että Himasen Sininen kirja on on nimenomaan osa tulevaisuusselontekoa ja että selonteot ovat olleet käytäntö jo iät ja ajat. Kaikki hallitukset ovat halunneet tietenkin toimia niin että vallitseva poliittinen suuntaus on nimenomaan näkynyt toteutuvassa politiikassa. Muutoinhan meillä ei tarvittaisi poliittisia puolueita ollenkaan, vaan virkamieshallitus.
VastaaPoistaAivan yleinen käytäntö on ollut että virkamieskunta vaihdetaan "oman" puolueen miehiin mikäli se huomaamattomasti tai lehmänkaupoin voidaan tehdä. Ja jos ei voida, niin tilataan selvitykset sellaisilla parametreillä että lopputulos on puoluepoliittisesti tyydyttävä. Aivan kuten yhteisöverouudistuksessa. On yhdentekevää kenen numeroilla lopputulokseen päästiin.
Nyt on kuitenkin ensimmäisen kerran järjestetty julkinen ja avoin keskustelu ja ennakointivaihe milloin on voinut ideoida ja ottaa kantaa Suomen tulevaisuudesta. En näkisi että tapa on demokratialle aivan vieras mutta politiikan teolle ehkä kyllä. Puoluepoliittisten tunnusten häivyttäminen, tai oikeasti, perusteiden muuttuminen on tehnyt kaikista suuria masssoja tavoittavista puolueista keskustaa, sen vasenta tai oikeaa laitaa edustavia yleispuolueita.
Jokainen voi itse aprikoida mitä neljän johtavan puolueen kauhun tasapaino muuttaa vallitsevaa tilannetta. Koko joukkio on tavalla tai toisella sidoksissa markkinatalouden lainalaisuuksiin, kasvumenismeihin. EK puheenjohtajan, miljönääri Ilpo Kokkilan arviot osinkoverouudistuksesta olivat tätä luokkaa: "nyt taisi livahtaa joillekin liikaa etua" kertoo että tavoitteet ovat ainakin kohdallaan.
Elämä on taideteos, se tekee sen aina parhaiten!
VastaaPoistaYkköseltä tulee Pekka Himasta Nybergissä ja kolmoselta Uuno Turhapuro - This is my life.
Aika vaikea valinta, kumpaakohan...
"Elämä on taideteos, se tekee sen aina parhaiten!"
VastaaPoistaLoistavasti lohkaistu. Tykkään tämmöisistä sievistelemättömistä ajatelmista.
Luontokin on taideteos, se tekee kaiken parhaiten. Luontokuvaaja muuntaa, niin kuin kirjailija tai taiteilija. Jos ei muunna, tulos on kalpea jäljitelmä.
Minusta Turhapurot ovat hauskoja. Niiden arvo luultavasti kasvaa tulevaisuudessa, nythän niitä halveksitaan vielä kulttuuripiireissä.
Turhapurot nousevat kulttimaineeseen samoin kuin on käynyt jo Esa Pakariselle ja melkein rillumarei-kulttuurillekin.
PoistaTurhapuroissa on se outo piirre, että Turhopurot roskaksi määritelleet tahot ovat kuitenkin aina arvostaneet suuresti Loiria. Rillumarei-miehiähän on alettu arvostaa vasta myöhemmin.
Turhapurot ovatk elokuvina surkeita, mutta niiden taustalla oleva kuva suomalaisesta sielunmaisemasta on täysosuma. Siksi ne menestyivät.
Rillumareitä arvostan, mutta pakko todeta, että aika piinaa sellainen elokuva on ihan kokonaan katsoa. Olisi Helismaa saanut käsikirjoitusta kuhunkin ainakin kaksi päivää kirjoittaa.
PoistaTurhapuroista olen suurinpiirtein samaa mieltä Tapsan kanssa. Kävin muuten tuon This is my lifen katsomassa aikanaan elokuvateatterissa. Kovasti surullinen se on, siinä monet näyttelijät tekivät ehkäpä viimeistä roolisuoritustaan, mon aika huonokuntoisena. Sillä lailla tuo elokuva jää historiaan.
Tuollahan Iines jo aiemmin sanoi, että Himanen on vasta viikon päästä. En huomannut ja luulin.
Poista"Turhapurot ovatk elokuvina surkeita, mutta niiden taustalla oleva kuva suomalaisesta sielunmaisemasta on täysosuma."
PoistaTämä minua aina huvittaa. Kukaan ei voi kehua Turhapuroja ilman että ensin haukahtaa niille. Ja vasta haukahduksen jälkeen löytyy sitten jokin syvällinen näkemys.
Tuossa nyt televisiossa tulevasta sarjasta (This in my life) varmaan moni vanha näyttelijä aikanaan kiitti Pasasta. Helmeä onkin se tapa, jolla heitä on poimittu elokuvaan, loistava kaarti, samoin monituisia pintajulkkiksia ja poliitikkoja mitättömissäkin pikkuosissa. Minusta tämä on suorastaan nerokasta ja syvällistä ajankuvaa ja dystopiaa huumorin keinoin. Juuri tuommoista pintakulttuuria ja pikkupalasta kaikki on, ei suuria linjoja, ei syväluotauksia vaan poikkileikkauksia, hätäistä söhellystä, harkitsematonta kakofoniaa.
Nyt tulee haukahdus, kehujen jälkeen. Riku sanoi, että piinaa olisi katsoa kokonainen rillumarei- tai Turhapuro-elokuva kerralla.
PoistaOlen vähän samaa mieltä. Rakenteet ovat löysiä, paljon on tyhjäkäyntiäkin.
Jokin Buster Keaton tai Ohukainen ja Paksukainen tai Chaplinit eroavat Turhapuroista tietenkin juuri huolellisen ja tiukan rakenteensa vuoksi, kaikki on noissa nerokkaissa mykkäelokuvissa tarkoin tiivistettyä ja harkittua, kun puhetta ei kerran ole. Sisällössä on myös syväluotauksia, ei poikkileikkauksia. Ajan kuva on erilainen, ihminen on hitaampi rauhallisempi vauhdikkaimmillaankin.
Chaplinhan on tunnettu siitä, kuinka hartaasti hän viilasi kohtauksia. Samaa ottoa saatettiin toistaa kymmeniä kertoja ennen kuin se tyydytti maestroa. Kuuluisa on alun kohtaus Kaupungin valoista, jossa sokean tyttö luulee kulkuria miljonääriksi - Chaplin keskeytti kuvaukset vuodeksi miettiessään miten se onnistuisi luontevastasi.
PoistaSen sijaan Turhapurot lienee purkitettu kerralla. Niiden suurimpana ongelmana on mielestäni käsikirjoitus. Eli sen puute. Hahmot ovat hyviä, näyttelijät ovat hyviä, ohjaus on keskinkertainen, yksittäiset kohtaukset kohtalaisia, mutta varsinainen käsikirjoitus hajanainen huitaisu jonnekin päin, teemasta riippuen.
Helismaa sentään yritti kertoa tarinan. Turhapurot toistavat samaa vitsiä koko ajan.
No, lopuksi: olen ollut Spede Pasasen suuri fani Ruljanssiriihestä alkaen, olen ollut Loirin suuri fani Pojista pitäen, olen ollut Turhapuron suuri fani ensisketseistä lähtien, diggaan suuresti myös Simo Salmista.
Tuo huolellisuus näkyy Chaplineissa. Tiukkaa tavaraa, ei oikeastaan ollenkaan harhaliikkeitä. Ja Turhapuroissa nopea purkitus kyllä näkyy nimenomaan väljyytenä ja runsaana rönsyilynä, tyhjäkäyntinä. Silti fanitan Spedeä ja Uunoja. Uuno on niin suomiklovni että.
PoistaSitä vaan, että blogitekstissä on monia mielenkiintoisia ristiriitoja suhteessa otsikkoon.
VastaaPoistaViimeisen kappaleen it-analyysissä todetaan opettajien osaamattomuuden avuksi hankitun nörteiksi kutsuttaja kouluttajia, siis osaajia, joita edes ulkoisen habituksen vuoksi ei voine kutsua komeljattareiksi. Vähäpätöisiksi, aliarvostetuiksi näyttelijöiksi, ilveilijöiksi ja tempuntekijöiksi. Puhumattakaan niistä, joita on palkattu tai hankittu valtionhallinnon käyttämiksi asiantuntija konsulteiksi.
Komeljanttari tekee aina itse itsensä naurunalaiseksi mutta blogitekstissä asiantuntija tehdään ulkopuolisen toimesta naurunalaiseksi ja näin hänen osaamisensa ja asemansa kyseenalaiseksi. Jos yleisesti päättäjät ja poliitikot ovat käyttäneet tempuntekijöitä asiantuntijoinaan on vaikea kuvitella että nämä "komeljanttarit" olisivat syyllisiä ja kaiken vallan kaappajia.
Blogin kuvan, kroatialaisen vanhan pääsiäiskortin nuoralla jonglööräävä pupujussi on pääsiäismunineen lähinnä hedelmällisyyden symboli ja yleinen leikki jossa munat yritetään pitää mahdollisimman taitavasti ehjänä. Ainoa assosiaatio joihin "pupujussit" voisi luontevasti yhdistää on tekstin "strateginen ketteryys", nopeus jolla se uusintaa itseään.
It-alalla solmitut taitamattomat sopimukset kertovat vain siitä epäsuhdasta joka on valtionhallinnon asiantuntijuuden ja yksityisen yritysten asiantuntijoiden kanssa. Ilmeisesti Grundström ei itsekään ole lukenut Konsulttidemokratia kirjaa tai ei ole halunnut tuota ongelmaa nähdä. Arveluttavaa, vähän pohjois-korealaiseen uskollisuuteen verrattavaa on, ettei blogistikaan aio kirjaa itse lukea.
Jos lukaisee Grundströmin puheenvuoron Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton Suometar-päivän keskustelutilaisuudesta ja perehtyy jornaklistiikan professuuriutta Tampereelle ja pääsyä HS kolumnistiksi voi oikeasti miettiä mitä rakenteellinen korruptio oikeasti tarkoittaa. Vakavammin tiedonjulkistamieen liittyvät asiat Grundström löytää varsin kaukaa, Kiina ja Intia -ilmiöistä. Asiat eivät tietenkään rapauta hänen ammatillista asiaosaamistaan, mutta herättävät kysymyksen oman poliittisen uskottavuuden tavoittelusta.
Grundström (hänkin) olisi voinut vaikka perehtyä hallitusten selvityksiin ja pyrkimyksiin poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantamisksi ja vaikuttavuuteen lisäämiseksi.