30.3.2014

Pyörryn hyvyyteeni


30.3. Näillä Jyrki Lehtolan vihreillä sanoilla ja täten siirrän tämän blogin tänään kesäaikaan seuraavasti: 
"Heippa vaan. Olen vihreä. Seison täällä aarniometsässä, Kaivopuistossa, puun takana. 
Ihana puu tämä. Taitaa olla jäkälä tai keltasirkku. Seison sen takana, ihan hiljaa, ettei minua huomattaisi.
Muuten kyllä edellytän, että minut huomataan. Siihen on paljon perusteita: me vihreät olemme niitä suomalaisia, joissa hyvyys yhdistyy älyyn mykistävän eroottisella tavalla. 
Olen opiskellut folkloristiikkaa, lukenut Siri Hustvedtiä kahvilassa, twiitannut maailman vääryyksistä sekä soittanut kitaraa naisyhtyeessä, joka halusi kappaleillaan kuvata "biseksuaalista kokemusta",  jollaista meillä ei kellään ollut. 
Kaikesta tuosta seuraa, että valta kuuluu minulle ja kaltaisilleni. Emme halua valtaa sen itsensä takia, tietenkään, olemme vihreitä, mutta te voitte paremmin, kun valta on meidän käsissämme." (Jyrki Lehtola)

Hurraa siis kesäajalle ja esiin pulpahtavalle vihreydelle, joka huumaa pään! Eilen näin sitruunaperhosen, ja peipon laulu raivoaa metsissä peittäen alleen hippiäisten piipitykset ja Puurijärvi-Isonsuon vesilintujen taukoamattoman kirkunan ja rääkynän.

Tuon Jyrki Lehtolan poimin tuohon, sillä olen aloittanut nyt henkisen vaaleihin valmistautumisen. Aion tehdä vaalityön kunnolla, sillä olen aivan kuutamolla puolueen valinnan kanssa. Kaikki puolueet ovat juuri nyt ihanteellisia ja siinä määrin pyhän lapsiperheen asialla, että minäkin pyörryn tämän hyvyyden edessä. 

Paavo Arhinmäki on hyvä, koska hän ei voi sietää köyhälistön verenjuontia, ja vihreät ovat huippuhyviä, koska eivät siedä ydinvoimaa, etenkään venäläistä - Luulajassakin kasvaa Tshernobylin jäljiltä vielä epäilyttävän suuria kantarelleja. Kokoomus on hyvä, koska  antoi korottaa enemmän rikkaiden kuin köyhälistön veroja. Tämä on eettisesti hienoa ja tunnen hyvyyden aallon virtaavan itseenikin tämän jalon ajatuksen äärellä. Perussuomalaisetkin ovat hyviä ja keskustalaiset, koska ymmärsivät sen, ettei viattomalta lapselta saa ottaa karkkipussia kädestä. 

On kuitenkin katsottava realiteetteja. Minä, juuri minä olen siinä kriittisessä iässä, että ei aikaakaan,  kun olen vanhus ylivilkkaalla rakolla.  Miten käy, jos joudun Helsinkiin Seniorisäätiön vessakontrolloituun huoltoon?  Vai pääsisinkö Kustaankartanoon, jossa odottaa soma robottihylje Saro? Kustaankartanon kiltti ylihoitaja vannoi aamutelevisiossa, että vanhukset tykkäävät silitellä Saroa, varsinkin vähän muistisairaat. 

Tässäpä ongelma. Kuka hyvien joukosta olisi paras juuri minulle? 

(Maalaus Aleksander Dejneka)

125 kommenttia:

  1. Sama ongelma minulla. Yritän kovasti kuulostella, millaisia ajatuksia puoluejohtajilla on höpötyksensä takana. Toivon yhä, että heillä niitä on, sellaisia joita ei vaan voi suoraan kertoa. Tai että heillä on aikankin jokin suunta, mihin he haluavat maata viedä.

    Soinin heikkous on Sipilän vahvuus: toinen on ihastunut itseensä ja omaan sanatulvaansa, toinen kohtelee kansalaisia täyspäisinä. Mutta historian painolastin takia en halua Kepua äänestää: Sipilän takana kärkkyvät kahmijat ja kähmijät.

    Muiden ongelma on se, minun näkokulmastani, että voin kyllä äänestää populistia ja idealistia, mutta en jos kyse on samasta henkilöstä. Liian moni on niin yksinkertainen, että luulee kansalle pitävän puhua yksinkertaisesti.

    Olen koditon. Äänestän taktisesti. Joko puolesta tai vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sipilä on persoonana mukavan tuntuinen, kun tarkkailee hänen katsettaan ja ruumiinkieltään: avointa, vilpitöntä - ei uskoisi ylipäänsä poliitikoksi ollenkaan. Soinikin on ihmisenä leppoisan mukava ja ilmeisen älykäs, mutta kaipaisin häneltä nyt näyttöjä. Perussuomalaisissa vierastan sivistyksen puutetta, enkä nyt tarkoita opillista sivistystä enkä mitään tapakulttuuria, ettäs tiedätte.

      Poliittisisesti koditon olen minäkin ja odotan ihmettä.

      Poista
    2. Soinin näyttöhän on sote-uudistus. Sipilän aloitteesta toki.

      Ahaa, nyt keksinkin: sixpackin tilalle saamme seuraavaksi SS-hallituksen.

      Poista
    3. Kyllä siellä hyviä paikkoja on suomalaisillekin. Meillä on vain 13 paikkaa. Ei tässä puoluetta ehkä niinkään äänestetä, mutta ei se arvopohja ihan mitätön seikka ole sekään. Nämähän on suorat he henkilövaalit. Joten tyypin pitääkin olla pätevä.

      Toinen tärkeä juttu on se, että mihin porukkaan, parlamenttiryhmään, mepit liittyvät siellä EU:n parlamentissa.

      Ensimmäiset ennusteetkin on jo tulleet. PollWatch >>> http://europedecides.eu/european-parliament/#tab-pollwatch-2014 Sen mukaan:

      Sosialisti-Demokraattinen Keskusta-Vasemmistoryhmä saisi 217 meppiä seuraavaan parlamenttiin (23 paikkaa enemmän kuin nyt). SDP:llä on ollut 2 meppiä tässä ryhmässä.

      Vasemmisto/Pohjoismaiden vasemmistovihreät –ryhmä nousisi 4. suurimmaksi ryhmäksi ja saisi yhteensä 56 paikkaa. Vasemmistoliitto kuuluu tähän ryhmään.

      Vaalien häviäjä olisi ennusteen perusteella keskusta-oikeisto EPP. Tällä hetkellä EPP:llä on 274 paikkaa. He menettäisivät 74 paikkaa. Suomesta EPP-ryhmään kuuluvat Kokoomus ja Kristilliset. Suomella on ollut 4 meppiä tässä ryhmässä.

      Liberaalidemokraattien ryhmä (Alde) menettäisi 31 paikkaa. Siihen kuuluvat kepulaiset ja RKP. Sillä on nyt 101 paikkaa ja se kutistuisi 70 mepin ryhmäksi. Suomalaismeppejä on ollut 4 tässä ryhmässä.

      Vihreät/ Euroopan Vapaa Alliansi ryhmä saisi 44 paikkaa ja myös he menettäisivät paikkoja vaaliennusteen mukaan. Vihreiden suomalaismeppejä on 2 tässä ryhmässä.

      Konservatiivien ja reformistien ECR saisivat ennusteen mukaan 42 paikkaa ja Vapaa ja demokraattinen Eurooppa EFD 30 paikkaa. Perussuomalaiset kuuluvat nyt tähän ryhmään, 1 paikka.

      Perusässät eivät ole halunneet kertoa, mihin ryhmään he uudessa parlamentissa liittyvät (huonohuono juttu). Äärioikeistolaiset eurooppalaiset ryhmät haaveilevat uuden ryhmän perustamisesta. Siihen tarvitaan vähintään 25 edustajaa, jotka edustavat 7 eri maata – joten Perusässiä saatetaan pyytää siihen mukaan.


      Poista
    4. Ai niin, tässähän on EU-vaalit välissä, vaikka mietin jo eduskuntavaaleja. Ongelmana on se, että EU-vaaleissa ei kannattaisi äänestää puoluetta, vaan henkilöä.

      Poista
    5. Heh,...no, ne eduskuntavaalit tulevatkin sitten aika heti...ja nämä varmaan vähän antavat suuntaa, että minne valtiolaivaa kannattaa ohjata ettei upottaisi kaikki.

      Poista
    6. Tapsa, minä en asu suurissa kasvukeskuksissa enkä etenkään Helsingissä, joten minä kuulun noihin sote-muutoksen häviäjiin.

      Täällä Pikkukaupungissa terveyskeskus ajetaan täysin alas ja lääkäriin on lähdettävä jollain kyydillä kymmenien kilometrien päähän, vaikka asun sentään Suomen eteläosassa enk' missään Lapissa.

      Helsingistä käsin on siis kiva kannattaa sotea, kun siellä on jo kaikki palvelut ja lääkäriin pääsee vaikka illalla ja sunnuntaisinkin.

      Poista
    7. Mutta herra Anonyymi, jos vaaleissa käy niin kuin ennustat, hyvin täsmällisesti, niin miksi vaaleja sitten pitää pitää?

      Poista
    8. Rouva Mikis, tämähän on kuin raveissa olisi. Mikä heppa ravaa ykkösenä maaliin? Täytyy sitä kai Eu-kansalaisella jotain huvitusta olla, tästä sirkuksesta, joka kerran viidessä vuodessa järjestetään.

      Poista
    9. Ensimmäisen kerran minua kutsutaan Rouvaksi! Voi vittu että olen ylpeä siitä! Jos tästä vielä saisi paragraaffin, siis jotain mustaa valkoisella, tai edes vain mitallin, niin kyllä säilyttäisin sen. Panisin sen (aika litteän) lompakkoni ja (aika ohkaisen) osakekirjasalkkuni väliin. Koska... haluan, että perillseni perivät minulta jotain, jolla on merkitystä.

      Poista
    10. ajattelen nimittäin näinettä lapseni - joita tosin olen ehtinyt pyöräyttää (olenhan rouva) vain yhden , laulaa paremmin kuin minä. (Vaikka siitähän tässä nimenomaan ei ollut kyse?) Mutta... jotta totuus ei unohtuisi, vaan pysyisi kauemmpana ja yhä kauempna meistä... niin kivahan Sinua olisi vetää kullista. Pari eri kertaa.)

      Ps. Mutta nieleskelemään en ala! Älä luule.

      Poista
    11. Älkääs nyt innostuko, Rva M. Missään nimessä teidän ei tarvitse ryhtyä kullittelemaan minua. On jäänyt eräästä konkurssista jotain taskupohjalle, salkkuun ja lompakkoon. Myäs Rouvien on syytä pitää lompakostaan hyvää huolta.

      Nyt on kevät ja kuljen Hakaniemen rantaan. Tuuli ei tuule, mutta sade kyllä jaksaa. Kevät. Pystynkö mitään enää antaa, konkurssin koin, en haluu enää maksaa. Kevät.

      Kevät se saa ihmisenkin visertämään kaikenlaista. Lauleskelemman lastenkin kanssa.

      Kevät, tuo toivon vuodenaika.
      parhain ja ystävllisin terveisin, Hra A

      j.k politiikan seuraaminen on aina mitä suurinta hupia kansalaisille, siitä on nyt vaan otettava se ilo irti, minkä siitä saa puristettua.

      Poista
    12. Ajattelinkin, että ymmärrät. :)

      Kaikkea hyvää kans sulle! (ja sun heiluvilles)

      äh... ihan oikeasti en halua ilkeillä. pidän ihan oikeasti ihmisistä joilla kantti kestää. ja lattialautoina kantti kertaa kantti laudat ovat erittäin hyviä. tosin mainosten mukaan, joita mainosmiehet tekevät, vain tiilitaloissa asuu onnellisia ihmisiä. - Siis, ainakin vankiloissa? Ps. Vankiloissa on muuten hyvä huonepalvelu. Ei tartte edes ite sulkee oviaan perässä. Tai avata, jos kulkee eteenpäin.

      Poista
    13. Tiilitalo-mainos on tehty silloin kun Kolehmainen oli nuori ja minulla poikuus tallella eli 60-luvulla. Mutta näin ne vaan hyvät mainokset muistetaan osana muuta kansan perimää!

      Mutta ei siinä sanottu, että "vain", vaan näin: Tiilitalossa asuu onnellinen perhe". (No, salaisena piiloviestinä, jonka Mikis nuorena hurjana nappasi ikuisesti alitajuntaansa, ehkä oli se "vain".)

      Poista
    14. Kyl mä aikapaljon ymmärrän, Mikis. Ymmärrän leikin, olen leikkisä, silloin kun olen. Ei mun kantti kyllä aina kestä, eikä huvita. Eikä tarttekaan.

      hyvät sulle ja mulle ja kaikillen.

      Poista
    15. Kirjotit niin kivasti!

      Poista
  2. Suosittelisin Keskustapuoluetta.

    VastaaPoista
  3. Nimittäin ainakin eu-vaaleissa äänestän Paavo Väyrystä. (Koska Kekkonen kuulema kieltäytyi ehdokkuudesta. Joka on Harmi.)

    VastaaPoista
  4. Keskustapuolue on puolueista minulle ehkä kaukaisin, ja minulla on lisäksi stereotyyppisiä luuloja puolueesta kaikkien aikojen ahneimpana iltalypsypuolueena.

    Olen nimittäin nähnyt ja kuullut aika läheltä, miten puolue aikanaan opetti vauraat maanviljelijät hyötymään kaiken maailman sonnimullikka- ja emolehmäpalkkioista. Lisäksi vierasta sitä yksipuista tanhukulttuuria. Ei, ei keskustaa minulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä äsken en tarkoittanut sitä mitä sanoin.

      Joskus sitä kutsutaan, äskistä käyttäytymistäni, parodiaksi. (Joka, Haavikon mielestä on mahdotonta. Koska... he tekevät sen itse. (katsoo ympärilleen, suorastaan vilkuilee) No, nyt en kyllä ymmärrä.

      Poista
    2. No, tämä kyllä käväisi mielessäni, että et ole tosissasi. Vaan varma en ollut, sillä eihän kenestäkään voi tietää varmaksi kaikkea. Ajattelin, että jos olet tullut uskoon tms.

      Poista
    3. Uskoon tulemista vastaan minulla, loppujen lopuksi, ei ole mitään. (Loppujen lopuksi.) Mutta ETTÄ ÄÄNESTÄISIN KESKUSTAPUOLUETTA! No, nyt kyllä menetän hermoni! (heittäytyy äkkiä ikään kuin kuolleeksi kuin siili jota kettu haistelee)

      Poista
    4. Kävin joskus muinoin sukulaistalossa, jonka avarassa tuvassa sen perheen nuorten kanssa aina pölisimme kaikkea ja katselimme televisiota. Kerran pölinämme sitten keskeytti talon visu emäntä, joka kiljaisi keunustuolinsa pohjalta, että olkkas hilja nyy gon Pura puhuu! (kepulaisministeri).

      Pura oli maatalousministeri. Tässä muuten teille vanhoja poliitikkoja muistaville linkki laulavat poliitikot. Siinä esiintyy myös Pura, jota emäntä tahtoi kuunnella. Paras on kuitenkin mato-Alli.

      Poista
    5. Oho! Mato-Alli on esityksessään aika säälittävä, Muovikassi Leskisessä voi havaita jopa musikaalisuutta. Anna-Liisa Piiparin esityksestä ansaitsisi pidemmän linnatuomion ja paljon oheissakkoja. Tuollaista Puran laulun kaltaista esitystä voinee kuulla sellaisessa karaokepaikassa, missä kukaan laulajista ei alita kahta promillea. Siksi en muuten koskaan käy karaokepaikoissa, karkuun lähden jos sellaisen huomaan alkavan. Ja ympyrä sulkeutuu, Ahtisaarelle täydet säälipisteet ja papukaijamerkki.

      Poista
    6. Erikoismaininta Piiparin lievästi sanottuna erikoiselle hytkymiselle laulunsa aikana. Edes Jack Nicholsonin kasvonilmeet Hohdossa, eivät olleet noin karmivaa katsottavaa.

      Poista
    7. Puruhan on Mikiksen vaalipiiristä eli Vorssan Tammelan pitäjästä. Toinen hurja sieltä on sikalan emäntä Tissi-Sirkka.

      Poista
    8. Tissi-Sirkka muuten minulle aikoinaan äidilleni (joka 30-luvulla äänesti senaikaisia Perstusuomalaisia, eli IiÄlKolleja, kertoikin että "Kekkonen on nyt kyllä niin kehnossa kunnossa että se haikailee vaan koko ajan kouluunlähtöä. Ja pakkailee koulureppuaan. Se luulee ihan oikeasti että se on 7 vanha"... Äitini tämän sitten kertoi minulle.

      Tämä tapahtui jonkin verran ennen kun Hän luopui presidenttiydestään. Oikeastaan aika paljonkin ennen.

      Poista
    9. Kuuntelin nyt vasta noiden poliitikkojen laulua. Tai yritin. Mä en pystynyt. Siis tässä ei ole mitään elitistä loiskiehuntaa, tms., mä vaan en pysty kuuntelee kun lauletaan noin nuotinväärästä. Mua alkaa jotenkin huimaamaan, oksettaa, siis tulee paha olo. Niin kun joskus linja-autossa, kun oli pikkupoika ja se auto ajoi kuoppasia teitä.

      Korvassahan tasapainoaistikin on, niin. Ja alasin, sirppi ja vasara...

      Ps. En todellakaan halua millään lailla koketeerata, koska minulla ei sellaiseen ole edellytyksiä, mutta tuo kulttuuriministerikin lauloi niin karmeen väärin nahka mun päältä osittain rullaantui. Mun oli pakko katkaista... jos siellä oli parempia, myöhemmin, niin niitä sitten nähnyt, en.

      Poista
    10. Ei, jumalauta. En minä sitä tarkoita että kaikkien pitäisi osata laulaa kuin Marita Kattila. - Mutta miksei jotkut ihmiset voisi olla laulamatta. tä...?

      Poista


  5. Äsken pillahdin kyyneleihin. Ai, minkä takia? Muuten vaan.

    Katsoin tämän, Milos Formalia.

    http://www.youtube.com/watch?v=fhNrqc6yvTU

    On ite elettyä aikaa. Silloin luuli, että on vielä toivoa... Nyt on kyllä vähän epävarmempi. (Te, jotka olette noin tai vähän alle tai ylle kaksikymmpisiä, yrittäkää kestää!)

    VastaaPoista
  6. Ensin täytyy ihastella. Kun luin lehdestä tuon Lehtolan lauseen, ihmettelin ja ihastelin sitä pitkän aikaa: "me vihreät olemme niitä suomalaisia, joissa hyvyys yhdistyy älyyn mykistävän eroottisella tavalla. " - Täydellinen kiteytys , tuo lause ei ole syntynyt yhdellä istumalla. Hauskaa, että sinäkin, Iines, siitä huvituit.

    Perussuomalaisista kiteytys saattaisi löytyy Martti Innaselta: "Minä tiijjän, tiijjän kaiken!". Kokoomuksen motto on: "Huomattavasti itseämme parempia.". Vasemmistoliitto ei paljoa inspiroi, kun se tuntuu hahmottomalta: "jausaa!". Demarit, keitä he ovat, missä heitä kohtaa, mitä he ajattelevat?
    Keskustapuolue: "vastuullista asioiden hoitoa, molemmat kädet ja toinen jalka sinun taskuissasi". Ruotsalaisista ei tule mieleen kuin puheenjohtajansa Harold Lloyd. En osaa ajatella ruotsiksi.

    Väyrysen ihailjoille hyviä uutisia: me kun kaikki jo työnnämme koiranputkea, uudistunut Paavo on ehdokkaana vielä monissa vaaleissa. Lopulta saattaa kansa heltyä, mistäs sen tietää: "äänestetään Paavoa, - se kun ei ole ollut presidenttinä vielä kertaakaan ja kaikki muut jo useamman kauden."

    Sopiva taktiikka eurovaaleihin on äänestää sinne se henkilö,. josta haluaa eroon. Häviävät kuin pieru saharaan Brysselin lihapatojen, viiniorgioiden ja sanonkomäminne huvituslaitoksiin, eikä heistä täydy kärsiä kuin jos varomatta avaa uuden suomen pölhöblogit. Vuotta ennen vaaleja aktivoituvat taas uudelleen ja yrittävät tehdä itseään tykö, vessanpönttökin kannattaa avata varovasti, jos sieltä jonkun euroehdokkaan pää ilmestyy itseään kehumaan.

    Viime eurovaaleissa äänestin vasemmistoliiton ehdokkaana ollutta Atik Ismailia, mutta äänet eivät riittäneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän on pakko lisätä: Atikia en äänestänyt mainitsemani karkoitusetuuden vuoksi.

      Poista
    2. Taidan äänestää minäkin taktikoiden, niin kuin Tapsa mainitsee tekevänsä tuolla ylempänä.

      Tai sitten äänestän vain hyvää tyyppiä, en yleisesti hyvää tyyppiä vaan minun suppeasta mielestäni hyvää tyyppiä, ihmistä jonkalaista arvostan: sellaista joka ei hymyile liikaa ja puhuu mahdollisimman vähän.

      Poista
    3. Tulin itsekin tuolla ylempänä juuri äsken siihen tulokseen, että EU-vaaleissa suomalaiselle on tärkeämpää saada sinne päteviä ihmisiä kuin äänestää puoluetta.

      Mitä Väyryseen tulee, niin olen ihan takuulla joskus ammoin täälläkin sanonut, että luonnehäiriöiset ovat hyviä johtajia kriisitilanteissa - ja lisännyt, että toivottavasti meillä ei ikinä ole niin uhkaavaa tilannetta, että pitäisi äänestää Paavo presidentiksi.

      Nyt taidemma olla aika lähellä sitä tilannetta. Voi saatanan saatana. Piti tämäkin vielä nähdä.

      Poista
    4. Olisihan tässä ollut ainekset uuteen kuuban ohjuskriisiin, suurvallat kun eivät siedä vihulaisen juonia aivan vieressään. Maailmanjärjestys hakee taas muotoaan. Älä Tapsa saakeli lähde hyökkäämään sen kulttuurihistoritsijan kanssa, vaikka pystykorvan omistatkin. Minä en voi lyödä vetoa teidän pulolestanne, kun se toinen ei näe edes ampua.

      Poista
    5. Tähän on pakko vastata: heh, heh.

      Poista
  7. Minä olen sitä mieltä, omia eksaktien etujeni vastaisesti, että tuleva sukupolvi - tai siis te n. 2-kymppiset - olette se, joka tässä maailmassa eniten kärsii. emme me, vanhukset. - Minä, kun minua ei lukeminen huvittanut, kävelin ensimmäiselle rakennustyömaalle ja sanoin mestarille "päivää, haluaisin tulla tänne töihin". Se sanoi minulle "päivää, tule vaan". Samoin, kun menin makkaratehtaalle, minulle sanottiin "tule vaan". Tai kenkätehtaalla, tai Paperitehtaalla. Aina olin, osaamatta mitään, pirun tervetullut. (No, olin kyllä pirun nopea oppimaan. Erilaisia asioita. - Pakko välillä kehua itseään. On.)

    (huokaus)

    Voiko nyt, keskikoulun keskenjättänyt ihminen (joka on pari kertaa pössyttänyt cannabista) mennä lähimmälle rakennusfirmalle, tai johonkin vastaavaan, ja sanoa "terve, mä tulin teille töihin..." Luulisin että näin se ei enää käy.

    Kuten sanoin: tämä nykyinen sukupolvi elää paljon vaarallisempaa aikaa kuin me, vanhukset, aikoinaan elimme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummallista, minullakin oli tuo systeemi, että ottaisiteko minut teille töihin. Yhteen lupasin mennä jopa ilman palkkaa, koska halusin tutustua niihin hommiin. Ottivat ja maksoivat tuhat markkaa kuussa, kesän ajan.

      Olin onnellinen ja sain tehdä niitä töitä, joita kunnanjohtaja itse ei viitsinyt, kuten pitäjän kunnalliskertomuksen, jonka kimpussa hikoilinkin sitten koko kesän muun työn ohella. Pääsin myös pitäjän silmäätekevien synttäreille. Haljetkaa rauhassa kateuteudesta, juhlat olivat hillittömiä, yksissä soitettiin jopa harmonia jalalla polkien.

      Poista
    2. Veljeni Markku, joka kansakoulupohjalta kipusi erään (en sano minkä) pörssiyhtiön varatoimitusjohtajaksi... jossa kyllä kieltämättä sterssaantui, nousi liian korkealle... niin kertoi miten hän siihen firmaan aikoinaan oli tullut. No, toimitusjohtahaomistaja oli pyytänyt loppuhaastatteluun muutaman ihmisen. Markulta hän kysyi että "minkäs takia minun sinut pitäisi palkata?". Markku vastasi että "ei minkään takia. mutta jos etsitte parempaa, ette löydä".

      Markku on veljeni. (Yks niistä neljästä joka on vielä elossa.)

      Poista
  8. Ymmärrättekö miksi Juice Leskinen halusi aina lopettaa konserttinsa Maammelauluun.?
    Ehkä, ehkä ettte.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä muistan, kun Yleisradio alkoi 80-luvun puolessa välissä lähettämään yöradiota, se tuntui ihmeellisen hienolta. Aki Sirkesalonkin muistan nimenomaan yöradion hyvänä toimittajana, lauluistaan en ihmeemmin välittänyt.

      Aikaisemmin viesti oli selvä, arkisin esitys päättyi puolelta öin, perjantaisin ja lauantaisin oli jatkoaika kahteen yöllä. "Maamme laulu, enempää ei tipu, vaikka päillänne seisoisitte." Siirtykää vaikka radio Luxemburgin aalloille.

      Poista
    2. Vaan muistatteko merirosvoradion? Se vasta hienoa oli. En kyllä muista aivan varmaksi, saimmeko sen kuulumaan meidän radiosta, mutta siis se soitti tauotonta musiikkia yötkin.

      Poista
  9. Hyvä vastaus, eritttäin hyvä, mutta ei ihan oikea.
    Aikoinaan, kun nukuin Prahassa, siellä keskiyöllä kimmahti - tahtoi tai oli tahtomatta - keskusradiosta heidän kansallisävelluksensä. Joka on, kaikessa mahtipontisuudessaan, mielenkiintoinen. Koska siinä, yhtä'äkkiä vaihtuu kaikki toiseksi. Tsekki/Slovekia. Siitä on kyse.

    http://www.youtube.com/watch?v=r_9Hp-vrHpQ

    Aina, kun alkoi tuo haikeampi, mutta tavallaan mahtipontisempi osa, Slovakian osa, tiesi että kello on noin minuuttia yli puolenyön.

    (millä tiedolla an sich ei ollut mitään merkitystä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta aikoinaan, kun olin Prahassa, siellä oli myös Okko Kamu ja Seppo Nummi. Toinen heistä yritti koko ajan iskeä minua... olin nuori ja kamalan kaunis poika. ("Kuolema Venetsiassa".) Mutta olin myös niin kokematon, viattomuus ullakolta, että en tajunnut mitä Seppo minulta tahtoi. (miettii, ja miettii) Tavallaan se jäi minua harmittamaan, ainakin näin jälkeenpäin, ettei mitään tapahtunut.

      Ps. Seppo Nummi sanoi biseksuaalisuudestaan, mielestäni nätisti, eräässä lehtihaastattelussa että "miksi sitä aina pitäisi juoda vain valkoviiniä. miksei välillä voisi juoda myös punaviiniä".

      No, ehkä minä sitten olin roseeta? (En tiedä, kun ei korkannut.)

      Poista
  10. Muuten olen sitä mieltä, aivan ehdottomasti, että mahtipontisin, ja samalla kaunein, kansallislaulu on Eislerin säveltämä DDR:hymni.

    Se on..

    VastaaPoista
  11. Ai niin, unohtui kontaktipinta:

    http://www.youtube.com/watch?v=n1WETcxgT6A

    VastaaPoista
  12. Minä äänestäisin ehdottomasti Brysseliin Che Guevaran näköistä viisasta miestä. Jos sellainen jostakin ilmestyisi. Jo nuoruutensa anarkian taakse jättänyttä kosmopoliitikkoa, rauhaa rakastavaa, suuri sydämistä, sanojensa mittaista, monessa liemessä keitettyä henkilöä, joka saisi viisaudellaan ja karismallaan koko maailman uskomaan itseensä, ja joka todella tekisi töitä niin yhteisymmärryksen, rauhan kuin oikeudenmukaisuudenkin puolesta.
    Voisin minä naistakin äänestää, mutta kun ei nyt heti tule mieleen hyvää ulkonäöllistä esikuvaa.

    VastaaPoista
  13. Ei siellä Brysselissä kuitenkaan suomalainen poliitikko suutansa juuri auki saa, ja jos saisikin, ei saa puheenvuoroa, ja jos puheenvuoron saisikin, ei sitä kukaan kuuntelisi. Ei tällaisella pienellä maalla ole mitään valtaa EU:ssa, kunhan mukana ollaan. Siksi minäkin kannatan sinne sitä poliitikkoa, josta haluaisin päästä eroon.

    VastaaPoista
  14. Eisler, Brechtin kaveri, oli eliittiä DDR:ässä. Hän saattoi esimerkiksi milloin tahansa, vaikka eilen, tai huomenna, piipahtaa Länsi-Saksassa. Kerran... ja tämä on tosi, koska olen kuullut sen saksaksi - Eisler, alkoholisti kun oli - oli oli - sammui Länsi-Berliinissä. Ja hänet vietiin putkaan. Tai tässä siis mitään - hyvin monet ihmiset, etenkin miehet, sammuvat ja heidän viedään putkaan. Mutta kun Eisleriltä oli "hukkunut" kaikki paperit. Hän lähti, varmaan aika moisessa kankkusessa - no sehän hänelle oli tuttua - ajamaan metrolla takaisin kotiinsa. Mutta Itä-Berliinin rajavartiat eivät, koska hänellä ei ollut papereita, meinanneet millään päästää häntä sisään. Eivät millään! Vaikka hän väitti "jumalauta, mä olen säveltänyt teidän Auferstanden aus Ruinen. (Voin kuvitella, jos itse olisin vartiomies, niin tuo argumentti minut tekisi entistä epäluuloisemmaksi.)

    Ps. Eihän tästä kauaa aikaa ole, mitä nyt parikymmentä vuotta, kun eräässä kaupassa Ruotsissa (liekkö Ikea?) Ruotsin kuninkaalta kysyttiin henkkareita. Eivät tunnistaneet häntä. - Hänen henkivartijansa, tämä on totta, kaiveli taskujaan että olisi löytänyt yhdenkruunun kolikon. Hän olisi sillä halunnut todistaa etä tää ukko... on... no, kunkku. (Eikä sillä sen takia välttämättä aina henkkareita ole mukana.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäpä näin omin silmin, seisoin siinä vieressä, kun vuosituhannen vaihteessa Akateemisessa kirjakaupassa nuori kassapoika kysyi henkkareita Jorma Ollilalta.

      (Nyt ne Mikiksen n. 2-kymppiset tietysti kysyvät, että kuka on Jorma Ollila?)

      Poista
  15. Aikoinaan, kun veljekset Saarikoskea ja Salamaa haastateltiin niin kysyttiin kummaltakin että "haluaisitko elää Ruotsin kuninkaana Kustaa Aadolfina vuorokauden". (Kysymys tehtiin Öö-saarella, lähellä Göteborgia, siis ehkä sen takia, että he kaikki kolme olivat Ruotsissa.) Saarikoski vastasi siihen että "pyh, en varmaan, sehän on niin tyhmä". Salama vastasi "ihan mielelläni".

    Mitäs sitten?

    ( jos tietäisin, sanoisin )

    VastaaPoista
  16. Jyrki Lehtola on kai Erkka Lehtosen poika? Muistan Erkan. Aamulehdellä - joka on kokoomuslisempi kuin Kokoomus - ei ole ikinä ollut niin fiksua kulttuuritoimittajaa, kuin oli E. Ihmettelinkin sitä. (Ehkä hänkin minua?) Että miksi kirjoittelin Hämeen Yhteistyöhön - se oli stalinistisempi lehti kuin Tiedonanataja. - Tillikassa, kun tavattiin, ei koskaan puhuttu polittikasta. Enempi näyttelijöistä... hänellä oli suhde erääseen Tampereen Teatterin näyttelijättäreen. Ja minulla erääseen Tampereen Työväen Tetterin näyttelijättäreen. - Siitä riitti kalabaliikkia.

    VastaaPoista
  17. En halua puhua politiikkaa. Olen elämässäni puhunut liikaa politiikkaa. Mutta valtakeskittymä, tai siis valtio, joka ei kestä itsekritiikkiä, ei kestä. Näin kävi Neuvostoliitolle, näin käy myös Venäjälle. (Kiinallehan näi käy koko ajan.)

    Ps. Tosin, kun keskustellaan muutoksista, pitää ottaa huomioon aika/filosofia. Mao Zedong aika huomautti länsimasille kolleegoilleen, oli ne sitten Englannin Irlannin Ranskan tai USA:n edustajia, että "te hätäilette". Hänen mielestään asioita pitää katsoa, vähimmillään, sata vuotta eteenpäin. Koska ..."muuten ei ymmärrä mistä on kyse".

    Varmaan totta. Mutta myyppä tämä totuus dinosauruksille. En usko, että ostavat.

    VastaaPoista
  18. Politiikan puhuminen on ikävää, koska siinä unohdetaan ihminen ja tunteet, eli kaikkein tärkein.

    Joskus ihmettelin, kun teoreetikot puhuivat. Ihan kuin olisi kilpailtu siitä, kuka puhuu hienoimmin ja käsitteellisimmin ja kuka hallitsee kepeimmin poliitisen retoriikan termit. Vanhat elokuvat (Halkola - Vallasvaara jne.) ovatkin siksi niin viehättäviä, että niissä näkyy niin se puheen poljento ja rytmi, johon kaikki koettivat hypätä mukaan. Varsinkin Kristiina Halkola on liikuttava, kun hän uhoaa ja huutaa niin kauheasti. Joitain kalkkiksia on, joissa huomaa saman nuotin edelleen. Tarkoitan tapaa, en sisältöä - sisältö voisi olla hyväkin ellei sitä pilata.

    VastaaPoista
  19. Surullista on myös se että ihminen koko ajan pyytää tavallaan anteeksi olemassaoloaan. Se on aika kohtuutonta! - Tai Haavikko sanoi sen näin, täsmällisemmin (siteeraan muistinvaraisesti): "Ihmisellä on kaksi harhaluuloa. Toinen se, mitä hän kuvittelee itsestään. Toinen se, mitä hän kuvittelee muiden kuvittelevan (itsestään?)..."- Sulut ja kysymysmerkki on sen takia kun en ite nyt muista menikö se noin?

    Mutta, ja se on ikivanha totuus, että ihminen peilaa itseään toisten ihmisten silmissä. Eihän ketään olisi, ellei toisia olisi!

    VastaaPoista
  20. Tarkoitan, siis, että ihminen näkee itsensä toisten ihmisten silmissä. (Ei häntä muuten ole.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Entäpä sokeat?

      Äidilläni oli tapana sanoa, kun joku oikein mietiskeli ja pähkäili ja äkisteli päätään raapien jotakin, että "siinä se istuu kuin kuuromykkä paskalla".

      Poista
    2. Meilläpäin sanottiin, kun joku jäi ihmettelemään, että "kattoo kun mykkä vittua".

      No, kivahan se - vaikkei mykkä olisikaan - on katsella "vilvoittavia lähteitä". Siis, jollei ole sokea. (Tai jos on niin sitten pitää kyllä käsikopeloimalla löytää se käytävä jonka päällä on kyltti "Exit".)

      Ps. Kyllä se yleensä löytyy, muiltakin kuin tikanpojilta. Ja ellei löydy ehkä sekin on hyvä - noin geenien kannalta, ajateltuna.

      Poista
  21. Miksi kansaa pitää villitä, lietsoa ja peloitella? - Eikö ammatti-ihmisten kylmän analyyttinen toiminta kaukana lehtien palstoilta ole se mitä tarvitaan, kun jonkinlainen kriisi on käsillä.

    "Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat."

    Dosentit ja professorit näkyvät lehtien palstoilla liikaa samaistuneen historian suurmiehiin. En usko aihetta olevan.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua taas häiritsee kaiken maailman asiantuntijoiden harrastama sotatieteellinen kyökkipsykologioitsinta.

      Poista
  22. Olen tästä maininnut ehkä ennenkin, ei sev väliä, niin Ellu (Ja hänen kanansa) asuivat Ala-Pispalassa. Ja nimenomaan Ellun kanat (jotka kävivät syömässä naapureitten pihoilta mitä siellä milloinkin oli, mutta tulivat munimaan Ellun halkoliiteriin) käyttäytyivät säädyllisesti. Ellu ei käyttäytynyt koska koskaan se ei ruokkinut niitä kanoja. (Tämän minulle kertoi Kaijan äiti, ex-vaimoni äiti, siis mun anoppini, joka asui Ala-Pispalassa Ellun naapurina kun oli pikkuplikka. Ja myöhemmin kuoli syöpään, josta olen hyvin pahoillani. En minä sille mitään voinut. - Kaijan isä taas, kun oli Tampereen Kunnalla töissä, lakaisi kerran linja-autopysäkkiä. Oli talvi, kamalan liukasta, ja linja-auto vaan valui ja valui Arvon päälle... kun yritti jarruttaa ja pysähtyän pysäkille. Kuskikin säikähti hirveästi, se hyppäs ratin takaa ja meni katsoo mitä oli tapahtunut...Arvohan se sieltä kömpi sen bussin alta, ihan ehjänä paitsi luuta oli mennyt rikki, se pamautti sitä kuskia nyrkillä päin lättyä. Niin että siltä lensi taju pois. Siihen tuli poliisitkin, totta kai, mutta ei Arvoa siitä sakoitettu. Ja se linja-autokin pääsi lähteen kun siihen tuli toinen kuljettaja. - Messukylä. Tämä tapahtui lähellä, hyvin lähellä Kalle Päätalon kotia. (Mutta onneksi Kalle ei tätä episodia huomannut. Sillä silloinhan siitä olisi sikinnyt vähintäin satasivuinen stoori.)

    VastaaPoista
  23. Muuten, taas tuo sun kuvas on niin... mielikuvituksellisen herkällä otteella valittu (jostain?), että en käsitä mistä Sinä näitä, aina ja aina ja jatkuvasti, löydät?

    Ihmettelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etsivä löytää. Kuvasta on kiva kirjoittaa ja kytkeä se johonkin aiheeseen. Kuva on tärkeä, parhaimmillaan tärkeämpi kuin sanat.

      Mieluusti poimin sellaisia kuvia, joissa on ikkuna - alkuun en muita kelpuuttanutkaan. Tämä tekee etsimisestä hitusen vaikeampaa, mistä tykkään.

      Poista
  24. Eräs ystäväni, joka välttämättä ei ollut Raija Orasen ex-aviomies, sanoi, kun sanoin että olen kotoisin Messukylästä että "messu... meillä Kainuussa messuaminen tarkoitti että nuhdellaan/huudetaan tms". - Hän oli Paltamosta kotoisin. Sieltä Kirstikin. Kerroin kerran Kirstille Joresta, hän muisti hänet, oli ollut luokkaa ylempänä ".. joo joo, se kauheen suulaas poika. hmnh. kehui että oli ollut pirkko mannolan kanssa. "
    minä kysyin: miten niin?
    hän sanoi että "no sillain"
    siis nussivat?
    Kirsti katsoi minua, kuin vähä-älyistä. Ja kysyi sitten "näytteletkö sä nyt? vai ooks sä oikeasti noin tyhmä?"

    naiset,
    aina kun seikkaillaan tuolla 2-kympin rajapyykillä,
    kummalla puolella tahansa,
    tytöt ovat kyllä pari valovuotta fiksumpia kuin sen ikäiset ns. "miehet".

    (muistan. muistan paljon muutakin.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miehet saavat naiset kiinni jossain vaiheessa murrosiän jälkeen. Se tapahtuu varmaan tuolloin.

      Poista
    2. Raija Oranen itsekin on Kainuusta, Hyrynsalmelta, läheltä Halla-Ukon taloa. Tunnen erään neidin siitä vastarannalta.

      Poista
  25. Mutta myöhemmin, kun Tammerin baarissa siemailtiin vodkashotteja, Kirsti silitti kättäni (välillä myös polveani) ja sanoi "anteeksi, mikko, minä olen välillä kamalan ilkeä".

    Ei hän ollut. Ei sinne päinkään. Elämä meille ilkeä on. (Ainakin toisinaan.)

    VastaaPoista
  26. Opttelin kuuntelemaan pianonsoittoa, oli pakko. Kirsti oli konserttimuusikko. Voi Vee kun mua veetetti hänen sormiharjoittelunsa, aina aamuisin kun mulla oli yleensä krapula, niistä ei millään meinannut tulla loppua! Kestivät ja kestivät! Eikä niissä, sormiharjoittelussa, soiteta mitään savellyksiä. Kunhan vaan pimputellaan. Se on harmistuttavan ärsyttävää!

    Chopanin löysin kyllä Kirstin kautta, siitä kiitos. Enollut ennen käsittänyt... noh, kuuntelin kun Kirsti soitti. Ja kun lopetti, kuin kiiltokuvaenkeli, katsoi minua suoraan silmiin, hymyili, ja sanoi: "seuraavaksi me sitten puikahdamme sänkyyn, vai mitä?"

    Aika usein, tai oikeastaan aina, niin myös teimme. (Kun ensin nostimme - minä nostin - hänen laiskan viirupaitaisen kollikissansa vaatekaapin ylähylllylle. Siellä se meitä katseli, ehkä jonkin verran kateellisena - en tiedä, mutta ei uskaltanut hypätä alaskaan. (Aiemmin, kun se oli alhaalla, se aina puri minua varpaasta. Se oli kiusallista. Etenkin jos juuri tuli... siis sai ejakulaation, niin se oli kiusallista.

    Kissat, kissat! vrt.

    http://www.youtube.com/watch?v=-oc53wOHYf4

    VastaaPoista
  27. Kissat ovat lystejä. Yksi Hupi oli kerran meiltä hukassa. Sitten yhtäkkiä hattu nousi ilmaan hattuhyllyllä ja siellähän se Hupi oli ollut hatun alla nukkumassa. Toinen kissa taas rupesi kerran kakomaan, kakoi ja kakoi, yskiskeli. Vietiin se sitten eläinlääkäriin, ja eläinlääkäri poimi pitkillä pihdeillä parikymmensenttisen ruohonkorren sen nenästä. Sata euroa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi, tarkistin asian! Huonona matemaatikkona arvioin korren mitan kehnosti.

      Saksalaisen viivaimeni nro 1130 mukaan korsi oli hieman alle kymmensenttinen.

      Poista
  28. Kaksi hyvää poliitiista vitsiä minä muistan. Aloitetaanpa kertomalla ensin se huonompi (aloittaa) ...no, mikäs minuun nyt tuli? en muistakkaan. no, kerrotaan sitten se parempi (alkaa kertoa)

    "Eräs varsovalainen taidemaalri (oppositiohenkinen, se täytyy - vaikkakin pitkin karvain hampain - myöntää) sai heikäläiseltä Opetusministeriöltä agendan että pitää maalata taulu "Lenin Varsovassa". (Koska ryssiä piti heidänkin säännöllisesti nuss... siis mielistellä. eli pussata pyllyyn.) Taiteilijapa kääri hihansa ja alkoi duunin. Äkkiäkös työ oli tehty, eikä hintakaan ollut huimaava, pari miljoonaa zlotya. Mutta tämä opetusministeriön edustaja, herra Herra, kun näki maalauksen, säikähti perin pohjin. Siinä nimittäin oli Lev Trotski Leninin vaimon Nadežda Konstantinovna Krupskajan kanssa sängyssä, ja mitä ilmeisimmin lapsentekopuuhissa. Taustalla oli, eli ikkunasta näkyi Kremlin kellotorni. Intendentti karjui pallo punaisena: "Tästä te ette kyllä selviä kuin koira veräjästä. joudutte sotaoikeuteen. tämä on häpeällisintä mitä ikinä olen nähnyt. taulun teeman piti olla "lenin varsovassa" mutta eihän tässä edesole leniniä!!!!!!" - Taiteilija vastasi rauhallisesti: "Niin Lenin onkin juuri nyt Varsovassa".

    VastaaPoista
  29. Jokainen joka tähän maailmaan lapsia on veivannut (tai "pyöräyttänyt", miten vaan) niin varmasti oppii heiltä yhtä paljon kuin opettaa heille. Ainakin minä. Kun olin ysinhuoltaja. Kerrankin kysyin Saagalta - vietimme silloin aika "vaihtelevaista" elämää, että "miten sinä niin helposti tutustut uusiin ihmisiin?". Niin Saaga tuijotti ällistyneenä - niillä valtavilla, mummiltaan perimillään lautasantennin kokoisilla ruskeilla silmillään minua - ja sanoi "hö. jos mää en tunne ketään kun mää menen johonkin vieraaseen pihaan niin mää sanon aina jollekkin että heij, mä olen saaga, leikiks sää mun kanssa. ja sit mee ruvetaan leikkii."

    VastaaPoista
  30. Minä ihan oikeasti jouduin - yksinhuoltaja kun olin - välillä seurustelemaan hiekkalaatikolla muiden rouvien kanssa. Ja joskus ajattelin, pakko myöntää, että mieleen nousi sanoa "heij, mä olen mikis, lähettäiskö Irmeli leikkiin kahestaan.. ostin eilen puikulaperunoita. syötäis sitten niitä sen jälkeen kun...." Mutta kun ei kehdannut, kun ei kehdannut!

    VastaaPoista
  31. Kerran, yhden ainoan kerran olen nähnyt äitini huppelissa. Itse olin silloin alle 10 -v, ja opettajat pitivät jotain pirskeitä meillä, kuului vaan kun ne lauleli "hei ruullaattirullaaheirullaatirullaa" vaan. Se ärsytti minua, koska yritin keskittyä "Tarzan, viidakon viheliäisin" -kirjaan. (Aikuisten lörpötykset ovat kyllä joskus aivan sietämättömiä!) Sitten äitini tupsahti sinne lastenhuoneeseemme, pakitti itsensä tuolille minua vastapäätä, ja tuijotti minua niillä (saagalle perintyneillä) valtavilla ansaikos -silmillään. Ja hihitti. Sitten hän sanoi: "minäpäs kerron mikko yhden jutun. Oli espanjalainen tori. Ja siinä torin laidalla nuokkui mies jolla oli aasi. Siihen tuli pohjoismaalainen naisturisti joka kysyi siltä mieheltä paljonko kello on? Mies pyyhkäisi sombreerollaan aasin sukukalleuksia ja sanoi: puoli kaksitoista. Myöhemmin, paljon myöhemmin tämä neiti-ihminen joutui uudelleen kysymään siltä mieheltä kellonaikaa. Taas se sombreerollaan pyyhkäisi aasin munia ja sanoi "varttia yli viis". Silloin tämän naisen mielenkiinto heräsi ja hän kysyi: Pardon senjor, mistä Te aasin munia koskettamalla tiedätte mitä kellon on?" Hidalgo vastasi: "En minä niistä... mutta kun ne rötköttää ton kirkonkellon edessä." - Sitten äiti pisti toisen käden suunsa eteen ja alkoi kamalasti hihittää. - Hyvä, että vähän sen jälkeen hän - äitini - häipyi pois minun näkööpiiristäni! Mutta juopuneet opettajat ne vaan seinän takana hoilasivat. Eikä kirjanlukemisesta meinannut tullut mitään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun täytyy tähän kuivasti todeta, että minä toivon, että edes kerran olisin nähnyt äitini pienessä sievässä.

      Vaan ei, äidin ideologiassa viinan juonti oli kauhistuttavan tuomittavaa ja johti välittömään turmioon. Elettiin raittiusaatteen aikaa ja koulussa kirjoitettiin raittiuskilpakirjoituksia. Raitis ja reilu ei horju ja heilu, rallateltiin. Äidillä oli kova työ tyhjennellä isän pottuja ja lantrata sekaan vettä.

      Poista
    2. Kuten kerroin, ei se todellakaan ollut kiva kontakti. (Siis että mun äitini oli kännissä.) Olin vaivaantunut. Ja koko ajan toivoin, hiljaa itsekseni, että "häipyisitpäs pois minun näköpiiristäni"...

      Isäni taas oli absolutisti.

      No, ehkä minä sitten (jonkin verran kohtuullisesti, välillä kyllä vähän liioitellen...) täytän heidän tekemää tilastokuoppaa. Koska... ihmisten pitää täyttää heihin asetetut tilastolliset normit.

      Rakastin isääni ja äitiäni. Eikä ollut epäillystäkään, että suhde olisi ollut yksipuolinen.
      Ei.

      Poista
    3. Se että alkoholiin liittyy paljon häpeää ja tuomitsemista, johtaa kait juuri tähän suomalaiseen juomiskulttuuriin. Joskus olen miettin yt, että jos äiti ei olisi pelännyt ja hävennyt niin kauheasti alkoholia, olisinko minä oppinut häpeämään isän juomista niin paljon kuin lapsena häpesin. Kenties häpeän määrä olisi ollut vähän pienempi. En silti syytä äitiä, myötätuntoni on hänen puolellaan. Mutta siis, asiat eivät ole yksiselitteisiä. Minäkin rakastan kumpaakin vanhempaani ja he rakastivat minua, jopa kovasti.

      Poista
    4. Juoppohan keksii millaisia selityksiä tahansa että hänen juomisensa hyväksytään. Ja minun (kieltämättä välillä) ns. jonkin verran runsahko alkoholin käyttö johtuu siis siitä että isäni ja äitini käyttivät viinaa liian vähän? (harmistuu tämmöisestä syytöksestä, joka on kohdistettu häntä itseään - tai siis minua - kohti. ja marssii kirjahyllyylleen. aikoo selata muutaman sivun Freudia... mutta muistaa sitten, koska samalla myös huomaa, että myi Freudin kootut teokset (nahkakansiin sidottuina, I-XXV) sille yhdelle juutalaiselle joka haki mulle pullon Koskenkorvaa Alkosta. Kun nuo alkon myyjät mulle ah ei enaa myyneet/mulle päinvastoi katkerat korvapuustit antoivat/oik, onko ihmiselos' tääl mitaan kamalampaa/kuin lukki joka punoo seitteitänsä,/paits' Alkon myyjät/toivoisin ma et rutto narskuttelisi heijät hampaistoonsat..

      Poista
    5. En minä sinusta mitään sanonut, Mikis, enkä siskostani, jolla myös on runsahko alkoholin käyttö.

      Ei minusta juomiseen tarvitse olla tiettyä syytä, ja jos on, niin liittäisin sen ihmisen mielihyvän kokemuksiin, siis aivotoiminnan puolelle.

      Poista
    6. Vähän, kiltti iines, käsitit (igen) väärin. Itsehän minä itseäni siitä syytin että juon liikaa! (Ettekä te, sitä paitsi tiedä, pitääkö sekään paikkaansa? Minähän voin puhua mitä tahansa. Ja voi olla, hyvinkin näin voi olla, että en minä mikään mikko/mikis ole, ensinkään. Olen pankkivirkailijatar Leena Luuppala, 88/62/88. Ja ikäni on... pitääkö se sanoa (pitää) ... olen 52 vuotias, 148 senttimetriä pitkä hemaiseva vamppi. Luen kodinhoitolehtiä ja runoja. Hej, sinä jonkin verran varakas herrasmies, otappa yhteyttä ja anna pankkitilinumerosi.
      Nimimekki "tuskin tulet katumaan"

      Poista
  32. Nyt kyllä tosiaan - mietin taas nuorten ihmisten elämää, heidän "väliinputoamistaan"... Töitä kun ihmisille jotka suhtautuvat elämään epä-akateemisesti, ei yksinkertaisesti nykyisin Suomessa ole! (paitsi pariloida jotain vitun hampurilaisia jossain vitun Mac'Donalsissa) Ne on viety Kiinaan. Eikun ihan totta, ennen merillekin pääsi kun meni Myllyyn ja jonotuslistalle. Nykyisin merimieheksi ei pääse ellei ole vähintäin teologian kandinaatti tai tehnyt filosofian väitöskirjaa aiheesta "Paskaakos minä tästäkään tämän enempää tiedän". - Pitää olla ns. "moniosaaja".

    Kateeksi ei käy. (Paitsi n. 2-kymppisiä tyttöjä kyllä katselen vähän sillä silmällä notta... melkein tunnen kateutta. ) Ps.Museoissa on onneksi kylttejä että "Tavaroita saa katsoa mutta ei koskea"..Onneksi. Ellei olisi, ihan varmaan koskettelisin. Jo pelkkä ajatus saa kämmenpohjani kutiamaan.

    Hemmi-täti aina sanoi että "jos kämmenet kutiaa, se tarkoittaa että tulee vieraita". - Sitten hän taas ryyppäs kaffetta. Koska, hänen mielestään, "kyl maar kaffett ain pittää saara". - Piikkiön plikkoja. Tai Paimiotako se nykyisin on? Taitaa olla Salo ahmaissut koko seutukunnan...? Hmnh.Toijalan takana ei ole mitään. Paitsi ihmisiä jotka asuvat Toijalan takana, esimerkiksi Paltamolla. Muistaakseni en ennen täällä paltamolaisista olekaan puhunut? No, ehkä nyt olisi jo aihe.

    (alkaa puhumaan. mutta ääni häipyy toisesta stereokaiuttimsesta toiseen. kuin stereotestoriini.täällä radiokuuluttaja Carl-Erik Creutz. ja täällä markus rautio, hyvää päivää.)

    "päivää vaan"...

    VastaaPoista
  33. Lopetan kohta - lupaan sen Teille - mutta äsken mua rupes hirveesti naurattaa sana "höylätä"... (Ja valehtelisin, jos valehtelisin että muistelen tässä nyt muinaisia kirvesmiesopintojani...)
    Yks tyttö, jolla oli valtavan mustat silmät (kun se oli maskeerannut silmänsä semmoiseksi) kertoi kerran minulle että kun hänelle määrättiin voidetta Psoriaasiin (keho piti rasvata iltaisin kokonaan) niin "jumankauta kun ukko oli vihainen. se ei millään meinannut pysyä pukilla!".

    Naisten kanssa on kivempi jutella kuin miesten. Monasti se on myös virikkeellisempää.

    VastaaPoista
  34. Tuo taulu minunkin täytyy mainita, Mikis siitä aiemmin jotain sanoi. Minulle se oli hauska, vaikka joku siinä voisi nähdä vaikka Petri Wallin tragedian. Maalarin katsoin internjetistä, tekstuaali ei vakuuttanut, mutta sen ei ole väliä kun kuva on hyvä. Tulkintani on, kun viisailta kuulostaviin tulkintoihin olen väsynyt, että Lemminkäinen siinä pakenee lähentelemään käynyttä Väinä-moista. Tai Ikaros kohtaa narkissos-myytin ja sanoo: "Mä oon Esa moi, mulla menee hienosti, kaikki on excellent ja bueno!". Mutta lässhtävä läjäys siitä maahan tulee, sanokaa minun sanoneen, vaikka maassa hieman pehmentävää lunta näyttää olevan.

    Taulun sanoma siis toisin tai neljänsin sanottuna on: Yritä aina parhaimpasi, toisia naurattaa, heille tulee hyvä mieli, kun kuuluu läts.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se minun täytyy vielä erikseen mainita, että tällä kommentilla ei ollut mitään tekemistä sen pohdinnan kanssa, ovatko Esan seuraajat, opetuslapset niinsanoakseni, terveitä.

      Poista
    2. Mutta olihan meillä se Lemminkäisen temppelin sukusagan Ior Bock, miksei siis olisi Esaa. "Mä oon Esa moi..."

      Poista
    3. Dejneka (tai Deineka) on minustakin epätasainen taiteilija ja kokonaisuus on epämääräinen, kuten ns. uudemmassa venäläisessä kuvataiteessa monestikin. Tästä olen kirjoittanut joskus muinoin, lähteenä Juri Pimenovin kuva Uusi Moskova - joka kylläkin on minusta hieno, kuten Pimenovin muutkin työt.

      Tuon maalauksen nimi on Nikita, ensimmäinen keinolentäjä, tai niin kuin ulkomaisesta lähteestä luin, Nikita, Venäjän ensimmäinen tyhjäntoimittaja. Taulu on vuodelta 1940. Itseäni askarruttaa, jääkö poika henkiin. Nimittäin eräässä samaa aihetta käsittelevässä maalauksessa poika makasi tekosiipineen maassa elottomana, hypyn jälkeen.

      Poista
  35. Ior Bock oli kyllä kumma jogaisti. Tai "kumma ja kumma". Mutta väitti että pystyy ottaan itseltään suihin.

    Ps. Monet ei pysty. Ja lapset hei... älkää kokeilko tätä kotona!? (Ettehän.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä ei ole paljoa ollut julkisuudessa, mutta väitetään Ior Bockin pystyneen jopa nuolemaan oman takapuolensa. Brändi-intoilijoista en tässä yhteydessä sano mitään, en edes Lemminkäinen-yhtiöistä, jotka Bockiin sijoittivat. Ja olihan Ior sentään ihmemies tai ihme mies Intiasta.

      Poista
    2. Tuo nyt ei ole vielä mitään. Onhan maailmansivu ollut käärmenaisia, jotka kietovat kevyesti reitensa niskan taakse solmuun.

      Vaan en ole kuullut, että kukaan muu pystyy tähän kuin minä: koskettamaan kielensä kärjellä nenänpäätään. Kun olin lapsi, siskoni toi kavereitaan meille katsomaan, kuinka Iineksen kieli taipuu. Saan myös kädet maahan - edelleen - polvia taivuttamatta, siis koko kämmen lattiaa vasten.

      Poista
    3. Muistan Veltsun, myöhemmän kapunginvaltuutetun, käyttäneen lapsuudessamme sanontaa: "ihmemies Intiasta, varpaanväli viis senttiä." Siihen ei ainakaan moni pysty.

      Poista
    4. Hmmmm... kehtaakohan tätä kertoakaan... no, menköön: kun eilen aamulla tein matolla makuuhuoneen lattialla yöshortseissani (tai ilman, en kerro) meditatiivisjoogallista voimailuliikesarjaani (fysioterapeuttini suosittelemia tietenkin), niin vaimoni tuli sinne ja lausahti, että "sinähän olet kuin Ior Bock".

      (En ole vielä osannut päättää, olisiko tuosta oltava otettu vai loukkaantunut.)

      Poista
    5. Otettu on oltava. Viittasi vähäpukeiseen notkeuteesi. Jos ulkonäköä tarkoitti, niin ei kai siinäkään vikaa ollut, mies oli originellin näköinen.

      Tämä mieshän kai murhattiin, kuten Kari Tikkakin, toinen symppis.

      Vaan hauskoja aprillijuttuja on ollut lehdissä. Tyttären koulussa aprillattiin urakalla, opettajat huiputtivat oppilaita mm. narraamalla, että Duudsonit tulevat viereiselle kentälle filmaamaan, ja että sinne ei saa missään tapauksessa mennä katsomaan. Tämä kuulutus tuli kaksi kertaa. Arvaattehan kuinka kävi. Siellä ne lapset odottivat paperien ja kynien kanssa valmiina hakemaan nimmaria.

      Poista
    6. Katsoin huvikseni mitä wikipediassa Bockista sanotaan. Olisi siellä selvemmin voinut kertoa hänen olleen vedättäjä ja huijari, joka sai paljon pahaa aikaan. Turhan myönteistä on juttujaan taiteena tarkastella, sekopäistä ihmisten huijaamista.

      Niin, Tikkahan oli se 61-vuotias Väinämöinen, jonka kosioriitit eivät vakuuttaneet 19-vuotiasta.

      Poista
    7. Molempien surmat olivat muuten tappoja, eivät murhia. Oikeus siis katsoi, ettei niihin sisältynyt etukäteissuunnittelua.

      Poista
    8. Näitä kiertelen tuon taulun vuoksi, muusikko Petri Wallihan hyppäsi Töölön kirkon tornista. On ollut esillä, että Bockilla olisi ollut suuri vaikutus hänen loppuvaiheissaan.

      Poista
  36. Nyt kannattaa muuten kaikkien bb-julkkujen ja muiden yöelämän pyörijöiden olla tarkkana, Vladimir Putin on vihdoinkin virallisesti poikamies. Ai kun olisi hienoa saada hänestä maallemme uusi vävypoika, niiden entisten jaques de la fontainien, gil hilarioiden, gregory peckien ja adam lambertien jatkoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta kuka suomalainen sopisi Volodjan morsiameksi?

      Koska tässä leningradilaisessa katupojassa on hiukkanen tverinkarjalaista verta, niin joku karjalaismisukka olisi ehkä sopivin - ei tule nyt mieleen muita vetäviä mimmejä sillä alkuperällä kuin Aira Samulin ja Riitta Uosukainen.

      Jälkimmäisessä tapauksessa suurin kysymys olisikin se, valitseeko Riitta Topin vai Putin?

      Poista
    2. Riitta on liian kova pala Putille, samoin Aira, loistomimmejä molemmat.

      Mutta minäpäs ehdotan Anu Saagimia. Tämäkin nainen on kova luu, mutta hänellä on myös sumeaa logiikkaa, joten Puti voisi hyvinkin innostua.

      Poista
    3. "Repin Topin kuin Mopin", sanoi Putin, kun kilpakosiion kävi, Saagimi sentään!

      Anu S. saattaisi suostua, koska Vladilla on pankkitilillä melkoisesti rahaa. Myös näistä nuoremmista bilehileistä löytyisi yllin kyllin halukkaita, kun saisivat kuulla hänen olevan "yks venäläinen kiekkoilija Moskovan ztska:sta."

      Poista
    4. vaan mistäpä löytyisi sellainen kokoomusrouva, joka ei eroa vireille laittaisi, kun kuulisi tiikerinmetsästäjän salaisista pankkitileistä ynnä virka-asunnon kultaisista hanoista ja hisseistä.

      Poista
  37. Mutta kuka on sanonut että Putin olisi kiinnostunut vain ns. "heikommasta astiasta"? Monella jyrkällä homofobikolla (vrt. amerikkalaiset saarnaajat) on itse poju vaatekaapissaan. Siellä se luura kuin Jallu jossain.

    Ps. Useimmat kiihkoilijat juuri sen takia niin kiihkoilevatkin kun pelkäävät omien (huonosti kätkettyjen, lytättyjen, litteiksi puristettujen) salaisten himojensa pompahtavan esiin... Kuin Vieteriukko lasten Lelulaatikosta.

    Olen lukenut pari pskylogian alkeisopasta, ja Kullervo Rainion "Haluatko tietää kaiken filosifiasta?". - Niin että kyllä minäkin asioista jotain tiedän.

    VastaaPoista
  38. No, eihän siinä silti ongelmaa ole, Sauli Koskisellahan oli ne bänät Adamin kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä uudella Rikulla on muuten hivenen erilainen imago kuin Dillinger-Rikulla..Tässä on annos Bondia, ja se pitää nyt sovittaa Dillingerin harteille.

      Poista
    2. Kaikki olivat niin tottuneet siihen pankkirosvoon, mutta minua se toisinaan ärsytti. Tämä ei ole parempi.

      Poista
    3. Tämä uusi on hyvä, ja kannatti vaihtaa siihen, jos vaihtaa kerran piti. Ihan kiva, että on oma naama kuvassa, tai siis otsa. Minullahan on korva.

      Poista
    4. Nämä aurinkolasit eivät tyyriydestään (30 €) huolimatta ole hyvät, ostan uudet ja otan kuvan niistä pöydällä.

      Poista
    5. Aina mun särkee korvaan kun puhutte "imagosta". Hyönteisillä on imago, ihmisillä "image". - Ei kun tää on ihan sama jos joku väittä Es-duuria f-molliksi.

      Poista
    6. Mikis, mikis, imagO on henkilön tai miksei vaikka yrityksenkin usein tietoisesti itsestään antama kuva. Siis ei pitäisi sanoa image, vaan nimenomaan imago. Toki imago on myös täysimuotoinen hyönteinen, mutta eri kontekstissa.

      Poista
  39. Mutta jos kuvitellaan sillä lailla kun minä välillä kuvittelen että mitä te minusta ajattelette, mikiksestä - että sillälaillako että "Minä olen valtava Narsisti joka Koko AJan haluan aukoa täällä Turpaani ja pitäkää Te Muut turpanne kiinni, saatanan rakkaani...

    Niin, erehdytte. Ehkä siksi, että olette oikeassa.

    Kirjoitan näitä tarinoita vaan sen takia kun minusta te olette niin kivoja juttelijoita keskenänne. Ja paljon parempia tarinankertojia. Kateudestanihan minä tänne teille juttuja kirjoittelen! (Koska olen väittänyt että EN osaa kadehtia!)

    No, juuri siksi!

    VastaaPoista
  40. ... Ja sitä tuli siis tänä iltana, neiti Luuppala, kotoisin Hauholta, os. myös Luuppala, Leena... tuli juotua siis 0,75 litraa raakaa, tai ns. aika raakaa Koskenkorvaa? Ihan tänä samana iltana joka yhä edelleen jatkuu? Ei, ei en mitenkään halua morialisoida Teitä. Olen lääketieteen ylioppilas Timo Kalevi Teräväinen, kotoisin Vampulasta, enkä millään lailla ole vastuussa teidän hoitotoimenpiteistänne... Ai, että soittaisin Teille taksin? Minkäs takia minun Teille taksi pitäisi soittaa? A, täältä Kosmokseen? (paiskaa opintovihkonsa kiinni. niin että muutama sivu rypistyy) ... "no, paskaakos tässä. soitetaan vaan taksi. ainahan sitä voi myöhemminkin opiskella. esimerkiksi työväenopistossa.... pääsenhän messiin? Leenukkani .."

    VastaaPoista
  41. Mikis, sinun oma pääsi se vaan puhuu. Sinä olet miljoonan kilometrin päässä narsistista, ettäs tiedät. Minä haistan semmoiset pölvästit kyllä kaukaa. Pölvästejähän narsistit ovat.

    Olen tässä katsellut Joan Miron maalauksia yhä innoittuneemmin. Yhdellä sellaisella taidan kuvittaa seuraavan juttuni, koska siinä on nainen lintu ja lasiaissumentuma.

    Tänään ihailen valoisaa kevätiltaa. Vieläkin on kaihtimet ylhäällä vaikka kello on jo yhdeksän. En tykkää suljetuista verhoista enkä alas lasketuista kaihtimista.

    VastaaPoista
  42. Aikoinaan tapasin niin älykkään ihmisen - hän muuten luki valtiotieteitä - että en koskaan uskaltanut sanoa mielipiteitäni ennen kun hän ne oli sanonut. Sitten - sen jälkeen toistelin niitä kaikille (maakunnassa, eli periferiassa, eli Lounais-Hämeessä) ihmisille. Mutta kerran kun keskustelimme - muistaakseni Helsingin Yliopiston vessassa, Miesten puolella - ja kesken hyvin intensiivisen marxilaishistoriallisdialektisten analogien jälkeen - joista tietysti olimme aika lailla samaa mieltä - hän äkkiä sanoi että "ikkunaverhot ovat porvarien keksintö".

    Tätä väitettä olen miettinyt elämäni viimeiset 5-kymmentä vuotta. Turhaanko... en osaa sanoa. Koska, voihan se tietyst niin ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne taitavat olla porvarien keksintöä, kuten valtaosa uusista asioista 1600 - 1700-luvulla. Ihan järjeenkäypää eikä mitenkään paheksuttavaa. Verhot tulivat ensin kaupunkikoteihin, sillä kaupungissa vertailtiin muitten tavaroita ja käytiin vieraissa, kutsuilla, ja näin verhot levisivät.

      Jotenkin minusta kyllä tuntuu ihan järkevältä sekin ajatus, että köyhä torpan väki älysi peittää hatarat ikkunassa jonkinlaisilla kangasrievuilla estääksen vedon ja tuskut. Ehkä tästäkin ovat verhot voineet syntyä ja jalostua sitten koristeellisiksi.

      Poista
  43. Lintuja en oikein osaa rakastaa kun en tunne niitä. (Heillä on ne siivet. Ja muutenkin linnut pöyhkeilevät: kaksijalkaiset. Ihme tilitaltteja koko jengi.) Hyönteisiä taas, 6-jalkaisia, en rakasta samasta, päinvastaisesta syystä. Tunnen heidät turhan tarkkaan. Jos Haavikko ei olisi sanonut että "naiset ja miehet ovat lajeina niin eri lajisia mutta kumminkin niin läheisiä että pystyvät lisääntymään keskenään", niin sehän olisi ollut minun ajatus.

    Puberteetti-ikäisenä kun luki Volteri Kilven Bathsebaa tai Parsifalia - oletan, että aika harva Kainuulainenkaan ihminen ko. teoksia 60-luvulla luki - että on omituinen? Ehkä olinkin. Mutta myöhemmin, vaikka en alkanutkaan lukea Päätaloa, pääsin irti ko. ajatuksesta; muutkin ihmiset ovat omituisia. - No, kun sai Alkon kanta-asiakaskortin, ymmärsi mitä tarkoittaa "olla normaali". - Saman tajus kun kävi katsastamassa keltaista, pikkaisen kolhintunutta Wartburgiaan, joka lähti käyntiin sillä lailla että avas ensin sen ison kidan, eli konepellin, ja heitti sinne vähän paloöljyä, sitten pisti kidan kiinni, käveli auton taakse ja potkaisi sitä... ja sitten vasta starttasi. Katsastusasemalla... oppi että... no, jokin muukin käynnistystapa on normaali. (Vittumaisia ihmisiä olivat, nuo katsastusinsinöörit, kuten Alkon myyjätkin!)

    VastaaPoista
  44. Minä olin jotakin parikymmenvuotiaana yhdessä hotellissa järjestyksellisissä tehtävissä. Yhtä huonetta asuttanut rouva tuli vastaanottoon kauhea hönkä päällä ja kauhua ilmentäen: "Ne...ne...vastapäisessä huoneessa ne harrastaa sukupuoliyhdyntää, - eikä niillä ole verhoja ollenkaan edessä...KAIKKI NÄKYY!"

    Sellainen vanhempi iso ja rauhallinen työkaverini meni rouvaa hädässä auttamaan. Oli rouvan huoneessa kiskonut hänen verhonsa kiinni: "No, nyt ei näy enää mitään."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rouva oli oikealla asialla närkästyksessään. Ajattelematonta pakottaa rouva katsomaan toisten lemmentouhuja. Jotain intiimiä sentään saisi maailmassa olla. Itsekästä ajatella, että minä ja minun naintini saa näkyä kaikille. Hohhoijaa.

      Muistanpa kuinka kultaisessa nuoruudessani edistykselliset piirit nostivat lapset isän selkään, kun hän ratsasti äidillä. Olihan rakkaus vapaata, kuten kaikki muukin, kautta Marxin Pääoman. Kukaan ei välittänyt lapsesta! Lapsi kokee tuommoisen oikeasti pelottavaksi, kun äidin ja isän ilm eet ja eleet muuttuvat pelottaviksi.

      Poista
  45. tätä ajattelin:

    http://www.youtube.com/watch?v=Nbgh3h_n7R8

    narstistina, kuten jo edellä totesin, ja iines minua perseestä (aih, oih, ihanaa, ohoh ja uh) komppasi, eli oli samaa mieltä... niin... mitäs tähän nyt enää lisäisi? Non Että...ihminen on täynnä melankoliaa, ainakin piereskellessään.

    VastaaPoista
  46. Dylan Thomas on hieno runoilija. Mutta jos haluatte tietää hänestä enemmän, etsitte. (Hän on ainoa runoilija jota ymmärrän englanniksi.) (Saksaksi ymmärrän ketää tahansa, ranskaksi en ketään. Espanjaksi ymmärrän joitakuitakin, portugeesiksi en.)

    Ruotsi on toinen äidinkielemme. (Miksei danska?) Sain ruotsista, kun kävin Keskikoulua, toistuvasti 4:sen. Mutta Carl Michael Bellman on hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruotsihan on nyt tulossa pakolliseksi jo ala-asteelta lähtien, joten asemia vain vahvistetaan. Kiva sille! Ja pojat selviävät kyllä ruotsista, kunhan lukevat läksynsä tyttöjen lailla. Naama kirjaan vain ja valitukset pois.

      Se, että tytöt pärjäävät meillä poikia paremmin Pisan tuoreissa ongelmanratkaisutesteissä, kertoo vain poikien paapovasta kotikasvatuksesta. Pojilta ei edellytetä samanlaista velvollisuudentuntoa koulunkäyntiin kuin tytöiltä. Ettäs tiedätte.

      Poista
  47. Lääketieteen tohtori Blad oli Bellmannin ystävä; yritti pelastaa Bellmannin pojan kuolemasta, mutta ei pystynyt. Blad oli suomalaissyntyinen - syntynyt Pietarsaaressa, ja pyysi kerran - monen ja ilmaisen palveluksen jälkeen, että Bellman omistaisi hänelle "jonkin laulun". Ja Bellman omisti, mutta Bladista se oli samperin kehno, Bellman sanoi - niin kuin kaikille häntä velkoville ihmisille - hän oli velkaa kaikille, jotka asuivat Tukholmassa, tai edes siellä päin - että "äläppäs hätäile!".

    Sitten hän teki tämän. Tämä on kaunis laulu (ja mistä muusta kuin tästä tohtori Blad muistetaan?):

    http://www.youtube.com/watch?v=uza-vdorwpQ

    VastaaPoista
  48. Kainuulainen ihminen luki 60-luvulla Juhannustansseja, Tähtitiede-opusta (painettu v. 1889), Ludvig Büchnerin Voimaa ja Ainetta (ensipainos v. 1855), Pientä Tietosanakirjaa, Kailasta, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluekokouspöytäkirjoja vuodelta 1957 sekä Bhagavad-Gitaa. Päätaloon k.i. tarttui ensi kerran 1968, Kairankävijään. Musiikin puolella häntä sykähdytti Hiski Salomaa, joka silloin ei vielä ollut muodissa.

    VastaaPoista
  49. Kyllä Iineksen tämän kommentoinnin alkuolella linkkaama, Anna-Liisa Piiparin Bellman-tulkinta silti oli kaikkein unohtumattomin.

    Yleisradio on päättänyt ennen eurovaaleja jättää näyttämättä dokumentin Arto Merisalosta. Kansalaiset voisivat muistaa kiusallisen paljon asioita. Missä olisi Sauli Niinistö ilman Artsia, vai kutsuivatkohan poliitikot häntä Adeksi? Missä olisivat monet nuut huippupoliitikot? Dokumentti kaipaa kuulemma uudelleen editointia(!!) - Artsi katselee dokumentissa linnanjuhlia ja kertoo kuinka paljon kullekin on rahaa antanut.

    Hyi olkoon.



    VastaaPoista
  50. Minä olen vasta myöhemmällä iällä lukenut Salaman Juhannustanssit. Huono kirja, ilman jumalanpilkkaa ja siihen liittyvää oikeudenkäyntikohua se ei olisi ollut mitään. Olisi ansaitusti unohdettu jo aikaa sitten.

    Aloin pohtimaan kirjoja, joita meillä oli. Yksi erittäin tärkeä oli hyvin vanha englanninkielen oppikirja, jota lueskelin aivan pikkuisena. Opin siitä mm.englannin aakkoset ja niiden ääntämyksen, vieläkin pystyn ne luettelemaan lainkaan ajattelematta. Isovanhemmillani oli isot hyllyt poliittista historiaa, sotaa ja muuta. Sieltä löysin kaksi Päätaloa, Kunnan jauhot ja mikäsetoinen oli. Kaksi mielenkiintoista näin jälkeenpäin ajatellen, oli Waltarin "aiotko kirjailijaksi" ja kai 30-luvulla (?) saksasta suomennettu kirja "elämän eliksiirit". Siinä kerrottiin ihmeaineista, jotka Saksan tiedemiehet olivat onnistuneet löytämään. Ne olivat suorituskykyä parantavat hormonit, joiden vaikutuksia kehuttiin estoitta. Olivat askel uuteen ihmiskuntaan ja superihmiseen.

    Waltarin tuotannon ihastus tuli kai alunperin sekin isovanhempieni hyllyistä. Minulla niitä itselläni paljon on, mutta mieleni ei tee lainkaan niihin palata. Yleisarvosanan kuitenkin annan, kasimiikka. Olen näetten hyvällä tuulella.

    Kirjasto oli tietysti tärkein. Elämän kestävänä ihastuksena John Steinbeck.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salama itsehän on ollut jo pari vuosikymmentä unohdettu. Finlandia-sarja vaan oli niin käsittämätöntä keekoilua, ettei siitä enää nousta.

      Tiedän mistä puhun, sillä tein sarjan paristakin osasta arvostelun Kainuun Sanomiin. Kehuin tietenkin. Mielestäni Salama ansaitsi sen, vanhoilla meriiteillä, ja koska oli ottanut akakseen kotikyläni tytön, Irman.

      Poista