"Ansiotulojeni pienuuteen on syynä kohdallani ankara työttömyys. Viime kesänä kuten ennenkin asustin kuukausikaupalla pienessä koirankopissa järven rannalla, eikä siellä advoseerattu. Kaksi nälkäistä, kalat ja minä, siellä toisiamme koetimme narrata, minulla vain oli huono onni. Lisäksi jouduin heikon kuntoni vuoksi viime vuonna Mäntän aluesairaalaan, ja poden vieläkin sen jälkiseurauksia, työteho on melko olematon. Oikeusjuttuihinsa asiakkaat yleensä ottavat asiamiehensä lähikaupungista, ja pikkujutut, kuten perunkirjoitukset, lainhuudot ym. hoitavat lautamiehet tai poliisikonstaapelit." (Veroilmoituksen selitysosa, 1969)
"Kiittäen kirjeestänne jonka sain ja rupesin nyt vastaamaan siihen. Kävin siellä Mäntässä joku aika sitten että kyllä tuntomerkit on täysin pätevät olitte juuri silloin siellä kesämökillä toivottavasti kesänne kului oikein mukavasti luonnon helmassa suurien kalojen parissa sillä kesälomalla on aina kalat mahdollisimman isoja.
No niin palataanpa asiaan. Sieltä hovioikeutesta ei ole tullut minulle minkäänlaista tietoa. Ihmettelen vain että kuinka se näin kauan viipyy ja siksi kävin silloin tavoittelemassa teitä sillä en ollut tietoinen että siitä tulee päätös suoraan minulle. Kun tästä asiasta sitten joskus tulee päätös niin otan teihin yhteyten sillä onhan aivan selvä ettei Kreivi Rantanen tätä asiaa suosiolla maksa.
Olisiko tässä asiassa mahdollisuutta tietustella että missä asia viipyy kun te olette näistä asioista perillä niin olisiko tällaisesta hyötyä voihan olla että kiirehtimisellä ei voita mitään että se tulee jahka se joutuu
Eipä muuta kuin hyvää kesän loppua teille ja palataan asiaan kun tulee se aika.
Kunnioittavasti
Kint. om Viljam Frimodig
Halli k.p. 1."
(Kirje 1969)
"Tästä tilityksestä saa valittaa Honsulan kreivikunnan prefektuuriviraston aktuaarille yhden (1) vuorokauden kuluessa tiedoksisaannista, sitä päivää lukematta, mutta koska kreivi lähti norsun metsästykselle, ehkä Afrikkaan, ehkä Intiaan, vieden koko hovi- ja virkailijakuntansa mukanaan, jättäen vain pihasiivoojan ja talonmiehen palatsiina ja muihin virkahuoneustoihinsa liikoja paskoja siivoamaan, ei valitus enää käy päinsä. Sanoi palaavansa vasta kuuden (6) kuukauden kuluttua. Tilitys on siten saanut lain voiman, jota asianosaiset noudattakoot. Merkitään asianosaisen tilintekijän allekirjoituksella varustettuna. Paikka ja aika kuin tilityksessä."
(Mallikirje valitusosoituksesta, 1969)
12.5. Tuo oli mennyttä kulttuuria, poimittu sensuroimatta arkistoista. Voi olla, ettei lukijaa kiinnosta moinen, mutta haluan saada ne tähän muistiin. Monenlaisia tarinantynkiä arkistoista löytyy, mm. yksi opettajattaren itsemurhakirje, jonka isä on kirjoittanut puhtaaksi. Itsemurhan tehnyt oli toimessa isoisän koulussa ja toivoi, että kaikki järjestetään hänen jälkeensä hiljaisesti ja huomiotta. Joskus mietin, oliko hän se isoisän rakastajatar, josta olen kirjoittanut.
Tänään, J. V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivänä, todettakoon vihjeenomaisesti, että lukekaapas Helsingin Sanomista Matti Apusen kirjoitus konservatiivisuudesta. Se on sarjassaan yhtä hyvä kuin Tommi Uschanovin tuore kirjoitus vasemmistolaisuuden nykytilasta, asiallinen, hyvin puntaroiva, tarkka ja vankka. Tätä olen odottanut tämän vaaliraivon keskellä!
Apusen mukaan Suomi - Etelä-Helsinki-sanakirjassa "konservatiivi" merkitsee nyt taantunutta, umpimielistä, taikauskoista, nurkkakuntaista, kulttuurinvastaista ja pahanhajuista. Edellisessä hallituksessa uudismieliset, avoimet kulttuurintukijat ja taitajat - varsinkin Arhinmäki, Räsänen ja Niinistö ja Haglund ohjeistavatkin nyt oma-aloitteisesti ja avoimesti hallitusta.
Miten mahtaa tasa-arvoisen avioliittolainkin käydä, kun ei ole enää Räsästä? Ja miten kirjallisuus, kuvataiteet ja korkeampi musiikki tulee toimeen ilman Arhista? Niinpä niin, konkarien neuvot, niiden varassahan isänmaata rakennetaan. Eihän se konservatismia ole?
Arkistojen kätköistä II
Arkistojen kätköistä I
(Kuva Georg Scholz)
Vaan J.V. Snellman se ei useista yrityksistään huolimatta saanut Helsingin yliopiston professuuria, vaan joutui muuttamaan Kuopioon, jonka täytyi tuntua kamalalta. Yläalkeiskoulun rehtori, sekin kuulostaa kamalalta. Vasta kun tsaari vaihtui ja ajat muuttuivat vapaamielisemmiksi, niin professorin paikka mokomalle poskipartaradikaalille ja hipille, hullulle huilunsoittajalle, Helsingistä järjestyi.
VastaaPoistaMelkein luulen, että Snellman on paitsi kaikkien isänmaallisten, myös erikoisesti perussuomalaisten mieleen - halusihan hän nimenomaan oman rahan ja oman kielen, sivistyneistön puhuman ruotsin tilalle. Hän halusi myös ihan tavallisen kansan ja jopa rahvaan kouluttamista, mikä oli silloin radikaalia. Muutenkin mies oli kiivas ja lyhytpinnainen ja riitautui yliopistossakin niin, että joutui eroamaan tehtävistään. Häntähän pidettiin vaarallisena kiihottajana, kuten jotakuta Halla-ahoa, eikä hän saanut enää yliopistosta virkaa.
VastaaPoistaTuota en kauheasti muistanut - verestin tietojani ja huomaan, että aikoinaan Snellusta annettiin liian ihanteellinen kuva.
Nyt hän varmaan näyttäytyy konservatiivien konservatiivina, mutta silloin oli tosiaan vaarallinen kansankiihottaja ja radikaali. Hän oli ihanteellinen ja edistysmielinen.Ketkä sellaisia tänä päivänä ovat, se lienee uskonasia, jota nimittäisin politiikan teologiaksi.
PoistaSiis "vaaralliseksi" kiihottajaksi hänet aikanaan nähtiin.
PoistaMinusta edistyksellisyys liittyy sellaiseen kehitykseen, jota ei voi oma aika nähdä. Eli edistyksellisyys-termi viittaa myöhemmän ajan määrittelyihin. Tutkijat näkevät perspektiivin.
Sama pätee ihanteellisuuteen, sillä vanhojen rakenteiden repiminen - kuten ruotsalaisuuden Suomessa - harvoin on ihanteellista. Jälkipolvi glorifioi sankarinsa.
Minä tunnen ihmisiä, joilta meni kaikki, yritys, omaisuus ja luottotiedot 1990-luvun alun markan kellutuksessa ja suurdevalvoitumisessa.
PoistaHerra hyvä Jumala, varjele meitä omalta markalta, köyhän kurittajalta ja varakkaammankin musertajalta.
Huhut kertovat Olli Rehnin nousemisesta ulkoministeriksi. Hyvä juttu, ainoa arvostamani kepulaispoliitikko. Sekin tosin isoin varauksin.
Eli, että Snellmanin aikaansaama Suomen markan käyttönotto oli tärkeä editysaskel irroittautumisessa Venäjästä. Tänä päivänä markkaan siirtyminen aiheuttaisi ennen kokemattoman kurjistumisen. Taloutemme ei sitä kestäisi, se ei ole mahdollista.
PoistaOleellista ei ole valuutta mitä käytetään, vaan minkälainen se valuutta on. Kun luovuttiin kultakannasta, jolloin Suomen markka oli sidottu kiinteään reaalitalouteen, sitä pystyi säätelemään kansallisella päätöksenteolla. Nyt valuutat (raha) ei ole enää kiinni reaalitaloudessa, reaalimaailmassa, vaan siihen vaikuttaa kuvitteelliset asiat, kuten mm euron johdannaiset. Ne ovat täysin virtuaalisia ja irrationaalisia asioita.
PoistaTavallinen ihminen ei ole arkisessa elämässään muuttunut. Sitä hypistelee euron seteliä ja kaupassa toteaa mitä sillä saa tai ei saa. Reaalitalous on sitä, mutta kansantaloutemme ei enää ole.
Yhteisvaluutta euro vei hurjan oleellisen tärkeät valtion omat keinot säädellä omaa talouttaan itsenäisesti. Olemme miltei täysin muiden armoilla. Nyt kun Suomi on sisäisen devalvaation tilassa, niin kansantalouden ongelmia yritetään ratkaista hyvin ankaralla leikkauspolitiikalla.
Devalvoiminen oli rankka keino ja 70-luvulla sitä käytettiin aina kun metsä- ja paperiherrat pyysivät. Jos nyt siirryttäisiin markkaan, se devalvoituisi ehkä useita kymmeniä prosentteja.Siinä tyrät rytkyisivät ja tuomiopäivän pasuunat soisivat monessa paikassa. Olisiko se helpompi tie kuin eurossa pysyminen, siitä en usko. Jos Saksa eroaa, sitten mekin. Eikä sen eroa ole näköpiirissä. Kansainvälisten pankkien vehkeilyistä emme eroon pääse, vaikka käyttäisimme vanhoja Latvian lateja.
PoistaSnellman oli paska jätkä. Se tappoi euroopan viimeisessä nälänhädässä tuhansittain suomalaisia, koska ei suostunut ostamaan Suomen Pankin hopealla viljaa Englannista.
PoistaSaksa valloitti Suomen eurolla, kokoomuksen keisarin alamaiset ovat tästä tyytyväisiä. Haavikko oli oikeassa.
Pienen maan itsenäisyys on aina suhteellista, suurinta se on silloin kun isot ovat tilapäisesti heikentyneitä. Tuskin Snellman kuitenkaan tahallaan tappoi.
PoistaValuutan rautaan sidottu arvo oli tärkeämpi kuin köyhät. Eli kyllä tappoi.
PoistaKyllä öljyyn sidottu fiat raha taitaa olla siltikin parempi ratkaisu?
"Snellmania on joskus syytetty osalliseksi katovuosien suuriin kuolonlukuihin. Snellman oli kuitenkin jo aiemmin kiinnittänyt toistuvasti huomiota yhteen katastrofin tärkeään osatekijään: Suomen kehittymättömään maatalouteen. Tunnetasolla katovuosien nälänhätä järkytti Snellmania syvästi. Snellmania vaivasi hänen loppuelämänsä ajan kysymys, olisiko jotain voitu tehdä paremmin." - filosofia.fi
PoistaOlisi, olisi ostanut sillä hopealla viljaa, mutta sitä nyt ei vaan voinut ostaa, koska Suomen Markka.
PoistaMinulla ei ole ikävä markkaa. Vaikka sisäinen devalvaatio tulee halpuuttamaan vierastyötekijöiden kera palkkani kohti kiinaa.
Tuohon laittamaani lainaukseen kuitenkin pieni ihmetys: kuinka kehittyneet maatalouden menetelmät olisivat voineet vastata siihen, että kesäkuussa satoi lunta ja toukuussa oli täysi talvi. - Eivät kai mitenkään.
PoistaNo, jo silloin olisi pitänyt vastata ilmastonmuutokseen, maksamalla aneita greenpeacelle, mutta se Suomen pankin hopea ja kulta. Se poltti persettä.
PoistaEuro käy minulle mieluummin kuin vanha markka. Yhdistäähän se Euroopan ja kaikkinainen liikkuminen ja rahan vertailu on näin helpompaa. Vaikka kelpaisi minulle muukin raha, sillä sehän on, niin kuin edellisessä keskustelussa todettiin, vain oravannahka, symbolinen merkki vallasta, omistajuudesta. Kaikille maailmassa voisi olla yhteinen raha, vaikkapa yksi gagga, joka jakautuisi sataan bizzeen.
PoistaSitten kun se yksi gagga jakautuisi sataan bizzeen, niin kuitenkin kävisi niin, että pitäisi olla 4,7% niin onkin se bizze vaan 2,2%
PoistaKuten jo vanhat kreikkalaiset tietävät.
Onhan näitä valuuttojen luojahenkiolentoja enemmän kuin olisi tarviskaan. Aivan varmaa on vain se, että tavallinen työssäkäyvä ihminen kärsii. Inhimillinen kärsimys ja sen tuottaminen ei hätkähdytä näitä rahapsykopaatteja.
PoistaNo ei sekään ole oikein, että rahamiehiä syytetään köyhien kurjuudesta. Ei se niin siis mene, että meillä on leipäjonoja ja köyhiä,koska meillä on rikkaita.
PoistaEi varallisuus koskaan eikä missään jakaudu niin, että sitä on tietty määrä, joka vähenee, jos A:lla ja B:llä on enemmän kuin C:llä, D:llä ja E:llä. Varallisuutta voi kuka tahansa luoda lisää. Ilmainen koulutus takaa kaikille mahdollisuuden.
Suomi sai muuten juuri EU:lta varoituksen huonosta taloudenpidostaan. Velkaa ei siis todellakaan voi enää lisätä, vaan on pakko mennä leikkauksiin. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi lihottaa. Onneksi hallitus vaihtui. Antakaamme sille vaaliraivon sijaan mahdollisuus nostaa Suomi suosta ja Euroopan tasolle.
Iines, oletko noin sokea, että et näe tämän varoituksen kotimaista lähtöä?
PoistaNyt pelataan Brysselin korttia, kuten ennen raportoitiin Moskovan mielipidettä.
Vaikka sen olisi allekirjoittanyt Jyrki Katainen, ei hän siitä yksin vastaa. Se on komission näkemys Suomen taloustilanteesta. Me kuulumme EU:hun, mutta emme ole milloinkaan kuuluneet Moskovan suuntaan - toki siis EU ohjaa jäsemaitaan.
PoistaMe ei kuultu NLään, mutta kummasti sekin ohjasi meitä. Ja sitä kuunneltiin.
PoistaNyt jos ollaan itsenäisiä, niin ei kuunnella.
Suomi sai huomautuksen, ja on nyt tarkkailulistalla, liian heikon sosiaaliturvan vuoksi. Ja kyllä vain, EKP:n rahapsykopaatit ovat kaikki täysiä rikollisia, eivät yhtään mitään muuta. Jos muuta väittää, on kyllä aika lapsenuskoinen typerys.
PoistaLapsenuskoinen ajattelee ettei velkaa enää oteta, sitä on luotu nyt 8 - 10 vuotta ja tämä uusikin hallituksemme kasvattaa sitä, ottaa lisää velkaa, maksaakseen muita velkoja. Velkaa syntyy yhä enemmän, koska kansantaloudessa ei liiku mikään. Eikä tule liikumaankaan, moneen moneen vuoteen. Kyllä venähtää monien naama, kun Kreikallekin myönnetään tämän vuoden aikana lisälainaa.
PoistaAnonyymi, tulkitset nyt EU:n juuri antamaa varoitusta kuin piru raamattua.
PoistaEU antaa Suomelle varoituksen kahdesta syystä: 1. julkisen talouden vajeesta ja 2. julkisen velan määrästä.
Julkisen talouden vaje tarkoittaa sitä, että kuntien ja valtion menot ovat suuremmat kuin tulot. Vajeen koko suhteutetaan bruttokansantuotteeseen.
Julkisen talouden vaje ei siis tarkoita sitä, että julkiseen talouteen pitäisi tässä tilanteessa sijoittaa lisää rahaa.
Julkisia menoja aiotaan leikata, ja rajusti.
PoistaJa kun menoja leikataan, myös tulot vähenevät, vähintään saman verran kun leikataan.
PoistaToki julkisia menoja leikataan, kun valtion ja kuntien menot kerran ovat suuremmat kuin tulot. Eikös näin tehdä perheissäkin? Jos ei johonkin ole varaa, on pakko karsia menoja. En oikeastaan näe tässä mitään kummallista. Toimenpide on ikävä, mutta välttämätön.
PoistaTalouskasvun lisääminen sitten on oma lukunsa, ja jos ei eduskunta osaa tähän mitään sanoa tai tehdä, tuskin yksityinen kansalainenkaan.
Ei kannata sekoittaa valtiontaloutta ja kotitaloutta keskenään. SE on virheellinen analogia. Ei hedelmällistä.
PoistaKiitos, Samppa. Elämme hyvien neuvojen ja ohjeistuksen aikakautta... (hymiö)
PoistaVähän tuntuu siltä, että huonon hallituksen jälkeen odotetaan vielä huonompaa. Edellinen huono neuvoo uutta huonoa ja keikuttaa venettä minkä ehtii.
Tässä on 40 minuuttia seurattua tiedoistustilaisuutta, ei pahoja pommeja vielä ole tullut.
PoistaEhkä tästä ihan siedettävä hallitus tulee?
Kansan yleinen kriisitietoisuus on jo niin korkea, että pahatkin lääkkeet niellään mukisematta. Siksi hallituksella on edellytykset onnistua.
PoistaJokaisella hallituksella olisi, sillä samat virkamiehet ne listojaan tekivät ja ohjeita antoivat jo edellisillekin hallituksille. Puuttui vain rohkeus nostaa kissa pöydälle.
Suomalainen yhteiskunta on rakentunut jatkuvalle "kriisitietoisuudelle", koska se on eräs keino hallita kansaa. Tosiasiassa valtio ei mene koskaan konkurssiin, se ei ole Yritys, Oy Suomi Ab. Eikä se kansantalous kuin kotitalous.
PoistaSuomi ei valtiona ole sen erityisemmässä kriisissä, nyt vain lietsotaan (+ EKP ) sellaista ilmapiiriä, koska siten voidaan ryhtyä leikkaamaan ( toisisanoen jatketaan hyvinvointivaltion purkamista, johon riittävät kyllä rahavarat). Kyse ei ole varallisuuden puutteesta vaan talouspolitiikasta. Nyt vallalla oleva talouspolitiikka ja taloususkonto (olisko se jopa ideologiaa? en tiedä) pitää julkisia palveluja pahana asiana, julkista sektoria liian suurena (se ei tosiasiassa ole). Leikkaamisen seurauksena aikaan saadaan mm massatyöttömyys, palkkojen jäädytys (ostovoiman supistuminen) ja muitakin ongelmia tämä talousajattelu aiheuttaa. Sen tapa ratkaista talouteen liittyviä ongelmia, tuottaakin ison tukun uusia.
Mutta. Näillä mennään nyt. Seuraukset elämme sitten hieman viiveellä.
Po: Eikä kansantalous ole kuin kotitalous. Tabletti sanoitti taas ihan omiaan.
PoistaNo on sinulla epäluuloinen maailmankuva. Jokaisen asian takana näet vallanpitäjän ketkuilua.
PoistaTottakai asiat voivat olla toisin kuin esitetään, mutta samalla kaavalla ne voivat olla tottakin. Vai meinaatkos, että yksi maa pystyy vetämään EU:takin höplästä?
Ei valtiota voi ketkunpelillä johtaa. Sellainen on poliittinen itsemurha.
Talouspolitiikassa vedätetään kyllä. Kansalaisia. Taloustiedettäkin jotkut kutsuvat uskomustieteeksi, ja voihan se sitä ollakin.
PoistaSuomessa on läpi historian ollut vastakkain kaksi taloususkontoa: Toinen uskoo vakaasti siihen, että mitä vähemmän valtio on mukana rahoittamassa yhteisiä palveluita, sen parempi. Yritykset tehkööt ihan mitä huvittaa. Se toinen taas uskoo, että yhteinen etu on, joissain asioissa, painoarvoltaan tärkeämpi kuin yksityinen etu tai oikeudet (yhteistä hyvää on terveydenhoito, koulutus, infra yms.) ja että valtion kannattaa sitä rahoittaa.
Ei se minusta epäluuloisuutta ole, jos ei toivo kurjaa yhteiskuntaa.
Kansantalous ei ole kotitalous, totta. Mutta ei etenkään pieni valtio voi jatkuvasti kuluttaa rutkasti enemmän kuin tienaa - esimerkkinä vaikkapa Kreikka.
PoistaLuuleeko anonyymi oikeasti, että suomalaiset vientiyritykset jarruttavat vientiään jo seitsemättä vuotta vain siksi, että saisivat ajettua kotimaisen työväestön kurjuuteen ja hyvinvointivaltion alas?
Miksi he niin typerästi toimisivat?
Eeei, en minä niin luule tai kuvittele. Mutta tiesitkö Tapsa, ettei tuo ole mitenkään uutta, että Suomessa tietyt poliittiset voimat sanovat aina "elämme yli varojemme". Se on lause, jota on käytetty jo 1950-luvulta lähtien, kun on haluttu leikata/vastustaa julkisia palveluja ja niiden rahoittamista yhteisestä kukkarosta, valtion tai kuntien varoilla.
PoistaSen sijaan me suostuimme kiltisti ja kuuliaisesti pelastamaan pankkimme ja maksoimme ns.pankkiveroa 1990-luvun pankkikriisin aikoihin. Nyt suostumme kiltisti ja kuuliaisesti ihan samaan, vaikkei kyse ole edes omista pankeistamme.
Tämä esimerkkinä:
PoistaVuonna 1957 Suomen valtio julistautui maksukyvyttömäksi, vaikka kyseisenä vuonna valtion talous oli ylijäämäinen.Noihin aikoihin eräät poliittiset voimat vastustivat erityisen kiivaasti hyvinvointivaltion rakentamista.Jota on nyt parikymmentä viimeistä vuotta purettu ahkerasti.
Minua hieman huvittaa, että vertaukseeni kotitaloudesta ja valtiosta suhtaudutaan niin nuivasti.
PoistaKuitenkin seuraavassa lauseessa todetaan, että "valtio ei voi kuluttaa enemmän kuin tienaa".
Mitäpä eroa tässä on valtiolla ja kotitaloudella? Sama periaate talouden yleisperiaatteessa kyllä on, ja juuri sitä tarkoitin, en konkreettista samuutta.
En minä siihen vertaukseesi nuivasti suhtaudu, vaan yhdyn vain anonyymiin siinä, etteivät ne ole ihan verrannollisia talouksia.
PoistaLisäksi sanoin, ettei valtio voi "jatkuvasti" kuluttaa enemmän kuin tienaa, etenkään pieni valtio. Mutta sen sijaan valtion ei tarvitse eikä kannatakaan pyrkiä täyteen velattomuuteen, vaan käyttäytyä keynesläisesti.
Anonyymille sanoisin, että salaliittoteoriat harvoin ovat totta. Eri kansanosilla on erilaiset intressit, joiden mukaan toimitaan, mutta ne ovat yleensä selkeästi nähtävissä ja ennakoitavissa.
Taloustieteellinen totuus on, että byrokratialla on taipumus paisua ja pöhöttyä ihan itsekseen, eivätkä rahat ikinä riitä. Eikä tarvitse omata kovin laajaa verkostoa tietääkseen millaista tehottomuutta ja älyttömyyttä hyvinvointipalveluihin kuuluu.
Kannatan hyvinvointivaltiota, mutta kyllä sitäkin pitää trimmata ja toimintaa tehostaa. Eivät ongelmat ratkea lappamalla jatkuvasti lisää rahaa kankkulan kaivoon.
No, sain vertaamisesta sapiskaa muiltakin, ja varmaan ansaitusti, jos tarkkoja ollaan ja tulkitaan asioita yks yhteen. Minusta vertaukseni oli kuitenkin osuva. Jos valtio ylittää tulonsa, se voi huonosti, ihan niin kuin perhetalouskin, jos kulutetaan enemmän kuin tienataan. Sitä paitsi onhan yksityisen eläjänkin hyvä pitää velkaa, jotta saa veroprosenttInsa matalammaksi. Näin opetti minua Martta-ystäväni.
PoistaAnonyymin kanssa olen samaa mieltä melkein kaikesta.
PoistaOn väitteitä, että Suomi on nettovelaton maa. Että meillä on ulkomailta saamisia, yhtä paljon kuin on velkaa.
PoistaEi ole tilastoa tämän väitteen tueksi. Mutt näin viisaammat väittävät. NEtissä.
Apunen kiinnittää huomiota myös edistyksellistemme uskontokammoon. Vapaata riistaa halveerattavaksi ovat niin lestadiolaiset kuin katolilaisetkin, niin räsäslaiset kuin kirkkouskovatkin.
VastaaPoistaApunen ei asiaa mainitse, ei varmaan rohkene, mutta minä rohkenen: edistykselliset murjovat surutta kristinuskoa, mutta eivät ole huomaavinaan oikeasti vaarallista uskontoa - islamia.
Olen ennenkin väittänyt, että median kristinuskonvastaisuus kumpuaa siitä, ettei islamia saa arvostella, vaikka syytäkin olisi. (Siksi paha olo puretaan syyttömiin.) Sen sijaan oikeaoppista on suureen ääneen korostaa, ettei mikään negatiivinen liity ikinä millään tavalla islamiin.
Kyllä vaan saatana liittyy.
Tätähän olen itsekin kummastellut: miksi yksi uskonto on niin pyhä, että siihen kuulumista pidetään itsestäänselvänä, se sallitaan kaikkine piirteineen sitä piiruakaan pilkkaamatta? Silllä jopa seliteltiin alkuun monia naisten pahoinpitelyjä ja törkeitä riistoja: se kuuluu uskontoon. Sitten keksittiin, että eihän se uskontoon kuulu vaan kulttuuriin.
VastaaPoistaSen sijaan omaa uskontoa jopa pitää halveksia, sitä aktiivisesti harjoittajia kuuluu pilkata ja sen piiristä kuuluu erota, jos on vähänkin fiksu.
Itse arvostan kaikkia uskontoja samalta viivalta: ne syntyvät samasta tarpeesta. Tietenkin uskonnoissa on eroja, mutta kaikkien niiden nimissä on tehty hirveitä vääryyksiä. Toisaalta ne ovat omalla tavallaan tuoneet ja tuovat edelleen ihmiselle turvaa ja lohtua.
Olen samaa mieltä siinä, että uskontoja ja maailman kulttuureita koskevissa asioissa on esiintynyt toisinaan liiallista vieraskoreutta.
VastaaPoistaNyt nämä asiat voi kuitenkin vanhentuneena agendana unohtaa. Tyhjänpuhujien puolue antoi kaikesta periksi. "Esitystä ei mainita linjauksessa". - Heh, heh, tyhmimmät vielä luulevat, että persut oikeasti yrittivät. Niin ovat kuin vihreät, äänestäjiä huijaavat eriävillä kannoilla pöytäkirjoissa, mutta kaikki menee läpi. Se on politiikkaa se, soittakaa porilaisten marssi!
Ei minulla silti mitään persujen toimintaa vastaan ole, nauru kun pidentää ikää.
Minkäs persut sille mahtavat, että vaikka he haluavat rajoittaa kansantaloutta rasittavaa maahanmuuttoa, niin me muut, fiksummat, emme siihen suostu?
PoistaSilloin pitää ottaa lusikka kauniiseen käteen ja sanoa, että pitäkää sitten kalliit musliminne, kun niin kovasti niitä haluatte elättää.
Suurin osa (yli 90%) maahanmuutosta on työperäistä maahanmuuttoa, eli ihmiset tulevat tänne töihin tai opiskelemaan. Päivi Räsänenhän on erityisen ärhäkkäästi arvostelut nyt julkisesti perussuomalaisia hämärästä maahanmuuttopuheesta.
PoistaLasketaanko heidät ns. maahanmuuttokustannuksiin, Anonyymi?
PoistaKäsittääkseni opiskelijat ja työperäiset he eivät ole niitä, joista keskustelu käy kuumana. He eivät aiheuta varmaan ongelmia kenellekään, päinvastoin.
Minusta on hyvä, että nyt on tulossa suomalaisia työllistävä uudistus, jonka mukaan työnantajan on osoitettava se, ettei työhön ole saatavilla Suomesta pätevää väkeä, jos hän aikoo palkata esimerkiksi virolaisia työmiehiä.
Mihin anonyymin prosentit perustuvat, saisiko lähteen?
PoistaOma käsitykseni on ollut, että työ- ja opiskuperäien maahanmuutto on ehkä kolmannes, toinen kolmannes on perheperusteista ja loput sekalaista humanitaarista.
– Valtaosa maahanmuutosta on työperäistä: ihmiset tulevat tänne töihin, opiskelemaan tai avioituvat suomalaisen kanssa. Vain kahdeksan prosenttia maahanmuutosta on humanitaarista. Minä en näe, mikä olisi se kohta, jota pitäisi ruveta supistamaan, sanoo Päivi Räsänen.
PoistaYlen uutiset.
Ei ole mitään mieltä puhua maahanmuuttajista yhtenä könttänä, Anonyymi! Työperäisestä maahanmuutosta ei ole ongelmia, ja monet ovat erityislahjakkaita ja tienaavat veroja valtiolle, vastineeksi kuluista.
PoistaAivan oma erityinen ryhmänsä ovat humanitaariset tulijat, esimerkiksi somalit ja muut, jotka tulevat myös perhekunnittain, kuten Tapsa tuossa yllä sanoikin. Tämä on se ryhmä, joka aiheuttaa kustannuksia ja osa heistä myös ongelmia kulttuurien yhteentörmäyksessä.
PS Tätä ei pidä lukea kieltona maahanmuutolle. Suomen kunnia-asia ja velvollisuus on hoitaa oma osansa kakusta, kunhan se osa on suhteutettu taloustilanteeseen. Välittömässä hädässä olevia, kuten sotapakolaisia on kriisitilanteissa mielestäni autettava aina, vaikka omakin tilanne olisi vaikea.
PoistaPäivi sanoo, että suurin osa maahanmuutosta on työperäistä ja Tapsa sanoo, ettei pidä paikkaansa. Tässä on nyt kaksi mielipidettä. Numerot ratkaiskoon.
PoistaNokitan nyt anonyymi-Päiviä rotutohtori-Jussilla:
Poista"Vuonna 2014 Suomeen muutti EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta 21 930 henkeä ja näistä 8609 perhesideperusteella. Perheenyhdistäminen on ylivoimaisesti suurin yksittäinen maahanmuuttoperuste. Esimerkiksi työn perässä Suomeen tuli samana vuonna vain 5062 henkeä, alle neljännes kokonaismäärästä."
Maahanmuuttajaryhmien selkeitä lukuja on vaikea löytää, siis tutkittuja, ei kenenkään muun esittämiä. Yksi sanoo yhtä, toinen toista. Tuo Räsäsen esittämä 90 prosenttia on jokseenkin käsittämätön. Voisitko Anonyymi panna tänne linkin tuohon kontekstiin, josta tuo Räsäsen lause on?
PoistaItse en saa tolkkua työperäisen maahanmuutton määrästä verrattuna humanitaariseen. Wikipediasta löytyi sen sijaan tieto, että Suomi on ollut Euroopan anteliain maahanmuuttajien tukien maksaja. Esierkkitapauksessa perheelle yli 2200 e/kk, kun vaikkapa Ruotsissa tuki on 2100 ja Espanjassa taisi olla 1500 e/kk. Tästä pitää tietenin olla ylpeä.
Minusta on hyvä, että erilaiset ideologiat kantavat vastuuta vuoron perään. Eihän vasemmisto saanut mitään aikaan hallituksessa istuessaan, ja se nyt suurimman vaaliraivon vallassa on. Annetaan tämän kombinaation värkätä listansa ja nimetä ministerinsä. Ollaan keinuttamatta venettä ennen kuin on aihetta.
VastaaPoistaPS Luulisin, että tiedätte kepuantipatiani ja persuepäilykseni - silti minusta he tarvitsevat tässä tilanteessa pikemminkin kannustusta kuin tuuppimista. Samassa laivassa tässä ollaan. Sitä paitsi - menkääpä kaikki jonkin kuplan sisällä istujat ja tehkää sama perässä.
PoistaHyvin suositeltavaa! Mutta en enää puhuisi valtiolaivasta, samasta veneestä, kyllä se on jo menetetty.
PoistaAnonyymin on hyvä muistaa, että lamavuosina vasemmisto leikkasi Lipposen johdolla 20 miljardia - kyllä, luit oikein, 20 miljardia. Nyt kun on tehtävä rajuja leikkauksia, ei ole puhuttu tällaisista summista. Samaten Aho teki kovia leikkauksia, ja nämä hallitukset vielä peräjälkeen.
PoistaMiksi nyt siis niin valtava rutina ja puheet laivan uppoamisesta?
Muistan sen ajan todella hyvin.
PoistaOlemme nyt ihan toisenlaisessa maailmassa ja yhteiskunnassa kuin 25 vuotta sitten. Meillä ei ole edes omaa valuuttaa.
Julkiselta puoleltahan sinäkin sait palkkasi? Eikös? Mitäs arvelet, kuinka julkisella sektorilla työnskentelevät noin yleisesti ottaen ajattelevat näistäkään leikkauksista? Ei taida kovin montaa opettajaa löytyä, jotka iloisisivat.
Kukaan ei iloitse leikkauksista. En iloinnut minäkään Lipposen hallituksen tehdessä hirvittäviä leikkauksiaan. Jos en väärin muista, tämä on juuri sitä aikaa, kun veroprosenttini nousi pilviin (yli 40!), vaikka olin veloissa ja yksinhuoltaja. Käteen ei jäänyt senttiäkään, mutta sinnittelemällä selvittiin ja ajamalla ruosteisella koslalla, jonka lattiareiästä maantie vilisi silmissä.
PoistaMitäs sinä tykkäsit Lipposen ajan 20 miljardin leikkauksista, Anonyymi?
Lipposen hallitus leikkasi todellakin 20 miljardia, mutta ne olivat markkoja. Valtava summa kuitenkin. Äkkiä arvioiden samalla mitalla aiotaan leikata nytkin.
PoistaSen ajan hallituksien, Ahon ja Lipposen, jälkiä on yritetty korjata jälkeenpäinkin. Paljon syntyi todellista hätää ja suurta inhimillistä kärsimystä. Olin sellaisissa töissä, että se hätä oli vastassa joka päivä.
PoistaTyöttöminä oli joka viides suomalainen, lähipiirissänikin useampi.Pidempään tai lyhempään. Työkavereina oli perheellisiä joilta meni aivan kaikki, koti ja omaisuus. Maksoivat vuosikausia pankeille. Rosvoustahan se oli.
Leikkauspolitiikka ei tuo yksistään mitään hyvää tullessaan. Jos tässä maassa saadaan hallintobyrokratiaa kutistettua, niin hyvä, mutten jaksa uskoa siihenkään. Sakset ovat osuneet ennenkin ihan muualle, ja niin tapahtunee nytkin.
Se on surullista.
Hallintobyrokratiaa sopii minustakin supistaa. Esimerkiksi omalla alallani on paljon turhia ihmisiä opetushallituksessa ja opetusvirastoissa. Sama koskee useimpia aloja.
PoistaVaan eihän tämä riitä. Kyllä leikkauksia tarvitaan, vaikkei kukaan niistä pidä, vähiten varmaan niiden esittäjät. Niin kauan kuin ei ole kasvua, pitää leikata.
Itse muistan Ahon ja Lipposen hallituksen ajoilta parhaiten toistuvat veronkorotukset, koska itselläni oli muutenkin kireä budjetti velkojen takia. Kun siihen tuli huima korotus, se tuntui merkittävästi. .
Tieto taloudesta on sen verran moniäänistä ja ristiriitaistakin (kiitos avoimen netin), että vain yhteen taloussuuntaukseen uskova politiikka voi olla suuri virhe.
PoistaNyt kun meillä ei tule olemaan hallituksessa lainkaan soraääniä vaan kaikki menee, ainakin mediatarinoiden mukaan, sulassa sovussa ja täydellisessä harmoniassa, niin näin tavallisena kansalaisena tulee kyllä mieleen uskonnonlahkojen naiivit kuvastot. Niissähän samoinuskovat kulkevat aina käsi kädessä kohti yhteistä paratiisia.
Iines, eikös nyt unohdeta jo puheet höyläyksistä ja leikkauksista. Nyt kehitetään täysin uusia ratkaisuja, mitä ne sitten lienevätkään? :)
PoistaMontako a:ta meille on vielä lakkarissa? Hupaisaa, että ei ole kauan siitä kun kolmea luottoluokitus a:ta hehkutettiin.
Rahaliitto on Rahaliitto. Ensin annetaan vähän silmänlumeeksi avustuksia, sitten nyysitään kaikki mitä irti saadaan brysselin kautta ahneisiin globaaleihin kitoihin. Saa nähdä miten entiset itäblokin maat tulee pärjäämään kun nettomaksajuus astuu voimaan heillekin alun avustusten lapioinnin jälkeen. Ja niitä on monta vielä rahaliiton ulkopuolellakin. Missä on inhimilliset arvot, ihmisyyden kunnioitus, viisauden ja henkisen pääoman kehittäminen ja kartuttaminen. Kuinka paljon pyöreän pöydän istunnoissa puhutaan kulttuurillisista arvoista: tieteistä, taiteista kirjallisuudesta...?
"Kehittäminen" kuulostaa kauaskantoisilta toimilta tilanteessa, joissa tarvitaan nopeita liikkeitä, jottei luottoluokitus ja luotto yleensäkin mene ja jottemme joudu Kreikan tielle. Kreikkahan on kohta konkurssitilassa, kun vasemmisto ei ole onnistunut elvyttämään siellä yhtään mitään.
PoistaKyseessä ei ole valintatilanne, silloin kun on kurat jo housuissa, Leonoora. Annetaan demokratian nyt vain kukoistaa ja valitsemillemme henkilöille tilaisuus. Kaikkiahan tämä yli varojen eläminen koskee.
Suvista sunnuntaita Iines! Mitäpä itse muuten tekisit jos sinun pitäisi panna maan talous kuntoon pikapikaa?
PoistaTe ette tiedä köyhyydestä mitään, kuvittelette vaan. Silloin kun minä olin vielä nuori, niin... jumantsukka kun oli vaikeaa! Töitä ei löytynyt mistään, tai jos Kuopion torilta löysi (”mitä työ täällä teette?”), niin ei siitä mitään maksettu. Veroja vaan piti maksaa 101 % vaikka tuloja ei ollut muita kuin takaisin kotiin tulot. Elämä oli vaikeampaa kuin pystyi kuvittelemaan. Jumbe sentään! Ruokakin oli mitä sattui, tai aina ei ollut, mutta sunnuntaisin voideltiin pettuleivät kissanraadoilla, se oli juhlaa se. Silti oltiin terveitä, oli pakko olla, sairasteluun ei kerta kaikkiaan ollut varaa. Ei, vaikka asuttiin homeisessa pahvilaatikossa joka oli puoliksi veden alla. Ei se ei haitannut. Koska ei sitä kotona muutenkaan ehtinyt paljoo lorvia; heti kun täytti 12 –v niin piti herätä puoli tuntia aiemmin kun meni nukkumaan että olisi ehtinyt töihin, ne olivat pitkiä päiviä ne! Ei voinut ajatellakaan että olisi kouluja käynyt, e-hei. Sitä vaan harvensi kymmeniä kilometriä pitkiä sokerijuurikasrivejä, pyyhki välillä hikeä, ja taas jatkoi, kukonlaulusta kukonlauluun. Palkka oli muutama kolikko kuukaudessa mutta nekin piti viedä kotiin. Jossa kasvatti-iskä ja silmäpuoli äitipuoli aina narskutteli niitä hampaillaan että oliko ne aitoja... ja jos oli niin sit ne osti niillä viinaa. Ja ryyppäsivät ja hoilasivat kädet toistensa kaulalla kahestaan. Ja jos joku lantti jäi ylimääräseks niin peijakkaan isäpuolikas pelasi niillä hitaita hevosia... joo, ja kun hävis, niin hakkas mut kirjavaks kuin taalainhevosen, piru vie. Tai sellaseks kun mikä se on se saatanan punavalkoinen karkki…? Sellainen minä oli kun katoin itteäni eteisen lohjenneesta peilistä. - Kyllä mun lapsuuteni oli paljon kamalemman kamalempaa kuin teidän. Vaikka itte tän sanonkin.
VastaaPoistaYhdytään mikikseen. Te ette tiedä mitään köyhyydestä, anonyymit. Lapsena hyvä oli, jos sai 20 pennillä mansikkakarkkeja. Jäätelöä sai vain kesäisin, jos silloinkaan. Ostettiin pelkkä levy, kun ei ollut varaa levysoittimeen. Levyä sitte katseltiin ja kuviteltiin se sävelmä. Kun saatiin levysoitin, soitettiin sitä samaa levyä toistamiseen. Opiskelemaan kun mentiin, otettiin pankkilaina. Saatiin opintotukea sitten lopuksi sata markkaa lukukaudessa. Käytiin iltatöissä ja mentiin Ruotsiin josta ostettiin muotivaate Hennes ja Mauritzista, joka oli hieno putiikki. Laivalla nukuttiin kansituolissa tai lattialla. Herättiin aamulla, kun kahvijono seisoi takanamme. Noustiin ylös ja mentiin kahvijonon päähän. Kun sitten valmistuttiin rikkaisiin ammatteihin, maksettiin opintolaina korkoineen takaisin. Kymmenen vuoden päästä ihmeteltiin, missä se rikkaus viipyy, kun ei se tullutkaan.
VastaaPoistaSe on oikein hyvä, että on harjaantunut. Olemaan oikeasti köyhä. Edessä on todella epämukavat ajat. Odotan teiltä ensimmäisiä taputuksia, kun Sipulaisen hallituksen tosi toimet alkavat. Luultavasti kuitenkin täällä alkaa marina ja valitus.
VastaaPoistaEn ole koskaan Sipilälle hurrannut, kepulaiselle. En halua kuitenkaan nylkeä turkkia, ennen kuin karhu on kaadettu. Antaa demokraattisesti valitun yrittää, ja rutistaan vasta sitten, jos ja kun aihetta on.
PoistaMinä olen varautunut. Säästänyt kaikki villahausut ja töppöset. Nahkarukkaset ja karvareuhkat . Kun tosi toimet alkaa on hyvä kun tietää missä kohtaa metsässä on paljon kaatuneita ja kuivuneita runkoja ja oksia. Sähkö tulee olemaan todellista ylellisyyttä köyhälle. Onneksi on mökinrähjässä ruostunut puuhella ja uuni. Kaivossa on vettä ja huusi pihan perällä. Nyt kun kerää kesällä kaikki luonnon antimet: kuivattaa villiyrtit ja lehdet teeksi, sienet ja marjat.
PoistaKavimaallakin vielä ehtii saada kunnon satoa. Kuivattaa pitänee nekin einekset. Kapakalaa ja suolasilakoita. Ryynejä ja jauhoja pitänee varata säkettäin. Nyt kun vielä on tilillä vähän euroja. Vanhat kynttilänpätkät kannatta sulattaa ja tehdä niistä uusia lukuvaloja. Pyykin pesu sähköttä ja koneetta on eräs haasteellisimmista hommista, mutta eiköhän siitäkin selvitä kun käytetään vaatteet molemmin puolin ja pestään sitten sadevedellä, ja käydään huuhtomassa lähilammella avannossa vaikka. Että varustauduttu on, antaa tulla lunta tupaan.
"Kavimaan" ässä on kateissa.
PoistaMinulla oli lapsuudessa paljon helpompaa kuin Mikiksellä. Pesäpallot tosin virkkasimme itse ja mailoina käytimme metsästä löytyneitä puun karahkoita. - Ei se ollut lainkaan niin kovaa, kuin miltä se tämän päivän yltäkylläisyyteen tottuneista saattaa tuntua. Villaa pesäpalloihin sain yllin kyllin lampaista ja metsä oli täynnä karahkoita. Lampaita tai metsää meillä ei tosin itsellämme ollut, joten jouduin varastamaan ne. Välillä lampaiden tai metsän omistaja onnistui haulikolla ampumaan suolapanoksella takapuoleen, mutta se oli vain yksi sen ajan suurimmista iloista. Kun paljoa ei ollut, osasi iloita vähästä.
VastaaPoistaKarahkoita ja virkattuja pesäpalloja minulla oli enemmän kuin ehkäpä kenelläkään muulla, olin niistä kovin ylpeä. Pelaamaan en tosin koskaan päässyt, koska eivät huolineet joukkueeseen.
Mee neulottiin sian (joka oli kuollut) rakosta potkupallo, ittelemme. Ja täytettiin lyijyllä. Kannettiin porukalla se pallo rankkaripilkulle. Kun valmentajamme - vähän hintahtava poikamies - tanssi ruudulliset shortsit jalassa jalkapallokentälle ja halus näyttää miten rankkari potkaistaan, niin... "katsokaas mukulat", se sanoi ja potkaisi voimalla sitä palloa. No, pallo "singahti" noin 10 senttimetriä eteenpäin, ukko sanoi "Autsch", ja pomppi yhdellä jalalla pois koko urheilukentältä. Eikä sen jälkeen enää valmentanut.
VastaaPoistaJoukkueurheilumuodot on muutenkin ihan pöljiä. Paitsi yksilölajit ovat vielä pöljempiä. - Shakissa pärjäsi kun käytti älyä. Esimerkiksi sanoi vastustajalleen "Hei, varo varo, kauhee hämähäkki sun selkäs takana!". Ja kun toinen käänsi päätään ja katsoi, niin nopeasti sillä aikaa siirsin sen toisen tornin erittäin epäedulliseen ruutuun. Ja kun toinen käänsi päänsä takaisin ja ihmetteli että "ei siellä mitään hämähäkkiä ollut, pöh", niin ite sano vaan että "joo mää taisin nährä ihan vaan väärin". Ja sitten syöt siltä vastustajaltasi sen tornin. Eikä se... ihmettelee vaan... että missäs välissä mä sen noin huonoon ruutuun oon siirtänyt, höh. Mutta ei siinä auta itku markkinoilla.
Kovaa peliä Pohjolassa!
Näiden köyhyysmuisteloiden hännäksi on vielä mainittava meidän likkojen kärsimykset. Pieni muistelo alalta, ja lähinnä sukkanauhaliiveistä, jotka puettiin yläkropan päälle kuin paita. Liivejä pidettiin nimittäin niin kauan kuin kumminauhoissa joustoa riitti. Elikkä kun kasvoi, liivin reuna nousi ylemmäs ja kumminauhat venyivät kiemuraisiksi kun niitä venytettiin sukan reunaan ja klipsattiin kiinni kuin limsapullon patenttikorkki. Napit vaan sinkoilivat, kun suoristi selkänsä. Uudet napit ommeltiin, eripariset, sillä harvoin huushollissa oli kahta samanlaista nappia. Ja samassa liivissä vedettiin läpi koko lapsuus. Monilla oli lisäksi isoltasiskolta peritty valmiiksi venynyt liivi. Kuten allekirjoittaneella. Jos omisti kiltin äidin, saatettiin liiviin ommella vaihdon yhteydessä uudet kumminauhat.
PoistaTässä vielä kuva liivistä.
Onpahan pukine, kaikkkea saavat naiset kestää.
PoistaLapsena ollessani, varmaankin lähelle viittätoista vuotta, äitini teki suurimman osan meidän kakaroiden vaatteista. Muistan vihreät, enstexiä, sellaista kiiltävää kangasta, olleet housut. Vähän enstexejä myöhemmin, heti kesätöihin alettuani aloin ostaa muodikkaita farkkuja, Mic Maceja sun muita. Kävin myös Helsingistä ostamassa vaatteita. Mic Macin myymälästä Kaisaniemenkadulta ostamaani pusakkaa äitini sanoi kaljasaavin peitoksi. Minä en silloin vielä kaljaa juonut, ehkä ensimmäisiä kokeiluja oli ollut. Se ei siis ollut viittaus minuun vaan pusakan ulkonäköön. Se oli ROCK!
Kävin tässä muuten toissapäivänä katsomassa tuon Hotakaisen-Suosalon "Palvelijan". Taattua tasoa se tietysti oli, mutta ei ollut ollenkaan yhtä hyvä kuin "Kiviä taskussa" esitys. Joka on kerta kaikkiaan "suvereniteetti" - jos näin saa sanoa. (Ja miksei saisi?) Hotakainen on hieno kirjailija, hyvin hyvä, mutta tämä monologinäytelmä oli siinä mielessä liian "kirjallinen"; oli kuin Suosalo olisi lukenut (meille katsojille) kirjaa... mielenkiintoista kirjaa, kieltämättä, mutta ei se ollut oikein näytelmä. - Mun mielestä. - Suosittelen silti. Ps. Sen teatterin (joka on entinen elokuvateatteri, Hakaniementorilla) vieressä on "Sävel" niminen kapakka. Kiva nimi, emme veljeni kanssa kumminkaan menneet sinne, menimme siihen toiseen kapakkaan... jonka nimeä en nyt muista? Mutta joka oli jumalattoman viihtyisä. Oli kivasti sisustettukin. Ja täynnä pöliseviä ihmisiä. Otin yhden oluen ja kyytipojaksi sille 4 senttisen ginin; se oli Isossakyrössä (sic!) tehtyä "Helsinki" (sic!) nimistä. Pehmeää, hyvin pehmeää ja miedosti katajanmarjalle maistuvaa. Toiseksi parasta giniä mitä ikinä olen maistanut. - Täytyy käydä tehtaalla, Isossakyrössä.
VastaaPoistaMinen oo ikuna dikannut Hotakaista. Tai yhden romskun olen lukenut, eli sen verran en ole tykännyt ainakaan. Juoksuhaudantie oli hirvee tarina. Ihmettelen miten voi ylipäätään kirjoittaa niin karmeen tarinan ja sitä ylistetään maasta taivaaseen, palkitaan ja luonnehditaan jopa hauskaksi ja huumoristiseksi.
PoistaUrheilun ja kulttuurin voisi muuten jotenkin yhdistää toisiinsa, siis kilpailtaisiin muutenkin kuin runonlausunnassa ja sen semmoisessa. Olisi vaikkapa Kulttuuriurheilun 5-ottelu. Yksi laji voisi olla esim. "kirjan heitto koriin", ts. joku paksu romaani heitettäisiin vapaaheittoviivalta kuin koripallo koriin. Neljä muuta lajia olisi... no, keksikää ite. (Rytminen piereskely kun lukee ranskalaisia nobel-runoilijoita? Amok-juoksu Elitestä Vanhan Kellariin? yms.)
VastaaPoistaUrheiluahan kutsuttiin takavuosina ruumiinkulttuuriksi, joten varmaan ne vain sikspäkin aikana pääsivät erkanemaan toisistaan.
PoistaToisaalta ruumiista kiinnostuneita kutsutaan nekrofiileiksi ja kulttuurista kiinnostuneita homofiileiksi, joten tätäkin kautta ne ikään kuin yhtyvät.
Ruumiinkulttuuriin trialthoniin voisi kuulua vaikkapa yöjuoksu hautausmaan halki, poikkinainti peräpohjolaisittain sekä munamankelointi Mynämäen munamarkkinoille ja takaisin jos vielä henki pihisee.
Heittolajeista saisi paljon variaatioita. Äänilevyjen heitoissa klassisen ja kevyen musiikin sarjat erikseen, kirjallisuudessa raskas ja kevyt kirjallisuus omina sarjoinaan, rajana vaikka yksi kilo.
PoistaSellaisen nyrkkeilyottelun haluaisin nähdä, jossa Sofi Oksanen saisi vastaansa Robert Heleniuksen. Luulen, että tyrmättyään Heleniuksen, Sofi löisi vielä tuomarilta tajun kankaalle ja siirtyisi sitten vielä yleisön puolelle mätkimään.
Nopeusluvussa Väyrynen saisi kultamitalin luovutusvoitolla. koska hän luki Dostojevskin koko tuotannon yhdessä viikonlopussa, eivätkä urheiljat haluaisi moiseen koko viikonloppua käyttää.
Kulttuuri- ja urheilu-uutiset voisi sitten myös yhdistää samaan lähetykseen. "Kuvataiteista siirrymme nyt jalkapalloon."
PoistaNiinpätietysti Monty Python! - Heillä on myös sketsi, jossa suuret filosofit pelaavat jalkapallossa Saksa-Kreikka maaottelun ja kaikki pelaavat omilla tyyleillään. Marxilla on punaiset verkkarit.
PoistaHeh, joo se on vielä suurempi klassikko! Selostaja: "Ja siellä on pallo! Siellä on pallo!" (kukaan ei ole kiinnostunut pallosta).
PoistaTulee mieleen myös "pöhköt olympialaiset" -sketsi, vaikkei siinä kulttuuria urheiluun yhdistetäkään.
Kulttuuriurheilulajeja? Lukusalibandy: sitä voisi pelata sellaisella virkatulla pallolla, huopatossut jalassa.
400 metrin juoksu uuden aallon hengessä: saa juosta mihin suuntaan vain, eikä tarvitse pysyä radalla, voi juosta vaikka jalkapallokentältä merenrantaan.
Satiiri: olisi varmaan miekkailu- tai kamppailulaji, jossa vastustajalla saattaa kynän sijaan olla polttopullo, pommi tai rynnäkkökivääri.
https://www.youtube.com/watch?v=NGj8Zzp7Cm8
VastaaPoistaKom-teatterin 35-vuotisjuhlissa tämän laulun esitti Pekka Valkeejärvi aivan mahtavalla meiningillä. Vaikka ei Kallekaan huono ole.
Poista(Kun yritin etsiä sitä netistä, niin tuli vain kauheita pornolauluja. En tietenkään kuunnellut niitä.)
Muistanpa, miten istuin Holmbergin kanssa Olavin krouvissa Turussa. Kalle joi totiaan vakavana ja hiljaa. Minä juttelin ystäväni kanssa - en muista kuka ystävä hän oli, muistan vain Holmbergin. Olen siis ryypännyt hänen kanssaan. Tosin emme puhuneet mitään. Sattumoisin vain Kalle istahti siihen. Mutta siis ryypätty on ja vierekkäin. Kallella oli keltaruskea samettitakki.
PoistaTämä oli teille, joilla on paljon kuuluisia kulttuurituttuja (minkäs te sille mahdatte), joiden kanssa olette ryypänneet. Ottakaa tämä rakkaudella ja ystävyydellä, ei pilkkana.
PoistaMinä olen kerran muinaisella Elmupolilla istunut pöydässä, jossa olivat ainakin Dave Lindholm, Hasse Walli, Pedro Hietanen, Albert Järvinen ja Pelle Miljoona. En ängennyt tähtien pöytään, tulivat siihen minun jälkeeni, kun oli iso pöytä ja paljon jakkaroita. Minä poika kattelin suu auki ja korvat höröllään.
PoistaEnää en paljoa muista siitä tilanteesta. Sen muistan, että vessassa kusirännillä kanssani samaan aikaan olivat Dave ja Albert, ja minä aattelin, että "jumalauta tässä ollaan nyt kovassa seurassa". Olikohan Albert saanut taas kenkää Hurriganesista, kun Dave heitti jonkun murjaisun Remusta.
PoistaSihen aikaan Pelle taisi olla suurin tähti ja joku pöydässä istunut humalainen, muu kuin minä tai ne muut, yritti kömpelösti ja liiviin uivasti kehua häntä. Hasse Walli alkoi omaan kuivakkaan kylmään tyyliinsä ripittämään: "älä kohtele ihmistä kuin eläintä!"
Tuosta kusirännitilanteesta saisi mainion Fingerporin mainitulla repliikillä.
PoistaRovaniemellähän (Jari Tervon mukaan) pidettiin kerran kesässä (joka vuosi) moukarinheittokilpailu jossa ennen heittoa piti puhaltaa alkometriin. Mitä enemmän oli humalassa, sen suurempi kerroin, nääs. Jos esim. puhalsi 4,9 promillea ja heitti 10 metriä, niin tulos oli 10 x 49. Sehän on jumankauta mielestäni maailmanennätys! Nimittäin jos puhaltaisi puhtaat nollat, 0,0 promillea, niin pitäisi heittää 490 metriä. Eikä semmoista heitä edes Sofi Oksanen.
VastaaPoistaHuh, huh.
Nyt kun siirrymme Sipilän SSS-gruppenin myötä insinööriaikaan, jossa iterointi ja muu laskutaito nousee kukoistukseen, tunnen sisäistä pakkoa korjata ryyppy- ja aatetoverini Mikiksen laskelmia:
PoistaRaittiin moukaristin tulos 10 m x 0,0 promillea = 0,00 metriä.
Suomen jääkiekkomaajoukkue hävisi, koska ei pystynyt parempaan. Seuraukset ovat katastrofaaliset, jossittelut oikeudenmukaisuuksista sumentavat kansalaistemme päät. Kaikilta alennetaan palkkoja ja maahanmuutto kiihtyy. Jäppinen Pörsänmäestä ja von Vichtenberg Helsingistä repivät perseitään kamalimmasta mitä voi tapahtua: totuudesta.
VastaaPoistaJääkiekosta mitään tietämättömänä totean, että Suomi häviää aina, koska sitä kohdellaan väärin. Ellei vastustaja pistä kiekkoa Rinteen selän taa, niin ainakin tuomari on puolueellinen. Kun taklatakaan ei enää saa.
PoistaTero Pitkämäki kuulemma räjäytti potin, kun heitti seipään niin pitkälle, ettei se toinen pösilö pystynyt lähellekään samaan. Välillä seipäänheittoa harrastettiin myös Tsekissä, silloin oli vähän vaikeampaa. Yllättävää silti tuntuu, että vielä olympiavoittonsa aikoihin Tapio Rautavaara ei kaiketi ryypännyt lainkaan.
VastaaPoistaYlimielinen, erioikeuksista elävä Eva von Biaudet osoitti luonteensa, sanomalla jonkun poliitikon ajatuksia Matti Nykäsen matematiikalla suoritetuksi. Matin palkka on kuitenkin huomattavasti parempi kuin hänen, poliitikon. Kouluja kummatkaan eivät ole käyneet, mutta Matti ei ole turvautunut erioikeuksiin, kuten Eva, yhteiskunnan kallis kuluerä.
VastaaPoistaHetken jo luulin, että Jape on palannut!
PoistaMinulla oli kriittinen hetki!
PoistaMinä hyppelin taivaan tasakäpälää, kun Markku Laukkanen, kohtuullista tyhmempi kansanedustaja putosi eduskunnasta. Hän nosti itseään yhdessä haastattelussa halveksivat Nykästä. Laukkanen ei itse koskaan kultamitaleita voittanut, Olipahan sellainen täytetoimittaja Yleisradiossa ja elämän vähien lahjojen pyrkymies.
VastaaPoista"Halveksimalla Nykästä"
PoistaLaukkanenhan oli keskustalainen, mikä selittänee paljon. Se yhdistettynä ahtaaseen ihmisnäkemykseen on tuhoisa konmbinaatio, varsinkin kantajalle itselleen.
PoistaMitä Matti Nykäseen tulee, hakekaa postiviisempaa ja valoisampaa ihmisluonnetta. Ja käsi sydämelle - hän näyttää pärjäävän mainiosti omillaan, aina valmiina yrittämään. Hänen sutkautuksensa ovat parempia kuin monen ammattiaforistikon harkitut mietelmät.
Ja oletteko huomanneet, miten tylsän ahdistunut tosikko hän on yrittäessään elää raitista elämää ja pysyvää parisuhdetta?
PoistaVähän niin kuin Saarikoskikin. On ihmisiä, jotka nousevat kukoistukseensa rellestäessään mielin määrin. Iloitkaamme siitä.
Olen kertonut, kuinka kävin kerran Nykästä katsomassa, kaverini sinne halusi. Nimittäin Järvenpään kasinolla, pornoluolassa (jumankeet, niitä pelkissä tangoissa kulkeneita venäläsiä tyttöjä), jossa Matti oli silloin tähtenä. Täysin selvin päin kiersi pöydästä pöytään ja mieleeni on jäänyt, kuinka hyvin käyttäytyvä, kohtelias ja miellyttävä oli. Minä sain nimikirjoituksen käyntikorttini (minulla oli silloin sellaisiakin) taakse. Nyt jo edesmenneelle Askolle sen annoin, kun se oli hänelle niin kova juttu.
PoistaEn ole huomannut Nykäsen tosikkomaisuutta, Tapsa, sillä mielestäni hän ei anna kuolemattomia lausahduksiaan kännipäissään, vaan selvin päin selittäessään kännejään.
PoistaOnhan meillä näitä maineikkaita känniörveltäjiä kyllä ollut maailmansivu, Mika Myllylä, Julma-Juha (vai ryyppäsikö hän kaapissa?), Teuvo Hakkarainen, Harri Olli.
Vain sitä en ymmärrä, että nämä saavat käsittääkseni runsaasti naisenpuolta, jopa morsiamia.
Tarkoitinkin niitä periodeja, jolloin hän tekee parannuksen ja alkaa oikeasti raittiiksi loppuiäkseen. Viimeksi esim. sen Ruotsalaisen kanssa.
PoistaNo niin, ja nyt on menossa periodi jonkun uuden naisen kanssa. Taitavat olla peräti pyhässä avioliitossa. Naisen poika on lukemani mukaan saanut hyvän isäpuolen. Ja poikakin on kuulemma innoissaan kuuluisasta iskäpuolesta.
PoistaKumma juttu. Kirjoitin äsken (pitkän) kommentin tähän, lukemieni kommenttien pohjalta. Mutta ennen kuin painoin julkaise-nappia, luin omani oikolukuna kerran ja huomasin, miten ristiriitainen kommentti se oli. Poistin. Ei edes Apunen auttanut, vaikka kävin senkin lukemassa.
VastaaPoistaTuntuu, että olen jäävi sanomaan mitään nykytilanteesta hallitusrintamalla. Tuntuu että ajattelen kaiken toisin kuin ehkä pitäisi.. Että olen palauttanut (hetkeksi ainakin) luottamukseni että hommat sujuisi oikein.
Inhosin (ennen vaalitulosta) Sipilää ja sitä, että hän ehdotti oluet pois ruokakaupoista, mutta perui sen saman tien saatuaan moitteita. Lisäksi ajattelin, että hän lestadiolaisena saa Suomen kansan sikiämään ja maa täyttyy lapsista, joiden elättämistä varten lapsilisien maksuun menee entistä enemmän rahaa.
Mutta nyt hän (Sipilä) onkin tehnyt vaikutuksen hyvänä johtajana. Se, että hän määrätyin ajoin ilmestyy tv-ruutuun antamaan selontekoa sen hetkisestä tilanteesta, on minusta hyvä juttu, Hän ottaa siten mielestäni kansan mukaan asioihin. Ja se, että siellä on vain kolme seipäänkärkeä päättämässä asioista, ja että ne kaikki edustavat puoluetta Suomi, tuntuu mukavalta.
Jotenkin minua on rasittanut se, kun kaikki vain valittavat ja pelkäävät omasta puolestaan, että joutuvat jotenkin kärsimään.
Erikoisesti minua on inhottanut Suomen taideväki, joka edustaa n,s. kulttuuria. Että siitä ei muka nyt kukaan holhoaisi "kun ei ole joukossa ketään, joka edes ymmärtäisi taideasioita", Helvetti, sanon. Minusta on ihan selviö, että Suomi on saatava jaloilleen, ennen kuin voidaan ajatellakaan taiteiden kukoistusta, Sitten kun kaikki on reilassa, valtion asiat, sitten voisi koettaa renessanssi myös taiteille.
Vaikka tämä asia sliippaa läheltä meitäkin, jotka olemme pitkälti tottuneet apurahoihin, ei se saamari voi olla niin, että valtion pitää elättää kuin karjaa ihmisiä, jotka ns. tekevät taidetta. Ihmisten pitää keksiä keinoja itse, millä elättää itsensä. Ja kun pakko on, se yleensä onnistuu. Monet haaveilevat taiteenalasta ja kuvittelevat että on ihanaa kun saa toteuttaa itseään, määrätä oma työaikansa, matkustella ja istua kapakoissa. Ei se niin mene. Ei ole koskaan mennyt. Rahalla ei ole mitään tekemistä taiteiden kanssa, Ei ainakaan saisi olla. Muut sen on keksineet. Itkua ja vollotusta kuuluu nytkin, kun "meistä ei huolehdita", Höh.
Tämä meni nyt taas pieleen, mutta en jaksa enempää ajatella. Nään jo tarpeeksi painajaisunia, Mutta silti vielä uskon, että tämä uusi hallitus saa jotain aikaan. Alku ainakin näyttää siltä. Minä jos olisin pääministeri (kaamea ajatus) aloittaisin byrokratian 50 prosenttisen lohkaisemisen nimen omaan kansanedustajista ja hallituksesta, Sen jälkeen iskisin kynteni turhiin virkoihin muualla maassa.
Meillä on jo hätäsuunnitelma vastaisen varalta: kuokimme koko pihamaan ruokapelloksi, porkkanoita ja salaattia, maa-arisokkaa ja nokkosia, voikukkia ja ruusunlehtiä, heiniäkin voi syödä hätätilassa. Ja meillä on oma kaivo. Ei huolen häivää näy taivaaalla, ellemme itse kerää mustia pälviä taivaanrannalle!
Hyvä Liisu! Tästä tyylistä (ja lyylistä) minä tykkään!
PoistaEn oikein jaksa uskoa minäkään, että tämä hallitus olisi sen taidevihamielisempi kuin edellinen.
PoistaKysynpä vaan, että mitä teki kultturikuplan suosikki Paavo Arhinmäki ministerinä esimerkiksi musiikin ja kirjallisuuden ja kuvataiteiden edistämiseksi? Muistettavin kulttuuriteko taisi olla sateenkaarilipun heiluttaminen urheilukatsomossa ja uuden musiikkitalon avajaisista laistaminen.
En tarkoita sitä, että jokaisessa korkeakulttuurin kissanristiäisissä pitäisi näyttäytyä, mutta toisaalta ministerin läsnäolo onkin symbolista asian tukemista.
Sitä vain ihmettelen, kuinka käy niiden taiteilijoiden, joilla ei ole mahdollisuutta omaan potaattimaahan. Ja meitä taiteellisesti lahjattomia, joilla meilläkään ei ole perunamaata, eikä pientä punaista mökkiä sen reunassa. Eikä apurahoja. Eikä ehkä töitä, vaikka haluaisi.
PoistaEnsin ansiosidonnaiselle, sitten eläkeputkeen ja sitten työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeelle. Jos ei rahat riitä, niin asumis- ja toimeentulotukea ropisee. Kyllä valtio omistaan huolen pitää.
Poista(Paitsi tietysti, jos satut sittenkin olemaan yrittäjä. Silloin tuo ylläoleva ei tietenkään päde.)
Joskus mietin Linkolan lailla, mistä oikein sikiää ajatus, että valtion tulee elättää jokainen kansalainen. Jospa se kuuluu luonnon kiertokulkuun, että vahvat jäävät eloon, koska ovat parhaita (by Linkola). Muiden ei tarvitsekaan elääk, saati lisääntyä.
PoistaOn muka humaania ruokkia heikkoja, jotta nämä voivat sinnitellä vaivaista elämäänsä täällä kylmällä maapallolla. Siitä vain luonnonlait voimaan.
Katselin kerran kalasääksen pesää, jossa emo ruokki poikasiaan. Yksi jäi aina vähemmälle, kunnes otti ja kuolla kupsahti, makasi raatona pesässä monta päivää. Ei sitä kukaan surrut, sen yli käveltiin iloisena ja reippana sääksenä.
Että tarvitaanko oikeasti meitä puolirampoja kulueriä tässä valtiota rasittamassa? Minäkin äänivaivainen opettaja, senkun vaan kulutan tuottamattomana lahnana. - Ja maahanmuuttajat. sitten. Jos eivät pärjää omillaan, kuolkoot köyhyyteensä. On sitä itsekin joskus opeteltu kuokan käyttö tässäkin maassa ja syöty pettua ja perunaa ilman ensimmäistäkään valtion almua.
Jos oikein huonoksi menee elämä, niin ei muuta kuin veneissä ruotsin rannikolle. Sinnehän otetaan vastaan ja huolehditaan.
PoistaMahdattekohan nyt lainkaan ymmärtää kuinka paljon on 10 miljardin leikkaukset? Yksi miljardi on tuhatmiljoonaa. Valtion budjetin loppusumma oli viime vuonna 54,3 miljardia, ja siitä leikataan menoja noin 20% - se on paljon.
PoistaSe merkitsee vähintään saman verran leikkauksia kansalaisten tuloissa. Palkkojen, eläkkeiden sekä muunkin sosiaaliturvan leikkaamista.
Verotusta ei aiota nostaa, mutta tuskinpa sitä lasketaan. Seurauksena ei ole talouskasvu vaan kulutuksen/ostovoiman supistuminen. Ei se erityinen ilon aihe ole. Etenkään yrittäjille.
Säästöjä ei käsittääkseni toteuteta kertarytinällä, vaan jaksotetusti.
PoistaJa ehkä noita leikkauksia pitäisi verrata pikemmin bruttokansantuotteeseen kuin budjetin loppusummaan. Lipposen hallitus leikkasi 20 miljardia markkaa, mikä oli neljä prosenttia suhteessa silloiseen bruttokansantuotteeseen. Jos Suomessa leikattaisiin neljä miljardia neljässä vuodessa, se vastaisi noin puolta prosenttia bruttokansantuotteesta erään asiantuntijan mukaan. Tuosta saa osviittaa vertailuun. Eli on meillä ennenkin leikattu jopa demarihallituksessa.
Niin no joo puolikas prosentti tuntuu tosi vähäiseltä. On parempi mieli?
PoistaMenoleikkaukset tulevat olemaan, jos viimeaikaiset puheet paikkansa pitävät, ja eivätköhän ne pidä, yhteensä neljän vuoden aikana 9-10 miljardia. Se on valtionvarainministeriön näkemys asiasta ja uusi hallitus on sitoutunut sen esittämiin leikkauksiin.
Mistähän sinulle on syntynyt sellainen käsitys, että leikataan vain neljä miljardia neljässä vuodessa?
Suomen tilannetta ei voi mitenkään verrata enää Lipposen hallituksen aikaan eikä varsinkaan yli 20 vuotta sitten olleeseen BKT:n. Meillä oli silloin oma valuutta. Vienti veti, koska yritykset saivat kaupaksi tuotteitaan. Sinne Lipposen hallituksen aikakauteen ei kannata pälyillä vaan nykyhetkeen ja nykytilanteeseen.
Euro on aivan eri valuutta kuin markka ja EKP ohjaa tiukasti valtioiden taloudenhoitoa. Ruotsi pärjää paremmin, koska heillä on oma valuutta. Se on erittäin merkittävä ja oleellinen ero tässä menossa nyt.
Kyllä minä ainakin ymmärrän paljonko on 10 miljardia.
PoistaTäälläkin olen jo vuosikausia kauhistellut sitä, että otamme joka vuosi syömävelkaa lähes tuon 10 miljardia - eli olemme eläneet herroiksi yli varojemme sen verran vuodesta toiseen. Nyt tulee pää vetävän käteen.
Tasan saman verran 10 miljardia on velkaa otettaessa kuin maksettaessakin. Parempi kertarutina kuin ainainen kitinä.
"Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle talousevästyksiä antaneet asiantuntijat ehdottavat muun muassa infrahankkeisiin panostamista ja velan ottamista elvytystä varten.Valiokunnalle puhuneet Aalto-yliopiston professorit Sixten Korkman ja Pertti Haaparanta sanovat Suomen talousongelmien juontavan juurensa pitkään jatkuneesta taantumasta, joka voi olla rasitteena vielä pitkään.Korkman arvelee, että seuraavan kymmenen vuoden aikana talouskasvu voi olla prosentin luokkaa, joskin ennustamiseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Hänen mukaansa elvytystä ja menoleikkauksia voidaan harkita samanaikaisesti."
PoistaYLE: http://yle.fi/uutiset/talousasiantuntijat_ehdottavat_infrahankkeita_ja_velkaelvytysta/7540508
Sixten Korkman ja muutkin talousasiantuntijat ovat varoittaneet ettei syvän taantuman aikana pitäisi leikata kovin paljon, koska se ei elvytä vaan tapahtuu ihan päinvastoin.
Anonyymi klo 22.39, enhän minä sanonut, että mielestäni neljä miljardia riittää. Luepas hieman tarkemmin!
PoistaNeljän miljardin laskuesimerkin esitti Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä: "Sellainen realistinen, minimivaatimukset täyttävä taso olisi mielestäni neljä miljardia". Kyse on siis minimitasosta, joka ei vielä riitä ilman jatkosopeutuksia, toteaa Vihriälä. Ja tuosta laskuesimerkistä näkee hieman, mikä on esitettyjen leikkausten suhde (puoli prosenttia) bruttokansantuotteeseen verrattuna Paavo Lipposen leikkauksiin, joiden osuus oli 8 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Ennen kuin ehdit huomauttamaan, että asioita ei voi verrata keskenään. Aina voi, vaikka ne eivät ole yksioikoisesti keskenään rinnasteiset. Leikkausten suhde bruttokansantuotteeseen onkin siksi kuvaavampi vertaustapa kuin vaikkapa markkojen muuttaminen euroiksi.
Anonyymi klo 23.01, asiantuntijoitten ratkaisumallit ovat ehkä varteenotettavia tulevaisuutta ajatellen, paitsi lisää velka -periaate, joka tuntuu käsittämättömältä ehdotukselta tässä velkatilanteessa, jossa Suomi on menettämässä mm. luottoluokituksensa.
PoistaKaiken lukemani mukaan me olemme tilanteessa, jossa kaikki toimeenpiteet ovat pahasti myöhässä, koska rahaa elvytykseen ei yksinkertaisesti ole ilman lisävelkaa. Ei hallitus ole tyhmä. Kyllä se tietää, että leikatakaan ei pitäisi - ei sitä heille tarvitse huudella. Pakkosaumassa ollessa jonkun on kuitenkin tehtävä päätöksiä.Teki niitä mikä tahio tahansa, se saa kansan vihat päällensä niin kuin Kreikassakin.
Vaan mitenkäs siellä Kreikassa nyt, kun vasemmisto pääsi vallan kahvaan. Joko näkyy elvytyksen tuloksia? Juuri eilen taisin lukea, että Kreikka on konkurssissa.
Myönnän, etten ymmärrä paljonko on 10 miljardia. En ymmärrä edes neljää.
PoistaMutta noista kalasääksistä: Sama asetelmahan toistuu lorussa "Harakka huttua keittää", jonka opin lapsena ja jota nyt leikin lapsen kanssa. "Antaa tuolle, antaa tuolle, antaa tuolle, antaa tuolle - tuolle ei riittänytkään." Luonnonvalinnan idea siirtyy näin sukupolvelta toiselle ja linkolalaiset ajatusmallit sisäistetään hauskan leikin varjolla? Olen kyllä miettinyt tuota eettiseltä kannalta (tai no, en oikeastaan: enemmänkin märehtinyt asiaa tunnetasolla) ja vaikka periaatteessa olen sensurointia vastaan, enkä esimerkiksi pidä siitä, että vanhoista saduista siistitään ja sievistellään harmittomia disneyversioita, tuota harakkajuttua olen muunnellut niin, ettei osattomaksi jäävä poikanen ole joka kerta sama, eli se pienin ja heikoin. Hmph.
Mielenkiintoista on nähdä kuinka moni nyt sortuu tai vammautuu esim. henkisesti tämän tulevan uuden "yhteiskuntakehityksen" mukana.
VastaaPoistaKyllä me ollaan aika typerä kansa. Miksi me on päästetty asiamme ja taloutemme tähän jamaan? Kuka tästä kantaa vastuun?
Onko nyt keisarilla yllään vaatteet kankaasta. Ettei vain hiiren ompelemat, kuten toisessa sadussa.
Jyrki Katainen. Suomi otti niskalenkin markkinavoimista. Tule lama kultainen Sarasvuo ja muut Luovan tuhon apostolit, Kauppalehden kolumnistit.
PoistaKreikasta ei tule lisää maksuja, joka muuta väittää on pölhöpopulisti. Stubb.
Matti Lautapino Vanhanen.
Eli vastuuta ei kanna tälläkään kertaa poliittinen eliitimme, vaan köyhän selkänahasta kaikki maksut vedetään.
Leonoora, kansa on valinnut nämä henkilöt nyt päättämään Suomen asioista. En oikein ymmärrä, että demokratiaa halveksitaan nyt niin paljon kuin näinä päivinä joka puolella näkee. Miksette tai miksemme sitten äänestäneet vasemmistoliittolaisia valtaan?
PoistaRuotsissahan on menossa sama suuntaus, eli sosiaalidemokraattien kannatus on vähentynyt dramaattisesti ja ruotsidemokraattien lisääntynyt. Näin kertoivat uutiset tänä aamuna.
Vedetään välillä köyhempienkin selkänahasta, Samppa, kun keskiluokan ja rikkaampienkin selkänahsta on iät ja ajat vedetty tuohta niin että raikaa. Mitä väärää siinä on, että kaikkia kirpaisee leikkauspolitiikka? Suomessahan on ilmainen koulutus, joten kaikilla on mahdollisuus ponnistaa vaikka miksi, jos vaan persettä riittää.
PoistaToinen asia samaan syssyyn kun vaahtoamisen alkuun pääsin: Mitä siihen tulee, mitä joku ylempänä sanoi, että Suomella ei ole omaa rahaa. Siis luojan kiitos ettei ole. Luojan kiitos, että kuulumme EU:hun!
Ilman EU:n direktiivejä ja Ely-keskusta esimerkiksi Helsinki tuhottaisiin älyttömällä luonnon ja metsien raiskaamisella ja turborakentamisella. Viis luonnosta, viiriäisistä, ruisrääkistä ja kehrääjistä Östersundominkin alueilla, kunhan vaan saadaan lisää betoniluukkuja ja ihmisiä yhteen sumppuun asumaan ja tuottamaan!
Se oli kuules Kepuloiset, jotka Sipoon varasti. Mutta rakentakoon nyt sen vaan, eikä jaagisi sormi perseessä. Mitään ei tapahtu.
PoistaIinu, sinustahan taitaa kehkeytyä aikamoinen oikeistofani!? :) Eipä silti, kokeillaan nyt kerrankin perskutarallaa oikein kunnolla miten meistä jokaisesta saadaan oman onnensnsa seppiä. Kaikki tuet kaikilta pois. Kuinkas sitten kävikään? Tai kenties paree ois kerätä nuo puuttuvat miljoonat kansankeräyksellä. Äkkiäkös myö nuo saatais kasaan. Joka iikka hattu kouraaan ja kaikki tele-operaattorien rahankeruukanavat velkarahaa kerjäämään, myös ulkomailta. Kaikki mahdolliset rahapelien yms. tuotot valtion kassan kautta velanmaksuun. Näin yksinkertaista se on. Turhat marinat, pelottelut ja uhkailut seis ja kansa rahaa keräämään! Työttömillekin olisi töitä pilvin pimein ainakin joksikin aikaa. Kohta talous lähtis kohisten nousuun ja olisimme taas mallioppilait eejuussa.
PoistaSuomen ongelmahan ei ole velka, vaan se että kulutamme vuodesta toiseen enemmän kuin tienaamme. Ilman vakavaa kestävyysvajetta voisimme elvyttää mielin määrin.
PoistaLeonoora, tuskinpa vaan minusta mitään oikeistofania kehkeytyy. Se vaatisi varmaan esimerkiksi porvarien äänestämistä. Ikinä en ole sitä tehnyt.
PoistaEn ole koskaan pitänyt mitään poliittista laitaa virheettömänä. Se ideologia vain, että vasemmalla ei ole koskaan mitään vikaan, koska se on fiksu ja humaani ja taiteellinen laita, ei pure minuun enää pätkääkään.
Esimerkiksi neuvostoliittolainen poliittinen kulttuuri on aina ollut perseestä, löyhkäävä ideologia stalinistisine hirmumenneisyyksineen ja salailukulttuureineen. Samoin amerikkalainen pintakulttuuri, kaiken kulttuurin Amerikkaan päin kääntyneisyys ja epähumaani ihmispolitiikka etoo minua. Totuus on jossain siellä välissä, jos sielläkään.
Näkemyksemme näistä poliittisista asioista lienee melko samansuuntainen. Alkaa olla pakko uskoa että todelliset, myös vanhakantaiset poliittiset ajatuskarsinat ovat ainakin meillä lahoamassa. Vasemmistoaatteille ei ole ollut pitkään aikaan enää todellista tarvetta. Muualta tulee reppuporukka joka tyytyy mukisematta pienempään palkkaan ja huonompiin etuihin kuin mitä omassa maassa on, sillä paremmin he täällä kuitenkin hankkivat ja saavat siinä sivussa muitakin etuja, jotka oman maamme työläiset ovat tapelleet aikanaan.
PoistaMitä sitten todella tapahtuu, kun ns. "hyvinvointivaltio" korahtelee kuolinkouristuksissaan? Nostaako se jo kuolleet, fanaattiset idealismit uudelleen näkyville. Tuskin tosin koskaan samanlaisina kuin ennen. Tai mistäs tuon tiennee?
Maailma muslimistuu joka tapauksessa muutaman sadan vuoden päästä pallolla asuu vain mustaihoisia ihmisiä. Valkoihoisuus on katoavaa kansanperinnettä.
Luin sunnuntaihesaristani, että suomalaiset tekevät monia muita Euroopan kansoja huomattavastikin vähemmän töitä palkkansa eteen. Ja jos mennään Amerikkaan, siellähän ei työaikakäsitettä edes tunneta. Olen aina kiinnittänyt huomiota siihen, kun monissa elokuvissa amerikkalaiset ovat jopa jouluaattoisin työssä iltaan saakka. Minua tapa on kummastuttanut, kunnes maailmani avartui tältäkin osin.
PoistaOlisiko meillä siis kuitenkin varaa tehdä enemmän töitä, vai pitäisikö muitten maiden ottaa oppia meidän hyvistä työajoistamme?
Leonoora, en malta olla lisäämättä - haukuttuani neuvostoaikojen aatesuuntaa - että vanha venäläinen musiikki kuuluu mielimusiikkiini aina klassista musiikkia myöten - se vähä mitä klassista tunnen. Omistan mm. yhdeksän isoa LP-levyllistä venäläistä kansanmusiikkia, joukossa myös klassista. Harmi vaan, että en voi nyt kuunnella sitä, koska ei ole levysoitinta. - En siis halunnut haukkua slaavilaisuutta. Pidän kaihosta.
PoistaIlmeisesti minun on aiemmissa elämissäni täytynyt elää suuressa naapurissa, koska niin sieluuni sopii heidän musiikkinsa värit. Sukujuureni isäni puolelta ovat niin kauan kuin tiedän vahvasti tässä maakunnassa.Nurkkapatriootteina vuosisatoja. Eivät ole siis siirtolaisia edes. Äitini suvun tutkimuksissa eräät tiet ovat johtaneet Viipuriin. Muuta tietoa ei ole slaavilaisesta taustastani. :)
PoistaOlen kai kertonutkin, että eräänä kesäisenä veetutusaamuna täällä maalla kääntelin radiokanavia kun tietty kanava sihisi ja sähisi. Aamun pelastus oli, että löysin uuden kanavan joka lähetti koko päivän suuren naapurin - etuäässä iskelmä-musiikkia. Olo parani jokaisen kipaleen myötä: Onnea on, iloa on rakkautta on...tuli silloin kirjailija Eeva Kilven runo mieleen...Surumielisen kepeää, kauniita säveljuoksutuksia,
iloa ja mielihyvää...Tietysti olisi hyvä ymmärtää sanoituksia, joita valitettavasti en ymmärrä. Hurmaavia ovat myös ko. maan romanssit: Heli Keinonenkin munon lauloi: "Kohtasin teidät", tai "Mustat ilmät yötä tummemmat jne.
Voisin kyllä myöntää, että kirjoitusvirheet ovat tarkoitettu humoristisiksi kevennyksiksi mutta ikävä kyllä ne ovat jäykkien sormien ja rasvaisten silmälasien aikaansaannoksia.
Poistahttps://www.youtube.com/watch?v=C0ircG-vIks
PoistaItselläni runsaat lyöntivirheet johtuvat liiallisesta vauhtisokeudesta mutta myös huonosta näöstä ja koneen tekstinsyötön Ariel-oletusasetuksista, tässä kommenttilaatikossa, jota ei voi säätää itse. Ariel on pienin ja himmein kirjasinlaji.
PoistaJoskus olen Matti Salmisen "kevyen musiikin" esityksiä irvaillut, ne kun ovat aivan kauheita.
VastaaPoistaMutta saakeli soikoon, että esittää lempivirteni hienosti. Minulle tällaisesta tulevat kansakoulun ajat mieleen.
Minä pidän Matti Salmisen muhkeasta bassosta! Omistan jopa hänen sentimentaalisen, synkkää ikävää huokuvan tangolevynsä.
PoistaTämä on pateettinen ja niin kauhea, että se menee ihanan puolelle!
Kuuntelin vasta nyt tuon lempivirtesi, antaumuksella. Se oli minun äidille valitsema hautajaisvirsi. Kyyneleet tuli silmiin.
PoistaVirret ovat muistojen lauluja. Jouluvirrestä Tulemme Jeesus pienoises tulee mieleen sisko, joka lauloi sitä joulukirkossa heleällä äänellään. Muistan vieläkin hänen profiilinsa, pää hieman takakenossa.
Kiva, että Riku viettää sunnuntaita kuuntelemalla virsiä! Ehkä kansallamme kuitenkin vielä on tulevaisuutta...
PoistaNiinpä, Tapsa, ja hän aloitti jo kukonlaulun aikaan..
PoistaTotta tosiaan, Riku on luja uskossaan. Mutta mitä teit sinä suruton, kuuntelit kirkonmenojen aikaan maallista lemmenkaihoa, jossa paljasta reittä näkyy niin että meitä hurskaita ihan huimaa.
PoistaOlenkin nyt maanantaiaamuna ankarassa synnintunnossa. Koetan parantaa tapani ja kuuntelen jatkossa lemmenkaihoni vasta kirkonmenojen jälkeen.
PoistaJuu, sunnuntaisin ei parane riettailla. Mutta tänään on tosiaan maanantai. Minä intouduin kuuntelemaan enemmänkin Matti Salmista. Irwin Goodmanin sävellys ja Veksi Salmen hienoisen sarkastinen sanoitus Tango Kauhajoen kasinolla on hänen esittämänään oikeasti ihan hauska.
PoistaMainio tekstitys tuossa Kauhajoella-kipaleessa. Siinä on koko tanssikansan kuva, kiihko ja ja korvanlutkutus.
PoistaMatti Salmisella on yksi maneeri, joka johtunee oopperalaulutekniikasta: kapea e, ääntyy iihin päin. Se hieman ärsytti tuossa minun linkissäsi.
Salmisen ääntämisessä on jotain huumoria. Minä olen oikeasti kuunnellut nyt hyvin paljon hänen You Tubesta löytyvistä lauluistaan. Linkkaan tähän vielä ruotsalaista Rolf Wikströmiä, joka esitti tämän kappaleen paljon Kari Tapiota paremmin. Virrellä kun aloitin.
PoistaNiin, ja jäi mainitsematta, että Salmisen lauluun olen tykästynyt.
PoistaVoipi olla, että uskonasiat, rukoilut ja virret alkaa kiinnostamaan kun realistista turvaa ei enää tänä päivänä ihmispololle ole tai tule.
VastaaPoistaÄlä menetä toivoasi Leonoora, kohta sorrettu kansa nousee taas barrikadeille!
PoistaToisekseen meillä on asiat vielä aika hyvin, verrattuna moneen muuhun maahan. Tuet juoksee, palvelut pelaa, virkavalta ei vaadi lahjuksia.
Kiitos Tapsa rohkaisusta, kannustuksesta ja toivon antamisesta.
Poista:)!
Leikki sikseen, totta on että tällä hetkellä vain hyvin pieni prosentti kansalaisistamme käveleksii asunnottomana mahassaan nälkä kurnien, vailla minkäänlaista parempaa näköalaa tulevaisuudestaan. Suuri osa väestöstä elelee onnellisena satoja neliöitä käsittävän velkalukaalin ihanuutta mittaillen. Suomalaisten keskipalkka on minulle ihmeiden ihme: 3503 e. Itse en ennen eläkkeellä jäämistä edes voinut uneksia tuommoisista summista.
https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/artikkelit/keskipalkka-nousi-3-503-euroon-yksityisilla-aloilla
Edellisen linkin sivulla on myös alempana kommentteja liittyen palkkoihin.
PoistaAika kova keskipalkaksi... Kyseessä on kuitenkin "yksityisten alojen" palkat, mitä sitten tarkoittaneekin, ja otokseen kuului vain neljännes kaikista palkansaajista.
PoistaTuo ei siis kerro kaikkien suomalaisten työssäkäyvien keskipalkkaa.
Tässä tutkimuksessa vähätuloisin 10 % ansaitsi alle 2 088 euro ja suurituloisin 10 % ansaitsi yli 5 364 euroa.
Tutkituista 80 % siis tienasi välillä 2100-5300 e. Verojen jälkeen, ilman muita vähennyksiä, enemmistön nettona käteen haarukka on 1600-3300 euroa.
Suomalaisen työntekijän keskipalkka on alle 3 000 euroa, eli noin 2 900 e/kk. Suomalaisen asiantuntijan keskipalkka on noin 3 800 e/kk. Suurin osa työskentelee julkisen alan tehtävissä, ja naiset monesti koulutukseen nähden matalapalkkatyössä.
PoistaEikä tuota bruttopalkkaa kannata tuijottaa noinaan, vaan verot vähennettynä. Tuosta kun otat verot pois, saat jäteen jäävän tulon.
Valtaosa keskipalkkaisista työntekijöistä saa siis käteen noin 1 700 - 2 000 e/kk.
Kun täällä on paljon yrittäjäystävällistä väkeä, niin keksinkin tässä maanantaiaamun ratoksi ratkaisun Suomen talouspulmiin:
VastaaPoistaKaikille kansalaisille sama systeemi kuin nyt on yrittäjillä. Se tietää rankkaa leikkausta sairaus- ja sosiaalitukiin hyvästiheittoa ansiosidonnaiselle ja esim. 21 % työeläkemaksua ansioista.
Työttömyystuki on, mutta maksu on kymmenkertainen palkansaajaan verrattuna. Ja sitä tai muita toimeentulo- yms tukia yrittäjä ei saa, ellei hän lopeta yritystään.
Kun kaikista tehdään yrittäjä ja lopettaminen kielletään, niin kestävyysvaje on ratkaistu. Lisäksi poistuu kateus yrittäjiä kohtaan.
Tapsa se jaksaa saarnata tuosta sosialismin ihanuudesta! - Me tiedämme, että pankeilta liiketaloudelliset riskit on jo sosialisoitu, mutta että meidän pitäisi turvata myös kaikki muu yritystoiminta! - Ei käy, - kibbutseja meillä ei ole, kolhooseja emme halua ja työnantajat ottakoot sormensa pois työläisten sopista.
VastaaPoistaMyönnän, että oli aika härskiä syyttää Tapsaa sosialismin ihannoinnista. Pahoittelen.
PoistaMinä en tiedä tarpeeksi yrittäjien asemasta maksumiehenä ja tukien tai helpostusten saajana. Yrityistuista olen kuullut puhuttavan, mutta eivät ne kummoisia ole, esimerkiksi pienyrittäjillä. Kokonaisvaikutelma on se, että yrittäjyys ei ole helppoa rahansaantia, päinvastoin.
PoistaSe mistä yrittäjiä kadehditaan, on tietenkin yrittäjän kuviteltu vapaus ja mahdollisuus organisoida verotusta. Esimerkiksi television juontajapari Jenni Pääskysaari & Henkka Hyppönen - tuskinpa heillä edes toimittajakoulutusta on - jätti jonain vuonna hirveät määrät veroja maksamatta ja sai siksi jättimätkyt - aivan oikein. Se vaan, että tämä oli tarkoituksellinen temppu, joka tuli kai heille edulliseksi.
Sosialismiahan on ihanaa, siitä tykkäsi Kiviojan Vikkekin Pohjantähdessä. En minä siitä syytöksestä pahoita mieltäni, kuten en juuri mistään muustakaan. Reaalisosialismi sen sijaan on Kankaanniemestä.
PoistaTäytyy erottaa toisistaa suur- ja jopa pk-yrityksetkin sekä pienet yhden ihmisen yritystoiminnat. Pien- ja mikroyrityksiähän on suurin osa maamme yrityksistä, eikä niillä monellakaan ole leipä kovin leveä.
Esim. pari vuotta sitten Suomessa oli 60 000 pienyrittäjää, joiden vuosiansio oli alle 15 000 euroa. Toimeentulo- ja muita tukia ei tipu, sillä itsehän rupesivat yrittäjiksi.
(On niitä menestyjiäkin tietenkin: yli 300 000 euroa vuodessa ansanneita yrittäjiä oli samana vuonna noin tuhat.)