17.4.2016

Jahven monogrammi ja muita ihmeitä Kempeleen kirkossa


Tiesittekö te, että Kempeleen kirkon katossa on Jahven monogrammi? Tai että Samuel voiteli Daavidin Kempeleen kirkossa?  Tai että paimenet kumarsivat lasta Kempeleen kirkossa? Tai että viimeinen tuomio tapahtuikin Haukiputaan kirkossa? Veikkaan ettette tienneet. Nykynuoren tavoin moni voi kysyä jopa, että kuka hemmetti on Jahve? Teinille sopii sanoa, että Jahve on Jumalan nimi heprealaisessa raamatussa eli Vanhassa testamentissa. Vanha testamentti taas on Raamattu-nimisessä kirjassa, jota käytetään kirkossa.













Niin tai näin, hyvin olisivat nuo merkittävät tapahtumat voineet sattua Suomessakin. Minua ainakin kovasti liikuttavat nämä Mikael Toppeliuksen vanhat maalaukset, jotka on tahattoman lystikkäästi otsikoitu taiteilijasta kertovaan Wikipedia-artikkeliin. 

Miksi ei siis edes yhden kerran nostaisi kissan häntää ja sanoisi, että kyllä, Suomi on hyvä maa, ihan hyvin Jahve on voinut käydä jättämässä monogramminsa Kempeleen kirkon vaatimattomiin  kattolautoihin. Ja ihan hyvin Haukiputaalla on voinut olla niin jumalaton meininki, että taivaissa on katsottu asialliseksi aloittaa käräjät Putaalta käsin. Ja onhan meillä ylipäänsä paljon hyvää, josta emme osaa ottaa hyötyä irti, koska yksinkertaisesti emme usko Suomeen. Muualla on aina paremmin ja hienommin. Mitään ei muka ole voinut Suomessa tapahtua. 

Tarvitaan esimerkiksi Michael Moore ulkomailta kertomaan meille, että meidän koulumme onkin superhyvä, ehkä paras koko maailmassa. Me kun olemme luulleet, että suomalainen koulu on vähintään paska. 

No jaa. Yksi hyöty tästä populistidokumentaristi Mooren ulostulosta lienee. Se kohdistuu tällä kertaa oppilaisiin, koska Moore on amerikkalainen ja sellaista nuori uskoo. Ehkä nuoret nyt siis vihdoinkin uskovat, että suomalaista koulua kannattaa käydä  eikä tarvita lisää poikamaista urheilua tai amerikkalaismallista kilpailua, eikä edes lisää vapauksia. 

Moore muuten puuttuu meillä negatiivisesti ainoastaan lahjakkaiden oppilaiden opetukseen. Kaikista kasvatetaan samanlaisia - hyvät eivät meillä saa loistaa. Itsekin olen pohtinut samaa. Meillä kehutaan oppilasta ylettömästi vain, jos kyseessä on heikompi tai tavallinen oppilas, joka edistyy oppimalla jonkin perusasian. Lisäksi heikommille annetaan helposti hyviäkin numeroita, jotta ero hyviin supistuisi. Voisi tosiaan olla niin, että jos lahjakkaille annettaisiin lisäkursseja, he karkaisivat liian kauas hitaammista. Ei kai Suomi hukkaa parhaita resurssejaan samanlaistamisen nimissä?

Antti Holmakin sitten ottaa ja karistaa lopullisesti kotimaan ja Punavuoren pölyt jaloistaan. Hän  häpeää Suomea ja lähtee Lontooseen, koska meillä on hirveä rasismi ja huomattava homofobia. Erikoisesti Terhi Kiemunki ottaa Holmaa päähän. 

Onhan Englanti totta vieköön edistyksellinen ja vapaamielinen, moderni yhteiskunta. Toivotaan Antille kaikkea hyvää, onhan hän loistava näyttelijä ja melkoinen runoniekkakin. Kenties Lontoon skidit ovat ihan kivoja. Jalkapallokentilläkin. 

Vaan minäpäs jatkan vanhojen suomalaisten kirkkomaalausten katselemista. Nämä Toppeliuksen maalaukset vetävät hyvinkin vertoja Pompeijin raunioitten seinä- ja kattomaalauksille.


273 kommenttia:

  1. Hienoa Iines, synnyinseutuni pojan maalaukset ovaat hienoja! Voipi olla, että olen jonkin mutkan kautta sukuakin tälle Toppilan talon pojalle, joka on siis Sakarin isoisä, kuten tietenkin tiesitkin.

    Mutta miten onnistuisimme positioimaan Raamatun nykynuorison ymmärtämään kontekstiin, kas siinä pulma. No, minulla on toki siihen ratkaisu. Voimme kirkastaa asian nuorille näin: Raamattu on vähän niin kuin Koraani, mutta sitä saa pilkata ja heitellä tv-esityksissä lattialle, sillä sellainen ei loukkaa maahanmuuttajia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikael Toppelius on tosiaan Sakari Topeliuksen isoisä. Yksi p on vain tipahtanut nimestä pois.

      Mainitset tuossa myös Toppilan talon, josta ehkä jokin sinunkin sukusäikeesi juontuu. Mieleen tulee tässä yhteydessä myös Heikki Toppila, usein merkittävästikin palkittu kirjailija, lehtimies ja monialainen vaikuttaja, joka myös vaikutti Kajaanin seuduilla ainakin jossain vaiheessa elämäänsä. Liekö samaa sukuhaaraa?

      Poista
    2. Toppila on vanha talo, mutta voi niitä samannimisiä olla muuallakin. Toppila oli nuoruudessani oululainen oluttehdas.

      Kun viittaan synnyinseutuihini, tarkoitan Oulun seutua, muinaisen suuren Limingan emäpitäjän läntistä osaa. Kainuussa olen vain kasvanut, edes murre ei tarttunut, koska kaivoskylässä ei kainuuta puhuneet muut kuin alkuasukkaat.

      Poista
  2. Uutisvirrasta olen poiminut seuraavan henkeä salpaavan helmen: tulevassa suurelokuvassa tuntematonta näyttelijää Antti Holmaa esittää Eero Aho!

    (Ahon muistamme Hertan rakastamana Yrjönä. Siinä toisessa suurelokuvassa saamme siis nähdä Rokan Antin venäläisenä desanttina, mikäli tyylilaji säilyy samana.)

    Jaa, todellakin... mitähän sossutukiin pätevöitynyt Anonyymi sanoo siitä, kun Hesarikin on tullut nyt Tapsan hoiperteleville linjoille tukien passivoittavista vaaroista, ja perkule, euromäärätkin on samoja! Terhikiemungit ovat luikerrelleet Lasitaloon, saatana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Roolivalinnat vaikuttivat onnistuneilta niiden näyttelijöiden osalta, jotka tunsi. Johannes Holopaisen olen nähnyt muistaakseni vain Kansallisteatterin Nummisuutareissa ja yhtä en edes muista kuulleeni ennen.

      Mutta siis Esko Aho on karismaattinen Rokka jo etukäteen. Lammion osaan ei vielä valittu ketään. Mahtaako kukaan koskaan pystyä ylittämään Jussi Jurkkaa tässä roolissa?

      Hesarissa on selvästi ja melko yhtäkkiä alkanut jonkinasteinen harkitseva perääntymisvaihe.

      Vaan se on harmi, että Yle lopettaa parhaan ohjelmansa, Yle Leaksin. Se on hämmästyttävän tasapuolinen satiiriohjelma pilkatessaan kaikkea ja kaikkia.

      Poista
    2. Hesari ei ole sosiaaliturvan asiantuntija, mutta hienonnäköisiä graafeja osaavat toimituksessa tehdä. Niissä ei vaan ollut totuutta kuin nimeksi. Lukutaitoiset,jotka tuntevat elämän karun todellisuuden ja sen lisäksi tietävät mistä on kyse, tajusivat kyllä, että nämä hs-graafit ovat kuin vääristäviä peilejä.

      Näytti siellä kommenttien joukossa olevan muutamia, jotka tietävät näiden asioiden todellisen laidan.Tietävät mistä puhuvat. Totuus ei pala tulessakaan.

      Poista
    3. Mihin juttuun tarkkaan ottaen viittaat, Anonyymi? Olisi kiinnostavaa vilkaista sitä.

      Poista
  3. (Ensin komennan itseäni: Tapsa, älä kiroile, ainakaan pyhäpäivänä Jahven monogrammin alla!)

    Ensi reaktioni Antti Holman vuodatukseen tämän päivän Hesarissa oli se, että saammekohan me nyt hänestä uuden Apu-Hannan? No, aika näyttää.

    Mutta koska Antsu nyt muuttaa Lontooseen, niin hänestähän tulee englantilainen, eikö vaan? Ja hän saa siellä ilmaisen asunnon, ilmaiseksi hyvää ruokaa ja taskurahaa päälle, kuten meillekin ulkomailta muuttavat nuoret miehet.

    Tosin terhikiemunkilaiset yrittävät riistää nuokin vähät tänne tulijoilta, mutta onneksi Iso-Britannia on paljon avaramielisempi ja suvaitsevaisempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua hämmästytti Antti Holman luottamus Lontoon suvaitsevaan vapaamielisyyteen. Tosin hän on ollut siellä ennenkin, mutta onko elänyt laveasti kaikilla rintamilla, niin että on kanttia sanoa todella tuntevansa kulttuuri?

      Itselläni ainakin on käsitys briteistä melko vanhoillisina ja ahdasmielisinä kansalaisina.

      Millaista siis brittikansa oikeasti on?

      Poista
  4. Tapsa on terhakkaalla päällä! Hienoja kommentteja! - Ps. Jos joku sanoo, että Suomi on paska maa ja lähtee täältä sen takia pois, okey, kiva että lähtee. Miksi sitä ihmetellä... tai mitään... pitää ihmetellä?

    Ps. Iineksen blogikirjoitus on kyllä niin fiksu, aivan upea, että en keksi mitään, mistä olisin eri mieltä. (En, vaikka 16 minuuttia ja 45 sekunttia yritin.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailmannavasta kotoisin olevan napanöyhdön, tään köyhemmän Antti, joka plei guud London pat - sietäs pitää kitansa kiinni ja hillitä puheitaan ja olla naurattamatta mediaväkeä ylemmyydentunteellaan.
      Sehän loukkaa suomalaisia. Kiusaa, pilkkaa, ivaa, vihjaa, antaa kiertotietä ymmärtää, on rasisti: tarkottaa että suomalaiset on alempiarvosia kuin Lontoolaiset.

      "– Ihan sama onko Hesa vai Tampere. Pöndelle tässä joutuu joka tapauksessa."
      Ryysyrantaan joutuu polkasemaan. Täi tarttuu.

      Rasismia! Rasismia sanon minä: sehän antaa ymmärtää että sama mistä päin niitä vähänkö tyhmiä ja vajaita vastaan tulee!
      Kunhan ei pään sisällä virtais virtsa!
      Just just.
      Varsinainen suvakkisoldier siinä päässyt näppäimistön kimppuun!

      Poista
    2. Mikis, äimistely on kivaa. Sitten kun en enää hämmästy mistään, taidan olla kuollut.

      Mitä sitten pitäisi tehdä?

      Poista
    3. Nimim. Mitä 666666, en tiedä sitten, Holma tuntuu kyllä terävältä ja lahjakkaalta kaverilta. Ehkäpä siksi hänen tapansa demonisoida suomalainen rasismi valtavaksi tuntuukin oudolta. Ihan kuin hän sotkisi siihen mukaan yleensäkin kaiken, mikä on hiukankin kritiikkiä sisältävää. Ja ihan kuin kritiikki olisi erityisen suomalaista.



      Poista
    4. Se on Holma nuorempana joutunut maajussielämää lehmänpaskoineen liian läheltä seuraamaan siellä Sonkajärvellä, kun joutui kallioon muuttamaan.
      Siperia on opettanut, ettei kehä kolmosen yli jalallaan tosimielessä ennää astu.

      Idrottsföreningen Kamraterna se vetää henkisesti Holman takasin.Homppeli kun on .
      Ettei ois kuiteskin salakommari !

      Poista
    5. Mitä sitten pitäisi tehdä?

      En tiedä.

      Jos olisin susihukkanen, tai edes kusisukkanen, odottaisin että taivaalla loistaa täysikuu. Ja olisi pilvetöntä. Tähdet vaan kimaltelisivat. Silloin ma nostaisin kuononi kuuta kohti ja sanoisin: "UUU-UUU-UUUU".

      Poista
    6. Miksi joku asia, kun haluaa olla vakuuttava, pitää sanoa kolmasti? Ei, ei, ei! Tai Jees, Jees, Jees! Se on psykologiaa, sanon minä, Mikko Repolainen. Onpas! (on, on, on) Nämä tuulivoimalatkin kävisivät yhtä tehokkaasti kahdella siivellä, näin minulle eräs tuulivoimainsinööri selitti, eikä puhunut paskaa. Kysyin nimittäin asiasta myös eräältä geodeetilta, ja hän sanoi "juu juu juu". Se kolmas lapa, siis tuulivoimalamyllyissä, on vain estetiikan takia. Ja täytyy myöntää että kaksilapainen tuulimylly on outo, vähän kuin invaliidi, siis kuin insecta jolla on viisi jalkaa. Taistelujen melskeessä yhden ketareensa menettäny? No, sellaista sattuu. Etenkin elämässä. (la dolce vita) = (vellini vainoaa minua)

      Poista
    7. fellini federico fainoaa finua...?

      Poista
    8. Minusta tuo kolme kertaa sanominen on luonteeltaan ilmaisua lieventävä, niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin.

      Nimittäin jos sanoo vain kerran "juu" tai "ei", se voi olla dramaattisen leikkaava ja liiankin tehokas.

      Poista
  5. Minulla oli syy terhakkuuteni: pelkäsin että Iinuveeruska vetää pääkirjoituksena pois, kun jo 24 minuuttia oli kulunut, eikä kukaan ollut kommentoinut!

    Nuo Toppeliuksen kirkkomaalaukset iskivät niin sydämeeni, etten halunnut kadottaa niiden innoittamaa tarinaa iäksi.

    Minäpä tykkään tuosta Holmasta, sen vähän perusteella mitä hänestä tiedän. Hän on saanut liian paljon, lähes kaiken, liian nuorena ja kosminen tyhjyyshän siinä iskee. Vai mitä Mikis?

    Hän lähtee etsimään itseään Lontooseen, mikä on täysin hyväksyttävää. Todennäköisesti hän vain meni toimittajan ansaan ja jossakin sivulauseessa mainitsi, ehkä vastasi kysyttäessä, että terhikiemunkimaisella ilmapiirilläkin on osuutensa lähtöön.

    Toisaalta hänen ihan itse (?) kirjoittamansa läpätys siinä artikkelin ohessa kertoo asian oikean laidan: lahjakkuudestaan huolimatta Holma on äärettömän lapsellinen ja näkemyksiltään kehittymätön.

    VastaaPoista
  6. Minäkin sain kuvan päämäärätiedottomasta ihmisestä, joka ajelehtii eikä löydä paikkaansa, siis itseään. Introvertti tyyppinä, haluaa mieluummin kirjoittaa kuin vaikuttaa puhumalla, vaikka on näyttelijä. Älykäs. Ilman muuta sympaattinen ihmisenä, karismaattinenkin, ellei työnnä muita pois - minkä voi hyvinkin tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomi ei lähde pois suomalaisesta18 huhtikuuta, 2016 09:21

      Georg Ots lauloi neukkuaikana:

      Muuttuuko ihminen, ja mihin suuntaan
      Voi viedä huomispäivän tie
      On kenties vaikeaa kun myrskyt pauhaa
      jos etsii päivää kirkkaampaa ...

      Tai voisi miettiä, oisko Otsin laulussa siementä totuuteen.

      Josko Holma onkin turhautunut noihin tämmösiin uutisiin - pommi siellä, pommi täällä -, so. maailmalliseen saamattomuuteen eikä suomalaiseen puoluepolitiikkaan. Siks häippäsee pois - ja usko tai elä: pian näättelee Lontoon kaupungin teatterissa tai BBC:n uutisten lukijana.

      Poista
    2. Tuo kyllä yllätti minut, että Holmaa riepotetaan nyt vähän joka lehdessä, aika rumastikin.

      Saahan täältä lähteä, mutta käsitykseni mukaan rasismia ja homofobiaa ei pääse mihinkään pakoon. Eivät nuo ole edes erityisen suomalaisia ilmiöitä.

      Poista
  7. Kuten sanoin (no nyt täytyy luntata, mitä sanoin), joo. "... Miksi sitä ihmetellä... tai mitään... pitää ihmetellä? ..." Itse olisin aikoinaan halunnut jäädä Buenos Airesiin, mutta en uskaltanut. Yksi mun kaukainen sukulainen omisti siellä - oliko se nyt huonekalukauppa vai joku pieni firma joka valmisti huonekaluja? ehkä molempia, en muista; minä olisin päässyt sinne duuniin. Siis joksikin apulaisen apulaiseksi... en minä sitä olisi pelännyt tai kavahtanut. Ja äkkiäkös sitä espanjan olisi oppinut. Mutta pelkäsin jäädä maapallon toiselle puolelle, sitä minä pelkäsin. Enkä vieläkään tiedä miksi?

    Ihminen luulee tietävänsä enemmän kuin tietää. Se on sairasta. Eli ihminen on luulosairas. (tämä oli vitsi)

    Katsoin äsken elokuvan TV-kanavalta 1. "Kielletty hedelmä". Hieno aihe, hyvin kuvattu ja ohjattu, minä menin siihen leffaan mukaa avoimin mielin. Olin otettu, mua tuo tematiikka - uskonnon väkivalta, "hihhulismi", kun on outo asia. Halusin oppia, nähdä mitä se on, sitä minä tältä elokuvalta odotin. Alku olikin upeaa, hyvin kuvattua ja hienosti ohjattua (melo)draamaa, mutta... Mutta sitten tuli yhtä äkkiä ihmeellisiä "bimbohyppyjä". Ou nou. Elokuva on valhetta, se on illuusiota, ja jos tuo valhe äkkiä paljastuu - eli käy uskomattomaksi, elokuvasta tulee ihan simppeli. (Loppu tuossa rainassa oli kyllä ihan siedettävän järjellinen.) Suomalaisissa leffoissa ärsyttää usein se kun ne yrittää olla liian "taiteellisia". Ei se sillain mene. Kaurismäki on siinä mielessä poikkeus että hän ei yritä kameran kanssa matkia todellisuutta, vaan tekee ihan oman todellisuuden. Silloin mitkään falskitkaan kohtaukset eivät ole falskeja, ne kuuluvat kuvaan. (Eikä kyse siis parodiasta ole. Ei tietenkään.) Bergmanista pidän eniten sen takia kun sen leffat ovat niin syvällisiä, mielenkiintoisista asioista keskustelevat hänen henkilönsä, ja se maailma, jossa he elävät, on oikea ja johdonmukainen. - En muista Bergmanilta yhtäkään leffanpätkää jossa hänen otteensa, siis siitä mitä hän haluaa sanoa, olisi lipsahtanut. (Tai mopo keulinut.) Paitsi... joo, yks hänen nuoruudenohjauksistaan, en muista mikä, mutta siinä kuvattiin jotain Taiteilijaa (ilmeisesti teatteriohjaajaa) joka oli kamalan mustasukkainen ja... eikun viulisti se oli, oli oli oli, mutta siinä oli onttoja kohtauksia. Epäuskottavuutta.

    Ps. Fellini on mulle niin rakas sen takia että se tekee epäuskottavasta uskottavaa. Sen maailma on niin suunnaton, joka suuntaan. Kun siihen maailmaan menee mukaan, uppoaa. Hänen elokuvansa on ajatusten ilotulitusta. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi. Kaikki kumminkin jälkeenpäin on loogista. Se ei ole "kosmista tyhjyyttä, Tapsa", tai siinä mielessä on, että koko maailmankaikkeus on "Pimeää Ainetta" täynnä. (Joka on hyvin käsitettävää että näin on.)

    Tarkovski on minulle kolmas tärkeä elokuvaohjaaja. Mutta hän on niin vaikea, voi vittu että on vaikea, en oikein jaksa puhua hänestä edes. Syvällinen hän on, siitä häntä ei voi moittia. Mutta on kuin lukisi Nietzsche hepreaksi, se käy välillä yli mun voimavarojeni.

    Pss. Anteeksi taas puuskahdukseni. Minäkin olen kuin "vuotava vene"; Iines sanoi sen niin jännisti. Joo.

    VastaaPoista
  8. Karisma - se jokin sinulla on - ajatukseni. Mitä on oikeastaan karisma? Mielestäni se voi olla IHAN kenellä tahansa ja olisiko se sittenkin vain jokaisen oma henk.koht. ominaisuus. Siihen ei vaikuta mikään tietty ilmentymä ihmisessä vaan joillakin se vain on ja kukin mieltää karisman omanlaisesti. Holma ei mielestäni ole karismaattinen, Sarasvuo on, Esko Aho ei, Katariina Souri on, laitapuolen kulkija voi olla karismaattinen tai sitten ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin tässä lavakarismaa, sitä miten henkilö tavallaan ottaa tilaa muilta ja saa sen kohdistumaan itseensä.

      Minusta Holma on tällainen, vaikka olisi mykkänä estradilla. Hän uhkuu ja sisältää voimaa, jotain henkistä substanssia, läsnäoloa.

      Siksipä ehkä olenkin vähän pettynyt, kun arvelen häntä hieman raakileeksi, kuitenkin. Tai sitten hänellä vain on ratkaisemattomia sisäisiä ristiriitoja, riivaajia, jotka ajavat häntä.. Mene tiedä.

      Poista
    2. Lisään vielä, että kun joskus vilkaisin hänen omaa show'taan televisiossa, en pystynytkään jatkamaan katsomista, koska siinä oli vakiovieraana muuan kikatteleva naisihminem, joka pilasi hohotuksellaan ohjelman. Miten Holma salli niin huonon ohjelman?

      Poista
  9. Kirkkomaalauksia olen ihastellut Paltaniemessä. Mun piti siellä vain pistäytyä mutta viivyin siellä kauan. Ihmettelin. Toisella tavalla, häntäluu väristen, ihmettelin Hattulan kirkon maalauksia. Se aitous - se iski mua pläsiä päin, että ne on jostain 1400 -luvulta. (Ajattelin ihmisten käsiä jotka olivat piirtäneet ne kuvat. Heidän kynsiään.) Turun Linnassa on myös pieni kappeli, siellä ei montaa maalausta (muistaakseni) ole, sympaattinen paikka se on silti. Kun olin 12 -v vanha ja oppikoulussa, pinnasin usein. Kerran liftasin Forssasta Turkuun ja menin Tuomiokirkkoon... Hitsi, kun se oli Jännä paikka! Maleksi siellä monta tuntia. (Sitten liftasin takaisin kotiini. Kun äiti kysyi, "miten koulupäivä meni?", vastasin että "Siinähän se." - Ei esi-murrosikäisen ihmisen tarvitse perustella vastauksiaan!)

    VastaaPoista
  10. Olenkohan minä aikaisemminkin jo sanonut että "Ripranie" on kummallinen nimimerkki? Kamalan kiva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, Mikis, se on kummallisen kiva nimimerkki :) Se on kooste kolmesta henkilöhistoriaani liittyvästä nimestä. Siis minulle se on hyvinkin yksinkertainen nimmari. Olin jo vaihtamassa sitä Rialeen, mutta palautin sen ainakin toistaiseksi. Syystä, että on sitä ihmetelty ennenkin eikä sillä ole enää sitä painoarvoa, mikä aikoinaan oli. Taisi olla AnnaY, joka pyysi käyttämään sitä Rip nimenä, josta en pidä lainkaan, mutta en kehdannut silloin kieltäytyä. Voipi olla, että vaihdan, ehkä en.

      Poista
    2. Schnur on kans kiva nimimerkki. Kun en melkein käsitä sitä.

      Enkä kyllä ymmärrä minkä takia Iineksenkin pitää olla IkkunaIines?

      No, mikäs minä olen vaatimaan ihmisiä vaihtamaan nimensä joksikin vielä kummallisemmiksi nimiksi?

      nimimerkki "mikko tässä ketunhäntä kainalossa"

      Poista
    3. Itse - sen lisäksi että olen rikas ja äärimmäisen komea ja raivoraitis ja mukava ja muutenkin herrasmies - olen kova valehtelemaan.

      Poista
    4. Oi Mikis, kuka nainen olisi niin viisas, että ottaa miehistä selvän.
      Huumoripilailu (valehteluako) on joskus hauskaakin.

      Olen jo arka miesten suhteen, sillä takanani on aivan hirveä avioliitto. Mies osoittautui alkoholistiksi ja patologiseksi valehtelijaksi.

      Poista
    5. Siitä voin vain olla surullinen että sulle noin on käynyt. (Itse äsken vain vitsailin.) Jos olisin nainen, en naisi alkoholistista miestä, en ikinä! Koska osaan kuvitella mitä olisi elää juopon kanssa: "... pidä sää ämmä ny suus kiinni, et sää tiedä, elämä suurempi asia, vittu sää tiedä, avaruus ja maailman kaikkeus laajenee, tyhmä..." Etc.

      Itse juon alkoholia, välillä enemmän kuin toisinaan, mutta koskaan en oo kenenkään akan kanssa tapellut, lyömisestä nyt puhumattakaan... (Vittuilut kyllä olen. Mutta niin on mullekin vittuiltu.)

      Minusta on todella ikävää jos olet menettänyt luottamuksesi miehiin. Eivät kaikki miehet ole ikäviä! Minäkin olen joskus tavannut ikäviä naisia, voi että niitä on kumminkin kauheen vähän. Oikeasti (melkein kaikki) naiset ovat kamalan kivoja!

      Poista
    6. Ei tämä ollut sellainen vastaus, Ripranie, kun ajattelin sulle vastata.

      Mulle tuli surullinen olo. (Kun kerroit elämästäsi.)

      Poista
    7. Surullista tuo kuvauksesi, Ripranie, mutta semmoista elämä on. Monet miehet sortuvat alkoholiin, minunkin lähipiirissäni näitä tapauksia on, kuten luultavasti vähän kaikkien suvussa.

      Oma isäni oli kiltti alkoholisti, mutta lapsi kärsii myös alkoholistin arvaamattomuudesta ja kummallisesta käytöksestä huolimatta siitä kiintymyksestä, jota tämä osoittaa. Häpeällä on tässä hyvä kasvualustansa.

      Arvelin muuten, että hauska nimimerkkisi saattaa olla peräisin nimiesi yhdistelmästä. Mutta Rip - ei kai sentään näin surullista mielleyhtymää?

      Poista
    8. Mikis, blogin nimi on (vielä toistaiseksi) Ikkunaiines, ja sen kirjoittaja minä olen nimimerkiltäni Iines, en Ikkunaiines.

      Blogin nimi tuli nopeana inspiraationa, ja tästäkin huomaa, että olisi voinut käyttää vähän enemmän perspiraatiota. Minua kiusaa tuo nimi nykyään, myös sen kirjoitusasu, joka on väärä: ikkunaiines.

      Ehkä teen kolmoskauden tätä blogia, ja vaihdan nimen pelkäksi Iinekseksi. Samalla saisin uuden blogipohjan.

      Poista
  11. Kiitos myötätunnosta, Mikis:) Niin kauan on toivoa, kun on elämää. Mihinkään ei kantsi jäädä kiinni. Tosin helpommin sanottu kuin tehty.
    Avaria ja makoisia unia tutumaan menneille ja meneville yökyöpeleille(kin)!

    VastaaPoista
  12. Mutta missä luuraa Riku Raikas? Onko hän lähtenyt tallustelemaan Gröölandiin? Grööland on vihreä saari. Vai onko Riku Parikkalassa Keskustapuoleen johdon salaisessa kokouksessa? - Ei näistä maalaisliittolaisista koskaan tiedä...

    Ps. Rikussa on paljon hyvää, välillä vähän pahaa (= inttäminen), hänen musasuosikkivalikoimisestaan pidän. Tuntuu, että tyyppi tuntee musiikin "sisimmän idean". - Se on paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikäkö välillä hetki hiljaa. Hyvää se tekee kaikille.

      Miika Waltari joskus mainitsi siitä, että musiikki on kokonaan hänen ymmärtämättömissään. (tämä muistista, käytti varmaan joitain viisaampia sanoja) ja Tapsakin mainitsi siitä, ettei ymmärrä musiikin tärkeyttä joillekuille.

      Minä olen tässä asiassa Kari Peitsamon kanssa ehdottoman samaa mieltä. Siitä, onko pölhö-Peitsamo minun kanssani samaa mieltä, en osaa sanoa.

      Poista
    2. Niin, missä Riku?

      En juurikaan tohdi huudella koskaan kenenkään tutun kirjoittajan perään, sillä en missään mielessä halua painostaa ketään kirjoittamaan juuri minun blogiini. Sen täytyy olla vapaaehtoista, ja on luonnollista, että joku on välillä pois tai haihtuu kokonaan. Luonnollista on sekin, että joku kirjoittaa usein ja kommentoi kaikkea, kuten itsekin teen. - Moninaisia ovat ihmisen polut. Useimmiten tekemiset ja tekemättä jättämiset johtuvat ihmisestä itsestään, eivät muista. Vaan Rikua tietenkin kaivataan ja toivotaan vain, ettei ole missään pää kainalossa?

      Poista
    3. Noh niin, siinä se kaivattu olikin, samaan aikaan rustaamassa kommenttia.

      Poista
    4. Töissä olen ollut yötäpäivää, silloin minulle joskus tulee sellainen olo kuin Kari Suomalaisen minun mielessäni parhaassa piirroksessa. - "Nyt pitäisi vain tietää passiivin infinitiivin perfekti..." - Sitäpaitsi tänään vähän lepään, huomenna taas ahertamaan.

      Poista
    5. Sitä paitsi sitäpaitsi kirjoitetaan, ilman muuta ja muuta ilman, yhteen. Kuten sisäpaisti.

      Poista
    6. Oho, vahingossa sanoin saarnaavasta ja jeesuksen kieltävästä, itse messiaanikssi hahmoksi nousseesta Peitsamosta noin pahasti, vaikka sitäpaisti yksi lempikappaleeni on ilmanmuuta ja muuta ilman tämä, Ei kai Hectorillakaan helppoa ole"

      Poista
    7. Töissä yötä päivää18 huhtikuuta, 2016 18:40

      Ilta-Sanomat oli listannut jokin aika sitten ne ammatit, joissa mielenterveys on pahimmin uhattuna eli joista lähdetään aikaisimmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Lista oli korutonta luettavaa:

      a) Naisten riskiammatit
      1. Lehdenjakajat
      2. Puhelinmyyjät
      3. Ajoneuvokuljettajat
      4. Siivoojat
      5. Sairaala- ja keittiöapulaiset
      6. Kirjasto- ja arkistotyöntekijät
      7. Ravintola- ja siivousesimiehet
      8. Toimistotyöntekijät
      9. Vahtimestarit
      10. Kiinteistöhuoltohenkilöt

      b) Miesten riskiammatit

      1. Maa- ja vesirakennusalan avustavat työntekijät
      2. Rakennusalan viimeistely- ja aputyöntekijät
      3. Maalarit ja hitsaajat
      4. Varastonhoitajat ja postinkäsittelijät
      5. Veturinkuljettajat
      6. Puusepät
      7. Puutavaran käsittelijät

      c) Molempien sukupuolten riskiammatit

      1. Varastotyöntekijät ja rahdinkäsittelijät
      2. Puutarhatyöntekijät ja -lomittajat
      3. Taiteilijat ja muusikot
      4. Perus-, lähi- ja kodinhoitajat.
      5. Asiantuntijat ja tutkijat
      6. Journalistit

      Poista
    8. Minä rakastan sinun ajatuksiasi anonyymi, koskaan et yllätä, koskaan et sanoilla pärjää. Ässäarpaakin raaputtaessasi saat vain syyhyn ja kynsigonokkelin.

      Poista
    9. Metsänomistaja-anonyymin laulu


      Sairas metsä, vuorikin vähän niin ja näin,
      uljas metsän ruhtinas.
      Täss' on poikas uljas nuori,
      esiin käy hän voimaa täys
      kuin tuima tunturin tuuli.

      Metsän poika tahtoo olla,
      sankar jylhän kuusiston.
      Tapiolan vainiolla
      kaikkien kanssa painiin käy,
      ja maailma unholaan jääköön.

      Poissa on täällä rauha,
      ankea on taistelo.
      Pörinä käy ja metsä pauhaa,
      tulta iskee ei mikääm,
      ja kuusi ryskyen kaatuu.
      - Minä se oon, sankar jylhän kuusiston, -
      "Metsaa ei oo enää missään!"

      Viherjäisell lattialla,
      miss' ei seinät hämmennä,
      tähtiteltin korkeen alla
      käyskelen ja laulelen,
      valtio lähettää rahaa
      ja kaiku ympäri kiirii.

      Kenen vihainen ääni kiirii siellä,
      metsän miljoonan kilometrin immen lempeän.
      Liehtarina miehen tiellä
      hienohelma hyppelee,
      ja kultakiharat liehuu.

      Metsän poika tahtois olla,
      sankar jylhän kuusiston.
      Tapiolan vainiolla
      verhokarhun kanssa paini ei lain:
      "valtiolta kaiken anteeks sain!"

      Poista
    10. Karin piirros passiivin infinitiivin perfektistä on riemastuttava. Olin unohtanut tuon. Tuli samalla vähän ikävä niitä tunteja, kun vielä sai tankata oppilaitten päähän noita ihania verbinmuotoja, moduksia ja tempuksia, jotka olivat kieltämättä hankalia oppilaille. Mutta armottoman selkeitä!

      Poista
    11. Minä aina sotken nämä kaksi - Peitsamo ja Röyhkä. Kumpi heistä ryhtyikään lukemaan teologiaa vanhoilla päivillään?

      Tykkään tuommoisista käännöksistä, että hirveästä rokkitähdestä teologiksi.

      Poista
    12. Röyhkä ilmoitti ihan piruuttaan, jossain nuoruutensa haastattelussa, olevansa satanisti. Muistelen hänen katuneen sitä jossain, kun me suomalaiset nyt olemme tällaisia fundamentalisteja. - Poptähdet Kari Peitsamo ja Timo Laaninen sitä vastoin jatkavat aurinkoista elämäänsä teologian viitoittamin suuntaviivoin. Peitsamo on jo päässyt kuulemma kirkkoonkin saarnaamaan ja yliopiston böhnäbileissä on joskus keikka ollut.

      Poista
    13. Vaarallisista naisammateista puuttu ainakin Puhelintytöt. Eli huorat. Ja miesten ammateista Sotilas. Eli tykinruoka.

      Poista
    14. Ilmoita sä piruuttasi oletko?18 huhtikuuta, 2016 21:10

      Jos varallisuus kumuloituu niin osaaminen kumuloituu myös jos asian oikein oivaltaa. Uuden oppiminen muuttuu iän myötä oikealla asenteella helpommaksi koska kokemus antaa selkänojaa ja kaikki uusikin on enemmän tai vähemmän tuunattu versio nykyisestä tai eilisestä.

      Kertauksena:

      1. Mitä oikeasti osaat?
      2. Mitä olet saanut aikaiseksi?
      3. Mitä voit vielä saada aikaiseksi?

      Poista
    15. Huomenna taas ahertamaan18 huhtikuuta, 2016 21:18

      'Luin eräästä tutkimuksesta, että liika työnteko on terveydelle haitallista.''

      Poista
    16. Katos vaan, Takkiraudan blogissa nimimerkki hopliitti puhui täsmälleen sinun varastamillasi sanoilla, andy. - Mitä sinä osaat?

      Poista
    17. Ymmärrän kyllä, Anderes, jos et ymmärtänyt, mistä itse Takkirauta tuossa tekstissään puhui. Haukkui hallitusta ja mahdollisesti myös sinua.

      Poista
    18. Haukkui siis sitä edellistä hallitusta, minkä ennätykset vasta tämä nykyinen on pystynyt rikkomaan. - Perneröintiä, vatulointia ja stubbia Perneröintiä on nykyisen hallituksen politiikka. Soinia en tässä yhteydessä sivuosassaan mainitse. - Varo vaan, ne tulee hakeen sun metsäs!

      Poista
    19. Perneröinti onkin mainio termi, jota piti tuumia tovi, ennen kuin keksi, mitä se tarkoittaa. Tarkoittaakohan se sitä, että esitellään jotakin omaa kuolematonta ideaa, jota muut eivät vielä ole hyväksyneet? Eli puolivalmista pöytään.

      Minä olen pyrkinyt puolustamaan hallitusta, antamaan sille työrauhan, mutta nyt mennään mielestäni metsään tämän uuden työllistämisasian kanssa. Tuntuu käsittämättömältä, että ammattitaitosuoja poistuisi kokonaan ja myös se, että töihin pitää lähteä omalla kustannuksellaan kolmenkin työmatkatunnin taakse.

      Poista
    20. Röyhkä on hyvä kirjailija myös. Siis ihan oikeasti. (Vaikka onkin kauhean röyhkeä.) Eikä ole! Vappuna 2011 hänellä oli keikka Mikkelin ex-kirkkopuistossa. Mies ja kitara, akustinen. Oli kylmää, helvetin kylmä, yleisöä oli vähän ja se vähäkin aploodeerasi sairaan vaisusti. Menimme Keskusbaariin (KB) kaljalle, tosin eri porukoissa, mutta kumminkin Röyhkän kanssa. Sanakaan emme vaihtaneet keskenämme. Mutta tuo baari on paikka jossa kaikki muusikot Mikkelissä käydessään käyvät. Ihan ummehtunut. Ja siellä haisee usein makea... no, tupakka. (Sanotaan että tupakka.) Siellä on myös vanhanaikainen jukeboxi. Se soi yhtä mittaa. Jukeboxissa on myös Yö-yhteen eli Olli Lindholm singlelätty. Mutta... en minä tiedä miksi? jos joku soittaa sitä, saa heti turpiinsa, ja ikuisen porttikiellon kyseiseen baariin? En tosiaan tiedä miksi? Mutta siellä on seinälläkin kyltti, tosian aika huomaamaton, jossa lukee "Yö-yhtyeen musiikin soitto kiellettyä." - Joku sisäpiirijuttu kai?

      Arvostan Röyhkää. Hän ei ole yhtään röyhkeä.

      Poista
    21. Tämä on nyt ihan älyvapaata, et anonyymi itseäsi turhaan aikaisemmin tyhmäksi kehunut, jälkimmäinen anonyymin lainaava varkaus on iskelmäradiosta.

      "Luin eräästä tutkimuksesta..."

      Poista
    22. Yö-yhtye epäilemättä on vitsi, vähän sellainen öinen puujalka teräsniskassa. Röyhkää olen aina arvostanut, vaikken kaikista kappaleistaan edes tykännyt.

      Poista
    23. Perneröintiä ei ilmeisesti ole lisätty mihinkään tautiluokitukseen, etenkään sinne henkisten puolella, mutta mahdollista on, että tulevaisudessa ainakin nuhaksi luokitellaan, koska esittää tieverkoston yksityistämistä.

      Poista
    24. Röyhkä on symppis, olen lukenut monia haastatteluja hänestä ja katsonut sen hänen elämästään kertovan elokuvankin Miss Farkku-Suomi, jossa kyllä esiintyi nykyinen laulajasuosikki Sanni pääosassa. Siitä huolimatta elokuva ei ollut hassumpi, vaikken Sannista pidäkään.

      Poista
    25. Eikäkön sekoilen minäkin, päiväyksiä katselin ja Takkirauta puhuu kuin puhuukin tästä nykyisestä hallituksesta. - Siksi myös meidän anonyymistamme, 15 v.

      Poista
    26. Kerran autoradiosta kuulin kun joku toimittajatar haastatteli jotain äijää; ihmettelin kun äijä puhui fiksuja. Se kävi omaa elämäänsä läpi, nuoruuttaan ja sellaista. Eikä yhtään elvistellyt. Nöyrä oli mutta ei anteeksipyytävä, nuoruushan on yhtä hurlumheitä, ei siitä kannata sen enempää murhetta kantaa. Se on kuin tuhkarokko. Jonka me jokainen olemme kokeneet. Ja kyllä minä äänestä hänet Röyhkäksi tunsin - melkein heti.

      Arvostan Röyhkää. Nimenomaan ihmisenä.

      Poista
    27. Hei haloo, mitens täällä lyödään Yötä kuin vierasta sikaa?!

      Ootte vaan pojat kateellisia!! Itte oon tykännyt Yöstä Aina - ehkä kerron lisää myöhemmin. Nyt enempi nostalgiaa..

      Mutta ennen kuin pojat kositte meikämandoliinia: tykkään myös oopperasta, musikaaleista, vanhoista suomi-iskelmistä, ja latino-musiikista. Ja salaa laulan, eina kun kokkaan, ja tanssin, kun tiskaan.

      Julkisesti en koskaan! :)

      P.S. Röyhkä ja Peitsamo: njää, kyllä ei.

      Kuuntelen kaikkea, mistä joku tykkää, mutta en valitse kaikkia itselleni kotiin.

      - Mikä on ehkä hyvä piirre paitsi musiikkimaussa myös partnerimäärän valinnassa, noin niinkuin Perinteisen Parisuhteen kannalta... :D:D:D

      Poista
    28. Eihän Berner tieverkon yksityistämistä esitä, vaan yhtiöittämistä - eli siitä tulisi valtion yhtiö samalla tavalla kuin esim. Yle.

      Muutenkin Berner on ihan oikealla asialla. Muutosvastarinta ja vanhoilliset asenteet ovat vain vahvoja, kuten itsestännekin huomaatte.

      Että joku kehtaa puolustella Suomen säänneltyä taksijärjestelmääkin... Sehän on politrukin ja byrokraatin yhteinen märkä unelma.

      Ymmärtäisin vähän, jos puolustaa apteekkilaitosta, mutta miksi ihmeessä vuokra-autoliikennettä pitää säännöstellä aitoon neuvostotyyliin?



      Poista
    29. Suomessa taksi on korkealuokkainen ja maksaa vähän enemmäin kuin monessa maassa. Vastineena on hyvät ja turvalliset kuljetukset.

      Espanjassa taksi oli halpa kuin bussilippu Suomessa. Siinä kuitenkin mentiin sitten polvet sylissä pienessä kuhmuisessa ikivanhassa koslassa, eikä tietoakaan liikenneturvallisesta ajosta!

      Poista
    30. Samalla perusteella voisi säännöstellä mitä tahansa toimintaa. Ikävää kilpailua ei olisi ja kaikki maksaisivat palveluistaan valtion määräämään hinnan.





      Poista
    31. On vaikea uskoa, että VR:n pilkkominen nostaisi valtion tuloja, - mistä ihmeestä siis on kysymys? - VR on pelkkinä osinkoina tulouttanut valtiolle sata miljoonaa vuodessa. - Kannattaako lypsävä lehmä ehdyttää aatteen palon vuoksi?

      Poista
    32. Minusta tuntuu, ettei Berner usko suomalaisuuteen, vaan pitää tärkeänä, että markkinat ottavat asiat hoitaakseen. - Valtioiden rajoja ei ole, luulen tuoreen kansalaisemme, Bernerin, ajattelevan.

      Poista
    33. Meinaatko, että Berner on niin oikean laidan äärireunassa, että hän ajattelee jo kuin paraskin punaviheranarkisti?

      Ja mitä on suomalaisuus?

      Poista
    34. Bernerin toiminnassa on ilmiselvää aatteen paloa. Ihmisen, joka ei ole menestynyt oikein missään, lyhyitä työsuhteita. Kiertopalkinto saattamassa nyt koko maamme asioita kuntoon.

      Suomalaisuus on sitä, että tietää Lasse Virenin ja Tapio Rautavaaran.

      Poista
    35. .. Ja miten mainitsemani suomalaisuuden määritelmät voisivat heijastua liike-elämään? - Eivät kai mitenkään. Onkohan tommosia Vireneitä tai Rautavaaroja ollut ollenkaan olemassa, voi ihan hyvin kysyä. - Paitsi Berner, jota ei voisi vähempää kiinnostaa.

      Poista
  13. Kaikki te minua fiksumpia olette, kyllä minä sen tiedän, välillä vaan näyttelette hölmöä. Kyllä minä senkin huomaan! Minä olen perjantaista tähän päivään asti "nauttinut alkoholia"... joo, kohta olen siinä kondiksessa että alan vahingossa kehua itseänikin. - Sehän tästä enää puuttuukin.

    Ps. Takon Raamilassa oli hauska työtoveri mulla... Ihan fiksu ihminen se oli. Eikä puhunut turhia. (epäviksun ihmisten tunnistaakin siitä että se pölisee joutavia) Joskus kun kännättiin (ja aika usein me töissä kännättiinkin, kun siellä ei ollut muutakaan tekemistä. Paitsi mitä nyt pelattiin sököä rahasta), se alkoi päihtyneenä teititellä. Kohtelias ihminen, ajattelin, kun minä en hänelle ollut "sinä" vaan "Te". En siitä paiseita kumminkaan saanut. Häneltä muistan tämän jutun kun hän kertoi, että...

    "Suomalainen mies on selvinpäin ujo ja sellainen että heti on sanomassa 'ei, ei minusta... en minä'. Mutta antakaapas olla kun hän ottaa yhden ryypyn, silloin hän on entistä ahdistuneempi. Silloin hän sanoo 'voi hitsi kun mä olen huono ihminen'. Toisen ryypyn jälkeen hän on varma että ainoa oikea kohtalo hänelle olisi se, että tekisi itsemurhan, koska "mää olen niin kauheen kauheen huono ihminen". Kolmannen ryypyn jälkeen hän ei enää sano mitään, itkee vaan. Mutta... neljännen totin jälkeen hän säpsähtää - ikään kuin hereille - ja sanoo 'em mää kyllä oikeesti nii kauheen huano ihminen ole, kun muut kuvittelee'. heh, heh. Viidennen jälkeen hän on sitä mieltä että on aika keskiverto, siis ei huono eikä hyvä. Kuudennen jälkeen hän on parempi kuin kaikki muut jotka hän sattumalta tuntee. Seitsemännen jälkeen hän on vielä sitäkin parempi. Kahdeksannen jälkeen hän 'voi vittu kun mä oon hyvä, kukaan ei mahda mulle mitään'... Ja yhdeksännen jälkeen hän kysyy, ääni testeronista käheänä, "PAINITAANKO?"

    Sellaisiahan me, miehet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sitten vielä kysytään miksi Jeppe juo?

      Poista
  14. "Hiljaa niinkuin lammen laineet, syntyi Pakari Pulliainen, syntyi suuressa leivinuunissa, keralla pikku pullien."

    Esko Aaltonen (kts. Wikipedia kuka) on sanonut että tämän lauluntekstin kirjoitti eräs kiertelevä maallikkosaarnaaja. Forssassa hän asui Maakunta -nimisessä matkustajakodissa, ehkä siksi, kun Forssassa ei siihen aikaan muita hotelleja ollut. Hän oli sananmiehiä, saarnasi niin että ukoilta silmäkulmat kostuivat ja eukoilta alkkarit. Keräsi isoja kolehteja jotka pisti taskuunsa. "Katsokaa taivaan lintuja, eiväthän hekään..." Niinpä niin. Mutta Esko Aaltonen (no, katsoisitte nyt kuka hän on!) jatkaa kertomistaan, että Forssassa hänelle kävi huonosti. Nimittäin yks isäntä lähti kesken seurojen - joita silloin hoitivat tämän matkasaarnaajan apulaiset - kotiinsa, ja mitä hän siellä näkikään? No, ei nyt ainakaan Jeesusta, vaan tän matkasaarnaajan, joka juuri puhisi hänen vaimonsa päällä. Saarnaaja lähti, ilman mitään kristillisiä "hyvää päivänjatkoa" toivotuksia lipettiin. Lähti koko Forssasta kuin heittämällä.

    Mutta kivan tekstin siellä pyöräytti. "Hiljaa juuri kuin lammen laine..."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota luritusta isä lauloi kurillaan. Muistan hyvin, että äiti nyrpisteli sille vähän, joten epäilen, että isällä oli siinä jokin puolituhma hävyttömyys.

      Onkohan ihmisen huumorin ominaislaatu jo varhaisvuosina valmis, ts. tuleeko se geeneissä vai opitun tuloksena? - Epäilen geenien vahvaa vaikutusta!

      Nimittäin minulla oli tapana jo lapsena huvittua suuresti isän sanallisista tuhmuuksista, vaikken tainnut aina edes tajuta niitä. Äidin otsaryppy kertoi, että nyt tulee jotain tuhmaa kivaa.

      Muistan, että äiti rypisteli otsaansa tämänkin kohdalla: haittumaroosaa, bismairoosaa, slattua tokatai ismairoosaa, iso vaiski otsiko, pikku vaiski kutsiko. Voi pojat, että tuo nauratti minua aina uudelleen.

      Poista
    2. Tuo on siitä erikoinen loru, että en ole tavannut sitä mistään teoksesta, jossa on loruja jopa koottuna aineistona. En usko, että se on isän keksimäkään.

      Poista
  15. Hieno loru, en ole kuullut koskaan. Pakko panna korvan taa! Hemmi-täti opetti mulle tän runon josta osan olen jo unohtanut, voi Hitsi. Muistaiskohan edes Tapsa...

    "enkeli penteli ilmasa lenteli
    tuulisa pilvisiä housp polvisa
    patalakki korvisa hampaat irwisä"

    se kun jatkuu vielä, ainakin siinä oli
    "piipun nysä huulisa", tms.

    Lasten lorut ovat säpsähdyttävän tarkkoja. Tai siis täynnä merkitystä. Kuten Günter Grassilta pikkupoikana oppimamani "Musta Köksä". En siteeraa sitä nyt kun minulta on "Peltirumpali" hukassa enkä luota muistiini. ... "aina selkäni takana vaani Musta Köksä..." ja "...takit, sanat hän käänsi/vaan nyt hän käy myös minua vastaan, Musta". - Saatte auttaa minua jos haluatte. Tai älkää, jollette.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellainen loru oli kyllä, jossa enkeli kenkeli navetassa lenteli, sonnin kanssa tappeli, töppösiä nakkeli... mutta en muista miten se jatkuu. Varmaankin saman lorun eri versio.

      Tunsitteko tällaisen lorun, jonka mukaan leikittiin tietyllä kaavalla joukkueittain: "Rump rump rullaa, reka reka rellaa, seisahduppas sekarlo, mi vastoin käy, mi vastoin käy, ahnestippas kallista rööraa, esikunta arestia, röskytä rös!"

      Olisikohan alunperin ruotsia?

      Poista
    2. Tämmöisen rupsutuksen muistan:

      Rup rup rillaa,
      kello löi jo kaksitoista.
      Keisari seisoo palatsissaan jne. - jatkon muistanette!

      Tuo Tapsan rumprullatus on minulle uusi, ei liene täällä Satakunnassa aivan tuttu?

      Poista
    3. Tällainen suomalainen kansanruno on:

      "Pikku piimäenkeli
      navetassa lenteli,
      härkäin kanssa tappeli
      vasikoita nakkeli."

      Tästä on monia variaatioita, eli kun se on kulkenut kansan suussa, se on muuntunut moneenkin muotoon.

      Poista
  16. Ihania runoja! Aivan ihania!

    Taks så mycket paljon!

    Ps. Mää rakastan loruja. Ja runoja. Koska en osaa itse niitä solmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksinkertaisin enten-tenten teelikka-menten leikkiloru oli tämä:

      "Maalari maalasi taloa,
      sinistä ja punaista.
      Illan tullen sanoin hän,
      nyt minä lähden pois."

      Se, jota loruttelijan sormi ositti, kun sanottiin "pois", joutui Kartuksi. - Ja muut lähtivät, suu täynnä kultaista naurua, etsimään piilopaikkoja. Joista Karttu heitä ei löytäisi.

      Poista
    2. työ on ahneita varten19 huhtikuuta, 2016 09:16

      Liika työnteko kovettaa lihakset.
      Hieroja osaa pehmittää kovatkin lihakset pehmeiksi.

      Poista
    3. Noh yksi tämmöinenkin kansanrunokin on, ja siinä on samoja aineksia kuin mikiksen hurmaavassa tuulisa pilvisä hampaat irvisä -lorussa:

      Voi voi sentään
      kuinka monta kertaa
      ihmisen lapset ilmassa lentää,
      tuulissa, pilvissä,
      hampaat irvissä,
      karvalakit korvissa,
      housut polvissa,
      pii paa pois.

      Poista
    4. Tuon löysin Pikku Pegasoksesta, joka on vallan ihana loru- ja runokirja. Ostin sen muinoin lapselleni, mutta panin omaan hyllyyni.

      Poista
    5. Hannu Salamalla - tiedän että kaikki te ette hänestä pidä - on huikea kyky muuttaa mikä tahansa teksti toisenlaiseksi. Hmhnhy. Ei aina ehkä välttämättä paremmaksi, mutta... toisenlaiseksi. Tämäkin iki-ihana

      "Jo punertaa marjat pihlajan,
      kuin verta niillä ois..."


      muuttuu hänen käsissään

      "Jo punertaa housut Marjatan,
      kuin verta niillä ois..."


      Ps. Jatkoa en kehtaa edes kirjoittaa. Kummastakaan laulusta.

      Poista
    6. Tätä taas voi puhtain rinnoin, vilkkuvin silmin, notkein lantioin, painavin jaloin ja Likaisin käsin (Sartre!) suositella kaikille:


      https://www.youtube.com/watch?v=-Dw2w6dxcjI

      Poista
    7. Huonon runouden päivää juhlitiin maanantainna (18.04) jo neljättä kertaa. Omia riimejään voi julkaista tapahtuman Facebook-sivuilla .

      Poista
    8. Loruja ja riimejä olen käyttänyt myös meittien pienimmän sukulaisnaperon kirjain-harjoituksissa. A A ankka, takapuoli vankka, eli Pikku-Marian Eläinkirja.

      Nykykulttuuri mukaan, ja usein unohtuu kirjoittaminen, kun keksitään sopivia juttuja! - Ja olen oppinut sen että "O niinkuin Uulof", re Frozen-piirretyn Olof, eli lapset eivät aina makustele sanoja, vaan kirjoittavat suoraan sanan. Mielenkiintoista!

      Poista
    9. Entäs "Vissun kissun vaapula vissun, ellin keelin klot, viipula vaapula vot"?

      Ja hei sinulle Marjatta! :)

      Poista
    10. Tuon Pikku Marjan Eläinkirjankin hankin aikanaan lapselle, kun itse siihen ihastuin. Siinä oli runokirjan mukana kasetti, jossa ne runot olivat laulettuina. Aivan huippuihania lauluja. Vieläkin muistan laulut.

      Ja tuo vaapula vissutus on tuttu, sekin on Pikku Pegasoksessa. Siellä taitaa olla kaikki täällä nyt mainitut lorut, paitsi tuo Tapsan mainio rumputus.

      Poista
    11. Marjatta, huonon runouden päivä on hauska juttu. Aikamoista "dadaa" sinne olisi voinut kirjoittaa, jos olisi huomannut ajoissa. Kävin katsomassa mallirunon, mutta FB:iin ei taida olla asiaa, kun ei ole enää tunnuksia.

      Poista
    12. Mulle luettiin aikoinaan Pikku Marjaa ääneen, en osaa niitä lauluja yhtään (paitsi i-ha-haa) - hoitolapset oli sitten sen verran myöhemmin ettei enää ne sävellykset olleet silleen muodissa.

      Lastenkulttuurissa minusta erityisesti jaksottuneisuus näkyy. Hyvät usein säilyy... Tosin tietääkö nyky-naperot Pekka Töpöhännän?

      Ne oli mun lempi-luettavia kirjoja, kun olin 2 v.

      - Onko koskaan tullut outo tunne, kun näkee kuvia, joita ei tiennyt tietävänsä? Kuvakirjoista muistan Myry-kirjan.

      Mulle on käynyt usein niin. Mutta mun perhe, varsinkin sisko, vei mua kirjastoon, ja lainasi ja palautti vaikka mitä ihania kuvakirjoja, jo ennenkuin osasin edes puhua!

      Poista
  17. Re Antti Holma: tykkään. :)

    Re Hesarin juttu: en ole lukenut.

    Iines, Tapsa, et al: Helsinkikin voi olla tosi ahdistava paikka - no kaikille, itse asiassa, mutta niille varsinkin ihmisille, jotka eivät sopeudu heteronormiin. Mulla on paljon kokemusta omien ystävien kertomuksista (valitettavasti en voi tässä paljastaa mitään jänskää tyttö-tyttö-juttua teille pojille. Tai no voisin, mutta se oli vaan kokeilua opiskeluaikoina, kun kerran bileiden jälkeen leikittiin ammeessa ja... ;)).

    Hyvät ystävät muuttivat Amsterdamiin tai Lontooseen. Briteissä on tosi kurja juntti-kulttuuri, mutta isoissa kaupungeissa on totuttu ties sun mihin hörhöihin.. Kaikella rakkaudella:)!

    En ota Antin lähtöä henkilökohtaisesti. Hyvä kun kokeilee. Ja Lontoo on nyt hippusen isompi kaupunki kuin Hesa, vaikka kuinka Punavuoressa asuikin... Siellä on niitä Alakulttuureita eri tavalla.

    Sanoisin noin yleistäen, että niiden, jotka kuuluu Enemmistöön, ei pitäisi kauheasti seuhtoa sen suhteen, mitä Vähemmistö kohtaa. Eli heteropari voi kävellä kaupungin keskustassa - olettaen, että molemmat ovat samanvärisiä. Ja eri sukupuolta. - Muutapa yksi muuttuja, ja saatkin jo nyrkkisaunan aikaiseksi, illan pimennyttyä.

    Tiedän faktana, että homoystävät eivät voi kävellä aina Helsingin keskustassa pariskuntana, tai köpelösti käy.

    - Täällä Tampereella riittää että pistää nenänsä ulos yksin, jos on värillinen.

    Eli vaikka Suomea rakastankin: on meillä ongelmia. - Ja niitä samoja ongelmia on kaikissa muissakin maissa, enemmän tai vähemmän!

    Muistetaan me, että Antti elää nyt kuherrusvaihetta Lontoon ja Englannin kanssa! Ei ole asunut siellä vielä elämäänsä. Yleensä seuraa se Arki, jolloin kaikki on kohtuuttoman huonosti, ja voi lapsi ällös vaihda pois, jne... Sitten tasaantuu siihen oikeaan arkeen. Lakkaa hekumoista, unohtaa ylikritisoinnin. Been there, done that. :)

    Ja vaikka Antti onkin ansioitunut monin tavoin: on hän sentään nuori! Totta kai hän innostuu!

    Onnea matkaan, Antti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis lakkaa "hekumoimasta". - Mitä tuhma Char taas mietti, muisteliko wieniläistä hedonismin aikaa, kun tavutkin unohtui?! :D

      Poista
  18. Hei Iines,

    lastenloruista tuli mieleen: voisitko harkita runoja Einesbaariin?

    Semmoisella hyvin-low-key-twistillä niille jotka ei kovin hienoon pysty?

    Että saisi esitellä lempirunon, ja kertoa vähän esim. sen kirjoittajasta, taustasta, ja laajemmin juuri miksi se on tärkeä.

    Minulla olisi hyvä runo tuohon - mutta tarkoitan just sen oheislukemisen kannalta: en ryhdy analysoimaan merkityksiä välttämättä muille kuin itselleni.

    - Vai pilaako tämmöinen polveileva lähestymistapa Einesbaarin? Jos, niin voin toki kirjoittaa tännekin, tai olla kokonaan kirjoittamatta.

    Minua kyllä kiinnostaisi, mitkä runot liikuttavat sinua ja teitä, ja miksi! :)

    Pistäpä harkintaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Char, idea on hyvä, oikeastaan huisin hyvä. Kannatan lämpimästi. Yhtä hyvin voi esitellä yhden tärkeän ja hyvän tai kiinnostavan runon kuin romaanin. Minä olen valmis kuin lukkari sotaan.

      Einesbaari kaipaa uutta kirjoitusta, kun siellä on selvästi edelleen käyntiä, pari uutta lukijaakin on ilokseni ilmaantunut, vaikka on ollut luvattoman pitkä lepotauko.

      Eli homma toimii niin, että panet minulle sähköpostiin tuon runon esittelyineen päivineen, minä panen ehkä ensin pienen mainostekstin sinne, jossa kerron, että jatkossa voi tulla runoja enemmänkin.

      Eli panehan laatien ensimmäinen runoanalyysi, Char, ja sitten vaan koko hoito sähköpostiin, niin minä panen sen sellaisenaan estradille. Voin hakea runoilijan kuvan siihen, jos haluat, tai ellet itse hae. Kiitos hienosta ideasta!

      Eli tänne: ikkunaiines@gmail.com

      Ja muut, pankaapas idea muhimaan ja antakaa kuulua itsestänne, kuka vaan uusikin tulija. Minäkin mietin runoja.

      Poista
    2. No nyt jo lykkään kotitöitä! :D

      - Mutta ei siis niinkään runoanalyysiä, vaan pieniä kohtaamisia kertojan ja lukijoiden välillä.

      Taustaa kirjoittajasta - ja miksei saisi kirjoittaa oman runonsa?! Tarvittaessa historiallinen ja yhteiskunnallinen konteksti, ja ainahan sitä kai tarvitaan, ainakin pari lausetta.

      Ennenkaikkea minua kiinnostaisi tarina siitä valitsijasta, runon takaa: miksi tämä? Kerro lisää!

      Poista
    3. Ei kun Einesbaarin sähköpostiosoite olikin tämä:

      lukupiiri1@gmail.com

      Mutta jätän tuon toisenkin tuonne, sillä voi laittaa siihenkin, ehkä huomaan sieltä nopeammin.

      HUOM. Tuossa lukupiirissä on siis ykkönen perässä, se näkyy huonosti tässä, tarkistin.

      Poista
    4. Char, käy se noinkin, että painotetaan henkilökohtaista suhdetta runoon. Voi olla hyvinkin kiinnostavaa! Ja varsinkin jos on tuttu runo, lukijoilla voi olla siitä omia näkemyksiään, mikä on kiinnostavaa.

      Oma runo. Hmm, miksei, voisi toimia hyvinkin, jos lukijat sitten vaan tohtivat sanoa siitä omia ajatuksiaan.

      Kunhan siinä nyt vain on keskiössä kuitenkin kirjallinen tuote!

      Poista
    5. No hei Iines, yhtä aikaa postattiin!!

      Jei, kiva että sytyit idealle! :)

      Tiedän jo, mistä kirjoitan... Voi miten hauskaa tästä tulee! Ja varmasti saadaan muitakin mukaan! :)

      Mutta nyt ei kun kokkaamaan...

      P.S. Varmasti haluan apua kuvan valinnassa - sinulla on upeat kuvat, aina! :) Haleja, Iines!

      Poista
    6. Mmmm, arvasin, että puhutaan tästä "kokemus versus teos"-jutusta ;) :) :D!!

      Sovitaanko niin, että kirjoitan, miten katson parhaaksi, ja sitten katsellaan. - Minua ei siis niinkään kiinnosta runoanalyysi sinällään, vaan miksi joku runo on jollekin tärkeä.

      Eli siis human interest. Ja sitä kautta: mitä itse ajattelen, miten se sopii yleiseen tulkintaan, jos sellaista on.. Pitäiskö sun perustaa Välipala-Baari tämmöisille rönsyilijöille? :D

      - Mutta kattellaan, siis! Lähetän jutun sulle kun olen kirjoittanut sen, ja muistan toki ohjeet! Kivaa iltaa! :)





      Poista
    7. Tehdään näin, Char! Uteliaana odotan, minkä runon (tai mitkä runot) olet valinnut. Voit lähettää ne, kun sinulle sopii.

      Poista
    8. Yhden runon esittely on hyvä idea. Sen pystyy lukemaan nopeasti ja ottamaan kantaa. (Onhan Einesbaarissa esitelty ennenkin runoja, nimittäin Kailaan Runoja.)

      Lupasin (tai ainakin aioin) lukea Knausgårdin Taisteluni ykkösen, ja tehdä siitä alustuksen, mutta en ole ehtinyt, kun on muita kiireitä ja muutama paksu historiakirja kesken.

      Kesäksi yritän.

      Poista
    9. Minäkään en ole saanut Knausgårdiani loppuun, vaikka tahdon selättää sen ja katsoa, miksi tämä on ollut yleinen ihastelun kohde. On niin monta muuta kirjaa, jotka tunkevat eteen. Runojuttu on oiva idea! Kiitos Charin. Jäämme odottamaan, mutta emme kasaa paineita hänen selkäänsä.

      Poista
    10. Tuo runoidea Einesbaariin on mahtava! Eikä pelkästään siksi, että kirjaan tarttuminen vie aikaa - jos sen edes saa käsiinsä esim. kirjastosta - ja tuntuu vähän tylsältä, jos juuri kukaan ei ehdi / viitsi lukea kirjaa ja kommentoida.

      Hyvä Char!

      Poista
    11. Olen kuljettanut rahapussissa kai 20 vuotta yhtä naistenlwhdestä - hui kauhua! - leikattua runoa, koska tykkään siitä. En tiedä sen kirjoittajaa (joku suomalainen) mutta ei kai sen niin väliä! Parhaassa tapauksessa tekstin kirjoittaja voisi ilmoittautua Einesbaarissa.

      Char saa aloittaa, koska idea oli hänen.

      Poista
    12. Voisit mieluusti olla toinen, Kuunkuiske, Charista seuraava!

      Voisi ottaa muutaman runojutun peräkkäin melko nopeaan tahtiin, ei kuitenkaan kiirehtien tietenkään, vaan keskustelut saavat aikaa. Katsotaan tilanne sitten.

      Poista
    13. Hmmmm.... Kuunkuiskeen aikomuksesta juolahti mieleeni, että siellähän voisi esitellä oman vanhan runonsa (tai uudenkin) kertomatta tekijää, jolloin saisi suhteellisen aitoa palautetta. Kai sen kestäisi...

      Poista
    14. No juuri näin! Alan suorastaan kuumentua tästä runoideasta! Yksinkertaiset ideat ovat parhaita ja ehkä jopa toimivimpia. Kynnys osallistua ja sanoa ajatuksiaan julki ei ole liian korkea, kun materiaali ei kokonainen romaani.

      Se vaan, että millainen juttu syntyisi itse tehdystä runosta, kuin siinä olisi hyvä olla omia ajatuksia esitellystä kohteesta. Siinä olisi kai vähän pakko kehua omaa runoaan. Vai pyytäisikö vaan palautetta "tuntemattomasta" runosta. Kukaan ei varmaan arvaisi..

      Poista
    15. Hei kaikki ystävät,

      Kuunkuiske: hauska taas nähdä, kuten Tapsukkaakin, tietty! :)

      Yritin eilen koluta hyllyäni, mutta en ole vielä näköjään purkanut sitä kassia missä se mun hakema kirja on...

      Eli aloita sinä, Kuunkuiske! 20 vuotta mukana kulkenut runo tai ajatelma kuulostaa todella kiinnostavalta!

      Tässä voi mennä kuukausia ennenkuin löydän sen oikean nyssäkän; kirjoja on satoja, ja vaikka ne aikaisemmin olivat jonkinlaisessa, itselle hyvin selkeässä järjestyksessä (osittain olosuhteiden pakosta koon mukaan, huoh!, genren mukaan - keittokirjat, tietokirjat, kaunokirjallisuus, noin raa'asti sanottuna - ja aakkostettuna, lähinnä tuo jälkimmäisin. Muut meni aihepiireittäin.

      Arvasinkin että innostutte, koko kööri! :)

      Ja oma runo olisi minusta hieno! Sitähän itsekin ajattelin, ja muistaakseni ehdotinkin, tai ainakin piti - ja kuinka usein pääsee oikeasti puhumaan kirjailijan/runoilijan kanssa suoraan ja melkein livenä? Me lukijathan oltais tosi etuoikeutetussa asemassa!

      Minä ehdottaisin että tekijä laittaisi sen esille itsenään, eikä yrittäisi teennäisesti esitellä sitä kirjailijanimellä... Omaa työtä toki voi ja pitääkin analysoida, mutta kun me kaikki täällä häärätään salanimellä, salanimen salanimen keksiminen kuulostaa vähän liiankin viitta-ja-tikari-touhulta! :D

      Tehkää toki niinkuin katsotte parhaaksi! - Minusta täällä Iineksen luona on rakentava ja mukava henki: ei me toisiamme nälvitä, ja saa olla eri mieltä, jne. Eli en pelkäisi kritiikkiä! Kai me voidaan edelleenkin vaan puhua ja analysoida lyttäämättä, viis tekijästä! :)

      Kuunkuiske: aloita sinä runojutska! Tuo runo on koskettanut sinua! Minä ainakin kihisen innostuksesta! Ei sinun tarvitse selittää tai avata sitä, minun mielestäni. Postaa se, ja katsotaan minne keskustelu meidät vie!

      Minua kaikessa arvioinnissa rasittaa ylianalysoiminen. Nyt kun kirjoittaja on lehdessä julkaistu anonyymi, emme pääse henkilöhistorian tai kirjallisuusluettelon taakse turvaan, vaan runosta pitää puhua itsellisenä tekstinä.

      Runot ovat samalla tavalla henkilökohtaisia kuin musiikki, joka tapauksessa, omien tai muiden. Siinä avaa itseään, paljon, eikä pidä kuvitella, että kaikki tai edes yksi, käsittäisi miksi joku tietty asia joskus kosketti syvästi. Ja ehkä jatkaa koskettamista?

      Lupaan aktiivisesti kommentoida! Aloita sinä!

      Yksi siskoistani kirjoitti runoja nuorena ahdistuneena naisena; sain murrosikäisenä kopion valikoiduista. Mieleeni jäi yhden runon loppu: "Haluan mahdottoman maailman/kelkkamäen kesällä".

      En muista enää lauseen kontekstia, tuo vain jäi mieleen.. Itse olin silloin valmiina hyökkäämään täysin rinnoin maailmantuskan alle. Kuulosti sellaiselta, minkä pystyin ymmärtämään. Ja siis muistan sen vieläkin.

      Poista
  19. Harmi. En ennättänyt lukea kommenttejanne, arvaan että ne on mielenkiintoisia, enkä voi olla palaamatta niihin, heti kun on aikaa.

    Itse jutun luin tietysti ja katselin kuvat napsauttamalla ne suuremmiksi. Voi IHME miten hienoja maalauksia vanhoissa kirkoissa voikin olla!

    (Jaa, että mihin olen aikani kadottanut? Viime viikko hurahti musiikin merkeissä. Se oli täynnä iloa! Ihan ihka hyvää ja puhdasta ILOA.)
    Nyt on palattu arkeen. Ja se maistuu hyvältä sekin. Ainoa ettei ennätä tehdä kaikkea sitä mitä pitäisi. Mutta ei hätää. Kyllä se tästä tasoittuu.

    Huomasin sanan Knausgård. En ole sitäkään ennättänyt lukea, mutta neljäs osa odottaa. Kolmas osa käsitteli pelkästään lapsuutta ja nuoruutta. Se oli jotenkin liikuttavaa lukea. Isän pelko ja äidin lämpö leimaavat sitä pitkälti. Ja voitteko kuvitella nuorukaista, jolta pääsee itku aina silloin, kun sitä vähiten toivoisi. Ja joka löytää aina jo pienestä jonkun tytön, jota haluaa rakastaa yli kaiken. Herkkiä tunteita. Aina joku kaveri, joka puolustaa puolustuskyvytöntä. Ja isovelikin välillä rohkaisee ja neuvoo täperissä paikoissa.

    Toinen osa kuvasi avioliittoa ja perhe-elämää. Ensimmäinen lapsuutta, sekin. Mitä neljäs osa kuvaa, en ole ennättänyt edes vilkaista. Tykkään Knausgårdista. Se on jotenkin niin vilpitöntä ja rehellisen ja aidon tuntuista tekstiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa, Liisu, olet selvästi kokenut merkittäviä musiikkielämyksiä. 

      Olen ajatellut niin, että jollei kirja kolahda tai ellei synny kiinnostusta, en lue väkisin, vaikka kriitikot kehuisivat miten. 

      Mutta uskon kyllä, että Knausgård on mielenkiintoinen tuttavuus, sillä eivät laajat kehut tyhjästäkään synny. Kirjoittajan persoonaan haluaisin tutustua.

      Poista
    2. Iines, Juha Itkonen on kirjoittanut Image-lehteen Knausgårdista, jonka on henkilökohtaisesti tavannut, pitkän artikkelin, joka alkaa:

      "Kun Karl Ove Knausgård repi itsensä auki teokseensa Taisteluni, aukesivat myös suvun haavat. Siitä alkoi norjalainen kirjaskandaali."

      Knausgård on siis kirjoittanut itsestään, elämästään ja perheestään tämän kuusiosaisen sarjan, jotka on kaikki suomennettu ja johon odotetaan vielä seitsemättä osaa. Se on yksi lisätekijä joka saa kiinnostumaan tästä Taisteluni-sarjasta. Voi verrata omaa elämäänsä arkitilanteissa ja se on kumma, että vaikka hän on norjalainen joka asuu Ruotsissa, hän voisi kirjojen perusteella yhtä hyvin asua Suomessa.

      Tuo Itkosen juttu on myös mielenkiintoista lukea. Se löytyy osoitteesta: paina tästä!

      Poista
    3. Liisu, olen lukenut Knausgårdista taustatiedot ja selvityksiä kirjasarjan sisällöstä ja tyylistä. Olen lukenut ensimmäistä osaa, ja kirja oli minulla kesken niin kauan, että jouduin palauttamaan sen kirjastoon. Tarkoitukseni on lukea ensimmäinen osa, ja tiedän, että jos sen luen, luen mitä todennäköisimmin muutkin osat. En nimittäin tässä iässä pakota itseäni enää lukemaan mitään, joka ei solahda minuun. Vielä ei solahtanut. Tällä en suinkaan tarkoita, että etsisin helppoa tai kevyttä luettavaa, päinvastoin, sellaista en jaksa.

      Maailmassa on niin paljon hyviä kirjoja, etten kuitenkaan eläissäni ehdi niitä lukemaan. Tämän havainnon tein jo monta vuotta sitten, kun katselin antikvaariaatissa lattiasta kattoon asti ulottuvia loputtomia kirjarivejä.

      Siksi olenkin salaa toivonut, että joku esittelisi Knausgårdia Einesbaarissa, niin minun olisi kuitenkin velvollisuudentunnosta luettava tuo ensimmäinen osa. On aivan mahdollista, että intohimoni herää vielä. Toisaalta, jotain raadollista Henrik Tikkasta luin kuin entinen tyttö rakkausnovellia heti ensi sanoista.

      Tuo Itkosen artikkeli vaikuttaa perusteelliseselta ja selkeältä selvitykseltä. Kiitos linkistä!

      Poista
    4. Lupaan lukea eka osan ja tehdä alustuksen, arvioitu aika: kesäksi.

      Minulla on kumma taipumus "suojella" itseäni - eli en halua lukea muiden arvioita kirjasta ennen kuin olen sen itse lukenut. Kokemukseni mukaan kun muiden arviot ovat melkein aina vääriä.

      Aluksessani tulee olemaan tämä teema: millä tavalla Knausgårdin Taisteluni on erilainen kuin Päätalon Iijoki.

      Haluan vastauksen tähän kysymykseen: onko hän oikeasti uniikki ja merkityksellinen vai ihannoidaanko meillä aitoon pikkuporvarilliseen tyyliin kaikkea ulkomaalaista, vaikka kotona sama asia on tehty paremmin?

      Olen siis kriittinen lukija. Vapise Knausgård!

      Poista
    5. Hyvä, hienoa, Tapsa. Kesäksi tai kesän aikana, sopii hyvin. Taidanpa katsoa tuon kirjan Elisa-kirjastosta virtuaalihyllyyni. Ja laadin pienen informaatiotekstin Einesbaariin tulossa olevasta heti, jahka saan Charilta lisää tietoa tai jopa valmiin materiaalin. Vaan tässä herää kysymys: pitäisikö perehtyä myös Iijoki-sarjaan? Myönnän, etten tunne tätä sarjaa kuin tv-elokuvien kautta. Nykyään huomaa, että Päätalon tuotantoa on alettu arvostaa, kun hän ennen oli vain miespuolinen Laila Hietamies-Hirvisaari.

      Poista
    6. Knausgårdin kaikki Taisteluni-osat maksavat Elisa-kirjassa nettikirjoina vain 4,90 e/kpl. Ei ole kirja kallis! Mahtaako tuolla hinnalla saada olutuoppiakaan kapakissa?

      Poista
  20. Ja millä tavalla Knausgårdin Taisteluni on erilainen kuin Hitlerin Taisteluni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on hyvä kysymys, vaikka lienee tarkoitettu vitsiksi.

      Siis miksi norjalainen (= Natsi-Saksa miehitti Norjan) kirjailija antaa omaelämäkerralleen natsi-ideologian pyhän kirjan nimen?

      Onko se vain halpa mainoskikka vai onko sille syvällisempiä perusteita? Kiitos vinkistä a2.

      Poista
    2. Korostan vielä, että juuri tämä nimikysymys on minua vieroittanut Knausgårdista enemmän kuin mikään muu. Nimi on minusta niin lapsellinen jippo, etten voinut suhtautua kirjaan niin vakavasti, että olisin sen suostunut lukemaan. Siis tätä ennen.

      Poista
    3. Olen lukenut nyt hartaasti syventyen kirjasta alkua lapsuudenmuistoista. Kyllä se nyt imaisee. Kertomisessa on kuin surrealistisia kuvia ja olen jo ehtinyt ihailla taitoa, jolla kirjailija piirtää kieltä. Se vaan, että kirja on luettava keskittyen, uppoutuen, ilmeisen hitaasti.

      Ja ajatelkaa, kirjan osat maksavat Elisa-kirjassa vain 4,90 e/kpl.

      Poista
  21. En tunne kyseisen Knausgårdin tuotantoa. Mutta kirjan aihe epäilyttää. Kirjailioitten oman perhe elämän ja kolleegojen kanssa ryyppäämisen ja sekoilujen kuvauksia on kirjoitettu paljon. Enimmäkseen juorulehtitasoa. Sijoittamalla tekstiin todellisiin henkilöihin viittaavia hahmoja saadaan myös lukijoita. Tämän "Taisteluni" kirjan suora kuvaus reaalimaailmasta, oikeine nimineen vaikuttaa vastaavan tosi-teevee ohjelmia.

    VastaaPoista
  22. Nyt en malta olla tekemättä sivuloikkaa ihanasta Einesbaari-aiheesta muun Euroopan päivänpoliitiikkaan. Niin paljon minua suivaannuttaa, että nuttura tärisee.

    Nimittäin Sveitsissä syyrialaisperheen 14- ja 15-vuotiaat pojat kieltäytyivät kättelemästä naisopettajaa uskontoonsa vedoten - huom. uskontoon, ei kulttuuriseen tapaan, eli tämän mukaan Allah halveksii naisia.

    Sveitsi on jäädyttänyt nyt perheen kansalaisuusprosessin, koska kättely on Sveitsissä normaali käytäntö, joka koskee kaikkia oppilaita uskontoon, sukupuoleen tai muuhun tekijään katsomatta. - Hatunnosto Sveitsille!

    Ja Ruotsissakin on samanlainen skandaali: Ruotsin ympäristöpuoleen hallitukseen ehdolla ollut vihreiden muslimi Yasri Khan joutui luopumaan aikeesta, kun kieltäytyi kättelemästä naistoimittajaa tv:ssä.

    - Jos haluaa istua ympäristöpuolueen puoluehallituksessa, niin on itsestään selvää, ettei miehiä ja naisia saa kohdella eri lailla, sanoo Ruotsin vihreiden puheenjohtaja Lorenz Tovatt.

    Meillä olisi mitä todennäköisimmin luovuttu kättelystä, ja se olisi luultavasti kielletty epätasa-arvoisena kaikkialta. Ville Niinistön vaatimuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kumma ettei se uskonto kuitenkaan kiellä kourimasta naisia Kölnin torilla ja maailman turuilla?

      Ainakaan en ole nähnyt yhdenkään imaamin tai meikäläisen vihertädin siitä päreitään polttavan.

      Poista
    2. Tämä Ruotsin vihreitten kanta tosiaan hämmästyttää. Että jokuset maat ja kansat pitävätkin kiinni omista perinteisistä tavoistaan tai tasa-arvosta.

      Olen varma, että Suomessa näin ei tapahtuisi, jos nuo Ruotsin ja Sveitsin tilanteet olisivatkin tapahtuneet meillä,

      Poista
    3. Aivan. Mikäli muistatte tai huomasitte, niin Tartsa-tädin aikana linnan juhlissa eräät diplomaatit jättivät kättelemättä häntä, kumarsivat vain kohteliaasti. Kukaan ei siitä mieltään pahoittanut, päinvastoin asiaa mieluummin ihasteltiin.

      Sen sijaan kun Tartsa-täti itse matkusti muslimimaahan, niin hän veti nöyrän niljakkaasti sen typerän huivin päähänsä ja häpäisi samalla länsimaisten naisten taistelun tasa-arvon puolesta.

      Poista
    4. Muistan, että meillä oli myös varsin luonnollista ja hyväksyttävää, kun joku itämainen diplomaatti jätti Jenni Haukion itsenäisyysjuhlassa kättelemättä. En muista yhdenkään Li Anderssonin tai Ville Niinistön ärähtäneen mitään tasa-arvosta.

      Jossakin lehdessä joku imaami vetosi suvaitsevuuteen tässä, kun he eivät kättele naista. Tjaah. Miksi he muuten eivät suvaitse muiden tapoja?

      Poista
  23. Ruotsissa on toinenkin muslimeihin liittyvä skandaali. Asuntoministeri Mehmet Kaplan on joutunut eroamaan rasististen lausuntojen vuoksi. Hän mm. vertasi juuutalaisia natseihin. Tuossa linkissä on uutisia näistä kaikista mainitsemistani:

    http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001162634.html

    VastaaPoista
  24. Nyt mediallamme taitaa olla keväthyökkäys menossa Anonyymiä Sossutukieksperttiämme vastaan. Esimerkkejä satelee enemmän kuin Anonyymin ja Timosen piruntorjuntapatteristo ehtii alas ampua.

    Ensin joku persuinsinööri leveilee tuillaan ja juorumedia komppaa: http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-2000001163038.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikähän tässä on totuus? Laskuesimerkkejä on runsaasti, mutta sitten taas joku toinen laskee ne nurin ja sanoo, että valhetta kaikki.

      Asia on minulle vähän etäinen, sillä yhtään työtöntä ei ole koskaan ollut lähisuhteessa minuun, ei edes lähiympäristössä. Kaikki tässä talossakin ovat töissä tai eläkkeellä. Samaten läheisimmät sukulaiset, jälkeiseni polvi. Olen nähnyt aina vain semmoista, että jos työt uhkaavat loppua, on vaihdettu ketterästi alaa tai perustettu oma yritys. Minun serkkupoikanikin perusti kaivinkoneyrittäjän puljun ja menestyi hyvin, ikinä kouluja tai mitään kursseja käynyt. Ei vain ollut miehellä luontoa jäädä odottelemaan ja pyörittelemään peukaloitaan.

      Poista
  25. Iines, terveisiä kyliltä, kävin äsken kaupassa, ja kohta taas oon syömässä - Hedonisti-Char ;):)!

    Laitan sulle meiliä ekasta runostani (siis valinnasta), ettei tämä mene jahkailuksi, ja kaikki alkavat jäpistää... :D

    Toivon, että Kuunkuiske silti postaa omansa; ne ovat niin erityyppisiä, ja ainakin me tippaleipä-aivot osataan käsitellä kahta asiaa yhtä aikaa... :) Putkiaivot saa tarvittaessa Tukiopetusta ;)!

    Re muiden tavat. Kohteliasta ja yleissivistykseen kuuluvaa on ottaa huomioon kaikkein alkeellisimmat vähimmäisvaatimukset. Ts. ei mennä bikineissä pyhättöön. Kättelystä kieltäytyminen siksi, että naiset olisivat vähempiarvoisia, on tapa, jota ei voi länsimaissa jatkaa.

    Eli kaikesta maailmoja syleilevästä idealismistani huolimatta olen ehdottomasti kanssanne samaa mieltä.

    Se, että nuoret muslimimiehet eivät ole tottuneet koskettamaan naista, on toinen juttu. Muistan kun nuorena matkustin yksin Egyptissä... No siitä on monta tarinaa! Ihania kohtaamisia!

    Asiaan. Kairossa tutustuin suomalaiseen perheeseen, ja he kutsuivat minut mukaan päiväretkelle pyramideille. Emmin ja kurseerasin; perheen poika oli 12 v, ja ajattelin ettei hän nyt ainakaan halua minua änkeämään sinne... - No kävi ilmi, että idea oli just tän naperon- oli silmää blondeille jo silloin! :D

    Noh, kerran mentiin yhdessä syömään perheen luotto-autonkuljettajan kanssa, ja mukaan tuli hänen kaverinsa, ujo kuin mikä. - Pitkä juttu lyhyeksi: perheen äiti kertoi naistenhuoneessa, ettei nuori mies ollut koskaan edes saanut pitää naista kädestä, ja on niin lääpällään minuun, ettei saa sanaa suustaan. Ainoat kosketukset olivat olleet poikien/miesten välisiä, vaikka mies oli hetero.

    Niin arka, ujo, varovainen, ja raiskausyrityksistä selviytynyt kuin olinkin, katsoin, ettei perheen seurassa kädestä kiinni pitäminen haittaa; annoin poskisuukonkin illan päätteeksi. - Myöhemmin mies kosi minua, olisi halunnut minut vaimokseen Egyptiin. Mukava ihminen, mutta en ollut rakastunut. Sitä en unohda, että hän, vajaa kolmikymppinen, vapisi koko ajan kun koski kättäni.

    Eli miten paljon tuossa kosketuskiellossa lopulta on tiukan uskonnollisen yhteisön aiheuttamaa seksuaalista turhautumista ja vihaa, joka kanavoidaan naisten mieltämiseen likaisiksi?



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Char, lähetä vaan rohkeasti runosi ja ajatuksesi siitä heti kun olet valmis, ei kuitenkaan tarvitse kiirehtiä, ihan rauhassa vaan. Ei tässä jäniksen selässä istuta. Olet ennenkin kirjoittanut tänne, ja juttusi sai hyvän vastaanoton.

      Kuvasit kauniisti tuon egyptiläispojan kosketuksen. Poika oli kokematon ja ilmeisesti hyvin nuori, ei ehkä maailmaa nähnyt.

      Toisin on tuo Ruotsin tapauksen poliitikko, vihreitten edustaja, jolla oli kova periaate.

      Oli miten oli, naisen kättelemättömyys on nykyeurooppalaisessa tasa-arvossa keskiaikaista naishalveksuntaa, ei kunnioitusta. Sitä ei saa hyväksyä.

      Poista
  26. P.S. Ihan näin pullamössö-sukupolven tädin edustajana: linkit sun sähköposteihin ei aukea.

    Jos meinaan haluat tinkeerata niitä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Char, siis tässä on sähköpostiosoitteet; ensimmäinen on yleinen Iineksen posti, ja tuo toinen on Einesbaarin juttuja varten. Molemmat toimivat eli panet ne sähköpostiisi osoitteeksi, ne eivät ole linkkejä:

      ikkunaiines@gmail.com

      lukupiiri1@gmail.com

      Voit käyttää kumpaa tahdot. Tuo ensimmäinen tulee puhelimeenkin, joten näen siitä nopeammin. Tuon alemman tarkistan harvemmin, mutta katson sen kyllä jos siihen on tulossa postia.

      Poista
    2. Hei Iines, Palstan Blondi tässä - no, oivalsin itse, etteivät linkit aukea, ja kopipeistasin ja tein vaikka mitä teknillistä, eli lähetin äsken sulle meiliä. Siihen Iines-osoitteeseen.

      Poista
    3. Vastasin sinulle Char sp:iin, ja tiedoksi muillekin, että panen Charin valitseman runon ja saatesanat huomenissa Einesbaariin. Mielenkiintoinen ja yllättäväkin runovalinta!

      Poista
    4. Jei, voi miten kiva!!!

      Laita pliis, pliis kuva myös!

      Haluaisin nähdä mitä valitset - ja runo on niin Hieno, että ansaitsee kuvan, juuri Sinulta! :)

      Ja juu, olen huomenna maisemissa, niin voidaan kaikki jutella! :)

      Poista
  27. Re uskonto ja typerehtiminen: eikös niitä nyt ole joka lähtöön?

    Omat ainoat kokemukseni muslimimiehistä on paitsi se Egyptin-nuorukainen, sitä edeltävät aikuiset miehet, yhden siskoni sulhasen ystävät. Jotka olivat tosi kohteliaita, ystävällisiä - pitivät vähän väliä, mutta olinkin säikky nuori nainen. Useimmiten yhteiset illanvietot Ateenassa noudattivat kaavaa, jossa miehet hätistivät meidät cocktaileille lähipuistoon, sillä välin kun he kokkasivat, syötiin yhdessä parvekkeella, ja sitten me ei saatu edes tiskata, kun joku kiikutti kaffetta lepolasselle...

    Mutta eivät siis olleet ortodoksimuslimeja, kun saivat polttaa ja nauttia viinaksia.

    Egyptissä matkustin yksin, vähän päälle parikymppisenä blondina - edelleenkään ei mitään ongelmia. Kohteliaita, kivoja, mukavia ihmisiä. Kun yksin haahuilin sivukaduilla, äidit nostelivat vauvoja autojen ikkunoista, että voitiin heiluttaa. Ja kun kävin eläintarhassa Kairossa - tästä oon varmaan kertonutkin - pari pikkulikkaa haki mut piknikille koko koulun kanssa.

    Syötiin kakkua ja teetä, opet puhuivat englantia. Muksujen, etten jopa sanoisi: muslimipenskojen :D kanssa viittelöitiin. Kun mun oil aika lähteä, kaikki käteltiin!!! :)

    Täysin mielivaltaisesa järjestyksessä - kunnes yksi pikkulikka keksi antaa poskisuukon, minä annoin molemmille poskille takaisin - ja eikun koko naperolauma pusu-jonoon! :D

    Koko Show alkoi alusta, ja pahimmat pojanvintiöt menivät jonon häntäpäähän uudestaan... :D Kaikki opet nauroivat. Ja miesopet kättelivät, naisten kanssa vaihdettiin poskisuukot. :)

    Kun matkustin yksin yöjunalla Kairosta Luxoriin, (mies)hyttipalvelijan juteltiin pari sanaa, ja hän kysyi, illalla, kun oli avannut sänkyni, että maistuuko ruusutee henkilökunnan tiloissa. Olin ainoa yksin matkustava. Ehkä. No mikä ettei - mietin toki, niinkuin nyt aina miesten kanssa mietin. Vaikutti luotettavalta. - No tuli valtavan kiva loppuilta! :)

    Kollegansa saapuivat vähitellen paikalle, ja pian meitä oli vajaa tusina arabimiestä ja meikämandoliini! Eikä ollut orgiat meittien mielessä - juteltiin tunteja, viitottiin ja huidottiin ja vitsailtiin... Kun lähdin nukkumaan, "oma" hyttikaippari (hän oli arkkitehtikoulussa, kihloissa ihanan naisen kanssa, ja asuntojonossa - tuommoisia me puhuttiin) saattoi, ja joku suomalainen nainen meni just silloin vessaan. Ja voi sitä myrkyn määrää naisen katseessa! Huh!

    Se oli sitä aikaa. - Muslimien huorana mua vieläkin pidettäisiin, kantaväestön silmissä.

    Nyt en uskaltaisi lähteä yksin Egyptiin. Tai useimpiinkaan muihinkaan arabimaihin. Maailma on muuttunut.

    - Mutta yksittäiset ihmiset otetaan yksilöinä, vai mitä? On tyhmiä muslimeja, ja tyhmiä kristittyjä. Ja ateisteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. P.S. Rivikansalaiset/muslimit esmes Egyptissä eivät varmasti pidä tästä tilanteesta!

      - Verrataan meihin: haluammeko me, että koululuokat ja lapsiryhmät kasvavat, vanhusten huolto heikkenee, tai ulkomaalaisia mukiloidaan? Tai että työttömyysturvaa leikataan, eikä raiskauksista tuomita kunnolla?

      Se on meinaan helppoa olla kotona ja yhteiskunnallisesti aktiivinenkin, mutta tulosten saaminen on sitten toinen juttu.

      Ei ne ihmiset siellä Egyptissä niin erilaisia nytkään ole...

      Nyt on kosmopoliittisesti tortilla de patatas, eli huomiseen. Ja P.S. Toi on pottumunakas sapuskaksi, ei joku kirjoitushäiriö! :D

      Kivaa iltaa kaikille! :)

      Poista
  28. Onko se meille ihmisille todellakin tärkein tieto, että Merkikukka nykyisin lesbuaa, kun miehet on jo läpikäyty? Merikukka elää kustannuksellamme. Huolimatta 66 000 euron pääomatuloistaan, hän nosti meidän maksamanamme kansanedustajan sopeutumiseläkettä.- Mikä irstas sika! - Kansanedustajuuden jälkeen on tietenkin vaikea sopeutua elämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä kultaiset kädenpuristukset ovat aina kummallisen suuria.

      Sopeutumiseläke? Se pitäisi jakaa jokaiselle, jota kohtaa ennenaikainen ja pakollinen poistuminen työstään.

      Poista
    2. Merikukka, meren kukka,lumme tai ulpukka, ehkä merilevä.

      Poista
    3. Hö-höm, Riku Ystäväni, mistäs sää ny puhut?

      Meille Todellakin Tärkein Tieto on se mitä Char aikoo kokata, jos palstan viimeisimpiä puheenvuoroja katsoo... Eli mistäs sää nyt seuhdot? :D

      Lisäksi huomauttaisin että seksuaalisuus muovautuu koko elämän ajan. Harvemmin siitä tosin uutisoidaan mediassa. Yleensä sukulaiset tyrskähtelevät nenän kautta laseihinsa perhejuhlissa.

      Oletkos jo valmiina Runoralliin? - Huomaatko kun vaihdan tahdikkaasti puheenaihetta? :)

      Laitanko jonkun neeker'rallin piristämään iltaasi? - Saisit tapaksia kun olisit täällä! :)

      Poista
    4. Pitäisi kai, mutta kansanedustajuuteen tämä kuuluu olennaisena osana. Eläke-etuja on nyttemin uusilta vähän pienennetty, mutta sopeutumiseen on heidänkin kohdallaan vaikeaa uskoa.

      Poista
    5. Char, olen pahoillani, ettet ymmärtänyt. Puhuin lesbolaiseksi ilmoittautuneen Merikukka Forsiuksen irstaasta sosiaaliavuilla lisätienestejä tienaamisesta.

      Poista
    6. Kuinka maamme voisi vapautua Merikukan sopeutumisesta maksamisesta? - Eihän se sopeudu, eikä kai millään. Taijjan vanhalle rouvalle lähettää omasta lompakosta satasen.

      Poista
    7. Kun kerta olet Epätoivoinen, Riku: laitankin yhden Brucen kappaleen, jota kuuntelen aina silloin kun on pakko itkeä, mutta en pysty, tiedätkö?

      Pari kertaa kuunneltuna, ja kovaa, jos on paha olo. Taatusti saan itkettyä kunnolla!

      Se on semmoista hyvää itkua, purkaa paineita!

      Springsteen: Point Blank

      https://www.youtube.com/watch?v=l0DjrXDBJnU

      P.S. Hyvä puoli on se, että paikallinen Hra Char ei joudu seuraamaan alahuulen pureskelua, astioiden paiskomista tai vaimokkeen lukkiutumista vaatehuoneeseen, kun on Paha Mieli... ;) :)

      Poista
    8. Vielä tohdin, Char, kysyä, että koskas se merokukan, ulpukan, seksuaalisuus muovautuu?

      Poista
    9. Mukavan höpöä, Char, sellaisesta aina tykkään höpösti.

      Poista
    10. Riku: olet selvää puoliso-ainesta!! Laitan nyt dibsit tähän!! Siis toi oli hyvä! :)

      - Ja Anteeksi Nyt Kauheasti kun en ole ehtinyt kyttäämään lööppejä. Olen tässä yrittänyt koko iltapäivän ja illan turvata teille korkeakulttuuria jatkossakin, eli excuuuse me...

      Poista
    11. Yksi hyvä ystäväni on lesbo. Mutta en hänen usko mitenkään alan uskovainen olevan. Lehdille en usko, että traagisia haastatteluja antaisi, mutta hyvä niin, olen nähnyt, kuinka on naisten iskemisessä paljon parempi kuin minä.

      Muuten olen sitä mieltä, että homoille soppaa!!

      Poista
    12. No Riku, oma vanha örmykkä: nainen saa aina tahtonsa läpi

      https://www.youtube.com/watch?v=rv7dcZxaNV0&index=4&list=RDvhOLsWQegSk

      P.S. Yksi parhaista ystävistäni on homo.

      Poista
    13. Kuuntelin tuosta ensimmäiset tahdit. Naisille en koskaan anna tahtoaan periksi, olen sellaiseen tahtomiseen kyllästynyt. Vanha ja kaiken kokenut, kun olen. - No jaa, jos lirkuttelee, voisin ajaa Jumboon shoppailemaan. Jos omistaa ajokortin.

      Poista
    14. Eikäkö siis, tarkoitin, etten aja, akka kööratkoon, kun mielensä tekee.Minulle on jo miljoona kilometriä tullut täyteen, kuten ex-eukollenikin.

      Poista
    15. Piruillessani laitan vielä hauskan videon ihmisestä, jonka seksuaalisuus ei ehkä ollut muovautunut. Saattoi ihan oikeasti kuolleiden ruumiita panna, pojat ja tytöt menivät siinä sivussa,

      Jimmy Savile, 60- ja 70-lukujen Top Pop-sankari ja seksuaalisen monimuotoisuuden edelläkävijä.

      Poista
    16. No pupu, kai nyt ymmärsin! :)

      Mulla on ajokortti, se on pinkki! En ole ajanut inssin jälkeen kertaakaan - mutta en niin välitä shoppailusta...

      Plus I have all you need, baby ;):?

      Poista
    17. Johnny Rottenin ei aikoinaan sallittu julkisesti puhua Jimmy Savilesta, John Lennonin ja Rolling Stonesien kaverista. - Sellaista se maailma on, siten se pyyhkii.

      Poista
    18. Heti perään minun täytyy linkata meidän vanhojen herrojen musiikkia.

      No future!

      Onnittelut ysikymppiselle Elisabethille, joka senkun hallitsee, vaikka päänsä ei tutisee, eikä mikään rutisee.

      Poista
    19. No voi jessus iivari, sinua ja sun videoitas! :D

      Ja mitähän seuraavaksi - lähetätkö mulle Tom of Finland-lakanasetin?! - No se ois aika cool! :)

      Huomenna onkin jänskä päivä - Iines laittaa mun runon Baariin, enkä tiä kuvaa: tää on kuin joulukalenteri, jei! :)

      Nyt pitää mennä nukkumaan, ettei väsähdä huomenna. Natihaleja, Riku! :)



      Poista
    20. Mitä sä rageet, Riku! - Ha-haa, hauska sanaleikki! :)

      Onnea, Ellu!

      Olin muuten naperona Sibelius-monumentilla katsomassa kuningattaren vierailua. Oli hienoa! Heilutettiin itse askarreltuja lippuja, ja oli juhlamieli! :)

      Poista
    21. Vaikeaahan tämä elämä on, jessus ja iivarikin vielä häiritsevät. Tom of Finlandeja en lähetä, sen fetissikipeän homon, joka olisi toivonut joskus munaa saavansa.

      Poista
    22. Rage on ilmeisestikin ja ainakin todennäköisesti samaa kuin tässä mainoksessa: "Joku äijä kävi riehuun!"

      Poista
    23. No siinä sai Tomppa! :D

      Kuunnellaanko natilauluksi Juicea, ja Yölento?

      https://www.youtube.com/watch?v=ZF5_vJIFI3w

      - No itte ainakin kuuntelin! :)

      Huomiseen! :)

      Poista
    24. Jou, rage on.

      Ja nyt ihan oikeasti menen nukkumaan..

      Haleja, Riku! :)

      Poista
    25. Kiitos, Char. Juice kappale on hyvä, mutta parempi samalta levyltä on minusta tämä puhelinpylväistä kertova. Taisin levyn muuten saada veljeltäni joululahjaksi. Vanhanaikanen älppäri, ei minulla enää ole edes levysoitinta. Sellaisen meinaan kyllä joku päivä taas ostaa.

      Poista
    26. Eikäkönääs mulla on pitkä viikonloppu meneillään. Nauratti, kun joku avustuksiin tottunut aikaisemmin pilkkasi minua työhulluudesta. Ei minulla sellaista, totisesti totisesti ole, mutta jos anonyyssönen olisi työelämään tutustunut, tietäisi, ettei siellä kaikki aina mene omien ajatusten mukaan.

      Poista
    27. Mulla työ menee omien ajatusten mukaan22 huhtikuuta, 2016 10:48

      onse hyvä täällä Iineksen saitilla kirjoitella , kun nyt aikaa .

      Sun oma bloki on hiljainen.
      Jos on vain työ ja netti , aika köyhää elämää.

      Poista
    28. Hiljainen on kylätie. Et anonyymi viisitoista vuotiaana vielä ymmärrä sitä, kuinka vanha herra nauttii pienistä ympyröistään. Suurta hupia aiheuttavat pienet asiat. Alkoi naurattaa, kun sieluni silmillä näin sinut taas jälleen kerran naama punaisena hyppimässä tasajalkaa ja kiroilevan.

      Poista
  29. Huomenta kaikille!

    No Rikuhan hommasi meille huoneen, saatiin rauhassa keskustella kirkkomaalauksista... :D

    Nyt eikun päivän puuhiin, palajan myöhemmin Sorrentoon, ja odotan runokeskustelua kovasti!

    Kivaa päivää kaikille! :)

    VastaaPoista
  30. Einesbaarissa on nyt ensimmäinen yksittäisestä runosta kirjoitettu juttu. Linkki on sivupalkissa kahdessakin paikassa. Käykäähän lukemassa ja kommentoimassa Charin valitsemaa erittäin mielenkiintoista runoa! Minäkin tietysti kommentoin, jahka pöly on laskeutunut ja runo muhinut ajukopassani hieman.

    VastaaPoista
  31. Mennään, mennään! En malta miettiä vaan purskautan mitä heti mieleen juolahtaa.

    Lähetän sinulle sen nimettömän runon ilman mitään tulkintaa. Kerron sitten myöhemmin kommenttiboksissa, että miksi se on jäänyt rahapussiini. Annetaan ensin aikaa Charin valinnalle ja kommenteille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuunkuiske, jonkinlaiset saatesanat olisivat mielestäni kuitenkin paikallaan. Tärkeää on nimenomaan se, että joku "kantaa" runoa, on vierailun isäntänä tai emäntänä, vastaa siitä ja motivoi muita.

      Voidaan tietenkin kokeilla pelkkää runoakin, voisi olla mielenkiintoista nähdä, mitä se poikii. Jotenkin vaan olisi ehkä lukijalle helpompi tarttua aiheeseen, kun joku parilla sanalla avaisi tilanteen.

      Mutta siis, älä pelästy, Kuunkuiske, kokeillaan kaikin mokomin, jos koet saatesanat tarpeettomiksi.

      Poista
    2. Heh, Charin runossa puhutaan samasta asiasta kuin minun runossani! Tyyli ja muoto eroavat toisistaan kyllä. Ehkä sittenkin kirjoitan pienen alustuksen.

      Poista
    3. Kiva Kuunkuiske, kiitos etukäteen!

      Poista
    4. Hei Iines, hieno kuva! :)

      Ja Kuunkuiske: maltan tuskin odottaa sitä sun juttua! :)

      Puuttumatta nyt runoon, siihen palaan myöhemmin baarissa, toivottavasti vilkkaan keskustelun merkeissä: toi video, joka valikoitui alustukseeni, on omaa luokkaansa! Nuorisohenkilöt hilluu hautausmaalla oravan kanssa...

      Se nyt osui ensimmäisenä haarukkaan, ja se absurdius miellytti, kaikessa älyttömyydesssään.

      P.S. Pelkään oravia, mokomia pörröhäntä-rottia, sikälikin tämä oli outo valinta... Mutta Pikku Naisen Suojeluhommia paikalliselle Hra Charille! :)

      Poista
  32. Helsingin Sanomiset syyllistyi jälleen naishalveksuntaan, kun se otsikoi Sari Negrin haastattelun käyttämällä sanaa "naisprofessori".

    Juttu oli kyllä mielenkiintoinen, Negri sanoo: "Yksi tavallinen päättelyvirhe on väärä kahtiajako. Siihen syyllistyy keskustelija, joka esittää, että pitää valita vain kahdesta vaihtoehdosta. Todellisuudessa niitä on useampia."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanha herra 53vee.22 huhtikuuta, 2016 12:24

      http://www.iskelma.fi/terveysjahyvinvointi/onko-laheisesi-narsisti-16-kohtaa-paljastavat/21/7840

      Poista
    2. Pahoittelen arvoisa lääketieteen tohtori, mutta en lue iskelmäradion analyyseja. - Äläkä hypi enää tasajalkaa, lahot lattialankut kärsivät.

      Poista
    3. Ihan uteliaana kysyn, anonyymi, että milloin koit ensi kerran narsismin sinua raastavan ja häiritsevän?

      Poista
    4. Syyllistyikö HS myös rasismiin, kun esitti, että naisprofessorin nimi oli Negri - se on meinaan aika lähellä Negroa?!

      Tervs. Nimim. Kysyn Vaan

      Poista
    5. Nimi on aika erikoinen, mutta ei mies nimeä pahenna, jos nimi ei miestä.

      Poista
    6. Rikhaarti ei syylisty22 huhtikuuta, 2016 15:22

      Kysy vaan.
      Kerro lisää itsestäsi .

      Poista
    7. No nyt alkaa lattialankut olemaan kovilla. Ajattele vähän kolhoosin alakerrassa asujia!

      Poista
    8. Minä olen kertonut itsestäni hyvin paljon.Kerro nyt anonyymi vuorostasi jotain itsestäsi, esimerkiksi onko sinulla ylipainoa, kun lähettävät niitä tukiaisia niin kohtuuttoman paljon?

      Poista
  33. Minä olen kertonut itsestäni hyvin paljon22 huhtikuuta, 2016 18:22

    Riku kertoo mielellään itsestään.
    Narsku on ahkera .
    Musikaalinen.
    Käy hierojalla.
    Eroonut.
    Poliittinen kanta demari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerro vaan itsestäsi anonyymi, ei me paljoa naureta. Ja jos nauramme paljon, saat sen anteeksi.

      Poista
  34. Henkisesti tasapainoinen ja terve ihminen ei kirjoittele, varsinkaan blogia.

    Itse olen ajatellut ruveta ottamaan D-vitamiinia tämän sijaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se niin ole. Henkisesti tasapainoinen ei lähetä jatkuvasti blogeihin vihaviestejä. - Pidä kaiteesta kiinni, Eemeli.

      Poista
    2. Tämä on loistava: Henkisesti tasapainoinen ja terve ihminen ei kirjoittele, varsinkaan blogia. Saan tästä inspiraation, jossa perspiraatiolla ei ole minkäänlaista osaa. Tämä tulee vaan. Kas näin:

      Henkisesti tasapainoinen ja terve ihminen ei kirjoittele, varsinkaan blogia.
      Henkisesti tasapainoinen ja terve ihminen
      ei kirjoittele yhtään mitään,
      ei kirjaa, ei apuraha-anomuksia, ei sossun anomuksia, ei kommentteja eikä ainakaan introvertteja runoja!

      Henkisesti terve ihminen on iloinen ekstrovertti, joka kälättää siellä, missä on eniten populaa. Kynällä hän kaivaa korvaansa, ja vapaa-aikansa viettää terveesti kuntosalilla perselihaksia pumppaamassa. Tämmöinen on henkisesti terve ihminen, ottakaa oppia ja kyykätkää!

      Poista
    3. Narsisti kyllä paljastuu vuosien kuluessa, kun hänelle antaa a) tarpeeksi valtaa b) mahdollisuuden julkaista ajatuksiaan blokissa.

      Poista
    4. Entinen esimies oli tämmöinen.

      Ajeli autolla väärällä kaistalla, koska liikennesuunnittelija oli tyhmä. Piti itseään rempseänä ja positiivisesti implussiivisena heittelemällä alaisiaan kahvimukeilla ja kiroilemalla asiakkaille. Koston halu oli tosiaan silmitön. Kun näin lävitse, enkä ollut kynnysmatto hovissa, enkä hurmaantunut lipevästä puheesta, jouduin olemaan töissä ilman töitä. Hän otti kaikki tehtävät pois ja julisti minun olevan tyhmä. Lopulta lähdin itse talosta, reilun 56.000 euron kanssa :)

      Minulla on myös ollut yksi alainen, jonka epäilin olevan vähintään epäsosiaalinen tapaus. Hän piti muita todella tyhminä ja kertoi usein, ettei voi työskennellä niin typerien ihmisten kanssa. Esimiehenä minun olisi pitänyt tehdä muista viisaita ja kun en tehnyt, olin tyhmä.

      Onneksi olen nähnyt niin paljon maailmaa jo, ettei muutama tälläinen pilaa loppuelämää. Kykenen myös heittämään sellaisen pihalle niska-peräotteella. Tapelkoot sitten sen poliisin kanssa.

      Poista
    5. Oikeasti narsisti paljastuu vain reaalisessa lähisuhteessa. Ei ole narsistia ilman uhria. Kukaan ei ole narsisti kirjoitustensa perusteella, vaan ainoastaan tekojensa. Meistä suuri osa on tavallisia mulkvisteja. Otapa tämä huomioon.

      Poista
    6. Tuo oli Matille. Sinun esimiehesi tuntuu kyllä narsistiselta, koska hän kiusasi rumasti alaistaan. Siinä on jo uhri ja uhrin kertomus.

      Poista
    7. Matti ottaa vaan sitä d-vitamiinia.

      Poista
  35. "Ajoi autolla väärää kaistaa"! - Ei kai tommosta usko kukaan?

    VastaaPoista