13.6.2020

Kesäpäiväkirja, sivu 1: Omenapylly



Olen elämäni ensimmäistä kesää kaupungissa näin myöhään kesäkuussa.  Tunnen syyllisyyttä siitä, etten ole hääräämässä mökillä, jossa paikat huutavat auttavaa kättä ja polut kaipaavat kulkijaa. Onneksi tuttu putkimies vuosikymmenten takaa,  äidin muinoin pestaama,  huolehtii nurmikon leikkuusta ja muista huoltotöistä siihen saakka, kunnes pääsen mökille. Kun hän aloitti työt meidän mökillä, hän oli haituvaleukainen poikanen, minua hieman nuorempi, nyt hän on huolestuttavasti harmaantunut ja kutistunut. Mistäs minä sitten saan apumiehen, jos hänestä aika jättää? 

Täällä kaupungissa huomaan kyttääväni naapurien elämää. Taloyhtiöön on muuttanut viime vuosina paljon vuokralaisia, joilla on erilaiset tavat kuin omistajaosakkailla. Yhtiön mittavat ja kalliit remontit ovat ajaneet useita omistajia myymään tai vuokraamaan asuntonsa ja muuttamaan itse muualle. Vanha rivitalo on rahasyöppö.

Niinpä seuraan nytkin kaihtimien lomasta  Kaljamahaa. Hän on nelikymppinen poikamies, joka istuu  pienen vuokrayksiönsa etupihalla matalajalkaisen hiiligrillinsä kanssa. Hiiligrillistä nousee mahtavat lieskat, sytytysneste haisee, sitten tuprahtaa savu, ja heti perään  mies asettaa ritilälle makkararivin. 

Miehellä on ylävartalo paljaana, ja muheva vatsa roikkuu verryttelyhousujen päällä. Hän kävelee jalkaterät ulospäin töpöttämällä, paljain jaloin, toisessa kädessä on kaljatölkki. Hänellä on homssuinen tyttöystävä, joka kaivelee lyhyttä mekkoaan pois pakaravaosta. Naisella on kampaamaton permanentti, kiloja on tuhdisti. Tupakka palaa. He puhuvat kovalla äänellä molemmat. 

Siinä he istuvat kaiken rivitalokansan silmien edessä ja grillaavat makkaraa hiiligrillissään,  juovat kaljaa ja siideriä. Heillä ei ole  näkösuojaa, kuten meillä kahden kerroksen väellä, meillä on  aidatut isot takapihat ja  osake on oma. Ja meillä on kaasugrillit ja kalan savustamot, joillakuilla on terassilasitusta. Vuokralapsiperheellä on tramppaa. Isä ja äiti polttavat, lapset pomppivat trampalla.

Kaljamaha on kiinnittänyt kukkasen roikkumaan tuuletustangosta, keltainen amppelidiana.  Tyttöystävä tulee pyörällään, Lidlin kukko-olutpakkaus pyörän tarakalla. Sarvesta roikkuu muovikassi. Hame on taas mennyt pakaroiden väliin.  Tyttöystävällä on selvästi omenapylly. 

(Jatkuu...)



165 kommenttia:

  1. Voi miten ihana novelli tämäkin! Aivan ihana. Sisältää realismia. Jatkoa odottaa.

    Ps. Kirjailijatar ilmeisesti on aiemminkin ollut tekemisissä suomenkielen kanssa? Niin luontevasti hänen lauseensa rullaavat. - Ai like, tu juu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis ettei syntyisi väärinkäsitystä... tykkään oikein kovasti tästä arkielämän kertomuksesta! Mun vaan aina pitää sanoa asiat sillain että joku (ulkopuolinen?) luulee että vittuilen. Enhän minä, en minä! - Äitini oli Turun seuduilta kotoisin, häneltä tämän tavan kai olen perinnyt... että esim. kun toista pyydetään kohteliaasti kahville, niin sanotaan... "et sä varmaan kaffet' haluu?"... Voi noita Varsinais-Suomalaisia! Ihania immeisiä.

      Poista
    2. Et sä varmaan mittän kaffet halu? Näin kierosti se sanotaan Vakka-Suomen sydänmailla. Korostan sanaa ”mitään” tai. siis ”mittän”. Se on äärimmäisen painokas ilmaisu.

      Poista
    3. Ja sit vielä toi kuvakin...! Voi jumantsukka kun rupes naurattaa (= tyypillinen arkipäivän foto-otos nykyajan rivitalon pihalta!).

      Poista
  2. Minäkin odotan kiinnostuneena, tulisiko tähän jatkoa. Miten Omenapyllyn kukkojen käy?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun korjaat mun murreilmaisuja. Emmä sillain turkulaisittan osaa puhuu. Isäni oli Karjalasta, äiti Paimiosta, mää synnyin Koijärvellä ja musta tuli hämäläinen (= forsalainen). Sitä kiältä kyä osaan puhuu paremmi ku moni muu. (Ilman että mun tarttee sanoo "nääs", ku se on tullu myöhemmin mu följyyni.)

      Poista
    2. En halunnut korjata, oikeinhan sanoit tuon. Innostuin vain muistelemaan, miten yksi Raakel aikoinaan asian ilmaisi.

      Poista
    3. Siis musta on universaalisen upeaa että mua korjataan. Tykkään semmoisesta. Älä vähättele. Eilenkin puhuin (humalapäissäni) ummet ja lammet ja olin MUKA koko ajan oikeassa. Ev varmaan ollu!

      Tietokoneitakin ja muita älylaitteita koko ajan päivitetään - miksei ihmisiäkin päivitettäisi? Ajatelkaa ite. Ja siitä minä tunnen syyllisyyttä myös että eilen arvostelin toisia ihmisiä... mitä ihme vitun kanttia minulla ketään toista on arvostella!? No ei jumalauta ole.

      Ps. Anteeksi kiroiluni. Mutta paperitehtaalla oppi.

      Poista
    4. Värikästä kielenkäyttöä ei pidä pyydellä anteeksi, se on rikkaus näillä blogileveleillä. En nyt tarkoita, että kiroilkaa, vaan lähinnä sitä, että jos sana on paikallaan, on se paikallaan.

      Poista

  3. Kaksi asiallisesti kysymykseen vastaavaa paperimiestä kun heiltä kysytään "Mitä sinulle tänään kuuluu"?


    paperiukko ykkönen

    paperiukko kakkonen

    VastaaPoista
  4. Keksitpä taas makoisan aiheen! Nam!
    Minulla on uudisasumisessa jääneet naapuruston seuraamiset vähälle. Paarkkipaikka ja puistokäytävä erottaa pitkän ja korkean vuokratalon tästä nelisen vuotta sitten rakennetusta pienkerrostalo yhteisöstä. Poliisiautoja ja ambulansseja joskus vierailee vuokratalon rapppujen edessä. Aika rauhallista on muutoin.
    Osa parvekkeista ei näy minun parvekkeelleni tai ikkunoihin. Ne joiden parveke on näköetäisyydellä, niillä näkyy vain tupakoitsijat. Pikku-ukko joka taisi myydä idän bensaa pparkkipaikallla. Joku itänaapurin rva vieraili patun luona silloin tällöin. Ukkoja istuu joskus useampikin parvekkeella tölkit käsissä. Eräs nuori mies käy omalla parvekkeellaan myös ahkerasti savuilla. Ylimmässä kerroksessa äiti ja ylipainoinen poika näkyvät sauhuttelevan ahkerasti. Nyt heitä ei näkynyt, kun viimeksi kävin.
    On sentäs tupakkakieltojen noudattajiakin. He tulevat ulos, kuten talvellakin siistin näköinen poitsu shortsit jalassa ja joku uusi naisasukas.
    äKesällä on elämää enemmän pihapiireissä ja kävelykaduilla. Vesi on lähellä ja osa naisistakin kokeilee laiturilla onkiaan. Veneet surisevat, kanootit lipuvat ohi.
    Ja koiria, niitä riittää jokaista rotua. Useilla kaksikin kävelytettävää.
    Miljöö on mitä upein kesällä. Uimarantakin lähellä. En vain ole vielä viettänyt kokonaisa kesiä alueella. Kesäinen maaseutu kutsuu mniin kauan kuin kunto on kohdillaan. Täällä on kuin herran kukkarossa, vaikka naapureita onkin lähellä.
    Sain "ripsuttua" katot ja seinät ja pestyä kaikki ikkunat ja vaihdettua verhot torpasta tänään. Ensiviikolla sitten teen suursiivouksen.🤣
    Täytyy vetää sähköhella ja jääkaapoipakastin sijoiltaan ja pestä aluset yms. kunnolla.
    Kesämatot on pesty, joten suven juhlaan on pikkuhiljaa valmistauduttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hyvät sentään, kun olet toimelias. Että katotkin ripsuttu. Ja matot pesty. Apua.

      Siis minä menen siivoamattomaan mökkiin, sellaisena kuin se talven jäljiltä on. Nyt kun siellä lomailee kesäisin taas kissa, hiiret ovat onneksi jääneet pois lähes kokonaan, tai jopa kokonaan, niin voimakas on kissan ominaishaju niiden nenään. Ennen hiiren papanoita löytyi jääkaapista ja puhtaitten lautaspinojen päältäkin.

      Nyt vedän pinnat vain Tolulla ja se on siinä, en käytä mattoja ollenkaan. Puhdas puulattia saa kelvata. Ikkunat pesen myöhemmin. Katosta ripsin näkyvät seitit. Peitot tuuletan. Kaiken muun tuon kaupungista. Lakanat ja ruuat. Vältän kaupassa käyntiä, koska sielläpäin on ollut enemmän koronaa kuin Satakunnassa.

      On saatava pesä vetämään ja on ostettava uusi sähköhella. Vanhan uuni kärähti viime kesänä.

      Poista
    2. PS Olihan sähköliedellä jo ikääkin, kohta 40 vuotta, äidin aikainen.

      Poista
    3. Iines, sinulla on sentään ihanat puulattiat, se on ylellisyyttä!
      En minäkään kesällä mielelläni mattoja käytä. Puuroskaa, ruohonleikkuun jälkeen ruohoa jne. kantautuu sisälle, kun ei aina kiireessä tule potkaistua läpökkäitä eteiseen.No, itsepähän siivoan jälkeni.
      Tolu on siitä hyvä aine, että jää raikas tuoksu pitkäksi aikaa, vaikka ei kai sekään niin ekoloogista ole.
      Nyt voi pitää ikkunoita auki, kun on lämmin keli. Hyttysverkot suojaa sisään pyrkiviltä ötököiltä.
      Voin kuvitella, että sinulla on selkeästi ja tyylikkäästi sisustettu viihtyisä kesävilla.
      Kyllä kaikki talven jäljet saa pikkujärjestelyillä hoidettua ja sinäkin pääset nauttimaan vehreydestä ja tuoksuista.
      Eikä kaikki nurkat tarvitse olla hammasharjalla puunattukaan.

      Poista
    4. Ei se mikään tyylikäs kesähuvila ole, Leonoora, ihan vaatimaton mökki se on. Se vanha torppa, jonka tilalle tämä uusi rakennettiin 70-luvulla, oli hieno hirsiseinineen ja lankkulattioineen, peiliovineen, useine kammareineen ja saleineen.

      Vaan se torppa jäi tienmutkan oikaisun alle Rauma-Uusikaupunkitiellä. Olgan torppa oli ainoa, joka surutta uhrattiin ja murskattiin, jotta autot saivat suoremman tien. Korvaus siitä oli mitätön, ei sillä uutta saatu. Hieno pitkä punainen torppa! Valtio sosialisoi omansa.

      Poista
  5. Ei ole ollut valittamista kaupunkinaapureissa. Tuntuu siltä, että kaikki ovat vähintään uskovaisia, sillä koskaan ei kuulu myöhällä juhlintaa tms. Koiria ja lapsiakin on, mutta mitään häiriöitä ei ole ollut. Seinäntakaisen rvan kanssa kerkisin ystävystyä,mutta he muuttivat ensimmäistä lapsenlastaan lähemmäksi. Toisen rvan kanssa aluksi kahvittelimme, mutta hyvänpäivän tutuiksi jäimme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on rauhalliset, mukavat naapurit. Eniten harmittaa jatkuva kessunkäry vierekkäisestä pihasta ja liian lujalla soitettu äänivehje. Miksi jokusilla aikuisilla ihmisilläkin on jonkinlaisia muhkeita äänenvahvistimia soittopeleissään? Ovatko he kuuroja? Kieltäisin ne lailla, jos voisin.

      Poista
  6. Laiska töitään luettelee, sanoo vanha kansa.
    Murteista puheen ollen, osasin kai lapsena savokarjalaa, mutta Etelä-Suomessa tuli asuttua niin kauan, että piti oppia uusi "murre".
    Joskus tapaan vielä kylällä aitoa murretta viäntäviä ihmisiä, ja sekös on kotoisaa. Television vaikutus lienee muuttamassa myös paikallista "aitoja" kieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Murteet ovat katoavaa kansanperinnettä.

      Jos joitakuita on uskominen, suomen kielikin on katoava kieli, ja puhumme kohta kaikki englantia.

      Poista
    2. Minulla on se tuntuma, että nyt taas murteita, ainakin joissain piireissä, arvostetaan. Tämä kuulolta. Ovathan murteet rikkaus ja lempimurteet löytyy kannattajiltaan. Entiseen aikaan lapset kun puhuivat murretta, niin sitä pidettiin moukkamaisuutena. Kouluissa ohjattiin vähän äkkiä pois murteista. Toisaalta koulussahan pitää oppia kirjakieli. Molempi parempi, minusta. On minullakin omat lempimurteeni, mutta mitäs niistä. Nyt ainakin yritetään olla niin kansainvälisiä, jopa. Kansainvälisyys, niin mitä se oikeastaan onkaan.

      Poista
    3. Iines, niin lienee, ellei radikaalia muutosta toisiin suuntiin tapahdu.
      Olisihan se omituista jos esim. meikäläiset haluaisivat tai olisi jopa pakko käyttää esim yritysten jne nimissä vain suomen kieltä.

      Poista
    4. Totta on, murteilla on vannoutuneet ystävänsä, Ripranie. Ja hyvä niin, näin pidetään niitä yllä. Yleensä puhuttu kieli on yhtä arvokas kuin yleiskieli tai kirjoitettu kieli.

      Kirjoitetun kielen etuna on tietenkin se, että se on mahdollisimman yksiselitteistä ja avautuu kaikille suomalaisille tasavertaisesti. Itse en kovastikaan osaa arvostaa puhetta englannin kielen valitsemisesta Suomen kielten virallisten kielten joukkoon. Se on junttimaista höpöhöpöttelyä, kulttuurittoman cityihmisen typerää horinaa.

      Poista
    5. Ripranie, kerro lempimurteesi!
      En edes tuedä missä päin maata asut.
      Länsi-Suomi on minulla jäänyt kokonaan käymättä. Itä ja etelä on tutumpia.

      Poista
    6. Kyllä mun lempimurteeni tänne lounaaseen päin vetää ja täällähän päin itsekin nykyään asun.

      Poista
    7. Ok.Koillinen, kaakko, lounas ja luode! Piti kerrata väli-ilmansuunnat!
      Kirjoitin kaakki, kunnes ehdin korjata. On kiirus saunaan, tai ei kiire, mutta joutua pittää!🤣

      Poista
  7. Vielä: Kaljanjuonti on joillekin ainut harrastus. En vaan ymmärrä mikä jatkuvassa kaljapöhnässä olossa on niin kiehtovaa. Tai ymmärrän, että ei ole muita harrastuksia eikä näköaloja ja mahdollisuuksia erilaiseen elämään. Kaljan kittaaminen on joillekin jopa osa aterioita. Joillekkin oluen kanssa läträäminen antaa merkitystä elämään. Sitä ikään kuin kuuluu silloin tiettyyn joukkoon, jolla voi jopa prassailla. Alkoholiin addiktoituu mitä enemmän juo. Hiivatöhkerössä ei murheet paina, eikä vituta mikään, kun sumuharso verhoo selkeän ajattelun. Psyykelääkettäkin olut eräille on. Onhan siinä kait b-vitamiiniakin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pst Leonoora, huomasitko sivupalkin tekstin?

      Hiivatöhkerössä on yksinkertaisesti joskus kivaa. Etkös mukas tiedä tätä, Leonoora?

      Noh, itse olen enemmän viininmaistelija kuin kaljankittaaja, mutta kyllä raikas olut ruokajuomana kesäpöydässä tekee eetvarttia. Kai se on niin, että kohtuudella nautintojakin.

      Poista
    2. Kaljan tuoksu/haju ei ole minun makuuni. Vitamiinipommiksihan sitä kutsuttaneen, ainakin sen juojat. Minun mahalleni ei sovi mitkään happojuomat.

      Poista
    3. Luin juuri. Minulla ei ole aina internetversio "päällä" kännykässä.
      Oi ja voi toki kylmä olut maistuu harviikseltaan terassilla kun tavataan jonkun kamun kanssa pitkästä aikaa.
      Tarkoitinkin sitä, että juodaan joka päivä. Tunnen näitä tapauksia, jotka hukuttavat elämänsä tarkoituksettomuutta turruttavaan pöhnään.
      Minulle alkomahoolit aiheuttaa närästystä, joten ne oireet hillitsevät kaljasiepoksi ryhtymistä.😃

      Poista
    4. Ripranie, meillä on mokemmilla sitten samat oireet kaljasta!

      Poista
    5. Nuoruudesta muistan, miltä olut maistuu. En tykänny silloinkaan. Simakään ei mulle enää sovi. Kahvi sentään sopii ja kamomillatee.

      Poista
    6. Samma här, sima ja kaikki virvoitusjuomat on pannassa.
      Sen sijaan juon hitosti kahvia. Se osin pistää vatsahapot sekaisin, ja maito.
      Nyt olen opoinut juomaan aamuisin kaakaotakin. Pelkkää kaakaojauhetta ja hutunen sokeria, siihen kuumaa vettä ja sekoitus. Maitoa tippa, mutta ei välttämötöntä.
      Jostakin luin että viisi kaakaokupillista päivässä pelastaa sydäntaudeilta. Enpä tiedä onko jutussa perää.

      Poista
    7. Niin ja litra tai kaksi vihreää teetä pitää hoikkana. Aloitan silloin tällöin toiveikkaana ko.kokeen, mutta päivän pari juon teetä kylmänä ja kyllästyn.😅

      Poista
    8. Uskon kyllä, että kaakao on terveellistä. Onhan suklaakin, nam vaan. Aina unohdan kaakaon, kun on tuo kahvi. Vihreään teehen en saanut otetta, vaikka sitä joskus kokeilin. Sille tielle se jäi. Se taitaa olla aika voimakasta.

      Poista
    9. Pusseja vaan olen liottanut kuumassa vedessä. Saa siitä vahvaa, kun laittaa enemmän vaikka pusseja. Aidot teelehdet olisivat varmaan vielä terveellisempiä hauduttaa, siis antioksidanttisempia.

      Poista
  8. Eikös Venäjällä syödä ja juoda hautausmaalla vainajan kunniaksi. Uusi tapa tulossa meillekin?🤔

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä onkin hieno viittaus vainajien kunnioittamiseen. Hienoa, että huomasit, Leonoora.

      Pastori puhuu sivupalkin sitaatissa paheksuvasti kaljanjuonnista hautojen yllä. Eikös Jeesuskin antanut viinin virrata hänen ruumiinsa muistoksi ja kunniaksi?

      Poista
    2. Ajatella, mitä raakalaismaisuutta oikeastaan. Syödä Jeesuksen lihaa öylättinä ja juoda väkevää viiniä hänen verenään. Just vasta hokasin.
      No joo, symbolistista tietty, mutta toisaalta kannibalistista.
      Kyllä minun hautajaisissa ja haudalla saa olla ilohna riemuhna, jos joku haluaa. Mutta rauhallisesti pitää käyttäytyä!

      Poista
    3. Mnä olen lopun ikääni harras kristitty uskovainen. En oikein tiedä, mihin uskon, mutta ainakin isoitini kauniiseen luottamukseen Jumalaan. Kuoli -73, eli silloisilla aivan karmean pienillä eläkkeillä, mutta en usko hänellä koskaan olleen puutetta mistään tärkeästä. Velipuolenikin elätti ja kasvatti, valitti tosin, ettei broidilla ollut kunnioitusta häntä kohtaan. No juu, se oli nuori kapinallinen.

      Poista
    4. Kun broidini tuli kylää meille vitun mouhijärvelle, jossa asuimme, tekivät keikan toisen broidin kanssa paikalliseen seurantaloon. Rikkoivat mm. levysoittimen ja heittelivät levyt huitulan tuuttiin. Suututtivat vielä paikalliset nuoret niin, että marssivat isossa porukassa kotimme edustalla puiden nyrkkejään ja kai niillä joitain astaloitakin oli. Kymmenvuotiaana sellaista pelkäsin. Opettaja kosti minulle kaiken, antoi ihan kamalan huonoja numeroita ja koulukiusasi koko ajan. Taivas se oli, kun pääsin takaisin Hyvinkäälle ja ihmisten pariin.

      Poista
    5. Kun olin vielä pieni, isoäitini avasi rahalaatikkonsa ja antoi luvan valita minkä tahansa kolikon. En minä tyhmä silloin ollut, valitsin markan, kaikista isoimman, ja sen sain. Tunsin itseni porhoksi. Isoäitini kai halusi kokeilla minua ja tykkäsi lopputuloksesta. Ihana ihminen. Nimitti minua pastoriksi, koska se oli mielestään kaikkein suurinta, sellaista tulevaisuutta minulle veikkasi. - Väärin meni, minusta tuli syntinen ja huono ihminen.

      Poista
    6. Heh, broidin rinnassa oli silloin ihan 70-luvun alussa hakaristikotka. Ei se mikään natsi ollut, mutta tykkäsi vittuilla. Otti merkin siten pois ja selitti vakavana, että pakko se oli. Elimme kommunismin aikaa, kun natseista oli päästy.

      Niin on presidentti kekkonen maailmaamme rakastanut, että antoi sille peräti kaksi poikaa, joista tiettävästi ainoastaan toinen palautettiin kotimaahan pakkopaidassa.

      Poista
    7. Ja minulla oli aito Lotta-lakki, harmaata verkaa vai mitä se nyt olikaan. Löysin sen tätini ullakolta ja pistin päähäni. Kävin se päässä jopa lavatansseissa kesällä likkojen kanssa. Kiinnitin hiuksiini myös pitkän irtopalmikon selkään heilumaan. Hauskaa oli, enkä tajunnut Lotta-ideologiasta mitään.

      Poista
    8. Iines, minä purkasin tässä syvimpiä tuntojani, kauneimpia muistojani.

      Poista
    9. ...Ja kaikkein raastaviampiakin.

      Poista
    10. Ymmärrän sen hyvin, Riku. Mitä syvempi ja raastavampi muisto, sen enemmän se maustuu huumorin keinoin, eikö?

      Poista
    11. Olette oikeassa, vaikka kävelettekin kumarassa, sanoi Karhusen Kari vainaa usein.

      Poista
    12. Metodi on voimissaan tänäkin päivänä.

      Poista
    13. Äitini ei koskaan ole siitä kertonut, mutta asuintalo Sotalaivan historiikissta olen lukenut, että isänsä syyllistyi tappoon ja kuoli vankilassa. Sotalaiva oli talo, jossa taiteilija Yrjö Saarinen asui ja jossa Hannu Salamalla on työhuone -60 luvulla. Porvari Mika Waltari kävi siellä joskus kanssaan ryyppäämässä. Mainittakoon näin jäkikäteen, kun syyteoikeudet ovat rauenneet ja broidini kuollut, että poltti Sotalaivan liiterin. Ei kaiketi tahallaan, mutta kuitenkin. Tai en minä tiedä.

      Poista
    14. Isoisäni äidin puolelta oli ammatiltaan lumppuri, mitä se ikinä onkaan, en tiedä. Äitini on joskus kaihoten kertonut, kuinka isänsä lupasi heidät vielä joskus vievän kotiin Jämsään. Se päivä ei koskaan koittanut, unelmilla on taipumus kuolla.

      Poista
    15. Hah, minulla on jossain tallessa lehtileike, jossa on kuva palavasta Sotalaivan liiteristä!

      Poista
    16. Leninin luoma ryssävaltio pommitti Hyvinkäätä talvisodan aikana rankasti, kolmasosa rakennuksista tuhoutui. Äitini oli silloin jotain kolme vuotta, mutta muistaa yhä, kuinka menivät vanhempiensa kanssa hangonradan metsikköön hangelle ja peittivät itsensä lakanalla.

      lenin on maailman kaikkien aikojen pahin ihminen, stalin hänen rakas lapsensa.

      Poista
  9. Iines sähköliesi-kommenttisi jälkeen kirjoitin kommentin.

    VastaaPoista
  10. Ripraniellekin vastailin ylempänä.

    VastaaPoista
  11. Asiasta toiseen ja kolmanteen.

    Olen peräti kyllästynyt lukemaan nettilehtien uutisia. Tai siis uutisen lukisin mielelläni, jos saisin lukea vain sen.

    Koetin äsken lukea Ilta-Sanomien uutista pilvien muodon vaikutuksesta sateeseen. Ei tullut mitään. Uutinen oli pätkitty neljällä eri liikkuvalla kuvalla eli mainoksella pikku osiin. Kuvat lähtivät levottomasti liikkeelle, ts. videot olivat automaattisia.

    Katsooko joku uutista lukiessaan näitä videoita? Miten lukija-kuluttajaa voidaan panna näin halvalla? Milloin tämä aggressiivinen tyrkkymainonta rantautui suomalaisiin nettilehtiin? Joskus ne olivat eri uutisten välissä, nyt keskellä uutisia.

    Olen päättänyt, etten osta ainuttakaan tuotetta tai palvelua, jota muistan mainostetun liikkuvalla kuvalla uutisen raoissa.

    Eikö kuluttaja-asiamiehellä ole töitä? Jotain rajaa, ja tässä olisi rajan paikka: ei ainuttakaan mainosta yhden uutisen kappaleiden välissä. Nettilehdistä on tullut luokatonta kuraa villin mainonnan vuoksi.

    VastaaPoista
  12. Älä valita, ne ovat kuluttajatiedoitteita ja vain ostamalla yhä enenmän, voi säästää. Luottokortilla jos ostaa, säästää tulevaisuuteen!

    VastaaPoista
  13. Valittaminen nyt vaan on kivaa, ettäs tiedät. Valitus päivässä pitää mielen kirkkaana.

    Toisaalta vilkkuvat mainokset uutisen välissä ovat hyödyllisiä, sillä ne tappavat uutishalua, mikä on ihmiselle hyväksi. Ei kaikkea tarvitse tietää.

    VastaaPoista
  14. Arvaapa Iines miten monituisia kertoja olen lopettanut juorulehtien juttujen selailun netissä juuri mainosten pakkosyötön vuoksi. Pitäkööt paskajuttunsa ja ihmisten höynäytykset kapitalistisilla silmänlumeella. Ugh!

    VastaaPoista
  15. Noh, en ole mainontaa vastaan, sillä mainonnasta saa myös informaatiota. Mainokset voivat olla piristäviä pläjäyksiä.

    Se vain, että mainonnan sotkeminen asiavirtaan haittaa asiaan keskittymistä, on siis häiriötekijä lukijalle. On älytöntä, että artikkelissa lukee: jatkuu mainoksen jälkeen tms.

    Parhaat mainoksethan ovat taidetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan kuinka 90-luvulla, kun digilisaatio alkoi todella puskea päälle ja alkusome syntyä, telefirmojen höyrypäät visioivat millainen onnela syntyykään, kun kaikki voivat olla yhteydessä kaikkiin missä ja milloin vain - ja turha ja ärsyttävä mainontakin vähenee, koska mainokset voi räätälöidä ja kohdistaa juuri oikealle ihmiselle juuri oikeaan aikaan.

      Nyökyttelin, kapitalismin renki kun olin, mutta mielessäni epäilin tuloksena olevan myös valtavan sähläyksen, sekasotkun ja kakofonian.

      PS. Olivat propellipäät oikeassakin: kun he kertoivat jopa lähitulevaisuudessa jokaisen voivan katsoa minkä tahansa elokuvan missä ja milloin tahansa omalta laitteeltaan, epäilin etten sitä päivää näe... Yllättävän äkkiä se päivä kuitenkin valkeni.

      Poista
    2. Minä en tarvitse mitään maksukanavia. Juutuubi ja YLE Areena ovat aarreaittoja, joita rakkaudella ja ihastuksella ammennan, kun valvon öitä. Kun olin nuori, radio lopetti ohjelmansa puoliltaöin Maammelauluun ja telkkarin huono ohjelma loppui jo ehkä tuntia aikaisemmin.

      Poista
    3. Ennen kuunneltiin öisin kohisevaa Radio Luxemburgia. Yhtenä aamuna vuonna -77, koko yön kanavaa kuunnellut broidini kertoi uutisen: "Elvis on kuollut!"

      Poista
    4. Muistan radio Luxemburgin. Ja muistan jonkun "merirosvoradion", jota oli hieno kuunnella. Se oli kai jotenkin luvaton radio. Nämä olivat kuvaavia uuden vapaamman ajan airuita.

      Muistan kun sain ensimmäisen oman radioni. Se oli punainen matkaradio, jossa tökötti antenni pystyssä ja sitä voi kantaa mukana ja kuunnella ulkona. Kuvittelin, miten kuljen kesällä radio kädessä kadulla (lue: maalaispitäjän soratien reunaa) ja soitan musiikkia niin että kaikki kuulevat. Panisin lujalle, jos tulisi jotain hienoa.

      Poista
    5. Putkiradiosta oli kiva väännellä niitä nappuloita ja kuunnella kun toosa vinkui ja kohisi ja sit äkkiä joku alkoi papattaa jotain ihme kieltä... Eihän siitä mitään ymmärtänyt mutta lumoavaa, oli. - Ensimmäinen telkkari kun meille tuli, mustavalkoinen tietysti oli kuva, niin eka lähetys sattui oleen jotkut MM-luistelut, en muista missä. Mutta muistan kun koko perhe, isä äiti ja neljä poikaa ja Hemmi-täti, maastoutui telkkarin eteen, ja katsottiin kun joku himmeä mustavalkoinen hahmo selkä köyryssä luisteli 10 000 metriä. Välillä ei lumisateelta mitään nähnyt, mutta oli se silti upeaa! Koko ajan vaan tuijotimme. – Kunnes sit kun se ukko tuli maaliin, äiti sanoi et ”Kyl maar kaffetki pittä saara”, ja lähti keittää meille kaffetta.

      Poista
    6. Kylän ensimmäinen televisio oli radio- ja koneliikkeen ikkunassa. Lapset kerääntyivät iltaisin ikkunan taakse katsomaan mustavalkoisia setiä, jotka puhuivat ruudun sisällä. Muistan sanoneeni, että jos meillä olisi tuommoinen, katsoisin sieltä kaikki ohjelmat.

      Äiti osti ensimmäisen teeveen, kun oli erottu isästä. Väriteeveen aika tuli muistaakseni myöhemmin. On muistikuva, kuinka eräs mies pyysi minua ravintolassa kotiinsa katsomaan väriteeveetä. Hän oli mainospäällikkö Åbo Underrättelsisssa.

      Poista
    7. Meille tuli eka telkkari vuonna -68, juuri ennen Mexicon olympialaisia. Menin kouluun vasta seuraavana vuonna, muistelen lumoutuneena katselleni nyrkkeilyä, kun isobroidi lähti aamulla kouluun. Vähän myöhemmin Rin Tin Tin, muistan sitä onnessani katsoneeni. Ja Jatkoaikaa nukkumaanmenon jälkeen salaa oven raosta. Kaikki telkkarista tullut oli ihmettä!

      Poista
    8. Väritelkkari tuli vasta -80 luvun alussa. Broidini sen ostaa paukautti. Siinä oli ihmettä kerrakseen, tekstiteeveekin.

      Poista
    9. Väriteeveet taisivat olla alkuun kauhean kalliita, ja ne olivat vähän luksusta. Sitä en muista, mihin asti elokuvat olivat pelkästään mustavalkoisia, mutta mielessä on, että jos oli värielokuva, sitä mainostettiin erikseen: cinemascope technicolor. Vai?

      Esimerkiksi kaikki Ingmar Bergmanit taisivat olla mustavalkoisia.

      Poista
    10. Nostalgikko minusta on tullut, mustavalkoisia katselen paljon. Ihan tarkkaan en muista, mutta Peter von Bagh kertoi tietämyksensä elokuvasta loppuvan vuoteen -60 tai jotain sinne päin.

      Poista
    11. Mustavalkoelokuvissa on intensiteettiä - viittaan Bergmaniin, jonka filmit katsottiin kaikki mitä vaan esitettiin aikanaan yhden ystäväni kanssa. Niissä oli lumoa.

      Poista
  16. Sivupalkin juttua luin ensin hieman epäuskoisena, sitten räjähdin yksinäni nauramaan.Onnellinen olen siitä, että erosin kirkosta. Joku on mennyt pastorille kertomaan, että Senaatintorin paikalla on ammoin ollut hautausmaa. Teologiseen tiedekuntaan menevät vain ne, joiden tie on ehdottomasti tukossa kaikkialle muualle. Voi Kaarina sun kanssas! - Tiedätkö, Kaarina-kulta, että kirkkosi hautaa olemassa olevillekin hautausmaille uutta tilalle muutamassa vuosikymmenessä, jos omaiset eivät hautapaikkaa maksa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerran kirjoitin pilkkajutun, kun Turussa alkoivat hyödyntää krematorion ruumiiden poltoista syntyvää lämpöä. Ihanaa oli seurata silloista sitemeteriä, kun huomasin kirkkohallituksessakin kirjoitusta luetun. Kaiken kruununa oli paras kommentti, jonka koskaan olen mihinkään saanut. Nauroin kippurassa selällä maaten ja vatsaani pidellen. Pappi-setä on ollut hyvin, hyvin vihainen.

      Poista
    2. Muistan minäkin kaiholla Sitemeteriä, joka kertoi varsin huomaavaisesti sen, keitä korkeuksia blogissasi on vieraillut.

      Muistan yhdenkin haun. Hakusanaparilla "kirjanpidon alkeet" tultiin blogiini hakemaan tietoa. Hakijana oli VM eli valtiovarainministeriö. Myös Supo kävi muutamaankin otteeseen tutkimassa, olenko valtakunnan vihollinen. Ynnä muuta hauskaa hakua löytyi.

      Oli aina oma ohjelmanumeronsa katsoa Sitemeteria. Nyt palvelu on valitettavasti enää vain unelmaa.

      Poista
    3. No juu, yhen otin talteen, kun oli mieltäni lämmittävä. Tölväisin vähön Burse Jöö Oreckia ja tämmöisen tallensin. Komeeta, kun U.S Department of State kävi katsastamassa

      Poista
  17. "... Olette oikeassa, vaikka kävelettekin kumarassa ..." Tuota lausetta en ennen ole kuullutkaan. Matematiikan opettajamme Klenkka (= ontuva alkoholisoitunut sotaveteraani) jos sille tarjosi väärää vastausta, sanoi "Häppee lumppuri varjoosi". - Tai ei se tytöille sillain koskaan sanonut mutta mulle. Tytöille se tarjosi Kis-Kis-karamelleja.

    VastaaPoista
  18. Tuo virke on hieno, se lumosi minut ensi lukemalta. Siinä on vissiin suuri viisaus sisällänsä. Muistuttaa kaukaa kiertäen Matti Nykäsen tokaisuja, jotka myös olivat viisaampia kuin äkkipäätä luulee.

    VastaaPoista
  19. Minä ihan vitusti ihailen Urho Kekkosta ja Martti Ahtisaarta, jotka ovat saaneet suuresti kunnoitetun Leinin rauhanpalkinnon. Jotain suurenmoisen ihanaa saajissa täytyy olla, tai sitten ovat muuten vain mulkkuja.

    VastaaPoista
  20. Murteista puheen ollen niin aika harva sellaista enää puhuu. Sen sijaan hyvin monen puheesta kyllä kuulee mistä päin he ovat kotoisin - eli mistä poissa - kuten peräpohjalaiset sanovat. Sen kuulee sävelkulusta, ääntämyksestä ja jopa äänenväristä.

    Esim. Kääriäisen ja Koiviston alkuperän erotti kyllä puheesta, vaikka molemmat olisivat puhuneet kirjakieltä.

    PS. Puhuin pari päivää sitten teleoperaattorin asiakaspalvelijan kanssa ja lopuksi kysäisin, että mitäs sinne Oulun seudulle kuuluu? Mistä arvasit, hän ihmetteli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun menin Satakunnasta aikoinani Turkuun opiskelemaan, minut tunnisti helposti satakuntalaiseksi, vaikken murretta puhunutkaan. - Se on se valittava nuotti, sanoi joku. Totta! Täälläpäin ihmisillä on vähän mariseva sävelkulku, monotoninen.

      Oikeasti paikkakuntalaisen täällä tuntee paitsi nuotista myös d-kirjaimen puutteesta. D on estottomasti aina ”r”, ja aikanaan minunkin tyttöäni pyydettiin riskoon. En tajunnut heti mistä on kyse, kun koulu järjesti diskon. Ero iloisiin lounaismurteisiin on suuri. Lounaismurteet tuntevat d:nkin.

      Poista
    2. Mie vuan en tiijjä mitään tuollaisesta, Kielitieteilijät väitävät toista, mutta me aidot hyvinkääläiset puhumme aitoa suomea ilman mitään viäntelyitä tai kiäntelyitä. Olemme Aleksis Kiven keskeisellä paikalla, sillä, jossa sauna paloi.

      Poista
  21. Onko oikeastaan mitään täysin "omaa ja puhdasta kieltä tai murretta olemassakaan? Ehkä ensimmäinen ihmisen kehittämä sanallinen ilmaisu, vai oliko "ensimmäisiä kieliä jo ympäri planeettaa samoina aikoina?

    Kirjailija-lehden 2/20 numerossa kirjailijaliiton pj. Sirpa Kähkönen kirjoittaa mm. lehden
    pääkirjoituksessa:
    "Elämme monissa kielissä yhtä aikaa." Ja: "...murtaen ( murretta) puhuva ihminen särkee yleiskieltä. Joka kuitenkin on konstrunktio, ja paikalliset kielet alkuperäisempiä puhumisen tapoja."
    Kähkönen on samaa mieltä kirjoituksessaan kuten Iineskin. Suomi väistyy englannin kielen tieltä.

    Sentään Elias Lönnrotin aloittamaa lääketieteellisten termien suomentamista jatkaa Lääkäriseura Duidecim.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kielen kehitys on niin nopeaa, että sen huomaa näköjään yhden ihmisiänkin aikana.

      Todennäköisesti suomen kielen kukoistuskausi on jo takanapäin - englanti on jo vakiintunut etenkin tieteen kieleksi, aika vahvasti taiteenkin. Suomelle jää taantuva kotikielen asema.

      Istuskelin illalla lähiterassilla, eikä kyyppari ymmärtänyt suomea. Eikä se ainakaan nuoria asiakkaita tuntunut haittaavan.

      Voitteko kuvitella, että Euroopan kulttuurimaissa menestyisi liike, jossa henkiökunta ei ymmärrä maan kieltä? No, ehkä Ruotsissa...

      Poista
    2. On toisaalta sanottu, että maa, joka ei enää julkaise tiedettään omalla kielellään, menettää kielensä ohella myös tieteensä. Selvää silti on, että tiedettä julkaistaan kansainvälisellä tasolla. Suomi on kuitenkin tässä häviäjä. Kun kieli kuolee, tiede on vaarassa.

      Suomi on oman kielen arvostuksessa outo ja häveliäs kummajainen maailman muiden maiden joukossa. Missään päin Keski- tai Etelä-Eurooppaa ei tulisi kyseeseen, että yritys ei palvelisi äidinkielellä asiakkaita. Jopa turisteilta odotetaan monin paikoin kielen osaamista. Ruotsi on ehkä tosiaan poikkeus tässä sarjassa, mutta on sekin ylpeämpi kielestään kuin äidinkieltäänkieltään häpeilevä Suomi.

      Poista
  22. Kävin pizzeriassa hakemassa syötävää. Siellä oli poikia, jotka rehvastelivat, ettteivät huomenna pysty menemään töihin, koska ovat niin kännissä. Saatana, että minulla sumeni, olisi tehnyt mieli vetää turpaan ja kunnolla. Sanoin: "se joka ei töitä tee, sen ei syömänkän pidä!" - Änkyttivät ahkerasti tehneensä ja sairaslomia vähän viettäneensä. Vitun väliä, työnantajan ei pidä paskoille mitään maksaa, parempi kun kengittää sinne mihin kuuluvat.

    VastaaPoista
  23. Leonoora, en ole sitä mieltä, että suomi väistyy englannin tieltä.

    Tämä on vain uhkakuva, joka tuskin toteutuu. Englantia suomen tilalle tai suomen rinnalle viralliseksi kieleksi ovat ajamassa tietyntyyliset kulttuurittomat tekno- ja digiuskovaiset ihmiset, joilla ei ole historian tajua. Ei tämmöinen onnistu niin kauan kuin Suomi on sivistysvaltio.

    VastaaPoista
  24. Anteeksi kun työnnyt tänne keskusteluunne kesken kaiken, eikä minulla ole minkäänlaista käsitystä edes mistä täällä on puhuttu.

    Iineksellä on aivan mahdoton joko onni tai taito löytää aina sopivimmista sopivin otsakekuva. Nytkin tämänkertainen on vaikuttava ja tarttunut silmieni eteen ja muistiini. Ja se kuva kulkee mun mukana niin kauan, kunnes joku toinen kuva valtaa sen paikan. Mutta sen toisen täystyy vaikuttaa yhtä paljon. Tämä kuva vaikuttaa voimallaan. Jännällä tavalla sen sisältämä voima voimistaa minuakin, vaikka itse asiassa voin sanoa olevani voimaton. Epäkunto ihminen.

    Minuun on jo muutama viikko sitten hyökännyt kimppuuni kaveri joka päivä päivältä on muuttunut ilkeämmäksi ja kohtelee minua julmasti. Se on saanut hermoni räjähdyspisteeseen. Kuin apinan pentu emoonsa se on tarttunut aina vain pahemmin kiinni koko voimallaan minuun, enkä pysty enää liikkumaan kuin hampaat irveessä.

    Tää kaveri ei ole korona. Sen nimi on ISKIAS. Ehkä jollekin muullekin tuttu. Mutta se pimittää elämän, ja voi kestää netin mukaan kuukauden tai kaksikin. Mikään lääke ei tunnu siihen auttavan. Alaselkä ja vasen jalka ovat sen temmellyskenttä. Mutta itse asiassa koko hermosto on siinä leikissä mukana. Se siitä. Kestettävä on. Voikaa te hyvin. Välttäkää ISKIASTA ja muitakin ikäviä ilmiöitä... Käyn täällä heti kun vähänkin helpottaa. Vielä kerran: anteeksi keskeytys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paha virhe jo ensimmäisessä lauseessa.
      EI TYÖNNYT, vaan TYÖNNYN! Siis minä työnnyt tänne jne...

      Poista
    2. Ei, nyt minua naurattaa. Siis taas minä työnnyt... Taitaa jo järkikin narahtaa, tai tää mun tietsikka parahtaa. Tää kone on ollut mulla jo yli 10 vuotta. Sen kuolinpäivä on jo lähellä. Olen jo minkä voimiltani olen jaksanut katsellut uusia malleja. Osto on edessä.

      Poista
    3. Liisu Liisunen, ei mitään anteeksi, vaan kiva kun tulit kommentoimaan iskiaksesta huolimatta. Tiedän mitä kivun tai vaivan kanssa eläminen on, kun itsekin kärsin nyt pahanlaisesta niskajumista leikkauksen jälkeen, kun aristan kaulaani. Päässä huimaa ja migreenikuviot vilistävät väliin silmissä kaikissa sateenkaaren väreissä. Ehkä lihasrelaksantti auttaa, jahka saan puhelinreseptin. Kunpa pian tulisi vaivaton päivä! Ja koronaton, että voisi tavata kunnolla ystäviään.

      Poista
    4. Kun oikea iskias iskee, niin siitä on leikki kaukana. Se ei ole mikään selkäkipu, venähdys tai noidannuoli tms, vaan totaalinen helvetti. Minulla oli sellainen reilut kymmenen vuotta sitten, joten tiedän tasan tarkkaan Liisun olo- ja mielentilan.

      Ei voinut kävellä, ei voinut seisoa, ei voinut istua, ei voinut edes maata - joka asennossa sattui aivan perkeleesti.

      Könysin kuin vanha ukko ja vaimo sanoi, että jopa persoonallisuutenikin muuttui. (Onneksi se palasi kun iskias lähti.)

      Sain siihen lopulta niitä kolmiolääkkeitä, tramalia kai, ja ne auttoi loppuviikkoina vähän.

      Mutta ilouutinen Liisu - onneksi iskias lähtee aika usein ihan omia aikojaan muutaman viikon kulutta, minulla taisi mennä 2 kuukautta, mutta kiitän siitä yhä luojaani.

      Se pullistuma jotenkin kuivuu ja kipu lähtee, selitti lääkäri.


      Poista
    5. Tramalia minullekin tarjottiin leikkauksen jälkeiseen kipuun, mutta pelkäsin sitä etukäteen - olen se tyyppi, joka lukee kaikki lääkkeen haittavaikutukset kahteen kertaan - enkä ottanut. Niinpä sitten kärsinkin jonkinasteisesta kivusta pitkään. Onneksi kipu ei ollut helvetillistä, kuten iskiaksessa on, vaan jäytävää, ärsyttävää..

      Poista
  25. Toivottavasti niin Liisulle kuin Iineksellekin löytyy pian kivuttomampia päiviä. Lähes samat viat on "rahikaisellakin".
    Löysin hyviä niskajumppaohjeita lehtileikkeleistäni, joita olen vuosikymmeniä kerännyt, mutta en aiemmin ryhtynyt noudattamaan ohjeita. Eräs helppo homma on piirtää ilmaan nenällään numerot ykkösestä kymmeneen. Hieman vaativammassa ohjelmassa joutuu tekemään myös käsillä ja niskalihaksilla töitä. Alkaa naurattaa, kun ajattelen jumpatessani, että joku näkisi päänpyöritystouhuni!
    Selkä ja lonkka-kipuiluun auttaa ensiksi lepo ja raskaiden tavaroiden kantelun välttäminen. Kävely on parasta jumppaa selälle, sitten kun pahin kipuvaihevaihe on ohi.
    Minä paransin äskettäin siivoushommissa rehkimisen jälkeen aktivoituneet vasemman lonkan kipuilun sängyssä lepäilemällä, venyttellemällä ja rentoutumalla.
    Uimisen aloittaminen ilmeisesti äkikseltään pahensi vanhaa jo niin tuttua oiretta.
    Iskiaksessaha hermo menee "jumiin". Siihen ei inkivääri ja kurkumakaan taida auttaa?
    Vanha kansa viisastelee: "Vanhuus ei tule yksin."
    Tarkoittanee, että mukana tulevat kaikenlaiset rempat kropassa.
    No, en tarkoita Liisua tai Iinestä. Te olette vielä nuoria!
    En minäkään vielä ole aivan ikäloppu!🤣

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on ollut tämä niskavaiva jo nelikymppisenä ja se eskaloituu aina joskus, niin kuin nyt. Vaiva on vaaraton, mutta haittaava. Vedän lähes päivittäin keppijumppasarjaa ja käyn kuntosalillakin aika ajoin, samoin kävelen paljon maastossa lähes päivittäin. Suvussa on niskavaivaa. Muistan Tauno-setää, keravalaista matematiikanopettajaa, jota suvussa vähän naurettiin, kun hän kävi niskavenytyksessä. Nyt tiedän, että vaiva on todellinen.

      Tuo numeroiden piirtäminen nenällä ilmaan on hieno ja hauska vinkki, jota aion kokeilla. Kiitos, Leonoora!

      Poista
  26. Ole hyvä! Joku expertti sen lie keksinyt!
    Minä olen perinyt äidiltä niskavaivat ja silmäsairauden.
    Kännykän, netin ja kirjan ääressä eivät vaivat ainakaan parane. Vastapainoksi on keksittävä toisenlaista, rentouttavaa tekemistä!
    Googlaamalla löytyisi varmasti hyviä ohjeita muitakin. Ei ole tullut vaan etsittyä.

    VastaaPoista
  27. Vaan mitä pitää ajatella siitä, että Vasemmistonuoret vaatii Mannerheimin ratsastajapatsaan siirtämistä ”katukuvaa rumentamasta”. Uudeksi paikaksi nuorten mielestä sopisi vankileirisaari, Suomenlinnassa. On aika siirtää hirmutöiden ja suurmiesten palvonta kaduilta syrjään. Menneisyytemme muistaminen ei vaadi historian epäkohtien ihannointia, toteavat nämä edistykselliset nuoret.

    Niinpä niin, tavallaan totta, mutta kertokaa minulle, mikä on valtio, joka kieltää historiansa ja kulttuurinsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vasemmistonuoret ovat oikeassa, mutta sitä hirmutöiden ja suurmiesten palvontaa ei harrasteta meillä, vaan heidän (entisessä?) ihannevaltiossaan.

      Miksi nämä internationalistien perilliset tyytyvät meuhkaamaan syrjäisessä kuvernementissa, eivätkä iske suoraan aatteensa ja isiensä ihannemaahan?

      No, ymmärrys ei riitä, ja vaikka riittäisikin, niin eivät uskalla.

      Se siitä.


      Poista
    2. Siis kommunismihan lepää kuvien kumartamisella ja patsaiden pönkittämisellä. Tuntuukin oudolta, että juuri vasemmistonuoret ovat näin historiattomia. Joskus he kantoivat sivistyksen soihtua, nyt soihtu on sammutettu.

      Poista
  28. Tottakai vasemmistonuoret vaativat moisia. Ovat aina vaimiita tappamaan, kuten Sinikka Sokka ja Kristiina Halkola!

    VastaaPoista
  29. No, en oikeastaan ihmettele tätä uuden räväkän puheenjohtajan Liban Sheikhin kantaa, kun katsoin hänen englanninkielisen vaalivideonsa. Vaikea kuvitella, että oman maan historialla tai kulttuurilla on sijaa tässä kuviossa.

    https://sway.office.com/EPsuhQdtEvWSaVt9?ref=Link

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avasin linkin, mutta valitettavasti en kyennyt lukemaan tekstiä. En saattanut, koska en voinut!

      Poista
    2. Sitä vaalitekstiä en minäkään lukenut silmäilyä pidemmälle, ja viittasin lopussa olevaan lähinnä englanninkieliseen vaalivideoon, jossa ei tainnut olla yhtään koko virkettä, joitain tynkälauseita vain. Kulttuuriton ja historiaton aika - täällä päässä ei kyllä ole mitään muuta suurta kuin sivistämättömyys ja sekavuus. Tänne en tahdo kuulua Libanin mukana. Tulee mieleen elokuva mustasta Mannerheimista, joka oli floppi. Jotain rajaa, pliis, vaikka olisi sitä pöhinääkin.

      Poista
    3. Sattumalta Ylen aamuteeveessä oli kolme kulttuuri-ihmistä keskustelemassa tästä patsasasiasta. Kaikki kolme käsittääkseni kannattivat patsaiden kaatamista tai siirtoa. Olisipa ollut kiinnostavaa, jos Yle olisi kutsunut paikalle myös yhden patsaita puolustavan henkilön. Luokatonta ohjelmantekoa, Yle! Katsojana jäin kysymään, kenet Mannerheim on murhannut.

      Poista
    4. Olen aina ollut ylpeä siitä, että Suomi on sivistysmaa, jossa ei kaadeta patsaita poliittisten virtausten mukaan.

      Katson aina tyytyväisenä Sentaatintorilla seisovaa Aleksanteri II:sta. Siinä se seisoi kaikessa rauhassa Talvisodankin aikana.

      Nyt tänne tulee sitten mustia mannerheimeja, jotka kiitoksena kaikesta ilmaiseksi saamastaan alkavat vaatia oikeiden mannerheimien kunnian tahrausta.

      Näköjään elämme länsimaisen kulttuurin alamäen aikoja, muuten asiaa on vaikea käsittää. Tulevaisuudessa sitten tätäkin asiaa pähkäillään kuten me Rooman valtakunnan tuhoa.

      Poista
    5. Amen, näin se menee, kun sanoo suoraan eikä kaunistele. Ei se muuksi muutu, vaikka Anonyymi lätkäisisikin rasismikortin pöytään. Se on hänen häpeänsä.

      Ei kulttuuri ole historian murskaamista, vaan eteenpäin menemistä. Kaikki tämä nykyinen kaunistelu, meetoopöyristys, ja peppipitkätossujen, velipuolikuitten ja neekerinlahtien perkaaminen on rouvasväen naurettavaa sievistelyä ja hupsuttelua. Yleensä siellä on pöyristynyt eevabiaudet tai muu hysteerinen naisihminen.

      Poista
    6. Hysterian katsottiin ennen johtuvan seksuaalisesta puutteesta, ja muistaakseni hermostuneita ja pöyristyneitä neitoja hoidettiin tuottamalla heille orgasmeja jollakin keinoin. Vai muistanko väärin?

      Poista
    7. Eikö seitojakaan ole tärvelty?

      Poista
    8. En tiedä seitojen tärvelystä mitään. Pitäisikö? On hämärä muistikuva, että sinä olet ottanut seidat esiin täällä tänä keväänä, mutta en muista, miksi.

      Poista
    9. Seidoista kannattaa muistaa - ennen kuin nostaa meteliä - se seikka, että niiden tuhoamispyrkimykset, jos niihin nyt viittaat, eivät olleet poliittinen toimi ollenkaan.

      Kyseessä oli puhtaasti kristinuskoon liittyvä koko Eurooppaa koskeva pakanuuden kitkemispyrkimys epäjumalien vainoamisineen ja noitien polttoineen. Tälle pimeydelle me emme voineet mitään.

      Vaan nyt on aika toinen eikä tänä valon aikana kannata viitata siis yhteyksiin, joilla ei ole vertailukohtaa vasemmiston nykyisen patsaiden tuhoamisvimman kanssa.

      Poista
    10. No, Kauppatorilla revittiin muistomerkistä kaksoiskotka irti ja meidän aikanamme Jungner kavereineen töhri patsaan Hakaniemessä. Joukkohautoja on häpäisty.

      Poista
  30. En katsonut aamuteeveetä, mutta muistan liian hyvin suomettumisen ajalta millaista väkeä on kulttuuri-ihmisissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä oli yksi suomalainen kiintiötumma ja kaksi kulttuuritoimittajaa. Kiintiötumma hoiti puhumisen ja kulttuuritoimittajat ihastelevan nyökyttelyn.

      Yle on vajonnut siis niin alas.. Missä on terävyys ja kriittisyys, ohjelmien suola? Äidinkielen ja viestinnän opettaja minussa olisi antanut tälle paneelille viisimiikan, jos kyseessä olisi ollut oppilasharjoitus, jollaisia pidimme tunneilla.

      Poista
    2. Kun tarkemmin mietin, olisinkin antanut hylätyn sillä perusteella, että debatissa tarvittava vastavoima puuttui tyystin. Kuka haluaa juoda lattea, jos tarjolla on muhevaa espressoa?

      Poista
    3. Aika helvetin rasistista puhua "suomalaisesta kiintiötummasta". Hän oli sujuvasanainen suomalainen koreografi ja sillä ansiolla Jälkinäytöksen panelisti.

      Poista
  31. KIITOS teille, jotka omalla tavallanne lohdutitte minua, sillä niin kuin Tapsa sanoi, iskias on totaalinen helvetti! Se on päivä päivältä vain pahentunut. Se on just sellainen vaikutuksiltaan kuin Tapsa kuvasi.
    Oon koittanut nukkua kovalla pohjalla (ilman patjaa), kun se kuulemma voi auttaa. Mutta silloin tuntee itsensä pelkäksi luukasaksi.
    No, on sitä pahempiakin vaikeuksia ihmisillä olemassa. Mut kyllä mulla on lääkärinaika varattuna viikon päästä.

    VastaaPoista
  32. Niin, ja on minulla yksi ilonaihe. Laitanpa tähän linkin osoitteen. Siellä on ohjelma, jossa puhutaan miten musiikkiteos syntyy ja siellä pääsen melkein pyyhkäisemään tuttua poskea ja kaikkea muuta kummallista. Sinäkin pääset, jos viitsit käyttää tätä linkkiä. Koetan, jos muistan miten se laitetaan suoraksi linkiksi, laitan sen uudessa kommentissa, mutta pelkkä linkki on tässä:

    https:://areena.yle.fi/1-50281376

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietysti oon tehmyt virheen tuonne osoitteeseen. KORJAUS:

      https://areena.yle.fi/1-50281376

      HOhhoijaaa = syvä huokaus = sospirando

      Poista
    2. Linkki löytyi, Liisu, kiitos. Olen aivan sanaton tuon kaiken edessä. Kaunista, koskettavaa. Miten syviä ulottuvuuksia ihmisellä onkaan, miten moneen suuntaan voi edetäkään. Syvä kunnioitukseni ja ihailuni niille, jotka tekevät tästä maailmasta kaikin tavoin avarampaa ja moniulotteisempaa. Tarjoavat meille muille hengen ja sielun elämyksiä ja kurkistuksia ihmismielen rajattomuuteen.

      Poista
    3. Liisu, katselin ja kuuntelin just taannoin tämän ilonaiheesi Teemalta. Jo alussa ihastelin ko. säveltäjän henkilökuvaa. Kun se "tuskaa" on ollut on se parasta ollut. Teos elää ja "uudistuu" valmistumisen jälkeenkin, ainakin mielessä.

      Poista
  33. On tämä nykyaika hienoa. Kävin Alkossa ja myivät minulle nollaseiskan kossua, vaikka olen niin kännissä, ettei tie meinaa riittää. Palvelusta täysi kymppi ja enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää meen ny mainoksiin. Tässäpä hyvä mainos: Moi-Suomen kesä-Ei mitään rajaa! Löytyy tuupparista.
      Mukulana, kun tuli nukkumaanmenon aika vanhemmat määräsivät: Nyt toosa kiinni. Aina sai mankua, että mainokset vielä. Semmosta se oli ennen.

      Poista
  34. Kiitos, Iines ja Ripranie, kun huomasitte ilostumiseni. Itse vähän epäröin kertoa siitä, kun tarkoitukseni ei ollut mainostaa mitään, eikä ketään. Kuka tykkää mistäkin ja jokainen kai jostakin.

    Lueskelin (tykkään lukemisesta) kommenttejanne, ja voi että ne on aina persoonallisia ja hyviä.
    Jokainen vaikuttaa aina jotenkin siihen mitä kuulee sanottavan. Jo lensivät ajatukseni äskenkin kun Riku puhui nollaseiskasta ja Ripranie mainoksista ja nukkumaanmenosta, tuossa lähellä.

    Nukkumaan, tosiaan, nukkumaan pitää mennä!
    Ja nuo mun linkit joita aiemmin lähetin, ei toimineet ainakaan minulla ollenkaan. En kai osannut niitä oikein laittaa. Kaikki menee mulla nykyisin mönkään.

    VastaaPoista
  35. Surullista. Sotken ihmisten ajatuksia.
    Toivotan osaltani kuitenkin HYVÄÄ JUHANNUSTA ja menen itse hermoilemaan johonkin nurkkaan. Olen säälittävä, tiedän. Minkä sille voin. (Käyn myöhemmin poistamassa tämän kommentin, jos se vain onnistuu.) Tää on tyhmää, on se!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisu, minusta tyhmää on se, että ruoskit itseäsi, turhaan minusta. Juhannus on meillä herttainen, niin sinäkin!

      Poista
  36. Hyvää juhannusta kaikille. Liisu, älä poistele suotta, sillä kaiken voi kestää mitä sanoo. Eikä sinun sanomisissasi mitään vikaa ole, joten älä kurita itseäsi suotta, kyllä yksi ihana Liisu aina mukaan mahtuu.

    Vähän erilainen on juhannus omalta osaltani. Kaupunkijuhannus. Kotona vaan. Mökki tyhjänä, mitä nyt putkimies käy siellä hääräämässä. Tänä kesänä ei Saksastakaan pääse Suomeen. Sisko jää tapaamatta, ja kaikki kivat yhteiset kesähetket kokematta. Ystävät istuvat kukin tahoillaan etäisyyksien päässä toisistaan. Kaipaan edelleen maskeja, jotta ihmiset voisivat vapaammin olla toistensa kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iines, tulin juuri äsken tänne poistaakseni kommentin, joka on hölmö. Tajusin sen jo sitä kirjoittaessani.
      Ehkä uskon sinua, olkoon. Olet oikeassa.

      Äsken tuli kännykkääni ilmoitus jossa kerrottiin että Suomessakin on olemassa ammatti, palkkamurhaaja, joka tappaa ihmisiä pyynnöstä. Hullumpaa ei voi enää olla. Ja tuo ajatus, että näen syyn aina itsessäni on siihen verraten itikan lentoa. Varsinkin kun osallisena on lääkehumala, joka aina hetkeksi ainakin helpottaa oloa, mutta herättää samalla lieveilmiönä hulluja ajatuksia.

      Kiitos, Iines! Toivotaan, että pääset pian mökillesi luonnon helmaan. Sitä eivät kaupungin kivetykset korvaa. Mutta on kaupunkijuhannuksessakin hyvät puolensa, ne pitää vaan huomata.

      Poista
    2. Miten kummassa kännykkään voi tulla uutinen palkkamurhaajasta? Mielenkiintoista!

      Tai siis ilmeisesti sinulla on jokin uutisvahti asetettuna kännykkään.

      Poista
    3. En ole mitään ainakaan tietoisesti asettanut, mutta niitä pyytämättömiä ilmoituksia lehahtaa aina silloin tällöin kuin perhosia sellaisina valkoisina lappuina kännykässä mahdollisesti jonkun ohjelman ollessa avoinna sen päälle. On hetken. Sitten katoaa. Joskus en ennätä edes lukea, mitä siinä sanotaan. Kuka, ja mistä niitä lähetetään, sitä en tiedä. Enkä niistä paljon välitä. Ne tulee ja menee. Jotenkin tuntuu että ne soveltuu tähän kummalliseen maailmaan.

      Poista
  37. Liisu, kommenttisi ovat aina hyviä!

    Sitten johonkin aivan muuhun, luin juuri, että Dame Vera Lynn poitui keskuudestamme eilen, 103 vuoden kunnioitettavassa iässä, mutta Me tapaamme vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, pidin kovasti Vera Lynnin melodraamaattisista tulkinnoista. Tai siis pidän vieläkin.

      Toisaalta kun mietin, luulin, että arvoisa Dame on jo kuollut. Rauha hänen muistolleen ja eläköön ääni ikuisesti.

      Poista
    2. Heh, ekaksi luin asiasta Sir Paul McCartneyn Facebook-päivityksestä, suomalaisista uutisista en ollut huomannut.

      Poista
  38. Zuckerberg lähetti uhkauksen: "jos meno ei muutu, tukimme turpasi vuorokaudeksi!"

    Asiasta kolmanteen, olen aikonut kirjoittaa kirjan. Vielä ei ole kuin aloitusvirke: "Sinä päivänä kadut tyhjenivät, afrikkalaiset äärettömän rumat ja vanhat prostituoidutkin poistivat Aleksanterinkadun ja Keskuskadun kulmasta."

    VastaaPoista
  39. Tuskin maltan odottaa. Mikä tyhjensi kadut? Koronako?

    VastaaPoista
  40. Juu, se sen teki. Romaanissani tulee myös ebola, aids ja neekerisankkeri.

    VastaaPoista
  41. Lähetin Zuckerbergille valituksen ja vastasi edelle, että rikkoo normeja.

    VastaaPoista
  42. Riku Riemu ja kaikki muut! Pystytte ihmeen paljon ainakin hetkeksi ilahduttamaan heikoksi kovettunutta itsetuntoani. Arvostan sitä.
    Mulla soi korvissa alinomaa musiikkipätkä lapsuuden ajalta: "Oi kiltti peikko, olen niin heikko.."

    Kuuntelin tuon Vera Lynn - We'll Meet Again, ensimmäistä kertaa elämässäni. Sehän kuulosti ihan kivalta. Voi sanoa, että sisäinen maailmani on tänään ainakin vähän laajentunut. Sinne mahtuu nyt Vera Lynn. Kiitos.

    VastaaPoista
  43. Tässä hieman faktaa, Liisu Leppäkerttu, vaikka ehkä jo kyseiseen aiheeseen olet tutustunut:

    välilevyn pullistuma

    Kyse on siis siitä että välilevyn sisältö, joka on pehmeää massaa, työntyy selkäydintilaan ja painaa hermojuuria. Nämä hermot ovat ihmisruumiin pisimmät, ulottuvat varpaisiin asti; sen takia kipu voi olla JÄRJETTÖMÄN KOVA. Ei sitä ymmärrä kuin ihminen joka sen on kokenut. – Mutta lohdullisinta tässä on että vaiva paranee yl. itsekseen, sillä, että tämä hermoa painava pehmeä möykky joka välilevyn sisältä ulos purskahtaa (= pullahdus) ajan kanssa kuivuu ja kutistuu olemattomiin. – Ja juuri muuta ei potilas voi tehdäkään kuin vain ventata.

    Tiedän asiasta koska minulla on ollut KOLME tapausta: yksi oli pieni, se siitä, kaksi oli ns. ISOA. Ja olivat niin tuskallisia että... meinasi loppua jo mielikuvitus että miten tästä selviää? Vaikeaa se olikin. Hyvin vaikeaa. Mutta huvittavinta tässä asiassa (joka silloin ei yhtään minua huvittanut) oli se, että hermopinteen oireet käytännössä olivat aivan erilaisia.
    1) Ensimmäinen versio viilteli vasenta jalkaani, noin polveen asti. Ainoa asento missä juuri ja juuri sieti olla, oli istuma-asento. Nukuinkin istualtani... sen vähän minkä (kahteen ensimmäiseen viikkoon) nukuin. Ja aina kun asentoa muutti, esim. käveli vessaan, piti kävellä kyyryssä kuin pahasti piesty gorilla, ja sattui sattui sattui... ja oi että sattui!
    2) Toinen versio viilteli oikeaa jalkaani, pikkuvarpaaseen asti: se oli koko ajan tulessa. Ainoa asento missä ilman ulisemista pystyi oleen, oli että oli pitkällään... istuminen oli aivan mahdotonta. Mutta aina kun sängystä piti nousta ja raahautua esim. vessaan, sattui niin että väkisin silmät vuoti vettä. (Muistan kun kerrankin pakko oli pysähtyä eteiseen, oli niin kovat tuskat. Makasin siinä litteänä kuin kampela. Muut asennot olivat mahdottomia. Poltin vielä siihen aikaan tupakkaan, ja siinä pääni päällä naulakossa roikkui mun popliinitakkini. Malboroa + tulitikkuja olisi taskussa… mutta miten yletän ottaa ne? Kas siinäpä pulma. Kun yritti nousta, kierähtää polvilleni ja nousta … tuntui kuin selkäranka menisi poikki. Kivullakin on rajansa jota ei voi ylittää, no, silloin kai menee tainnuksiin? En tiä. Enkä halunnut mennä tainnuksiin vaan kiskasin sitä takinhelmaa sillain että se koko "kaljasaavin peite", RUTSKISTA, valahti päälleni. Ja niinpä minä sitten huh huh, poltin siinä selälläni loikoillen n. 3-4 tupakkaa, ja sitten… no joo, jotenkin pääsin siitä… äsch)


    Kyse on kivuliaasta sairaudesta... tai ei kyse varsinaisesta sairaudesta ole vaan tilanteesta. Olen kuullut, ja myös lukenut, ja lisäksi kokenut, että tämän kamalampaa kipua kuin välilevyn pullistus ei ole. Siis pahimmillaan! - Onneksi kaikki tapaukset eivät yhtä pahoja ole. Ja vaikeimmissakin tapauksissa tulee päivä kun yht'äkkiä koskeekin vain "ihan tavallisen vähän"... Voi että silloin Elämä taas hymyilee!


    Liisu, sellaisia päiviä sinullakin on edessäsi vielä vaikka kuinka paljon! (Tekisin tähän Sulle nauravia Aurinkoja, jos osaisin, mutta en osaa, niinkuin Leonoora.) Liisu, olet sykkivä tähti taivaalla! Olet Alppiorvokki, sellainen kevään lapsi, jolla on valkoiset kaulukset kuin koulutyötöillä koulupuvuissa aikoinaan oli. (ei ole enää, harmi)



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Mikis, kyllä. Oon varpaita myöten kyllästynyt tähän tilanteeseen. Mulle tuotiin tänään Lyrica nimisiä suoraan keskushermostoon vaikuttavia kapseleita. Niiden pitäisi helpottaa vaivoja. Joten suurella luottamuksella sinun Sykkivä Tähtesi joka muistuttaa Alppiorvokkia menee nyt kokeilemaan saisiko unta.
      Kiitän tutkimustuloksiasi, jotka hämäännyttävästi muistuttavat olotilaani.

      Poista
  44. Mietin tuota Alppiorvokkia.

    "Yleensä ne (alppiorvokit) muistuttavat pikkuruisia tähtiä jotka ovat kääriytyneet kaulaansa myöten valkoiseen turkkiin jotteivat jäätyisi jäiden kosketuksesta."

    Kirjoitin näin Markku Lankiselle kun se oli Pian kanssa saanut beibin. Lisäsin vielä - turhaan - että

    "Malja uudelle Kosmosta kutittavalle veden neulalle! Narskuttakoon hampaitanne shampanja!"


    En kelvannut silti kummiksi heille. (Jota en kyllä en ihmettelekään.) Pia kumminkin teippas mun kirjeeni vauvan kehdon yläpuolelle. (Seinään kai?) Ja jos siis plagion itseäni, plagioin siksi, että diggaan susta just tasan tarkkaan yhtä paljon kun siitä rääpäleestä (= ihmistaimesta).


    Liisu, itsetunnon puuttees on väärinkäsitystä, tiedät sen itsekin. Mutta voi kun tietäisit miten epävarmoja muutkin ihmiset yl. ovat, he vaan esiintyvät. Ajattelepas, että ite oot - tapahtuu mitä tahansa (koska ei koskaan pahempaa tapahdu kuin luulet!) että olet Teräs-Mimmi, joka on Teräsmiehen (engl. Superman) nuorempi sisko! (oot, oot!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikis, Lapsena olin niin itsetuntoinen että esiinnyin erittäin halukkaasti koulun kaikissa juhlaohjelmissa. Omasta mielestäni olin paras esiintyjä, ylpeilin taidollani.

      Mutta isona ympärilleni kerääntyi perhe, jonka jokainen siihen kuuluva oli paljon parempi minua. Siinä ahdingossa huomasin pienentyväni sekä ruumiillisesti että henkisesti. Minusta kehittyi lopulta uikuttava sammakko, olento, joka möyri nöyränä toisten jalkojen välissä polvien alapuolella. Jos jotain yritin tehdä, se nauraen kumottiin. Aloin uskoa ettei minusta ollut mihinkään. Olin ja olen vieläkin alhaalta ylöspäin katsova tuoteilmiö, joka pitää kaikkia muita itseään parempina. Noudatan mielelläni erään opiskelutoverini ohjetta: "Hölmönä on helppo elää."

      Poista
  45. Äsch, tässä koko kirje:


    Iloisessa tempossa ja rohkeasti ( Lustig im Tempo und keck im Ausdruck ) teille onnentoivotukset raamatullisen ( Lisääntykää ja täyttäkää maa ) velvoitteitten tinkimättömästä täyttämisestä! Välitä iloni, ole hyvä, ennenkaikkea Tuulille! Unohtamatta tätä alppiorvokin tainta ("Yleensä ne (alppiorvokit) muistuttavat pikkuruisia tähtiä jotka ovat kääriytyneet kaulaansa myöten valkoiseen turkkiin jotteivat jäätyisi jäiden kosketuksesta.").


    Narskuttakaa hampaitanne shampanjalla!





    Jk. Tuulia sanottiin Piaksi. Emmä tiä miks. Mutta ei mun nostalgiani tuntosarvet ole vielä poikki. Ei ole.


    VastaaPoista
  46. Tässä iässä vain hävitän kirjeitäni. En siksi, että niitä olisi kiusallista lukea - sitähän niiden lukeminen tietysti on - vaan siksi, kun niillä ei ole funktiota kellekään muulle kuin mulle.

    Kauniit sanat, mitä niistä, ne aikanaan karisevat kuin lehdet puista. Nuorena kun ei tiennyt mistä on kyse, oli hauskempaa; nyt kun tietää - ettei mistään - ei niin hauskaa enää ole. Sitä paitsi elämme Kafkan maailmassa jossa valittamisia ei vastaanoteta, neuvotaan vaan sut toiselle luukulle, joka on suljettu, tai toisessa kaupunginosassa, tai toisessa kaupungissa. Tai..) Filosofi en ole, en mieti asioita joita en ymmärrä, enkä ymmärrä miksi minun älylläni niitä pitäisikään miettiä, esim. jos samassa virkkeessä puhutaan Kantista ja Aristoteleesta, niin miks [kohtuus on hyveen optimaalinen ‘mitta’ ja Nietzschen ironisin termein ilmaistuna aristoteelinen hyve-etiikka onkin ‘keskivälin metafysiikkaa’]… Ai dount nou. Äsch. Nuorempana, kun olin Taiteilija, elämäni oli jokseenkin... epävakaata. Aina piti Panttikonttoriin eli Kaniin viedä kaikki mitä omisti, että sai safkaa ja juomista, ja pirustako minulle olisi tavaraa kertynyt niin paljon, että sillä eläisi... pakko piti keksiä hynaa (eli ränkylää) jostain muusta, esim. piffaamalla sitä naisilta. Sen kriminaalimpi ikinä en oo ollut! ( - jatkuu… )

    Kuka muuten sanoi "Elämä tasii meitä kaikkia"... ja missä näin sanoi hän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikis, en tiedä. Ja minusta elämää ei tasaa mikään eikä kukaan. Jokaisella on omat arvonsa ja monet ylentävät itsensä, jotkut alentavat. Tasan ei mene mikään.

      Poista
  47. Ennen meikämanneja kutsuttiin maanis-depressiivisiksi, nyt ollaan niin kohteliaita - etenkin lääkehenkilökunta - että me ollaan pelkkiä ADHHDDEEHHDH -tapauksia.

    Tämä oli vitsi. Eikä kukaan minua ole diagnosoinut. ("Haluaisinpä nähdä tyypin, joka edes yrittää". Lainaus Pekka Kejoselta). Terve terve, tässä Heikki. - Lainaus jostain, jota en muista. Oli hokema - oliko se Vaatehuoneen mainos vai mikä? Em muista. Kerran Kejonen meni Tukholmaan ja sieltä tultuaan oli ihan ihmeissään että "koko seutu vilisi ruotsalaisia"... No jaa, siitä on aikaa, nykyisin ei enää niin ole. Ja vaikka mun otsaani lyödään mitä kuvitteellisimpia ja nätihköjä leimoja (LÄMPS LAMPS LÄTKIS), niin oon siitä huolimatta sitä mieltä että toimettomia muslimeja ja 'vallattomia' vierasmaalaisia Suomessa on ihan tarpeeksi jo. Ainakin siis toistaiseksi. On. (onpas!)

    Politiikasta en viitti kanssanne jauhaa (paskaa) kun en ymmärrä käsitteitänne? Argumenttienne mukaan kommunismi teille on vaarallisin aihe tämän päivän maailmassa? Voihan vitsi..? Kun itse en tiedä, vaikka yritän kurkkia olkapäidenne yli, että missä se "kommunismi luuraa", niin olkaa niin kilttejä ja sanokaa mullekin. - Tosiaan, Kuuba, joo... se on melko kommunistinen valtio. Totta. Mutta entäs nä muut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ymmärrä politiikkaa. En ymmärrä miksi ihmisillä on tarve kuulua johonkin puolueesen eli sitoa ajatuksensa toisten vahtimaksi ja osoittamaksi puuroksi, johon ei saa lisätä eikä ottaa pois mitään. Asiat ovat kuitenkin samoja, ovat puolueet mitä tahansa.

      Poista
    2. Juuri näin minäkin ajattelen. Poliittinen ryhmäsidos rajoittaa ja kahlitsee tiettyyn kaavaan, joskin tietysti ryhmässä on voimaa, mitä ehkä yksityisajattelussa ei ole. Vaan mieluummin ajattelen itse kuin katson, mitä minun pitää ryhmän mukaan ajatella.

      Poista
    3. Mikis, kommunismi ja sosialismi ovat kuolleet, eivätkä ne ole vaarallisia. Ne sammuivat omaan mahdottomuuteensa, ja siksi onkin kummallista, että jokin taho politiikassa vielä toistaa näitä kaikuja.

      Poista
    4. Pohjois-Korea, kommunismin mallimaa!

      Poista
  48. Riku, Riku, älä pidä kynttilää vakkasi päällä! Iines taas (Iines, oikeesti diggaan sua!) vertaa usein Suomea Pohjois-Koreaan... jota hieman ihmetteln tätä? Vai onko meillä pohjoiskoren kanssa sama ongelma kuin p-suomalaisilla: liikaa pakolaisia pyrkii maahamme?

    Pohjois-KoreA ON Juche-aatteen hallitsema diktatuuri. Kiinan ns. Kansantasavallalla ei mitään tekemistä kommunismin kanssa ole vaikka sitä näennäisesti (voi teitä kyyhkyläiset!) johtaa KOMMUNISTINEN puolue, eh, heh, VALTIOKAPITALISTINEN puolue se on. Oi ei, kyllä politiikka (= yhteisten asioiden hoitaminen) on outoa.

    Eikös olekin?

    Onneksi löytyy rehellisiäkin poliitikkoja. Rehellisin heistä lienee tällä haavaa Trump: paskatko hän välittää muista kuin itsestään. Sen hän myös ei siis sano mutta teoillaan teke todeksi. Hallelujaa, Herra! Jos äänestäjät ovat niin tyhmiä että siitä huolimatta äänestävät häntä, ei se Trumpin vika ole. (päinvastoin)

    Äsch, ei variksiin kannata ruutia tuhlata. Putin on paljon pahempi, KGB:n koulun kasvatti, ja Venäjä on oikeasti iso maa. Mutta pahempi uhka maapallollamme on Xi Jinping. - Ennustan, että lapsenlapsemme osaavat sujuvasti kiinaa, ainakin luulen niin.

    VastaaPoista
  49. Nyt Slut, mikis. Okey.

    Ps. Aikoinaan kun siftasin (= myin) nylonpaitoja Leningraadissa, niin enhän minä venäjää osannut. Ja kun multa loppui myyntiartikkelit, ja ne vaan niitä paitoja kyseli, sanoin että ... koheli, koheli... Olin nääs, laaja-alaisesti sivistynyt ihminen kun oon, televisiosta katsonut venäläisiä elokuvia, ja ne aina loppui конец -sanaa. Tiesin että se tarkoittaa Loppu, ja lausuin sen "Koheli".

    Vittu, ne mitään ymmärtäneet.

    VastaaPoista
  50. No niin, juhannusaatto alkaa lähetä juhannuspäivää.
    Naapuritalolla on mieletön mökä ja musiikki kuuluu laajalle alueelle.
    Savustimen savut kantautuvat "juhlakatokseni" alle. Ymmärrän tuon ilonpidon erityisen hyvin. Toivon vain, etteivät vahingoita itseään tai toisiaan. Muuten ei meluaminen häiritse yhtään. Tulee heille aika toinenkin.
    En ole ehtinyt availla suosittelemianne linkkejä, mutta kiitos niistä. Tutustun kun ehdin.
    Yö on valoisa. Muutama punainen, auringonlaskun värjäämä pilvi purjehtii ohi. Tuuli heiluttaa vanhojen puiden latvoja. Linnut ovat vaiti. Hyttyset vaanivat paljaita ihon kohtia runsain joukoin.
    Taitavat naapurin juhlijatkin jo hiljetä.
    Joka tapauksessa on kiitollisuutta herättävää kuunnella ja aistia kesäyötä.
    Hyvää juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bööööö.

      Poista
    2. Leonoora, hienoa kuvausta sinulla yöttömästä yöstä.
      Täällä meillä on ihan hiljaista. Tämä on eteläsuomea. Opin jotain uutta tänään. Olen aina ihmetellyt mistä pilvet tulevat taivaalle. Tuuliko niitä tuo jostain. Ei. Pilvet syntyvät taivaalle. Tai ne sulavat pois taivaalta. Sen totesin seuratessani yksittäisiä poutapilviä ja pilvenhattaroita. Pienimmät hattarat sulivat muutamassa minuutissa, hävisivät kokonaan näkyvistä. Isompi pilvikin muutti koko ajan muotoaan. Kai siitä jotain katosi tai tuli lisää. Pilviä on mukava seurata juuri niiden muuttuvien muotojen takia.

      Poista
    3. Hyvää juhannusta! Klo 0.50

      Poista
    4. Kiitos Leonoora, Liisu, Iines, Tapsa ja Mikis,sekä kaikki muut! - Kauneinta ja mukavinta juhannusta teille!

      Poista
    5. ... eikö olekin kauniisti sanottu!

      Poista
  51. Iines varmaan vielä nukkuu tai te kaikki nukutte, mutta nyt on aamu ja vaikka kuinka nolottaa, en voi olla kertomatta jotain jonka äsken huomasin. Teen sen hälventääkseni harmia linkkieni epäonnistumisen takia.

    Huomani, että TÄNÄÄN, 20.6. 2020, lähetetään telkassa uusintana suorana lähetyksenä sama ohjelma, jota yritin syöttää teille areenan kautta eilen.

    Ohjelma on TV ykkösellä klo 11.50 eli nyt melko pian, lähellä puolta päivää. Ilmoituksessa mainittiin että myös TV Finland (mikähän se on?) esittää jotain, en tiedä mitä, klo 12.20 tänään.

    Minä ainakin katson ja kuuntelen kaiken sen, vaikka olen jo nähnyt. Outo kun olen, mutta enempää en itseäni enää hauku. Yritän ystävystyä 58 kg painavaan 165 cm pitkään lihaluumöykkeröön, joka on aika roikale. Sanovat sitä Liisuksi, mutta vaikka se on tavallaan henkeni koti, en sitä oikein hallitse. Yritän parantaa tapani, joista tämä kommentti on esimerkki. (LYRIKA niminen lääkekapseli näyttää parin tunnin jälkeen kun on sen suuhunsa napsannut auttavan. Se levittäytyy kipujen päälle, ihanaa (mutta sillä on kuulemma myös pahoja jälkiseurauksia, joita lukiessani kauhistuin, se voi melkein tappaa. Silloin ainakin kivut katoavat.) Hellurei! nyt on juhannusPÄIVÄ! Koetetaan nauttia juhannuksesta vuonna 2020!

    VastaaPoista
  52. Olen itse niin arka lääkkeiden kanssa, etten hakenut edes lihasrelaksanttia, jonka lääkäri kirjoitti niskajumiin, joka on seurausta kaulan jännittämisestä. Vedän keppijumppaa, hieron shiatsulaitteella ja kipukoukulla, jumppaan ja koetan liikkua ulkona helteessäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja nykyisin teet - toivon niin! - nenänpäälläsi kirjaimia.

      Poista
  53. Yksi laulaja, johon aina palaan, on Mahalia Jackson. Siihen aikaan musiikkinsa, jota tänä päivänä kai kutsuttaisiin gospeliksi, teki tiukan eron syntiseen bluesiin. Ei niissä eroa ole paljoa muuta kuin sanojen käsittely. Mahalia ei bluesia sietänyt.

    Tässä kuvallisesti erittäin huonolaatuinen, legendaarinen esityksensä ennenkuin Martin Luther King piti kuuluisan I Got A Dream-puheensa. Tarkkaan katsoen mm. Martsa yleisössä istuu. Mahalia Jackson: "Kyl Tää Tästä!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyyneleet minulla joskus oluissani ja herkässä tilassa tulevat, kun kuuntelen Mahalian: "Herra älä siirrä vuorta, anna voimaa kiivetä sille!"

      Poista
    2. Olen kuunnelut kaikenlaista, myös legendaarista jazz orkesterinjohtajaa ja laulajaa, Cab Callowayta. Se oli kai aika ketku äijäksi. Kerran vielä suurempi legenda, Dizzy Gillespie, suuttui sille jostain jullikasta ja puukotti häntä. Engl. Wikipedia sanoo häveliäästi, että reiteen, aiemmat lähteet ovat puhuneet perseestä.

      Ei koske noita kahta herraa, mutta vanhoista bluestaiteilijoista tulee helposti mieleen, että montako se tappoi ja tapettiinko itsensä.

      Poista