19.9.2024

E niin kuin eskimo


Muistan yhden suomen kielen tunnin oppikoulun alaluokalta. Oli ainekirjoitustunti ja minulla oli kova nuha. Jostain syystä olin unohtanut nenäliinan, sen kankaisen, kotiin, ja jouduin vetäisemään rään aina takaisinpäin nenäonteloon, kun se uhkasi valua. Istuin etupulpetissa, - siihen aikaan oppilaat pantiin pulpetteihin aina pituusjärjestyksessä. Maisteri Matsson hermostui pienin väliajoin toistuvaan niiskutukseeni ja kysäisi kateederilta kuuluvasti, että eikö sinulla ole nenäliinaa. 

Aika on armahtanut minut tässä kohden. En muista, miten nolo tilanne jatkui, ojensiko opettaja kenties minulle oman ruudullisen nenäliinansa. Hän oli  ystävällinen ihminen, isäni shakkikavereita ja taisi siinä ryyppy poikineen avittaa heidän peliään. Lisäksi minä olin hyvä ainekirjoittaja, joten en usko, että hän nolosta tilanteesta huolimatta häpäisi minua enempää, kunhan ilmeisen ääniherkkänä tyypinä ei kestänyt toistuvaa turskausta.

Toinen tapaus koulumaailmasta - oppilaiden pelkäämä mahan murina. Tuohon aikaan tunneilla oli hiljaista, joten nälkäisten lasten mahan murinat, jotka kiihtyivät ruokailua kohden, kuuluivat selvästi. Ja tuolloin koulun ateria oli monelle lapselle se ainoa lämmin ateria päivässä. Ei ihme, että mahat murisivat tyhjyyttään. Varsinkin me tytöt häpesimme mahan murinaa ja jaoimme keskenämme vinkkejä siitä, miten mahan murina estetään. Vedetään mahalaukun seinämät toisiaan vasten ja pidätetään hengitystä, niin murinaa ei tule. Usein ei tullut. Jos kuitenkin tuli, punastuttiin ja katsottiin, huomasiko kukaan. Punastuminen paljasti murinan lähteen. 

Punastumisesta puheen ollen - vieläkö se koetaan ongelmaksi? Minun nuoruudessani lehtien asiantuntijapalstat pullistelivat punastumiskysymyksiä. Miten estän punastumista? Mitä teen, jos punastun? Huomaavatko kaikki punastumisen? Mikä voide peittää parhaiten punastumisen? Itse luin Sigmund Freudin psykologisia teoksia, ja siellä kerrottiin punastumisen pelolle nimikin: erytrofobia. Minä kärsin sellaisesta ja tunsin itseni vammaiseksi. Ostin jopa vihreää voidetta, joka levitettiin beigen peitevoiteen alle neutralisoimaan punaista väriä. En koskaan tiedä, toimiko se, sillä en saanut itseäni punastumaan peilin edessä.

Tänä päivänä kukaan ei taida enää kärsiä erytrofobiasta? Jopa Sanna Marin käyttää hehkeää poskipunaa ja kulkee somin hehkuvin punaposkin. Eikä kukaan pelkää enää oppitunneilla mahan murinaa? Luokissa on niin kova meteli, ettei murina taida kuulua sen yli. Siunattua. Ja nykyään kaikilla on paperinenäliinat kassissa, ei sitä äidin antamaa kangasliinaa. 

(Kuva: vanha opetustaulu, kirjain E) 

132 kommenttia:

  1. Noloja tilanteita koin lukemattomia kouluihin liittyen, mutta minulla ei veri noussut poskille rusottamaan. En punastellut. :)
    Olin avoin ja "valoisamielinen" koululainen. En vihoitellut tai hautonut kostoa väärinkohdeltunakaan.
    Tiesin, että kohta taas muutetaan paikkakuntaa, ja pääsen kiusaajista eroon.
    Muutama opettaja sääli minua. Eräs lahjoitti vaatteitaan, pienikokoinen nainen kun oli.
    Eräs kehui piirrustuksiani. Voitin jonkun piirrustuskilpailunkin. Ja naisopettaja, josta pidin, suositteli minua hakemaan oppikouluun. Viimeksi mainitusta ole kirjoittanut aiemminkin.
    Mutta kaikki ikävät kokemukset koulumaailmassa ovat olleet kehitykselleni tärkeitä. On kokemusta ja perspektiiviä
    ihmisten erilaisuudesta ja käyttäytymisestä.
    Optimisti olen pohjimmiltani ollut, uskonut hyvään ihmisissä mutta en nenästävedettävä.
    Vasta jokusen vuoden ajan tuo optimismini on
    alkanut ruostua.
    Kun näkee intuitiivisesti ihmisten läpi, ei voi rakastaa lähimmäistäön kuin itseään. Aina kun en
    nykyisin pysty itseänikään
    " rakastamaan".

    VastaaPoista
  2. Tällaisena loistavan kauniina syyspäivänä, voin edelleenkin istua pihakeinussa ja laulaa: " Oi kiitos sä luojani armollinen, joka hetkestä jonka ma elin. Kun annoit sa tervettä kättä kaks, kaks silmää mun sieluni ikkunaks..."!

    VastaaPoista
  3. Päivä on hieno, mutta aamusumu vei minulta suunittelemani valokuvausretken joen rannoille. Sumusta saa hienoja kuvia, mutta se ei nyt innostanut ja niitä on jo liikaakin.

    Olet, Noora, selvästi säilyttänyt lapsuusaikojen valoisuutesi ja reippautesi. Olet pärjääjätyyppiä. Itse olin tosiaan hyvin ujo ja jopa arka lapsi, sisko oli avoin ja reipas ekstrovertti. Minun käskettiin aina ottaa mallia siskostani. Noh, toisaalta, minä nuorempana opetin hänet sitten lukemaan, kun koulu alkoi...

    Minuakaan ei vedetä höplästä, joskaan en itsekään vedätä ketään. Siskoa taas voidaan vetää, hän on aivan liian hyväuskoinen. Hänellä on romanialaissyntyinen perhe ystävänä, ja sen tytär varasti hänen identiteettinsä, kun "auttoi" siskoa tietokoneen asennusten kanssa. Tilasi tavaraa muutaman tuhannen euron edestä, sisko huomasi asian kun laskuja alkoi tippua. Nyt tuo tyttö on vankilassa muistakin rötöksistään, mutta se perhe on edelleen siskon ystäviä.

    VastaaPoista
  4. Haikeuden kukkulalta

    Syksy saapuu.
    Syksyn tuuli
    muuta luuli.
    Leppeästi lensi kesä
    jäi uhon alle syksy.
    Kesä veivaa loppuaan
    syksy saapuu aikanaan.
    Syksy pitkä, vaiko lyhyt,
    jospa talvea ei tuliskaan.

    Syys Surumielinen - Jarkko Yli-Sikkilä & Soiva Orkesteri
    https://youtu.be/aG7j22ZsHTI?si=NjTch2lfEmj_VGPv

    Alakoulussa en ollut ujo, mutta olin hiljainen. Jo nuorena minua kiinnostivat ihmiset. Lähinnä kai se, että millaisia ihmiset ovat. Ennakkoluulottomasti pidin ihmisistä ja pidän edelleenkin, vaikka takkiin on kyllä tullut jälkiä. Mihin sitä uskoo, jos ei ihmiseen - mottoni elää kyllä vielä minussa, vaikkakin pehmentyneenä.

    VastaaPoista
  5. Ihmiset on kivoja, niin kuin Mikis sanoo. Ylipäänsä, elleivä ole kusipäitä. Niitäkin on, valitettavasti. Silti uskon, että kusipäässäkin on sisällä ihminen.

    Vaan nyt taitaa alkaa eduskunnan kyselytunti. Pitänee tarkistaa, onko edustajilla nyt smart casualia yllä. Olihan se kansanedustajan valkoinen lyhythihainen yläosa hirveä ryppyinen rätti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on minun lempisyyslauluni:

      https://youtu.be/Q8zch012HoA?si=i5qbYG9g1eP4Y7_H

      Poista
  6. Ilkein koulumuisto on kun jouduin 9-10 v poikaluokalle vanhoillisen yli 60v miesopettajan luokalle. Riopotteli tukasta kaveria, joka ei opetellut laulunsanoja ulkoa. Ruokalassa vahti, ettei mitään jää lautaselle. Naama oli tosi punainen kun suuttui. Mahtoi olla korkea verenpaine.

    VastaaPoista
  7. Aina jään ihmettelemään näitä ikäviä koulumuistoja, joita monella on. Omassa koulussani, alakoulusta aina lukioon asti, en muista ainoatakaan sellaista tapausta, että oppilaaseen olisi käyty käsiksi tai häntä edes sanallisesti loukattu.

    Puolueellisia opettajia kyllä oli ja kovia kurinpitäjiä. Muistan historian opettajan, yhden Yrjön, joka oli leppoisa äijä, mutta osasi tarvittaessa huutaa. Kerran hän pamautti yllättäen karttakeppiä opettajanpöytään, ja minä pomppasin muutaman sentin tuolista ylöspäin. Pelästyin, ja Yrjö huomasi sen ja nauroi makeasti hähätellen. - Mutta siis ei tämän pahempaa. Jos oppilas rikkoi koulun sääntöjä, hän vain sai kirjallisen muistutuksen tai jälki-istuntoa.

    VastaaPoista
  8. Minulla on tapana ujoudesta puhuttaessa pilailla, ettei löydy sellaista suupalttia esiintymistyrkkyä hölöttäjää, joka ei väittäisi olevansa oikeasti hyvin ujo… ”hei, katsokaa kaikki kuinka ujo minä olen, sinä siellä katso sinäkin, näin kauhean ujo minä oikeasti olen, näkeekö kaikki…”.

    Ja tätä kertoessani mieleeni nousee jostakin syystä aina Toivolan Jani, vaikka en muistakaan hänen näin tehneen. Mutta olisi voinut tehdä!

    No, minä olen syntymäujo, joten tiedän miltä se tuntuu. Ei se tietysti ole estänyt minua pitämästä satoja presentaatioita yms, sillä niissä vedän asiantuntijan roolia, se helpottaa.

    Mutta teini-iässä se oli katastrofi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tuo, että varsinkin nykyään kuulee monen suupaltin suusta, että hän oikeasti on ujo. Herääkin kysymys, millainen ihminen on oikeasti ujo? Kategoria on varmaankin niin laaja, ettei se näin selviä. Onko ujo ihminen kaikessa ujo? Ei varmaankaan. Just tuo asiantuntijan rooli voi hyvin peittää alleen varsinaisen ujoleenan tai ujohessun. Roolin kun vetää hyvin ja harjoitellusti, niin eihän silloin ujoutta ehkä kukaan huomaakaan. Kyllä se asiantuntijan rooli voi olla ihan ihmeellinen. Luonteenpiirteet sillä saa peitettyä näin halutessaan.

      Oikeastaan tuossa teini-iän ujoudessa on paljon hyvääkin. Teini on useinkin vielä raakile ihmiseksi, joten ujous tuolloin on ihan ymmärrettävääkin. Onko ärsyttävämpää, kuin teini, joka on mielestään kaikkitietävä ja tietysti myös rohkea.

      Ujous on ihan normaalia siinä mielessä, että kaikki ihmiset siitä saavat osansa eli ovat osallisena elämänsä kulussa, luullakseni.

      Poista
    2. Ihmisiä koulutetaan edelleen pois ujoudesta, pois introverttiudesta, ikään kuin ne olisivat huonoja ominaisuuksia. Toki ujoudesta on haittaa, jos se on niin voimakasta, että supistaa merkittävästi elämää.

      Mutta periaatteessa ujous on hyvä ominaisuus, sanoo psykologian asiantuntijaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinenkin. Samoin työpaikkojen kannattaisi usein hakea nimenomaan introverttia ihmistä moniin johtotehtäviin, sanoo tämä asiantuntija. Introvertit ovat monesti ekstroverttia hölöttäjää ja jokapaikanhöylää tehokkaampia johtamisessa ja organisoinnissa. Introvertit ovat usein myös taitavia ihmisten analysoijia, mistä on hyötyä johtamisessa.

      Yhä edelleen korostetaan työnhaussakin sosiaalisia taitoja ja ulospäinsuuntautuneisuutta, vaikka ne eivät korreloi hyvien työtulosten kanssa. Viisas rekrytoija ei mene suinpäin tähän sosiaalisuuden lankaan.

      Poista
    3. Tapsa puhui presentaatioiden pitämisestä. Se sujuu kyllä ujoltakin - ajattelen tässä itseäni. En ole ollenkaan tyyppi, joka rakastaa keskipisteenä ja yleisön edessä olenista ja luennointia. Silti se oli työni, jonka suoritin ja jossa pärjäsin kaikesta epävarmuudestani huolimatta.

      Seisoin joukkojen edessä ja ohjasin heitä. Minä, joka mieluiten olisin ollut yksi joukossa ja mieluiten takarivissä, ihan hiljaa. Nostan itselleni hattua.

      Oikeastaan en ihmettele, että lopuksi sairastuin äänisairauteen, joka on kyllä ihan neurologinen tunnettu sairaus, ei ollenkaan psyykkinen - sanoi foniatrini. Vaan kukas näitä sairauksien synty-yhteyksiä lopulta tuntee.

      Poista
    4. Tottakai sekin riippuu työtehtävistä, kumpi palkataan verteistä, intro vai ekstro, siis kumpi olisi enempi paikallaan ko. työtehtävän hoidossa. Sitten on niitä rajanveto töitä, joissa ei paljonkaan tarvitse piitata ihmisen sosiaalisuudesta. On ihmisen sosiaalisuudesta hyötyä, sillä jos ihminen ei ole lainkaan sosiaalinen voi työpaikka olla kiven alla. Harva täällä yksikseen pärjää ja ilman työkavereita. En usko, että sosiaalisuuden vaade työpaikkaa täytettäessä on mikään mörkö. Työpaikoilla saatetaan valittaa, että pomo ei tee mitään, jos se hiljainen ei saa ääntään kuuluviin. On enemmänkin työntekijöiden keskinäinen kommunikointi heidän itsensä asia, eikä se välttämättä pomolle edes kuulu. En kavahda lainkaan sosiaalisuuteen kasvattamista. Molemmilla on paikkansa, sekä hiljaisilla että puheliailla, kun se oikein oivalletaan.

      Poista
    5. Kyllä vaan, Ripranie, molempia tarvitaan oikeilla paikoilla. Sosiaalisuus on hyvä ominaisuus ja työpaikoilla viihtyisyyden lisääjä.

      Halusin kommentissani lähinnä kyseenalaistaa tuon perinteisen asetelman ekstroverttien ylivertaisesta paremmuudesta suhteessa introvertteihin. Ilahduin kuin huomasin Liisa Keltikangas-Järvisen tutkineen tätäkin asiaa. Hän mainitsi, että kovin moniin tehtäviin haetaan ulospäinsuuntautunutta sosiaalista tyyppiä, mm. jopa kirjanpitotyyppisiin tehtäviin. Ja tuo, että introvertti voi olla mainio johtajatyyppi, on aika uudenlainen käsitys. Tämä tutkijaprofessori mainitsi myös sen, että monella introvertilla on hyvät sosiaaliset taidot, koska introvertti on ihmistarkkailija, hieman ujompi vain mutta ei mikään erakko.

      Poista
    6. Itse asiassahan sosiaalisuus ja ujous eivät ole vastakohtia - ujoudestani huolimatta minäkin olin hyvin sosiaalinen eli aina ainakin oli tarve pyrkiä joukkoon.

      Mutta en kavahda yksinoloakaan. Viihdyn hyvin syksyisellä pilkkopimeällä mökilläkin. Katselenkin juuri milloin lähtisin taas.

      Poista
    7. Eivät ole vastakohtia, vaikka yleisesti moni luulee niin.

      Tunnistan tässä itsenikin, sillä yhtä paljon kuin tarvitsen omaa oloa omassa rauhassa, tarvitsen myös yhdessäoloa, muita ihmisiä. Kumpaakin vuorotellen, kumpaakaan ei liikaa yhteen putkeen. Rytmitys on tärkeää.

      Keltikangas-Järvinen kuvaa hyvin ekstrovertin ja introvertin eroa. Siinä missä hyvin ekstrovertti työntekijä hölöttää iloisesti siellä täällä, introvertti keskittyy työasiaan, tarkkailee ihmisiä ja saattaa siksi olla monin verroin tehokkaampi työssään ja jopa parempaa johtaja-ainesta kuin tämä itseään hajottava höpöttävä ekstrovertti.

      Poista
  9. Hyvä kirjoitus. Häpeä on fyysinenkin tunne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Kaikki me häpeäväiset punastujat tunnemme ne vipinät ja tutinat, jotka arvelemme koko maailman huomaavan. Tosiasiassa taitaa olla kai niin, että itse ne huomaa parhaiten, muut eivät aina niinkään.

      Toisaalta on ns. myötähäpeä. Kun näkee jonkun takeltelevan, vaikka television meteorologin, tuntee itsekin halua kiemurrella ja kärsii esiintyjän puolesta.

      Poista
  10. Saapa nähdä miten suosittu valtamediasta poikkeavasta journalismia julkaisevasta Uusi juttu-sivustosta tulee?
    Toimittaja Olli Seuri on ilmeisesti eräs perustajajäsenistä.
    Kannattajia sivustoon on jo liittynyt.
    Toivon mukaan sivuja voi jatkossa seurata liittymättä jäseneksi, sillä mieluusti seuraisin sivusta, jäseneksi liittymättä.

    VastaaPoista
  11. Goolaamalla löytyy Uuden jutun nettiosoite.

    VastaaPoista
  12. Löysin. Kiinnostavaa, Noora. Kiitos vinkistä, merkitsin lehden suosikkien joukkoon kuvakkeeksi.

    Minä vain umpikyynikkona epäilijänä mietin heti, mitä tarkoittaa heidän ”olennaiseen keskittymisensä” ja ”demokratian” kunnioittamisensa ja ”turhat kohunsa”. Kun nekin ovat toimittajalle aina arvokysymyksiä - kenen arvoista siis on kyse?

    Lehti on maksullinen, satanen vuodessa ennakkoon. Eli jutut eivät taidakaan olla kaikille avoimia. Olisi hyvä lukijan saada ensin tutustua itse lehden linjaan. Sitten voisi tilatakin.

    VastaaPoista
  13. Käsitinköhän väärin, että aloittavat toden teolla ensi vuonna, kun 5000 tilaajaa on kasassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin minäkin käsitin. Kun koossa on 5000 ennakkotilaajaa, lehden päivittäinen julkaiseminen voidaan aloittaa tammikuussa.

      En yhtään epäile Olli Seurin tai Julia Thurenin kykyjä, molemmilla on vankkoja näyttöjä juttujen toimittamisesta. Vaan kyllä kukin lehti on aina oma itsenäinen kokonaisuutensa, joten näytöt tästä Uudesta jutun kokonaisuudesta on hyvä saada ennen tilausta.

      Poista
    2. Vilkaisin ja huomasin, että köyhät pääsevät lukijoiksi vähemmälläkin rahalla, jopa itse määritellyllä.

      Ja kaipa meidänkin on lähdettävä tukemaan uutta asiakeskeistä puolueetonta mediaa, kun kerran Sanna Marinkin ilmoittautui tukijaksi!

      (En taida arvata pahastikaan väärin, kun epäilen Iineksellä ja Nooralla innon hieman tästä tiedosta hiipuvan…? Minäpä taidan silti lähteä mukaan, kehityksen kärkijoukoissa kun on kulkea tapani.)

      Poista
    3. Uskon hyvinkin, että Sanna Marin on ilmoittautunut lukijaksi. Olet oikeassa, Tapsa, se ei lisää minun intoani lukea lehteä, mutta ei vähennäkään sitä. Sen kyllä tiedän, että Marin ei ilmoittaudu lukijaksi yhtään mihinkään, ellei tiedä sen tukevan hänen omaa ideologiaansa. Kenties lehden toimittajat ovat kirjoittaneet edistyksellisiä artikkeleita edellisen hallituksen toimista tai jopa Marinista itsestään.

      Jään hieman odottamaan ennen tilausta. Mutta siis, lehti on suosikeissa ja katson, mitä sieltä ulosannetaan.

      Poista
  14. Uutisissa mainittiin jo muutama päivä sitten, että taksikuskien tekemät raiskaukset ovat lisääntyneet - ja kaikki tekijät, siis joka ainoa iikka, on mamu.

    Ihmettelin, että asia kerrottiin näin avoimesti, ja odotin sen aiheuttavan edes pientä kohinaa. Mitä vielä, en ole nähnyt jutusta pihaustakaan missään muualla.

    Eikö moinen ole enää edes uutinen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Surullinen uutinen sinänsä, siis raiskaukset. Ehkä se on liiankin trendaava aihe, jota ei jostain syystä nosteta esiin sen kummemmin. Varotaan, ettei loukattaisi. Näinhän tämä toimii moneen muuhunkin maahantuloon liittyvään. Taidettiin siinä mainita keltaisista auton katolla olevista taksimerkeistä. Että pitäisi niiden hankintaan puuttua. Että hankittaisiin ne oikeista paikoista. Jäi kyllä vähän hataralle kuuntelulle. Tapakasvatusta kai tarvittaisiin. Se, joko toimii tai sitten ei. Riippuu kai ihmisestä.

      Poista
  15. Kuulin saman uutisen. Muistan sen siitä, että minäkin ihmettelin, että sanotaan ihan ääneen, että ne raiskaajat ovat olleet ulkomaalaistaustaisia taksikuskeja. Sekin vielä sanottiin, että yksikin taksikuski oli raiskannut monta kertaa, eli hänellä oli monta uhria.

    Mutta siis, eihän lehtimedia näistä kirjoita eivätkä Ylen toimittajat kysele A-studiossa tällaisia. Sen sijaan mediassa puhutaan nyt Tanssii tähtien kanssa -ohjelman tanssinopettajaan kohdistuneesta seksuaalisesta ahdistelusta, vuosien takaisesta.

    Herra mun vereni. Vaan ehkäpä olennaiseen keskittyvä Olli Seuri nostaa nyt tämänkin aiheen rohkeasti estradille Uuden jutun tutkivassa journalismissaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seksuaalinen ahdistelu vastoin kohteen hyväksymistä on väärin. Kohde on uutisvirran määrittämää. Tuntuu olevan joissakin tapauksissa se ikuinen aihe. Yleensäkin seksuaalisuus on monelle arka aihe. Ainakin seksuaalisuus on yksityinen asia.

      Poista
    2. Toki ahdistelu on aina väärin, siitä ei ole kahta sanaa. Eihän se muuten ahdistelua olisikaan.

      Joskus puhuttiin lähentely-yrityksistä, ja niille lähinnä naurettiin. Useimmiten on kai nimittäin niin, että nainen pystyy torjumaan lähentelyt aivan itsenäisesti ja sanallisesti ja poistumalla tilanteesta. Ei kai näille kannattaisi korvaansa lotkauttaa?

      Se mikä näissä hieman arveluttaa, on vuosien takainen kaivelu ja ilmiannettavan elämän tuhoaminen. Nykyaikahan on näiden suhteen armoton, kiitos meidän naisten voimaantumisen.

      Poista
    3. Lähentely on kyseenalainen sana. Skaala on liian laaja. Minusta sen käyttö joutaakin jorpakkoon. Ei kai raiskauksia tapahtuisi noinkin paljon, jos sanaan uskottaisiin. Siinä mielessä lotkauttasin korvani. Aina kun sana ei ei riitä, eikä tilanteesta poistuminen ole aina mahdollista, jos jahtaaja on jo kintereillä. En oikein usko ahdistelun kannuksia keräävään voimaan. Ahdistelua voi olla monenlaista, eikä kaikki ahdistelu ole niin kovin moitittavaa. Motiivit tietysti myös vaihtelevat riippuen asianomaisesta kohteesta ja myös hänen ilmoittelukyvyistäänkin ja -haluistaan. Kyllä minä kavahdan seksuaalisuuden itsemääräämiskynnyksen ylittämistä.

      Poista
    4. Missä kulkee pokauksen ja ahdistelun raja, kas siinä kysymys, jonka väitän olevan myös kulttuurisidonnainen.

      Avoin länsimainen nainen voi normaalilla käytöksellään lähettää aavikoiden kiihkeille pojille vääriä signaaleja. Muistammehan, ettei heille omassakaan maassaan uskalla näyttää vierasta naista kuin kaavutettuna.

      Yritin muuten etsiä uudelleen sitä taksiuutista, mutta en löytänyt? Sen sijaan löysin Ruotsista vastaavia uutisia ja ehdin jo ajatella sekoittaneeni asiat.

      Mutta on tidernapas har man levat, jos tästä ei tämän kummempaa kohua synny.

      Poista
    5. Näitä tummien taksikuskien tekemiä raiskauksia on niin paljon eri vuosina, etten ole nyt varma onko tämä se sarjaraiskaaja, joka uutisen mukaan raiskasi erityisen haavoittuvassa asemassa olevia naisia.

      Ylen uutinen edellissyksyltä:” Käräjäoikeus tuomitsi Arian Juhana Rezajin, 45, kuuden vuoden ja seitsemän kuukauden vankeusrangaistukseen muun muassa seitsemästä raiskauksesta ja kuudesta vapaudenriistosta. Rangaistuksessa on otettu huomioon tuomio hänen aiemmista rikoksistaan. Helsingin hovioikeus tuomitsi Rezajin toukokuussa kuuden vuoden ja viiden kuukauden vankeuteen.”
      https://yle.fi/a/74-20056094

      Vai siis, onko jokin vielä tuoreempi sarjataksiraiskaaja?

      Poista
  16. Vaan, oletteko arvoisat kansalaiset, huomanneet, että kurjet lähtevät tänään?

    Aamuvarhaisesta lähtien on kirkuvia kurkiauroja lipunut Satakunnan viljapeltojen yli, tasaisena virtana. Tulevat Puurijärven-Isosuon luonnonsuojelualueelta ja matkaavat etelään päin. Kurjet, kurjet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylmää pakoon lähtisi varmaan jotkut ihmisetkin, jos se olisi mahdollista. Vaan kyllähän kantasuomalainen on vissiin tottunut viluun ja nälkään. Ei ole korviini kuulunut kurkien lähtökirkunnat. Ei vapaata vangita voi laulaa Kai Hyttinen ihanassa Kurki-laulussa.

      Kyllä ihmettelin eduskunnassa esiin nousseeseen pukeutumiskoodiin puuttumista. Siis siihen valkoiseen puseroon. Jostain luulen huomanneeni, että pukeutumiskoulua pukattaisiin, rasismikoulun lisäksi. Että silleen. Luulisi niille koulunpenkeille olevan parempiakin aiheita opetettaviksi.

      Poista
    2. Tässä on lähellä kurkisoita ja luonnonsuojelualueita, ja ilmeisesti sieltä on nyt porukalla lähdetty. Yksi kurkirassukka meni paljon muiden jälkeen ja rääkyi vietävästi koko ajan. Toivottavasti sai edellämenneet kiinni.

      Ihailen vain eläinten vaistoa. Ikään kuin ne haistaisivat, että tämä on viimeinen kesäpäivä ennen syyssateiden tuloa. Niinhän Pekka Pouta sanoi.

      Poista
    3. Kyllä minuakin ihmetytti se Halla-Jussin huomautus nuoren naisen valkoisesta paidasta. Ehkä se oli t-paita, mutta mitä vi… vimpelin vedon väliä sillä on???

      Virka pilaa miehen, jopa Jussin kaltaisen kuvainraastajan.

      Poista
    4. Eihän kyseessä oikeasti ollut huomautus, virallinen siis, vaan sähköpostiviesti, koska katsojat olivat valittaneet tästä pukeutujasta eduskunnan puhemiehelle. Kyseinen katsoja oli käsittääkseni viestinyt myös suoraan kansanedustajalle, joka nosti asiasta älämölön. Puhemies ei ollut itse kiinnittänyt trikooseen huomiota, sanoo ettei edes nähnyt sitä.

      Olihan se trikoo oikeasti nuhruinen ja ryppyinen, epäsiistin oloinen. Se ei ollut tavallinen smart casual -asu, jollaista parlamenttimme ohje esittää. Pukeutumisella ihminen kaiketi kunnioittaa tilaisuutta kuin tilaisuutta, - näin olen käsittänyt enkä pidä ohjetta edes konservatiivisena vaan asiallisena.

      Poista
  17. Sydäntä lämmittävä uutinen oli Ville Tavion rohkea seksuaalivähemmistön perseiden nuoleennan vastainen päätös.
    Huivin nostoni hänelle, vaikka en per.suja voisi koskaan äönestää.
    Vihervasemmisto kaavailee tietystiepäluottamuslausetta!
    Millä tavalla seksuaalivähemmistöllä on erityinen asema ja oikeus vaikuttaa maailmanpolitiikkaan?
    Eikös makuu- ym. huoneet ole pyhitetty sukupuolielinten käyttöön, eikä niihin pyhätöihin ole tirkistelijöillä asiaa.

    Perseidenkäyttövähemmistö on saanut lähes kaikki vaatimuksensa läpi. Mikä piru niitä riivaa edelleen? Eikö huomion kärttäminen ja saaminen vielä saa pikku kaaleissa heitä itseäänkään vakuuttuneeksi manipulaatio-ideologiastaan, vaan kaikki pitää aivopestä väkisin kannattamaan ihmiskunnan epätervettä kehitystä?
    Kuten uskossaan epävarmat uskovaiset yrittävät syöttää vakaumustaan toisille, niinkö nämäkin uhmaikäiset pikku nerot, vakuuttuakseen itse, tarvitsevat muiden varmuutuksen muilta valinnoilleen. ?
    Ei virukset parane tai katoa myötätuntoa kärttämällä tai päähän taputteluilla ja toisille tietoisesti pöpöjä syöttämällä oman terveyden parantamiseksi vakuuttamiseksi.

    Berner teki tuhojaan taxi-uudistuksissa. Eräs loistava floppi-esimerkki, kun oikeisto pääsee tukemaan yksityisyrittäjyyttä!

    Mieleeni muistuu vielä Sanna Marinin kassaneiti-lookki. Erityisesti niskajakaus roikkuville hiuksille ja nilkat paljaiksi jättävät pikkupimuhousut.
    Sitten habituksen etsintä meni overiksi nahkatakki- vierailulla Ruotsiin.
    Äkkiäpä Sannukka sitten oppi matkimaan pinnallisten linssiluteiden, Kardashianien naisten stylen.

    Oi että oksetti lähes Tappuratuppuraisen väkätys uutisissa! Tana! Hoitaisivat todelliset epätasa-arvoa kärsivät ja kokevat oman kansan vanhukset ja lapset!

    Miksi oman sukupuolen kanssa toteutettu petting
    on erityistä ihmisarvoa kohottavaa?

    VastaaPoista
  18. Huomaa tästä, että yhdellä ministerillä on paljon valtaa. Ville Tavio voi määrittää koko Suomen linjan isossa asiassa. Samoin Elina Valtonen määritti juuri Suomen Israelin linjan, kun Suomi äänesti Israelia vastaan YK:ssa.

    Kumpikin on merkittävä asia. Ville Tavion kohdalla mietin sitä, missä määrin hänen kapealta tuntuva uskonnollinen näkemyksensä vaikuttaa hänen kantaansa. Mitä tulee YK-äänestykseen, niin esimerkiksi Ruotsi ja Tanska äänestivät tyhjää, samaten Iso-Britannia ja Saksa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, silmät kirkkaina Valtonen kannattaa koko Suomen puolesta teurastajavaltiota. Kuulen korvissani muuntuneen vikinän: Eihän me voida lopettaa aseiden
      myyntiä tai ostoa luvatusta maasta, kun se hyödyttää meidän omaa militarisointiamme.

      Israelin pääjehu tukijoineen on ottanut missiokseen kostaa kaikkien aikojen juutalaisten kuolemat viattomille lapsillekin.
      Vain sairas kosto ja viha voi teettää kyseisiä barbaarisia tekoja.

      Poista
    2. Valtonen äänesti siis Israelia vastaan, Nooruskani, ei puolesta. Vai viittaatko teurastajavaltiolla arabimaihin tai putinliittoon?

      Minäkin kiinnitin huomioni siihen, että yksi ministeri pystyy määrittämään näissä asioissa Suomen linjan!!??

      Miten se on edes mahdollista?

      Poista
  19. Huvittavaa kuulla usein Israelia luonehdittavan, että se on sentään demokratia.
    Sekö on demokratiaa, joka kunnioittaa ihmisarvoa huippuun kehitetyillä vakoojamenetelmillään ja aseistuksellaan? Demokratiako antaa luvan ryöstää maa-alueita toisilta häikäilemättä. Ei kai sentään?
    Eihän ihmisarvoa kunnioittavassa ja eri uskontoja hyväksyvässä demokratiassa voi mennä vieraaseen valtiooon
    räjäyttelemään ihmisten taskuissa hakulaitteita ja kännyköitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt minun on pakko kysyä, että tarkoitatko tällä vieraan valtion tunkeutumisella toisen alueelle ja sen maa-alueiden ryöstämisellä ja ihmisten tappamisella sitä, ettei Venäjäkään ole demokratia?

      Poista
  20. Niin, siis Suomi äänesti tällä viikolla YK:ssa sen puolesta, että Israelin on lopetettava palestiinalais­alueiden miehittäminen seuraavan vuoden sisällä. Aikaisemmin Suomi on ollut eri linjalla, mutta nyt on tämä uusi kanta.

    Valtosen mukaan Suomelle on itsestäänselvää ja tärkeää, että olemme kansainvälisen oikeuden mutta myös kansainvälisten tuomioistuinten tukena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Outo poseerauspäätös, kun kerran Ruotsikaan ei niin äänestänyt. Tässä lienee jotain kauppapolitiikkaa taustalla?

      Poista
    2. Yllättävä päätös. Muistelen presidentinkin lausuntoa, joka koski tosin Palestiinan tunnustamista: kaikki aikanaan. Vaan mikähän oli esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan peruste tyhjän äänestämiselle?

      Poista
  21. Tapsa, minä tarkoitin tai olin kuulevinani uutisissa Valtosen sanovan, ettemme voi lopettaa aseisiin liittyvää kaupanköyntiä Israelin kanssa.

    VastaaPoista
  22. Faktaa on, että Israel yrittää koko ajan laajentaa ja lisätä omia asutusalueitaan palestiinalaisilta.
    Miksiköhän Telluksella ei ole tietääkseni muita kansoja, joille nimenomaan Jumala on luvannut ihan oman maa-alueen? He eivät usko edes Jeesuksen Jumalanpoikuuteen?
    Vai oliko aborginaaleilla vastaavia tarinoita, tai intiaaneilla?
    Venäjän puolustushyökkäys usan laajenemista naton " demokratiahevosen" (vrt Troijan hevonen) sisällä ympäri skandinaviaa ja balttiaa on mielestäni oikeutettua.
    Ukrainan ja Venäjän kahakointiin ei lännen olisi pitänyt puuttua.
    Suuruudenhulluuden kusi on usalla ja eeuu- hännystelijöillä noussut päähän ja se haluaa uskonpuhdistaa ja aivopestä venäläiset putipuhtaiksi demokraattikapitalisteiksi.Amerikkalainen demokratiahan ei hyväksy Venäjän kansalaisten itse valitsemaa johtajaa. Sosialismin pelko on jo lähellä pakkomielistä, parantumatonta sairautta Amerikassa, kuten meilläkin, jotka matkimme kaikkea kuin kaiku, mitä demokratian gurut meille armostaan antavat.
    Huom!
    Lähes kaikki mitä kirjoitan on omaa sisäistä intuitiotani. Myönnän heti olevani väärässä, jos löytyy kiistämätöntä, vastaanväittämätöntä, puolueetonta faktaa näkemyksilleni.
    Vielä en ole vakuuttunut ns. tosiasioista, joita mediat meille syöttävät kuin lemmmikki-buudeleille omistaja herkkupaloja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni Israel ei yrittänyt eikä tehnyt yhtään mitään ennen terroristisen Isis-järjestö Hamasin raakalaismaista hyökkäystä, jossa lapsia ja naisia tapettiin ja silvottiin. Kysyä kai voi, olisivatko asiat toisin ja rauhanomaisemmin ilman Hamasin hyökkäyssodan aloitusta

      Poista
    2. Kannattaa tutustua Israelin historiaan. Tämä Hamasin hyökkäys ei ole tullut vain jonkun hullun idea hetken mielijohteesta. Terrorismi ei synny missään maailmankolkassa tyhjästä, ilman vihaa ja kostoa ihmisten kaltoinkohteluista ja epätasa-arvosa.
      Karmeeltahan terroristien teot meistä pyhä- ja ripoikoulunkoulun käyneistä tuntuu, varsinkin jos emme tiedä mitään taustoista, jotka ovat johtaneet ja tulevat johtamaan vihan ja koston kierteisiin.

      Poista
    3. Juu juu, näihin historiallisiin seikkoihin usein vedotaan, ja tietysti aivan aiheellisesti.

      Vaan tuo ketju on loputon, jos sille tielle lähtee. Lukuisat, elleivät peräti useimmat, kansat, kansalaiset ja valtiot ovat kokeneet järkyttäviä kohtaloita ja verisiä vääryyksiä historiassaan. Onko se sitten perustelu aina uusille sodille ja hirveyksille - en minä tiedä. Kärsimyksen määrä ainakin lisääntyy, sillä harvoin asioita voidaan hoitaa väkivallalla ja sodilla.

      Sodassa on tässäkin kaksi osapuolta, ja molemmissa on vikaa ja molemmat ovat samalla uhreja.
      Onko ihminen hamaan loppuunsa saakka niin kehittymätön raakile, ettei pysty hoitamaan vaikeitakin asioita neuvotteluteitse, yhteisen pöydän äärellä?

      Poista
    4. Kosto on paha asia siksikin, kun yleensä se vain johtaa aina vaan pahempaan. Koston kierre syntyy, kun ei osata tai voida lopettaa ajoissa. Kostolle löytyy aina syitä, mutta mitä kosto ja viha loppujen lopuksi ruokkivat. Harvoin kai kosto mitään rakentaa, vaan tuhoaa. Rauhanrakentajille olisi tässäkin maailman ajassa töitä paljonkin. Saisivat olla enempi haluttua kauraa. Vaan mikä ja millainen voi olla ihminen, kun se pystyy ja omasta mielestään pystyy mihin vaan. Tekee mieli ajatella, että ihmisten väliset suhteet voivat olla ja usein ovatkin loputon suo. Masentava ajatuskin.

      Poista
  23. Ykkösaamussa Häkkäsen haastattelua toisella silmällä ja korvalla seuratessani välittyi hänestä erinomaisuutemme, jalo demokraattinen oikeudenmukaisuutemme.
    Meidän sotaherramme ovat pyhimyksiä. He eivät osallistu naapurin härnäämiseen ja kiusaamiseen. Meillä herrat ja kumppaninarrit ovat rauhan miehiä.
    Ihan muuten vaan ja leikillään varustaudumme, liittoudumme ja harjoittelemme, eli valmistaudumme tappamaan ja tuhoamaan naapurin, jota kohtaan pelkomme on saanut irrationaalisia piirteitä.

    Epäilen, ovatko muka suomalaiset Suomessa olevien natojoukkojen ensisijaisia johtajia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noora, Noora. Putinin pelko ei totisesti ole irrationaalia. Kyllä syy pelkoon on ihan arvaamaton ja vaarallinen Putin itse. Ilman Putinin hyökkäystä Ukrainaan Suomi ei varmaankaan olisi nyt Natossa.

      Poista
    2. Oi kuinka minulla onkaan ikävä itsenäistä, mihinkään valtaklikkiin sitoutumatonta Suomea!
      Päättäjien ja kansalaisten viisaus pysyä konfliktien ulkopuolella on taakse jäänyttä historiaa. Reilun yli puoli vuosisataako sitä kesti, rauhaan
      pyrkimistä?
      Suomettumisesta puhuminen ei ollut koko kansan tautologiaa.
      No, Baiden riemuitsi ja ilakoi eräässä puheessaan, että Suomi on nyt natottunut.
      Lisään, että myös eeuutettu.
      Nyt on hyvä olla, kun toiset päättää asioistamme ja voimme piiloutua suuren ja mahtavan usan ja sen juoksuoletettujen selkien taakse Nam!

      Poista
    3. Huom! Meitä muitakin käsittämättömästi valtavirrasta poikkeavasti ajattelevia on jopa monissa Euroopan maissa, sekä ympäri maapalloa.
      Näkemykset, uskomukset ja mielipiteet ovat vapaasti valittavissa, eri asia on, mitä kukakin kokee oikeaksi ja kuka ei. Minkä rangaistuksen niistä voi myös saada.
      Nyt lähden herkuttelemaan suppilovahveropiirakalla, jonka juuri otin uunista ulos.
      Veljet ja siskot, olkaatte uskossanne vahvoja!
      Toisaalta eikö ole ajatuksia liikuttavaa, kuulla erilaisia näkemyksiä vahvoista, omista mielipiteistä poiketen. Minusta ainakin on.

      Poista
    4. Sitoutua vai ei sitoutua, suuri kysymys. Luottamuspula, eri osapuolten välillä. Molempi pahempi, kai. Tavisten silmien takana kaikessa on varmaan kyse vallasta ja rahasta. Suuri osa taviksista ei varmaankaan halua mitään sotia tai konflikteja. Ongelmat haluttaisiin varmastikin sopia ilman sotia. Päättäjillä on suuri vastuu. Viisaita päättäjiä ei kasva puissa.

      Poista
    5. On hyvä, että on valtavirrasta poikkeavia radikaaleja ja jopa rajujakin ehdotuksia. Sellainen valtiomuoto, jossa on vain yksi mieli, on diktatuuri.

      Jos kärjistän, näen tässä ahdistavassa woke-cancel-kulttuurinomismentaliteetissa nimenomaan fasistisia diktatuurin piirteitä ja rautasaappaiden kopinaa. Halutaan estää poikkeavat käsitykset ja toisinajattelu ja jopa muuntaa historiaa, halutaan asettaa taiteelle ja kielelle raamit.

      Poista
    6. Kannattaa kuitenkin, Noora, muistaa, että Natoon liittyminen on puolustussopimus, ei hyökkäyssopimus. Tämän Sauli Niinistö koetti opettaa kansalaisille, kun hän viisaasti vei Suomen Natoon.

      Poista
    7. ”Venäjän puolustushyökkäys” kirjoitti Noora eli myönsi viimein, että hyökkäys se on - tästä saisi Venäjällä syytteen fasistisen propagandan levittämisestä, sillä Venäjä ei hyökkää ikinä mihinkään.

      Poista
    8. Sanojen voima
      sanojen meikki
      monta on sanojaa sopassa
      vaan mitä on pääkopassa
      totuus vai feikki
      kumpiko leikki
      kumpi on aito
      siinäpä taito.

      Poista
    9. Tykkään tuosta - sanojen meikistä. Huikea kielikuva!

      Tätähän politiikkakin on, sanojen meikkiä ja siinä mielessä leikkiä. Kuka ovelin on, se vetää viimeisen korren ja kumartajat puolelleen.

      Poista
    10. Kiitosta vaan, just pykätystä.

      Joskus mietin, että millainen ihminen haluaa politiikkaan? Niin tuuliseen paikkaan.

      Muuten, mun hiiri on seonnut, hyppii sinne sun tänne. Säädin asetuksista hiirulin nopeutta aika pieneksi, mutta ei näy auttavan. Olisiko muuta keinoa, kuin hiiren vaihto. Se ei nyt ole ajankohtainen, kun pitää odottaa mustaa perjantaita.

      Poista
    11. Hiiriongelmastasi en osaa sanoa juuta enkä jaata. ADHD? Jotenkin luulisi, että siellä on jokin säätö vain mennyt päälle.

      Poista
    12. Ja minulta hajosi televisio, joka on tosin oireillut jo jonkin aikaa. Rupesi itsestään sirisemään, vaikkei ollut päällä. Otin töpselin irti ja ihmettelin, sirinä lakkasi. Käynnistin sitten uudelleen, ja käynnistyi hitaasti yskähtelemällä ja kuvan vilkunnalla. Ei ääntä. Sitten tuli ääni ja kanavat näkyvät normaalisti, hyvin.

      Se on huomenna mentävä televisiokaupoille, sillä voi olla, että vehje ei enää käynnisty. Kunpa löytyisi selkeä ja helppoasenteinen vehje. En kaipaa mitään äänitehosteita enkä hienouksia, mutta olisihan siihen kiva saada Netflix ja Areena vakiokanaviin. Musta perjantai? Pitääkin tarkistaa, jos sellainen on pian tulossa.

      Poista
    13. Riprukan runo on hieno, tiivis ja niukka, avoin ja tiukka.

      Poista
    14. Kiitos luonnikkaasta palautteesta, Tapsa.

      Poista
  24. Onhan noita kulttuureja, joissa kostetaan jotain +100 vuotta sitten tapahtuneita. Aika pimeää.
    Putinin ylipitkä virkakausi on sekoitattanut? hänen todellisuudentajunsa
    Venäjällä on muka meidän sukupolvella tehtävä palauttaa Venäjän suuruuden aika.

    VastaaPoista
  25. Mistäköhän Heikin tieto on todistetusti peräisin?
    Onko se Putlerin itse kameroiden edessä lausuma, vai onko se jonkun ihmisoletetun häneltä itseltään todistetusti kuulema, vai mistä tietolähteistä se on peräisin ja kenen intresseihin kuuluu lanseerata ko. narratiiveja?
    No, on Trumppikin pelotellut väittelyssään Suomea ja Eurooppaa, en vaan pääse lukemaan miten, koska en voi lukea Iltalehden koko juttua, koska en ole tilaaja.
    Mielenkiintoiseksi menee, jos Trumppi uskaltaa jatkaa pressakisaa kuoleman koko ajan häntä vaaniessa ties missä.
    Ja jos siis tulee valituksi.
    Luulisi vaimon ja perheen toppuuttelevan jopa vaativan jättämään kisan, jos aikoo hengissä pysyä.

    VastaaPoista
  26. Kyllähän melko luotettavista lähteistä, eli venäläisiltä itseltään on tullut tällaisia lausuntoja. Putinin mielestä Ukraina, Valko-Venäjä, Baltia, Suomi ja osa Georgiaa kuuluu hänelle ja hänen edeltäjilleen, sanoo mm. Putinin entinen neuvonantaja Andrej Illirionov pikaisen googletuksen mukaan.

    Putinin tarkoituksena on hänen mukaansa etsiä historiallista oikeudenmukaisuutta palauttamalla Venäjän rajat keisari Nikolai Toisen hallitsemille autonomisille alueille. Vuosina 1894-1917 Suomi ja Puolan kuningaskunta toimivat Venäjän keisarin alaisuudessa, sanoo tämä Illirionov Svenska Dagbladetin haastattelussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän Iillirionovin yskän.
      Oli päässyt "tsaarin" taloudelliseksi neuvonantajaksi,
      mutta erimielisyydet johtajan vallakäytöstä eivät käyneet yksiin hänen omien tavoitteidensa kanssa. Ukko muuttikin Yhdysvaltoihin, mikä kertonee jotakin hänen taustalla olleesta ajatusmaailmastaan.
      Usein jostakin syystä maahansa tai johtajiinsa pettyneet yksilöt levittävät mielellään kotimaistaan propagandistisia kauhu- ja uhkakuvia. Suomessakin emingrantti- kirjailijat ja toimittajat ovat erityisen tervetulleita mustamaalaamaan kotimaataan.
      Ei toki ole ihmeellistä, vaikka Putin olisi ko. suunitelmia "suutuspäissään" väläytellyt. Usa on laajentanut valtaansa ikään kuin pöydän alta, vaivihkaa ja usuttanut natoon liittymään Venäjän laajentumishimon pelossa koko Euroopan, Skandinavian ja Balttian.
      Huom. intuitioon ei saa eikä voi aina luottaa. :))

      Poista
    2. Jotenkin uskon, että vasta lännessä nämä venäläiset ihmiset uskaltavat kertoa perimmäisiä totuuksia, joita Venäjällä sitten tietenkin sanotaan propagandaksi. Mitä he sillä voittaisivat, että valehtilisivat täällä kotimaastaan? Venäjällä on kyllä ihan omat totuutensa.

      Poista
    3. Tuskin kriittisiä äänenpainoja esittävät suoraan ilkeävät valehdella, mutta kun yhteiskunta ei vastaa heille mieluista kehitystä ja jos ovat suivaantuneen ja pettyneet oloonsa kotimaassaan, ja ovat tavallista kansaa ikään kuin parenmissa asemissa, esim. hyvin koulutettuja ja ns. poliittisesti valveutuneita, ja kenties saaneet jollakin tapaa nauttia vallasta, on selvää että he kertovat kaunaisina sensatiohakuisista, negatiivisista aiheista samanmielisille korvat hörössä kuuntelijoille.
      No, oli miten oli, olkoon!
      Rauhasta edelleen vielä nauttikaamme!
      On vaikeaa edes kuvitella millaista se todella olisi, jos joka päivä pitäisi etsiä suojaa tulituksilta, räjähduksiltä ja pelätä joka hetki läheistensä hengen ja oman henkensä puolesta, kuten niin monessa paikassa pallolla ihmisten tänä päivänä pitää.
      Entäpä kun ei mitään koko elämän aikana hankituista omaisuuksista olisi jäljellä? Entäpä jos paljon läheisiä olisi jo kuollut?
      Vain rauniokasoja ja tuhkaa joutuisi penkomaan. Ei olisi tarpeeksi ruokaa tai lääkkeitä?


      Poista
    4. Moniin, ellei peräti useimpiin suomalaisiin sukuihin ja perheisiin heijastuvat edelleen edellisen sodan vaikutukset. Niiden traumat ulottuvat jossain mielessä yli sukupolven jos toisenkin. Useista perheistä kaatui tai kuoli sodan melskeisiin jäseniä, moni perhe menetti kotinsa, elantonsa ja karjalaiset kotiseutunsakin. Koko maailman järkkyminen vaikutti varmaan nuoriin, lapsiin ja heidän mielenterveyteensä.

      Eli koetan sanoa, että kyllä me suomalaiset tunnemme myös nahoissamme sodan kärsimykset, yli sukupolven, vaikkemme itse ole enää sodan silmään joutuneet. Meitä ovat kasvattaneet sodan menetykset kokeneet vanhemmat ja isovanhemmat.

      Poista
    5. Iines, ehkä se, ettei lähisuvussani ole Karjalaan kotinsa jättäneitä, ja kenties siksi, etteivät sukulaisten järkyttävät tarinat ole jättäneet, pysyviä, kirveleviä haavoja mieleeni, en koe sukupolvien yli kaunaa, kostonhalua tai vihaa. vihaa.
      Eikä isäni, vaikka oli rintamalla sotiemme ajan etulinjoissa, koskaan maininnut vihaavansa naapurimaata, tai sen johtajia, vaikka järkyttävien kokemustensa vuoksi sodassa, aihetta siihen oli ollut yllin kyllin.
      Kännissä matki tykistökeskityksen ääniä, mutta ei koskaan kehunut, miten menestyksekkäitä puolustajia tai tappajia olivat.
      Tietysti tunnen myötätuntoa ja negatiivisia tunteita epäoikeudenmukaisuuksista
      sekä surua kotinsa ja eläimensä jättämään joutuneiden puolesta, mutta kostoa ja kaunaa en kanna.
      Kritiikkiä loihen lausumaan, kärkkästikin, mutta syvällä sisuskaluissa yritän ymmärtää
      niin omia kuin muidenkin edesottamuksia, vaikka ei aina siltä näytä.

      Poista

    6. Tarkoitin tuolla sukujen traumoilla jotakin syvempää, Noora, sellaista haavaa, joka on ikään kuin kansakunnan sielussa, ei yhden ihmisen tai yhden perheen pintanaarmuna tai minään kostonhaluna ja kaunana tai ylipäänsä tiedostettavana käyttäytymiseen vaikuttajana. Jotain sellaista, joka piirtyy ihmisen perimään ja jatkuu yli sukupolven ja vaikuttaa siten ihmisen sieluun ja mieleen. Jokin synkkyys sodan kokeneista esivanhemmista on vaikuttanut lapsiin ja siirtynyt eteenpäin ketjussa.

      Ajattelen niin, että ilman sodan kokemista Suomi olisi erilainen. Kun katsoo vaikkapa pohjoismaisia sarjoja perhearjesta, Sjölyckan ja mitä näitä hauskoja mökkisarjoja nyt olikaan, niin niissä on aivan erilainen yleishenki kuin suomalaisissa vastaavissa olisi. Kepeämpi, iloisempi, soljuvampi. Tai kun katsoo ruotsalaista kesäistä yhteislauluhetkeä, sen laulut eivät ole koskaan surumielisiä, hitaita eivätkä kaihoisia saati raskaita. Koko kansa on iisimpää, iloisempaa, kaikin puolin kevempää, tekisi mieli sanoa - heppoisempaa.

      En sano tätä moittiakseni suomalaista melankolisuutta, päinvastoin, olen sellainen itsekin. Kunhan totean näitä eroavuuksia maihin, joissa ei ole ollut sotaa aikoihin. Enkä väitä, että ero johtuu vain Suomen sota-ajasta. Olemme myös jollain tavalla slaavilaishenkisiä, raskaspoljentoisia, veli venäläisen tapaan.

      Poista
  27. Eikö prisman Finlux 55" enää kelpaa 4v takuulla.? Esim. Samsung max takuu 2 v.
    Lisärahalla saa lisää . Alan lehdistä saa hyviä arvosteluja. Itse ostin nykyisen "what hifi "arvostelulla.. ruotsalainen " ljud och bild"on myös hyvä,.mutta tähdet ovat näissä suhteessa hintaan ! Pitää tietää mitä vaatii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis kelpaa toki, vaan täällä haetaan televisiot Veikon Koneesta.. Ei ole Prismaa.

      En usko, että otan 55 tuuman ruutua, vaan astetta pienemmän, 40 vai onko se 43. Ei hallitse sitten liikaa olohuonetta eikä tarvitse katsoa peräseinältä. Finlux 40 android, hiilineutraali, on tarjolla hyvinkin edullisesti, samaten LG 43. Samsung on myös tarjouksessa, mutta on vain tuumakoko 55. Katsotaan, mitä myyjäkin suosittelee, hinta ei ratkaise, vaan helppokäyttöisyys ja selkeys.

      Poista
  28. Nykysisiä 55" telkkuja voi katsoa alle 2 metrin päästä.. nämä osaa terävöittää kuvan. 2 sukulaista on vaihtanut vähintään 50"". Petyttyään pieneen kuvaan. Kauppaan vaan katsomaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri koetin avata Ylen aamua. Kesti minuutin, ennen kuin virtakytkin syttyi. Ruutu pysyi mustana. Sitten alkoi hiljainen sirinä, kuin kärpänen olisi jäänyt jumiin televisioruudun sisään. Sitä kesti pari minuutia, sitten alkoi välke alalaidassa, ilmestyi aamulähetyksen alapalkki värisevänä ja välkkyvänä, sitten pikkuhiljaa palkki leveni, ankarasti välkähdellen. Sitten koko ruutu taas löi mustaksi. Minuutti, taas ilmestyi aamun juontaja somalimiehen kanssa. Suut kävivät, ääntä ei kuulunut, alhaalla luki tietoa somalinkielisten uutisten alkamisesta. Pari minuuttia äänetöntä suun pieksäntää, somalimies hymyili kauniisti. Sitten tuli ääni. Nyt näkyy.

      Kahvin jälkeen lähden Veikon Koneeseen. Siellä on myyjinä pari entistä oppilastani, kivoja poikia.

      Poista
    2. Löi koko ruudun mustaksi ja sitten alkoivat somaliuutiset…

      Uteliaisuudesta mittasin meidän teeveen ja näkyy olevan vain 40-tuumainen. Mökillä on varmaan samankokoinen.

      Esim. pojan perheellä on ihan valtavan kokoinen tv, täytyykin ensi kerralla mitata se, salaa.

      Iineksellä ja minulla on näköjään sama terve periaate: uusi ostetaan vasta sitten, kun vanha ei enää toimi.

      Poista
    3. Kyllä, vanhani on siis 32-tuumainen hyvin palvellut Samsung. Nyt se siis änkkää käynnistymistä pahasti, mutta alkuun päästyään usean miettimisen ja mykkäkoulun jälkeen se toimii kyllä potkimatta ja kuva on hyvä.

      Kävin äsken Veikon Koneesta valitsemassa uuden, eli otin sen kaavailemani isomman muttei jättimäisen Finluxin, 43-tuumaisen android-led-hiilikuituversion, johon saa sovelluskaupasta Netflixin ja näkee Areenat ja muut. Joudun vaan odottelemaan viikon verran, koska Veikko on lomalla ja Timo sidottu myyntiin harjoittelijan kanssa Tapion tehdessä sitä ja tätä.

      Toivon vain, että vanha televisio ei poksahda ilmiliekkeihin odotellessa. Olen kyllä varautunut sammutuspeitteellä, joka roikkuu keittiön seinällä.

      Poista
    4. Ja jos vähän vielä pröystäilen, niin siinä Finluxissa on Heikin ylempänä mainitsema 4 vuoden takuu.

      Poista
    5. Heikki on oikeassa - mittasin eilen pojan perheen teeveen ja se oli 55-tuumainen ja sitä pystyy todellakin katsomaan ihan vierestä.

      Heillä siinä on tietysti leegio erilaisia lastenjuttuja ynnä muuta mielikuvituksellista, tuhannen kanavan lisäksi.

      Poista
  29. Onneksi olkoon tv päätöksestä. Olisi mielenkiintoista tietää miten hyvin tuo toimii käytännössä. Kiitos etukäteen vastauksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Televisio tuodaan siis viikon kuluttua. Kerron jossain kommentissa, miten pihalla olen sen kanssa varmaan alkuun.

      Poista
    2. Sinuna pyytäisin tyttäresi kylään samoihin aikoihin.

      Minulle kävi niin, että kun olin taannoin lapsenlikkana, niin 5-vuotias opetti miten siitä valtavasta teeveestä haetaan lastenohjelmia yms. höpötyksiä.

      Ja minä olen koulutukseltani sentään koneinsinööri.

      Poista
    3. No juu, tytär on tulossa, mutta pääsee vasta kuukauden kuluttua. Hän on aika haka näissä asioissa. Vaan onneksi Veikon Koneesta tullaan siis tuomaan ja asentamaan televisio käsittääkseni käyttövalmiiksi, siellä on sellainen palvelu, jonka siis tilasin. Tytär opettaa sitten muut hienoudet, kun tulee, ellen itse osaa niitä hakea.

      Olen kyllä onnistunut tähän asti asentamaan itse kaikki tietotekniset vempeleeni, mitä ihmettelen itsekin. On vain pari juttua, joita en ole selättänyt. Yksi on lieden kello, joka näyttää perunoita jokaisen sähkökatkon jälkeen. Toinen on kivunlievittäjälaite, joku Tens, jonka ohjeisiin työläännyin. Laite on virattomana hyllyllä, samoin kuin käsiompelukone Singer, johon ei saa millään ilveellä pujotetuksi kangasta tikkauskohtaan.

      Poista
    4. Kivunlievittäjälaite… kuulostaa mielenkiintoiselta, hieman Pelle Pelottoman keksinnöltä.

      Ehkäpä sen idea on siinä, että ohjeita hikipäässä tavalessa ja verenpaineen noustessa kipu unohtuu?

      Kyllä minä takavuosina hämmästyin, kun sain tietää että naisilla on sellainenkin laite kuin varpaanlevittäjä.

      Olisikohan markkinoita myös suunsupistajalle, katseenkuumentajalle ja helmannostajalle?

      Poista
    5. Nytkin tarvittaisiin kivunlievittäjää niskalihaksiin. Vedin eilen trimmerillä takapihan nurmikon ja siirsin hartiavoimin muovisen kasvihuoneen suojaan. Nyt sitten uurastus kostautuu niskajumina. Isänpuoleiselta suvulta peritty riesa.

      Yksi setä kävi säännöllisesti niskan venytyksissä, joita härskisti naureskeltiin, setä kun oli lyhyt ja veljeksistä tukevin. Täti poimi hullun lailla puolukoita syksyisin, myyntiinkin, ja valitti sitten loppuvuoden niskojaan pitkissä käsin kirjoitetuissa kirjeissään, joita hän pimein yksinäisin illoin kirjoitti meille veljenlapsillekin. (No, on minulla sellainen shiatsu-hierontalaite, joka mukavasti lämmittää ja hieroo niskalihaksia.)

      Tapsalle vielä huomautus, että missä muka lukee, että se varpaanlevittäjä on tarkoitettu vain naisille? Kyllä se tarvittaessa levittää äijävarpaatkin. Helmannostajia jos joku markkinoisi, tulisi näinä metoo-aikoina tupenrapinat ja turpakäräjät.

      Poista
    6. Ukkomiehet ostaisivat kyllä vaimoilleen pilvin pimein isovarpaidenlevittäjiä…

      Poista
  30. Televisioita minulla on suunnattoman kokoi...pienessä kaksiossani vain kolme. Isoimman kokoa en osaa sanoa, mutta siitä pelaan enimmäkseen internet-jutskia. 32 tuumainen on samalla päällä televiissiota katsoen. Lempiohjelmani on aina vaan Miehen puolikkaat.

    Kolmas telkkarini ei ole käytössä. Vanhalta äidiltäni postimerkin kokoisen sain, kun ostin hänelle 32 tuumaisen.

    Isoimman televiissioni aion vaihtaa parempaan, 500 eteenpäin hintaluokassa.

    VastaaPoista
  31. Miehen puolikkaat! Tästä tulee mieleen hupaisa kotimainen Modernit miehet, jonka katsoin kesällä putkeen Katsomosta. Kohtalaisen hyvä, paikoin jopa hupaisa. Hyvä on myös Kari Ketosen ja Antti Luusuanniemen Luottomies, jonka myös katsoin. Nyt maltan tuskin odottaa, kun saan Netflixin! Siellä on mm. hyviä psykologisia trillereitä ja elokuvia. Ja muita hyviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaan yksi mitä en pysty katsomaan, on Ylen poliittinen satiiri, Jukka Lindströmin vetämä Kovan viikon ilta, joka aloitettiin heti hallituksen vaihduttua. Marinin aikana poliittinen satiiri loisti poissolollaan.

      Satiiri ei ole ehkä huono, mutta en tiedä onko sellainenkaan hyvää satiiria, jossa räävitään vain hallituspuolueita, ei oppositiota kuin nimeksi, sen verran, että mainittu on. Olen perin kyllästynyt siihen, että persu on syyllinen ihan kaikkeen kurjuuteen ja tulevaan köyhälistön kuolemaan. Nyt pitäisi Lindströmin astua kuplasta ulos.

      Poista
  32. Ihme jutttu tuo niska/hartiakipu. Nykyään en pysty ajamaan 3km pitempään kyykkyfillarilla. Kai se on vaidettava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyykkyfillari? Kuulen tämän ensimmäistä kertaa.

      Vaan kaikesta huolimatta voisi ehkä suositella skuuttia, sillä siinähän saa seistä. Kypärä päähän ja menoksi.

      Poista
  33. Taidan ostaa pystyasennossa poljettavan sähköfillarin.kyykkypyörä on tosiaan moottoripyörätermi, pyörät, joiden ajoasento on kuin kilpapyörissä. Skuutit on minusta nuorison vaarallinen villitys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt valkeni! Kun mietin omaa niskaani ja tuota ajoasentoa, niin siinähän pitää nostaa päätä pystyyn, ja se ottaisi ainakin meikäläisen niskoille. Niskajutut ovat ajoittain kurjia, etenkin kun niihin voi liittyä huimausta. Sinänsä hyvänlaatuista, mutta ei kivaa.

      Poista
    2. Hyvänlaatuinen huimaus… muistuttaa päiväkänniä.

      Poista
    3. Kokemusta on niskan ongelmista. Huimaustakin koin. Töissä jouduin arkipäivisin nostelemaa, kannattelemaan, lappamaan lukemattoman määrän kirjoja, joista kaikki eivät olleet kevyitä.
      Esim. palautettua samaa opusta piti nostella ja siirtää monia kertoja, ennen kuin se vihdoinkin oli hyllyssä omassa luokassaan ja tekijän yms. mukaan aakkosjärjestyksessä.
      Useita satoja kirjoja päivässä nostelusta kertyy vuosissa aikamoinen määrä pienessäkin kirjastossa, jossa työvuorossa oli vaiin kaksi työntekijää.
      Nykyään itsepalvelu helpottaa kirjastovirkailijoiden ja - hoitajien hommia, vaikkakin eivät kirjat ja lehdet yms. aivan itsestään tule lainauskuntoon edelleenkään.
      Monta monituista hommaa pitää tehdä, tilauksista tarroitukseen ja muovitukseen sekä hyllytykseen yms. kunnes kirja on asiakkaan kätösissä.
      Huvitti, kun kuulin ihmeteltävän mitä kirjaston henkilökunta tekee silloin kun se ei ole vielä auki. Ja siistiksi, kevyeksi sisätyöksikin kirjastotyötä on nimitetty?
      No, minä sain nivelrikon sormiini
      ja niskavaivat. Itsepalvelua ei vielä silloin ollut.
      Pienissä kirjastoissa, joissa etupäässä työskentelin, kuormittuu eniten. Isoissa tehtävät jakautuvat ja siellä on helpompi lusmuilla ja jättää hommia innokkaampien kontolle.
      Olen ollut jo eläkkeellä sen verran aikaa, että olosuhteet ovat muuttuneet paljonkin siitä, kun kirjan takakannessa oli taskussa kortti, johon lainaajan nro merkittiin.
      Ihmettelen aina, kuinka esim. kaupoissa kassojen sormet, kädet, niska ja selkä kestävät jatkuvaa käsi- ja istumatyötä. Itsepalvelu on tervetullut sinnekin. Huono puoli automatisaatiossa on, että työpaikat vähenevät.

      Tapsan mainitsema päiväkänniä
      ei ole tullut harrastettua edes ulkomaanmatkoilla.

      Poista
    4. Niskani ei enää ole eläkkeellä ollessa oireillut. Se parani kuin itsestän kun jäin pois töistä.
      Muutama litistynyt niskanikama
      on röntgenissä nähty, mutta en edes lääkinnyt kipuja aikoinaan mitenkään.
      Varsinkin etusormet ovat vänkyrät, mutta harvoin kivuliaat. Kirjoitusvirheetkin johtuu osaltaan siitä, että etusormi ei aina näppää oikeaa kirjainta, vaikka tarkoitukseni on.
      Joten loppu hyvin, kaikki hyvin. :)

      Poista
    5. Minullakin on kokemusta kirjastonhoitajan työstä, tosin hyvin vaatimatonta verrattuna oikeisiin kirjastonhoitajiin. Hoidin tuntieni ohella koulun kirjastoa alkuun, tultuani taloon. Jouduin luopumaan siitä parin vuoden jälkeen, kun ranteet kipeytyivät painavien teosten nostelusta.

      Eli voin kuvitella, miten työ käy nivelien päälle, varmaan vieläkin kirjastoissa. Eiväthän kirjat itsestään kävele tekoälynkään aikana. Hyvin monilla nivelet oireilevat vähemmästäkin rasituksesta. Ja kulumia meillä on varmaan useimmilla.

      Poista
    6. Vielä tämä: Tietokoneen ääressä istuskelu, väärässä asennossa on myrkkyä niskalle ja käsivarsille, jos ei edes kiinnitä siihen huomiota.
      Poikani, tietsikalla työskentelevä, tekee töitä seisoaltaan, mikä on kihentanut ryhdin, eikä vaivoja ole.
      Hyvä ergonomia on tietokonetyöläiselle a ja o.
      Minullakin ns. emännän kyhmy
      niskassa on lähes " kadonnut " , kun en enää istu huonossa asennossa läppäriä näpyttelemässä.

      Poista
    7. kihentanut = kohentanut :)

      Poista
    8. Nimenomaan tietokoneella työskentely aiheuttaa niskaongelmia, jos kyssyttää siinä pää työntyneenä eteenpäin. Leuka pitää vetää taaksepäin, kohti niskaa, ja kohdentaa suoraan vartalolinjaan. Opin tämän fysioterapeutilta, ja sain hyvät jumppaliikeohjeet. Niitä vaan ei aina tule tehtyä. Vasta sitten, kun vaivaa on. Keppijumppa on meikäläisellä parhaiten auttava.

      Poista
    9. Tietokonemalleista kamalin ja epäergonomisin on läppäri, ainakin minulle. Siinä ihminen menee piukkaan suppuun, kun ei ole erillistä hiirtä, vaan pitää klikata aina luonnottomasti keskeltä näppäimistöä. En kirjoitakaan mielelläni läppärillä, vaan pöytäkoneella tai tabletilla, jonka koen läppäriä paremmaksi.

      Poista
    10. Terveisiä tuulisesta, mutta lämpimästä ja aurinkoisesta metsästä! Muutaman pienen tatin ja keltavahveroita löysin.
      Mustikoita ja puolukoita söin varmaan reilusti yli päivän tarpeen.
      Täällä on aivan ihanan lempeä, kesäinen päivä! Joko sinne on sade saapunut?

      Minulla on vain läppäri ja huushollissa on myös tabletti.
      Nykyisin käytän eniten kännykkää. Tablettia en ole paljoakaan käyttänyt.
      Poika osti sen meille siksi, jotta toinen saa katsoa siitä tv-ohjelmia, jos toinen haluaa katsoa telkusta eri ohjelmaa.
      Pehtoorilla on vankka periaate.
      Ei halua eikä käytä tietokonetta.
      Ainoastaa tabletista katsoo urheilukisoja joskus.
      Osaamisesta ei siis ole kysymys, vaan vastustaa digiteknologiaa. Puhelinkin hänellä on pappapuhelin.
      Uusi känny on edelleen paketissa. Joululahja pojalta.

      Poista
    11. Siis läppäri minullakin on, aika uusi, lähinnä kesäkäytössä kun se toimii televisiona mökillä.

      Pöytäkone on niin vanha, ettei siihen päivity enää mikään, ei Windows eivätkä muut ohjelmat. Se toimii lähinnä kirjoituskoneena, mutta käy sillä nettisurffauskin, jos ei ole kiire. En raaski luopua siitä. Uusi pöytäkone on kuitenkin seuraava nettihankinta, koska se on kuitenkin ergonomisin. Vaan kaikkein kätevimmäksi koen iPadin. Sillä on hyvä kirjoittaa, se on nopea ja kevyt käsitellä ja se kädessä voi lojua missä vaan.

      Poista
    12. Mitä tulee puhelimiin, olen tehnyt sen havainnon, että moni vanhempi mies, etenkin Kehä kolmosen ulkopuolella, turvautuu edelleen vanhanaikaiseen puhelimeen. Kaksi miestä, joiden kanssa soittelen - putkimieheni mökillä ja serkkupoikani samalla seudulla - eivät ole hankkineet älykännykkää. Heillä on molemmilla vanha puhelin, ja hyvin se toimii. Kumpikaan ei käytä tietokonettakaan eikä operoi nettipankissa.

      Poista
    13. Läppäri minulläkin menee vaihtoon, silla siihen ei voi päivittää enää uutta käyttöjärjestelmää. Kännykkäkin on jo vanha raakki.
      Romua tulee maailmalla kasapäin, kun pitäis tietyin väliajoin rikastuttaa digiteollisuutta ja koko ajan ohjelmisto yms. miljardöörejä, jotta saavat suoltaa rahansa esim. avaruuslentoihin.

      Poista
    14. Aipädi minullakin on, se kun on niin kätevä, kevyt ja kirjan kokoinen, näkee lukea hesarit, viestit ja iinekset. Mitään tv-ohjelmia, elokuvia tms en siitä katso ikinä.

      Iphonesta luen vain säät, sähköpostit ja rakkauskirjeet.

      Mutta jos kirjoitan jotain laajempaa tekstiä, sukukirjaa tai romaania tai mahdollisia työjuttuja (ennen vanhaan enemmän) tai muuta hartaammin mietittävää, menen työhuoneeseen ja pöytäkoneelle

      Ja panen oven kiinni.

      Poista
  34. Kolmannella perään.

    Vaan yhtä asiaa ihmettelen tänään. Miksi Elokapinan jäsenet eivät muodosta puoluetta ja pyri eduskuntaan hoitamaan luonto- ja ilmastoasioita? Tai tämä ruotsalainen Återställ våtmarker -ryhmä. Miksi se ei pyri ryhmänä sikäläiseen parlamenttiin?

    Vai onko se happening kuitenkin tärkeämpää kuin luontoasia? Voisin kannattaa luontopuoletta, jos sinne saataisiin organisaatio ja hieman älyllistä kapasiteettia ja demokratian tajua touhuun. Suomen Vihreät ei ole luontopuolue.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Demokratia on liian hidasta ja tehotonta.

      Valtio voisi takavarikoida Elonapinan Koneen säätiöltä saadut avustukset Eduskuntatalon puhdistusta varten.

      Loppurahat voisi lahjoittaa köyhille blogisteille.

      Poista
    2. Demokratia on hidasta, mutta onnistuessaan se on kai kuitenkin ainoa tie valtiollisten asioiden hoitamiseen. Ei ole muuta tietä, anarkia ei ole keino muutokseen. Nytkin kävi ilmi, että kapinalaiset esittivät julkisuuteen vääriä ja liioiteltuja tietoja valtionyhtiö Neovon turpeennostosta Ruotsissa.

      Emme taida enää elää länsimaissa sitä aikaa, jolloin mielenosoituksilla ja vallankumouksilla muutettiin vallitsevia oloja. Anarkia ei ole toimiva ratkaisu.

      Poista
    3. Niin kauan kun ns.valtiollisten yhteisten asioiden hoitaminen perustuu omia etujaan ajaviin poliittisiin puolueisiin, on turhaa odottaa todellisia parannuksia ikinä kaikkien kansalaisten elinoloihin.
      Demokratiassa kansan valitseman enemmistön intressit ovat aina etusijalla päätöksiä tehtäessä.
      Suuresta maailmasta, lobbareidenkin kautta tulevat erilaiset vaikuttamiset ja ideat saattavat lyödä läpi ja saada kannatusta yli puolue rajojen.
      Nyt näkee erityisen hyvin oikeiston ideologiset tavoitteet , vaikka hallituksen pitäisi tehdä työtä koko kansan palkoollisina.
      Useimmilla valta nousee päähän ja silloin unohdetaan mitä varten heidät on kansa palkannut

      Rakentaisivat jossakin semmosen tekoälyoletettavan, diktaattorin , jonka sanoihin kaikki luottaisivat, joka aivopesisi kansalaisensa viisaiksi toteuttamaan paratiisin maanpäälle.

      Poista
    4. Kukin vuorollaan, Noora. Nyt on oikeistohallituksen aika, kun viimeksi oli vihervasemmiston aika. Ja sitä ennen keskustasuunnan. Tasapuolista demokratiaa.

      Nythän demarit ovat taas ymmärrettävästi nosteessa hallituksen leikkausten vuoksi, joten seuraavissa vaaleissa voi vallan kärkisuunta taas vaihtua. Ja sitten taas. Kuntavaalithan ovat seuraava suunnannäyttäjä.

      Poista
    5. Moni kakku päältä kaunis, paljon sirkkoja sisässä!
      Sadepäivän ratoksi kuuntelin podcastin youtubesta os: Väärinajattelijan - podcast, jakso
      62: Sylvi Silvennoinen-Kassinen ( miten maailmaa halutaan muuttaa)
      Kuuntelu kestää jonkun aikaa, joten kannattaa vaikka viettää pötkköttelyhetki ja kuunnella.
      Samaa mieltä ei tietenkään kaikista podcastissa esityistä asioista tarvitse olla, mutta on välillä ajatuksia virkistävää, kuulla laajemmista visioista ja nökemyksistä miten meitä maailmanlaajuisten suunnitelmien mukaan hallitaan.

      Poista
    6. Minä olen jo ihan Kassisen podcastia kuuntelemattakin eri mieltä siitä, että olisi jokin maailmanlaajuinen salaliitto, joka meitä hallitsee.

      Uskon enemmän valtakunnankansleri A.Oxenstiernan 500 vuotta vanhaa lausumaa pojalleen: ”Kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.”

      Poista
    7. Satakunnan lakeuksilla on aurinko paistanut koko päivän. Aivan pilvetön taivas.

      Väärinajattelun käsite on kiinnostava, ja tavallaan tragikoominen. Jos on ”väärinajattelua”, täytyy olla oikeinajattelua, joka on vallitseva olotila. En osaa sanoa, mikä on vallitseva olotila, mutta woke-henkisillä ihmisillä taitaa olla tähän selkeät rajat.

      Poista
    8. Täällä on satanut koko päivän.
      Kunnon vanhanajan syksyfiilis täällä idässä. Tykkään!
      Toki epäilen minäkin, mikä ajaa
      Kassista kaivelemaan tietoja ja asiakirjoja todistaakseen näkemyksiään.
      Toisaalta tiedän, että oma etu, tietämisen puute ja raha ovat maailma suurimmat diktaattorit. Niistä löytyy oikein ja väärinajattelijat.
      Maailman kaikki nettimiljardöörit, suurin osa amerikkalaisia, omaavat valtaa,
      jolla on taivaallinen voima. Myös oligarkit johtavat ja määräävät rahoillaan ja omaisuuksillaan eri talous ( Davos yms,) yms. kokouksiin osallistuessan.
      Kassinen peräänkuuluttaa vahvasti yksilön vapautta, joka on koko ajan kapenemassa.
      Pandemioihin varau
      Miljardöörit ostavat nyt maata rahoillaan. Kassinen kehottaakin tavallisia tallustajia ostamaan maata ja kannustaa oman maa ruuantuotantoon, jos oikein ymmärsin.
      Maailma on pienenemässä tietoliikenteen johdosta, tietoja ja mielipiteitä vaihdetaan jatkuvien valtionjohtajien kokoontumisissa ja eri maiden päättäjien osallistumisissa eri otsikoiden alla.
      Ei ole täysin huuhaata tai epätodennäköistä, etteikö maailmalla valtioiden johtoa lobattaisi tiettyihin suuntiin päätöksissään.
      Tunteisiin vetoaminen on oiva keino vaikuttaa mistään mitään tietämättömiä.
      Ennen covidin maailmanlaajuista pandemiaa oli varauduttu ja valmistauduttu sen tuloon. Mihin Kassinen sillä vihjannee. Tietääkö enemmän kun on niin monta läöketieteen tutkintoakin?

      Poista
    9. Mutta mikä on se ylikansallinen taho, joka kulisseissa naruja vetelee? Ja miksi se niin tekee, kenen intressien takia?

      Poista
    10. Ennen muinoin oli Temppelin
      herrat ja ritarikunnat, joista mm. kirjailijat ovat kehitelleet mielikuvituksellisia salaliittoteorioita maailman salaisuuksien hallitsemisesta.
      Ritarikuntia ja monenlaisia ukkojen salaseuroja on edelleen olemassa. Myös kirkkojen päämiehillä on paljon valtaa.
      Oli miten oli meitä ohjaillaan ja yritetään vaikuttaa monella tapaa. Kai se porukka jolla on valtaa ja mania sanelee ja vaikuttaa viimekädessä ihmiskunnan menosuunnat.

      Poista
    11. Noora, minä uskon demokratian voimaan ja pysyvyyteen. Meillä, ja useimmissa maissa on vaaleilla valittu hallitus, tai parlamentti, joka säätelee asioiden toteutusta ja kaiken suuntaa. Sehän on äänestäjien tahto, tavallisen kansan, ei suinkaan ”herrojen”.

      Hallitukset vaihtuvat, kansan äänestämä valta vaihtuu määräajoin. Ei sitä suuntaa raha määrää, vaan kansa, aina kulloinkin.

      Ei tarvitse olla kummoinenkaan oraakkeli, kun katsoo lähitulevaisuuteen. Seuraavaksi meillä on erilainen hallitus, jossa melko varmasti on mukana nykyisen hallituksen vastavoimia. Sekin on demokratiaa.

      Poista
  35. Jöi näköjään kesken lause: Pandemioihin varaudutaan nyt huolella. Tietäväthän ne tulojen kasvua lääke- yms. yhtiöille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö se ole hyvä asia, että pandemioihin varaudutaan? Mitä useampi lääketehdas varautuu, sitä runsaampi on tarjonta - ja sitä parempia ja edullisempia ovat lääkkeet.

      Näin toimii markkinatalous. Ei siihen hämäriä salaliittoja tarvita.

      Poista

  36. Onhan näitä yksinäisiä susia, näkijöitä ja oman elämänsä tietäjiä ollut maailman sivu. Näissä meikäläistä kiinnostaa eniten heidän persoonansa, psykologinen puoli: mikä on saanut ihmisen tuohon tilaan, jossa aivot leiskuvat omia ratojaan ja tuottavat erilaista dataa kuin valtaosalla. Hienoa!

    Mutta, mutta. Rauhallisena härkänä ja perirationaalina ihmisenä minä ainakin luotan enemmän hitaaseen kuvaan, tieteeseen ja tutkimuksiin, tiedonjyviin joita seuloutuu hiekasta tarkan sihtaamisen tuloksena.

    VastaaPoista
  37. Totta .mutta tulevaisuus lupaa nopeasti lisää. 65" tuumaisella hd lähetykset voittaa jo pienet teatterit. 82" laatunäytöllä oli jo sama teatterin kanssa

    VastaaPoista
  38. Minusta tällainen jättiruutu vaatii melkein jo oman huoneensa. Se vie ison osan seinästä. Olen sisustusesteetikko, ja tykkään vanhoista puisista huonekaluista ja tauluista ja vanhoista lampuista. Näiden joukossa jättiruutu poikkeaa kovasti linjasta.

    Mutta siis, mikä ettei, jos se sisustukseen käy. Onhan se tavallaan kivakin varsinki pikkulapsille.

    VastaaPoista
  39. Mielekiintoista miksi yleensä naiset vastustaa isoja näyttöjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko näin? Naiset ovat sisustusesteetikkoja. Iso musta ruutu, joka möllöttää seinällä, on tietysti paljon rumempi kuin nätti taulu tai ihana ryijy.

      Poista
  40. Arvausvastausvastustelija02 lokakuuta, 2024 19:45

    Alttarin koko on suorassa suhteessa uskottavuuteen kaikissa kirkoissa.

    Idioottialttarit ovat käyneet kookkaammiksi ja teräpiirtokuvien erottelukyky on jo kohtalainen.

    VastaaPoista