Kun taiteilija Mimosa Pale vuonna 2007 talutti luomaansa pyörillä kulkevaa vaaleanpunaista silikonivaginaa Helsingin kaduilla kutsuen ihmisiä ryömimään vaginan läpi ja syntymään uudelleen, hän sai teoksestaan Vuoden esteettinen teko -palkinnon. Jättihäpyä pidettiin ”surrealistisena ja hyvin inhimillisenä taideteoksena, joka puhuu yhtä aikaa julkisesta ja samalla hyvin henkilökohtaisesta tilasta”.
Nyt on luotu juuri tällainen puku, itsenäisyysjuhliin: Saint pussy joka itsenäisyyspäivän kunniaksi suomennettakoon Pyhäksi pilluksi. Setan puheenjohtaja Anu Kantola haluaa kunnioittaa arvokasta juhlaa tällä luomuksella, joka muistuttaa meitä hänen sukupuolettomasta arvomaailmastaan ja ennen kaikkea siitä, että sukupuolihan on sosiaalinen konstruktio eikä ole olemassa esimerkiksi sukupuolielintä, vaan kyseessä on sukuelin.
Anu Kantola riemuitsee somessaan, hän sanoo kelluvansa ilokuplassa kaiken saamansa kehumisen keskellä. Juttu hänen pillupuvustaan nousi Turun Sanomien luetuimmaksi uutiseksi, mikä erikoisesti ilahduttaa Kantolaa. Riemuitkoon siis Kantola täysin sydämin. Kun Suomessa on noin 135 000 yhdistystä, niin lukuun suhteutettuna on kai lottovoitto saada kutsu vuoden suurimpaan ja arvokkaimpaan juhlaan.
Jäämme siis odottamaan innokkaasti tämänvuotisia linnanjuhlia ja Anu Kantolan haastatteluja. Hänestä varmaan tapellaan, joten sanoma tullee kuulluksi. Ja kun varsinainen juhlapöly on laskeutunut, voimme odottaa Kantolalle ja pillupuvun suunnittelijalle Vuoden esteettinen teko -palkintoa.
Vain yks on juhlista poissa. Veteraanit on ulkoistettu näkymättömiin, eri päivänä tapahtuvaan päivätilaisuuteen. Samalla on menetetty juhlan herkin anti, ja tämä on iso pala koko tapahtumaa. Toisaalta on annettu ymmärtää, että tämä on veteraanien oma toive. Kolmanneksi - katson parhaillaan Mtv3:n aamuohjelmaa, jossa haastateltavana on varsin vireä lottaihminen muistelemassa hereästi sota-aikaa. Hän näyttää siltä, että jaksaisi vielä yhdet juhlatkin.
Lapin sota päättyi keväällä 1945 - eli nuorimmatkin veteraaniksi ehtineet lähestyvät sataa vuotta. Se on varmaan eräs syy miksi veteraanit on ulkoistettu juhlista.
VastaaPoistaMutta periaatteessa olen samaa mieltä eli sotaveteraanien muistaminen kuuluu itsenäisyyspäivään itsestään selvyytenä. Ilman heitä kun ei olisi itsenäisyyttäkään.
Sen sijaan kaikenlaisia kekkaloijia juhlissa alkaa olla liikaa. Muotiperformanssit tuntuvat nousseen pääasiaksi.
Totta, veteraanien rivit ovat harvat, ja tämä mainitsemani lottaihminen, Helka Visurikin on jo 103-vuotias:
Poistahttps://www.mtvuutiset.fi/videot/video/prog21036759
Myös veteraanien lapsilla voisi olla muistoja ja tietoutta. Mieluummin heitä ehkä kuuntelisi kuin joitain julkisuuden staroja.
En usko että veteraanien ulkoistaminen linnanjuhlista on minkään järkiajattelun seurausta. Se on yksinkertaisesti seuraus kulttuurisen narsismin kasvamisesta siihen mittaan että mentaalinen kuilu historian muistamisen ja unohdusta tarvitsevan bileporukan välillä on kasvanut lopulliseksi.
VastaaPoistaValitettavasti tällainen seremoniallinen seurausilmiö ei ole se kaikkein pahin. Pahinta on, että historian taju hupenee paljon laajemmalla tiedollisella pinnalla. Ei meille missään koulussamme eikä edes akatemioissa opeteta tiedonalaa, jota voisi kutsua "ihmisyyden kehityshistoriaksi" tai "ajatushistoriaksi".
Eurooppalaisen uudan ajan tuottaman tiedollisen edistyksen seurauksena on ollut valtava aineellisen elintason nousu, mutta samalla perustavanlaatuiset ihmisyyden ehdot on kokonaan kadotettu. Vain räikeät efektit enää puhuttelevat -- juuri tuollaiset hullutukset kuin sukuelinten esillepano.
Kaipa ne linnanjuhlat ovat muuttumassa Trimalkion pidoiksi. Jospa historia tulee tosielämässä takaisin, kun sitä ei enää oppikirjoista opita. Halpaa hupia, ikuinen ihminen putoaa taas perusnarsmin kuoppaan. Päivälehtien päiviä ja otsikoita: Hei katsokaas minua, tää on nyt jotain ihan uutta.
Huonosti menee, mutta menköön.
Historian opetuksen perimmäinen tarkoitus on opettaa nykyisyyttä, sanoi joku viisaasti. Toivottavasti kurssien määrää kouluissa ei vähennetä, niin kuin jostain olen lukenut. Lukiossa on nykyään kai vaan kolme historian kurssia, mikä kuulostaa vähältä, mutta sisällön painavuudesta en ole ottanut selvää. Toivottavasti kurssit antaisivat syvyyttä nuorten ajatteluun.
PoistaMinustakin tuntuu, että veteraanien ulkoistaminen on tapahtunut heidän omasta juhlastaan on tapahtunut hieman harkitsemattomasti. Mieleen on jäänyt mm. unohtumaton hetki, kun vanha veteraani nousi ruoliltaan ja lauloin presidenttiparille jonkin sota-ajan laulun. Kyllä siinä tulivat kyynelet muisenkin kuin Niinistön silmiin.
Juuri tämän tunne-efektin puuttuminen on minust iso vaje juhlaan. Olikohan mitään korvaavaa järjestetty tilalle viime vuonna? Ja korvaako Jenni Vartiaisen Missä muruseni on aidosti aloitusvalssin?
No juu, instituutioiden tuuletus….