15.5.2026

Armovitonen on heitteillejättö


15-vuotias Emil Lumme on sitä mieltä, että tasapäistävä koulu ei toimi kenenkään parhaaksi. Virkistävä  mielipide tässä tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, jossa puhutaan nykyään vain eriarvoisuuden kasvamisesta ja siitä, että kaikilla tulee olla kaikkea tai ei sitten kellään mitään. Eli paukut sinne, ettei kenenkään tarvitsisi alittaa oppimisen rimaa. Siis - puhuuko Emil totta:  rimaa ei saisi ylittää, jos kaikki eivät riman ylitykseen kykene? 

Kyllä, käsitykseni mukaan Emil tietää mistä puhuu. Me aikuiset emme tiedä tätä yhtä hyvin, sillä olemme toisen käden tietojen varassa. Emilin kokemus on kuitenkin yhtä arvokas kuin heikosti pärjäävänkin kokemus. Lisäksi Pisa-tulokset puhuvat omaa kieltään, ja ne antavat luotettavan kuvan suomalaisen oppimistason  romahtamisesta entiseen tasoon verrattuna. Tämä näkyy erikoisesti äidinkielen taitojen jopa kehnona osaamisena. Nuori, jolla on puutteita luku- ja kirjoitustaidossa, on usein suurissa vaikeuksissa muussakin elämänhallinnassaan. Voidaan kysyä, onko armovitonen heitteillejättö.

Syitä oppimistason laskuun on esitetty runsaasti, ja yhteenvetona voi todeta vain, että on edetty liian kauas oppimisen perusteista. Koulun ei tarvitse olla kivaa koulua, jossa ei ole läksyjä eikä vastuuta omasta oppimisesta ja jossa oppilailla on valta yli opettajan. 

Opettajan ei oikeasti tarvitse olla kiva kaveri, sillä lapsilla on jo omat kaverinsa. Opettaja on turvallinen aikuinen, jolla on auktoriteettia ja jonka tehtävä on osoittaa työ- ja marssijärjestys, vaikka sitten pettymystenkin kautta. Se on huolenpitoa ja lapsista välittämistä, heidän tulevaisuuttaan varten. Opettajan tulee saada keinoja hiljentää häiriöt ja ohjata häiritsijät tarvittaessa ulos luokasta, valvottuun toiseen tilaan, jotta luokka voi keskittyä opiskeluun. 

Myös Emileillä täytyy olla oikeus opiskella rauhassa ja edetä lahjakkuutensa mukaisesti. Etevillä ja lahjakkailla lapsilla on oltava yhtäläiset oikeudet oppimisresurssiensa täyteen käyttöön kuin heikommilla oppilailla jatkuvaan tuentaan. Itseohjautuvuuden käsite on syytä unohtaa, sillä lahjakaskin lapsi tarvitsee opettajan huomiota.

Olisiko synti opettaa lapsia myös nöyryyteen ja toisten ihmisten kunnioittamiseen? Mikä näissä ominaisuuksissa on muka pahaa? Olisiko aika lopettaa tämän ajan trendi, egosentrisyyden korostaminen, itsekkääksi ja röyhkeänrohkeksi kasvattaminen myös kotona? Ja olisiko aika tunnustaa, että koulun korjaamiseen ei tarvita sitä lisämiljardia, vaan perusteisiin palaamista.


118 kommenttia:

  1. Toiset oppilaat tylsistyvät, kun taas toiset oppilaat eivät pysy mukana. Tuoko on tasapäistämisen ongelma. Ongelma edellä mainituille ryhmille, mutta entäs niille keskivertoisille oppilaille. Kaipa niillekin joku ongelma tasapäistämisessä löytyy, että onhan niitä, ongelmia.

    En ymmärrä, kuin vähän, noita lahjakkaita oppilaita. Heidän narinaansa. Ei koulu ole yksin heitäkään varten, vaan kaikkia oppilaita varten. Eikös lahjakkaille ole jo aiemminkin annettu esim. lisätehtäviä, jos on puute opetuksen normikulun suhteen. Oppilaille, jotka eivät pysy opetuksen kulussa, voisi antaa lisäharjoitusta lisätehtävien muodossa niissä aineissa, joissa on haasteita oppimisen kanssa. Silloin voitaisiin välttyä armovitoselta. Oppilaan oma motivaatio on kaikessa oppimisessa tärkeä avain. Edetään oppilaan ehdoilla, olisiko parempaa ehdotusta. Mahdollisuuksien mukaan.

    Koulu on normaalisti tarkoitettu kaikille oppivelvollisuusiässä oleville. Ei mikään ryhmä saisi olla tärkeämpi toista. Kompromissejakin tarvitaan. Pyhä kolmijako, koulu, opettaja ja oppilas. Siinä sivistyksen avainta. Koulujen jälkeen sitten sivistytään muilla metodeilla. Ei kukaan ihminen yllä kaikkeen.
    Nöyryys ja toisten ihmisten kunnioittaminen ovat arvoja arvaamattomia.

    VastaaPoista
  2. Jos ajatellaan, että kouluihin ajettu inkluusio tarkoittaa osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja mukaan kuulumista, niin Emil kokee jäävänsä yhdenvertaisuuden ulkopuolelle. Inkluusio ei siis toteudu hänen osaltaan. Tämä on Emilin tunne ja yhtä hyväksyttävä kuin heikon oppilaan riittämättömyyden tunne.

    Inkluusio on periaate, jonka mukaan jokaisella yksilöllä on oikeus osallistua yhteisön toimintaan omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä. Termi korostaa sitä, että ketään ei suljeta ulkopuolelle taustan, ominaisuuksien tai tuen tarpeiden vuoksi. Emilin kaltaisten lahjakkaiden ja motivoituneiden oppilaiden tapauksessa inkluusio on siis kääntynyt itseään vastaan.

    Motivoituneita oppilaita kiusataan usein nörteiksi ja kiusaaminen voi yltyä pahaksi. Kun opeteltavat asiat ovat heikoimmille liian vaikeita tai ei ole motivaatiota, nämä oppilaat alkavat pelleillä ja sekoilla luokassa, mikä taas tekee opiskelusta liki mahdotonta muille. Emilin mukaan todella huonollekaan käytökselle ei ole seuraamuksia luokassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. PS Monissa maissa koulussa menestyminen on ilon ja ylpeyden aihe. Täällä se voi johtaa koulukiusaamiseen.

      Sanon tämän nyt ääneen: On käsittämätöntä, että Suomessa kukaan oppilas ei nykyään saisi olla muita parempi. Eikö pieni kilpailu luokassa oppilaiden kesken ole oikeasti tervettä ja tee hyvää koko luokan hengelle? Miksi lapsi ei saisi olla oppiaineissa luokan paras tai edes oikein hyvä?

      Poista
    2. Kukin kilpailee omiensa kanssa, jos yleensä kilpailee. Kilpailuhenkisyydessä on vahva kiusaamisen vaara. Ainakin, kun kilpaillaan lasten kesken. Käsittääkseni luokassa on aina se paras, eikä siitä aina seuraa kiusaaminen. Kiusaaminen on enemmänkin maamme suru, oli kohteen taso mikä hyvänsä.

      Poista
    3. Pääsitköhän sinä, Ripranie, lukemaan nuo Emilin tunnot artikkelista? Ja koko artikkelin? Se taitaa olla ns. maksumuurin takana.

      Poista
    4. Iines, en päässyt lukemaan kyseistä artikkelia, kun en ole lehden tilaaja. Siksi kai tuo jutustelunikin on yleistä omaa arviointiani. Varmaan olisin Emilinkin tuntojen kannalla, jos olisin niihin voinut päästä käsiksi.

      Poista
    5. Minä luin jo eilen Eemelin tarinan, ihan koskettava ja asiallinen, mutta minulle jäi siitä kuitenkin hieman kaksijakoinen tunne… että ongelmat ovat varmasti oikeita, mutta… että ettei vaan vähän kautta rantain vihjattaisi…

      No, täytyy lukea se uudelleen, että mitä siinä minusta oikein vihjaillaan.

      Poista
    6. Kannattanee lukaista myös perässä seuraava keskustelu, niin saa hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä Suomen koulun tilasta ajatellaan.

      Oliko siinä vihjailuja? Täytyykin lukaista itsekin uudelleen sillä mielellä.

      Poista
  3. Niin, paha on tasapuolisesti kaikkia palvella, se on ikuinen ongelma. Olisiko kompromissista jotain apua. Mikä on kunkin ryhmän osuus luokasta, lahjakkaat, normaalit ja heikot oppilaat. Eikö yleensä mennä pääasiallisesti suurimman ryhmän mukaan. Missä yleensäkään on tasa-arvo, kuin puheissa. Pyrkimys hyvä, toteutus vaikea.

    VastaaPoista
  4. Minua ilahduttaa tuo kuva - tuollaista yrmyä mörökölliä ei nykyään kyllä koulujutuissa näe. Ja asenne on oikea: minähän kasvatan tukkani miten pitkäksi haluan, enkä kampaa sitä ikinä, vaikka miten uhkailette, kele tana lauta vetti ittu.

    Ja voisiko tuo kirjan asenne nykyään edes mennä läpi missään instanssissa eli oppilaan oikeutta omaan tyyliinsä loukataan rankasti?

    Asiahan on minulle hyvinkin tuttu ja merkityksellinen, sillä kuulun siihen ikäluokkaan, öhöm, joka alkoi kasvattaa beatles-tukkia - sillä nimellä niitä silloin nimitettiin.

    Ja voi herrajumala sitä solvausten, uhkailujen, pilkan ja raivon määrää… sitä tuli opettajilta, aikuisilta, sivullisilta, kylän ukoilta ja akoilta ynnä muilta oppilailta, niiltä tyhmimmiltä etenkin.

    Olin jo silloin sen verran harkitseva, etten mennyt ihan terävimmässä etulinjassa eli en kärsinyt ihan suurinta pilkkaa ja raivoa, mutta hipsuttelin kuitenkin uuden ajan airueiden vanavedessä.

    Sitä siunailua ja solvausta kesti muutama vuosi ja sitten se hiljalleen laimeni. Ja niinhän siinä kävi kuin aina näissä jutuissa käy - se osa nuorista jätkistä (poikia he olivat lähes järkiään), jotka eniten pilkkasivat ja vihasivat meitä pitkätukkaisia hippejä, olivat itse sitten myöhemmin sitä pitkätukkaretkujen resuista jälkijoukkoa.

    Onkohan tästä aiheesta tehty akateemista tutkimusta? Ihme jos ei ole, olihan se hyvin merkittävä kulttuurinen murroskohta

    VastaaPoista
  5. Miesten hiusmuodin kehitys kautta aikojen. Kas siinäpä oiva tutkimusaihe.

    Kaikki on ollut muotia, kaljukin. Historian alkuhämärissä voisi kuvitella miehillä olleen pitkän tukan, niin kuin naisillakin. Kukakohan keksi sen, että hiuksia voi leikata? Ja miksi alettiin leikkaamaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kysymys: miksi hiuksia on ruvettu leikkaamaan? Varmaankin syyt ovat olleet sekä käytännöllisiä että ulkonäöllisiä, ihan kuten nytkin.

      Sama koskenee partaa. Nykyään myös muita karvoja, oletan.

      Poista
    2. Hiuksiahan lyhennettiin jo esihistoriallisella ajalla, kertoo tekoäly, kun siltä uteliaana kysäisin. Kivikaudella hiuksia lyhennettiin teroitetuilla kivillä, simpukankuorilla ja obsidiaanilla. Muinaisessa Egyptissä ja antiikin Roomassa partureita arvostettiin suuresti jo tuhansia vuosia sitten.

      Syitä hiusten leikkuseen oli tekoälyn mukaan useita. Esimerkiksi sotilaallisista ja käytännön syistä (hygienia, loiset) hiukset ja parrat ajettiin usein lyhyiksi.

      Muuten - mihin tarvitsemme tulevaisuudessa kouluja ja opettajia, kun tekoäly kertoo vastauksen varmaan kaikkiin keksimiimme kysymyksiin? Tässäpä oiva säästökohde Antti Lintdtmanille, joka tänäisessä IS-artikkelissa mainitsi digitalisaation tuottaman hyödyn yhdeksi tulevaksi säästökohteeksi. Opettajat ja muut asiantuntijat?

      Poista
    3. PS Obsidiaani = jähmettynyttä laavaa (tekoäly)

      Poista
    4. Herr Müller kun ei tiennyt kuin myllyn ikiaikaisen työsuojeluohjeen - pidä varasi ellet ole mylläri ja niin siinä kävi että: Max ja Moritz, nuo pahat pojat jotka oppineet ei hyviks' nyt ovat jauhettuina jyviks'.

      Kyllä ennen osattiin lastenrunouden inkluusio-oppimäärä sisällyttää ja opettaa ilman kolulutuspäiviä. Tarkatkaapa milloin, huom. palj. ennen itävaltalaisen taidemaalari/taistelulähetin aikoja. Wikistelkää jos utsittaa.

      Poista
    5. Tuohan tänne myllär paiskaa
      tuuttiin kaksi poikaraiskaa
      Ra-ta-ta-ta! Kauhealla
      mylly jauhaa ratinalla….

      Että näin kävi kurittomien poikaraiskain ennen lastenkirjoissa.

      Poista
  6. Tekoäly on myös suuri vaara, jos on apukin. Vaara se on ainakin lapsille ja nuorille siksi, että oma ajattelu katoaa tai ainakin vähenee huomattavasti. Onneksi se ei kaikkeen vastausta anna luin vähän aikaa sitten jostain. Mukana on varmaan myös vääriä vastauksia. Hyvä apu, huono isäntä, varmaankin. Olen sitä ikäluokkaa, joka tykkää ajatella itse. Voi kokea onnistumisia, jos myös pettymyksiä, ajattelussaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta turiset. Kaikella on kääntöpuolensa. Mediakriittisyyden opit purevat tässäkin. Mitään, minkä lukee mistä tahansa, ei pidä suoraan uskoa. Sen tiedän jo vanhastaan, että lapsille opetetaan mediakriittisyyttä ainakin äidinkielen ja viestinnän tunneilla. Missä määrin niitä painotetaan, on toinen asia.

      Yleensäkin kriittisyys ja epäily ovat tämän päivän avainsanoja, myös kouluopetuksessa. Toivottavasti.

      Poista
  7. Huomasin juuri, sanomalehtiä selatessani, että perussuomalaisten nuorisojärjestö on tehnyt ehdotuksen tasokurssien palauttamisesta kouluihin, tasapäistämisen poistamiseksi ja opiskelurauhan palauttamiseksi.

    Järjestö perustelee juuri samoin kuin Emilkin linkkaamassani artikkelissa. Emil muuten käy ruotsinkielisestä peruskoulua eikä tiettävästi nuoruutensakaan puolesta ole kytköksissä mihinkään puolueeseen. Puolustelen tässä Emilin taustaa siksi, että tiedän, miten kaikkiin perussuomalaisiin suhtaudutaan.

    Nytkin on niin, että koska väärä puolue ehdotti asiaa, se tullaan tuomitsemaan jyrkästi. Valitettavasti, sillä tasokurssit olisivat kaikkien etu. Sekä heikkojen että lahjakkaiden. Nyt molemmat laidat kärsivät, kuten tulokset osoittavat. Tästä ei ole kahta sanaa.

    https://www.is.fi/politiikka/art-2000012011727.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei huono ollenkaan. Tasokursseissa kohdentuu, että sitä saa, mitä tilaa -ajatus. Kaikkiin aineisiin sitä ei varmaan tarvittaisi. Toivottavasti lisää motivaatiota opiskeluun. Painotettaisiin omaa valintaa, eikä syrjintää. Kiitos, että pääsin lukemaan artikkelin.

      Poista
    2. Siis Ilta-Sanomissa uutisartikkelit ovat kaikki ilmaisia ja avoimia lukea. En ole tilannut näihin iltapäivälehtiin mitään ylimääräisiä ”ekstra”- tai ”plus”-lukuoikeuksia.Niitä tulee lukaistua siksi, että ne ovat nopempia tiedonvälittäjiä kuin vaikkapa HS tai Ylen sivut.

      Poista
    3. Kiitoksen valitsin siksi, kun artikkelin antoi ilmainen lehti.

      Poista
  8. Kyllä nyt on tilauksessa Suomen voitto viisufinaalissa. Paikkanumero on 17 ja sehän lupaa voittoa. Lordi kuulemma tuolla numerolla aikoinaan voiton toi kotiin, joten se on hyvä numero. Ja kun esiintymisvuoro on vielä jälkipuoliskolla, niin se on siinä. Ihan hirvittää kirjoittaa, että ihan sama.

    Lauluissa olen tunnekuuntelija ja esiintymistyyli on merkittävä. Sekin on vielä hepreaa, että jaksaako valvoa. Varmaan jaksaisi paremmin, jos kipaleet olisivat kiinnostavia, eivätkä puuroutuisi mielen syvyyksiin. Tämä nyt on vaarana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silmissäni Petteri Orpon katse
      kun äänestyksen jäljet vihloo rintaa
      käy viisut päälle lailla pieleenmenifiiliksen
      ja minä unohdin kysyä äänen hintaa

      Seitsemästoista viisu saapuu viulutypyineen
      ja kaikki paitsi äänestys on turhaa
      aina oikein uskoa ei jaksa ihmiseen
      ja euroviisut saa harkitsemaan itsemurhaa

      Peten ja Lindan kanssa katson maailmaa
      ja kuin hullu huudan äänestäjien perään…
      … ja siihen herään, tuliko ees pronssia?

      Poista
    2. Ennustan Suomelle viidettä sijaa. Intuitio, näkijänkykyni sanovat niin. Jos osun oikeaan, alan laatia halukkaille tulevaisuudenennustuksia, muutamalla kympillä per lärvi.

      Poista
    3. Parkkosen lauluäänen sävy ei ole minua sykähdyttänyt.
      Kuten niin monen muunkaan kansan suosikin. Määkivä Pepe Villberinkin laulutyyli sopii johonkin biisiin, mutta ei kaikkiin. Samaa värinää on mielestäni Parkkosenkin lauluäänessä.
      Linda Lampenius on kyllä kunnioitettavasti säilyttänyt kropoansa ja kasvojensa nuorekkuuden, kuinka paljon biohakkeroinnilla ja kirurgeilla lie osuutta? Ilmeistä on, että hän osaa soittaa instrumenttiaan hyvin, vaikka viuluista en ymmärräkään muuta kuin pahimmillaan hermojani rienaavan äänen. Joihinkin biiseihin viulu kuten haitari sopii, mutta en ole kummankaan soittimen äänen fani.
      Minä äänestän Keikkaa voittajaksi esityksen sanoituksen vuoksi. Jos niin käy, että karvatossupoika voittaa, olen huojentunut.
      Italian tahtoisin tietysti myös sijoittuvan: onhan se vanhanaikaisen heterorakkausiskelmä!

      Poista
    4. Oletko, Noora, aivan varma, että hurmaava italiaano laulaa naiselleen? Voihan hän laulaa riemuissaan miehelleenkin?

      Vaikka, jos totta puhun, kyllä siinä mies taitaa laulaa naiselle, koska laulaja nimittää tätä ”kuningattarekseen”.

      Poista
    5. Tulihan lavalle myös morsian perinteisessä valkoisessa hääpuvussa!?
      Tosin hän riisui osan vaatteista tanssiryhmään liittyessään. :)

      Poista
    6. Totta, mielestäni koreografiaa oli lisätty aiempaan verrattuna. Tosin kun olen katsellut väliin vain toisella silmällä, on jotain voinut jäädä huomaamatta.

      Poista
  9. Ritirillumarrie
    kuka viisujen voiton kotiin vie?
    Vedonlyöjät tietää
    mitä rallia uuden sukupolven sielu sietää!
    Renkutusta, kirkumista riittää
    siitä tunnekylmä viisukansa kiittää!
    Viihdettä on rakkaus ja seksi uusi sukupuoli kisailee ykköseksi.
    Mageeta on rajat rikkoo, olla uskomatta solutukkoo.
    Joukkosuggestio määrää
    mitä viisufanien päässä häärää.
    Rohkea ja rajat rikkova
    antaa ihailijoille esimerkkejä ja kikkoja!
    Tuottavia idoleja iso raha vaanii, siksi oma habitus pitää kauppatavaraksi laatii.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seitsemän kertaa seitsemän
      koetellut on viisut hermoja,
      seitsemän kertaa seitsemän
      siitä suru ihan suunnaton,
      mielen päälle jo jäänyt on.

      Seitsemän kertaa seitsemän,
      lannistus vielä nujerretaan,
      seitsemän kertaa seitsemän
      hehku pokaalin jo siintää silmissä,
      ja ykkönen jo kourassa kiiltää.

      Seitsemän kertaa seitsemän
      jo orpopojan valssin taivasalla tanssin,
      seitsemän kertaa seitsemän
      kun ilo on niin hulvaton,
      ihan kokemus jää rintaan kii.

      Poista
    2. Heh… tässä viisussa on oikea meininki, sen seittemän kertaa minäkin olen viisuja tiiraillut ja se voittokin tuli inhimillisesti katsoen ihan liian myöhään, vähän kuin lohdutuspalkintona toistaitoisille totisille tolvanoille.

      Yhdestä ainoasta Suomen viisukappaleesta olen koko viisuikäni aikana oikeasti tykännyt - ja se oli Käärijän niinkutus-polkka vai mikä jenkka lieneekin.

      Minua niinku huvitti siinä niinku se, että laulun sanoissa niinku toistetaan meidän niinku yleisintä niinku täytesanaa - elikäs niinku niinkua, niinku.

      Poista
    3. Sain juuri siskolta viestin Saksasta, että hän aikoo, tavoistaan poiketen, katsoa viisukisat. Saksan uutisissa oli nimittäin kehuttu Suomen kappaletta, oikein hehkuttamalla. Onhan siinä se viulusoolo kieltämättä klassisen kaunis.

      Poista
    4. Kovasti vaan se voitto arveluttaa. Usko on heikko, vaikka toivo olisi vahva. No, ilo ilman voittoa on teeskentelyä.

      Laitanpa tuon Käärijän Cha, Cha, Cha, pramille. Muistin virkistämiseksi. Olihan se silloin mukiinmenevä esitys.

      Käärijä - Cha Cha Cha (LIVE) | Finland 🇫🇮 | Grand Final | Eurovision 2023
      https://youtu.be/l6rS8Dv5g-8?si=3K0SA-80DvvBFafX

      Poista
    5. Täytynee taas toistaa vuotuinen viisukilpailu kommenttini. Musiikin perusta on melodia, sen puutetta ei paraskaan laulaja tai soittaja voi korvata. Vielä 1980-luvulle asti nämä kilpailut tuottivat ikivihreitä sävelmiä, mutta nyky "sävelmiä" tuskin kukaan muistaa tai osaa hyräillä. Mystinen juttu.

      Poista
    6. Eiköhän se pelkkä laulu, taito ja melodia ole jäänyt hieman muun show’n jalkoihin jo kauan sitten.

      Nytkin voitti hakkaava renkutus, jossa oli ilmeisen taitava ja rohkea naisten reisien levitys -koreografia. Laulu alkoi nousta vasta, kun koreografia nähtiin, sitä ennen se ei pärjännyt ennakkotilastoissa.

      Israelin ja Italian kappaleet olivat kyllä selkeitä melodioita, ja nehän kyllä pärjäsivät hienosti, Israelhan oli melkein voittaa.

      Poista
    7. Iineksen arvio Suomen viidennestä sijasta osui erinomaisesti.

      Poista
    8. Jep! Huomasin sen, ja se oli jonkinlaisen loogisen päättelyn lopputulema.

      Suomalaiset eivät ihan osaa tulkita muiden maiden reaktioita oikein. Me luulemme, että ulkomaalaiset tarkoittavat jetsulleen sitä, mitä sanovat, kehuessaan vuolaasti jotakin suomalaista. Siitä pitää ymmärtää ottaa osa pois. Ja sitten järkeillään.

      Poista
    9. En ikinä olisi uskonut, että Bulgaria voittaa viisut, vaikka jonkun tyhjänpäiväisen renkutuksen uskoinkin voittavan. Kipale oli kyllä helvetinmoinen limbo. Vai kuvaako se todellista eurooppalaisten mielenmaisemaa, älyllistä ironiaa, tyhjäpää typeryyttä vai jotakin mitä en hoksottimillani pysty ymmärtämään? Onko euroviisujen päämäärä ja tarkoitus nykyään tehdä joku kevytviihde-nuorisorunkutus biletykseen?
      Moldova oli liian kotiinpäin vetävä matkailumainos ja Kreikan biisin ilmeisesti meni liian pitkälle kuvaillessaan mammmonan himoaan, vaikka köyhälle äidilleen halusikin tarjota parempaa elämää.
      Positiivista oli, että Ranska ja Italia kipusivat suosikkien joukkoon. Musiikkia kuultaneen ensi vuonnakin haarovälien puristelujen ja auki revittelyn, homohenkselien, perseiden pyllistelyjen ja kaikenlaisten erikoisuuksien tavottelujen lomassa.
      Euroviisuissa huomaa nuoren polven bubereettisen henkisen kehityksen tason.
      Israelin toinen sija joko kertonee Euroopan oikeistumisesta tai sitten äänestäjillä ei ole haisuakaan maailmanpolitiikasta.

      Poista
    10. Israelin toinen sija kertoo että vihervasemmiston valtavasta rummutuksesta valtamedia avustuksella huolimatta sen Palestiina propaganda ei ole mennyt läpi äänestäjille.

      Poista
    11. Entä, jos se Israelin kappale olikin ihmisten mielestä hyvä? Olisiko pitänyt ottaa poliittisesti kantaa ohi musiikillisten elementtien? Jos Israel kisaa mukana, se kilpailee tietysti täysin samanarvoisena muiden maiden kanssa.

      Kukaan ei varmaankaan hyväksy Israelin ylimitoitettuja sotatoimia, mutta useimmat eivät varmaankaan silti halua sotkea politiikkaa mukaan ihan kaikkeen. Koetetaan pitää mielessä se, että tässä poliittisessa sodassa on kaksi osapuolta, joissa kummassakin on vikaa.

      Hamasin voimakkaasti masinoima palestiinalaisten puoli ei suinkaan ole syytön ympärillään oleviin sirpaleisiin. Uhreja ovat molemmat puolet. Ja syyllisiä.

      Ja silti maailmassa saa laulaa, myös palestiinalaisten musiikkikappale, jos sellainen joskus ilmaantuu ja jos kansa kuuluu EBUun. Maailmaan mahtuu.

      Poista
    12. Suomihan pärjäsi ihan hyvin, enemmän minua häiritsi se lopun pistelaskun sekavuus, josta juontajakin tuntui olevan totaalisen pihalla.

      Ensin yleisöpisteitä ripotellaan pikkuisen sinne tänne, kertomatta edes montako niitä on yhteensä jaossa - ja sitten kaadetaankin kuin saavista valtava määrä Bulgarialle.

      Nooran tulikivenkatkuiset madonluvut ja loitsut saavat minut aina nauramaan - näen ihan silmissäni, miten hän takoo tekstiä kulmat kurtussa jämerin ottein ja mutisee itsekseen suu mutrussa, melkein ärräpäitä päästellen, mutta vain melkein, en usko hänen lankeavan kiroilun syntiin pyhäpäivänä, eikä kyllä ehkä muulloinkaan.

      Poista
    13. Jokaisella on " tämänsä ".

      Poista
    14. Harva taisi ymmärtää täysin pistelaskusysteemiä. Se oli myös visuaalisesti kehnosti toteutettu. Annetut pisteet eivät näkyneet katsojan silmään luontevasti, vaan niitä sai etsimällä etsiä, ennen kuin huomasi.

      Muutoinkin tämä laulukilpailu on paisutettu ylipitkäksi spektaakkeliksi, jossa juontajat jaarittelivat ja viivästyttivät kulkua ärsyttävästi.

      Poista
    15. Tapsa, hyviä huomioita! :) Naurattaa minua itseänikin loitsujani ladellessa. " Sisäänpäin" lämpivä kun ilmeisesti olen.
      Iines, olihan Israelin kipale mukiinmenevä, mutta ranskalainen ( ? ) rakastetun nimi sai miettimään, miksi juuri se, eikä esim. israelilainen nimi valikoitunut laulun sanoitukseen?

      Poista
    16. Michelle-nimen juuret ovat hepreassa. Lauloihan muuten Beatleskin aikoinaan Michellesta, ”ma bellesta”.

      Niin tai näin, en halua tarkastella musiikkia poliittisten lasien läpi. Israelin kappale oli minusta kaunis ja jotenkin tenhoava. Yksi parhaita, parempi kuin voittaja.

      Poista
    17. Luulen ihan vakavissani, että Israel saa salaisia sympatiapisteitä tahoilta, joilla riittää ymmärrystä sen asemalle lähialueensa ainoana länsimaisena demokratiana sekä varmaan myös juutalaisten vainohistorian takia.

      Onhan meilläkin naapuri, jolla on ennestäänkin maata ja mantua ylivoimaisesti eniten koko maailmassa, mutta siitä huolimatta se hamuaa ja ryöstää sitä koko ajan lisää pienemmiltä naapureiltaan.

      Tuli vaan mieleen, kun luin että venäläiset näyttävät valjastaneen Turtiais-Anon terijoen hallituksekseen eli pyytämään heiltä sotilaallista apua suomalaisfasisteja vastaan.

      Ettei vaan kohta rytisisi, tuumasi Risto Rytikin pääministerin syksyllä 1939.

      Poista
    18. Varmaan sympatiapisteitäkin on osa Israelin saamista pisteistä, mutta olihan se kappale selkeästi hyvä, parempi kuin valtaosa kisan esityksistä. Suomen antamiin täysiin pisteisiin uskon nimenomaan kappaleen takia, sillä se on tyypillisesti suomalaisten makuun istuva.

      Poista
  10. Säälittää ja myötä hävettää millaisen botoxhuuli, seksisymbooli roolin Erika Vikman on omaksunut. Saa nähdä kuinka kauan hänen pyykensä kestää rahanahnetta seksististä julkkisroolia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin lukevinani, että hän on jo kertaalleen romahtanut. Mutta siis, komea ja upea nainenhan hän on. Pisteet rohkeudesta.

      Jotenkin kaipaa aikoja, jolloin laulut olivat lauluja ja ääni ja lahjakkuus ratkaisivat. Nyt tulee pisteitä, kun reväyttää reidet auki tai kuuluu johonkin ryhmään. Esimerkiksi Suomessa on aika monta pintajulkkista, joiden suosio ja maine perustuu seksuaaliseen vähemmistöryhmään kuulumiseen.

      Nyt ei kannata lukea, että tuomitsen homoja ja muunsukupuolisia. En tuomitse, vaan suuntaan tarkistuspisteeni siihen seikkaan, että homoudella voi ratsastaa helppoon maineeseen ja ilmeisesti rahaan.

      Meillä on piispa Irja Askola siunannut Vuoden homoksi alaikäisen lapsen, pojan, jonka ikäisen seksuaalinen kehitys psykologian ja biologian mukaan on vielä osittain oraalla ja hauras. Minkä signaalin tällainen seksuaalisuuden korostaminen antaa lapselle hänen tulevan kehityksensä kannalta? Milloin meillä piispa nimittää alaikäisen tytön Vuoden Lesboksi tai Vuoden heteroksi tai Vuoden X:ksi?

      Jos minä olisin transihminen tai lesbo, en ymmärrä, miksi siitä pitäisi tehdä isoakaan numeroa? Sehän on luonnollinen asia, luojan luoma synnynnäinen ominaisuus.

      Poista
    2. Suomi on sisäänpäin lämpiävä syrjäinen maa, jossa on vähän asukkaita ja jossa puhutaan erikoista ja harvinaista kieltä, ja jossa kansa on sairaalloisen kiinnostunut siitä mitä meistä muualla puhutaan, ja yleensähän meistä ei puhuta mitään.

      Hyvä niin.

      Poista
    3. Ja se mitä puhutaan, uskotaan ja otetaan tosissaan. Siksi me joka vuosi etukäteen uskomme voittavamme kisat. Emme ymmärrä, että ulkomailla on tapana pussailla kaikkia poskille (yäk) ja ylistää vuolain sanoin. Luulemme olevamme ainuita ja erityisiä.

      Poista
    4. Suomen ammattilaisraatiko antoi sentään Ranskalle täydet 12 pistettä? Yllättävää. Ketäs kansalaisemme äänestivät suosikiksi? En muista. No, pääasia, että höyrötys on ohi. Positiivista lienee, että suuri joukko sai voita leivälleen, töissään kansojen villitsemisestä.

      Poista
    5. Iineksen idea, jonka hän sai Vuoden Homo -nimityksestä, on erinomaisen kannatettava, oikein askolankanalan kannatettava.

      Kehitän sitä nyt vähän kaupallisemmaksi - elikäs on ehdottomasti alettava nimittää erilaisia huikeita vaihtoehtotyyppejä Kuukauden Kummajaiseksi.

      Tähän tyyliin:

      Tammikuun Tirkistelijä
      Helmikuun Himoilija
      Maaliskuun Masokisti
      Huhtikuun Homppeli
      Toukokuun Transu
      Kesäkuun Ketkuli
      Heinäkuun Hippuli
      Elokuun Elostelija
      Syyskuun Sadisti
      Lokakuun Lespo
      Marraskuun Mamselli
      Joulukuun Pukki

      PS. Kehittäkää lisää ja parempia, oli vähän kiire panemaan…. öh kröh pöh… kah… vinkeitin päälle.

      Poista
    6. Tammikuun Tamperelainen (Ilmari tai muu h.)
      Helmikuun Helluntailainen
      Maaliskuun Muunsukupuolinen
      Huhtikuun Hullunpuoleinen
      Toukokuun Toosa
      Kesäkuun Kermaperse
      Heinäkuun Hetero
      Elokuun Etninen
      Syyskuun Syypää (persu)
      Lokakuun Lähihoitaja
      Marraskuun Mamu
      Joulukuun Jossittelija

      Poista
    7. KUUKAUDEN HÄTÄNEN

      Härän Hörö
      Kaksosen Kilkutin
      Ravun Roima
      Leijonan Loikka
      Neitsyen Naima
      Vaa`an Voima
      Skorpionin Kinkerit
      Jousimiehen Maali
      Kauriin Kiemura
      Vesimiehen Vinkeä Vompatti
      Kalojen Koukku
      Oinaan Oikku

      Poista
    8. Palkittuja urheiluseuroja:
      Pohjaan ponnistajat
      Henkseliratsastajat
      Kelpo keinujat
      Köysillä sitojat
      Piiskan viuhtojat
      Suihkijat
      Lipsuttajat
      Tursijat
      Survojat
      Lurpottajat
      Pakara-barbarat
      Örhöt
      Vinkumiinat
      Kuvista kiksaajat...




      Poista
    9. Mahtavaa tytöt, hienosti tartuttu haasteeseen ja levennetty ja lavennettu sitä jopa horoskooppeihin ja urheiluun!

      Noista Nooran urheiluseuroista sen verran, että onhan niitä oikeastikin aika hauskoja - poikani mm. pelasi futista Helsingin Ponnistuksessa ja onpa sellainenkin seura kuin Saarijärven Pullistus.

      Tähän aiheeseen täytyy vielä palata.

      Poista
    10. Onhan niitä tosi hauskoja urheiluseurojen nimiä joitain. Nurmon kunnassa on ollut mm. sellaiset kylät kuin Alapää ja Yläpää.

      Nurmon Alapään venyttelijät oli naisten urheiluseura ja kylässä oli myös sellainen seura kuin Alapään Koitto. Nurmossa asuvillehan siinä ei ollut mitään humoristista.

      Tämä Alapään Koitto yhdistyi sitten Yläpään Kaverien kanssa Nurmon Jymyksi. Ettäs tämänkin historian tiedätte.

      Poista
    11. Alapään Koitto… tämäpä on mahtava nimi! Vaikea uskoa, ettei sivumerkitystä muka huomattu… tai sitten pohjalaaset eivät vain välittäneet.

      Mikähän sopisi Yläpäälle tai oikeasti ne paikat taitavat olla Ylipäitä. Hmmmm…. hmmm… hmmmm… äh puh… (miettii)… no, miten olisi paremman puutteessa Ylipään Heitto.

      Poista
    12. Lopen Uupuneet taitaa olla urbaanilegendaa? Ainakin urheiluseuran nimenä.

      Poista
    13. Savonmuassa Kuopijon ja Iisalamen välissä on kylä nimeltään Pölijä (kirjakielellä Pöljä) ja siellä on/oli urheiluseura nimeltänsä Pöljän Kirmaus.

      Poista
  11. Suomen kansalaiset antoivat yleisöäänestyksessä mukamas eniten ääniä Israelille! Ylläripylläri tämäkin tieto.
    Vaan nyt päätän reportoinnin
    :) Euroviisuista tähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, nimenomaan yleisö antoi ne täydet pisteet yleisölle, ei asiantuntijaraati, niin kuin minäkin ensin oin muistavinani.

      Poista
  12. No niin, ja viisuvoittoon ylsi kipale, joka kertoo ADHD oireilusta. Kun kipale-esityksen eka kertaa katselin ja kuuntelin, ajattelin, että mitä sekoilua. Nyt ei sitten taida tarvita sanoa enää mitään. Tässä voittaja ja biisi:

    DARA - Bangaranga (LIVE) | Bulgaria 🇧🇬 | Grand Final | Eurovision 2026
    https://youtu.be/EltgrumKJfk?si=IVM_IqoGFyY4K5jT

    Niin, ja muistakaa rakastaa itseänne, niin kuin juontaja ym. Mikko Silvennoinen aina pruukaa todeta.

    VastaaPoista
  13. Ei kestä kuunnella tuota hakkaavarytmistä jollotusta! Aivan hirveä, sori nyt vaan. Olen varmaan epämusikaalinen, kun en ymmärrä, miten se voitti koko kisan.

    Jos jonkin kuuntelisin tuosta ohjelmasta uudelleen, niin se voisi olla aivan alussa kuultu viime vuoden voittajan esittämä sikermä klassistyyppistä laulantaa. Se oli taidokasta ja kaunista.

    Vaan onneksi kisat ovat ohi ja lehdet alkavat kohta kirjoittaa muustakin.

    VastaaPoista
  14. Ei ollut minunkaan mielestäni voittajabiisi esityksineen mitenkään mieluista katseltavaa. Oli mukana melodisia, kauniita esityksiä. Jokaisella on oma makunsa. Jossain kokonaisuutta rikkoi mielestäni se, että esiintyjän ääni ei miellyttänyt, vaikka musiikki ja laulu miellyttivät. Siksi kai en osaa nimetä mitään mielestäni parasta kokonaisuutta. Lampeniuksen suosikiksi ilmoitettiin Puolan Alicja laulullaan Pray. Ei se minua kylläkään kärkeen lämmittänyt.

    VastaaPoista
  15. Kenttäpiispa emeritus Seppo Kangas (silloin kenttärovasti) esitelmöi Vanhassa Kirkossa aiheena kuri.
    "Kuri on monesti väärinymmärretty sana. On saatu aikaan sanan arvon muuntuminen tarkoittaen rankaisevaa, rajoittavaa, epämiellyttävyyttä sisältävää tointa. Kun tullaan kuripitotoimenpiteisiin on jossakin vika. Kuri ei ole ollut hyvä. Hyvä kuri on muuta, toista. Hyvä kuri on ennen muuta opastava, ohjaava, neuvova."
    Kirkko aivan täynnänsä, everstejä seisoskeli vaivihkaisina talvipalttoiden kaulukset systyssä ovensuussa että ulkona olevat kuulisivat avoimista ovista asian oikean laidan.

    VastaaPoista
  16. Tämä sopii koulumaailmaankin, oli vitsi taikka ei. Kuri on oikeasti kelpo sana eikä suinkaan tarkoita mitään vanhanaikaista huutamista. Hyvä kuri voidaan saada luokkahuoneeseenkin ilman suurempaa ääntä. Vaatii kyllä rohkeutta ottaa se järjestäjän rooli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuri-sana tarkoittaa myös pilailua - ilkikurinen ihminen, teki sen kurillaan jne.

      Virossa sana ”kuri” tarkoittaa kurjaa.

      Poista
    2. Kyllä vaan, ”kuri” tarkoittaa myös kujetta. Hän teki sen kurillaan, eli jekutti. Ennenhän poikia pidettiin luonnostaan keppostelijoina, pahankurisina, mutta tavallaan vaarattomina. Pojat on poikia..

      Mutta siis, ”kuri” on sanana turhan pelätty. Kuri on koulussa positiivinen asia, ja tarkoittaa yksinkertaisesti sellaista järjestystä, jossa opiskelu, mielellään rauhallinen ja iloinen opiskelu on kaikille itsestäänselvyys.

      Poista
    3. Todettakoon tähän Eurovision laulukilpailu -keskustelun peräkaneetiksi vielä kummastukseni siitä kiihkeydestä, jota Israelin sijoittuminen toiseksi aiheuttaa, vieläkin median artikkeleissa ja yleisökeskusteluissa.

      Helsingin Sanomat on katsonut tärkeäksi tutkituttaa yliopiston tutkijalla, ketkä Suomesta äänestivät Israelia. Jo otsikossa lehti kirjoittaa, että nehän olivat kristityt sionistit ja ”vihervasemmiston vastustajat”.

      Herra mun vereni. Minä luulin, että kyseessä oli musiikkikilpailu.

      Poista
    4. Pakko todeta tähän vielä, että kyseessä
      on tutkijan ”arvelu”, ei tutkimus.

      https://www.hs.fi/popkulttuuri/art-2000012015382.html

      Poista
    5. Eikös jopa arkipäiväisimpiinkin asioihin liity politiikka. Se on kaikkialla " ilmassa " vaikka sitä ei näe paljain silmin?

      Poista
    6. Toki liittyy. Mutta tarvitseeko sen liittyä kansainvälisiin eri alojen kisoihin?

      Mahtaisi nousta meteli, jos esimerkiksi urheilusuoritusta arvioitaisiin poliittisin taustatekijöin.

      Minusta on moraalisesti väärin se, että suuren kansainvälisen taidealan kilpailun jotakin maata pitäisi arvioida muin perustein kuin taiteellisin. Jos maa kerran otetaan mukaan kisaan, se on samalla viivalla muiden kanssa.

      Poista
    7. Kilpailun tahdissa

      Sana lyö tahtia
      tarina mahtia,
      tuvissa, taloissa, saleissa.

      Työ kampeaa sanan
      työ yhdistää,
      ennen pitkää kilpailulle.

      Terve kilpailu
      harhasanakin,
      vahvin ja sitkein voittoriviinkin yltää.

      Kilpailun keinot
      kaikesta ei puhuta, kaikkea ei sanota,
      siihenkin perustuu kilpailu, onneakaan unohtamatta.

      Poista
    8. Kun juoksee lujimpaan
      ei viimeisenä maalin ehdi
      turhaa kun välillä kaikki on
      välillä taas ei yhtään ole

      Elämä on vain sana
      kuten kuolemakin
      työlästä niitä on yhdeksi yhdistää
      ja onko siihen edes tarve

      Vesi on märkää
      ja kaksi kertaa kaksi
      ei ole viisi tai kolme
      vaan on se neljä

      Poista
    9. Hassua, miten muistaa lapsena kirjoittamansa runot, tai siis joitain niistä hyvinkin selvästi. Panen tähän yhden runon, joka kuvasi talven tuloa. Kirjoitettu alakoulussa, ja muistan, miten se ”tuli”, kertarykäisyllä:

      Ensi lumi peittää kylmän, kovan maan,
      ruohonkorsi uinuu hiljaa haudassaan
      alla vaipan valkoisen.
      Lumihiutal’ pienoinen
      putoo vielä ensi lumehen.

      Muistatteko te lapsena kirjoittamianne runoja?

      Poista
    10. Muuten, tuo Anonyymin runo on hyvä! Siinä on mukavan huolimatonta käsitteiden pyörittelyä. Mikään ei ole itsestäänselvää.

      Poista
    11. Runosi, Iines, on alakoululaisen kirjoittamaksi erittäin oivaltava. En muista runoilleeni lapsena. Harrastin paljon ulkoleikkejä. Käpylehmiä sun muuta mukavaa. Kyllähän minä kynääkin pyörittelin, lähinnä sisätiloissa. Suunnittelin erilaisia mukavia sanajuttuja ja piirtelin myös, jonkin verran.

      Poista
    12. Minulle tuossa ylempänä runoni jälkeen tullut sanailu näyttäytyy lähinnä pilailuna, jonka tekijäksi epäilen täällä lymyilevää kiusaajaa/häirikköä. Toki jokainen runoilee kykyjensä mukaan. Ei siinä mitään.

      Poista
    13. Voin paljastaa, tuosta Anonyymin runosta, että aivan ensin luulin sitä sinun kirjoittamaksesi, Ripranie ja että nimi vain on jäänyt pois.

      Nyt kun esität tuon pilailumotiivin, niin sellainenhan se on.

      Poista
    14. Ei minun ulosantini ole tuollaista, vaikkakin rehellistä antini on. En muutenkaan kirjoita anonyymisti. En muista blokissasi koskaan kirjoittaneeni ilman nimilogoa, joka on tuo sama ollut aina tällä selaimella. Se voisi myös olla Stefies, mutta sitä en ole enää käyttänyt aikoihin. Nyt olen kauhiasti yllättynyt, että luulit sitä minun kirjoittamakseni. No, mistäs me muiden ajatuksia helposti tiedostaisimme.

      Poista
    15. Tämä ajatus sinusta häivähti mielessäni kirjoittajan tavasta puhua asioista. Kirjoittaja maalasi kuvia hieman sinun laillasi, mutta koska nimi puuttui, arvelin häntä kuitenkin toiseksi. Tällä hetkellä teoriani on se, että hän tekeytyi sinuksi pilaillakseen. Mutta, voin olla väärässäkin.

      Minunkin runotekeleilläni saa pilailla, jos luo niistä uutta ”taidetta”. Se ei ole kiellettyä, eikä siitä kannata pahoittaa mieltänsä. Maailmaan mahtuu.

      Poista
    16. Tuo sanan käyttö minulle tuntuu niin kovin vieraalta. Minäkö puhun asioista tuohon tyyliin. Kaikkea kanssa, olen eri mieltä. Minusta hän vain tapansa mukaan pilailee minuun päin. Ei hän osaa tekeytyi minuksi, ei todellakaan. Tämä on minun vakaa mielipiteeni. En kirjoittaisi noin. Mikä tekee ihmisestä noin käyttäytyvän, sitä voi pähkäillä.

      Laitanpa tähän vielä Aaro Hellaakosken mietteen:
      Vastamäissä mies syntyy,
      jos syntyy.

      Poista
    17. Kyseessä taisi olla parodinen koitos, siis liioiteltu viritys todeta että maapallo on pyöreä ellei se ole neliskulmainen. Siis meidän kaikkien runojemme turhuus ja kehnous. Hän ei ehkä tajua, että nämähän ovat nopeita riimileikkejä, eivät tosimielessä tehtyjä runoja.

      Poista
  17. Israelin valtio perustettiin 1948. Alueella on ollut aikojen saatossa lukuisia valloittajia ja vallanpitäjiä sekä kansallisuuksia: Kreikkalaisia, roomalaisia, arabeja, muslimeja, kristittyjä, juutalaisia, mamelukkeja, osmaneja ym. ym.
    AI: n tiedon mukaan esiihmisten jäänteitäkin on alueelta löydetty.
    Ei ihme, että maa-alueen epäselvät " omistusoikeudet" aiheuttavat edelleen verisiä sotia.
    Ainahan ihmiset valitsevat ja kannattavat joko hyökkääjän tai puolustautujan oikeutta tekoihinsa.
    Se miten ihmiset tietää, mitä näkee ja tuntee kunkin osapuolen oikeutuksesta maa-alueihin, ja miten se sopii heidän omaan arvomaailmaansa, ratkaisee myös sen, "kenen joukoissa seisoo".
    Eikös se ole itsestään selvyys, kun ihmisistä on kyse?
    Viattomien lasten kärsimyksiä sodassa: pelkoa, nälkää, kipua, orpoutta, ei kukaan tunne-elämältään terve ihminen voi mukamas hyväksyä. Silti me hyväksymme julmuudet joka ikinen päivä. Nautimme ja hurraamme, kun oma puoli etenee ja tappaa enemmän toiselta puolelta.
    Viha synnyttää vihaa. Voiko ihmiset pystyä olemaan ilman tuhoavan tunteen syntymistä , jos jatkuvasti kokevat epäoikeudenmukaisuutta, ylenkatsetta, alistamista, nöyryyttämistä ja hyljeksintää?
    Toisiaan tappavien, sotivien kummankaan puolella minä en voi puhdassudämisesti olla, vaikka edelleen ihmisolennot ratkaisevat riitansa hyväksyttävästi tappamalla ja kärsimystä mahdollisimman paljon viholliselle aiheuttamalla. On se saatanallista, miten lastentappaja ja hirvittävien kärsinysten ja tuhon aiheuttaja voi hymyillä sekä esiintyä medioissa kuin pyhimys. Millainen peto tällaisten olentojen sisuskaluissa elää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en kannata kumpaakaan. Molemmat osapuolet ovat sekä syyllisiä että uhreja, syytön ei ole kumpikaan puoli.

      On vain vaikea ymmärtää sellaista moraalia, joka katsoo toisen osapuolen väkivallan läpi, mutta tuomitsee toisen.

      Hamas on äärimmäisen väkivaltainen ja islamistinen, hyökkäyksen aloittanut terroristijärjestö, joka ohjailee palestiinalaisia, jotka hyväksyvät tämän. Israel on vastannut järkyttävän ylimitoitetulla väkivallalla, jota varmaan kukaan tässä maailmassa ei hyväksy.

      Jään miettimään sitä, miksi Hamas hyökkäyksen aloittajana ei luovu aseistaan, sillä se olisi avain rauhaan. Eihän terroristijärjestö voi sanella tässä maailmassa yhtään mitään. Ei se niin voi mennä.

      Poista
    2. Syitä tekoäly luettelee Hamasin terroritekoon lokakuussa 2023 pitkän listan. Vahvimpina syistä palestinalaisten saarto sekä siirtokuntalaisten toimet Länsirannalla. Jerusalemin moskeijasta johtuvat ristiriidat, palestiinalaisten vankien asema, Israelin ja Saudi-Arabian lähentymisyritykset, Hamasin iskusta saada maailmalla näkyvyyttä palestiinalaiskysymykselle jne.
      Taustalla olevista syistä ja niiden seurauksista on tietoa, jos ihmisiä ne yhtään kiinnostavat.
      Israelin mielestä Hamasin hyökkäys oli provosoimaton joukkomurha tekoälyn mukaan.
      Historiaa tunteva tietää mistä asti konfliktit ovat jatkuneet palestiinalaisten ja israelilaisten välillä.

      Poista
    3. Eikös hamasin jäseninä ole ns. tavallisia kansalaisia, - palestiinalaisia? Mistköhän syystä he kannattavat Hamasia? Pakostako?
      Voiko suuri osa kansaa olla terroristien kannattajia ja siten terroristeja?

      Poista

    4. Hamas, koko nimeltään Ḥarakat al-muqāwamat al-islāmiyya on vuonna 1987 Muslimiveljeskunnan ulokkeena perustettu sunni-islamistinen ääriliike, jonka tavoite on yhtenäinen islamilainen Palestiina Jerusalem pääkaupunkina ja ilman Israelin valtiota, kertoo Wikipedia. Hamasin peruskirjan mukaan tavoitteena on tuhota Israel.

      Hamasin liike soveltaa hallinnossaan islamistista šaria-lakia, ja ihmisoikeusjärjestöt syyttävät sitä kidutuksesta, teloituksesta, sensuurista, naisten huonosta asemasta ja rutiininomaisista väärinkäytöksistä. Onkin peräti kummallista, että palestiinalaiset eivät sanoudu irti tästä naisten ja myös homoseksuaalien sortamista ja vainoamista harjoittavasta islamistisesta ääriliikkeestä, vaan tekevät yhteistyötä sen kanssa. Herää kysymys, ovatko palestiinalaiset samanlaisia vähemmistöjen ja naisten sortajia kuin Hamas.

      Itseäni kummastuttaa meillä esiintyvä ns. vihervasemmiston kritiikitön tuki vain sodan toiselle osapuolelle, - ja juuri sille, joka todistettavasti alistaa vasemmiston omanaan pitämien vähemmistöjen, naisten ja homoseksuaalien yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia. Näen tässä aikamoisen paradoksin ideologian ja käytännön välillä.

      Poista
    5. Kyllä, ristiriitaa riittää ideologiassaan, vasemmistollakin.

      Poista
    6. Ristiriitaisinta on minusta Pride-tapahtuman kuvissa näkyneet nuorten tyttöjen palestiinahuivit. Jos ajattelen, että he mahdollisesti olivat homoseksuaaleja, niin hehän kantoivat itseään vastustavien tahojen symbolia kaulallaan. Eivätkö he tiedä islamistien fundamentaalista taustaa?

      Poista
  18. Mitkä ominaisuudet tekevätkään yksilöistä ja kansoista toisten yläpuolella olevia, parempia olentoja niin fyysisesti kuin maailmankatsomuksellisesti?
    Millä kansalla on paras ja oikea uskonto? Millaisilla polittisilla valtarakenteilla on ihmispopulaa parhainta pitää kurissa ja nuhteessa?
    Kuka todella omistaa tai luulee omistavansaTelluksen? Kuka omistaa maailmankaikkeuden?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailmassa on tälläkin hetkellä monta narsistista vallanpitäjää. Voi olla jokunen psykopaattikin joukossa, kun katsoo taaksepäin esimerkiksi nykyisen Venäjän historiaan. Ja Saksan Hitleriin.

      Me heidät olemme valinneet, paitsi Putin taisi valituttaa itsensä ketkunpelillä, mene tiedä.

      Poista
  19. Suuri valta sokaisee pienen ihmisen. Joillakin päättäjillä on harhaluuloja, että juuri hän suojelee kansaansa ja sen kulttuuria parhaiten ja se on hänet myös siihen valtuuttanut äänillään.
    Kiinan johtajan habitusta sympatiseeraan, sillä hänen julkinen roolinsa välittää kuvan nöyrästä ja vaatimattomasta, asiallisesta diblomaatista.
    Toki se on vain ulkoisen olemuksen viestimää. Enhän tiedä, millainen julmuri ulkoisen olemuksen taakse kätkeytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Xi Jinpingin habitus ehkä hämää, sillä hänhän romutti Maon jälkeen sovitun tavan, että yksi johtaja on virassa korkeintaan kaksi 5-vuotiskautta.

      Nyt hän voi olla johtajana for ever, ihan Putinin malliin. Amerikassa sentään vielä pressat vaihtuvat, vaikka Trumpilla on kyllä hinkua diktaattoriksi.

      Niin, onhan meilläkin kokemusta ikuisesta johtajasta, Kekkosesta, joten ei kannata elvistellä, vaikka meillä kyllä silloinkin oli vapaat vaalit.

      Kansa vain ymmärsi valita Kekkosen, ryssänpelättimeksi.

      Poista
    2. Aamu-tv:ssä juuri korostettiin Kiinan merkitystä uuden maailmanvallan keskuksena, jossa maailman suuria sopimuksia nyt tehdään. Olihan siellä jo meidän Orpommekin, ja Ursula von der Leyen. Ja tulossa Putin, mikäli oikein kuuntelin. Tai menossa, miten vain.

      Sivuasia - mikähän siinä on, että kiinalaiset eivät ole minusta yhtä kiehtovia tai edes luotettavia kuin japanilaiset, japanilainen kulttuuri?

      Poista
    3. PS Voin sanoa liioittelematta, että rakastan japanilaista elokuvaa, sen runollista kuvailmaisua olen ihaillut jo lukioajoista lähtien.

      Ja jokin japanilaisen ihmisen nöyrässä ja kunniallisessa, ehdottomassa ihmisluonteessa kiehtoo minua. Harakiri, amok, kohtalousko, ihminen vastaa teoistaan kuolemaan asti, - kauheaa mutta kiehtovaa. Akira Kurosawan eeppiset samuraielokuvat ovat mestariteoksia, ja vaikkapa O’haru, naisen tie, Kenji Mizoguchin kuvaus buddhalaiseen pyhään paikkaan rukoileman menneestä vanhasta naisesta, ilotytöstä.

      Nuoret kautta maailman ovat löytäneet kokonaan uuden japanilaisen maailman ja harrastuksen animesta, piirrostaiteesta.

      Ja jos johonkin haluaisin matkustaa, menisin Japaniin. En Barbadokselle enkä Amerikkaan. Siperian junaradallekaan en enää halua, vaikka sen yllä kuinka loistaisi ääretön tähtien vyö.

      Poista
    4. Aikoinaan minua ihmetyttivät japanilaisten ahkeruus ja kuri työntekijöillä. Itsemurhiakin stressi siellä aiheutti.
      Pidän kyllä japanilaisten siisteydestä ja selkeydestä ja ainakin muinaisesta, yksinkertaisesta elämäntyylissään.
      Elokuvataide on upeaa.

      Poista
    5. Japanilaisuudessa on jotakin perin riisuttua ja puhdasta, paljasta. Ei rönsyjä, ei krumeluuleja, ei kieroilua eikä selän takana puukotusta, vaan suoraan edestä ja joskus jopa itseen, ei toiseen.

      Poista
    6. Sekin vielä, että ihminen pelkistyy vanhetessaan.
      Minua voisi kiinnostaa Australia, mutta vain unelmissa. Kyllä unelmatkin kantavat.

      Poista
    7. No, minua Japani kiinnosti jo alle kaksikymppisenä. En ajatellut sitä mitenkään riisutuksi tai paljaaksi, vaan ensin kiinnosti se japanilaisen ihmisen hurja elämään ja kohtaloon alistuminen. Ja geishat, heidän alistuvuutensa, naisen asema.

      Nyt kun kirjoitan tätä, huomaan, että se oli se japanilainen ihminen, ihmisen sielu ja sisin.

      Poista
  20. Kävimme koko perhe vieraillessamme poikani luona aikoinaan pääkaupungissa kauppahallissa lohikeitolla. Se oli myös japanilaisten turistien suosima paikka ja ruoka!
    Mieluusti matkustaisin kerran elämässä Bhutaniin, " onnellisten maahan. Mutta tuskinpa matkustan. Eikä maa ole kaikilta osin onnen tyyssija, vaikka kansalaisten hyvinvointi on ollut kansantalouden ykkösasia. Vaan länsimaisuus tunkenee jo sinnekin lonkerona.
    Kuten tiedossa on, en ole lukuisista matkoista huolimatta kyllästynyt vielä Italiaan. Olen varmaan jossakin entisistä elämistäni asunut siellä, koska tunnen oloni heti kotoisaksi heikäläisten arkielämänkin atmosfäärissä.
    Sisareni ei ole luopunut vielä suunnitelmastaan ostaa asunto saappaankärkimaasta. Epäilen hankkeen toteutumista, mutta unelmia saa ja pitää olla. Nehän voivat toteutuakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Italia on toinen maa, josta olen aina tykännyt. Tämäkin tuli elokuvan kautta, Pasolini, Fellini, Bertolucci.

      Ja nyt myöhemmin tulivat nämä Italiasta talon hankkineet naiskirjailijat ja taiteilijat, jotka kirjoittivat elämästään siellä.

      Hieman ristiriitaista on, etten sitten taas ruokamieltymyksiltäni ole ollenkaan italialaisen pastan ystävä.

      Pidän enemmän selkeästä ruoasta kuin mössömäisestä pastasta tai lasagnesta. Peruna on hyvää, ja siihen ympärille selkeästi muu ateria, kala, salaatti tms.

      Poista
    2. Sitä paitsi, pastahan, tai makaroni, on pelkkää hiilihydraattia, puristettua vehnäjauhoa. Miksi nuoret syövät mieluiten tällaista ravintoköyhää hiilarihöttöä? Perunahan on kasvis tai vihannes, ja sitä pidetään mummojen ruokana.

      Poista
    3. Peruna on pitänyt suomalaiset " hengissä ". Joillekin on muinoin saattanut olla c-vitämiinin ja hivenaineiden ainut lähde. En oikein usko, mutta pikkunen mummo youtubessa keitti joka päivä kuusi perunaa, ja paistoi niiden kanssa ilmeisesti jotakin lihaa pannulla. Aamulla söi vähintääm kaksi kananmunaa ja joka aterian kanssa täysmaitoa lasillisen. Muita vihanneksia tai hedelmiä ei aterioissa näkynyt. Noilla sapuskoillahan ennen elettiin.
      Nyt on lukuisia ruokavalio suosituksia, että pää menee heikkouskoisimmilta pyörälle.

      Poista
    4. Mummo oli yli sata vuotias vaikka söi yksinkertaista muonaa. :)

      Poista
    5. Jospa se pitkä elämäntaival selittyy lisäaineettomalla ravinnolla. Plussana ehkä myös hyvät geenit. Plus hyvät elämäntavat.

      Poista
    6. Joskus, aika useinkin, tapahtuu niin, että se hoikka, liikuntalajia harrastanut raitis mies kupsahtaakin ennen varsinaista vanhuutta, ja se pulskempi vaimo jääkin surevana leskenä yksin taloonsa kaiken keskelle ihmettelemään, mitä tekisi kaikella tällä tavaralla.

      Nyt onkin hurjasti halpoja taloja myynnissä ympäri Suomea. Tässä minunkin lähelläni on kaupan yksikin naisleskeytynyt, aikanaan hieno suuri atriumtalo, hinta 28 000 euroa. Ja juuri myytiin mökkinaapurin, urheilevan Poikamiehen, talo muutamalla kymppitonnilla. Siihenkin jäi naimaton naisleski, joka tosin ei virallisesti perinyt taloa, mutta jäi kuin nalli kalliolle, elämään. Urheilematon tapaus.

      Poista
    7. Missä on katto pään päällä, siellä on koti. Elämän aikana yleisesti kodin paikka tosin vaihtuu. Nyt taitaa olla ostajan markkinat. Ostajalla pitää olla halu, tarve ja mahdollisuus ostaa, vaikka hinta olisi mikä tahansa. Taajamien ulkopuolella taloja jää lahoamaan varmaan enemmän kuin keskusta-alueilla. Autiotalot ovat myös alttiita ilkivallalle, jolloin ne voivat tuhoutua täysin käyttökelvottomiksi.

      Poista
    8. Jos ei löydä kattoa päänsä päälle voi asua myös veneen alla, etenkin väliaikaisesti. Omistajat voivat olla vihaisia mutta myisivät pois. Puuveneet haisevat keväällä tervalle joka alentaa asumisen viihtymistä huomattavasti. Taajamissa on paljon vanhoja poistettuja tehtaita joihin hiipii salaa öisin vihervassareita jotka ovat röyhkeitä kuin perkeleet ja tuhoavat kaikki paikat ja kusevat ikuunoista ulos. Poliiseilla pitäisi olla pittemmät pamput tai kädet.

      Poista
    9. Mitään poliiseja tuossa tarvita. Pari lukutaidotonta persua hoitelee homman aamupalakseen. Jo loppuu kuseskelu ja vähän muukin.

      Poista
  21. Täällä on nyt helle! Tuvan ulko- mittarissa on 35 plussaa! Lie aurinko hetkellisesti lukemat nostanut, mutta auringossa ei kärsi olla. Pyykinpesu- ja ruokaostosreissu kaupunkiin riitti tämän päivän hommiksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jestas. täällä Satakunnassa on parikymmentä astetta ja luulenpa, että nyt minun on mentävä trimmeröimään takapihan ruoho.

      Tai sitten ei. Katson tilanteen, sillä voikukat ovat nousseet ruohon sekaan, samoin sininen niittyhumala. Haluaisin ehkä säästää niitä vielä pörriäisille.

      Poista
  22. Miten minusta tuntuu, että helluntai on ( sunnuntaina ) aikaisemmin kuin yleensä?
    Tosin kesä on jo täällä. Uuden koivuvihdankin voi saunaan jo taittaa. Voikukat ja tuomet kukkivat runsaina. Kielot, ja omenapuut vielä ole avanneet nuppujaan. Omenankukkien aika on lähellä. Toivottavasti rankat sateet eivät lyhennä kukintaa. Sireenit ja juhannus- ym. ruusut tuoksuvat sitten kesäkuussa pihapiirissä.
    Yhtä juhlaa on elo luonnon keskellä, varsinkin nyt kun kasvimaalla kaikki siemenet on kylvetty, myös peruna sekä istutettu tomaatin, chilin ja paprikan taimet.
    Joitakin kukkaseosten siemeniä vielä ripottelen penkkeihin ja pihan
    " koristuskukat " ruukkuihin täytyy vielä käydä ostamassa puutarhalta.
    Suurimmat viljelyhommat on tehnyt pehtoori. Minä ideoin ja autan osaltani. Perunan panossa panoksenani oli vetää auraa, jota toinen työnsi. Luulin, että rampaannun seuravaksi päiväksi, mutta ihmeekseni kivulias selkäni ei ollut moksiskaan päivän hevosena olosta. Toki välillä jaon perunat vakoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla nousee jo melko korkeitakin kielonvarsia tästä etupihaltani, kaupungissa. Ne ovat hyvä leviämään, kestäviä. Ja takapihallani kukkii jo rautatienomenapuu, tuomipihlaja kukki jo ja syreeni on hyvällä nupulla.

      Huomenna käyn katsastamassa mökin. Tuttu putkimies on jo käynyt avaamassa veden ja putsaamassa katon ja rännit. Ja tekee vielä uuden tasanteen liiterin oven eteen, vanha lahosi ja kävi vaaralliseksi. Saa nähdä, joko siellä kukkii omenapuu ja muut kevätkukat. Juhannusruusukin kuulemma jossain jo aloittelee.

      Ja haudan käyn kunnostamassa, kukkaset odottavat paperikassissa. Tällä kertaa klassisia markettoja, valkoisia ja vaaleanpunaisia. Hieman surettaa, kun sisko ei pääse tänäkään kesänä mökille, osteoporoosi tekee hänet varovaiseksi. Hän on muuten täysin terve ja hyväkuntoinen, mutta yhtään luuta ei saisi enää katketa. Tyttäreni matkustaa heinäkuussa lomallaan häntä katsomaan ja erääseen konserttiin samalla, ja minä olen kissapalvelijana mökillä.

      Poista