Ihmisten ostoslistat ovat mielenkiintoisia. Otan semmoisen aina talteen, kun näen, tarvittaessa taitun poimimaan sellaisen vaikka lattialta tai ulkona maasta. Tämän kuvassa olevan listan poimin ostoskärryn pohjalta.
Uskon olevani melkoinen kyökkigrafologi, ja myös kyökkipsykologi jo entisen työni puolesta. Luin lähes päivittäin sydänverellä, kevyellä ranneliikkeellä tai tuskanhiellä tuotettuja käsialoja vielä tietokoneiden aikakaudellakin. Nythän kouluissa ei käsittääkseni enää saa opettaa kaunokirjoitusta, koska se on opetushallituksen mielestä turhaa kaunostelua konetekstin ja tikkukirjainten rinnalla. On ihan pakko kysyä kesken tämän tekstinteon: mihin me opetushallitusta tarvitsemme, kun meillä on jo opetusministeriö ja ne oikeat asiantuntijat, opettajat?
Takaisin päivän listaan. Maltan hinkuni heittää tähän tekstiin omaa käsitystäni listan kirjoittajan profiilista. Mitä te, arvoisat lukijat, arvelette listan kirjoittajasta? Miten profiloisitte häntä? Minkälaisia varmoja kiinnekohtia haluatte osoittaa? Millainen ihminen ja millaisin taustoin on laatinut tuon listan? Voiko listan ruokavalikoimasta päätellä jotakin?
Onhan monista ihmisistäkin luotu mielenkiintoisia profiileja. Esimerkiksi Antti Lindtmanista on luotu kuva Tytti Tuppuraisen talutusnuorassa olevana poliitikkona. Olisiko hänellä peräti äitikompleksi, kun puolisokin on häntä tuntuvasti vanhempi ja nuoruudenkaveritkin voimakkaita natseja - - > viittaan kaverikuvaan, jonka media kaivanee esiin, kun Antti julistetaan pääministeriksi.
Wille Rydmanista on luotu - ja luodaan edelleen - kuvaa friikkinä pedofiilina ja ankarana rasistina, josta on kirjoitettu niin paljon Suomen mediassa, että nuo syytökset esitetään brittien ja Saksankin mediassa tapahtuneina totuuksina. Willellä siis lienee fiksaatio lapsiin ja hirveä viha päällänsä, vai miten se meni? Vai viitsiikö kukaan muussa Euroopassa profiloida Willeä, kun kaikki huomio kiinnittyy vihatun Meghanin munauksiin?
Niin tai näin, kauppalaput ovat hauska keräyskohde. Ne ovat rehellisesti totta ja niissä näkyy ihmiselämän koko kirjo, jos ryhtyy tutkijaksi. Samaa ei voitane sanoa median teksteistä? Kuka niihin enää luottaa?
Mielenkiintoinen postaus, ja varsinkin tuo ostoslista!
VastaaPoistaKyseessä lienee jo iäkkäämpi henkilö, joka lapun on kirjoittanut. Veikkaisin miestä, yksineläjää, yhtälailla voi olla nainenkin. Koska lohiliusausta on vain yksi, ihmettelyä herättää lopussa kaksi pinaattikeittoa, jotka on lisätty ja kirjoitettu eri tavalla.
Olisiko joku läheisistä tullut käymään, jopa menossa ostoslistan kanssa kauppaan ja aikoo jäädä yhteiselle aterialle papan tai mamman kanssa.
Lapunlaatija on suht' terveellisiä elämäntapoja noudattava. Mielenkiintoista on, että joihinkin ostoksiin on tarkka määrä, joihinkin ei.
Pikkusta epävarmuutta käsialasta nousee, mutta optimismi on luonteessa etusijalla.
Että salapoliisihommaa. No, yritetään. Kallistan epäilyni vanhempaan, seniori-ikäiseen, ehkä mieheen. Eihän nykyään nuoret, tuskin lapsetkaan mitään entisaikaan käytettyjä köppikirjaimia käytä. Tuskin paperilappusiakaan ostoslistan tekemiseen.
VastaaPoistaHenkilön kädenkäyttö ei näytä kovin varmalta. Kirjaimet "heiluu" ja vahvistusta käytetään. Saman ajatuksen saan tuosta alimpana kirjoitetusta, ikään kuin lisätystä. Jos muun listan onkin kirjoittanut mies, niin alin kirjoitus muuten samoin epäilyin onkin ehkä naisen kädenjälki. Teksti on kai tarkastettu ja huomattu, että kauraleiää on lisätty puuttuva p -kirjain. Tuokin, että on kirjoitettu jukurtti tähän tyyliin viittaa vanhempaan henkilöön. Tehojuomaa on omanlaisensa sana, sillä voisi viitata vaikka appelsiinimehuun. Numerot minusta viittaavat samanlaiseen tulkintaan, kuin yllä jo esitän. Ihmisen taustaa en osaa nyt arvioida, kun tässä voi vanhemmalla henkilöllä olla kenties jo sairauksia, jotka vaikuttavat kirjoitustyyliin. Ruokavalikoima voi sinänsä olla niin monen ikäiselle. Tämä nyt äkkiseltään. Lisäyksenä nyt vielä, että nuo vahvistukset saattavat viitata hyvinkin tarkkaan ihmiseen.
Onhan tuohon mandariinia -sanaan kirjoitettu lopussa a:n paikalle virheellisesti ä -kirjain. Huomasin kyllä heti ekalukemalla tämän, mutta mainitsematta se silloin jäi.
PoistaVanhahko ellei peräti vanha ihminen on lienee kyseessä, sillä käsiala on hieman horjuvaa, ikään kuin vapisevin ottein kirjoitettu. Jos henkilö onkin nuorempi, hänellä on ehkä jokin liikeradoissa ilmenevä sairaus tai vaiva.
VastaaPoistaArvelen kirjoittajan naiseksi, koska lista on äärimmäisen tarkka, lukumääriä myöten mietitty. Tämmöinen on naisilla tavallisempaa kuin miehillä.
Mandariinien tarkka määrä on hämmästyttävä. Seitsemän voisi viitata siihen, että henkilö on saanut ohjeen syödä mandariinin päivässä, eli seitsemän viikossa. Joku käy kaupassa kerran viikossa, ja siksi maitoja on noin paljon ja leipiäkin kaksi.
Olisiko lista vanhan naisen (tai miehen) kirjoittama vaikka kotipalvelua varten, joka käy siis kerran viikossa tuomassa hänelle ostokset? Tuon eri kynällä kirjoitetun kaksi pinaattikeittoa hän on lisäyttänyt sanelemalla kiireiselle kodinhoitajalle, joka on sanonut, ettei lohikiusaus ja makkara riitä viikon ruoaksi. Vai mitä?
Se vielä, että tämä vanhus osaa hyvin suomen kielensä. Hänellä ei ole yhtään varsinaista virhettä, edes yhdyssanavirhettä listassa. Riisifruttikin on oikein kirjoitettu.
PoistaHyvin usein näissä listoissa on virheitä. Tuo huolellisuuskin voisi kertoa siitä, että ihminen on harkinnut listaansa ajan kanssa tarkoin.
Jos tarkkoja ollaan, listassa on kyllä yksi pieni virhe.
Veikkaan, että kyseessä on vanhempi, kansakoulun käynyt henkilö. Hän on sitä ikäluokkaa, joka vielä oppi kansakoulussa lukemaan ja kirjoittamaan. Se, että sanoissa on sekaisin isoja ja pieniä kirjaimia, viittaa siihen, että koulutus päättyi viimeistään kansalaiskouluun.
PoistaHyvin todennäköistä tämä arviosi.
PoistaHuomiotani kiinnittää vielä se, että tämä henkilö lienee saanut vaikutteita oman piirinsä ulkopuolelta, mihin voisi viitata tuo riisifrutti, johon hän taitaa olla mieltynyt, koska sitä on paljon verrattuna vaikkapa tavallisempaan jogurttiin. Samaten Tehojuoma ei ole tavallisen vanhuksen tavallinen ostos. Tehojuomakin voi olla kotihoidon suositus vitamiinien saamiseksi, koska hedelmiäkään ei ole muita kuin mandariini päivässä. Riisifrutti voisi viitata sukulaisilta, kenties lapsenlapsilta opittua asiaa. Sukulaiset asuvat kauempana tai eivät juurikaan käy. Riisifruttia syödessä ihminen tuntee lastenlastensa läsnäolon.
"Kaunokirjoitus" on kulttuurissamme, joka hamassa muinaisuudessa valitsi äännekirjoituksen perusratkaukseen, aivan arvaamattoman olennainen ja tärkeä seikka. Kaiken kirjoitustaidon pitäisi edelleen sisältää se eurooppalaisen -- erityisesti uudella ajalla korostunut -- ominaisuus, joka opettaa meitä hidastamaan ja hallitsemaan atjunnallista aikaa.
VastaaPoistaMarshall McLuhan oli se provoklatioivinen neriotyyppi, jonka kirjoitusten pohjalta näitä äännekirjoitukseen ja lukutaitoon kuuluvia kulttuurisia ominaisuuksia voi helpoiten ymmärtää. Hänen 50-60-luvuilla julkaisemiaan teoksia painetaan maailmalla nyt uudelleen, mutta Suomessa hän on edelleen totaalisen tuntematon. Häneltä on käännetty yksi kirja, eikä kääntäjä tainnut ymmärtää mitään McLuhanin ajattelun varsinaisista sanomista.
Jos saan linkata, lähemmin tuossa.
Tutustuin useampiin grafologiaa käsitteleviin kirjoihin taannoin aivan nuorena, silloin kuin luin kesäyliopistossa psykologiaa. En usko, että enää uskoisin käsialaan ilmeliikkeenä. Nykyisen kulttuurisen narsismin ja identiteettikriisien maailmassa ei oikein voi uskoa edes ihmisyyteen yleensä. Mikä tahansa voi nousta millaiselta pohjalta tahansa, ja vain perusnarsismin tyyppikuviot -- kuten jatkuva tarve ylittää omia rajojaan ja tarve kokea aina vaikuttavampia efektejä, ja näiden kääntöpuolena uhrirooliin samaistumisesta alitajunnassa saatava voimaantuminen, johon kuuluu sitten taipumus ottaa oikeus omiin käsiin -- vain nämä psyyken syvät kuviot ovat kulttuurisen narsismin maailmassa jäljellä.
Kyllä, kaunokirjoituksen poistaminen oppiaineiden listalta oli virhe. Niin moni asia pirstaloituu, menee palasiksi, pieniksi siruiksi. Taidekin haluaa usein räjäyttää ihmisen tajunnan ja maailman, shokeerata ihmispoloa, joka ei tiedä enää, mistä palasesta tarttua kiinni, mikä kantaa. Kunpa taide mieluummin pyrkisi kokoamaan, tekemään synteesin, eheyttämään, luomaan rikotusta ehjän ruukun. Näkeehän sen silti jokainen tavallaan, se ei näyttäydy kaikille samanlaisena.
PoistaKaunokirjoituksen on todettu kehittävän ja aktivoivan aivotoimintaa enemmän kuin näppäimistön käytön. Aivotutkijoiden mukaan sidosteisen käsialan harjoittaminen kehittää lapsen oppimista ja muistia, keskittymiskykyä ja asioiden ymmärtämistä sekä hienomotoriikkaa, lihasten ja hermoston hallintaa sekä kielellisiä taitoja. Kaunokirjoitus aktivoi erikoisesti niitä aivoalueita, jotka liittyvät kielelliseen ilmaisuun, luovuuteen ja ideointiin.
Kunpa opetusministeri olisi ajan tasalla muussakin kuin lomien siirtelyssä ja uskonnon opetuksen uudistamisessa, mitkä toki ovat tärkeitä nekin.
Ajattelepa Iines, jos ministerimme keskustelisivat ja väittelisivät eri filosofien mielen liikkeistä, heidän ajattelunsa merkityksistä ja vaikutuksista tämän päivän
Poistamaailman menoon, jopa avaisivat, keksisivät uusia näkemyksiä
jo vanhentuneiden ja virheellisten selviöiden ja perusolettamien tilalle.
Harmi, että vain harvat yksilöt ja yltävät tiedoissaan ja ajatteluntaidoissaan ns. maailmaa muuttaneiden ajattelijoiden tasolla. Miksi? Kehuskellaan, miten kouluttautuneita suomalaiset ovat, mutta missä erityisesti näkyy ns. laaja-alainen tietämys ja sivistys kansalaisissa?
Juu, luetaan ja kirjoitetaan paljon,mutta mitä ja mistä aiheista?
Miksi kaikki eivät ole kiinnostuneita ja halua perehtyä siihen, mitä tiedemiehet ja filosofit, runoilijat ja kirkonmiehet ajattelevat " suurista kysymyksistä?
Me tiedämme hyvin kuka tanssii tähtien kanssa, kuka voittaa euroviisut, mitä salkkareissa tapahtuu, ketkä rakastuvat Love islandissa... Tiedämme missä soditaan ja kenen puolella olemme, toistelemme medioiden slouganeita...missä näkee tuoreitä itse ajateltuja ajatuksia?
PoistaTässäpä hyvä aihe tuleviin vaalilähetyksiin: poliitikot keskustelevat mielifilosofeistaan tai mielikirjailijoistaan sen sijaan, että he huutaisivat toistensa suihin talouden oikeasta hoidosta.Tällainen antaisi tarkemman henkilökuvan kuin vain politiikasta puhuminen. Olisipa totisesti virkistävää. Poliitikkojen suuri vaalipaneeli: keskustellaan mielikirjallisuudesta tai mielikuvataiteista tai mielimusiikista.
PoistaEikös poliitikot ole kansalaisia varten ja kertoisivat, miten kansan eri asioita on paras hoitaa. Ja miten niitä hoidetaan. Ehkä tuo omien mielipiteiden kertominen mieluisistaan esim. filosofeista ja kirjailijoista ei anna kuvaa, mitä kansalaiset haluavat kuulla. Auttaisiko se äänestäjiä valitsemaan itselleen mieluisia edustajia. Ehkä tuollainen pienehkö paneeliosuus voisi olla paikallaan, mutta ei laajamittaisesti. En näe siinä erikoisia hyötyjä äänestäjien suuntaan. En siis isommalta lämpene em. ajatukselle.
PoistaSuurin osa poliitikkojen vaalipuheista ja lupauksista on populismia ja silkkaa sontaa. Eihän niihin usko enää erkkikään.
PoistaPaljon enemmän sitä ihmistä hänen luotettavuuttaan ja rehellisyyttään avaisi jokin filosofinen tai kirjallishenkinen keskustelu tai jopa eettisishenkinen keskustelu. Tässä viimemainitussa tosin on vaarana moraaliposeeraus ja hyvesignalointi, mikäli mennään arvojen puolelle. Minä esimerkiksi en luota Tytti Tuppuraisen etiikkaan.
Ei sen tarvitse siis olla korkeakulttuuria, vaan selkeitä omia ajatuksia jonkun taiteilijan esityksestä. Olen varma, että kuulijakunta kiittäisi.
Sääli on, että kaunokirjoitusvaade liittyy ehkä vain allekirjoitukseen, jos siihenkään. Hyödyn menetys on suuri. Ainakin niin kauan, kun kaunokirjoitusta kukin pystyy toteuttamaan. Voihan sitä tietysti itsekseen yrittää ylläpitää.
PoistaMinulla on aina muistikirja, johon merkitsen asioita kaunolla. Tykkään kirjoittaa juoksevalla.
PoistaJoskus tarkastelin käsialoja, grafologiaa opaskirjoista. Opin mm., että oikein suuri käsiala voi viitata narsistiseen luonteeseen.
Kun sitten joskus sain käsialakirjeitä yhdeltä tyypiltä, käsiala oli harvinaisen suurta. Hän paljastuikin sitten narsistiseksi luonteeksi, ellei peräti täysnarsistiksi.
En kyllä yksistään käsialan suuresta koosta yksilöisi ihmistä mm. narsistiseksi luonteeksi. Oli minulla joskus grafologia 1 ja 2, joihin silloin tutustuin. Ihminen useinkin muuttaa mielipiteitään ajatuksiensa kehittyessä.
PoistaEihän mikään tekijä yksin riitä, muitakin on, mm. Kynän painalluksen voima tai heikkous, linjan yhtenäisyys, rytmi jne..
PoistaGrafologiahan ei ole tiedettä, vaan korkeintaan näennäistiedettä. Sitä on käytetty mm. työhönotossa joskus, ja asiantuntija on tulkinnut käsialaa valitsijalle. Enää tuskin, en ainakaan ole kuullut.
Grafologiakirja taitaa minullakin yhä olla hyllyssäni, aikoinaan ahkerasti luettukin. Käsialahan kertoo kyllä ihmisestä jotain, mutta mitä - sen suhteen olisin minäkin varovainen.
PoistaEhkä se kertoo temperamenteista tms, mutta ei sen syvällisemmistä asioista. Vähän sama juttu siis kuin esim puheessa - toiset puhuu kovempaa, toiset hiljempaa, mutta sisältöhän puheen arvon ratkaisee.
Sitä ei kyllä uskoisi poliitikkojemme väittelyistä, joissa oikean asian puolesta huudetaan kurkku suorana.
Jotakin ehkä käsialasta tosiaan pystyy päättelemään, kuten vaikka sen, että henkilö ei ole ihan tasapainossa tai terve.
PoistaTämänkin jutun kauppalistan tekijän horjuva käsiala paljastaa sen, että kirjoittaja on suurella todennäköisyydellä joko vanhempi ihminen, vanhus tai sitten hänellä voi olla jokin sairaus, joka vaikuttaa liikeratoihin, käden tasapainoon.
Hentoinen tai hyvin voimakas piirto paperilla kertoo ehkä ihmisen luonteen ehdottomuuden, varmuuden asteesta? Joillain johtajilla allekirjoitus ja muu kirjoitus saattaa olla niin voimallista, että on luettavissa seuraavassakin arkissa painanteina. Tämä tietysti ajalta Hammurabin laki eli ennen tietokoneita.
Olisipa kiintoisaa tietää ja vertailla mitä eri maiden kouluissa ( onko muissa maissa meikäläisten tapaista peruskoulua? ) opetetaan eri ikäisille. Mitä aineita korostetaan ja millä tavalla " opetetaan " esim. Ukrainassa, Thaimaassa, Kreikassa, Kuubassa, Brasiliassa jne.
VastaaPoistaKun saisikin tekoälyn koosteen useiden eri maiden peruskoulutason oppiaineista ja ehkä niiden sisällöstä ja oppimistavoitteista.
PoistaKäsitykseni mukaan esimerkiksi Amerikan kouluissa opiskellaan pakollisissa aineissa historiasta vain Amerikan oman maan historiaa, ja peruskoulutasoisilla oppilailla ei ainakaan ilman valinnaiskursseja ole tietoa maapallon muiden maiden historiasta, tai edes maapallon muiden maiden olemassolosta suurimpia maita lukuunottamatta.
Tiedot löytyvät AI:n sylkeminä liukuhihnalta. Kuri, opettajan aukoriteetti ja koulupuvut ovat useissa maissa vielä tätä päivää. Mm. Kiinassa on tosi pitkät koulupäivät.
VastaaPoistaKoulupuvuista en perusta, mutta kuri ja opettajan auktoriteetti ovat koulussa välttämättömyys, jos lasten oppimista ajatellaan. Eikä se kuri siis tarkoita ns. armeijakuria, vaan kaikkia oppilaita arvostavaa ja kunnioittavaa iloisen rauhallista työskentelyilmapiiriä, jossa opettaja on joukon aikuinen, johon voi turvata, koska hän ylläpitää kaikkien hyvää.
PoistaVähentäisko koulu-uniformu kiusaamista kouluissa? Ei varmaankaan kaikkea, mutta pukeutumisen erilaisuudella ei erottuisi muista. Tasapäistöisikö se taas liikaa yhteskunan pikku muurahaisiksi?Hienoa, että joissakin maissa opettajalla on aikuisen aukoriteetti.
PoistaLähinnä nuo tekoälyn tiedot liittyivät oppivelvollisuus ikiin ja kestoihin eri maissa.
Mikä osuus kustakin opetettavasta aineesta olisi ennemminkin kiinnostanut esiim. Ukrainassa ja Venäjällä. Konehauilla niistäkin vois jotakin tietoja löytyä, jos jaksaa näpytellä näyttöä. Onko esim. kirjallisuuteen tutustuminen erityisen tärkeää, missä ja miten.
Kuinka paljon opettajat pystyvät ymppäämään opetettaville omaa maailmankatsomustaan oppiaineiden lomassa? Sosialististen maiden ideologiset opetusmetodit lienevä tuttuja.
Peruskoulun ala-asteella varsinkin tuo koulupuku voisi olla hyvä, juuri kiusaamisen ehkäisijänä. Ja vaikka siitä sen jälkeen luovutaan, niin on siinä mahdollista pohjaa luotu opetusmielessä ihmisen mielelle ja psyykelle. Eikä se niin pitkä aika ole, että siinä jotenkin rikottaisiin ihmisen yksilöllisyyttä.
PoistaUskoisin, että koulumetodit ja opetettavat aineet ovat myös kulttuurisidonnaisia. Valtiomuotokin ratkaisee. Olkoon ihminen kuka tahansa, niin hänen oma maailmankatsomuksensa on myös häntä likellä. Sallivuus on monesti outo sanana.
Kyllä se koulupuku tasapäistäisi oppilaita yhtenäiseksi massaksi. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia hyvin monelta puolelta tarkasteltuna.
PoistaJos jotakuta kiusataan pukeutumisen vuoksi, ei pidä muuttaa kaikkien pukua samanlaiseksi, vaan pitää puuttua kiusaajan tekemään vääryyteen. Kiusaaja nostettakoon korvasta ylös ja pantakoon vastuuseen teostaan. Onnettomat kotiolot eivät voi riittää syyksi, sillä onnettomia kotioloja on niilläkin, jotka eivät kiusaa. Onnettomia kotioloja on myös rikkailla ja hyviksi sanotuilla perheillä. Sataprosenttisen onnellisia koteja ei taida ollakaan. Jokaisella on tämänsä, niin kuin tiedämme.
Koulupuvulla, niin vanhanaikaiselta kuin se kuulostaakin, olisi takuulla oppilaita yhdistävä ja kohottava vaikutus - me olemme erikoisryhmä, koulutus on tärkeää.
PoistaJa tavoitteena hohtaisi koulutien lopussa valkolakki. Ei senkään suosio ja merkitys osoita hiipumisen merkkejä, vaikkeivat ylioppilaat (huom. termi) enää se päässä koko kesää kekkaloikaan - vappuna vaan vähän.
Kun kerran asuilla ja brändeillä on nykyään niin valtava merkitys, niin miksei tätä ilmiötä hyödynnetä tässäkin tärkeässä asiassa?
Vaikka olisi samanlaiset koulupuvut, niin eihän se ihmisistä samanlaisia tee. Koulupuvunkin alla jokainen on oma itsensä. Tästä tässä ei kuitenkaan ole kyse, vaan koulupuku toimii ikään kuin yhdistäjänä, kuin monessa urheilulajeissa ikään. Ala-asteella lapset ovat vielä nuoria, lapsia, ja yhdistäjänä oleva asu voisi toimia monelle kriteerille. Asu toimii ikään kuin opettajana asioiden suhteen, mallina, lapsiin päin. Vaikka lapset ovat erilaisia, asu toimii yhdistäjänä lasten kesken, siis hyvällä tavalla. Tämä nyt vain on tällainen ajatusheitto.
PoistaKatselen parhaillaan pitkää Netflix-sarjaa The Handmaid’s Tale, jossa orjattariksi siepatut naiset puetaan samanlaiseen punaiseen viittaan ja valkoiseen hilkkaan, kaikilla samanlainen. He ovat yksi iso massa, punaiset rivistöt orjattaria, jotka eivät erotu toisistaan takaa, sivulta eivätkä aina edestäkään.
PoistaToki tuo asu heitä yhdistää, mutta myös latistaa, syö persoonaa. Minun on hieman vaikea uskoa tuohon ”kohottavaan” vaikutukseen vapaiden koululaistenkaan kohdalla. Jos on kyse nuorista, heille on tärkeä ilmentää persoonaansa ulkoisin merkein, jotka he ovat itse valinneet mieltymystensä mukaan. Toki koulupuku olisi helppo valinta, mutta ei se kiusaamista estäisi, sillä kiusaajat löytävät aina syyn kiusaamiseen.
Jospa koulupuku edes vähentäisi kiusaamista, niin sekin olisi jo jotain, tyhjää parempaa. Kaipa sen kaikki tiedostavat, että kiusaajia on aina ja heillä syynsä tai ei, joten miksi sitten edes ajatellaan kiusaamisen vähentämistä. Että kiusatkoot vaan, ei me sille mitään mahdeta. Ja sanotaan se myös kiusatuille lapsille.
PoistaEi koululaisen koulupäivä ole koko päivä. Kouluajan ulkopuolella voi harrastaa sitä persoonaansa ilmentämistä ulkoisin merkein omien mieltymystensä ja valintojensa mukaan. Eikä koulupuvun tarvitse olla edes helppo valinta, vaan se voi olla yksi valinnoista muiden mukana kiusaamisen ehkäisemiseksi.
Kaikin mokomin, ottakoon joku koulu koulupuvun, jos niin päätetään ja oppilaat niin haluavat. Veikkaan, että jos tällainen asia eteen tulisi, sitä nimenomaan kysyttäisiin oppilailta.
PoistaVilli veikkaukseni on, etteivät he sitä lopultakaan haluaisi, vaikka varmaan näkisivät sen hyvätkin puolet.
Meillä muuten oli oppikoulussa ollessamme koulun takit, tummansiniset tuulipuvun takin tyyliset urheilutakit. Rinnassa oli oranssilla pyöreä logo, jossa oli koulun nimi kolmikirjaimisena lyhenteenä. Takki ei ollut pakollinen, ja sitä voi käyttää silloin kun halusi. Jos oikein muistan, siskolla ja minulla on yhteinen takki.
Koulun takit… oikeasti, herra siunaa, tuollaisesta en ole kuullutkaan.
PoistaYhtenäinen asu ei sinänsä ole mikään harvinaisuus, vaan esim. lääkärit tunnistaa valkoisesta takistaan, vaikkei se taida olla samanlainen pakollinen virka-asu kuin esim. poliiseilla ja palomiehillä.
Muistan vieläkin, miten polleana poikani oli, kun veti ensi kerran alakouluikäisenä urheiluseuran verkkarin päälleen. Hän alkoi pelata futista ja korista. Tytär puolestaan luisteli.
Tämä koulun takki, puolitakki siis, oli urheiluhenkinen pusakka ja ihan nätti ja tyylikäskin, kauniit värit ja selkeä koulun nimilogo. Rehtori oli erityisen urheiluhenkinen, suunnistaja ja hölkkääjä henkeen ja vereen.
PoistaHän on se, josta olen kertonut kommentissa joskus: kuoli pahaan sairauteen ennen varsinaista vanhuutta. Terveys- ja urheiluihminen henkeen ja vereen. Tämä terveyden perikuva kaikin puolin.
Katsoin äsken tv-ykköseltä osan dokumentista atomipommin valmistuksen ja Japaniin sitten kohdennetun hulluuden toteutumisesta.
VastaaPoistaJapani antautui vasta toisen, plutonipommin, fat-boyn rjäyttämisen Nagasagiin jälkeen.
Oppenheimerin ajatuksia vaivasivat mukamas hänen tekonsa lopun ikää.
Amerikassa päästettiin vapaaksi " pullon henki, jota ei saa sinne enää koskaan takaisin".
Joka päivä pitäisi atomisodan mielettömyydestä medioissa muistuttaa.
Päättältäkin alkaa unohtua mikä hirvittävä maailmalopun peto atomipommi on muodossa jos toisessa.
Japanissa monet syövät lisääntyivät atomipommin säteilylle yms. altistumisen jälkeen. Atomikokeiden ja pommien käytön altistumisista nautimme edelleen syöpien muodossa koko planeetalla.
Atomipommia voi katsoa myös siltä kannalta, että se on estänyt suurvaltojen keskinäiset sodat jo 80 vuoden ajan.
PoistaEli siis kolmannen maailmansodan. Ekan ja tokan väliähän oli vain vaivaiset parikymmentä vuotta.
Saa nyt nähdä, jos elää, onko sen kolmannen alkupaukut jo ammuttu? Viittaan Putinin sotaan, kuten varmaan arvaattekin.
Sodat sinänsähän ovat jatkuneet koko ajan eri puolilla maailmaa, mutta ne eivät ole leimahtaneet maailmanpaloksi. Toivottavasti eivät leimahdakaan.
PS. Ellei Japani olisi antautunut, jenkit olisivat tuhonneet kaupungin kaupungin perään - muistelen hämärästi nähneeni listankin missä järjestyksessä?
Eli olisiko seuraava ollut jo Tokio?
päättältäkin =päättäjiltäkin
VastaaPoistaMinäpäs käväisin mökillä ensi visiitillä. Sain jopa ruohonleikkurin käymään talven jäljiltä ja leikattua ylänurmikon. Keskinurmikkoa en jaksanut enkä alanurmikkoa, tien toiselta puolelta, saunalta. Omenapuut muuten eivät lounaassa vielä kukkineet, täällä Satakunnassa takapihallani kukkii.
VastaaPoistaTuttu putkimies tuli lautakasan kanssa pihaan ja alkoi väsätä uutta liiterin tasannetta. Että näin se kesä vierähtää tästä käyntiin. Naapurikin oli jo tullut kesälaitumille kesäpaikkaansa, meidän alapuolellemme. Merellä kirkuivat merilinnut, lokit ja tiirat.
Ja autoradiosta kuulin, että Yle oli lähettänyt Antti Lindtmanin demarien linjapuheen suorana, ilmeisesti kokonaan. Jestas. Kai nyt sitten muidenkin?
Kysyin viimeinkin tekoviisaalta miksi Lindtmanin nimessä on tuo t-kirjain, joka ei sinne kuulu.
PoistaKyse on kuulemma 1800-luvun alun sotilasnimestä, johon muista lukuisista lindmaneista erotukseksi lisättiin t-kirjain.
Hankalaa. Olisivat lisänneet vain etunimien väliin aakkosia tarpeen mukaan, esim. A. Lindman, B. Lindman, C.Lindman… Tai sitten jotain kunnolla erottuvaa, esim. Lindxman.
Mielenkiintoinen nimihistoria. Nytkin voisi nimiin lisätä t:n, kun ihminen on ansioitunut jossakin arvostetussa asiassa, saanut vaikka maailmanmainetta, josta muut vain haaveilevat. Sanna Martin, Wille Rydtman.
PoistaNerokasta Iintes, kantnatan: Kektkonen, Koivistko, Haltonen, Ahtitsaari (!), Stubbt. Siinä olisivat Puttin, Trtump ja Jintping ihmeissään.
PoistaStubbt on liian simppeli - Stubtb se olla pitää.
PoistaHankalien konsonanttiyhtymien välttämiseksi voisi harkita t:n sijoittamista sopivampaan kohtaan apuvokaalin välityksellä: Stubbit, Orpoit.
PoistaMutta muutoin t toimii moitteettomasti ansioituneiden kansalaisten nimissä: Rästänen, Andertsson, Ohistalo.
Lisään vielä, että oikein pätevien ihmisten nimeen voisi tuon kunnia-t:n sijoittaa sanan loppuun monikollistamaan mainiota tyyppiä: Virrat, Purrat, Kiurut.
PoistaNerokasta ja sitä paitsi jo käytössä kansan kielessä! Eli sanonnat jonkun mukaan, esim. ottaa ritolat. Yleensä siinä käytetään tehdä-verbiä, esim. tehdä purrat.
PoistaSuomen kieli on aika taipuisa näihin, nimistä voi tehdä verbejäkin, esim. orpoilla. No, nyt panen pisteen tapsuttelulle.
Kyllä vaan, verbejä syntyy; voidaan purra ja voidaan marinoidakin.
PoistaYritäpä opettaa ulkomaalaiselle miten verbit taipuvat - esim. purra-pure ja purkaa-pura tai purnata-purnaa.
PoistaVaan, mitä minä juuri äsken sanomalehdestä luin: Suomen talouskasvu alkuvuonna OECD:n mukaan toiseksi suurinta koko maailmassa. Onkohan jotain tehty kuitenkin oikein?
VastaaPoistaMeillähän piti olla kauhea hätätila, ihmiset kuolemassa nälkään, lapsiperheet hirveässä ahdingossa, opiskelijat joutumassa solukämppiin pienennetyin asumistuin, kamala rasismi ja väitteet nuorten katujengiytymisestä!
Ja sitten tulee vielä Ruotsin pääministeri Suomeen demarien kokoukseen ja kajauttaa eetteriin maahanmuuttajista: ”lapset murhaavat lapsia”.
Jestas, maailmankirjat sekaisin, nyt on kyllä rasismia ilmassa, vai mitä? Mainehaitta Ruotsille, toivottavasti ei leviä britteihin.
Ei siinä paljon nokan kopeus auta, kun maa huutaa tuskissaan. Venäjään päin yhteyksien lakkaaminen ajan saatossa on aiheuttanut erilaista hallaa maahamme. Eikä vajetta ole saatu muualta korvatuksi. Toisaalta maamme sijainti suurvallan vieressä voi estää korvaavia kasvun elementtejä muualta. Kun juna on mennyt, on uusi aika. Naapuria ei kukaan itse voi valita, mutta toimeen jotenkin naapurien kanssa pitää tulla, ettei sen puutteen tähden tule hukka. Kun näinkin pohjalla maassamme ollaan, ei ne pienet plus merkit tuota tuntuvaa tulosta, kuin ties milloin. Mutta onhan meillä kai viisaita päättäjiä, missä ne vain milloinkin luuraavat.
VastaaPoista”Nokan kopeus” ei auta… tämähän on luovaa kielenkäyttöä, joten jäin miettimään että onkohan kyse urputtamisesta eli nokan koputuksesta vai ehkä loukkaantumisesta eli herkkänokkaisuudesta?
PoistaVeikkaan ekaa.
Nokan kopeushan siinä seisoo. Minulle kovin tuttu terminä, jonka yleisesti voisin mieltää ylimielisyydeksi. Kun sana osuu paikalleen, sen vain tuntee niin.
PoistaTuttu murteista on ilmaus "nokan kopaus" tai "nokan kopautus", mikä tarkoittaa, että asia on niinsanotusti saletti, siihen ei ole palaamista
PoistaNokka eli nenä pystyssä kulkeva on kopea, tämä on selvää. Mutten ole ennen kuullut, että nimenomaan se nokka olisi kopea - ihminen vain.
PoistaSuomen kieli on taipuisaa ja luovaa, siitä löytyy taatusti tuhansia vivahteita, jotka vain syntyperäinen puhuja ymmärtää.
Jään usein miettimään jotain sanaa tai ilmaisua, joilla on monia erilaisia merkityksiä käyttöyhteydestä riippuen.
”Esimerkiksi: panin merkille kun merkitsit sen merkin kalenteriisi, että merkitset minulle merkillisen paljon, se oli merkittävä huomio.”
Sitä nokkaahan kantaa ihminen, joten se on ymmärrettävissä ihmisen ylimielisyydeksi. Aivan yksinkertaisesti. Ilman kiemuroita.
Poista”Nokan kopeus” on ehkä muistuma tai muuntuma tutummasta ”nokan kopauksesta”, joka ei siis tarkoita ylimielisyyttä, vaan asian varmuutta: asiaan ei ole nokan kopauttamista, ei kahta sanaa.
PoistaVaan onko se lähinnä oppositio, joka tuskissaan huutaa? En tunne ketään rikasta, jolle valtio olisi antanut rahaa enkä ketään köyhää, jolta valtio olisi ottanut mitään. Ihmisten elämä sujuu kuten ennenkin.
VastaaPoistaVaan jos joku on eri mieltä, niin kuin varmaan onkin, niin huoli pois, kohta Antti Lindtman pelastaa köyhät ja sorretut, poistaa rasismin, työttömyyden, luontokadon ja luo Suomelle hyvän maineen maailmalla. Kärsimys loppuu ja jokin taikaseinä löytyy.
Jos puhutaan totta, Suomi on edelleen hyvinvointivaltio. Kansainvälisessä vertailussa Suomen julkinen sektori on edelleen laaja, ja valtio turvaa kansalaisilleen peruspalvelut, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, sekä laajan sosiaaliturvan. Järjestelmää pidetään kuitenkin laajalti murroksessa olevana, koska systeemi on maan kokoon ja kantokykyyn suhteutettuna poikkeuksellisen suuri.
Talouden tasapainottaminen, velkamenojen karsiminen, kuka sen oikein taitaa. Taitaa olla tuhannen taalan kysymys. Haarukassa julkinen sektori, yritteliäisyyden tukeminen, maahanmuutosta aiheutuneiden menojen vähentäminen sun muuta.
PoistaOppositio huutaa, kiljuu ja mässää
PoistaOrpona vaan asijoita hoijan tässä
rahat valtion meinaa hukkaan mennä
eikä persutkaan appuun ennä.
Lintmannin Antti se hallitusta kaataa
ei rauhassa ennää meikä saa raataa
Purraakin tarttee ulukona käyttää
Tuppille nyrkkiä näyttää.
Orpona kiskon vaan vankkureita
ja luutalla lakasen lattijoita
tili tuli tili meni tili tittattaa
ei vaalitkaan meitä ehi lohtuttaa…
Tiskarin polkkaa se Tapsa vettää
Poistaei muuta enää ennätäkkää,
huolioita ois vaikka kuinka paljo
mut ku ei ne listaamalla lopu, ei.
On totisesti jännittävä vaalikausi tulossa, kun nyt jo ennen kesälomiakin vaalipolkataan niin, että lattialaudat notkahtelevat. Kunhan kesä maltetaan lomailla, niin syksyllä on korkki irti joka puolueella ja gallupia pukkaa viikoittain.
PoistaJytkyjä ei taida millekään puolueelle olla odotettavissa, kun demaritkin on jo laskussa ja vasemmisto ei ilman velkajarruja ole kelvollinen hallituskyytiin. Pahimmat ehtivät räksyttää itsensä ulos loppupeleistä. Tytti, Sofia ja Minja saisivat perustaa kuoron ja ryhtyä mieluummin laulamaan vaikka virsiä.
Vielä hauska uutinen: Antti Lindtman luki puheensa demarikokouksessa älylaseista. Eli puhe oli syötetty laseihin, joista se näkyi Antille vihreänä.
PoistaLaseihin tuli kuitenkin jokin tekstinsyöttövirhe, ja Antti joutui kesken kaiken kaivamaan paperinsa esiin ja siitä puheen oiken kohdan.
Mitä kaikkea uutta tekniikkaa onkaan!
Sepä olisikin somaa, jos kaikki puolueet häviäisivät vaaleissa. Joka ainoa. Kaikki menettäisivät rutkasti paikkoja, joten Eduskunnassa istuisikin vain 137 edustajaa…
PoistaNiin, niin… tiedän kyllä että 200 niitä valittaisiin silti. Mutta - ja nyt tarkkana - jospa kansanedustajien määrä sidottaisiinkin äänestysprosenttiin!
Eli täydet 200 valittaisiin 100 % äänestysvilkkaudella ja siitä sitten jokainen prosentin pudotus pudottaisi kaksi edustajaa pois eli 75 % vilkkaus tietäisi 150 edustajaa.
Tämä mahtava ideani, josta odotan vähintään rentunruusun ritarikunnan merkkiä tinakahlein, nobelia ja kossupulloa, on valtioneuvoston ja eduskunnan vapaasti käytettävissä.
Jään odottamaan Alexin soittoa.
100 edustajaa riittäisi mainiosti tällä kurjuuskaudella. 50%:n vilkkaus sen saisi aikaan. Ritarikunnan merkki ansioituneelle ehdottajalle, ilman muuta. Plus oheistuotteet.
PoistaToisaalta sitä demokraattisempaa päätöksenteko kai on, mitä useampi prosessiin saa osallistua. 100 tuntuu aika pieneltä kombolta koko maan asioista päättämään, etenkin näin vaikeana talousaikana.
PoistaMutta ajattelepa miten iso maa naapurimme Venäjä on ja sielläkin koko valtavan valtakunnan asioista päättämään riittää vain yksi pieni mies!
PoistaMiten minulta ei nyt irtoo innostusta tulevia vaaleja kohtaan. Jotensakin tulokset on jo taputeltu, kuin odotetut, suurpiirteisen emännän rieskakakkarat uunipellille.
VastaaPoistaSuomalaisten enemmistö on tangomarkkinoiden ja tveen viihdeohjelmien suurkuluttajia.
Maailmankatsomukseen ja - näkemykseen sopii sosiaalidemokraattien hajuton ja mauton muumimamma ja - pappa imago. Ollaan näennäisen kilttejä, sorretun kansan puolella, mutta usein kun pitää äänestää asioista, sossuedustajat kallistuvat aina oikeiston kannalle. Juu, ei lukeuduta imagoltaan oikeistoporvareihin mutta ei ns.orjatyöläisiäkään.
Hitsi, kun olisi olemassa poliittinen puolue, jota voisi täysin rinnoin rakastaa! Nykyvihreät ei kiinnosta pätkääkään. Ovat lukeneitakin ja opiskelijaporukkaa, siistejä sisätyöläisiä jotka ajattelevat monista yht.kunnallisista asioista porvarillisesti, siis eri tavlla kuin minä.
Työmuurahaisten puoluetta ei enää ole. Laitavasemmiston on uusi sukupolvi pilannut penikkatauti -ääriliberalismillaan ja kestävien arvojen tuhollaan. Ei ole omaan nokkaan hyiset elämän viimat puhaltaneet, vaan mennään massoja manipuloivien, poissa tolaltaan olevien tasapainottomien mukaan, muka ihmisoikeuksien varjolla.
No, kenties maassamme ei ole enää porukoita, jotka edes myöntäisi olevansa palkkatyöläisiä. Nyt moni väheksyy amnattiliittojakin, kun niitä ei muka enää tarvita
Ugh!
Kuka tai mikä puolue voisi saada äänestäjien rivit sekaisin? Mitä pitäisi tapahtua?
VastaaPoistaNousisiko Orpon hallituspuolueet loistoonsa, jos taloutemme alkaisi kasvaa kohisten? Jos vielä 100 000 työpaikkaa äkisti tulisi hakuun, alkaisiko demareista siirtyä äänestäjiä oikealle?
Vihreätkin unohtaisivat ilmaston pilaantumisen, mutta toki junailisivat lisää veroja rupukansalle.
Kasvun rajat on aikaa sitten ylitetty, mutga eihän niistä tarvitse yritysmaailman ja rikkaiden ottaa huomioon. Mitään kun ei voi enää ilmaston muuttumiselle tehdä, niin otetaan kapitakismista kaikki irti. Kukaan ei halua tinkiä elintasostaan tai ns. köyhtyä. Kaikesta jonnin joutavasta krääsästä, teknisistä härpäkkeistä, teknokemian ja kosmetiikkateollisuuden tuotteissa pitää olla mieletön määrä vainnan varaa. Kapitalismin pyöriä ei voi pysäyttää Silloinhan ihmisten ihana vapaus täyttää kaatopaikkoja, liata meriä ja vaiikuttaa ilman lämpenemiseen vähenisi. Sitähän me emme halua! Me haluamme tuhota ihmiskunnan elinolosuhteet riemukkaasti ostamalla ja myymällä mielihyvää ja kuulumalla samanmielisten autuaitten joukkoon.
VastaaPoistaMoni puolue on pilautunut sillä, että on jättänyt alkuperäisen asiansa sivuun. Vasemmistopuolueet ovat hylänneet työväen ja ottaneet tilalle erilaiset seksuaaliset vähemmistöt ja maahanmuuttajien oikeudet sekä tukien varassa olevat.
Työväki, perinteiset duunarit on löytänyt kotinsa persuista, joka sanoo asiat niin kuin duunari ymmärtää. Vihreät on hylännyt luonnon ja maaseudun ja ottanut tilalle Palestiina-suojelun, ilmastonsuojelun ja globaalin ilmastomielenosoittamisen sekä kaukaisten lähiöiden kaavoittamisen asvaltin alle betonisiksi kerrostaloalueiksi, joista bussit kuljettaisivat ihmisiä kaupunkeihin työhön, miekkareihin istumaan ja sosiaalitoimistoihin.
Tämä näin karrikoiden ilmaistuna, mutta kuitenkin.
Juuri näin on käynyt, kun kirjoitat, Iiies!
PoistaOikein sisaret todistavat, totisesti.
PoistaMinäkin aloitin poliittisen polkuni nuorena kotkana, teini-iässä veisasin työn orjia ylös sorron yöstä, miehuuteni voimissa vastustin imperialismia ja. stalinimia - mutta nyt katson ihmeissäni nykymeininkiä… väkevän työläispuolueenkin johdossa Isoon-Antin apuna hyörii kolme tytteliä, pinjoja ja banjoja…
Onneksi tulee kesä.
Olen miettinyt, johtuuko tämä vähemmistöjen oikeuksiin siirtyminen politiikan johtajien naisistumisesta. Sanna, Krista, Li, Maria, Minja, Sofia, Tytti, Nasima jne. Miesjohtajat vähenevät ja politiikka muuttuu.
PoistaEn ota kantaa siihen, onko naisistuminen huono tai hyvä, mutta selkeä ero on havaittavissa. Mikäänhän ei ole niin varmaa kuin muutos.
Eikä tämä ole naisvihaa, jos joku sitä on löytävinään. Jos miesvalta on tuomittavaa patriarkarkaalisuutta, niin onko naisvalta vastaavasti - - ?
Sotien vastustamisestakaan ei ole vaaliteemaksi, kun todellisuudessa kukaan ei halua vakavasti sotien loppuvan. Lisää aseita vaan tehtaat tuottamaan, ja kyllä niitä tuotetaankin into pinkeenä. Ilmeisesti ajatellaan, että kyllä sota on sittenkin paras valtion talouden ja ihmispopulaation uudistaja.
VastaaPoistaMm. gryndäreille ja hautausurakoitsijoille tulee sodista kivasti duunia. Myös lääketeollisuus, proteesiteollisuus ja plastiikkagirurgia saa sotien uhreista nostetta.
Saapa nähdä, mitä luonto-oletettu meille kurittomille keksii. Ebola leviää ja liekö vahva myyräkuumevirus häippässyt jo Euroopasta?
Kun luontodiktaattori panee parastaan, siinä ihminen jää vielä toiseksi.
Millainen lie vanhan sanonnan mukaan semmonen otus, kuin " orpopiru helvetissä "?
No mutta, Noora, taatusti haluaa sotien loppuvan. Ei kukaan halua sotia tai sotateollisuutta muuta kuin lisääntyneen uhan edessä. Hölmöähän se olisi istua peukaloitaan pyöritellen, kun naapuri äkseeraa heti rajan takana ja droonit lentelevät pitkin Baltiaa ja yhä lähempänä meidän maatamme.
PoistaJa sitten joku kovan suosion saanut Nasima vastustaa jo rajalakiakin. Huhhuh. Valtaan pyrkivällä poliitikolla ei saisi olla pallo noin hukassa.
Komppaan Iinestä: kaikki haluavat sotien loppuvan.
PoistaPaitsi suurvaltojen johtajat, putinit, trumpit sun muut. Tosin hekin haluavat sotien loppuvan heidän täydelliseen voittoonsa.
Kun kaikki viholliset, julkiset ja salaiset, entiset ja tulevat, on kukistettu, alkaa Ikuinen Rauha. Sitä kohti marssimme ja tuhoamme kaikki rauhan viholliset.
Totta tosin on, että meidän pikkuvaltioiden asukkien sotien vastustus on tuuleen huutamista, turhuuksien turhuutta, sillä pikkuvaltion ainoa olemassaolon takuu on sopeutuminen.
Siksi lähdimme Saksan kimppaan, siksi vannoimme ikuista ystävyyttä suureelle Neuvostoliitolle, siksi yritämme olla mielin kielin epävakaan Amerikan tuuliviirijohtajan edessä. Huh hellettä.
Komppaan myös Nooraa: sotien vastustus on huono vaaliteema, koska Suomi on pelkkä pelinappula suurvaltojen pöydällä, ei meidän sodanvastuksillamme ole minkään valtakunnan merkitystä mihinkään.
No, ehkä omaan mielialaamme.