Tähän* on pakko tarttua heti: Vain naiskirjailijoita Finlandia-ehdokkaana. Näin lukee Ylen tuoreessa uutisotsikossa. Uutinen on kirjailijoiden sukupuoli! Aikamoinen rimanalitus valtakunnan pääuutistoimittajalta, joka ei näe naista ihmisenä, ei kirjailijaa kirjailijana. Naiskirjailijoita!
Kuusi "naiskirjailijaa" on siis ehdolla vuoden 2011 kirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Miehet loistavat poissaolollaan, kirjoittaa tämä valtakunnan ehkä kunnioitetuin ja asiallisin uutisfoorumi. Ihan kuin olisi sattunut jotakin poikkeuksellista ja jollain tavalla sopimatonta. Onko lehdissä nähty koskaan otsikkoa Vain miehiä Finlandia-palkintoehdokkaina? Tai voisiko tuollainen otsikko ylipäänsä olla mahdollinen?
Itse olen tyytyväinen, ettei esimerkiksi Tervon Laylaa nimetty, sillä se jää sekamelskoineen ja lukuisine pilkkuvirheineen huimasti jälkeen esimerkiksi Kristina Carlsonin mestarillisesta William N Päiväkirja -teoksesta. Myös jotain Miika Nousiaisen Metsäjättiä tai Tuomas Kyrön jäniskirjaa tai Kari Hotakaisen uusinta tunnuttiin pidettävän itsestäänselvinä Finlandia-ehdokkaina.
Huomiota herättääkin se, että nyt Finlandia-listalla onkin kirjoja ja kirjailijoita, joista moni ei liene kuullutkaan. Media ei ole heitä paljonkaan huomannut, naiskirjailijoita. Itselleni mm. Eva-Kaarina Aronen on koskaan kuulematon tapaus, samaten Linturista en ole juuri nähnyt kirjoituksia. Gustafssonin Huorasadusta olen jotain lukenut, mutta aika tuntematon on tämäkin jonkin Layla-kohun rinnalla. Jos Laylan olisi kirjoittanut nainen, se olisi varmaankin luokiteltu viihteelliseksi romaaniksi. Onkin hyvä, että Laila Hirvisaari on arvostettujen ehdokkaiden joukossa, sillä hänen tuotantoaan eivät miehet ainakaan ota vakavasti, samoin kuin jonkun Päätalon tuotanto taas otetaan hyvinkin tosissaan.
Yleensäkin turhasta sukupuolikarsinoinnista on vain haittaa. Niin kuin siitäkin uutisesta, että pojat osaavat nykyään tyttöjä paremmin englannin kieltä pelaamisharrastuksensa vuoksi. Tästäkin uutisoi Yle. Englantilaisen filologian pro gradun tekijä on todennut tämän 500 opiskelijan hastattelutuloksista.
Uutisesta saa käsityksen, että tuloksiin on päästy vertaamalla pelaavien poikien kurssiarvosanoja pelaamattomien lukiolaisten vastaaviin arvosanoihin. Itse voisin miettiä myös muita kriteerejä pelaavien poikien numerojen nousulle. Miten heidän muiden aineiden arvosanansa heijastuvat pelaamattomien oppilaiden vastaaviin arvosanoihin? Ovatko pelaavat pojat kenties muutenkin lahjakkaampia kuin pelaamattomat oppilaat?
Niin tai näin, sukupuolierojen korostaminen tällaisella uutisoinnilla, jota Yle näyttää harrastavan, ei ole omiaan ainakaan vähentämään ihmisten yhdenmukaista arvoa. Karsinointi kun aina johtaa jonkin toisen ryhmän vähättelyyn.
(Valokuva Iines 9.11.2011, Sumuisella joella)
* LISÄYS KLO 16.21. Yle on muuttanut tuon ensimmäisen linkin otsikon! Aamulla se kuului kirjoitukseni mukaisesti: Vain naiskirjailijoita Finlandia-ehdokkaana. Päivitys on tapahtunut klo 13.28, jolloin otsikko on muutettu muotoon: Finlandia-ehdokkuus on naisten juhlaa. Samalla on lisätty kuva ja jutun yläosa.
Minäpä tiesin etukäteen, ettei Tervo pääse edes listalle - tunnen nimittäin yhden esiraatilaisen tuttavan ja kuulin jo kuukausi sitten, että esiraati ylenkatsoo Tervon populismia.
VastaaPoistaTämä juorupuolelta. Asiaan:
Pitäisiköhän lukea yksi Hietamies/Hirvisaari, että tietäisin miksi en ota hänen tuotantoaan yhtä vakavasti kuin Päätalon Iijoki-sarjaa?
Luulen tietäväni: siksi, että vertaisin Hirvisaaren kirjoja mieluummin Päätalon Koillismaa-sarjaan. Eli fiktio vastaan fiktio. Iijoki-sarjahan on täysiverinen omaelämäkerta. Vertailukohtia ei juuri ole.
Sama kuin vertaisi Ceasarin Gallian sotaa Pullan Ryhmyyn ja Romppaiseen. Hyviä toki molemmat, mutta eri kontekstissa.
Pisteet Iinekselle siitä, että valitsit Carlssonin Einesbaariin! Olet näköjään ajan hermolla naiskirjailija-asioissa...
Miesten puuttuminen ei minua ihmetytä yhtään niin paljon kuin joka mediassa hehkutetun Ketun Kätilön puuttuminen.
Ketun Kätilöä minäkin jäin kaipaamaan, juuri sen medianäyttävyyden vuoksi. Kirjoitin jopa maininnan siitä jo tekstiin, mutta pyyhin pois, kun lyhentelin vähän.
VastaaPoistaMinä taas en ole lukenut Päätaloa, joten en voi poimia eroja Hirviniemeen. Mielestäni Hirvisaaren ihmiskuvaus ei ole ehkä yhtä hyvää kuin tarinan muu juoksutus. Kirjailija ei saa syvyyttä ihmisiin, eikä oikein tarinaankaan, jossa miljöökin jää minusta ohueksi, niin hassulta kuin se kuulostaakin ehkä Hirvisaaren ihailijoiden mielestä. Kaikki on niin ihanaa ja särötöntä kuin Karjalakin ennen. Noh, siinäpä se suosion salaisuuskin kai on.
Oletteko koskaan kuulleet nimikkeitä miesmuusikko, mieslääkäri,mieslaulaja, miespresidentti jne. ?? Eipä niin. Koska mies on "normi" ja nainen poikkeama tästä normista. Sen sijaan useissa yhteyksissä nämä nais-alkuiset määrittäjät korostavat yhä vanhaa kylkiluuteemaa, vaikka eletään jo 2000-lukua hyvän matkaa. Miksi ihmeessä pitää korostaa sukupuolta juuri naisen ollessa ammattinsa edustaja? Ei kai tänä päivänä tarvitse enää päivitellä sitä,että nainen on kelvannut muuhunkin ammattiin kuin kotiäidiksi ja lasten synnyttäjäksi, ja siten "merkata" tuo outo lintu...ja tietenkin sivumerkityksessä "vain nais-"...mainitsen vielä Finlandia-palkinnon saaneista sen verran, että itse en pitänyt Mikko Rimmisen Nenäpäivästä juurikaan. Toki hienoa verbaaliakrobatiaa, mutta se tuntui liiallisen itsetarkoitukselliselta ja sisältö äi mielestäni puuttumaan jotain...
VastaaPoistaOnneksi niistä ajoista on jo päästy, jolloin nainen merkattiin miehen ammatin tai arvon mukaan - ruustinna, tohtorinna, insinöörskä, vuorineuvoksetar... Savokarjalaisessa perinteessähän oli joskus jopa slaavilainen tapa merkitä sukupuoli sukunimeenkin: Keräsen muija oli Kerätär.
VastaaPoistaMutat on meillä jotain hyvääkin, verrattuna vaikkapa indoeurooppalaisiin kieliin: hän.
Ja osataan sitä toisinkin päin. Olin kerran häissä, joissa tunnettiin vaimoni, muttei minua, ja niinpä pöydässä kohdalleni oli merkitty: Martan mies.
(Nimi muutettu, sukupuoli ei.)
Eipä noita mieslääkäreita tai miesjohtaja-nimikkeitä tosiaankaan esiinny tähän tapaan käytetttynä kuin otsikossa on puhe, Maisa. Valelääkärikin on vain valelääkäri, eikä mikään miesvalelääkäri. Nainen olisi taatusti saanut sukupuolensa nimetyksi vähintään uutisen ingressiin.
VastaaPoistaKiinteistönvälittäjä on sitten taas kiinteistökuningatar, jos hän on menestynyt nainen. Farssiksi menee naisen työ, vaikka nainen olisikin oikeasti kova myymään.
Ainakin tämän tv-kiinteistökuningattaren ammattitaito, verbaliikka ja oheisviestintä tuntuvat olevan enemmän kuin kunnossa.
Minä taas tykkäsin lukea tuota Rimmisen Nenäpäivää, vaikka tiivistettynä ja hivenen tapahtumia keskittäen se olisi vain voittanut. Siinä piirtyi vähän veijarimaisesti sen yksinäisen naisen kuva.
Kuules nyt, "Martan mies", eikös nainen merkattu miehen tittelillä vain herraspiireissä? Kun oli titteliä, jolla merkata.
VastaaPoistaVai oliko niitä raudoittajarskia, asentajattaria, torpparinnoja, kauppiattaria jne.? Melkein luulee, että jos tuommoisia olisi ollut, niin ne olisivat olleet itse niitä ammatinharjoittajia. Esimerkiksi pyykkerskahan oli pesijätär itse.
Tuo suomen kielen sukupuoleton "hän" on kyllä hyvä.
Sitten vasta olemme tasa-arvoisia, kun oletamme "naiskirjailijan" kirjoittavan naisista.
VastaaPoistaTaitaa tuo nais- etuliite olla naisasialiikkeen ylläpitämää: "Huokaus - ei taaskaan mitään meille naisille!" - Tarkoitan, että vähän hassultakin se tuntuisi naisasialiikettä pelkästään asialiikkeeksi sanoa.
VastaaPoistaNopea reaktioni listaan oli ihailu, ovat aika ihailtavasti pystyneet luomaan oman linjansa.
Tervo ei populisminsa vuoksi viehättänyt, Hirvisaari kyllä. Olisiko raadilla ollut piilotajunnassa hieman ajatusta olemisestaan itse tässä missikisassa kirjailijoiden ja kirjojen sijaan.
Hirvisaarta olen joskus yrittänyt lukea, en päässyt siihen sisälle, keskeytin alkuunsa. Valintansa listalle on minusta silti erittäin oikeutettua, hyvältä tuntuu myös arvelemani hienopierujen kauhistelu.
Tervon kirjasta minulla ei enää ole muuta sanottavaa kuin: LILLILILILIERU, LILLILILILIERU!
Kirjoitin muuten alustukseen Laylasta jotenkin: "jos raati sen vain valitsee..."
Lista ei ole sen parempi tai huonompi kuin mikään muukaan, en minä tälläkään kertaa aio yhtään kirjoista tämän palkinnon vuoksi lukea.
Heh" Huomaan yllättäen, että Yle on vaihtanut otsikkonsa! Katsokaapa kirjoitukseni ensimmäistä linkkiä, jossa lukee nyt, että Finlandia-ehdokkuus naisten juhlaa! Merkinnästä näkyy, että ovat päivittäneet sen aamun jälkeen, jolloin siinä taatusti luki: VAIN NAISKIRJAILIJOITA FINLANDIA-EHDOKKAANA.
VastaaPoistaOvatkohan ne lukeneet minun kirjoitukseni? Tai kenties joku muukin on närkästynyt.
Yle on siis muuttanut juttunsa otsikon, mutta edelleen siinä uutinen on naisten äimistelyssä.
VastaaPoistaIhan totta, naiskirjailija on oikeasti naisista kirjoittava kirjailija, ihan kuin tietokirjailija on tiedosta kirjoittava, tietoa lisäävä kirjoittaja.
Siis Riku, tosiaan, Layla oli usean ehdokki jopa palkinnon voittajaksi, mm. Kirsi Pihan eilisessä ajankohtaislähetyksessä. Kirsi Piha on entinen HS:ien lukupiirin vetäjä, aktiivilukija.
Aikamme populismia ovat aiheet: Mannerheim, Neuvostoliitto, sotamuistot.
VastaaPoistaAika hyvin näyttävät edustettuina tässäkin olevan. Hyvä, että suurelle yleisölle on tarjontaa.
Kuorolaulussa parasta ovat harmoniat: "Noin monta ihmistä ja äänet soivat ihailtavan hyvin yhteen!"
Rimmisen kirjoista olen Maisan kanssa samoilla linjoilla.
VastaaPoistaVähän ovat kuin hattaraa söisi, jälkeen ei jää mitään.
Oli se hyvä kun menivät vaihtamaan uutisotsikon. Ei pelkästään siksi, että ensimmäinen vaihtoehto huutomerkkeineen alleviivaa eli ikään kuin ihmettelee tilannetta.
VastaaPoistaUutisista puheen ollen; on se nyt kumma, kun näinä "kaikkialle" leviävän tiedon aikoina Suomeen asti ei ollut saapunut tietoa tuoreen valelääkärin USA:n vankilakeikasta.
"Marttila päätti puheensa toteamalla, että on aika unohtaa vanha fraasi, että on kirjallisuutta ja naiskirjallisuutta."
VastaaPoistaLoppukaneetti osoittaa aika selvästi että "vain" naisten pääsy listalle oli tietoinen valinta.
Arska, tuo mainitemasi "naisten pääsy listalle oli tietoinen valinta" on hieman väärin muotoiltu. Se antaa ymmärtää, että raati olisi valinnut naiset sukupuolen eikä lahjakkuuden perusteella.
VastaaPoistaNäinhän ei ole. Teokset on valittu nimenomaan siksi, että ne ovat parempia kuin muut. Se, että ne sattumoisin ovat naisten kirjoittamia, on vain fakta, jota ei tarvitse sen kummemmin äimistellä.
Miesvalelääkäriasiassa ihmetyttää, että vaikka jotakin epäilyjä ja kyselyjä oli, miesvalelääkärin tutkintotodistuksia ei tarkistettu kysymällä venäläisestä oppilaitoksesta, vaikka tiedettiin, että asia olisi selvinnyt sieltä.
VastaaPoistaOli joku instanssi - en muista mikä - kysellyt opinahjosta todistuksen oikeellisuuden perään jo vuosia sitten, mutta se oli ollut epämääräistä eikä ollut johtanut mihinkään.
VastaaPoistaNyt sitten toisen iltapäivälehden toimittaja kävi oikein paikan päällä ja laitoksen sihteerit löysivät heti paikalla todistuksesta monta virhettää, oli leimaa väärässä kohdassa jne.
Yhdenlainen psykopaatti pitää olla senkin ihmisen, joka päättää ryhtyä harjoittamaan lääkärintointa ilman pätevyyttä.
Kyllä, Kuunkuiske, ei terve empaattinen ihminen kykene eikä tahdo mitenkään ottaa vastuuta sairaiden ihmisten elämästä omiin puoskarinkäsiinsä.
VastaaPoistaTätä miestä joku nainen luonnehtikin "hyvin pelottavaksi". Nainen on ehkä päässyt hieman lähemmäs miestä kuin esimerkiksi mies"kollegat".
Sellainen valvonta se on ikävää ja tympeää puuhaa, paljon joutuu hikeä vuodattamaan tylsien asioiden vuoksi. Ihan toista on uutta tutkimusta ällikkänä seurata ja sen mukaan ihmisiä kyykkyhyppelyttää.
VastaaPoistaValtio perusti aikoinaan Suomen kutomo- ja lankateollisuuden raunioille yrityksen nimeltä Valvilla. (Paljon porua, vähän villoja!)
Minkä ihmeen takia nimi on Valvira, miksei se toinen ole Elvira?
Kannatan Elviraa, olisi varmaan vähän elävämpi ja virkumpi kuin Valvira.
VastaaPoistaKukaan ei taida haluta opettajaksi, kun ainuttakaan valeopettajaa ei ole ilmaantunut. Tai toisaalta, epäpäteviä opettajia on siksi paljon, että ne käyvät valeopettajista. Onkohan muuta korkeakouluammattia, jossa kelpuutetaan epäpätevät henkilöt tehtävää hoitamaan?
Finlandia ehdokas, esikoiskirjailija, blondi, feministi, bloggaaja, eläinten puolustaja.
VastaaPoistaKannattaa käydä vähän lukemassa Gustafssonin blogia niin saa vähän makua minkalainen "kirjailijasta" oikein on kysymys.
No en minä löytänyt "Laura Gustafsson blogi" -haulla hänen blogiaan, nopeahkolla haulla. Vähän hölmöä panna lainausmerkit Finlandia-kirjailijan ympärille. Kun tuonne on selvinnyt, on kyllä kirjailijampi kuin moni muu, vaikka olisi esikoisteos.
VastaaPoistaUutisissa Gustafsson juuri sanoi, että kun miehilläkin on monia mytologioita, hän tahtoi kirjoittaa naisten myyttisen tarinan.
Harrastan taas vähän toisinajattelua:
VastaaPoistaMiksi juuri lääkäriys on sellainen ammatti, johon ei voi muodikkaasti ns. työssäoppia?
Luultavasti tälläkin kaverilla on opintoja ja harjoittelua takana, mutta puuttuu lopullinen niitti - tutkinto.
Presidentiksi kelpaa ilman tutkintoa, mutta ei vanhusten hoitajalääkäriksi?
No, nyt otan moitteet vastaan, lunta tupaan vaan!
Lääkärin käsissä on elämä. Siksi koulutus on laajaa ja perusteellista, pitää tietää muutakin kuin tyypillisimmät oireet kustakin sairaudesta. Pitää tuntea fysiikan ja kemia lakeja, sitä miten aineet ja organismit käyttäytyvät.
VastaaPoistaYhdellä sairaudella on erilaisia oireita, jotka muotoutuvat monin tavoin. Sairauksilla on myös harvinaisia komplikaatioita, joita ei joka päivä kohtaa. Tietenkin katselemallakin oppii, mutta tuskin läheskään riittävästi. Oppii vain pintapuolisia rutiineja.
Eihän presidentti ota osaa edes päätöksentekoon. Hän on lähinnä pr-suhteitten hoitaja, monelle taholle, ei varsinainen hallitsija.
Kemian oppi taitaa olla: Ai niin, kukas sen hyvän Lapin matkan tarjosi?, katsotaanpa kirjasta olisko niillä mitään tähän diagnosoimaani akuuttiin mahakipuun (luult.loppuvaiheen vatsasyöpä)
VastaaPoistaLääkäriksi kannattaa lukea, palkka on hyvä ja edes ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ei käsittäkseni juuri viinoista tarvitse maksaa. Ei kaikesta muustakaan.
"Onko lehdissä nähty koskaan otsikkoa Vain miehiä Finlandia-palkintoehdokkaina? Tai voisiko tuollainen otsikko ylipäänsä olla mahdollinen?"
VastaaPoistaEi, koska moista ei ole koskaan tapahtunut.
Jotenkin sanoisin, että jos raati valitsee kisaan Gustafssonin Huorasadun muttei Hämäläistä, Kyröä tai Hotakaista, niin valinnassa ovat korostuneet nimen omaan ulkokirjalliset kriteerit. Jotain on haluttu sanoa.
VastaaPoistaJa sanoihan raadin pj Marttila sen jo ääneenkin. "On tullut aika lopettaa erottelu kirjallisuuden ja naiskirjallisuuden välillä" tms.
Enpä vaan tiedä, poistaako tämä taktiikka erottelun vai kasvattaako sitä.
Laskin nopeasti, että palkinto on mennyt 17 kertaa miehelle ja kymmenen kertaa naiselle. Ehdokkaiden jakautumisesta en tiedä.
VastaaPoistaPiruuttani ensi vuonna sanon: "Viime vuonnahan palkinnon sai se nainen!" - Kun näitä kerran sukupuolien kautta tarkastellaan.
Anonyymi,
VastaaPoistaettei vaan Huorasatua väheksyttäisi nimen vuoksi, kuin huoraa? Etukäteen ja lukematta. Kirjailija vertaa itse teostaan Raamattuun, ja siis siihen naisen myyttisyyteen.
Paha mennä sanomaan tarkemmin, kun ei ole vielä lukenut noita miehiä, paitsi Kyrön jäniksen, jonka juonikuvion ainekset tuntuivat tutulta ja jopa lainatulta.
En halua liioin puolustaa Huorasatuakaan, ennen kuin olen sen lukenut.
Minä harrastan yhdenmukaista ajattelua.
VastaaPoistaOlen miettinyt (jo vuodesta 2011 lähtien) onko korrektia puhua "naisasianaisista"...? Vai pitäisikö sanoa a) naisasiahenkilö, b) henkilöasianainen, vai c) henkilöasiahenkilö?
Vai onko turvallisempaa pitää turpansa kiinni, pukea pyjama päälle, haukotella, ja mennä maate? (Etenkin kun on näin mustaa aikaa nyt.)
Ps. Tuo sumukuva on kuin suoraan sielustani reväisty.
Tuo sumukuva onkin eräänlainen Rorsachin testi, mikis. Se on otettu jutun kuvaksi sen perusteella, minkä kuvion minä näen tuossa sumussa.
VastaaPoistaMitä, eikö kaikki näekään siellä sumun seassa kirmailevia alastomia nymfejä?
VastaaPoistaMutta mitä kertoo lääkärin ammatista, jos joku tienposkesta tempaistu pystyy harjoittamaan sitä menestyksellisesti vuosikausia?
Muutama valitus ei asiaa muuta, sillä valituksia tehdään pätevistä ja tutkinnon omaavistakin lääkäreistä.
Toisinajatteluni pointti ei toisaalta ollutkaan se, että lääkärinä häärää valkoiseen takkiin sonnustautunut betoniraudoittaja, vaan esim. viisi vuotta opiskellut laiskuri, joka ei vain saanut tutkintoa suoritettua.
Siis ikään kuin lääketieteen teekkari. Vastaavia henkilöitä on muilla aloilla toiminut aika menestyksellisestikin.
Presidentti on muuten myös puolustusvoimain ylipäällikkö. Siinä ei olekaan kyse yksittäisten ihmisen terveydestä tai hengestä, vaan pahimmassa tapauksessa koko kansakunnan olemassaolosta.
Vaikka sellaiset tilanteet ovat onneksi harvinaisia, niin keskimäärin joka toinen sukupolvi sen kokee.
Finlandiasta olen sitä mieltä, ettei ehdokasasettelussa tapahtunut sen kummempaa vääryyttä kuin aiemmissakaan.
Jokainen raati valitsee itsensä näköisen voittajan. Näin on tapahtunut maailman sivu kaikissa valinnoissa kaikkialla. Ja niin on hyvä.
"Jokainen raati valitsee itsensä näköisen voittajan."
VastaaPoistaTuo on viisaasti sanottu, noin se menee. Jokainen raati valitsee itsensä näköiset ehdokkaat, ja tässä raadissa mieltymykset ja arvostukset osuivat noin. On sitten Pekka Milonoffin yhden hengen raati valitsemassa taas noista itsensä näköistä voittajaa, Helsingin Sanomien kriitikon mukaan se olisi Rosa Liksomin Hytti-kirja.
Aamuisissa lehdissä on nyt alkanut tippua tietoja siitä, miten valelääkäriä olisi epäilty monestikin vuosien varrella. Häntä vastaan on mm. nostettu yhden ennen aikojaan kotiutetun ja yhtäkkiä kuolleen potilaan omaisen kanne.
Mutta totta on, että liian moni taho on ollut välinpitämätön, vaikka merkkejä on ollut. Kertooko tämä peräti terveyssektorin moraalin rappiosta - kukaan ei oikein viitsi välittää ja toimia, vaikka jotakin sattuisi, lääkäri on sentään korkea herra.
Niin siis, Tapsa Rorsachin suhteen polttaa polttaa.. Olet lähellä kytkyä, miksi kuva on tämän jutun yhteydessä.
VastaaPoistaMinusta on päivänselvää että Finlandia palkinnon jakoperusteet on tällä kertaa reivattu tarkoitushakuisesti uusiksi. Koska kyse on subjektiivisista näkemyksistä, niin on helppo heitto, perustella nykyistä listaa kymmenillä eri tavoilla. Ei yksikään ole perustellusti sukupuolisidonnainen.
VastaaPoistaLaura Gustafssonin kirjan sijasta olisi hyvin sen tilalla voinut olla Oksasen "Liian lyhyt Hame". Myös siinä olisi voinut "ei kirjalliset" ansiot nostaa tikun nokkaan ja myös siksi että molemmissa miehet sormella tökkien ja keskinkertaista kirjallista lahjakkuutta osoittaen, todetaan sioiksi.
Nykytrendin mukaisesti, ei yksin kustantajat, vaan lukijat ja kriitikot ovat mukana muovaamassa kirjailijan habitusta moni-ilmeisemmäksi. Moniosaajaksi ja rajojenrikkojaksi ei perinteisiä roolikirjoittajia Carlsonia ja Hirvisaarta voi sanoa. On tullut tarve päivittää kirjailija status vastaamaan paremmin markkinoinnin haasteisiin.
Täältä tuota Gustafssonin huora/madonna dialogia voi ihailla.
http://neitilaura.blogspot.com/
Oksasen Liian lyhyt hame on lyyrinen teos, runokirja, Arska. Käsittääkseni Finlandia-palkinto myönnetään vain romaaneille.
VastaaPoistaEi noista kirjailijoiden markkinointivirityksistä tarvitse lukijan välittää. Minä ainakin luen pelkästään kirjan vuoksi, en minkään estradikohun takia. Pidän kirjailijan itsemainostusta jopa luotaantyöntävänä.
Kiitos linkistä, minäpä tutustun asiaan.
Viittaukseni Osasen "Roiskeläppään" oli tietenkin viitteellinen ja tarkoitushakuinen kirjallisen laadun ja aihepiirin suhteen. On aika nimenomaan nais-moniosaajille. Kirjallisuus ja musiikki on julkisuus- ja huomioarvoltaan aika usein keskeisiä kohteita tv ajankohtais- ja viihdeohjelmissa. Niihin yhdistettyinä mikä tahansa taidesuunta tai laji kelpaa lisähöysteeksi markkinoinnissa.
VastaaPoistaKatteeton itsetunto on usein vain hyve ja vaadittava lisäominaisuus näille "moniosaajille", kokeilla kaikkea mahdollista kaupallistettavaa. Naismoniosaajan imago nähdään usein ikäänkuin avarampana, moniulotteisempana, vailla perinteen leimaamaa stigmaa. Kehitys ilmenee aika monella taiteen alueella. Usein nuo isot kehityslinjat jätetään huomioimatta ja korostetaan vain niiden henkilökohtaisuutta ja ainutkertaisuutta.
Katsoin tuota kuvaa sillä silmällä, näkyy sisältävän runsaasti alkoholin piilomainontaa!
VastaaPoistaValvira esitti syyksi tarkastustensa olemattomuuteen, edellisen kohutapauksen jälkeen, valtiontalouden leikkaukset.
Olemme erittäin huvitetut! - Ymmärrän toki ettei valtionhallinnossa priorisoida samalla lailla kuin yksityisellä puolella.
Oli mulla yksi toinenkin asia joka nauratti. Iltalehti revitti tänään, että Luigi kuului pahamaineiseen ja pelättyyn nuorisojengiin.
Minä muistan heidät, tilasivat kaikille vaaleansiniset takit, joissa luki valkoisella "Rovers".
Urheilijapoikia kun enimmäkseen olivat, ottivat nimen urheiluaiheisesta sarjakuvalehdestä, Busterista; siinä oli sen niminen jalkapallojoukkue.
Minä pidän tutkinnon suorittamista jonkinlaisena perusolettamana, että ei alan asioissa ihan uuno ole. Jos kuitenkin on, siirtyy sitten vaikka politiikkaan.
VastaaPoistaTutkinnon kanssa tai ilman, siivoojasta tohtoriin erilaisissa työskentelijöistä kuitenkin on koko skaala tärviöstä huippuun.
Kaipa sitä pitää painottaa: "johtaa puolustusvoimia rauhan aikana"
Sitä minä vain olen pohtinut, voisiko kapteeni Väyrynen vaalit hävittyään yrittää vallankaappausta? Jos tulisi presidentiksi valituksi, ilman muuta sen tekisi.
Meinaan, että Gaddafikin oli kapteeni, tosin kapiukko.
Kiitos Arska mielenkiintoisesta linkistä.
Minun pisteeni Laura sai kun jossain lehdessä kyselivät ehdokkaiden reaktioita valintaansa.
Siellä oli kaikkia sellaisia: "Hypin ja pompin ja nauroin", mutta Laura kertoi ihmetyksestä sanoneensa: "Voi vittu!"
On aikamoinen urakka lukea läjäpäin kirjoja ja pistää niitä paremmuusjärjestykseen. Olisi mielenkiintoista tietää, minkä ajan sisällä suosikit on löydettävä, ja mitkä kenenkin valitsijan kriteerit ovat valinnassa olleet.
VastaaPoistaLuin Laila Hietamiehen kirjoittaman Laatokkasarjan takavuosina ja pidin siitä. Myöhemmin kuulin jonkun rouvashenkilön eräässä kirjallisessa tilaisuudessa ylpeilevän sillä, että hän ei ole ainoatakaan Hietamiehen kirjaa elämänsä aikana lukenut eikä lue. Hän tuntui ajattelevan, että lukemattomuus olisi jonkinlainen hyve ja fiksuuden merkki. Vasta sitten on varaa arvostella, jos itse kirjoittaa paremmin.
Mukavaa, että ystävämme jäkälätutkijan tarina on mukana kilvassa. Jostain lipsahti mieleen sanonta: "Pieni on kaunista."
Vaikka Layla jäi kuuden joukosta pois, on Tervo näyttänyt kirjoittajan taitonsa, ja teosta luetaan ilman Finlandiapalkinnon tuomaa mainettakin.
Tässä ajankohtaisessa valelääkäritapauksessa on tullut esille myös julkisen terveydenhuollon ulkoistamisen ongelmat.
VastaaPoistaEsa Laihon firman epäillään laskuttaneen kunnilta suuria summia tekemättömistä töistä.
Julkisessa terveydenhuollossa ja rakentamisessa kilpailutukset toimivat huonosti.
Toisella puolella pöytää istuvat kuukausipalkkaiset virkamiehet ja toisella puolella rahaa tekevät liikemiehet, joilla ainakin Turussa on ystäviä hallinnossa ja luottamushenkilöissä. Piirit ovat pienet ja julkinen raha ei ole kenenkään rahaa.
Finladia-lautakunnan puheenjohtaja Hannu Marttila on Hesarin entinen, eläkkeelle jäänyt kirjallisuuskriitikko, jonka blogia olen tykännyt lukea. Ei sinne tosin ole toukokuun jälkeen kirjoittanut. Liekö syynä tuo puheenjohtajuus.
VastaaPoistaSamuli meinaa, että Sleeppareiden tapaan valelääkärit siellä toteavat: "Kyl määki Turuus!"
Tiukat hintakilpailutukset ovat monessa johtaneet tekemisen tason laskemiseen. "Kun tuo on vain maksavinaan, minä olen vain tekevinäni!"
Näin Gustafssonin "Larru" Ylioppilaslehdessä:
VastaaPoista"En halua, että ihmiset lukevat kirjaa ja ajattelevat, että miesvihaaja ja telaketjufeministi. Olen toki feministi, usein myös telaketju, mutta en miesvihaaja.”
”Ensin halusin kuvataiteilijaksi, mutta en oppinut piirtämään. Yritin soittaa kitaraa, mutta olen epämusikaalinen. Plan C oli kirjoittaminen, ja se sujui jo aika hyvin.”
”Mä pukeudun tietyllä tavalla, joku voisi sanoa huorahtavasti. Mun mielestä tämä näyttää hyvältä, mutta jotkut naiset suhtautuvat väheksyen. Oma äitini kommentoi usein, että onpa liian lyhyt hame ja nyt kyllä perse näkyy ja että nuo on katutytön kengät. Kiellän sitä arvostelemasta mun pukeutumista – en mäkään sano toisten vaatteista mitään, vaikka aika usein voisin.”
”Samastun eläimiin voimakkaammin kuin ihmisiin. Olen miettinyt, mitä voisin tehdä eläinten hyväksi, paitsi olla sortamatta niitä lisää. Kannatan kyllä kettutyttöjen toimintaa ja ihailen ihmisiä, jotka lähtevät barrikadeille. Aktivismi kuitenkin vaatii sosiaalisuutta. Mun on vaikea olla ihmisten kanssa.”
Aivan, . . . Finlandiapalkinnon arvoista roiskintaa.
Palkinnoissa, kuten kirjallisuuden Finlandia, Oscar, tai usein jopa Nobel: kyse on vain myynninedistämisestä.
VastaaPoistaOstakaa tätä kakkia, niin meillä on kivaa!
Jari Tervo ei palkintoa tarvitse, bussipysäkillänikin on hänen, kirjansa ja Wernerin kustantamon jättikokoinen mainos, uutisvuoto jatkuu ylellä yhä edelleen ja edelleen. Ja, helvetti, vieläkin.
"Tiukat hintakilpailutukset ovat monessa johtaneet tekemisen tason laskemiseen. "Kun tuo on vain maksavinaan, minä olen vain tekevinäni!"
VastaaPoistaMyös noin. Eli ulkoistaminen ja kilpailuttaminen onnistuvat harvoin hyvin.
Ennustan kuitenkin että "Milonohvi" valitsee parhaaksi kirjaksi Kristina Carlsonin William N. päiväkirjan. Mannerheim, huora, venäjä ja sota -tematiikkaa on kaluttu riittävästi.
VastaaPoistaKirjallisuuden traditiota komeasti kannattelevan kirjan valinnalla pidetään kirjallisuus hengissä ja markkinavoimat varpaillaan.
Minusta tuntuu, että Milonoff saattaa niinsanotusti yllättää ja valita Hirvisaaren voittajaksi. Liksom tai Carlson olisivat odotuksenmukaisia, mutta en usko näin selkeään valintaan. Valinnat ovat mielestäni usein olleet hieman yllätyksellisiä valitsijaltaan.
VastaaPoistaValelääkäri... joopa joo. En ymmärrä - vaikka pyöritän päätäni ympäri kuin humbuukiteltan viriteltyä rulettia - että miksi kukaan ihminen moiseen sotkuun halajaa joutua? Nimittäin, jos ei osaa hommiaan, se on helv... anteeksi, hiivatin rasittavaa! Itse minut aikoinaan ylennettiin, sen lain mukaisesti, että "pätevä ihminen ylennetään... aina siihen asti, siihen vakanssille, että hän törmää pätemättömyystasoonsa".
VastaaPoistaSaanko selittää?
Niin, kumminkin.
Keskikoulutodistuksessani (joka on jossain, en tiedä missä) kemian ja fysiikan numeroni ovat vitosia (5). Se johtui siitä että sovin opettajan kanssa (vanha sotaveteraani) että saan ko. numeron jos EN käy hänen tunneillaan enkä kokeissa. Molemmat pitivät lupauksensa. Niin... vuosia myöhemmin minut määrättiin erään isohkon paperitehtaan Kemikaaliosaston hoitajaksi... ai miksi? Koska (edellisen lain mukaisesti) olin pärjännyt kaikissa aikaisemmissa tehtävissä, ne ajattelivat, että kai se pärjää tossakin... Otti koville. Vaikka kaikki vapaa-aikani opiskelinkin kemiaa - tietysti myös "puistokemiaa" - niin kauhee stressi oli aina päällä kun meni töihin. Kyse oli isoista taloudellista asioista. Prosessia hoidettiin (totta kai) tietokoneella: tuijotin neljää näyttöpäätettä jotka sisälsivät, jos niitä alkoi - ja pakko niitä oli välillä pöyhiä - satoja eri sivuja eli prosessikaavioita; joista toiset olivat juuri meneillään, toiset taas eivät. Onneksi prosessi suurimmaksi osaksi meni niin kuin piti, automaattisesti. Niin saattoi yövuoron aikana pelata sillä yhdellä tietokoneella, joka oli reservissä, pasianssia. (Tai katsella Netistä pornokuvia. Tai moottoripyöriä - kuten eräs kollegani. Aina kun tulin hänen jälkeen duuniin niin Tmp.muisti oli täynnä moottoripyörän kuvia.)
Mutta... koko ajan Damoklesin miekka väijyi pään päällä: entäs JOS tulee häiriö? Siihen pitää osata reagoida, ja oikein. Jos molemmat paperikoneet pysähtyisivät, ja totta kai niin välillä kävi (tosin onneksi ei mulle), se tarkoitti n. 150 000 markkaa/h tappiota. "Tässä menee nyt joka tunti S-luokan Mersu romuttamoon", sanoi eräs Mestari. Ja paperikoneen alas- ja takaisin ylösajo tarkoittaa vähintäin viittä-kuutta tuntia. Että siinäpä Mersut saavat välillä huila parkkipaikallakin.
Siis, mitä tällä on tekemistä valelääkärin kanssa? Sen verran, että ihmettelen ihmistä joka uskaltaa ottaa tuollaisen riskin (ja stressin) itselleen? Siis, ettei osakaan asioita, silloin kun niitä pitäisi osata? Rahastako? No, olihan minunkin palkka kohtuuttoman hyvä, en lähtisi silti mistään hinnasta duuniin jossa osaamattomuuteni kävisin jonkun hengen päälle. Vittu. Ennemmin otan lopputilin ja ostan kunnon värikopiokoneen ja alan painaa väärennettyjä 650;- Euron seteleitä. Työntelisin niitä R-kioskien luukuista sisälle.
Minua vähän huvittaa tuo Arskan huorraviha. Arvostellaan kuumana, vaikkei vielä ole kirjaa luettu. Ei jonkin blogitekstin perusteella voi sanoa mitään. Kirja voi olla vaikka millaista serafien kieltä.
VastaaPoistaTuo, että palkinnot olisivat vain myynninedistämistä, on tietenkin totta. Hyvä ja nimekäs kirjailija tuo yhtiölle voittoa.
VastaaPoistaVoitontavoittelu on kuitenkin kaiken liiketoiminnan kivijalka, sillä ei kaupankäynti ja kustannustoiminta voi olla vain eettistä hyväntekemistä. Samalla kun yhtiö voi hyvin, voi kirjailijakin.
Sitä en sano, etteikö olisi turhaa kaupallisuutta. On toki. Jos kirjailija kuitenkin saa tavallisen suomalaisen vuosipalkan verran yhtiöltä palkkiona, on se merkittävä tulonsiirto ainakin yhdelle hyvälle kirjailijalle.
Minusta kuvasit mikis hyvin sen infernaalisen ja kakofonisen tunnelman, jonka täytyy vallita silloin, kun työntekijä on kykyjään suuremmissa saapaissa. - En tarkoita mikis, että sinä olisit ollut, mutta lääkäri oli. Sinä vain kuvasit sitä stressitasoa, joka on vaativan työtehtävän alle pusertuneessa ihmisessä.
VastaaPoistaTuo sumukuva... en minä tiedä mikä testi siinä on? Mielestäni se on niin hyvä että sitä on käsitelty?
VastaaPoistaItse, alle kaksikymppisenä, saatoin silloisen tyttöystäväni Somerolle menevään linja-autoon. Oli sumua. Ja bussin ikkunat ihan sameat... heilutimme toisillemme kättä vaikka tuskin näimme toisiamme. Silloin pelko hiipi puserooni... ajattelin, että en koskaan enää näe häntä.
Ps. Niin siinä kävikin. Suuri Maailma (enkä nyt tarkoita Someroa) nielaisi Eija-Liisan. No, ei minullakaan sitä puseroa enää ole.
Minun on pakko tehtailla tähän vielä yksi kommentti, tuosta mikiksen mainion kertomuksen pohjalta.
VastaaPoistaNimittäin olin kerran eräässä kunnanvirastossa suorittamassa opettajalta vaadittavaa ns. työelämän tuntemusjaksoa, puoli vuotta. Olin siis kylläkin maisterisihminen, mutta täysin uuno virastohommissa, joihin tehtäviin hakeuduin saadakseni kokemusta virastojen kirjallisesta viestinnästä. Olin ollut viikon töissä, kun kunnanjohtaja kutsui minut huoneeseensa ja iski käteeni eri lautakuntien pöytäkirjat ja toimintakertomukset ja sanoi, että minä saankin kirjoittaa kunnan kunnalliskertomuksen, joka painetaan kirjapainossa pienen kirjan muotoon.
Sain tästä hirvittävän henkisen hepulin, hikoilin ja kalpenin vuoronperään, ja menstruoin kahdesti siinä kuussa kun työ alkoi. Ei ollut hajuakaan, mitä minulta odotetaan ja miten se työ pitäisi koostaa. Jollakin tapaa sen kuitenkin sitten onnistuin tekemään, samalla kun hoidin viraston asiakaspalvelupuhelinta.
Tänä kesänä huomasin eräästä lehtimainoksesta, että kyseinen kunta käyttää edelleen minun tuohon kirjaan keksimääni mainoslausetta kuntabrändissään. Ja siitä on sentään vissiin kohta yli kaksikymmentä vuotta. Samaten muuten siitä kirjasta tehtiin sitten lehtijuttu paikallislehteen. Häpesin sitäkin kauheasti.
Onko plomaani tälkeämpää kiljallisuutta kuin lunous? Ei valmaan ikinä oo. Mutta koska lunous ei myy, ne on diskliminoitu. Samoin kuin saljakuvat.
VastaaPoistaMikis, kuvaa ei ole mitenkään muutettu, vain terävöitetty himpan verran, samaten väriä tehostettu hivenen. Reunat rajattu pois.
VastaaPoistaMinä näen kuvassa, hm, ei, olkoon..
Iines, jos joskus näet tienpenkalla - kun kamalaa vauhtia pöriset sillä autollasi ohi Munamarkkinoille - herrasmiehen ruusukimppu kädessä nostelevan (ja välillä laskelevan) baskeriaan... niin minä se olen. Treenaan siinä meidän ensitapaamistamme.
VastaaPoistaEn ole gynekologi mutta kyllä minä - voi hyvänen aika - tuossa kuvassa klitoriksen erotan. (Mutta myös muuta.)
VastaaPoistaJes, bingo. Minusta kuvassa on selkeästi reikä ja klitoris ja pehko. Ja siksi sillä tuon jutun kuvitin.
VastaaPoistaLuulen, että kuvaa ei näe "oikein", jos ei asennoidu viattomasti ja synnittömästi kuin lapsi.
"Minua vähän huvittaa tuo Arskan huorraviha."
VastaaPoistaNiin minuakin!
Oletko keksinyt sloganin toisellekin kunnalle, koska muistan sinun maininneen tuon saman asian jo pari vuotta sitten.
Silloin oli kyse jommasta kummasta asuinkunnastasi.
Riku,
VastaaPoistakyllä tuota Marttilan blogia on tänäänkin päivitetty, siis kommenttiosiota, huomasin. Jospa se taas alkaisi elää!
Arska, ei kai sen väliä, mikä kunta ja milloin ja montako slogania.
Tänään, aamulla juuri kun meinasin haukata palasen juustovoileipää, puhelin soi. Siellä on Pera joka sanoi että hän on juuri menossa Reykjavíkiin. Hän kysyy mitä kieltä siellä puhutaan... sanon, että todennäköisesti englantia. "Niin mutta kun tuo opas puhuu jotain tanskaa". Sanon, että se on muinaisnorskia, ja ihmettelen, ettei hän sitä tiedä. (Ja panen puhelimen kiinni.) Käyn lähikaupassa ostoksilla: hedelmiä vihanneksia leipää juustoa ja olutta. Aulan pokeriautomaattiin työnnän kolme kolikkoa: se työntää ne takaisin. Voihan Pahus. Mitä minä näillä teen, ajattelen, ja panen ne taskuuni. Kotona keitän höyryävää teetä.
VastaaPoistaNo jos tuota sumukuvaa pitää ihan tulkitsemalla ruveta tulkitsemaan, niin selvästihän siinä vasemmalla on giganttinen Tuhero ja oikealla voipunut Kulli. Isänmaa on yhtynyt Äitimaahan, arvaisin.
VastaaPoistaToisaalta joki siveellisempi, vaikkapa science fictioniin hurahtanut vanhapoika, näkisi siinä ehkä kaikkien alienin isovaarin heränneen pusikosta ja pyytävän alienpienokaista kipaisemaan hänelle ison tolppakaljan Somerjoen kioskilta.
VastaaPoistaVoi sen tietysti nähdä niinkin, jos omaa iines-mikisläisesti nyrjähtäneen mielikuvituksen, että kyseessä on tarkka otos hetkestä, jolle sopisi nimeksi Coitus interruptus.
VastaaPoista. . . mutta viime kesänä kuitenkin . . . ja mainoksesta.
VastaaPoistaEikö?
Vaikkakin kuvan nimi on "Sumu 071", niin kyllähän se on järven ranta, joka siinä usvittuu.
VastaaPoistaSiis mitä Arnold viime kesänä ja mitä mainoksesta? Nyt tipahdin totaalisesti kärryiltä.
VastaaPoistaTapsa, mielenkiintoinen tulkinta, ja nyt kun mainitset, niin sehän siinä on. Koko kuva on kuitenkin minusta neitseellinen ja puhdas, jopa kaunis. En nähnyt siinä aluksi mitään maskuliinista, mutta nyt näen.
Kuvassa on joen mutka, ei järvi.
VastaaPoistaPari kuvaa tästä usvittuneesta joesta on myös kuvablogin puolella. Ne kannattaa katsoa suurina.
Tapsa, kerran minulta nyrjähti nilkka. (mutta) En antanut sen häiritä itseäni. (vaan) Pompin toisella jalallani kotiini. Levähdin siellä aikani. Sitten osallistuin erääseen mielenosoitukseen jossa minua lyötiin plakaatilla "ÄLÄ MAKSA VEROJA" päähän. Taisin pökertyä, en ole varma, mutta seuraava mielikuvani on että istuin Jokioisten Matkahuollossa (jossa lattia viettää vinoon) ja join pilsneriä. Joka oli - tai ei kai tällä merkitystä ole? - pahaa ja lämmintä eikä kuohunut yhtään.
VastaaPoistaOdotin linja-autoa.
Äsken kävin ulkona. Talutin kilttiä koiraa joka talutti minua. Kun meinasin tallustella kotioveni ohi se murahti minulle ja sanoi "rouh". Niin minä sitten pääsin porraskäytävääni. Ja oon nyt tässä, siis kotonani, ja kirjoitan tätä. (Ja kun menen weeseehen paskalle, se koko ajan seuraa minua, ja odottaa oven takana, että tulen sieltä pois. Sit se sanoo "Wauh".) Kiltti rakki!
VastaaPoistaPs. Inhoan koiria. He metelöivät. Se on tietysti väärinkäsitys... mutta kissat vain mulkoilevat minua, sanovat korkeintain "nau", ja alkavat sitten touhuilla omia, päättymättömiä juttujaan. Sen takia diggaan niitä.
Harva ihminen - en minäkään muuten eilen - tiennyt/tiedä että karhulla on parempi hajuaisti kuin koiralla?
VastaaPoistaKarhu on hirveen nopee, siis tämä meidän "harmaakarhumme", juoksee 80 km/h. Eli melkein puolet nopeemmin kuin dopingilla täytetyt olympiasprintterit. Mutta että haistaa paremmin kuin koira..., no. Sitä en usko. Mutta ei kai sillä oikeasti ole väliä. Koska et karhua marjametsässä näe: se viisaampana väistää - kun haistaa tai muuten vaan kuulee että siellä rämmit. Toisaalta, ei karhujen kanssa kannata silti "lyödä leikkiä"; 130 kiloinen karhu on noin 4 kertaa voimakkaampi kuin 130 kiloinen bodari-ihminen. Se, siis karhu, kun kerran läppäsee, loppuu asioiden tutkistelu siihen.
Sitä paitsi - joo joo, ampukaa mua taas ilmakiväärillä polveen - mutta onko teistä kukaan lukenut Juha Molarin blogia..? Siis sitä, miten ihminen voi OLLA yhtä aikaa niin tekopyhä ja vastenmielinen kuin HÄN? En käsitä. (Paitsi toinen persereikä on tämä Johan Bäckman. Mutta hän on sen verran älykkäämpi ettei kuolaa kaikkialle.)
VastaaPoistaPs. Minähän en millään lailla loukkaa Johania tai Juhaa, päin vastoin; toivon vain että menette perse edellä sinne minne kuuluttekin. Elin Hevon Vittuun.
(Ihmiset, jollei teillä ole muuta tekemistä, lukekaan heidän blogejaan. Se saattaa säpsähyttää.)
Olen ohimennen silmäillyt Juha Molaria, joka kirjoitti Näkökulmalle. Käsittääkseni hän sai kyseiselle foorumille sitten ansaitsemansa porttikiellon.
VastaaPoistaSamaa mieltä olen siitäkin, että tämä Johan Bäckman on myös lieromainen punapartaketku. Häntä ei voi uskoa, niin falski hän on.
Riku... musiikkia, please. (Eli Por favor.) Anna nettiosoite jossa soitetaan bluesia. Tai on juuri lopetettu sen soitto... please.
VastaaPoistaEi tuon valelääkäriasian pointti ole se että miten mies on hommansa hoitanut.
VastaaPoistaHienoa toki, jos kenenkään henki ei ole ollut vaarassa.
Jos ihminen sanoo olevansa lääkäri, niin silloin hänen pitää olla lääkäri. Piste.
Muussa tapauksessa hän on kandi ja silloin häneen suhtaudutaan kandina ja myöskin palkka on kandin.
Tästä kaiffarista en tosin tiedä että onko hän edes kandi vai onko hän vain lueskellut intona lääkärikirjaa.
Taisin olla monta tuntia poissa tietokoneen ääreltä.
VastaaPoistaEn muista olenko laittanut tämän aiemminkin, ehkä niin.Pierupaukkeen kappaleen nimi saattaisi olla "Liikkuvaa vettä".
Joku on tehnyt ihan laadukkaan kuvituksenkin, varmaan Ruotsista, kun ei täällä tuon näköistä ole. Äsken ikkunasta katsoin.
Löysin muuten tämänkin, jossa Tractor ja Susanna laulavat: Hauvan kanssa on hyvä olla. Kaunis kappale.
VastaaPoistaHieno juttu jälleen kerran iines, joten on turha lisätä tähän mitään, olen onnellinen että esitit tämän asian kuten esitit. Kiitos.
VastaaPoistaEi tuommoisia sukkarohmuja saa tänne linkata noin itkettävän kauniitten laulujen kera. Melkein jo päätin, että otankin lapinkoiranpennun. Ainakin tutkin, sopiiko se muualle kuin isoihin maalaistaloihin.
VastaaPoistaKiitos, mustaleski. Alkuperäinen uutisotsikko oli tosiaan uunomainen!
"Proosan kirjoittaminen on siis vittumaisen työlästä, mutta ilmeisesti sitä on pakko tehdä, koska Suomi on paska maa, jossa on paskat teatterit, joita johtaa legioona kunnianhimottomia farssipellejä, joten turha luulla, että täällä näytelmillä uran loisi. Vittu muuten että vihaankin suomalaista teatteria."
VastaaPoistaNäin kirjoittaa blogissaan tuore Finlandia palkinnon saaja ehdokas. Toisaalla hän ilmoittaa kantavaksi tunteekseen vitutuksen. "Kirjoitan, jotta pystyisin elämään sen kanssa, että niin monet jutut maailmassa ärsyttävät ja näkee niin paljon epäkohtia. Jos olisin onnellinen, enkä olisi huolissani asioista, en ehkä kirjoittaisi vaan voisin tehdä jotain helpompaa."
Huorasadun ristiriidat ja vastakkainasettelu on vittuuntuneen nuoren mustavalkoista uhoa, seksin, väkivallan ja yhteiskuntapolitiikan kärjistettyä draamaa. Marginaalissa eläminen ei riitä, on näytettävä persettä koko yhteiskunnalle, tavanomaisuus tappaa. Taide, kirjallisuus ja teatteri nähdään keskiverto moraalia ja etiikkaa korkeampana ja suurenpana muotona, ihmisyytenä, mutta kuitenkin alisteisena itsekkäälle uholle.
Paskanheitolle. That's all.
Kuunkuiske - kommentistasi voisi melkein päätellä, että puolustat ns. koululääketiedettä henkeen ja vereen?
VastaaPoistaMuut ovat hengenvaarallisia puoskareita?
Vähän olen silti saanut sellaisen kuvan, ettet ihan olisi tätä mieltä kuitenkaan... Miten on?
Tapsa, nyt arvauksesi meni niin metsään kuin olla ja voi!
VastaaPoistaKoululääketieteelle on aikansa ja paikkansa, mutta yleisesti ottaen kannatan lämpimästi kaikkea muuta mahdollista hyvinvoinnin edistämiseksi!
Minäköhän vuonna olen ottanut jonkin synteettisen lääkepillerin...Hmmm, ei tule heti mieleen.
Näkisitpä sen sijaan ruokavarastoni, joka koostuu kaiken maailman siemenistä, levistä, superterveellisistä ja -puhtaista niistä ja näistä ym. jne. En tosin ole puhdasoppinen terveysintoilija, vaan ihan epäterveellistäkin tulee vedettyä (valkoista sokeria, valkoisia vehnäjauhoja jne.); en halua olla tiukkapipo.
Ihan tyhmää, jos joku sanoo olevansa lääkäri vaikkei sitä ole.
Ihan yhtä tyhmää, jos joku sanoo olevansa jotakin muuta sellaista mitä ei ole.
Lääkärin tapauksessa elämää uhkaavat riskit ovat suurempia kuin varmaan missään muussa huijauksessa.
No en minä kyllä yhdy millään tavoin noihin Arskan lainaamiin Laura Gustafssonin luonnehdintoihin. Minusta noin maatakaatavassa vitituksessa motiiveja on haettava myös oman pääkopan sisältä.
VastaaPoistaEi voi mitenkään olla niin, että kirjallisuus ei versoisi muusta kuin yleismaailmallisesta tai kansallisesta vitutuksesta. Toisaalta - eihän Gustafsson näin sanokaan. Hän puhuu vain omasta kirjoittamisestaan, ja hyvä niin.
Jos minua vituttaa kauheasti, kirjoitan mieluummin polemiikin tai pamfletin tai muun lyhytpaasauksen, jossa provosoin muitakin vittuuntumaan. Romaaniksi asti ei vitutus minulla kantaisi.
Tavanomaisuus ei ehkä ole tappavaa, mutta hyvin tavallista.
VastaaPoistaOnhan se myönnettävä, että teatteri, muutkin taiteen muodot ovat ennenkaikkea kypsään ikään ehtineiden ihmisten tekosyitä ottaa konjakki ja pikkusuolaista.
Kapinallinen saa olla sillä lailla konservatiivisen hyväksytysti.
Teatteriesityksen tauolla, konjakin lämmittäessä, voi sitten tyytyväisenä todeta itselleen: "Aatella, minullakin on vielä ajatuksia - ja miten uskomattoman viisaita, olenhan niitä jo vuosikymmeniä kypysytellyt, vähän ovat kuin vuosikerta homejuustoa!"
Helkkari, minun taitaa olla pakko lukea Lauran kirja.
Iines - tarpeeksi iso vitutus = ainekset romaaniin?
VastaaPoistaHuomaan itsessäni varhaiskeski-ikäistä närkästystä; miksi nuoren, ehkä jopa fiksun naisen, pitää ilmaista itseään rumin sanoin?
Jotenkin en jaksa uskoa että se edes parantaa oloa.
Ihania nämä nykyiset kauneudesta syttyvät nuoret laulajattaret niin kuin esim. Yona!
Kyynisyys, pessimistisyys, ruma kielenkäyttö ja muut vastaavat kertovat ensisijaisesti ihmisestä itsestään, ei ympäröivästä maailmasta.
Kuunkuiske,
VastaaPoistaolet onnellinen, jos sinun ei ole tarvinnut ottaa mitään synteettisiä lääkepillereitä mihinkään. Lääkkeillä on aina huimasti sivuvaikutuksia, joita ei edes tunneta. Lisäksi on sitten samanaikaislääkkeiden yhteisvaikutukset. Esimerkiksi lisäravinne tai vitamiiniplleri yhdessä jonkin synteettisen lääkepillerin kanssa voi aiheuttaa sivuvaikutuksia, joiden syytä ei tunnisteta. Olen itse karistanut kaikki vitamiinit ja lisäravinteet D-vitamiinia lukuunottamatta pois. Karpalonkin nautin mieluummin mehuna kuin pillerinä.
Onko sinulla, Kuunkuiske, edes flunssia tai päänsärkyä milloinkaan?
Minuakin kiinnnostaa kokonaisvaltainen kasvissyönti, mutta herkkupyllynä tuskin siihen siirryn.
Onkohan testosteronin hullaannuttamat "SlutWalkiattaret" jo perustamassa uudestaan yhteistyökykyisenpää neljännen aallon "Yhdistys 9".
VastaaPoistaNäin tulvituttaa Anne "Vulva" Moilanen pääkkärissään:
"Keski-ikäinen lukija kirjoitti myös siitä, että hänen on vaikea suhtautua innostuneesti nuoriin feministeihin, jotka muka "ensi kertaa" löytävät asioita, kuten, että feministikin voi olla seksikäs (seikka joka ei ole feminismissä ehkä olennaisinta, mutta joka ärsytti kovasti kirjoittajaa). Että kun näitä asioita on pohdittu jo vuosia keski-ikäisten feministien porukoissa ja ne on ajat sitten ratkaistu! Ja kuinka turhauttavaa on, kun nämä nuoret feministit esittelevät havaintojaan "uusina" ja saavat siitä huomiota, toisinaan mediassakin."
Vielä Kuunkuiske, jälkimmäisestä kommentistasi,
VastaaPoistasiis rumin sanoin kirjoitettua romaania en jaksaisi. Epäilen siis, että vitutusmotiivi tuottaisi muuta kuin korkeintaan simahtavan tähdenlennon.
Gustafssonista on vaikea sanoa nyt mitään, sillä en tunmne yhtään hänen kieltään. Nasaalista stadinpuhetta tuskin viitsin lukea loppuun. Mutta voihan olla, että kirja on hyvä, ja sen nimi ja kirjailijan etukäteisimago ja lausunnot leimaavat turhaan teosta. Katsotaan!
PS Kaunosielu olen minäkin, kauneudesta versovaa kuvaa ja sanaa luen mieluiten. Miksi kauneus tulisi sulkea pois muka epärealistisena? Onhan maailmassa kauneutta!
Kauneutta on, vitutusta taitaa maailmassa olla vielä enemmän. Sitäkin pitää käsitellä.
VastaaPoistaPitäisi mennä muodon taakse, miettiä mikä on todellinen sisältö.
Vaikka ymmärrän minä sen, että muoto on aina ratkaiseva, sisällöllä ei tässä maailmassa ole mitään merkitystä.
Ihmisten taivas on auktoriteetti puhumassa oikein, viisain ja hyväksytyin muodoin. - "Just tota määkin meinasin, mutten osannu sanoo!"
Eipä juuri päätä särje tai flunssa kiusaa. Jos sellaisia meinaa pukata, niin monin keinoin ne ovat voitettavissa!
VastaaPoistaKasvissyönti itsessään ei - ainakaan minulla - takaa erityisen terveellistä ruokavaliota. Kasvikset kun on kiva kuorruttaa juustolla ja höystää kermalla! Lihasta luopuminen sinänsä on suuuri terveysteko; lieneekö sen happamoittavampaa syötävää olemassakaan.
Viimeisen vuoden aikana olen pyöritellyt innokkaasti erilaisia smoothieita ja tehnyt raakapuuroja ym; sitä ennen ruokavalioni ei ole ollut kovin terveellinen.
Riku; jos joku haluaa julkaista vitutuksensa, niin eikö se kannata kietoa sen verran houkuttelevaan pakettiin että sen haluaa avata?
Muussa tapauksessa se jää näkemättä ja sen mahdollinen syvällinen viesti oivaltamatta.
Kuunkuiske, olen samaa mieltä, niin se pitäisi tehdä. Syvällisyyksiin minä en paljoa usko, ne on aika nopeasti läpi käyty: Hetken heilua jaksat, sitten kuoppa kolmemetrinen.
VastaaPoistaÄrsyttäähän minua suurin osa nuorten ihmisten erilaisita esityksistä. Heillä kuitenkin on mahdollisuus ajatella tuoreesti, meillä iässä ehtineillä sitä mahdollisuutta on hyvin rajoitetusti, jos lainkaan.
No nyt mennään syvälle: Dostojevskiahan vitutti monikin asia. Hän kääri kuitenkin vitutuksensa ytimet taitavaan sielulliseen mutta realistiseen ja ihmistä ymmärtävään ja armahtavaan keitokseen.
VastaaPoistaTuntuu, että puhtaasti vitutuksesta syntyneissä romaaneissa ketään ei armahdeta, ja se on se virhe.
Miksi, Riku, sisällöllä olisi merkitystä kun kohta on kolme metriä multaa päällä! ;)
VastaaPoista" ... Miksi juuri lääkäriys on sellainen ammatti, johon ei voi muodikkaasti ns. työssäoppia? ..."
VastaaPoistaHaluaisitko Tapsa, ihan oikeasti, että sinut leikkaisi joku... sanotaan nyt sellainen harjoittelija joka vielä viime viikolla tunki väärennettyjä 560:- euron seteleitä R-kioskeihin?
"No, ensimmäiseksi avataan tämä valtimo... ei kun se pitikin panna kiinni... No. Seuraava potilas!"
Kuunkuiske, Kissimirrini! Minäpä en syö mitään valkoista (... "valkoista sokeria, valkoisia vehnäjauhoja jne. ...") vaan popsin mustaa ruokaa: käristyneitä kaloja, manteleita, verimakkaraa jne. Kukaan ei voi sanoa että olisin rasisti, päin vastoin, monet rasistit ovat tulleet sanomaan minulle "sä oot epäilyttävä tyyppi".
Kuunkuiske, Murrikkani, miten niin sanat ovat "rumia"? Eivätkä ole. Meidän käsityksemme niistä on - jos on - rumia. Eivät sanat ole rumia!
PS Tämä on vähän hassua dialogia. Olemme keskustelevinamme muka Gustafssonin oletetusta vitusromaanista, jota kukaan ei ole vielä lukenut.
VastaaPoistaToisaalla hän on itse verrannut teostaan Raamattuun ja vihjannut myyttiseen tarinaan. Taidanpa mennä kirjastoon tekemään varauksen Gustafssoniin ja noihin muihinkin teoksiin.
Heh, vitusromaani. Olkoon. Ehkä se on se. Tämä vaatii nyt hymiön. :)
VastaaPoistaAi niin, aina meinaa unohtua kiittäminen. (Pitääkö sitä jotenkin niin nolona, vai mitä? En minä pidä.) Eli, kiitos Rikulle noista DieRöhre -linkeistä. Molemmat olivat hyviä, toinen toistaan parempia.
VastaaPoistaDanke!
mikis, eivät sanat itsessään ole rumia tai kauniita!
VastaaPoistaMihin järjestykseen niitä ripottelee luo vaikutelman rumuudesta kauneudesta.
"Ei saattanut mieltään malttaa" (lakitieteellinen tekosyy), laitan Värttin...eikun Lapinlahden lintuja.
VastaaPoistaTässä.
Pistetään samaan Dieröhreen, juutuubin lempipätkäni.
VastaaPoistaAi niin, se on tässä.
Kansanlaulut ovat kivoja. Ps. Ja sitä paitsi Aki Kaurismäki soittaa (feikisti) kivasti kitaraa.
VastaaPoistaOlisi ihan hyvä että joskus noissa hallintoneuvoston kokouksissakin joku joku vuori- tai virastoneuvos sanoisi yhtä'äkkiä että "nyt mua alkaa vituttaa".
VastaaPoistaTai voi olla, en tiedä, että joku niin sanoonkin. "Aamulla kun tulin töihin niin kaikki oli ihan mukavasti... mutta nyt mua rupee vituttaa!" ...
Börje Wahlroos kuitenkin sanoo: "Nyt teitä ei vituta yhtään, mutta arvatkaapas miten on kohta, kun jatkan?"
VastaaPoistaNäitähän riittää, tässäkin harmitus on ymmärrettävää.
VastaaPoistaNyt on tullut kiroiltua niin paljon, että lupaan, etten enää koskaan!
VastaaPoistaMitänyt yhden klassikon, se olkoon ehdottomasti viimeinen.
Tässä vähän urbaanimpi tarina vastaavasta.
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=2nX2yUAzkhU&feature=related
Tämäkin on tietysti klassikko. Joka ei millään lailla liity ns. naiskirjailijoihin. Tai lampiin, joiden päällä - ikään kuin Kohtalon ivana - lepää sumu.
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=EKuJq3yHYKo
Noilla Mikis pistit kyllä 6-0, mutta suomalainen olisi mennyt läpi kirkkaan jään!
VastaaPoistaTai ainakin jään päällä olisi Erkki vähän jossitellut: "Jos keli olisi ollut vähän suopeampi, jäähän ei olisi noin suurta klommoa tullut, läpi ois menny!"
Tajuan, että tuolla Lasnamäen narkkarilla on ikävä Naisen luo. Siitä tuo SoidinTanssi. Mutta kun taksikin - joka antaa tulta tupakkaan - päättää, että en minä ala kuskata sua keskustaan (huorien luo), niin yli-innokas Travolta tajuaa että on parempi mennä kotiin. Kun löytyy avain kotioveen. "Twist, twist, evribadi twist."
VastaaPoistaOikeastihan nämä jutut on kamalan surullisia. Alkoholi + huumeet tekee ihmisistä venkuloita. En ole iloinen siitä.
Miehen on, harmi an sich, tehtävä kaikenlaisia temppuja että kiinnittäisi Naisen huomion. Ja että saisi pillua. (Hyh, kun ruma sana!) Katsokaapa vaikka riikinkukkokoiraita ... voi vittu (taas lipsahti ruma sana!): voi mitä liioittelua. Tarkoitan, että eikö sitä vähemmälläkin saisi?
VastaaPoistaAi, ei. No ei sitten. (Nyt muuten ei loppukaneettiin tullut yhtään rumaa sanaa? Erittäin kummallista.)
Miksikähän miehet tahtovat vain pillua ja naiset taas koko miehen?
VastaaPoistaSiinä on valtava ristiriita. Jotenkin tuntuu, että Luoja olisi voinut suunnitella vähän järkevämmin luomistyönsä, niin että halut kohtaisivat.
Tuo Lasnamäki-video oli mahtava. Minua hieman murehduttaa vain se, että ihminenkö muka tekee tuommoista vain pöllyssä.
Joka tapauksessa esitykselle täysi tuki ja täydet pisteet, jos minä olisin kriitikko.
En ole varma, mutta olen kuullut, että Lasnamäessä vieläkin on kerrostaloja, joissa vessasta on suora, kuiva paskaputki alaspäin.
VastaaPoistaKuitenkin jotain sellaista keskustapuolueen kaltaista, en tarkkaan tiedä, kun en ole käynyt tarkastamassa.
Rupeehan sellaisessa huumeita käyttämäään yks sun toinenkin.
Muistan tuon Vitutuslaulunkin. Miten joskus muinoin on voinut olla noin hyvää tv-viihdettä ja huumoria?
VastaaPoistaNykyään ei ole mitään hauskaa esityspuolta raskautetuille ihmisille marraskuun tihkusateessa ja hämärässä.
Niin, minäkin olen usein neideille tai rouville todennut: "Voisikko siirtyä vähän taaksepäin, keskustelen nyt pillunne kanssa!"
VastaaPoista"Kirjoitan, jotta pystyisin elämään sen kanssa, että niin monet jutut maailmassa ärsyttävät..."
VastaaPoistaMutta juuri samasta syystähän monet meistä kirjoittelevat eri foorumeihin ja blogeihin - ja saavat sitten syytöksiä vihapuheesta.
Jos vituttaa, niin siitä sikiää vihapuhetta.
Tapsa,
VastaaPoistasanoin ihan saman asian tuossa ylempänä, eli olen samaa mieltä kanssasi: "Jos minua vituttaa kauheasti, kirjoitan mieluummin polemiikin tai pamfletin tai muun lyhytpaasauksen, jossa provosoin muitakin vittuuntumaan."
Tuossa viittaan juuri blogikirjoitukseen.
Ja minähän olen saanut vihapuhesyytöksiäkin (Flora-purkkijuttu ym.). Nämä kestän kyllä, mutta siis romaaniksi asti pelkkä vitutus ei minulla kantaisi, jos olisin kirjailija.
Kopli on Tallinnassa kaupunginosa jossa en suosittele turisti-ihmisten kävelevän myöhään illalla. Tai yöllä. (Se on sama asia.) Siellä, lähellä meren rantaa (älkää menkö sinne!) asuu ihmisiä joilla ei ole mitään menetettävää, ei mitään. Vittu (samperi kun kiroilen!), he kyllä kääntävät teidät ylös alaisin. Ihan sama etsittekö heroiinia/kokaiinia/amfetamiinia tai HIVIä, saatte sen. Ja sen lisäksi mustelmia.
VastaaPoistaPs. Päivisin Kopli on ihan toista maata, kiva kaupunginosa, siellä on helve... hiiskatin hyviä hinta/laatu suhteen omaavia kuppiloita. Suosittelen! Raitsikkavaunut 1 ja 2 vie sinne. Ja kyllä ne, piru vie, kolistelee takaisinkin... toinen aina Kumulle asti. Tai siis siihen lähelle. Josta voi kävellä TaideLatoon nimeltä Kumu. Suosittelen!
Laura Gustafssonin Huorasadun kustantanut Into Kustannus on Maan ystävien, Suomen Rauhanpuolustajien, Luonto-Liiton, Rosebud Booksin ja Heikki Hiilamon firma. Hiilamo omistaa myös osan Voima-lehden kustantamosta.
VastaaPoistaHeikki Hiilamo totesi kirjamessuilla kysymykseen:
Markkinoidaanko kirjallisuutta nykyisin liikaa kirjailijan persoonalla?
Näin:
"Se, joka haluaa ansaita mahdollisimman paljon rahaa, markkinoi tavaraa niillä keinoilla, joilla se menee parhaiten kaupaksi. Tämä näkyy yhtä lailla urheilussa kuin kulttuurissa."
"Kiinnostava urheilija saa enemmän palstatilaa ja sponsoreita kuin tasaisempi ja jurompi mutta parempi urheilija. Niille jotka rakastavat lajia, ei urheilijan persoona ole keskeisin asia, vaan hänen osaamisensa. Sama pätee kirjallisuuteen."
Se on kuin yks'yhteen Gustafssonin toteamuksen kanssa: "Mun pillu on mun pillu. Mä määrään siitä ja teen sillä ihan mitä lystään."
Asiattomuudet taitavat minua kiinnostaa enemmän kuin asiallisuudet, kuunnelkaa silti tämä, ko se on ihan hyvä.
VastaaPoistaSitä floorapurkki-vihaa ihmettelin, koska ihan tunnettua on tuo viimeisen pikkuasian merkitys - "se oli se, mikä sai minut ratkeamaan!"
Minä en floorasta tappaisi, olihan meillä jotain ennen sitäkin!
Huorasadussa sydämiä revitään rinnasta ja ihmisiä silputaan jätemyllyssä. Tähän lisätään raamatullisia kliseitä ja itämaista mytologiaa niin "satu" on valmis.
VastaaPoistaJoku voisi sanoa että aika skitsoa, mutta ei, se on feministinen pamfletti.
"Naisten asia on meidän kaikkien asia. Meillä on velvollisuus taistella sisartemme puolesta ja vastustaa sortoa."
Minusta kaikin puolin hyvä on, että Gustafsson määrää pillustaan, olisi kauhean kurjaa sanoa sivusta: "raaputas sitä!", "anna sille", tai "älä vaan tolle anna!"
VastaaPoistaMuuten kyllä aika tylsää on jonkun virtsavehkeestään noin kauan ja hartaasti puhuminen.
Minustakin Gustafssonilla on reipas ja tietäväinen ote omaan kehoonsa. Niin sitä pitää sanoa eikä antautua jokaisen tarjokkaan alle.
VastaaPoistaSiis tuo, että jos teoksessa revitään sydämiä rinnasta tai silputaan ihmisiä jätemyllyssä, on varmaan symbolista.
Täytyy kyllä sanoa, että ei minua tarvitse enää hätkäyttää kuvaamalla tuota konkreettisesti, olen elämässä jo hätkähtänyt niin monta kertaa, että se puoli riittää ainakin taiteessa.
Ihmispoloa ei minusta pidä turhaan hätkäyttää, elämä kyllä hätkäyttää meitä muutenkin.
Minusta on kiva - noin ylipäänsä - että ihmiset määräävät virtsavehkeistään itse, itsenäisesti. (Eivätkä kuse toisen taskuun. Semmoistakin toki olen nähnyt.) Pillusta - jommoista mulla ei ole - olen sitä mieltä, että ei kai se käytössä kulu? Tai jos, niin siitä reiästäkö vai reunoilta...? Hitsi, jos SE on niin Todella uusiutumatonta Tavaraa, miksi naiset sitten käyvät suihkussa?
VastaaPoistaAinoa kerta kun Turkkaa hieman olen hymyillyt, oli kun selvästi yritti jossain kirjassaan jollain suihinottokohtauksella hätkäyttää.
VastaaPoistaSellainen ei ole järkevää, arvakkaas mitä internetistä olen nähnyt!
Oppilaitaan Jouko Turkka puolusti viimeiseen asti, ei suostunut edes Oulun paskan heittäjiä tuomitsemaan, vaikka ei tempauksesta mitään etukäteen tiennyt ja sai siitä runsaasti harmia. Syvästi heilahtaneet tietysti jälkeenpäin ovat kovasti metodeistaan itkeneet, Jukka Virtasen poikakin niistä käy sääliksi.
Minusta tosin Oulun tempaus oli kaunis, ihmiset saivat viimeinkin teatterilta sen syvintä olemusta.
Tarmo Manni joskus aikoinaan jossain puhui pornolehtien malleista parhaina näyttelijöinä. En voi olettaa, etteikö olisi tiennyt mistä puhuu.
VastaaPoistaMutta eikös Huorasatu ole samanlaista populismiä kuin Tervon "Laila", ja samoin irrallisin tekstinpätkin ja runsain roolituksin rakennettu.
VastaaPoistaHuorasatu on vaan dramaturgisesti aiheiltaan laajempi, mutta rakentuu samojen teemojen ympärille.
Paitsi että Tervon ei tarvitse erikseen mainita, että mun mulkku on mun mulkku. Mä määrään siitä ja teen sillä ihan mitä lystään.
Vaikka onkin feministi.
Arska, jos olisit nainen, olisit (aivan varmasti!) feministi. Ja vieläpä fundamentalisti. (Äläkä väitä vastaan. Koska olisit väärässä.) Itsekin olisin, jos olisin nainen, ilman muuta feministi. Mutta en olisi fundamentalisti. (Äläkä jäpätä vastaan.)
VastaaPoistaEn ole miehenäkään fundamentalisti: miten sitten naisena? Inhoan koiria, ja nyt taas tuo snetseri (tai mikä pirun paimenkoira) tuijottaa minua hellittömästi noilla ruskeilla silmillään... samperi, haen sille keittiön komerosta pähkinöitä ja silitän sen päätä, kauan.
VastaaPoista"Mutta eikös Huorasatu ole samanlaista populismiä kuin Tervon "Laila", ja samoin irrallisin tekstinpätkin ja runsain roolituksin rakennettu.
VastaaPoista(...)
Paitsi että Tervon ei tarvitse erikseen mainita, että mun mulkku on mun mulkku. Mä määrään siitä ja teen sillä ihan mitä lystään."
Arska, oletko lukenut Huorasadun? Tunnetko sen kielen?
Minusta näyttää ilmeiseltä, että arvioit tässä nyt Gustafssonia etkä hänen teostaan.
Tosissasiko olet sitä mieltä, että jos on feministi ja puhuu julkisuudessa ronskisti kuin mies, on jotenkin epäilyttävä ihminen ja sopimaton Finlandia-palkintoehdokkaaksi?
Tuo muinainen Oulun paskanheitto yleisön niskaan oli minusta karmean ilkeästi tehty.
VastaaPoistaEi ihmisiä tarvitse hätkäyttää. Tämä on minun mottoni. Se on ylenkatsetta - minä opetan teitä tyhmiä - ja lukija- tai katsojakunnan aliarviointia.
Mitä Turkkaan tulee, hänen metodinsa eivät ole kestäneet aikaa alkuunkaan, vaan ne ovat puhjennut kupla. Teatteria voidaan toki tehdä voimalla ja volyymilla, kuolaten ja piereskellen, mutta myös vähin elein, katsojaan luottaen, häntä arvostaen.
Niin,
VastaaPoistanainenhan voi leikkiä hyvää "jätkää" mutta että mies näyttelisi hyvää "nutturaa".
Venti cinco de Mayo (eli toukokuun 25s viides päivä; joka muuten on hyvin tärkeä päivä Argentiinalle) on Buenos Airesin huorakatu. Olen kävellyt siellä. Ja olen juonut zerveesaa siellä. Mutta... en ole nainut... siellä. Katselin vain ympärilleni. Kyllähän yks Lyyli mun syliini istui, eikä lähtenyt siitä pois; se ostatutti mulla kamalan kallista whiskyä (joka oli teetä; maistoin sen lasista). Mutta ei sillä nyt niin ole väliä: ei munkaan mielestä. Sain kumminkin pitää sormenpäätäni sen sisällä... Joopa, joo. Santoksessa, se on naapurimaassa eli Brasiliassa, tyttö syötti mulle viinirypäleitä mun suuhuni. Ja sitten otti itte suihin. Sen jälkeen mentiin elokuviin. Ja minä poltin parvekkeella Pall Mallia. Ja potkin kamalan isoja, noin nyrkin kokoisia, torakoita kauemmaksi. Viidakko haisi ympärillä, oli yö, en minä nukkunut sinä yönä pätkääkään, kuuntelin kun koko ajan jossain ammuttiin. Kello 06.00 mun piti mennä laivalle ja tehdä aamupala niille. Olin Messikalle. Mua väsytti hirveesti...
VastaaPoistaKristian Smeds on sympaattisin ja ammattitaitoisin (eli vittumaisin) teatterintekijä tällä hetkellä Suomessa. Enkä missään nimessä aliarvioi muita! Suomessa on, jostain ihme syystä, yhtä paljon hyviä teatteriohjaajia kuin kapellimestareita. Ehkä siksi kun täällä on kattava musiikkikouluoppijärjestelmä, samoin kuin harrastelijateatteriperinne?
VastaaPoistaMeillä Suomessa ei taida olla näinä aikoina (mies-, khih khih)kirjailijaa joka viitsisi paneutua aiheeseensa kunnolla vaikka taloudellisia rahkeita riittäisi (kuten Tervolla). On niin helppoa istua tietsikan äärellä ja klikkailla sattumanvaraisilla hakusanoilla mieleenjuolahtavia ja kirjoittamiseensa "ehkä" liittyviä linkkejä.
VastaaPoistaToisin on Ruotsissa, maassa jonka kielen ääntämyksestä tykkään vaikka en sitä osaakaan ja toivon sen opettamisen vaikka pakolla jatkuvan kouluissamme (kjen kjeh).
Henning Mankell on yksi arvostetuimpia dekkareidensa genren ohella muunkin kirjallisuuden osaajana. Hän on mennyt ja myös tutkinut itse paikanpäällä maita sekä kulttuureita joista tarinansa rakentelee. Uskalsi jopa Palestiinalaisia auttamaan rientäneen avustuskuljetuksen mukaan. Ketään suomalaista nykykirjailijaa en osaa kuvitella sellaiselle reissulle.
Nyt Mankellilta on suomennettu "Likainen enkeli" -romaani joka kertoo ruotsalaisesta bordellinpitäjästä Afrikassa. Tämän(kin) rinnalla (näin vakaasti uskon vaikka en ole vielä kumpaakaan lukenut koska informaatiota on tullut ovista ja ikkunoista ja se on toistaiseksi riittänyt) Tervon Layla kalpenee kuin kummitus lumisateessa.
Turkan poikien Oulun reissusta on puhuttu täällä ennenkin, muistelen.
VastaaPoistaMuistelen silloinkin sanoneeni, ettei se paskanheittäjien yleisö ollut tavallinen viaton tavisyleisö, vaan teatterialan ammattilaisista koostunut eksperttiyleisö, ja poikia oli etukäteen pyydetty heittämään lavalla jotain hätkähdyttävää.
Eikä se paskaan kuulemma ollut ihan sitä ihtiään, vaan jotain miedompaa sekoitusta.
Joo, Iines, huomasin kyllä, että otit suunnilleen samanlaisen kannan vituskirjoitteluun - mutta koska sinua ei lasketa ihan meihin rasistisiin h-miehiin, jotka kuorona vihapuhumme netissä älämölöämme aina kun joku suvaitsevainen asiantuntija esittää faktoja, niin siksi.
Tavallista ihmistä vituttaa monia asia ja on kauheaa, että sillä on nyt kanava ilmaista se vitutus.
Valto ilmaisi sattuvasti faktan, että kyllä ulkomaalaiset osaavat kaiken paremmin kuin me.
VastaaPoistaLuin äsken - en yleensä pompi aitojen yli, eli lue muita kuin tuttuja blogeja - niin luin, tota noin, Jussi ja Saana Parviaisen blogeja. Voi olla että olen syntynyt väärään aikaan ihan väärään maahan, tai maailmankaikkeuteen... mutta, mun mielestäni ne oli... tota noin, kamalampaa paskaa kuin mitä erittäin vinoutunut kirjailija (joka ei ole julkaissut mitään) pystyisi kuvittelemaan. Voi Hyvänen Aika! Sentään.
VastaaPoistaPs. Huomenna kirjoitan kannustavan tekstiviestin Tupsukalle (Johannalle). Hällä on sentään vähän älliä päässä.
" ... hänellä on häivähdys älliä päässään... "
VastaaPoistaVoi, että olen ilkeä. En haluaisi.
Mikis, jos olisit nainen olisit varmaan tupsu, tarkoitan siis Tuksu. Ei siksi että haluaisit oikeasti saada (varje dagen), vaan olla panettelematta (pidättyä paneskelemattomuudesta) koska se on toiveista, ehkä vähemmän fyysinen, eikä ensinkään vastenmielinen. Äläkä uskottele itsellesikään, ettei estrogeeni ärjäköidy (ja nyt en tarkoita sitä saarta) tuollaisesta testosteroni mällistä.
VastaaPoistaJos minä olisinkin feministi, sinunkin puolestasi, niin toivoisin itsesikin suvaitsevan, etteivät toiset ehkä osaa niin hyvin kaivaa juttujaan ns. vitusta ja varpaanvälistä. Mutta en sano (ainakaan ääneen) että edes toisesta olisi kenellekään "pipoksi", koska sillonhan ei voisi korvantaustaa nuolla, (edes omaansa). Mutta se saattaa lämmittää sitä toista . . . ja kosteuttaa.
Hyvää Isänpäivää!
VastaaPoistaMikis.
. . . ja kaikille muillekin juhlakaluille!
Onnea kaikille isille, hyvää isänpäivää! Lippu liehuu pihassa aikamoisessa puhurissa.
VastaaPoistaTapsa, ei se Jumalan teatterin esitys ihan noin mennyt, että valistunut teatteriyleisö tiesi odottaa sitä, mitä tuleman piti.
Yleisöstähän mm. kymmenkunta teatteripäiville osallistunutta katsojaa teki rikosilmoituksen väkivaltaisesti yleisöä kohtaan käyttäytynyttä ja pommeja heitellyttä ryhmää vastaan.
Youtubessa on haastattelu, jossa pari katsojaa kertoo tapahtuman tunnelmista.
Kun kyse on kokeellisesta teatterista, tiedetään varmaan odottaa jotain räväkkää, mutta ei kai sentään näin aggressiivista ja tyhmää tapahtumaa.
Valto,
VastaaPoistaen tiedä, voiko noin yleistää, että Suomessa ei ole noin paljon työhönsä panostavia mieskirjailijoita kuin Ruotsissa Henning Mankell. Hän lienee muuten vaan harvinaisen altruistinen persoona. Hänellä on ehkä lisäksi mahdollisuus auttaa hädässä vähän toisella tapaa kuin monella muulla.
En puolusta Jari Tervoa, mutta kukapa meistä tietää, miten paljon Tervo paneutuu vaikkapa yhteiskunnallisten asioitten seuraamiseen tai johonkin muuhun.
Naiskirjailijoista taas tulee mieleen vaikkapa Hirvimies, joka lukemani mukaan tekee erityisen paljon taustatyötä kirjojaan varten.
Kyse on myös omista elämänarvoista. Se mitä itse arvostaa, saa helposti sädekehän päänsä päälle jonkun toisen tekemänä. Tämä on peräti inhimillistä.
"Mikis, jos olisit nainen olisit varmaan tupsu, tarkoitan siis Tuksu. Ei siksi että haluaisit oikeasti saada (varje dagen), vaan olla panettelematta (pidättyä paneskelemattomuudesta) koska se on toiveista, ehkä vähemmän fyysinen, eikä ensinkään vastenmielinen."
VastaaPoistaArska, en malta olla pistämättä tietäväistä kommenttiani tuohon Mikikselle tarkoitettuun lausahdukseesi.
Nimittäin tästä paistaa miehinen ja hyvin yleinen harhaluulo siitä, että jos nainen on antavainen ja julkisesti sulojaan esitteleväinen hepsukka, hän on erityisen himokas ja ennen kaikkea eroottisesti nauttivainen.
Kissan viikset, näin ei ole. Tällainen käytös on todiste pikemmin päinvastaisesta, seksuaalisesta solmuisuudesta ja viettielämän väljyydestä, siis laimeudesta, samoin kuin nymfomnaanilla, joka on orgasmikyvytön nainen, ikuinen orgasminmetsästäjä. Nauttivaisen naisen ei tarvitse nostaa seksuaalisuuttaan estradille.
Eihän kukaan tee nenänkaivamisestakaan numeroa, vaikka se on useimmille nautinnollinen toimenpide.
Iines, minun olisi pitänyt tietenkin esittää kysymyksen muodossa asiani, että onko Suomessa sellaisia kirjailijoita...?
VastaaPoistaKas kun en itse saa ketään päähäni.
Tervo ja Mankella sattuvat nyt vain hyvään vertailuasemaan aiheidensa kanssa.
Tapasallekin, että ymmärsin kyllä ironian terveisissäsi minulle ulkomaalaisten/suomalaisten keskinäisestä paremmuudesta/huonommuudesta, osaamisesta/osaamattomuudesta ja korjaan omaa käsitystäni nyt siltä osin, että tällä hetkellä näyttäisi aika kehnolta kirjailijarintamalla asioiden laidan olevan.
Tietenkään koska en likimainkaan kaikkien teoksia lue, niin on kai se puolestani aika onnetonta ruveta edes vertailuja tekemään. Siksi panin sinne väliin niitä "kjeh kjeh" ja "khih khih"-tirskahduksia, että en ehkä kovin vakavasti asiaa ota.
Mutta tänä iltanahan tulee telkkarista dokumentti Kanadan pakolaispolitiikasta, kuinka se ottaa satojatuhansia maahanmuuttajia vuosittain maahansa ja jopa onnistuu siinä suuremmitta ongelmitta, niin sieltä varmaan löytyy vertailukohtaa sille sektorille joka nyt tasavallan pääjehuja myöten on herättänyt huolestumista täällä meillä.
Siis Valto,
VastaaPoistaen hän minä tiedä kirjailijoiden paneutumisista. Esitin vain hataria muistinvaraisia tietojani ja ajatuksiani. Ajattelen siis niin, että on ylipäänsä paha mennä vertaamaan kirjailijoiden työskentelyn paneutuvuutta, kun kukin tekee työnsä tavallaan.
Henning Mankell on ihailtava altruistinen persoona. Muistan lainanneeni hänen lausahdustaan "Jos minä olisin köyhä maputoalainen, ryöstäisin taatusti Henning Mankellin." Tämä kuvaa varmaan aika hyvin Mankellin ajatuksia, elämäntapaa ja syvää ymmärrystä toisia kohtaan.
Mankellin teoksiahan on käännetty 41 kielelle ja niitä on myyty yli 35 miljoonaa, eli taitaa painia tuloineen kyllä eri sarjassa kuin joku Tervo. Mutta tässä on kyllä ihminen, joka antaitsee kunnioitusta.
PS MUISTAKAAPA KOPIOIDA KOMMENTTINNE, JOS ETTE HALUA KIRJOITTAA SITÄ KAHTA KERTAA.
VastaaPoistaTämä Blogger söi taas minun hienon ja pitkän kommenttini Valtolle.
Turkka-kommenteihini lisään, että kaipa se aika itsestään selvää on, ettei paras mahdollinen opettaja ole. Jokseenkin typeriltä tuntuvat silti entisten oppilaidensa itkemiset kouluajastaan: Mitäs menitte!
VastaaPoistaYhtään Turkan teatteriesitystä en ole nähnyt. Televisiosta tulleet toki muistan, sen yhdenkin, jossa Edvin Laine teki unohtumattoman suorituksen lukkarina, vaikka oli jo kuolemansairas.
Turkka kai on estänyt seitsemän veljeksensä uudelleen esitykset, mutta oli se mielenkiintoinen. Sellainenhan kirjailija Kivikin oli alkoholin, nälän ja hulluuden aiheuttamissa sekavuustiloissaan.
Ne harvat kirjat jotka Turkka on tehnyt, ovat hulluuteen asti luotaavassa suomalaisuuden erittelyssään nerokkaita. "Aiheita" on parasta mitä kirjahyllystäni löytyy Raamatun lisäksi. Raamattua tosin ei juuri tule luettua, Aiheita aina silloin tällöin katselen.
Kanada pisteyttää ja valikoi maahanmuuttajat ja ovat tällä hetkellä kiristämässä perheiden yhdistämisiä.
VastaaPoistaMeidän tasavallan pääjehu on ollut jyrkästi maahanmuuttajien valikointia vastaan, "eivät ihmiset ole työvoimaa".
Tämä tuli mieleeni, arvakkaas mitä ne sanoo siinä lopussa?
VastaaPoistaSamuli taitaa viitata tuossa "tasavallan pääjehu" -kohdassaan tämänpäiväiseen tasavallan presidentin haastatteluun Helsingin Sanomissa.
VastaaPoistaJuuri luin yhdestä blogista raivostuneen mielipiteen siitä, että "Erkkolainen paskanlevittäjä oli isänpäivän kunniaksi julkaissut oikein presidentin ja pääministerin kauhistuksia rasismista ja muusta sellaisesta, jota erkkolainen on ryhtynyt hädissään toimeksiantajiensa pyynnöstä näin adventin kynnyksellä kaivelemaan".
Huhhuh, minä kauhistuin!
Pitääpä olla jatkossa varovainen, kun tuo adventtikin on tulollaan ja isänpäivä vielä tuore, ettei vaan sano mitään sopimatonta.
Viittasin Halosen parin vuoden takaiseen lausuntoon, jossa hän vastusti maahanmuuttajien pisteytystä Kanadan malliin.
VastaaPoistat. Samuli
Tuo pääjehu-sana tuli Valton kommentista.
VastaaPoistaVoi tätä Bloggeria, joka ei tahdo päästää minua kirjautumaan sisään blogiini! Onkohan salasanani jollain ilmitulleella listalla? Auttaisikohan salasanan vaihto, vai miksi Blogger herjaa minua aina, kun koetan kirjautua blogiini. Nytkin taas kommmenttini meni jonnekin, mutta ei se tähän tullut. Saas nähdä tuleeko tämä.
VastaaPoistaSanoin siinä kommentissa vain, että ok, Samuli, luin vähän huolimattomasti.
Katsoin puolikkaan siitä eilisestä Kanadan maahanmuuttodokumentista. Sain käsityksen, että Kanadaan tullaan ennen kaikkea työtä tekemään, kuin vanhan ajan siirtolaiset. Pakolaisstatuksella tulijoita oli vain 500, sanottiin jossain kohdassa. En muista miltä ajalta, mutta muutoin tulleiden luku oli valtava tähän verrattuna.
Kirjautumaan olen päässyt,mutta kommentit täytyy kyllä edelleen kopioida, harvoin kerralla onnistuvat.
VastaaPoistaTuolta voi tarkastaa, onko oma sähköposti vuotanut. Sivusto on luotettava.
Ei kai tämä kommenttihässäkkä ole vain minun blogissani? En ole huomannut muiden valittavan, en kä toisaalta ole ole kokenut vaikeuksia muitten blogeihin kommenttia kirjoittaessani.
VastaaPoistaKiitos, Riku, eipä ollut sähköpostiosoitteitani tuossa listassa. Luin vain kehotuksen vaihtaa salasanat kaikkiin tärkeimpiin palvelimiin. Pankkikin? Blogi?
Sain muuten viimein Steinway-tarinat ystävyydestä kirjoitettua.
VastaaPoistaEi ole vuotanut, meinaan yksikään sp-osoitteeni.
VastaaPoistaIines, se 500 pakolaistaustaista ei tarkoittanut koko Kanadaa eikä siis suhdetta siirtolaisvirtaan.
Positiivinen olo Kanadan maahanmuuttopolitiikasta Silminnäkijä-ohjelmasta jokatapauksessa jäi. Siinä käsiteltiin enimmäkseen Manitoban provinssia, mutta kyllä se antoi hyvän kuvan ihmisten suhtautumisesta erilaisuuteen ylipäätään koko maassa. Ja toisin kuin esim. meillä (viimeaikaisiin mittauksiin viitaten), raisistisesti ajattelevat ovat vähemmistö.
Ohjelma löytyy vielä täältä: http://areena.yle.fi/video/1320872281408
Eniten vituttaa kaikki!
VastaaPoista- Pillu leviää (there's no nice way of putting that)
- Joidenkin naisten naiseus vähenee lasten myötä, ja lapset tukevat tällaisten naisten ulkonäön rappeutumista
- Kaikki kammottavat sairaudet, joita raskauden aikana ja sen jälkeen voi saada
- Kaikki kammottavat epämuodostumat, joiden kanssa lapsi saattaa syntyä
- Logistiset vaikeudet, joita seuraa vaunuista ja kaikesta oheiskamasta, jota lapsiperheet tarvitsevat
- Ei saisi enää koskaan olla yksin
- Lapsi on ihminen ja ihmisiä on maailmassa liikaa
- Joutuisi olemaan dokaamatta aika pitkän aikaa
- Lapset on kiittämättömiä
- Olisi kiusallista olla "äiti"
- Ikuinen vastuu
-/+ Saisi käyttää rajattomasti (mieli)valtaa toista ihmistä kohtaan
Minusta vittuuntuminen ja kyrpiintyminen loistokkaana voimavarana on aivan aliarvostettu. Kymmenet ja taas kymmenet blogit, ovat noiden voimaannuttavien tunteiden ilmentymiä. Useat saavat jopa rauhoittavaa lääkitystä tuohon vimmaansa ja erehtymättömyyteensä. Jotkut ovat vittuuntuneita feministien aggressiivisiin, vihaa uhkuviin kirjoituksiin ja mielipiteisiin, jotkut niihin, joilla ei ole mielipiteitä ollenkaan käytäntöjensä tueksi. Ollaan vittuuntuneita siitä, ettei saa olla julkisuudessa aivan omin ehdoin, toisten kustannuksella. Ollaan vittuuntuneita yksinoloon ja seuraan. Halutaan tulla nähdyksi ja kuulluksi vaikka ollaan näkymättömissä.
Tuo lista on poimittu erään Finlandia palkinto ehdokkaan blogista. Olisiko peräti tärkeysjärjestyksessä.
Steinway-tarina tulee näillä näppäimillä Einesbaariin, jahka saan uuden jutun Iines-kehiin itsekin ja mainoslinkin tähän esittelyyn! Se on vallan hyvä!
VastaaPoistaValto, merkittävää dokumentissa olikin se asenne, jolla tulija kuin tulija toivotetaan tervetulleeksi. Kun ihmistä kohdellaan heti potentiaalina ja tasavertaisena kansalaisena, hän varmaan kotoutuukin paremmin uuteen miljööseen, kieleen ja työelämään.
Arska,
VastaaPoistaannas kun arvaan: Laura Gustafssonhan siinä rietastelee!
Rauhoitu, hyvä mies. Nuohan ovat juuri niitä seikkoja, jotka askarruttavat myös miestä ja isää. Ei ole pieni se vaimojen luku, joka on saanut kuulla pillunsa väljentyneen ja seksuaalisen mielenkiintonsa sammuneen, kun on tullut kiljuva kersa taloon. Miksi nainen ei voisi sanoa näitä asioita ääneen olematta huora?
Iines said: Eihän kukaan tee nenänkaivamisestakaan numeroa,
VastaaPoistavai ei:http://www.youtube.com/watch?v=dB95IxvcGgE
On muuten riemukas pätkä, katsokaa huolellisesti: Thors pyyhkii kätensä tuoliin! -Yäk.
VastaaPoista"Ja toisin kuin esim. meillä (viimeaikaisiin mittauksiin viitaten), raisistisesti ajattelevat ovat vähemmistö".
VastaaPoistaValto, eikö tuo itseruoskinta ala jo riittää.
Minkä tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista ajattelee rasistisesti?
Epäilemättä jossain Lieksan essonbaarissa katsellaan muukalaisia kyräillen. Ja nuoriso saattaa ottaa yhteen.
Kyse on kuitenkin ohimenevästä ilmiöstä ja muukalaisiin totutaan vähitellen. Toki jäljelle jää epäluuloisten kova ydin, mutta niin on kaikkialla. Ei se ole mikään suomalainen ilmiö. Eikä kyseessä ole kovinkaan vakava asia.
Poliitikkojen ja virkamiesten, jotka puhuvat rasismista ja työperäisen maahanmuuton tarpeellisuudesta, pitäisi hoitaa ensin oma tonttinsa.
Vuodesta toiseen saa lukea juttuja työtä tekevistä ja yritteliäistä mamuista, joita uhkaa maasta poistaminen oleskeluluvan tai työluvan puuttuessa.
Tällaisen huutavan työvoimapulan oloissa luulisi työ- ja oleskelulupa-asioiden korjaamisen olevan hallituksen työlistan kärjessä.
Ei se ole lieksalaisen juntin vika, että itsensä pienellä palkalla elättävä vietnamilainen perhe karkoitetaan. Syyllisiä voi hakea niistä tasavallan pääjehuista, jotka ovat niin kovin huolissaan rasismista.
Sivupalkista pääsee nyt lukemaan uusinta Einesbaarin kirjaesittelyä, Rikun Steinbeck-kirjoitusta.
VastaaPoistaKäykääpä lukemassa ja sanomassa jotakin, jos ja kun tämä klassikko on tullut luetuksi!
Samuli, kun kysyt, niin esimerkiksi Hesarin gallupin/uutisen mukaan:
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/kotimaa/HS-gallup+Enemmist%C3%B6+pit%C3%A4%C3%A4+Suomea+rasistisena/a1305549205315
Suomalainen ei taida erilaisuudenpelon pörhistämistä karvoistaan eroon päästä. Niin aiheettoman ylilyövä petopelko kuin muukalaisvihamielisyys ei tästä kansasta kovin herkästi pois kulu.
Satoja vuosia sillä on ollut aikaa sopeutua mustalaiskulttuurinkin olemassaoloon, mutta onko sellaisesta merkkejä olemassa muualla kuin kauniissa puheissa ja kun ei sano mitään, niin mitä ajattelee, niin sehän ei muille näy?
Ja kun vähän pintaa raaputtaa, niin siinä saavat kyytiä myös kehitysvammaiset kuten erään rouva Kovalaisen turskahdus ajankohtaisohjelmassa vähän aikaa sitten.
Minulla itselläni on elinikäistä kokemusta asioista syrjintärintamalla. En antaisi suomalaiselle luonteenlaadulle kummoisiakaan pisteitä kun näillä laduilla hiihdellään. Siksi oli kerrankin huojentavaa katsottavaa tuo kanadalaisdokumentti, että edes jossakin päin maailmaa...
"Satoja vuosia sillä on ollut aikaa sopeutua mustalaiskulttuurinkin olemassaoloon, mutta onko sellaisesta merkkejä olemassa muualla kuin kauniissa puheissa".
VastaaPoistaSuomessa romanien asiat ovat useimpiin muihin maihin verrattuna hyvällä tolalla ja viranomaiset ovat "sopeutuneet" mustalaiskulttuuriin niin hyvin, että juoksuttavat nuorta romaniäitiä lapsineen pitkin Suomea, syynä ikiaikainen väistämissääntö.
Heikki Lampela ja moni muu hyvin pärjännyt romani on sanonut, että menneisyyteen jämähtänyt romanikulttuuri jäykkine sääntöineen estää romanien menestymisen.
On itsestään selvää, ettei etnisyyden perusteella saa ihmistä syrjiä.
Mutta vähemmistöryhmän ja sen jäsenen pitää myös itse joustaa esim. työelämän tarpeiden mukaan.
Eikä työelämään osallistuvaa ryhmän jäsentä saa uhkailla pukeutumissääntöjen rikkomisesta.
Samuli, se on totta, että romanien asioita on laitettu kuntoon, mutta kuten sanoin, vähän pintaa kun raaputtaa perimmäiset tunteet sieltä esiin tunkevat.
VastaaPoistaKun yhteiskunnassa tapahtuu muutoksia yleisellä tasolla huonompaan suuntaan, niin sisäiset asenteet muuttuvat teoiksi kuten junttikylä Suomessa on tapana pikkuruista Lieksaa sen enempää erilleen nostamatta. Ketä on helpointa kurmoottaa jos ei vähemmistön edustajia ja muuten heikompia kun itsellä alkaa seinä nousta elämässä pystyyn?
Jos on olemassa mieskirjailijoita ja naiskirjailijoita ja tästä jaottelusta halutaan päästä eroon, olisi oltava myös niin, että on vain työntekijöitä, ei romani-, mamu- tai valkolaistyöntekijöitä. Haalari kontra valkokaulustyöväestöstä puhumattakaan.
Vävypoikani, joka on kova tekemään töitä, joutuu jatkuvasti sen tosiasian eteen, että hän edustaa mustalaiskulttuuria ja että sen vuoksi on painettava yhä enemmän ja yhä kovemmin duunia ettei ensimmäisten joukossa markkinoiden notkahtaessa lennä kilometritehtaalle. Hänen on myös sopeuduttava työpaikkansa loma-aikojen jaossa ym. oikeuksissaan muiden saneluihin. Hän tuntee siis olevansa samassa asemassa kuin naiset vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten; on näytettävä moninkertaisesti se, mihin pystyy, että hyväksytään.
Yhteiskunnan asenneilmastoa voin esimerkein peilata myös naapurisuhteellani: He kielsivät omia lapsiaan tulemaan meidän pihaan leikkimään silloin, kun meillä on maahanmuuttajia lapsineen kyläilemässä. Mitä sellainen muuta on kuin avointa rasismia ja jopa sen opettamista omille lapsilleen?
Koska tällaista näen ja koen, niin miksi muuttaisin käsitystäni suomalaisen luonteesta luonnonvastaiseksi, ja että "kyllä se siitä"-asenteeksi?
Presidentti Halosen haastattelusta voi ottaa onkeensa ainakin sen (olen noudattanut sitä muutenkin), että jos näkee ja kokee rasismin nostavan päätään, on ehdottomasti oikein, jos sille myös vastavoimia löytyy ja että nämä vastavoimat ilmaisevat vähintään yhtä selkeästi kantansa.
Minun kantani on varmasti selkeä.
HS: "Kaksi kolmasosaa kansasta ajattelee, että Suomessa ilmenee rasismia paljon tai melko paljon. Siitä huolimatta omassa itsessään rasismia tunnistaa tai tunnustaa paljon vain kaksi prosenttia ja melko paljon kaksitoista prosenttia".
VastaaPoistaKaksitoista prosenttia tunnistaa itsessään rasismia. Tähän kun lisää sen, että maahanmuuttajat eivät pidä Suomea mitenkään erityisen rasistisena maana, niin ei tilanne ole kovin paha.
Kanadasta löytyy varmasti saman verran "rasisteja".
Kanadassa työskennellyt serkkuni on kertonut intiaanien huonosta asemasta ja kohtelusta siellä.
Kaverini sisko on asunut Torontossa liki 30 vuotta ja on naimisissa kanadalaisen miehen kanssa ja olen ymmärtänyt, että melko erillään sielläkin eri etniset ryhmät elävät.
Tulevat kuitenkin toimeen keskenään ja systeemi mahdollistaa nopean työllistymisen pisteytyksen kautta valikoiduille(koulutetuille) siirtolaislle, joista useimmat osaavat jo valmiiksi englantia, ainakin alkeet.
Eli lähtökohdat kotoutukselle ovat hyvin erilaiset, Toronto ja Lieksa.
Valto, ihmettelen naapureitasi ja nostan hattua vävyllesi.
Se piti vielä sanoa, että vaikka ei uskaltaisi tai haluaisi suoraan tuomita rasistisia vitsejä tai kommentteja, niin voi olla nauramatta mukana. Silläkin on merkitystä, paljonkin.
VastaaPoistaValto: "Satoja vuosia sillä on ollut aikaa sopeutua mustalaiskulttuurinkin olemassaoloon..."
VastaaPoistaEn halua väittää sinänsä vastaan tässä mustalaisasiassa, koska syrjintää takuulla on – mutta eikö se ole myös toisinpäin: 500 vuodessakaan mustalaiset eivät ole sopeutuneet edes Suomeen, lälläreiden maahan?
Puhumattakaan että olisivat sopeutuneet tuhannessakaan vuodessa etelän ärjympiin yhteiskuntiin.
Ruotsissa on yli puoli miljoonaa suomalaista, jotka ovat täysin sopeutuneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan 50 vuodessa.
Hei Iines!
VastaaPoistaValitan, kun toimin taas teknisenä tiedottajana, mutta kun olen keksinyt jutun: kun blogger ilmoittaa, että on tapahtunut virhe, eikä pyyntöä voida toteuttaa, kun yrittää lähettää kommenttia, niin olen saanut kommentin näkymään, kun vain painan tuota selaimen päivitä nappia uudestaan, kunnes se hyväksyy sen käskyn ja viesti ilmestyykin näkyviin. Siihen asti se kommentti on kai jossakin selaimen välimuistissa tai vastaavassa.
Haa, ne eivät menekään heti hukkaan!
Iines: "...ei se Jumalan teatterin esitys ihan noin mennyt, että valistunut teatteriyleisö tiesi odottaa sitä, mitä tuleman piti."
VastaaPoistaEi yleisö tietenkään, vaan järjestäjät. He olivat pyytäneet poikia esittämään jotain, joka hätkähdyttäisi kaiken nähneen teatterialan yleisön.
Näin muistan asian selitetyn myöhemmin, sitten kun kohu oli vähän laantunut. Voihan olla, että muistan väärin.
Hei Annikki,
VastaaPoistaloistavaa, jos löytyisi apu tuohon kiusalliseen Blogger-häikkään, joka on jo kauan tehnyt kiusaa, yleensä aina, kun kirjoitan sen päivän ensimmäistä kommenttia jollakin koneellani. Joskus olen saanut tarjota kommenttia lukuisia kertoja, ennen kuin kelpaa, joskus kommentti on kadonnut, kun en ole muistanut kopioida.
Minäpä kokeilen päivitystä, jahka Blogger seuraavan kerran herjaa.
Kyllä tuo on uskottavaa, Tapsa, että Jumalan teatterilta oli pyydetty jotain raflaavaa. Mutta yleisö oli tästä tietämätön, tai sitten toinen vaihtoehto: ei pitänyt kokemastaan, vaikka tiesi, että jotain sieltä tulee.
VastaaPoistaJoka tapauksessa, edelleen näin jälkikäteenkin arvioituna ryhmän oma tilannearvio epäonnistui surkeasti. Samoin ehkä järjestäjien, jos tuo heitä miellytti.
Annikille vielä kiitos
VastaaPoistasiitä päivitysvinkistä. Se toimii!
Kirjoitin Einesbaariin kommenttia, ja taas tuli Bloggerin häikkäherja ruutuun, eikä kommentti mennyt mihinkään. Painoin siis päivitysnappulaa, ja samantien kommentti sujahti sinne minne pitikin.
Epäonnistuiko todella, Iines?
VastaaPoistaJumalan pojat saivat pikku tempullaan valtavasti julkisuutta ja jäivät teatteritaiteen ja kulttuurin historiaan siinä missä joku Vanhan valtaus poliittiseen historiaan.
Alkupaukku oli siis onnistunut ja on kokonaan toinen asia, etteivät he sitten kuitenkaan osoittautuneet kovin merkittäviksi hahmoiksi tai edes erityisen lahjakkaiksi.
Niin - jos olisin itse sattunut istumaan yleisössä ja saanut paskaa silmilleni, kirjaimellisesti, niin olisin tietysti suuttunut saatanasti ja käynyt mottaamassa lähintä (tai pienintä).
Valto: "...Kanadan pakolaispolitiikasta, kuinka se ottaa satojatuhansia maahanmuuttajia vuosittain maahansa ja jopa onnistuu siinä suuremmitta ongelmitta..."
VastaaPoistaPalaan vielä vähän tähän.
Sillä en todellakaan ole sen suurempi mapokriitikko kuin että suosin ja kannatan ns. Kanada-mallia.
Tässä kohtaa minun ja Valton maahanmuuttopoliittisen näkemykset yhtyvät siis täysin.
Ei ole romaneille kunniaksi verrata heidän sopeutumistaa Ruotsiin muuttaneisiin suomalaisiin. Heimokulttuurisista piirteistä ja tunnusmerkeistä luopuminen on hiukka eri juttu, kuin kansalliset ominaispiirteet. Jotkut 70-luvulla Ruotsiin muuttaneet olivat jopa niin soputuvaisia ja omista kansallisista piirteistään häveliäitä, että kolmen kuukauden kuluttua savolainen aksentti oli vaihtunut lähes osaamattomaksi suomen kieleksi.
VastaaPoistaRauhoitu, hyvä mies.
Olipa asenteelinen ja katteeton vaade. Mitä rauhallisimmissa merkeissä tuota Gustaffssonin listaa lainasin. Olisi ihan mahtavaa lukea samanlainen miehen julkikirjoittama lista. Omat asenteet ja mutu-tuntuma tai itse hellimä myytti "teinipillusta" ei ihan riitä vakuudeksi .
Ei ole kuin hetki aikaa kun tutkimuksin todettiin että lapsen syntymä tarkoituksen mukaisesti vähentää miehen testosteronitasoa.
"Paskan heitto" oli suunniteltu ravistamaan ja sitä kautta uudistamaan luutunutta teatterimaailmaa. Vanhan valtaukseen vertaaminen on sikäli ontuvaa että se sentään edisti kulttuurellisia muutoksia. Jumalanteatteri provo ei vaikuttanut "hevon paskaa" tai sentään, jarrutti muutosta. Kummassakaan tapauksessa ei keskiössä olleet tekijät, eikä heidän osaamisensa. Heillä oli toiminnalleen "yhteiskunnallinen ja sosiaalinen tilaus".
Tapsa, Arska,
VastaaPoistajos minulta kysytään, epäonnistuivatko Jumalan teatterin pojat todella, vastaan: kyllä.
Jos heidät muistetaan parhaiten tästä paskanheittoperformanssista, niin mikä arvo sillä muistamisella on? Kukaan ryhmän jäsenistä ei ole piirtynyt teatteritaiteen historiaan roolisuoritusten ansiosta. Ei ole taito särkeä ja tuhota ja operoida ulosteilla, vaan taito on kyetä kokoamaan ja luomaan uutta, vaikka sitten tuhkasta. Repimisessä ei ole mitään glorifioitavaa, ellei se johda hyvään, parempaan, parhaaseen.
Tämä performanssi sai aikaan vain tuhkaa ja raunioita, valtavan määrän mielenosoituksellisia eroamisia - tämähän maailmaa parantaa. Outi Nyytäjä erosi tuohduksissaan, samaten muita opettajia, ilmeisesti myös tuohduksissaan (mille?). Ryhmän jäsenet erotettiin Teatterikorkeakoulusta vuodeksi, ja he saivat seitsemän kuukauden ehdollisen vankeustuomion ja 40 000 markan vahingonkorvausvaateen.
Jumalanteatterilaisten puolesta mieltä osoittaneen, Teatterikorkeakoulun irtaimistoa särkeneen ryhmän jäsenet menettivät niin ikään opiskeluoikeutensa, sekä saivat ehdollisia tuomioita.
Mikä on lopputulos? Uudistuiko luutunut teatteri? Operetit saattoivat väistyä, mutta ne ovat väistyneet kaikkialta maailmasta. Jumalan teatteri jätti jälkeensä tussahduksen, kasan tuhkaa, josta ei versonutkaan uutta.
Performanssihenkiset Turkka ja Parviainen ovat olleet jo kauan pois taiteen etulinjan kuvioista, toinen heistä elää enää Seiskan sivuilla. Performanssia tämäkin. Turkan kuolaavat ja mölisevät näyttelijät on hiljaa unohdettu takavasemmalle, ja näyttelijäntyössä puhaltavat sisällökkäät tuulet.
Pietari kolmasti kielsi Herransa, mutta Turkka ei suostunut oppilaitaan tuomitsemaan, vaikka sai siitä koko maailman synnit kannettavikseen.
VastaaPoistaHienoa, että näyttelijän ammatti on saavuttanut nykyisen porvarillisen gloriansa ja asemansa, melkein kauhulla ajattelen Shakespearen aikoja, jolloin näyttämöllä työskentelivät vain huorat ja varkaat.
Missäpä ihminen voisi rentoutua niin mukavasti kuin väliajalla teatterin lämpiössä konjakkia ja pikkusuolaista nauttiessa:
- On se kirjoittaja viisas, ihan ku mun ajatuksia!
- Nii-i, on se!
Arska: "Vanhan valtaukseen vertaaminen on sikäli ontuvaa että se sentään edisti kulttuurellisia muutoksia."
VastaaPoistaJoo, vertaus ontuu kaikilla jaloillaan, mutta halusinkin verrata niitä vain kansakunnan historiaan jääneinä myyttisinä tapahtumina.
Leikkiähän Vanhan valtauskin oli. Siinä leikittiin Vanhan valtausta. Aikalaiset muistavat ilmapiirin hyvin.
Tuossa mielessä Oulun kakkareissu epäonnistui, Iines. Ehkäpä lahjakkaammat olisivat keksineet jotain fiksumpaa?
Tarkoitat, Iines, että Turkan näyttelymetodi on unohdettu? Sillä ainakin Turkan Seitsemän veljeksen näyttelijät komeilevat nyt lämpiön kaapin päällä mestaruutensa kukkuloilla, Suosalosta Rantasilaan, Raidista Reimaluotoon.
Törmäsin muuten Turkkaan vuosia sitten Kallion kirjastossa - kirjaimellisesti - ja ihan hätkähdin hänen hulluna loistavia silmiään. Tunsin tietysti miehen. Ajattelin, ettei tuolla äijällä ole kyllä kaikki kotona.
No, ehkäpä hän ajatteli minusta samaa.
"Jumalanteatteri provo ei vaikuttanut "hevon paskaa" tai sentään, jarrutti muutosta."
VastaaPoistaKiitos, Iines,
että opetustarkoituksessa kirjoitit tuosta samasta asiasta meille pienen esseen.
Riku,
VastaaPoistaen minä niin ajattelekaan, että Turkan olisi tullut tuomita oppilaansa. Hehän noudattivat saamiaan oppeja, koulutustaan. Jos jotain tuomittavaa on, on se teko, ei tekijä.
En ylipäänsä kovastikaan arvosta tuomitsemista, vaikka paasaankin asioista. En usko, että tuomitseminen mitään auttaa, se on ahdasmielisyyttä. Sen sijaan tekojen kritisointi tai hyväksemättömyys ei ole tuomitsemista - nämä asiat olisi syytä pitää erillään.
Tietynlainen hulluus oli Turkan merkittävyyden perusta. Hän ei halunnut imarrella, vaan ylitti ronskilla tavalla kaikki epämukavuuskynnykset.
VastaaPoista(Imperfekti, koska teatteriuransa lienee mennyttä aikaa)
Teatteritaiteen perustoja hän ei tietenkään pystynyt horjuttamaan: Hyvä ateria hyvässä seurassa ja mukava nousuhumala samalla kun pohtii maailman, ah niin pöyristyttäviä, asioita eri suurnimien luomissa viitekehyksissä.
Siis Tapsallekin vielä, että turkkalaiset näyttelijät on ehkä pelastanut nimenomaan se, että he ovat osanneet suodattaa saamansa opin todenmukaisemmaksi ja humaanimmaksi.
VastaaPoistaEn ole sitä paitsi arvostellut negatiivisesti muita Turkan koulukunnan näyttelijöitä kuin tätä Jumalan teatterin pientä porukkaa. Se että kyseenalaistan Turkan tietynlaisen metodin ei siis tarkoita sitä, että kyseenalaistaisin koko hepun. Onhan hänessä voimaa ja volyymia, mutta kun se pieni ja hento ote puuttu, puuttuu puolet.
Arska, ole hyvä vaan, se oli ilmaisluento.
Olen muuten nähnyt Turkan esityksiä oikeassakin teatterissa, silloin ennen suurimpia kohuja. Pieniä kohujahan hän sai aikaan koko ajan ja siksi potkut Joensuustakin.
VastaaPoistaTurkan ohjaamat näytelmät toimivat. Hän sai isonkin näyttämön vaivatta haltuunsa. Kyllä hän ammattinsa osaa. Teatteriohjaanana.
Turkan Tuntematon oli aikoinaan myös pieni elämys. Erilainen kuin Smedsin, perinteisempi. Ikimuistettavaa siinä on Peltsin kaksoisrooli Määttänä ja Viirilänä.
Mikähän tuo "Turkan tietynlainen metodi" tai pieni hento ote oikein on?
VastaaPoistaTurkka itse, ei tunnustanut mitään metodeja käyttävänsä.
Myönnän ja aikaisemminkin sanoin, etten yhtään teatteriesitystään ole nähnyt, käsitykseni on siis vain kerrotusta ja kirjoitetusta muodostettua.
VastaaPoistaMinunkin täytyy kiittää Annikkia loistavasta ja helpottavasta neuvosta, äskeisen sain lähetettyä, vaikka päivitysnappia jouduin kaksi kertaa painamaan!
VastaaPoistaMinä olen nähnyt tv-sarjan Kiimaiset poliisit.
VastaaPoistaMinulla oli kova työ puolustaa tätä sarjaa luokkaa vastaan. Ainutkaan oppilas ei tykännyt siitä. Esiintyjille naurettiin.
Olen nähnyt myös muinoin Turkan Turun kaupunginteatteri -ohjauksia, kun nyt vaan muistaisin varmuudella, mitä. Olisiko ollut Seitsemän veljestä? Osissa oli mm. Vesa-Matti Loiri, Juha Muje, Ilari Paatso ym. Esitys oli mielestäni mahtava, kerrassaan upea.
Kuten huomaatte - Turkalla on minunkin mielestäni ansionsa, joskin myös rasitteensa.
Täytyy heti lennosta oikaista Iinestä, ettei kai Turkka sentään Turussa ollut, vaan siellä olivat Holmberg ja Långbacka.
VastaaPoistaArska ihmetteli Turkan "metodia", jota ei muka ollutkaan. En ole tenttinyt teatterioppia, joten perustin oletukseni median ja toisen käden tietoon.
Sen mukaan Turkan metodi oli ajaa näyttelijät fyysiseen väsymistilaan ja siten karsia kaikki estot ja maneerit, antaa rään valua ja kuolan pärskyä.
Ellei se ole metodi, niin olkoon sitten perverssiyttä.
Tapsa,
VastaaPoistaNo Holmbergiä minä tietenkin tarkoitan, en Turkkaa! Anteeksi lapsus! Eihän Turkka Turussa ollut.
Minähän jopa kerran sattumoisin istuin Holmbergin vieressä Turun kapakkayössä!
http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2008/numero-5/lasten-ristiretki-19861988
VastaaPoistaLinkistä voi lukea katkelmia Eppu Salnmisen kirjasta Lasten ristiretki 1986–1988 joka ketoo Teatterikorkeakoulusta noilta ajoilta.
Tänään on vuosipäivä! Nimittäin tasan vuosi sitten julkaisin tässä blogissa 12-osaiseksi tarkoitetun esikoisrunosarjani neljä ensimmäistä osaa toiveella, että saisin niistä rakentavaa palautetta kehittymiseni tueksi. Runojen ote oli itseironinen ja piirto herkkää, mutta tarkkarajaista - kuin paras kiinalainen kalligrafia - joita vain mestarit tekevät. Palautteen sijaan palstanpitäjä mankeloi tuotokseni, poistaen ne laajempien lukijakuntien näkymättömiin aivan liian aikaisin ja kevyesti. Runot eivät olleet tarkoitettu kilpaileviksi, mutta ei voi välttyä ajatukselta, että palstan pitäjä, joka itse terminoi oman runoilijan uransa sisuttomuuttaan ja ennenaikaisesti, koki runot kilpaieviksi omille pöytälaatikkorunoilleen? Eivät teokseni olleet tarkoitettu kilpaileviksi. Siihen niiden ote oli aivan liian laadukas. Toivathan runoni eetteriin enemmän raikkautta, kuin paraskaan Upcideri, Dressmann-miehen nauttimana, kesäisen kuumassa pesulassa, jossa persevät blondit hetkuttavat notkeita varsiaan pyykkikoneen rymistelessä taustalla.
VastaaPoistaMitä taas tulee tuohon Finlandia-farssiin, niin kyseesähän on nykymuodiksi muodostunut ilmiö, että jos naiset ei muuten pärjää, niin varataan vain kaikki ehdokkuudet naisille, niin saadaan maksimoitua naisen voittomahdollisuus. Jos kaikki ehdokkaat olisivat olleet miehiä, niin Naisasialiitto Unioni, Vihreät naiset (ja miehet), feministimedia Hesari etunenässä, sekä DDR:n tunnustamiskomitean jäsen, kohta ex-presidentti, Tarja Halonen olisi olleet aivan raivona moisesta törkeästä vääryydestä. Tämä on tosi!
Hauska nähdä sinua Runopoika!
VastaaPoistaKynäsi lentää siihen malliin, että minun täytyy nipistää itseäni: onko tämä totta, että olen voinut poistaa tuommoisen kynäniekan runon?
Kuunaan en poistaisi runoa, joka on hyvin kirjoitettu, ihan siitä syystä, että en poista huonojakaan. Runo on pyhä. Minulla on tosin hämärä muistikuva jonkin netistä siepatun neekerinkullirallatuksen tms:n poistamisesta, mutta ethän sinä, kaunosieluinen Runopoika sellaista kai tarkoita?
Tarkistinpa siis 15.11.2010 kommentit blogistani. En ole huomannut siellä tehneeni poistoja, vaan pari Japen kommenttia oli joutunut Bloggerin roskapostin joukkoon, Blogger oli siis itse heittänyt ne roskiin. Näin Blogger teki tuohon aikaan muutamille muillekin kommenteille, mm. puhelimesta lähetetyille.
PS
VastaaPoistaJa nekin poistetut kommentit palautin blogiin omakätisesti!
Uudistan siis toiveeni: Kirjoita Runopoika jotakin, tee uusi runo! Varmana saat asiaankuuluvaa suitsutusta ja kehuja, sillä sinuun asetetut odotukset ovat korkealla.
Kyllä tämä totta on! Esiinnyin vuosi sitten kylläkin toisella taiteilijanimellä, mutta hänet on varmaan jo unohdettu, tai sitten hän on pannassa?
VastaaPoistaEnkä muuten puhu nyt mistään neekerinkullirallatuksista. Se ei ole minua! Minä puhun sanataiteesta, joka saa asioista perillä olevilla tahoilla mehut virtaamaan ja alahuulen kuin huomaamatta herkästi värähtelemään, mielessä vellovan kysymyssarjan pakottamana: Kuka hän on? Mitä hän on kokenut? Missä häntä voi kuulla lisää?
Kysymyksien ja tunteiden virta on loputtoman lohduton...
Kiitän kuitenkin sinua, Iines, tällä kertaa antamastasi nätimmästä ja asiallisen rakentavasta kommentoinnista. Kiva kuulla! Minusta kuitenkin tuntuu, että olen menettänyt otteeni sanasta ja taika, joka kerran viipyi kynässäni, on poissa.
Miksi minä en muista puheena olevaa ikävää poistotapahtumaa? Miksi se on pyyhkiytynyt muistoistani kuin pudonnut haavanlehti? Tämähän lähenee jo kidutusta, sillä kaiken sanahelinän ja paatoksellisen agendan keskellä runo on se, joka erottuu helmenä joukosta.
VastaaPoistaJos panisit tähän rivinkin kadotetusta aarteesta, voisin ehkä tunnistaa tapahtuman ja siihen johtaneet syyt.
Mutta et sinä pane, vihjailet vain ja toinen saa täällä kiemurrella tuskissaan. Julmaa on virtuaali, kasvottomia sen kulkijat! Onneton minä, herkän sulkakynän katkoja!
Rauhoitu, hyvä nainen.
VastaaPoistaOnko pojasta sentään pelastajaksi?
Heh, kyllä minä olen ihan rauhallinen, viilipytty on toinen nimeni. Pelastajaa (?) en silti odota enää tässä iässä mihinkään elämäni tilanteeseen. Itse on pärjättävä, käsiä ei panna ristiin eikä suuta suppuun.
VastaaPoistaMinua vain kiinnostaa ajatus siitä, että olisin poistanut jonkun itse väsäämän runon. Se on niin mahdoton ajatuksenakin, että tapaus askarruttaa. Sitä paitsi Runopoika kirjoittaa hyvin, hänellä leiskuu. (Leiskuu kyllä monella muullakin, että ei silti.)