Taipalsaarelainen Kimmo Pennanen äimistelee tänäisessä Helsingin Sanomissa opettajien kauhistumista siitä, että Helsingin kaupunki on viemässä määräaikaisten opettajien heinäkuun palkan. "Mikä vastuullisesti ajatteleva työnantaja palkkaa määräaikaisen työntekijän sellaiseksi ajanjaksoksi, jolle ei ole osoittaa työtä?" hän kysyy. Mies ihmettelee opettajien ahneutta ja saavutettujen etujen vanhahtavaa puolustamista. Hänelle on tuttava lisäksi kertonut, että opettajan ammattiin ei olisi tulijoita ilman 2,5 kuukauden palkallista kesälomaa.
Vieläkö on näitä muitakin pölvästejä kuin Pennanen, jotka eivät tiedä, että opettaja ei saa oikeaoppista kuukausipalkkaa, vaan tavallaan vuosipalkkaa, joka on summaltaan yhdeksän kuukauden palkka jaettuna kahdellatoista kuukaudella? Tämä on totuus opettajan palkanmaksun määräytymisestä. Palkanmaksun vinouma on siksi, että opettaja ei ennen saanut kesäajalta palkkaa, vaan eli kolme kuukautta palkatta kunnan vuokra-asunnossa viljellen peltosarassa itselleen kesän ruuat.
Kun muutos tehtiin, se tapahtui niin, että yhdeksän kuukauden vuosipalkka jaettiin sellaisenaan kahdelletoista kuukaudelle sitä korottamatta. Näin yhden kuukauden palkka pieneni merkittävästi, eikä kyseistä vajetta ole kurottu umpeen vuosikymmentenkään aikana. Päälle ovat tulleet normaalit korotukset, joita kaikki palkansaajat saavat.
Mitä helsinkiläisiin määräaikaisiin opettajiin tulee, heitä on peräti kuusisataa. Vantaakaan ei lehtitiedon mukaan maksa epäpäteville tai alle kolme vuotta työskenneille opettajille palkkaa kesäajalta. Tämä palkan maksamatta jättäminen on kaupungin viesti opetustyön halveksunnasta ja opettajien eriarvoisesta kohtelusta. Määräaikaiset tekevät samaa työtä kuin lehtorit ja viranhaltijat.
Kuukauden palkan vieminen opettajalta merkitsee koko vuosipalkan alennusta. Alennus vaikuttaa eläkkeisiin ja lomarahoihin ja palkanmaksupäivästä riippuen voi merkitä puolentoista kuukauden taukoa palkanmaksussa. Monen velkaisen opettajan tilanne vetää hiljaiseksi ja vie ansaitulta lomalta hohdon. Mitä merkinnee palkan vieminen henkisellä tasolla opettajan itsetuntoon? Osa työtovereista on samassa junassa, mutta osa sitten taas ei. Toista kuritetaan, toista ei. Lyhytnäköistä toimintaa ammattiryhmälle, jonka oma eetos on tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus kaikessa toiminnassa.
Yhtä pölvästi täytyy olla jos vaatii, että tänäkin päivänä pitäisi vaatia vuosikymmeniä sitten, silloisten osapuolien toimesta, tehdyn sopimuksen noudattamista. Määräaikainen on määräaikainen eikä normaalipalkalla työtä odotteleva.
VastaaPoistaKimmo Pennanen on taipalsaarelainen Kokoomuslainen 47-vuotias toimitusjohtaja.
Kimmo Pennanen on ajatusmaailmaltaan pölvästi.
VastaaPoistaJaa minkä vuosikymmeniä vanhan sopimuksen? En minä tiedä sellaista olevan. Selostin tekstissäni, mikä on palkanmaksun peruskaavio, kun usein luullaan, että opettaja saa erikseen palkan kesältä.
Kaikille työntekijöille kuuluu kesäloma. Ei kenenkään muunkaan loma-aikana maksettavaa työn korvausta viedä - siitä pääsisi helvetti irti, jos vaikka auto- ja kuljetusalan miehiltä vietäisiin heinäkuun palkka.
Jos palkka viedään, kuuluu toki saada lomautus, siis vapaata työstä. Opettajaa ei voi lomauttaa lomalla, kuten ei ketään muutakaan. Miksi vain opettaja tulisi lomautaa lomalla? Hänen kesäajan palkkansahan on korvausta jo tehdystä työstä. Muilla aloilla palkanmaksun peruste ei ole yhdeksän kuukauden vuosipalkka.
Sitä paitsi määräaikaisille opettajille kuuluu loogisesti ajateltuna kesäloma jatkeeksi vuoden työstä. On enemmän kuin törkeää, että viedään etukäteen tehdyn työn palkka vastikkeetta. Opettajien lomautukset tulee hoitaa konkreettisena työaikana.
"Kaupunki voi mennä itseensä ja kysyä, miksi määräaikaisia pidetään niin paljon, miksi heille ei perusteta virkoja?"
VastaaPoistaRelevantimpi kysymys olisi kuitenkin poliittinen.
Mitä mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa opetustyön halveksunnan, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kannalta?
Jos ei tuota kysymystä halua esittää kannattaa käydä kirjoittamassa vain nimi "Vastustamme Helsingin kaupungin määräaik. opett. palkkaleikkausta" - adressiin.
"Mitä mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa opetustyön halveksunnan, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kannalta?"
VastaaPoistaEn ymmärrä kysymystäsi. Harmi, sillä haluaisin kyllä vastata kaikkiin kysymyksiin tästä kouluasiasta. Voisitko muotoilla kysymyksen selkeäksi?
Adressi-ihmisiä en taida olla, en usko niihin, vaikka toki kirjoitan nimeni, jos pyydetään ja kannatan asiaa.
Iines: "...miksi määräaikaisia pidetään niin paljon, miksi heille ei perusteta virkoja? Päteviä opettajia on jopa työttömänä."
VastaaPoistaTuossa se vastaus taitaa ollakin. Määräaikaisia ei tarvitse sitouttaa, koska tulijoita riittää.
Mutta onhan se kaupungilta, jonka pitäisi näyttää esimerkkiä muille työnantajille, aika tylyä toimintaa. Isompien kihojen ja vahvempien tahojen eduista ei voi leikata, joten leikataan niiltä, jotka eivät mitään voi.
He voivat vain, Nalle Wahroosia lainatakseni, äänestää jaloillaan.
Missä on muiden opettajien solidaarisuus? Missä on muiden kaupungin työntekijöiden solidaarisuus? Missä on kaikkien ammattiliittojen solidaarisuus?
Kysynpä vain.
Tapsa,
Poistamuiden opettajien solidaarisuus on luja ja kouluissa on kova kohina parhaillaan. Opettajat ovat suorastaan raivostuneet, kuten OAJ:kin. Esimerkiksi tytär, jolla on virka, lehtoraatti, on suivaantunut määräaikaisten puolesta, kuten koko hänen koulunsakin.
En minä säästöjä enää ihmettele, vaan tässä tapaa, joka haiskahtaa laittomalle. OAJ kuvaileekin kaupungin aikeita "kikkailuksi", joka merkitsee sitä, että koko lukuvuoden työn tehnyt opettaja menettäisi lähes 10 prosenttia ansioistaan. Kyseessä olisi puhdas palkan leikkaus, koska työntekijän työmäärä ei vähene.
Vastaavaa ei yrityksissä edes esitettäisi, OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkasen mukaan. On mahdotonta ajatella, että esimerkiksi teollisuudessa teetettäisiin ensin koko vuoden työ ja jätettäisi sitten kuukauden palkka maksamatta.
Kaupungin menettely rikkoo myös viranhaltijalakia, jonka mukaan saman työmäärän tehnyttä työntekijää ei saa määräaikaisuuden perusteella asettaa epäedullisempaan asemaan viranhaltijaan nähden.
"Kun muutos tehtiin, se tapahtui niin, että yhdeksän kuukauden vuosipalkka jaettiin sellaisenaan kahdelletoista kuukaudelle sitä yhtään korottamatta."
VastaaPoistaTuon väitteen todenperäisyydestä olisi kiva lukea lisää koska se taitaa olla pelkkä myytti sillä jo v. 1929 kustannuslain mukaisesti maksettiin opettajille korvaukset valtion vuosipalkkoina.
Onko joku sössinyt matkalla?
Tästä asiasta löytyy runsaasti tietoa netistä, myös erilaisista opettajakeskusteluista, joita löytänet omin avuinkin. Ajankohtaa, jolloin palkkausjärjestelmän muutos astui voimaan, en minäkään löytänyt, mutta 1900-luvulla se on, olisiko puolivälissä? Lähetin kysymyksen OAJ:n edunvalvontaan, jospa sieltä tulisi tarkka vuosiluku.
PoistaJoka tapauksessa on hieman pölvästimäistä väittää OAJ:n luottamusmiehen sanaa myytiksi.
Odotan erittäin suurella mielenkiinnolla kuka se pölvästi oikein on.
PoistaJotta tuo narina ei olisi vain perusteettomien etujen haalimista niin kannattaa palata takaisin vanhaan malliin, jossa opettajan palkka maksettiin yhdeksältä kuukaudelta.
VastaaPoistaOpettajan uusi kuukausipalkka laskettaisiin nykyisen perusteella kertomalla se 12:lla ja jakamalla 9:llä. Tästä uudesta palkasta 75% maksettaisiin opettajan tilille ja 25% opettajan kesätilille. Kesätilin opettaja saisi käyttöönsä luonnollisesti kesällä. Kesältä ei siis maksettaisi erikseen palkkaa kenellekään ja jokaisen kesätili olisi juuri sen suuruinen kuin on työnteollaan ansainnut.
Tässä ihan sinua varten erään opettajan vastausta asiaan, opettajakeskustelusta poimittua. Uskon, että tämä vaientaa epäilyjäsi, siinä on vähän lisätietoakin:
Poista"Opettajalle ei makseta sen enempää vapaista kuin muillekaan työntekijöille ja opettajan laskennallinen vuosiloma alkaa 16.6. Muuta "lomat" ovat vapaata, josta ei makseta palkkaa. Opettajan palkan perusteet määräytyy ihan palkanmaksumääräytymisen perusteella opetusvelvollisuudesta. Opettajan tilille toki rapsahtaa palkkaa vapailla loma-ajollakin, koska palkka on tasattu koko 12 kk:lle.
Opettajan kannalta tilanne on selkeämpi, että palkka on jaettu 12 kk:lle, kuin että 9kk:lle ja opettajan pitäisi itse osata laittaa kesäajan palkka sivuun. Toki se 12 kk:n palkka voidaan laittaa takaisin 9 kk:lle . Tilanne ei kuitenkaan muutu palkan suhteen, koska palkka edelleenkin määräytyy palkan perusteiden mukaan. Ainoa asia mikä muuttuu, on se, että palkka maksetaan korkeampana 9 kk:lta.
Aikoinaan opettajan palkka tasattiin koko 12 kk:lle syystä, ettei kukaan voinut olla 3 kk palkatta, niin opettajan kuukausipalkkaa samalla myös pienennettiin, jotta tasaus voitiin tehdä. Toisin sanoen nykyisessä käytännössä opettajalta otetaan suoraan se kesäajanpalkka säästöön, ei opettaja saa palkkaa ilmaiseksi kesän vapailta - ainoastaan sen mihin jokaisella työntekijällä on oikeus, vuosilomaan (opettajalla nimellisesti laskennallinen vuosiloma). Tämä nykyinen käytäntö on helpompi opettajan kannalta. Kyllä minä ainakin mieluummin otan säännöllisen, hiukan pienemmän tulon koko vuodelta kuin kuukausien palkattoman jakson ja minun pitäisi itse laittaa jonnekin säästötilille syrjään kesäajan palkka.
Tässä tosin määräaikaisen opettajan tilanne on varsin erikoinen. Määräaikaisten opettajien palkka pitäisikin siitä 12 kk tasauksesta johtuen laskea 9 kk:n mukaan, jos kerran eivät kesältä saa palkkaa. Jotenkin outoa, että määräaikaisten opettajien työehdot saavat olla näin paljon heikommat. Tosin niinhän opettajien työehdot työaikalainsuhteenkin ovat mitättömät - opettajilla kun on vain opetusvelvollisuus ja siihen sidottu palkan maksun määräytyminen, ei todelliseen työaikaan.
Opettajat itsekin haluaisivat, että palkka sidottaisiin todelliseen työmäärään, mutta kuntatyönantajat taas eivät halua tätä toteutta. Aikoinaan kun kartoitettiin tällaista vaihtoehtoa havaittiin, että opettajien säännöllinen työaika oli jopa 50 h/vko (vaikka palkka määräytyykin vain esim. 20h opetusvelvollisuuden mukaan). Reilua olisi opettajia kohtaan, että palkka määräytyisi tehtyjen tuntien mukaan eikä kenenkään tarvitisisi enää natista "pitkistä kesälomista" ja muista vapaista - jotka nyt on väärin ymmärrätty palkallisiksi lomiksi." (http://opettajatv.yle.fi/node/6292)
Vierailija 15.05.2009 10:26:48
Poistapalkan määräytyminen
Onko tosiaan opettaja?
Uskon niin. Kukaan muu kuin opettaja ei tiedä opettajan edunvalvonta-asioita noin tarkkaan. Taitaapa olla vielä työpaikkansa luottamusmies.
Poista"Tämä palkan maksamatta jättäminen on kaupungin viesti opetustyön halveksunnasta ja opettajien eriarvoisesta kohtelusta."
VastaaPoista"Lyhytnäköistä toimintaa ammattiryhmälle, jonka oma eetos on tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus kaikessa toiminnassa."
Mistä näitä viestejä ja toimintamalleja kumpuaa ja kuka sitä kaupunkia oikein edustaa?
En ymmärrä rinnastusta ja kysymystä vieläkään, vaiukka koetan eläytyä.
PoistaMistäs helkutista minä tiedän, kuka pääkaupungin johtohenkilöistä on noin pölvästi?
On epäoikeudenmukaista rangaista saman työntekijöistä vain osaa, ja vielä laittomasti. Opettajat huomaavat tällaisen epätasa-arvon herkästi, koska se sotii heidän kasvatuspäämääriään vastaan.
24.6.2009
Poista"Jos työntekijä lomautetaan, sen tulee siis tapahtua aikana, jolloin työntekijä on työpaikallaan. Tämän täytyy voida koskea myös opettajien ammattiryhmää. Lapsia eivät siis pane kärsimään lomautuksesta kieltäytyvät opettajat ammattiyhdistyksineen, vaan kuntapäättäjät, ne isännät, emännät ja edusmiehet, jotka olemme valtuustoihin itse valinneet, joten kritiikki kannattaa suunnata oikeaan osoitteeseen."
Kelläpä sitä muisti ei 3 vuodessa hapertuisi .
Niin siis mitä sinä jankkaat? Kuntapäättäjä, kuten sanon koko ajan. Ikinä en äänestäisi kaupunginvaltuustoon koulutusvastaista junttia. Joku äänestää, ja sille minä en mitään voi.
PoistaTietokoneelleni asetettiin virus eilen klo 01:35. Poistin sen. (Jape, sinä runkkaaja, saitko itsesi tyydytetyksi? Toivottavasti.)
VastaaPoistaHerranen aika, saitko viiruksen tästä minun blogistani, mikis? Miksi minä en saanut? No, minulla on F-Secure.
PoistaMuuten, luulen, että kyseessä ei ole Jape, sillä en haista häntä. Hän tuoksui aivan Old Spicelta ja luulen, että tuoksu viruksen kohdalla oli Aqua Vera.
Jos ei usko adresseihin niin pitää lähettää Euroopan neuvostolle vaatimus direktiiviin 1999/70/EY liittyvän puitesopimuksen, jossa säännöksiä sovelletaan sijaisopettajien määräaikaissopimuksiin, täytäntöönpanemista toistaiseksi voimassa olevina.
VastaaPoistaEnnen vanhaan opettajien palkka oli vuosipalkka.
VastaaPoistaTämä myytti 9 kuukauden palkasta elää omaa elämäänsä netin keskustelupalstoilla ja putkahtaa tuon tuostakin esiin.
Ennen vanhaan opettajien palkka oli vuosipalkka. Koulun johtokunta päätti, kuinka monessa erässä se maksettiin. Esim. Lähemäen koulun johtokunta päätti v. 1902 maksaa opettajan palkan neljännesvuosittain. Maaseudun kansakoulunopettajilla oli myös luontoisetuja.
Ennen vanhaan piiat saivat ruokapalkan ja paidan päälleen.
PoistaEn puhu nyt siis yli sadan vuoden takaisesta palkanmaksusysteemistä, joka on muissakin ammateissa ollut varmaan kovinkin kirjava. Kuukausipalkkaa ei vuonna 1900 tainnut olla monessakaan ammatissa - suurin osa kun oli köyhiä renkejä ja piikoja.
Pysytään nyt sentään siis jossain 50-luvulla, josta on netissäkin parempaa tietoa ja usealla jopa muistikuvia. Tänä aikana opettajan palkka ei taatusti ollut kerran vuodessa maksettava klönttäsumma. Se oli kuukausipalkka, josta lienee jonkinlainen työlaki tai -ehtokin jo ollut.
Luontoisedut olivat vuokra-asunto koululta ja se mainitsemani puutarha-maatilkku, siis koulun piha-alue. Opettajan tuli usein huolehtia myös talonmiehen töistä. Eihän opettaja olisi siis pysynyt hengissä ilman noita luontaisia etuja.
Tuo "Ennen vanhaan . . . " -juttu on poimittu samalta sivulta mistä olit ottanut pitkän opettajaksi väittämäsi "Vierailijan" luennon.
PoistaSiellä ei tuota urbaanilegendaa ainakaan todistettu, joten odottelen hartaasti koska teet sen.
--- Mm. OAJ:n Visa Mäkisen suora lausunto alempana, löytyy myös linkistä, joka on kommentissani.
PoistaJos sallitaan, niin kommentoisin vielä edellistä kirjoitusta.
VastaaPoistaPaljon puhutaan hurskaasti siitä, miten yhteiskunta ts. sosiaali- ja terveyssektori voisi tukea uuvahtaneita lapsiperheitä.
Todellisuudessa se apu on pahimmillaan sitä, että ehdotetaan lasten väliaikaista huostaanottoa,joka joskus harvoin toki sekin on paikallaan.
Eli kunnalla ei ole varaa väliaikaiseen kotiapuun tai vammaisen lapsen kuntoutukseen, mutta huomattavan paljon kalliimpaan huostaanottoon olisi.
Huostaanoton uhkaa käytetään keinona rajoittaa apupyyntöjä. Sen lisäksi perheelle saatetaan tarjota muuttoapua suurempaan kuntaan, kuten kävi eräässä pirkanmaalaisessa kunnassa perheelle, jonka lapsi sai vakavan kuulovamman aivokalvontulehduksesta.
Kunta käytti koko keinovalikoimansa perheen häätämiseen. Lopputulosta en tiedä.
Noin yleisesti näistä sosiaalipuolen jutuista luettaessa pitää muistaa, että sosiaaliviranomainen EI tee virheitä, mitään ei myönnetä.
Tässä asiassa minulla on primäärilähteenä tuttu keskisuuren kunnan sosiaalityön johtaja.
Perhesurmia ei kotiavulla ja muilla aputoimilla kuitenkaan saada täysin loppumaan. Niissä on takana usein muut syyt, joista Iiines kirjoitti hyvin.
Katselin eilen A-studiota, jossa oli lauma todellisia asiantuntijoita keskustelemassa perhesurmista, THL:stä Hannu Lauerma psykiatrian tutkimusprofessori, Minna Piispa, joka on kirjoittanut väitöskirjan perheväkivallasta, Mannerheimin lastensuojeluliiton Mirjam Kalland ja yksi Jari X?, jostakin miesten hyvinvointiyhdistyksestä, jota nyt en valitettavasti muista.
PoistaKeskustelun lopputulema oli se, että ainoa käytännön apu ennaltaehkäistä perhetragedioita on se, että joillain perheneuvola- ja muilla nuoren perheen tukitoimilla saadaan luotua perheiden verkostoja ja myös ilmeisesti asiantuntijoihin päin verkostoja, jotka auttavat uhreja tunnistamaan narsismin ongelmia ja hakeutumaan keskusteluihin jonkun kanssa - narsismin todettiin tässäkin olevan usein väkivallantekojen taustalla.
Se mitä ei käsitelty, mikä jäi minusta huomiotta, oli se, että uhria ei useinkaan uskota, vaan häntä vähätellään ja jopa sanotaan vian olevan hänessä, kun noin hyväpuolison kanssa ei tule toimeen. Minusta juuri tämä johtaa siihen, että uhrit jäävät yksin, sillä jopa heidän perheensä saattavatkin nousta uhria vastaan, narsistin puolelle.
Ei ihme ettet muistanut koska tuo Herra X oli
PoistaJari Hautamäki Lyömätön linja.
Hän mainitsi tuon vähättelyn moneen kertaan.
Kaikki kolme muuta ovat tunnettuja henkilöitä julkisesta keskustelusta ja väkivalta-asioiden tutkimisesta. Lyömätön linja saisi pitää enemmän meteliä itsestään, sillä miestä en ole ennen nähnyt tai kuullut, yhdistyksen nimen vain. Samaten Miessakit-yhdistyksen nimen tiedän.
Poista"Karkean arvion mukaan Suomi menettää ainakin sata miljoonaa euroa matkailutuloja joka vuosi! Miksi ihmeessä? Siksi, että suomalaiset opettajat haluavat pitää kiinni koulujen nykyisistä kesäloma-ajoista."
VastaaPoistaHelena Petäistö / Suomen Kuvalehti
Opettajien kannattaisi ottaa ajatteluunsa ripaus realismia, humanismin terävöittämiseksi. Jatkossa vakituiset virat vain vähenevät ja erilaiset määräaikaisuudet ja eri tyyppiset tuntityöt lisääntyvät reippaasti, vaikka opettajat eivät sitä haluaisikaan.
Koulupäivät pirstaloituvat ja eriytyvät vuorokautisesti ja paikallisesti. Osittainen itseopiskelu ja ryhmätyö pistaloittavat koulupäivää ja se luo yhtäjaksoisen opetustyön itsessään tilapäiseksi. Mitä aikaisemmin ymmärtää palvelukulttuurin tarpeet sitä paremmassa asemassa pedagigisella toimintatasolla on.
Helena Petäistö on väärässä. Suuri osa opettajista kannattaa loma-aikojen uudelleen järjestämistä eurooppalaiseen suuntaan. Opettajat eivät aseta koulujen loma-aikoja, minulta esimerkiksi ei kukaan koskaan kysynyt, miten haluaisin lomat.
PoistaOlen itse kuitenkin ehdottanut kesälomien myöhentämistä alkamaan juhannukselta, koska elokuussa on muukin Eurooppa lomalla ja Suomi sitten taas kiinni. Lisäksi elokuu on usein kuukausista kuumin, ja sato kypsyy ja jää mätänemään metsiin, kun lapset ovat koulussa jo elokuun alussa.
Kun saksalaisella siskollani alkoi loma, minulla päättyi. Näin varsin selvästi sen, miten Suomen käytäntö erosi muusta Euroopasta ja harmittelin sitä.
Lisään vielä tuohon kommenttisi jälkiosaan.
PoistaKoulupäivät eivät pirstaloidu peruskoulussa, lapsilla, vaan enemmän toisella asteella, ammattiopinnoissa ja lukiossa, joissa opiskellaan kurssimuotoisesti ja moduuleittain. Opiskelu voi olla myös etäopiskelua tai videovälitteistä opetukseen osallistumista. Esimerkiksi siinä ammattikorkeakoulussa, jossa myös joskus opetin, on nyt siirrytty pelkkään etäopiskeluun ja videotsättäämiseen. Näin juuri eilen entistä kollegaani, joka kertoi turhautumisestaan. Opiskelijaa ei tapaa livenä enää kuin vastaanotollaan.
Mainittakoon, että en usko tällaiseen opetukseen pätkääkään, vaan olen saanut paljonkin palautetta, että opiskelijat tahtovat live-opetusta, ei konevälitteistä. Konevälitteisestä puuttuu reaalisuus, vaikka se olisikin tsättäämistä. Samalla tavalla ei olla kuitenkaan läsnä toisen kasvojen edessä, mikä on miinusta oppimistilanteessa.
Pedagogia ei ole palvelukulttuurin orja! Se ei tule koskaan alistumaan markkinavoimille, jos halutaan laadukasta opetusta ja oppimista. Pedagogialla on omat lakinsa.
Et tainnut kuullakkaan mitä Nalle W ounasteli.
PoistaKysymyshän ei olekkaan nykyisestä opetussuunnitelmasta
Vaginaistetut opettajat kikkailevat äitiys- ja muilla vapailla olevien kesärahoilla. Urbaani legenda on, että 9 kk palkka piti muuttaa vuosipalkaksi, koska opettajat eivät osanneet säästää rahaa 2,5 kk lomaa varten, vaan hupuloivat aina rahansa. Nyt sekään ei enää riitä vaan heidän pitäisi saada työskennellä vain loma-aikana.
VastaaPoistaOlen kuullut näitä legendoja äitiyslomilla kikkailuista - onhan se nyt tavatonta, että opettaja perkele synnyttää kesken työuransa. Ainuttakaan kikkailijaa en kyllä tunne.
PoistaSen sijaan tiedän omasta koulustani kaksikin äitiyslomalaista, jotka kieltäytyivät kesäpalkasta äitiyslomansa viimeisinä kuukausina ja luovuttivat sen sijaisuutensa hoitajalle, joka muutoin olisi jäänyt ilman kesäajan palkkaa. Opettajatkin pitävät siis vääränä sitä, että sijaiset eivät saa palkkaa kesältä. Tämä ei ole opettajien eikä OAJ:n syy, vaan kaupunkien, työnantajien, joiden tahdosta se on kiinni. Ne eivät tahdo maksaa sijaisopettajille palkkaa loman ajalta, vaikka työ on tehty jo.
Ihmettelin itsekin tuota Petäistön lausahdusta.
VastaaPoistaKauna-ano: "Koulupäivät pirstaloituvat ja eriytyvät vuorokautisesti ja paikallisesti".
Lapsillehan tuollainen kehitys olisi hyvästä???
Petäistön juttu ei ole pelkkä "lausahdus".
PoistaOpettajien perustelut eivät kestä - miksi Suomi on kiinni?
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/opettajien-perustelut-eivat-kesta-miksi-suomi-on-kiinni
Petäistöltä puuttuu asiantuntemus, hän on väärässä syyttäessään opettajia yleisenä toimijana.
PoistaOpettajat eivät päätä koulujen loma-ajoista, vaan päätökset tulevat ylempää, byrokraateilta, opetuksesta vieraantuneilta propellipäiltä. Kenttäopettajat eivät saa missään elimessä vaikuttaa tulevien lomian ajankohtaan.
Kysymys ei liene näiden byrokraattienkaan halusta, vaan siitä, onko tarpeen tehdä muutosta, jolla on suuria taloudellisia vaikutuksia. Helena Petäistö ei ehkä huomaa ajatella, että lukuvuoden aloittamisen myöhentäminen aiheuttaisi mm. ylioppilaskokeiden, yhteishaun, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen valintakokeiden sekä Tilastokeskuksen oppilastilastojen täsmäyspäivien siirtokustannuksia, opintotukiasioiden käsittelyn ruuhkautumista (KELA), opiskelupaikkakuntien asuntosäätiöiden toiminnan ruuhkautumista (opiskelija-asuntotilanne), lääninhallitusten sivistysosastojen tilastotoimintakustannuksia ja koulukyyditysten uudelleenorganisointia. Näistä muutoksista aiheutuu myös henkilöstökustannuksia. ynnä muuta.. Asia on nähdäkseni hautautunut byrokratian uumeniin.
Eihän tässä ole kysymys uskosta, vaan jo toteutuneista käytännöistä. Yhä laajemmat valinnaisuudet ja henkilökohtainen tuntijako on etusijalla. Tietenkään koko kunnallinen opetus ei tuota kysyntää ja tarvetta pysty tyydyttämään joten yksityiset koulut tulelevat lukukaisimaksuineen. vaihtoehtoisiksi valinnoiksi vääjäämättä.
PoistaNyt, muuttuvassa maailmassa pallo on hukassa opiskelijoilla, opettajilla sekä opetuksen suunnittelijoilla. Jos päätöstä markkinaehdottomasta opetuksesta ei pystytä tai haluta tehdä, sen tekee talousmahti.
Tuskinpa vaan yksityiskoulut kalliine lukukausimaksuineen tulevat, eivät ainakaan merkittävässä määrin, vaan pikkiriikkisenä kuriositeettina, jos sinäkään. En usko niiden vetovoimaisuuteen maassa, jossa on maailman paras koulu ja korkeatasoisimmat opettajat, tunnetusti ja tunnustetusti.
PoistaLuulen pikemmin niin, että näiden yksityisten koulujen opetussuunnitelmiin ei tulla täysin luottamaan, eikä opettajien vastaavaan kiitettävään tasoon kuin kaupunkien omissa kouluissa. Amerikan malli ei tule Suomeen, meillä ei ole sieltä opittavaa, vaan meillä on sinne opetettavaa.
Olet väärässä tuon talousmahtisi kanssa. Se ei kävele Suomen koululaitoksen yli, vaan ottaa hatun kouraan ja kiittää hyvistä oppilaista, hyvin koulutetuista ihmisistä.
http://opettajatv.yle.fi/node/6292
Poista"Vuonna 1929 kustannuslaissa hyväksyttiin Oskari Manteren komitean ehdotus opettajien palkaksi. Käytännössä siirryttiin valtion palkkaukseen. Yläkansakoulun opettaja tulisi saamaan 15.000-17.500 mk ja alakansakoulunopettaja 10.500 mk vuodessa, supistetun kansakoulun opettajan saadessa lisäksi 2.400 ja johtajaopettajan 1000 mk vuodessa. Luontaisetuina yläkansakoulunopettaja sai mies 3 ja nainen 2 huoneen ja keittiön asunnon , polttopuut, valon, navetan, rehu- ja puuvajan, saunan, kellarin, aitan, kaivon, lisäksi ainakin yhden lehmän laitumen sekä vähintään ½ ha viljelysmaata. Alakansakoulunopettaja sai vähintään 1 huoneen ja keittiön asunnon, polttopuut, valon ja välttämättömät ulkosuojat sekä 1/10 ha:n viljelysmaan. Pula-aikana alennettiin v. 1932 opettajien palkkoja 5%:lla, jatko-opetuspalkkio poistettiin, sillä samalla lisättiin opetusvelvollisuutta 2 viikkotunnilla ilman lisäkorvausta. Kaupunkien kansakoulunopettajien palkkaus vaihteli eri paikkakunnilla 10.000-21.000 mk."
Tämä blogi on oiva foorumi oikaista myytti opettajien 9 kk palkasta joka jaettiin 12. Myyttiä on jäljitetty aina 50-luvulle saakka, muttakukaan ei ole sitä dokumentoinut. Jopa OAJ luottamusmies kuuluu levittäneen tuota harhatietoa. Vähäistä on oma ammattinsa historia tuntemus tuolla edunvalvojalla, vai olisko sen ylläpito pelkästään tarkoitushakuista
Blogikuvan on ottanut Frances Benjamin Johnston joka oli yksi varhaisemmista amerikkalaisen naisen valokuvaajista ja journalisteista. Hän oli boheemi, epäsovinnainen ja maskuliininen feministi.
VastaaPoista(School Children and Teacher, Washington D.C., 1899. Photographed by Frances Benjamin Johnston.)
"In our time school teachers are friendly and encouraging but about a hundred years ago teachers were very strict. You would sometimes see a single teacher teaching a class of one hundred! To help there were monitors who were pupils that helped look after the class."
"Teachers didn't get much money back then compared with other jobs. Teachers were often older women then who were too ill to do other jobs. Often the poor conditions in the school made them worse. The money was low if you were a school teacher back then and sometimes angry parents would come into school and attack them."
Today . . .
If parents are annoyed at the teacher then they would talk to the teacher.
Hyvä kirjoitus!
VastaaPoistaOlen murheellinen siitä mitä tässä yhteiskunnassa tapahtuu koulu- sekä kirjastoalalla, siis tekijöissä ei ole se vika vaan siinä, että se mikä on jokaisen suomalaisen sivistyksen perusta, koko ihmisenä olemisen perusta, se halutaan nyt tuhota. Sivistyksen pohjan, perustuksen luominen halutaan tehdä mahdottomaksi.
Siinä tehdään niin suuri virhe ja erhe ja suorastaan ... rikos, että en löydä sanoja, en löydä.
Pöyristyttävintä on puhe siitä, että opettaja - ja varmaan kirjastonhoitajakin - tekee tuottamatonta työtä.
PoistaMinusta tuo on niin tyhmästi sanottu, että ihmettelen sen ihmisen sivistysastetta, joka ajattelee noin! Näen punaista!
”Pöyristyttävintä on puhe siitä, että opettaja - ja varmaan kirjastonhoitajakin - tekee tuottamatonta työtä.”
PoistaOpettajan, aivan kuin muidenkin kasvatus- ja opetusalan työn tulosta on miltei mahdotonta mitata talouteen pohjautuvilla indikaattoreilla. Kirjastoala on tänäpäivänä, nykymaailmassa, myös opetusalaa eräiltä osin. Nämä (kasvatus/opetus)ammattialat ovat olleet perinteisesti naisvaltaisia ja ovat siksi matalapalkka-aloja (opettajien palkkaus on kai suht koht kunnossa, mutta siihen halutaan heikennyksiä…käsittämätöntä).
Henkinen pääoma – sivistys - ei näy budjeteissa eikä usein lompakossakaan, mutta se näkyy ja tuntuu yksilöiden elämässä, ja on sen kautta siunaukseksi koko yhteisölle.
Totta, oppimisen kokonaistulosta eli ihmisen henkistä kasvua on mahdotonta mitata reaalisilla mittareilla. Henkinen pääoma ja yleissivistys - pitää sisällään sydämen sivistyksen - on sellaista pääomaa, jota tarvitaan kaikessa yhteisöllisessä elämässä. Ihminen ei kasva itsestään sosiaalisesti muita huomioonottavaksi ja kunnioittavaksi mutta kuitenkin pärjääväksi persoonaksi.
PoistaKirjastoala on opetusalaa ihan itsenäisenä laitoksenakin, ei pelkästään yhteistyössä koulujen kanssa. Itsekin kuskasin oppilaita kirjastoon, jossa pidettiin perinteisiä kirjastonkäyttökoulutuksia ja tehtiin myös erilaisia tehtäviä.
Kuvaavaa on se, että tehdessämme myöhemmin tietokoneluokassa tiedonhakutehtäviä monet oppilaat kipaisivat koulun kirjastoon, kun hoksasivat, että sanastotehtävissä kirja auttaa nopeammin kuin Google.
Koska Tuhatnikki hyökkäilee taas lukuisin anonyymein nikein pyrkien kiistämään kaiken sanomani, liitän alle asiantuntijan vahvistuksen esittämästäni opettajan palkanmaksun kehittymisestä.
VastaaPoistaEsittämäni palkanmaksutavan vahvistaa siis OAJ:n neuvottelupäällikkö ja palkka-asiantuntija Visa Pohjola mm. kouluttaessaan opiskelijoita:
Aikoinaan, tyyliin 50-luvulla vielä, opettaja sai palkkaa 9 kuukautta vuodesta, eli silloin, kun oli opetusta. Kesä piti sitten selvitä talven aikana jääneillä säästöillä (tai tehdä jotain muuta työtä). Jossain vaiheessa päätettiin, että on reilua maksaa myös kesäajalta palkkaa, ja tuo yhdeksän kuukauden palkka jaettiin koko vuodelle. Niinpä jokainen opettaja on siis oikeutettu saamaan koko vuodelta palkkaa, jos on antanut opetusta lukuvuoden ajan; muistakaa, että tämä koskee myös sijaisia!
Onhan tämä naurettavaa vastuunpakoilua ja siitä johtuvaa syyllistämistä, kun sille myytille ei kerta kaikkiaan löydy yhtäkään pitävää todistetta vaan pelkkiä syytöksiä ahdistelusta, häirinnästä ja vähättelystä.
PoistaYmmärrän hyvin sen pettymyksen, että luotettavaksi luulemansa väittämä onkin vailla totuutta.
Mutta ainahan voi toivoa että lumevaikutus säilyy.
Tuolla opettajien omalla blogisivulla ei kukaan ole kumonnut sitä tosiasiaa etteikö ko. opettajien palkka-asia ole myytti ja urbaani legenda siitä riippumatta koetko sen myöntämisen mahdottomaksi vai ei.
Opettajankaan ei kannata aina hirttäytyä omaan totuuteensa.
Et ole mikään sijainen, et opettaja ollenkaan, anonyymien anonyymi.
PoistaSiinähän se on ylläsi, Opetttajien ammattijärjestön neuvottelupäällikkö Visa Pohjolan lausuma siitä, miten opettajan palkka 50-luvulla muotoutui. Myytit voit tunkea omiin housuihisi. Ymmärrätkö ollenkaan lukemaasi, vai panenko siihen tavuviivat?
Lisää kasvatusalan ammattilaisten lausuntoja asiasta on tänäisessäkin Helsingin Sanomissa, sivulla C9:"- - opettajan palkka ansaitaan lukuvuoden aikana [lukuvuosi = elokuusta kesäkuun alkuun], vaikka palkan maksu tapahtuu vuoden jokaisena kuukautena."
PoistaPalkka on siis edelleen yhdeksän kuukauden palkka, joka on kuukausimaksatusta varten jaettu kahdellatoista. Tämä on myös syy, miksi opettajaa ei voi lomauttaa kesällä, - ketään muutakaan ei voi lomauttaa kesällä loman aikana.
Minusta tämä ihmisten kateuden kierre on mielenkiintoinen. Ns. suuri yleistö on kirkuen huutamassa leikkauksia joka paikkaan ja jokaiselle: "Minultakin se ja se vietiin!"
VastaaPoistaSillä se onnistuu.
Toiselta pois ei ole itselle lisää, vaan itseltä edelleen lisää pois tulevaisuudessa.
Lopulta keskiluokallakaan ei ole juuri mitään, rikkaimman viidenneksen omaisuus on jostain syystä kasvanut täysin käsittämättömästi.
Kun johtaja sanoo: "sinulla on aika hyvä palkka", niin vastaa: "no vaihdetaan sitten palkkoja, jos se niin hyvä on!"
Naivi ei kannata leikkauksissa olla.
Leikkauksille ei paljonkaan voi, koulumaailmassakaan. On ymmärrettävää, että verovaroin kustannetusta valtavasta valtion systeemistä pitää säästää, kun rahaa ei ole.
VastaaPoistaTässäkään kyse ei ole siitä, että opettajat vastustavat leikkauksia, vaan kyse on nähdäkseni tavasta, jolla se yritetään tehdä myöntämättä sitä, että kyseessä on selkeä palkanalennus, joka vaikuttaa mm. lomarahaa ja eläkkeitä pienentäen. Reilu lomautus olisi oikeudenmukaisempi vaihtoehto. Harvoin duunareilta viedään palkkaa tililtä ilman lomautusvapaata.
Heips! Lueskelin myötätuntoisena opettajasijaisen kohtalosta ja nyökyttelin mielessäni.Tapsa totesi:"Isompien kihojen ja vahvempien tahojen eduista ei voi leikata, joten leikataan niiltä, jotka eivät mitään voi. " Varsin uskottavaa, noin se varmaan on. Riku huomautti: "Toiselta pois ei ole itselle lisää, vaan itseltä edelleen lisää pois tulevaisuudessa." Nappiin osui tämäkin.
VastaaPoistaMutta hyvänen aika, mitä luenkaan myöhemmin: "Harvoin duunareilta viedään palkkaa tililtä ilman lomautusvapaata." Yllättävää tämä duunari-sanan käyttö ja myös duunarien ja opettajien vastakkain asettelu, ikäänkuin kyseessä olisi kaksi kastia. Ymmärsinkö oikein, että tarkoittamasi duunarit ovat jotenkin vähempiarvoisia? Ehkä niitä, joilla ei ole korkeakoulusivistystä ja jotka tekevät työtään toisen palveluksessa tuntipalkkaisena? Ja jotka kuitenkin saavat parempia etuja kuin korkeastikoulutetut opettajat? Jos näin on, kerron Sinulle, että duunareilla on tarkat työehtosopimukset, jonka mukaan lomapalkat maksetaan. Väitän työehtosopimuksia ja palkanmaksuja tutkineena, että mitään ylimääräistä ei duunareille heru. Jokaisen kuukauden jokainen työpäivä lasketaan, ja niiden lukumäärän mukaan määräytyvät lomapäivät. Jos työpäivien ja työpäiviä vastaavien (esim. palkalliset sairaslomapäivät) päivien yhteenlaskettu lukumäärä ei täyty, myös lomapäivät vähenevät. Jos lomamääräytymisvuoden aikana ansaittu loma kutistuu vaikkapa viikkoon, kaikki sen yli pidetty loma on palkatonta. Kannattaa miettiä, mikä oikeasti voi olla lomautuksen syy ja milloin voi lomauttaa. Ei ainakaan " duunareilla" lomapalkkojen korvaamisen vuoksi.
Delilah,
VastaaPoistaymmärsit mielestäni lauseeni tavallasi, mihin sinulla on oikeus. Jos sinusta "duunari" on ruma sana, se varmaan ohjaa tulkintaasi.
Minusta "duunari" on kelpo sana, sillä sitä he itsekin käyttävät. Olisko lause erilainen, jos se kuuluisi näin:"Harvoin työläisiltä viedään palkkaa tililtä ilman lomautusvapaata."
Minusta jako ruumiillisen ja henkisen työn tekijöihin säilyy tuossakin, koska se on olemassa.
Se, mihin sanomiseni kärki pikemmin liittyy, viittaa duunareitten vahvaan ammattiyhdistyspuoleen, jota kunnioitan. Olenhan itsekin ollut luottamusmies ja taistellut opetustyötä tekevien ihmisten puolesta. Petyin vain oman järjestöni lullukkamaisuuteen. Toista on duunareilla, he ovat yhdessä rintamassa, jos puhutaan palkanleikkauksista. Nostan siis hattua ja kumarran.
Sanomiseni liittyy myös siihen kaunaan, jota aina opettajia kohtaan tunnetaan, kun he taistelevat palkanalennnuksiaan vastaan. Duunareitten lakkoja yleensä ymmärretään heti, heitä ei syytetä ahneiksi eikä itsekkäiksi, vaikka moni duunari ansaitsee varsin hyvin, enemmän kuin parjattu opettaja.
VastaaPoistaKun opettajat nostavat äläkän palkanleikkauksista, alkaa välitön opettajien haukkuminen. Harva ihminen tosissaan tietää, että peruskoulun ja toisen asteen opettajien palkka perustuu pidettyihin oppitunteihin. Jokaisella oppitunnilla on virkaehtosopimuksessa sovittu hintansa. Koulun lukuvuoden aikana opettaja pitää tietyn määrän tunteja ja niistä kertyy tietty vuosipalkka. Koulun toiminta-aikana elokuusta kesäkuun alkuun tehdystä työstä kertyvä palkka jaetaan tasaisesti vuoden jokaiselle kuukaudelle. Koko ansiota ei siis makseta koulun toiminta-aikana, vaan osa jo tehdystä työstä maksetaan kesäaikana.
- Tämän vuoksi minkä tahansa kuukauden palkan pidätys on selkeä palkanleikkaus, joka vaikuttaa aina opettajan eläkkeisiin asti. Tämän vuoksi opettajaa ei myöskään voi lomauttaa kesällä, kuten ei voi duunariakaan. Samat oikeudet tulee olla kaikilla tarkkohin sopimuksiin perustuvilla työntekijöillä.
Tätä asiaa siis koetan tässä selittää - opettajat ovat jopa heikommassa asemassa kuin duunarit, koska moni tietämätön katsoo opettajan moraaliseksi velvollisuudeksi luopua etukäteen tekemänsä työn palkasta. Voimakkaan taustayhdistyksen tukemilla duunareilla ei katsota tällaista velvollisuutta olevan.
Onhan tuo aivan päivän selvää että opettaja / duunari vertaus oli juurikin eriarvoistus näkökulmasta mukaanotettu rinnastus.
PoistaJos kerran duunaritkin, niin miksei sitten opettajat. Muutoinhan hedät olisi nähty mahdollisina tukijoina ja "liittolaisina".
Arvon aste syntyy lukijan omassa pääkopassa, sillä pelkkä ryhmän nimeäminen ei sisällä arvolatausta. Sehän tarkoittaisi samaa, kuin jos joku sanoo mamu, niin toinen tulkitsee sen rasismiksi.
PoistaSanakin toki voi sisältää valmiita asenteita tai latauksia, mutta pitää ottaa huomioon, että asenteet myös muuttuvat. Duunari on voinut olla haukkumanimi, mutta ei ole sitä enää, ja ryhmään kuuluvat käyttävät sitä jopa ylpeinä itse. Samoin ennen vähätelty kuski on nykyään käypää kieltä kuljettajan rinnalla.
Jos palaan vielä duunariin, niin työläinen alkaa kohta olla vanhahtavampi ja poliittisesti latautuneempi sana. Ruumiillisen tai suorittavan työn tekijä taas on lähinnä hupsu ilmaisu, ja lisäksi hankala sanaliittomuodostelma. Nostetaan siis hattua duunarille. Ja opettajille, jotka myös ovat mielellään duunareita, sillä henkinen työ käy myös fysiikan päälle, koska työtä tehdään hengen lisäksi sydämellä ja tunteella, vaikeissa oloissa, vaikeittenkin nuorten parissa. Minulla oli monesti kainalot märkinä, iho nihkeänä ja polvet vetelinä väsymyksestä, vaikka oppilaani olivat enimmäkseen kilttejä ja mukavia nuoria. Kun piti ehtiä yhden luota toisen luo ja havaita siinä samalla selän takanakin olevat.
Meillä oli aikoinaan keskikoulussa lehtori, opetti kieliä, joka sai poliittisen herätyksen ja ilmoitti, ettei hän ole sen kummempi herra (vaikka olikin rouva) kuin tekään työläisten lapset, vaan hän on työläinen siinä missä vanhempannekin, hän on "opetustyöläinen".
PoistaMuistan, että minua hieman huvitti tämän hienon ja elegantin rouvan "opetustyöläisyys", vaikka periaatteessahan hän oikeassa olikin.
Oikeita duunareita on nykyään entistä vähemmän ja valkokaulustyöläisiä entistä enemmän. Virta vie nähdäkseni itsellisten suuntaan. Minullakin on tapana kehuskella olevani käsityöläinen, vähän niin kuin suutari. Samahan se on naputteleeko korkoa vai tekstiä.
Tuo opetustyöläinen on mielestäni opettajien itseironiaa sille, että opettaja muka on herra tai muu kunnioitettava ihminen.
PoistaJokainen opettaja on väliin hikoillut estradilla kaiken raadollisuuden keskellä ja miettinyt, mikä mielenhäiriö sai valitsemaan tämän valistajan urakan.
Harvoin kuulee duunari-sanaa tulkittavan myönteisesti, mutta toki uskon Sinun niin tekevän, jos kerran niin sanot. Usein nimitys on vähättelyä, melkein kuin kirosana ihmisiltä, jotka kokevat itsensä yläluokkaan kuuluviksi.
VastaaPoistaMitä vielä tulee tuohon lomapalkan laskemiseen, pitää muistaa, että palkkojen suuruudessa on melkoinen ero. Kuitenkin perustarpeet ovat kaikilla samat, on syötävä ja asuttava jne. Lapsetkin on koulutettava ja elätettävä. Toki muistan, että ei-duunareilla on ammatteihinsa monesti vuosien koulutusaika, jolloin he ehkä joutuvat elämään lainojen ja pienten sivuansioiden turvin. Siinä vaiheessa moni "duunari" jo on ammattityössä. Siltikin: lopullinen palkkatasoero on usein suhteeton, eikä kuukauden tai kahden palkaton kausi asiaa juurikaan hetkauta.
Minä en nyt olenkaan ymmärrä, Delilah, puhettasi ihmisistä, jotka "tuntevat itsensä yläluokkaan kuuluviksi". Keitä he oikein ovat? Ja mikä se yläluokka on - eikö se ole vain jokin tilastollinen harha? En tunne ainuttakaan, joka jaottelisi ihmisiä luokkiin.
PoistaKuukauden tai kahden palkaton kausi hetkauttaa opettajan talouden taatusti uusiin sfääreihin. Määräaikaiset ovat usein nuorehkoja naisopettajia, joukossa yksinhuoltajia.
Pitää muistaa myös, että suomalainen veroprogressio syö nopeasti hieman suuremman bruttopalkan duunarin nettopalkkaa pienemmäksi.
Tuo viimeinen virke kuulostaa matemaattiselta mahdottomuudelta... ei kai se progressio sentään niin suuri ole, että kannattaisi tienata bruttona vähemmän saadakseen nettona enemmän?
PoistaSuomi on todellakin tasa-arvoinen maa. Nykyään olemme lähes kaikki yhtä suurta keskiluokkaa, jolla on samat harrastukset, samat mielipiteet, luemme samoja lehtiä, katsomme samoja tv-ohjelmia, lapsemme käyvät samoissa tarhoissa ja kouluissa, asumme samoilla alueilla.
Tosin eriytymistä on alkanut tapahtua ja se on ikävä asia.
Mutta kenen syy se on - siitä ymmärtääkseni kiista käy yhä kovempana. Minä väitän persumaisesti, että vika on punavihertävän eliitin. He ajavat yhteiskunnan umpikujaan, pattitilanteeseen. Joku toinen taas väittää, että päinvastoin. Kaikki olisi hyvin, ellette te punaniskajuntit olisi niin ahdas- ja vihamielisiä.
Mikä olisi parempaa ja hyödyllisempää kuin olla duunari?
VastaaPoistaMinä olen, ja haluan olla, duunari.
Working Class Hero
Minä olen opetusduunari! Tai olin.
PoistaTuo Lennonin kipale on unohtumaton.
"Siinähän se on ylläsi, Opetttajien ammattijärjestön neuvottelupäällikkö Visa Pohjolan lausuma siitä, miten opettajan palkka 50-luvulla muotoutui. "
VastaaPoista"Pysytään nyt sentään siis jossain 50-luvulla, josta on netissäkin parempaa tietoa ja usealla jopa muistikuvia."
"Ajankohtaa, jolloin palkkausjärjestelmän muutos astui voimaan, en minäkään löytänyt, mutta 1900-luvulla se on, olisiko puolivälissä? Lähetin kysymyksen OAJ:n edunvalvontaan, jospa sieltä tulisi tarkka vuosiluku."
"Joka tapauksessa on hieman pölvästimäistä väittää OAJ:n luottamusmiehen sanaa myytiksi."
Niinkuin nuo poiminnat osoittavat, joskus fakta on luottamusmiehen hallussa, joskus neuvottelupäällikön, joskus "jonkun" opettajan, joskus kasvatusalan ammattilaisen, mutta yhtä kaikki, samaa myyttiä ja vailla todistusvoimaa. Senhän näkee ymmärtämätön Ullakin.
Pitäisi olla aelkeä ajankohta, yksilöity neuvottelu jossa noinkin tärkeästä ja koko opettajakuntaa koskevasta asiasta on päätetty.
Luulo ei ole tiedon väärti – ei edes sokea usko.
Olet selvästi nähnyt valon, otsalamppu palaa.
PoistaKolmas ja viimeinen kerta: Visa Pohjola on OAJ:n neu-vot-te-lu-pääl-lik-kö. Hän kouluttaa opettajia palkkausasioissa. Palaa aiempaan ruutuun. Lue ylempää, mitä Visa Pohjola sanoo.
Ylempänä on muutenkin selvitetty, millainen opettajan palkanmaksuperuste on. Sinun kanssasi tämä palkanmaksuasia on nyt selvitetty. En voi mitään, jos et ymmärrä.
Sääli, että jouduin lähtemään muualle kesken keskustelumme, Iines. Niin, ei millään pahalla, mutta jos tarkkaan luetaan taaksepäin näitä päreitä ja keskusteluja, löytyy ajatuksia arvostuksista. Ja jokainenhan tietää sisimmässään, miten arvostuksensa menevät, vaikka muuta sanoisivat.
VastaaPoistaOpettajan arvoa ei kukaan meistä kyseenalaista, vaikka palkkaerot eivät suuren suuret olisikaan.
Delilah,
Poistamahtaako löytyä yhtään duunareita mollaavaa esimerkkiä tähän pramille tuotavaksi? Sellaista joka on Iineksen kynästä?
On kovin helppo sanoa noin, sillä monta kertaa kyseessä on lukijan oma tulkinta ja oletus toisen ajatuksista. Sanat ja rivit ovat aina pakostakin kirjoitetussa keskustelussa väljiä. Viitttaan tuohon esimerkkiini mamusta. Jos joku sanoo mamu, voi kuulija tai lukija tulkita sen rasistiseksi.
Tässä vielä yksi huonolla humorilla kirjoitettu pakina. Vaatin täten välittömästi Lehtolan erottamista, jostain, ei väliä mistä, mutta jostain!
VastaaPoistaEhkä epäreiluinta on se, että esim. äitiyslomaa tuuraava opettaja voi menettää loma-ajan palkan vakinaiselle viranhaltijalle. Ei sellaista asiaa pitäisi jättää viranhaltijan oikeudentajun varaan.
VastaaPoistaOlet sinä, Iines, monessa kohtaa korostanut korkean koulutuksen tärkeyttä. Ei se silti sitä tarkoita, että vähemmän kouluttautuneet olisivat mielestäsi vähemmän arvokkaita ihmisiä.
Jos ajattelee esim. naisia, niin on olemassa paljon ammatteja, joille on aina kysyntää ilman suuren suurta koulutusta. En ole koskaan tajunnut sitä, että miksi työstä pitäisi tienata hurjasti - mieluummin pienempikin palkka, jos se tulee suht varmasta leipäpuusta.
Juuri muuten tänään juttelin yhden ystäväni, viisikymppisen naisen kanssa. Hän on kyllästynyt varsinaiseen työhönsä (kieltenopettaja); osasyy kyllästymiseen on toki se, että hän on valmistunut ammattiinsa vasta vanhemmalla iällä pitkän lastenhoitorupeaman jälkeen eikä ole onnistunut saamaan virkaa. Ymmärrän hyvin, että pidemmän päälle ei huvita suhata pitkin maakuntaa keräämässä muutama tunti sieltä ja toiset muutama täältä.
Hän kertoi ryhtyvänsä kiinteistövälittäjäksi (siis myyntineuvottelijaksi, koska hänellä ei vielä ole alan tutkintoa) ja sai jo oppisopimuspaikankin pienestä alan yrityksestä, jonka omistaja on hänen tuttavansa vuosikymmenten takaa.
Luultavasti siinä työssä iästä ja elämänkokemuksesta on pelkästään hyötyä.
Varmaankin moni tuntee antavansa asuntoasiansa turvallisempiin käsiin keski-ikäiselle naiselle kuin nuorelle, sliipatulle myyntitykille.
Kuunkuiske,
Poistaolen samaa mieltä tuosta sijaisen palkasta: se on törkeä epäkohta, jota opettajien enemmistö ei hyväksy, kuten ei OAJ:kään. Asia ei kuitenkaan ole opettajien eikä OAJ:nkään vallassa, sillä opettajat eivät päätä omasta palkanmaksustaan.
Opettajien palkanmaksua säätelee valtio ja kuntatyönantaja, joka ei suostu maksamaan sijaisille kesäpalkkaa, vaikka palkan pitäisi olla maksua sijaisen yhdeksän työkuukauden aikana tehdystä työstä. On myös niin, että äitiylomalla olevalta opettajalta ei voi periä sijaisen palkkaa, kuten ei voi missään ammatissa.
Useat kunnat ovat tehneet kompromissin ja tulleet vähän vastaan. Moni maksaa sijaisille suosiolla ainakin kesäkuun palkan, jolloin sijainen jää kuitenkin edelleen vaille yhden kuukauden palkkaa, joka hänelle kaiken oikeudenmukaisuuden nimissä tulisi maksaa. Elokuun palkanhan hän saa uudesta työpaikastaan.
Tietysti korostan koulutuksen merkitystä, ja nimenomaan korkean, koska se kuitenkin takaa ihmiselle todennäköisimmät parhaat mahdollisuudet oman elämän hallintaan ja pärjäämiseen. Nyky-yhteiskunnassa on vaikea tulla toimeen pienillä tuloilla.
Minustakaan työn ei tarvitse olla rahakasta, vaan mieluummin sellaista, joka onnellistuttaa ihmistä, ja on hänen persoonallisuutensa mukaista. Arvostan työssä lisäksi luovuutta ja ihmisläheisyyttä, oli työ mitä tahansa, henkistä tai fyysistä. Myös se on tärkeää, että voi antaa jotakin, auttaa ja mahdollisesti luoda rauhaa ja harmoniaa rikotun tilalle.
En malta olla korostamatta paasauksen uhallakaan vielä tätä kohtaa kommentissasi, Kuunkuiske:
Poista"Ehkä epäreiluinta on se, että esim. äitiyslomaa tuuraava opettaja voi menettää loma-ajan palkan vakinaiselle viranhaltijalle."
Siis ei sijainen menetä mitään toiselle opettajalle. Toinen opettaja ei tee mitään laitonta tai edes moraalitonta toimiessaan lainsäädännön ja sopimusjärjestelmän mukaisesti.
Se on kaupunki, kuntatyönantaja, joka kikkailee ja kitsastelee, kun ei maksa sijaisen palkkaa kesän ajalta.
Aika yleisesti valitetaan juuri sitä, että viranhaltija katkaisee vanhempainvapaansa ja palaa kesäksi töihin nauttimaan palkkaa - vanhempainvapaahan on palkatonta aikaa.
Tämä vanhempainvapaan kesäkeskeytys johtuu lainsäädännöllisesti siitä, että opettajalla ei muiden alojen työntekijöiden tapaan ole oikeutta pitää vuosilomaansa esim. vanhempainloman jälkeen, joten hänellä on oikeus se kesäksi keskeyttää. Tilanne on tietysti ikävä sijaiselle ja ilmeinen epäkohta, mutta ei johdu viranhaltijan ahneudesta. Opettajilla on pienet palkat ja palkaton vanhempainloma kiristää ennestään kukkaroa.
Samalla voisi kysyä, miksi kunta-alan työnantajajärjestö KT ei saa kuntia kuriin ja maksamaan sijaisille kesäajan palkkaa. Jos opettaja ei käytä oikeuttaan kesäajan palkkaan, niin kunnat eivät todennäköisesti silti maksaisi sijaiselle palkkaa kaikissa kunnissa.
Nimimerkki Opettajan kuvaama 9 kk palkan jakaminen 12:lle on hyvin yleisesti tunnettu tarina. Mutta se ei ole totta.
VastaaPoistaOmakaupunki HS nimimerkki ”Martti Hellströn” 20.4.2012 kello 18.24
"Aikoinaan, tyyliin 50-luvulla" on yhtä vakuuttavaa kuin: "Elvis elää".
Palkka T A R I N A O N M Y Y T T I siis: M Y Y T T I ja totuutena pidetty jargoni rupeaa pikkuhiljaa kyllästyttämään.
Ei sinun kanssasi jaksa, vaihtuvanikkinen anonyymi. Voit minun puolestani uskoa mitä tahansa, se ei ole minulta pois.
VastaaPoistaOpettajien palkkausjärjestelmän muodostuminen juuri niin kuin sinulle tässä on esitetty, oli myös mm. eilisessä Hesarissa, sivulla C9, josta tuo kohta on myös ylempänä kommentisssani, samoin kuin OAJ:n edustajan esitys.
Jos et usko minua, et OAJ:tä, et opettajia ja muita kasvatustieteiden maistereita, uskonet sitten vaikka joulupukkiin.
Täällä turvaudutaan jo sensuuriin myyttisiä (virheellisiä) näkemyksiä puolustettaessa.
VastaaPoistaHitsi kun en muista yhtä tiettyä tapausta tarkalleen, kun siitä on jo toistakymmentä vuotta aikaa.
VastaaPoistaMuistaakseni se meni niin, että äitiysloman tai hoitovapaan tuuraaja ei saanut palkkaa joululoman ajalta, koska viranhaltija otti paikan itselleen siksi ajaksi. Jotenkin niin se meni.
Tuollaista ei pitäisi voida tapahtua. Miten ihmeessä äitiyslomalainen / hoitovapaalainen voi muka olla töissä, kun hän ei ole?
Tuollaista porsaanreikää ei pitäisi voida olla.
Kuunkuiske,
Poistasopimuslaki tuntee kesäkeskeytyksen, mutta joululomakeskeytyksestä en ole kuullutkaan. Opettajan joululoma 20 vuotta sitten oli viikon, eli aatonaatosta uudenvuodenpäivään.
Ns. kesäkeskeytys johtuu paljolti siitä, että äitiysloma kerryttää lomapäiviä samalla tavalla kuin työssä oleminen - myös opettajalle.
Opettajan loma-ajat ovat sidotut, eikä niitä voi pitää silloin kun haluaa, kuten useimmat työntekijät voivat. Tämä aiheuttaa sen, että äitiyslomalla olevan opettajan on pidettävä lomansa kesällä, mikäli aikoo lomapäiviään käyttää. Ei ole opettajan syy eikä ansio, että lomapäivät lasketaan työajaksi. Niin tehdään kaikissa ammateissa.
Missä muussa kuin opettajan ammatissa kukaan muuten edes suostuu keskustelemaan omien lomapäivien tai palkan antamisesta jollekin toiselle?
On ikävää, jos sijaisella ei ole palkallista lomaa, mutta se ei ole siis virassa olevan opettajan vika. Virassa oleva ei vie sijaiselta palkkaa eikä lomaa. Kunta voi halutessaan maksaa sijaiselle kuuluvan lomapalkan. Tosin tällaiset kunnat taitavat siis olla harvassa.
PS Tämä on siis OVTESin (peruskoulun ja samalla toisen asteen koulujen virka- ja työsopimusehtojen) mukaista toimintaa.
Puhun siis edellä peruskoulun opettajista.
VastaaPoista1960-luvun maaseudulla oli vielä tavallista että opettaja asui koululla ja sai palkan lisäksi luontaisetuja. Kansakouluopettajaseminaarit lopetettiin 70-luvun puolivälissä kun peruskoulun opettajien koulutus annettiin yliopistoille.
VastaaPoistaOAJ perustettiin 1973.
Ennen peruskoulu-uudistusta koululaitos, opettajien pätevyysvaatimukset ja palkanmaksuperusteet olivat erittäin eriytyneitä ja monithoisia ja -tasoisia. 60-luvulla yksityiset tai valtiolliset oppikoulut kunnallistettiin pääsääntöisesti.
On mahdottomuus että "tyyliin" 50-luvulla olisi jossain ja joidenkin toimesta voitu sopia yhteneväiset tasot opettajien palkoiksi ja loma-ajoiksi.
Luontaiseduista on puhuttu ylempänä: vuokra-asunto koululla, peltotilkku tai jotakin viljaa, parin hehkulampun sähköt, puut ja opettajan itse suorittama asunnon ja koulusalien lämmitys. Nämä siis lähinnä palkattoman kesäajan hengenpitimiksi.
VastaaPoistaOpettajien ammatillinen järjestäytyminen ei alkanut OAJ:stä vuonna 1973, vaan OAJ oli vanhojen yhdistysten pohjalta yhdistynyt isompi keskusjärjestö.
Ammatillinen järjestäytyminen alkoi niinkin aikaisin kuin vuonna 1887, ja laajeni vuonna 1893 merkittävästi, kun SOL eli Suomen kansakoulunopettaja- ja naisopettajayhdistys perustettiin.
Opettajankoulutuksesta pitää muistaa, että Helsinkiin perustettiin opettajakorkeakoulu jo vuonna 1947 ja Turkuun 1949. Nämä olivat ylioppilaspohjaisia. Muitakin opettajakorkeakouluja tuli seminaarien rinnalle ja sijaan. Opettajakorkeakoulut olivat väliaikaisia ratkaisuja eikä niissä harjoitettu tieteellistä tutkimusta, mutta ne olivat väliporras siihen, että opettajien koulutus siirrettiin 70-luvulla kokonaan yliopistoon, kasvatustieteelliseen tiedekuntaan.
Opettajan palkkaus on siis vuosipalkka, eli se perustuu pidettyyn oppituntiin, jolla on tarkka hintansa. Kunkin opettajan tunnit ilmoitetaan lukuvuoden alussa palkkatoimistoon, joka laskee opettajalle vuosipalkan yhdeksän kuukauden ajalta pidetyistä tunneista, eli elokuusta kesäkuun alkuun.
Tämä vuosipalkka jaetaan 12:lla, ja maksetaan kuukausittain, myös kesällä. Keäsajan palkka on siis maksua etukäteen tehdystä työstä, eli opettaja on ainoa ammattiryhmä, joka joutuu odottelemaan palkkaansa kaksikin kuukautta, kuten opettaja Sirkka Paarosmaa HS:ssa toteaa (C9).
Yhtä hyvin voitaisiin toisaalta siirtyä takaisin siihen mistä alettiin: jaetaan se parjattu opettajan vuosipalkka edelleen vain yhdeksällä ja maksetaan yhdeksänä kuukautena, niin loppuu rutinat pitkistä palkallisista lomista.
"Opettajan pitkä palkallinen kesätauko on peräisin 1960-luvun ratkaisusta, jolloin opettajan vuosipalkka jaettiin kaikille kuukausille aikaisemman yhdeksän sijaan. Varsinaista laskennallista kesälomaa opettajalla on vain neljä viikkoa." Hannu Laaksola, Opettaja-lehden päätoimittaja.
VastaaPoistaLöytyy osoitteesta http://www.opettaja.fi/portal/page?_pageid=95,82089&_dad=portal&_schema=PORTAL&key=125050
M.K.
Hienoa, M.K.,
Poistaja kiitos!
Tuossa on nyt vihdoin varmasti tarpeeksi pätevä henkilö, Opettaja-lehden päätoimittaja, jonka suusta totuus kuultiin. Nyt voi anonyymi lakata googlaamasta nippelitietoa, kun opetusalan asiantuntijat ovat puhuneet. Juuri noin se on kuin päätoimittaja sanoo.
Päätoimisen opettajan opetusvelvollisuustyöaika on 16 vuosiviikkotuntia ja kokonaistyöaika 760 tuntia/vuosi tai 19 tuntia/viikko. Virallinen laskennallinen vuosiloma on 5/6 viikkoa/vuosi eli jäljelle jäävä 2 kk aika on ns. sissään tehtyä pävittäistä, viikottaista tai tuona 2 kk aikana tehtyä "ylityötä". Näin päästään laskennalliseen, 1600 tuntiin/vuosi.
VastaaPoistaJos lomautus nähdään pakollisena säästötoimenpiteenä niin lomautusten sijoittaminen vapaajakson ulkopuolelle ei vaikuta kovin kustannustehokkaalta. Sehän olisi sama kuin yritysjohtaja kiireisimpään sesonkiaikaan lomauttaisi työntekijöitään ja palkkaisi keikkatyöntekijöitä tilalle ja noille keikkatyöntekijöille kertyisi vakinaisten kesälomaedutkin. Kokonaan toinen asia onko työehtosopimukset näiltä osin jomman kumman osapuolen kannalta järkeviä.
Jo noin kymmenen henkilön työyhteisössä lakisääteiset ja sopimuskohtaiset loma- ja vapaapäivät merkitsevät sitä että yksi on käytännössä aina pois tuotannollisesta työstä.
Harvalle palkanlisät kuitenkin pamahtaa kuin manulle illallinen:
Peruspalkka - vuosikorotus - henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa - tehtäväkohtainen palkanlisä - ylituntipalkkio - kalleusluokkalisät - kertatuntikorvaus - siirtymäkauden lisä ym.
Anonyymi,
VastaaPoistaopettajan opetusvelvollisuus vaihtelee aineittain ja on noin 17 - 24 viikkotuntia, esimerkiksi matemaattisissa aineissa aineyhdistelmästä riippuen noin 20 vt, äidinkielessä 16 vt.
Tuosta mainitsemastasi 16:sta tunnista puhutaan vain silloin, kun tuntiopettajille määritellään päätoimisuuden raja, joka vaikuttaa opettajan moniin etuisuuksiin. Jos tuntiopettaja ei saa itselleen 16:ta opetustuntia kasaan, jää hän sivutoimiseksi tuntiopettajaksi, jota eivät koske samat edut kuin päätoimista, mm. työstä ei kerry ikälisiä tai eläkettä tai työttömyysturvaa. Tuntiopettajille koetetaankin aina saada päätoimisuus, eli vähintään tuo 16 tuntia viikossa.
Lomautuksissa ei voi katsoa yksin kustannustehokkuutta, sillä tämä voi johtaa lain rikkomiseen. Työntekijän ammattialan sopimuksia tulee kunnioittaa eikä työntekjijöille voi sanella millaisia lomautuksia tahansa. Lomautushan ei voi olla palkanalennus tai palkanleikkaus.
Monen muunkin ammattialan palkkaus koostuu useista eri osista, mm. sairaanhoitajan ja eri alojen duunarin. Harvalla tilipussiin napsahtaa pelkkä peruspalkka. Opettajan ammattti ei muuten ole ammatti, johon hakeutuisivat ahneimmat tyypit. Päinvastoin, sanoisin. Alalle tullaan palkkatasosta huolimatta, kutsumuksesta, niin vanhanaikaiselta kuin se kuulostaakin.
Niin, pitkän , itsesäädellyn kasätauon vuoksi.
PoistaRunsas- Anonymiteetti on käynyt kovin kuumana. Mukavaa se tietysti olisi tietää, onko käynyt koulua vanhoina aikoina ja ope laittanut nurkkaan, tai peräti kehnoja numeroita antanut, vaikkei olisi pitänny eikä kuulunnu!
VastaaPoistaJa harmittaahan se tietysti näin kesän kynnyksellä, kun kohta lähtevät koko pitkäksi kaudeksi lojumaan hänen ansaitsemillaan rahoilla!
Runsas-Ano on taatusti väärin ymmärretty Pikku-Viljami.
VastaaPoistaVaan oikeastaan minä kiitän googlaavaa Runsas-Anoa, että sain hänen mullittelussaan paasata sydämeni kyllyydestä ja vähän ylikin kouluasioita entisestä luottamusmiesnäkökulmasta. Ymmärrän hyvin, että aihe on muista puuduttava.
Ei se mitään puuduttavaa, mutta vähän vieras aihe minulle. Muistikuvanikin koulunkäynnistä saattavat jo sisältää muuttumia.
VastaaPoistaElävästi kuitenkin muistan miten kouluun hiihdin viiskyt kilometriä, rankkaa se oli etenkin sulan aikana, silloin kului paljon suksivoiteita. Ruoaksi oli aina hernekeittoa tai maksalaatikkoa. Sain kaikesta loistavia numeroita ja käyttäydyin aina mallikelpoisesti, mitä nyt joskus vielä paremmin. Ei mitään tällaista nykyajan kauheaa hunsvotismia ja maalimanlopun meininkiä!
Siis nykyäänhän oppilaat ovat liiankin kunnianhimoisia. Ennen tyydyttiin armovitosiin, joilla pelastettiin kesä ilman ehtoja. Kutonen oli jo huippu ja seiska juhlaa. Kaseja sai hikipingot ja ysejä vain Pirkko. Kymppejä ei saanut kukaan.
VastaaPoistaNykyään arvostelu on lepsua, yli puolet luokasta saa kahdeksikon, jos vaivautuu kokeeseen, ja loput saavat ysiä ja kymppejä. Kuitenkaan kukaan ei osaa mitään. Minä muistan vieläkin, että ahomansikka on Fragaria Vesca ja rönsyleinikki on Ranunculus Acer.
Fracaria Vescan ja Haliaeetus Albicillan minäkin muistan, mutta kohdallani se perustuu siihen, että joskus ammoin niiden kuvia oli valion maitopurkkien kyljissä latinalaisin nimin varustettuina.
VastaaPoistaÄlä unohda, että käytöksestä saivat kaikki iloisen kympin, jollei kyse ollut ns. käytöksenalennuksesta. Sellaisessa tapauksessa opettaja alentui laskemaan numeron alemmaksi.
Laaksosen Jukan käytös alennettiin, ja se oli iso juttu koulusssa. Hänet oli muistaakseni tavattu Kutuhuoneelta (nimi muutettu, soittoruokala) tupakki suussa, alaikäisenä. Kaikilla muilla meidän koulussa taisi olla käytös kymppi.
VastaaPoistaKun aloitin omassa työpaikassani, niin siinä koulussa annettiin oppilaille ainenumeroitten lisäksi arvosanat myös täsmällisyydessä ja vireydessä.
Vaan siveysoppia ei minun aikanani ole opetettu.
Kutuhuoneelle meno oli varmasti ankarasti kielletty, koska jumalisen ja oikeistolaista yhteiskuntaa saarnaavan opettajan yllättäminen ns. "housut kintuissa" ei ollut soveliasta.
VastaaPoistaSe oli sitä aikaa kun pappi se pani ja pani, tyttö huokas, et olin kai antavinani. (Huom! ei ev.lut, ne ei tykännyt tytöistä)
Tuolla tarkoitin tietenkin evankeelisten lujaa moraalia, mitkään tytönhempukat eivät olisi mieleen tulleet.
VastaaPoistaOmaa rouvaa lauvantaiehtoisin silmät kiinni ja hammasta purren. Ajattelivat uhrautuessaan vielä isänmaan asiaa ja Mannerheimin kannuksia.
Vasta 70-luvulla sellaiset: "Pappiperkele, palauta alushousut!"-parahdukset enemmän julkisuuteen tulivat.
Siis Laaksosen Jukka oli oppilas, monien tyttöjen salainen ihastus. Käytöksenalennus oli vähän samaa kuin linnatuomio, kaikki olivat ihastuneen pöyristyneitä kuiskiessaan, että Laaksonen on saanut käytöksenalennuksen.
VastaaPoistaKäsitykseni mukaan kymppi pitää nyt ansaita, se ei ole automaattinen numero kilteillekään oppilaille. Toisaalta on aika hullua antaa käytösnumero todistukseen.
Riku kai tarkoittikin, että mistä ne opet tiesivät Jukan Kutuhuoneella olleen, elleivät itsekin siellä olleet?
PoistaKäytöksen alennusta ei todellakaan ennen saanut kuin isosta rötöksestä. Ellei se ollut kymppi, niin silloin oli jääty kiinni jostakin. Se oli kuin linnatuomio. (Minulla se oli aina kymppi, koska en tietenkään jäänyt kiinni mistään raskauttavasta, josta ei jälki-istunnolla selvinnyt.)
Huolellisuusnumero sen sijaan tipahti helpostikin kasiin, harvoin alemmaksi. Mutta muut numerot sai ihan ansionsa mukaan - nelonenkin napsahti herkästi.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että minulle luokaton lukio tai koko koulu olisi sopinut paremmin kuin se silloinen. Ei olisi tarvinnut lukea saksan ehtoja ja tuplata koko vuotta, kun ei mennytkään läpi. Sehän oli ihan älytöntä touhua, kun minulle kuitenkin oli esim. matikasta, suomesta ja urheilusta kymppi.
(Piti sanomani "Se oli todellakin kuin linnatuomio", koska viittasin nimenomaan Iineksen ilmaukseen, en omaan keksimääni. Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu.)
PoistaNo niin tietysti, minulla oli pitkät johdot.
PoistaLuulen, että sekin riittää, että Laaksonen on nähty Kutuhuoneen rappusilla tupakki hampaissa, tai sen brylcreemiotsis on loistanut Kutuhuoneen ikkunasta ohikulkevan filosofianopettajan silmiin, tämä kun tapasi tehdä iltalenkkinsä Kutuhuoneen portaitten edestä.
On ymmärrettävää että opettajat pitävät kiinni palkka- ja lomaeduistaan jotka ovat merkittävältä osin laskennallista kikkailua opetusvelvollisuustyöajan ulkopuolisella ajalla. Osaltaan sen tarkoitushakuisuus selittyy kesätauon täyttämisellä normaalin vuosiloman ulkopuoliselta ajalla, jota on reilu puolet kokonaistyöajasta.
VastaaPoistaOppitunnista varsinaista opetusaikaa on 45 min. ja 15 min. valiaika joka on opetusvelvollisuustyöaikaa, eli 4 oppitunnista kertyy 4 tuntia + 45 min.. Opetustyöpäivän jälkityöt ja valmistelut kuuluvat opetusvelvollisuusttyöajan ulkopuoliseen aikaan. Sitä sisätyy tuohon 45 min. (1 tunti) opetukseen 30 min./ tunti eli 4 tunnin työpäivästä on kerääntynyt 6 tunnin vähennys tuosta oppivelvollisuustyöajan ulkopuolisesta ajasta.
Tällä tavoin tuo laskennallinen 1600 tunnin vuosittainen työaika täyttyy kokemusta omaavilla ja valmistelua oppilaille ulkoistavilla opettajilla varsin helposti. Menetelmä toimii kuin verottomien kilomertikorvausten kirjaaminen tai leppoisten työpäivien täyttäminen byrokraattisilla välttämättömyyksillä, paperien kanto touhukkaana.
Tuleva kuntauudistus ei tule edistämään kuntien panostusta koulutuksen rahoitukseen sillä Suomi käyttää nyt jo bruttokansantuotteestaan 7,3 % koulutukseen, OECD keskiarvo on 6,4 %. Opetusvelvollisuuksien jako, määräysvalta työajan suhteen ja virkavallan rakenne ovat jatkossa vielä kovemman arvostelun kohteena taloudellisesti ja poliittisesti.
Miksi puhut kokonaistyöajasta, toistamiseen?
PoistaOpettajat eivät todellakaan ole kokonaistyöajassa ja heidän laskennallinen vuosipalkkansa muodostuu vain pidettyjen oppituntien mukaan. Niissä ei ole mukana muuta työtä, esimerkiksi kokeiden korjauksia ja tuntivalmisteluja ja yhteydenpitoja kotien kanssa, kuten kokonaistyöajassa olisi.
Tuo mainitsemasi 1 600 ei siis koske tämän keskustelun opettajia. Laskelmasi koskee nähtävästi vain ammatillisen puolen sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksia sekä metsä- ja puutalousoppilaitoksia. Onkohan kyseessä ammattikorkeakoulupuoli?
PS Tuo 1 600 vuosityötuntimäärä on mielestäni huimasti alakanttiin!
Yksi lakimies kerran kertoi, että mikään ei oikeudessa ole niin kamalaa, kuin insinööri joka taistelee "periatteesta" pienestä liikennevahingosta ja tuekseen on tehnyt muutamankymmentä sivua laskelmia ja kaavakuvia, joiden mukaan asia ei ole voinut tapahtua niinkuin se tapahtui. Änkkä, änkkä, änkkä ja vielä kerran änkkä.
VastaaPoistaNo, ei silti, lakimiesten lapsetkin kuuluvat kysyttäessä sanovan, että isä on bordellin hoitaja Helsingissä.
Se on jo iankaiken vanha juttu, vitsiksi en kuitenkaan laskisi, kun yksi Kalle valitteli, ettei halua mennä kouluun: "siellä on niin mälsää ja kaikki kiusaavat!" - Vaimonsa vastasi, että "pakko sinun nyt on mennä, kun olet jo viisikymmentä ja koulusi rehtori!"
Silmäni päästä häpesin, kun ekaluokkalaisena meni koulumatkalla tappeluksi ison veljen kanssa. Olin pahasti tappiolla ja alapuolella, kun opettajani sattumalta tuli, kävellen sekin, ja komensi meidät eroon. (Oriveden Onnistaipaleella se tapahtui, ekaluokkani olin aloittanut Nurmijärven Perttulassa) Muistan kun kuumeisesti pohdin: "mitä se musta nyt ajattelee!" - Luokkakuva minulla vieläkin on, opettaja oli kaunis.
Ei minulla mitään asiaa ollut, kunhan kirjoittelin.
Mukavaa kun kirjoittelit, Riku. Tuo rehtorivitsi jaksaa aina huvittaa.
PoistaMinä juuri tavasin Kemppisen epistolaa, jossa hän kertoi, että blogissaan on juttuja paljon yli 2000 ja kommentteja n. 49 000 - katsokaapa itse tarkat luvut. Minulla on hieman lyhyemmältä ajalta vain 571 juttua, mutta kommenttimäärä näyttää nyt kivunneen jo yli 50 000:n! Nyt tosin kommentoijat taitavat jo nukkua, mutta aina täällä joku on lukemassa.
Ihania tuutulauluja, Satchmo on vallan ihanainen. Kiitos!
PS Hui kauhistus, Blogger muuttaa blogin hallinnan systeemit! Aamulla olin jo huuli pyöreänä, ennen kuin sain vaihdettua vanhaan malliin.
Hiljainen on kylätie. Vielä valveilla oleville Louisia:kukaan ei tiedä mitään!
VastaaPoistaTai sitten Unta palloon!
Nimimerkki M.K. linkistä huolimatta sopimuksen tekijät ja ajankohta jäivät epäselviksi, koska noita erittäin eripuraisia sopijaosapuolia oli vielä 1971: SOL, OK, SAKO, AOL, FSL ja OYJ, OAJ perustettiin vasta 1973. Eduskunta hyväksyi 1963 ponnen yhtenäiskouluperiaatten uudistamiseksi ja peruskoulun puitelaki vahvistettiin 1968.
VastaaPoistaTuo eripuraisuus näkyy vieläkin ammattinimikkeissä luokanopettaja ja aineenopettaja, jotka määrittelevät ammattinimikkeen mukaista opetusvelvollisuutta ja joka on sidoksissa historialliseen kontekstiinsä ja näin säilyttäen "markkina-asemansa" niiden kelpoisuuslinjaustensa mukaisesti.
Opettajien työaika- ja palkkausjärjestelmä on osaltaan hidastanut ja jopa estänyt keskustelua ja sitä kautta uusien näkemysten tuomista kasvatuksellisiin ja opetuksellisiin näkemyksiin ja kehitystavoitteisiin. Osa menettelytavoista johtuu opettajien omasta tarpeesta säilyttää "itsenäisyytensä" tuossa koulutyön suunnittelu tehtävässään. Luokkatuntien vähyyttä kompensoimaan on luotu opetusvelvollisuusajan ulkopuolinen aika, erittäin monimutkainen ja eriarvoistava rakennelma.
OAJ:n perustamisella ei ole mitään tekemistä tuon historiallisen siirtymän kanssa, joka tapahtui 1960-luvulla. Tällöin tehtiin ratkaisu, jolloin opettajan vuosipalkka jaettiin kaikille kuukausille aikaisemman yhdeksän sijaan.
PoistaEihän tällaisessa palkanmaksutavan muutoksessa muiden ammattiliittojen kantaa tarvitse kysyä, sillä palkkojahan ei nostettu. Se käy liiton omalla sopimuksella, ja opettajat olivat taatusti myötämielisiä asialle. Sama määrä rahaa kuin ennenkin jaettiin vain eri aikaan vuoden sisällä. Eihän se ole riita-asia.
Luokanopettajan ja aineenopettajan koulutus on tyystin eri. Luokanopettajat ovat vanhoja seminaarilaisia, opettajakorkeakoululaisia ja nykyään kasvatustieteen maistereita, ja opinnot voi suorittaa viidessä vuodessa.
Aineenopettajat ovat suorittaneet maisterintutkintonsa tietyssä aineessa, ja sen suoritus on ollut näihin päiviin asti pidempää kuin luokanopettajan. Nyt eroa on kurottu umpeen ja luokanopettajan tutkintoa laajennettu. En ole havainnut eripuraa opettajien välillä nimityksistä.
Ainoa, mikä herättää närää, ovat virkojen vähyydestä johtuvat epävarmat tuntiopettajan ja sijaisten pestit. Kuten on todettu, tässä asiassa on petrattavaa, kaikilla osapuolilla. Epäpätevät pätevöitykoot, ja kunnat perustakoot lisää virkoja. Palkkoja korotettakoon yleisesti, jotta saadaan miehiäkin haluamaan opettajiksi.
Minkälaisia kasvatuksellisia ja kehityksellisiä kasvatustavoitteita palkkausjärjestelmä on mielestäsi hidastanut tai estänyt? Muuta kuin miesten puuttumista alipalkatusta työstä?
PS Totta perkuleessa luokan ulkopuolisesta työstä tulee saada palkkaa. Vai haluatko sinä käydä korvauksetta kotikoneeltasi tuntikausia Wilma-sähköpostivaihtoa oppilaittesi vanhempien kanssa? Kesken lempi-tv-ohjelmasi?
Kirjoitat asiaa!!!Kuulostaa lähinnä laittomalta miten opettajia ketjutetaan lukuvuosi toisen perään määräaikaisiin virkoihin,miksi he eivät yhdessä nosta"joukkokannetta"moisesta touhusta?!?Ei ole reilua heitä kohtaan,puhumattakaan sitten lapsista.Meillä dysfasia poika erityisluokalla ja vuodesta toiseen vaihtuvat opettajat eivät todellakaan ole hyväksi aralle pojallemme :(
VastaaPoista