24.4. Tänään luen, että Kemppisen blogissa on 2 363 kirjoitusta ja 49 234 kommenttia. Kemppinen onkin kunnioitettavan tuottelias ja naisellekin uutta antavainen, huolimatta vahvasta miehisestä tematiikastaan. Sitä paitsi hänen kommenttiosionsa seuraaminen on hupaisaa.
Minulla on hieman lyhyemmältä ajalta vain 571 kirjoitusta, mutta niiden perässä komeilee 50 058 kommenttia. Kiitos kommentoijat, tästä saavutuksesta! Noteeraan sen korkealle! En näe nimittäin asiaa niin, että blogistin tulee räjäyttää pajatso antamalla kaikkensa. Tällainen mykistää helposti muut, eikä luennointi liene blogin tarkoitus. On viisasta antaa muiden poksauttaa paukut. Vähän kuin koulussa, jossa hyvä opettaja kuuntelee, kun oppilaat keksivät ruudin. En tahdo kuitenkaan antaa sitä vaikutelmaa, että blogisti neroudessaan tietää, mitä tuleman pitää. Ei alkuunkaan, vaan tilaisuus oppia ihmisestä uutta on suuri, kun jättää tilaa tai hieman provosoi.
Se minua vielä blogiasioista hämää, että Kemppisenkin blogissa puhutaan blogin kirjoittamisesta, kun tarkoitetaan päivän pärettä, yhtä juttua. Näin Kemppisen blogissa on siis 2 363 blogia. Miten yhden kirjoituksen nimi voi olla sama kuin kokonaisuuden nimi? Minusta suhde tuossa on sama kuin kirjalla ja sen luvulla. Kirjoittaa kirja kirjaan? Kirjoittaa luku kirjaan? Järkikin sanoo, kumpi on looginen.
Miksi edes Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ei kerro, mikä on blogikirjoitukselle paras nimi? Kaipaan isän kättä! Blogi blogissa ei mene minun kynnykseni yli.
Onneksi on päästy blogaamisesta ja blogaajasta! Vielä pari vuotta sitten blogaajat blogasivat tosissaan. Kunpa tutkimuskeskus sanoisi selvästi edes sen, että blogaaminen on mokaamista. Nyt hyväksytään luokattomasti kaikki, mitä joku puhuvainen esittää. Kielellä on väliä, ja rajoja voi asettaa. Kaikki mikä kieleen tulee, ei ole kielen äännerakenteen mukaista. Rokki ~ rokkaaminen, blogi ~ bloggaaminen. Blogaaminen on samaa kuin rokaaminen.
(Valokuva Iines: Kevätmetsässä. Kuva kannattaa katsoa suureksi klikattuna.)
Uusi blogimerkintä, viestiketju (blog entry) on "alustus" ja vastaus tuohon uuteen avaukseen on "postaus".
VastaaPoistaAlustusta olen itse käyttänyt, mutta en ole tyytyväinen siihen. Moni muukin kirjoitus ja puhe on alustus, ja lisäksi blogikirjoitus ei ole aina alustus, vaikka sen yksi tavoite onkin vuorovaikutuksellinen.
PoistaPostaus on engelssuomea, ja lisäksi epälooginen, koska moni käyttää postausta myös blogikirjoituksesta.
Vastaus blogikirjoitukseen on minusta kätevimmin kommentti, koska se on jo yleistynyt ja tuttu. Vastaus menettelee, mutta se asettaa oletuksen, että blogikirjoitus sisälsi joko haasteen tai kysymyksen. Näinhän ei tarvitse olla. Itse käytän myös ilmaisua puheenvuoro, koska kyse on keskustelusta. Nimitys on tietysti siinä mielessä epätäsmällinen, että ei ole kyse suullisesta ilmaisusta. Toisaalta blogikeskustelu on joskus puheen kaltaista ja nopeaakin viestintää.
Lisään erikseen tämän, jonka unohdin:
PoistaNimitys blogimerkintä on mielestäni sellainen, että sen ei soisi yleistyvän. Nimitys viittaa tilikirjanpitoon tai lokikirjan lyhyeen merkintään. Kirjoitus ei ole merkintää, vaan kirjoitusta.
Paitsi, että se on asian kronologinen ilmaus.
PoistaBlogimerkintäkö? Millä tavalla se on kronologinen? Samalla tavalla uusi kirjoitus on aina kronologinen, uusin. Minusta blogimerkintä viittaa merkkiin, ei kirjoitukseen.
PoistaEn halua kinata vastaan, mutta minusta hyvä synonyymi on vielä keksimättä.
Pääasia kuitenkin, että blogi ei olisi enää blogissa, kuten se aivan yleisesti on mm. radiotoimittajien suussa. Kun toimittaja sanoo, että "X.X. kirjoittaa uudessa blogissaan", herää ihmettelemään, että onko X.X:llä uusi blogi.
Olisiko parempi sanoa: kirjoittaa tämän päivän blogissaan?
PoistaMinua häiritsee kyllä tämä "blogi". Se on samaa sarjaa kuin bisse, biisi ja bileet eli ei istu kuin stadilaisen ja nuoren suuhun.
Onkohan se samaa juurta kuin loki?
Weblogista tuli meillä blogi, niin kuin Riku alempana taisi mainitakin. Analogia lokiinkin on ilmeinen.
PoistaJos "blogi" noudattaisi tavanomaista vierassanan mukautumiskaaviota kieleemme, siitä tulisi juuri loki, koska konsonattiyhtymillä on tapana yksinkertaistua ja vieraskonsonanttien koventua suomalaisiksi. Näyttää kuitenkin sitä, että blogi on kuitenkin kotiutunut kieleen blogina. Onhan se kätevämpi kuin esimerkiksi verkkopäiväkirja.
Verkkoteksti. On aika yleisesti käytössä.
VastaaPoistaBlogilla tarkoitetaan minusta myösd verkkotekstien kokonaisuutta. Kommentit kuuluvat siihen, yhtenä osana.
Blogien maailmakaikkeutta myös kutsutaan usein blogistaniaksi tai blogosfääriksi. Ensimmäinen viittaa valtiollisuuteen (stania) tai yhdyskuntaan/yhteisöön ja jälkimmäinen kuvaa enemmän verkkomaailmankaikkeutta.
Verkko (net) kertoo, että teksti julkaistaan sähköisenä jossakin ympäristössä. Ei välttämättä blogissa, joka ei ole verkkokirjoittamisen tai sähköisen kirjoittamisen ainoa olomuoto tai tila.
Sosiaalinen media on myös pulmallinen sanana, koska se viittaa sanaan "sosiaalisuus". Kotus on antanut suosituksen, että somea kutsuttaisiin yhteisömediaksi.
Se on parempi, koska yhteisöllisen median muotoja on satoja erilaisia. Blogit vain yhtenä sen muotona, ilmiasuna, kanavana.
Verkkotekstejä ovat myös Facebook-tekstit ja lehtien kirjoitukset, samaten Wikipedian artikkelit. Kaikki teksti, joka on verkossa luettavissa, on verkkotekstiä, myös blogikirjoitus.
PoistaEn hae siis merkityksiä sanalle "blogikirjoitus", vaan synonyymia, nimeä joka on vain blogikirjoituksella, josta sen tunnistaa ja joka erottaa sen blogin yhdeksi kirjoitukseksi.
"Kemppinen onkin kunnioitettavan tuottelias ja naisellekin uutta antavainen, huolimatta vahvasta miehisestä tematiikastaan."
VastaaPoistaJos lausumaan esittäisi vastaväitteen tämän blogin naisisesta tematiikasta ja riisuisi siitä oletuksen kirjoittajan omasta näkemyksestä, rivien välistä lukemisesta ja sanojen laittamisesta toisen suuhun niin yhä edelleen ilmaan jäisi epäilys että tämä blogi olisi jotenkin vapaampi ja tasapuolisempi tuon tematiikan suhteen.
Ajattelin tuossa lausahduksessa Kemppisen mieltymystä sotaisaan ja sodasta versovaan miehiseen tematiikkaan. Se saa minut monesti jättämään lukemisen sikseen. Yleisesti naiset eivät ole sodista kiinnostuneet, mutta ainahan toki voi olla poikkeuksia. Mutta silkka taisteluhistoria on minulle turn off.
PoistaEiköhän se mene niin, että jos jokin on naisellista Blogistaniassa, niin muoti-, terveys-, laihdutus-, tuunaus- ja lifestyleblogit. Nämä saavat helposti pelkillä kuvilla ja viittauksilla tuhatpäisen lukijalauman.
Luulen, että meikäläisen blogi on melko sukupuoleton, mutta ei missään mielessä sen avarampi kuin muutkaan. Lukijakunnassa on paljon miehiä, joita pelkässä naistenblogissa ei kai ole?
Kemppisen tematiikka on miehistä, siitä olen samaa mieltä. Hän on kiinnostunut kulttuurista ja historiasta - sodastakin siis historiallisessa mielessä.
PoistaMutta hänen kirjoituksensa ovat ennemminkin luentoja kuin keskustelun avauksia, kuten puolestaan erään nimeltä mainitsettoman nauravaisen naisen tanakka tarinointi on.
Kemppisen kirjoitukset ovat jonkinlaisia essehtäviä suoltoja, loistavia siksi, että ne ovat niin omakohtaisia. Rauno Räsäsen kirjoitukset räjäyttävät paitsi tajunnan myös pajatson sekä kaikki lähdeteokset. Meikäläisen suollot ovat vaatimattomia herrojen rinnalla, mutta jonkinlainen rysämuodostus niissä lienee. Ei tosin sillä motiivilla, jonka pari kottaraista joskus mainitsi.
Poista"Kun menen sisään verenpaineen mittaushuoneeseen, paineeni on vähän koholla."
VastaaPoistaJos sympaattinen hermosto aktivoituu itselleen noinkin vähäpätöisestä ulkoisesta tekijästä niin voisi hyvinkin olla mahdollista että pitkäaikainen tressi ja ylikuormitus voi johtaa hermoston krooniseen aktiivitilaan. Silloin painonpudotus, suolansyönnin vähentäminen ja liikunnan lisääminen ei auta pudottamaan verenpainetta ilman lääkitystä. Ilman traamaa, tuo koholla olo, oli tietysti "valkotakki" reaktio.
Sympaattisen hermoston yliaktiivisuuteen on kehitetty keskushermostoa stimuloivia imidatsoliinireseptoreja.
Melkoinen saavutus kirjoituksia, bloggauksia ja kommentteja!
VastaaPoistaNimenä yksittäiselle blogikirjoitukselle kannatan siis "bloggausta", kuten kai Iineskin. Päre on hyvä niille, jotka haluavat sitä käyttää. Postauksen hyväksyn, kun suomenkielessäkin on nimisana "posti" ja verbi "postittaa" Vaikuttaa tosin tässä yhteydessä ja noin taivutettuna käytettynä hieman nuorekkaalle.
Käyttääköhän laivan päällystö lokikirjaa täyttäessään yksittäisestä merkinnästä sanaa "lokaus", tuskin. - Tiedä sitten onko tuo rinnasteinen tähän blogiasiaan.
Alkuperäinen sana taitaa olla englanninkielinen "weblog", joka lyhentyi hieman ja tuli sellaisenaan suomeen.
Uskostaan paasaavasta en osaa oikein sanoa kuin todeta, että ilmeisesti hän oli/on uskossaan vahva. Minäkin tavallaan; turhuuksien turhuus, kaikki on turhaa!
Musiikkia? - Alkuperäistä en löytänyt, mutta käykö keuhko?
Todellakin - weblogista se taitaa tulla. Ja on taas tyyppiesimerkki meikäläisestä hienostelun halusta, kun siihen on napattu tuo b mukaan, vaikka se kuuluu edelliseen sanaan.
PoistaMutta on log sama kuin loki? Kysyn teiltä, kun en viitsi itse tarkistaa. Täällä yleensä tiedetään.
PS. Onko tuosta mielirallistani muita versioita kuin Käyhkö ja Ikävalkon? Meinaan, että Jorma Ikävalko sen elokuvassa esitti.
Minulla on muistikuva, että log ei ole sama kuin loki. Ei ole tässä nyt sanakirjaa, tai muuta kielitieteen opusta, että mikä on loki-sanan etymologia.
PoistaKyllä se nimenomaan oli loki. Nettipäiväkirjat on vanhempi ilmiö kuin blogit. Niissä kirjoitettiin arjesta, tunteista ja sellaisesta. Miesten mielestä sellaisen pitäminen oli noloa.
PoistaVerkon kasvaessa uutta kiinnostavaa alkoi tulla siihen tahtiin, että jotkut alkoivat julkaista listoja uusista löytämistään linkeistä. Se oli ikäänkuin lokikirja webissä seikkailusta.
Aluksi blogit olivat lähinnä linkkilistoja. Jos mukana oli tekstiä, tapana oli olla kirjoittamatta muutamaa riviä enempää. Jotkut menivät tiivistämisenhalussaan jopa koomisen pitkälle.
Blogit muuttuivat nykymuotoon kai siksi, että nyt miehetkin rohkaistuivat kirjoittamaan nettiin kun se oli bloggausta, jotain uutta ja teknisenoloista, eikä enää mitään tyttöjen päiväkirjailua. Hekin kehtasivat alkaa levittää ajatuksiaan ja kokemuksiaan nettiin.
Se, että näitä kutsutaan nykyään blogeiksi, johtuu luullakseni kahdesta asiasta. Ensinnäkin blogien suosio kasvoi räjähdysmäisesti ja laajalle yhteiskuntaan nollakymmenluvun alussa. Tuli ilmiö nimeltä bloggaus.
Toisekseen alustat, joilla nettipäiväkirjoja oli pidetty, olivat usein sellaisia, että ne yrittivät haalia käyttäjät itselleen toisiltaan. Blogit taas olivat yleensä avoimia ja kaikkien helposti katsottavissa ja linkitettävissä.
Jos haluaisin olla tarkka ja perinteikäs, en oikeastaan pitäisi Iineksen ja Kemppisen tuotoksia blogeina vaan nettipäiväkirjoina. Sellaiset perinteiset linkkikeskeiset blogit ovat nykyään aika harvassa. Varmaan siksi, että on tehokkaampiakin tapoja levittää linkkejä (Delicious, MyYahoo), olla lyhyt ja pelkistetty (Twitter) tai yleensä levittää juttujaan tutuille ja tuntemattomille (Facebook, Google+ jne.)
Anonyymi,
Poistano niin on samaa sukua, log = loki = sekä aluksen nopeuden ja matkan mittauskoje että se tutumpi eli tiedosto tai päiväkirja, lokikirja.
Muistan hyvin nuo linkkilistablogit, ja muistan jopa törmänneeni käsitykseen, että blogissa tulisi olla runsaasti hyperlinkkejä. Kun aloittelin omia blogejani, toitotettiin joka puolella, että yhteisöllisyyden nimissä tulisi aina hyperlinkata muitakin bloggaajia. Minusta kaikkein ikävimpiä olivat pelkät linkkilistablogit. Mutta yhteisöllisiä oltiin, ja blogien infrastruktuuri oli aika suppea kuvio, jos ajattelee nykyisiä blogimääriä.
Blogi-nimitys on tyydyttävä, ei paras mahdollinern vierautensa vuoksi. Se on kuitenkin lyhyt ja tuttu, ja suomalaiset ovat oppineet ääntämään sen myötäsanan vieraat konsonantit pehmeästi. Harva sanoo enää "ploki". Kunpa vielä saataisiiin blogikirjoitukselle oma kelpoisa nimensä, niin ei olisi blogia blogissa.
Itse pidän bloggauksesta, enkä välitä Facebookista enkä Twitteristä tai muista lyhytsanomakanavista. Puhelin on nopein, jos on lyhyt asia. Enkä ole niin tärkeä, että kahdeksansadan ystäväni täytyisi tietää kaikki tykkäämis- ja tökkäämisasiani.
Katsokaapa ja kuunnelkaapa vaikka tämä, niin ymmärrätte miksi Esa Pakarista pidetään aikamoisena lahjakkuutena. Kun tällainen epeli esiintyi 40- ja 50-luvun nuorisoseurojen taloilla, niin menestys ja maine oli taattu.
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=YadlF6WRiEU
Nykypäivän ihmisten on ehkä tässä viihteen ylitse pursuavaisuudessa ymmärtää iltamien merkitystä. Televisiota ei ollut ja elokuvissa käyntikin kai harvojen herkku.
PoistaIkävalkoa juuri alkuperäisenä muistelin, Käyhköä en muistanut.
Sen tarkistin nyt, että ainakin wikipedian mukaan laivoilla yhä edelleen lokirjaa täytetään, kaikki ei ole korvautunut sähköisillä järjestelmillä. Koonti tapahtumista ainakin kerran päivässä.
Ohoh, olipas siinä seksikäs esitys! Harvemmin tämä elokuvataiteen nero pelle näyttää tuon puolen itsestään. En kai vaan kuvitellut? Lahje vipatti niin että.
VastaaPoistaEsahan oli maankuulu pukki, "rumuudestaan" huolimatta naisten mieleen. Hän kun oli paitsi hieman hävytön jätkä, niin myös huomattavan älykäs ja syvällinen ihminen.
PoistaTotta. Monesti rumanpuoleiset kukkakepit vetoavat kummasti vereviinkin naisiin. Syynä taitaa olla näkymätön sex appeal ja sellaisten signaalien lähettäminen, jotka vain naisten silmä havaitsee. Esa Pakarisella oli kyllä vissiin aika ohut tenorimainen ääni, joka sinänsä ei väräytä naisen ihokarvoja pystyyn. Joskus laihalla ja pienellä miehellä on römeä ääni ja sitten taas lihavalla ja komealla miehellä kimeä falsetti.
Poista"Muistutan elävästi yhtä filmitähteä", saattoi takavuosien kirjeenvaihto ilmoituksissa ilmeisestikin tarkoittaa aivan hyvin Esa Pakarista tai Masa Niemeä.
Poista- tai Siiri Angerkoskea..
PoistaIines, mukava tunnelmallinen valokuva tuo Kevätmetsässä.
VastaaPoistaKiitos, Delilah! Pyrstötiainen siinä pesää rakentelee metsän siimeksessä. Täällä Satakunnassa päin vain metsät ovat vieläkin sekaisin Tapanin-myrskyn jäljiltä. Konkeloita on puolipystyssä ja kaatuneita on pinossa vierekkäin. Luulen, että eläimetkin ovat vähän pöllämystyneitä reviiriensä myllerryksistä.
VastaaPoista"Rokki ~ rokkaaminen, blogi ~ bloggaaminen. Blogaaminen on samaa kuin rokaaminen."
VastaaPoistaTai sitten niin, että rokki = rokkaaminen, roki = rokaaminen, bloggi = bloggaaminen ja blogi = blogaaminen.
Ei ei ja ei. Kielen rakennejärjestelmä on kansakunnan kulttuurin siirtämisväline, ajattelun pohja ja kanssakäymisen väline. Eivät perustat niin vaan muutu, vaan vieras tulee ajallaan, talo elää tavallaan, ja niin se on kaikissa kielissä ja kulttuureissa. Jos miettii siis, sanoako bloggaaja vai blogaaja, kannattaa sen kummemmin astevaihteluja ja muita kielioppisääntöjä muistelematta istuttaa pohdinnan kohde vastaaviin suomalaisiin sanaparadigmoihin, ja tehdä siitä päätelmänsä.
VastaaPoistaParadigmassa on ensin verbin perusmuoto, sitten taivutusmuoto, josta näkyy konsonantin kohtalo: yksinäis- vai kaksoiskonsonatti. Kolmannessa kohdassa on verbistä johdettu tekijännimi.
digata – diggaan – diggaaja
rokata – rokkaan – rokkaaja
lykätä – lykkään – lykkääjä
tsekata - tsekkaan – tsekkaaja
lakata – lakkaan – lakkaaja
ru(n)kata – ru(n)kkaan – ru(n)kkaaja
kokata – kokkaan – kokkaaja
hukata – hukkaan – hukkaaja
kakata – kakkaan – kakkaaja
tikata – tikkaan – tikkaaja
hakata – hakkaan – hakkaaja
nakata – nakkaan – nakkaaja
vekata – vekkaan – vekkaaja
veikata – veikkaan – veikkaaja
seukata – seukkaan – seukkaaja
pokata - pokkaan - pokkaaja (kumartaa)
blogata – bloggaan - bloggaaja
Muutamien analogiavirheiden ei kannata antaa säikäyttää, sillä poikkeukset vahvistavat säännön. Niitä on kuitenkin harvempia, vai keksiikö joku jatkoa alla olevien kolmen jatkoksi? Mainittakoon, että alla olevat ovat kaikki puhekieltä, slangia:
dokata – dokaan – dokaaja
mokata – mokaan – mokaaja (tai mogata - mogaan - mogaaja)
pokata – pokaan - pokaaja (vrt. yllä, tässä merkityksessä "iskeä" joku petikumppaniksi)
Mutta mistähän nämä poikkeukset johtuvat, onko siihen selitystä?
PoistaJos heittäytyy kielikorvansa armoille ja maistelee vaikka ilmauksia tsekata-tsekkaan ja dokata-dokaan, niin ikään kuin jossakin ajatusten taustakohinassa kuikahtaisi jokin selitys tälle erolle. (Tästä aiheesta saa varmaan aikaan antoisan kapakkakeskustelun.)
Voiko muuten puhua absoluuttisesta kielikorvasta samassa mielessä kuin absoluuttisesta sävelkorvasta?
Tapsa,
Poistanuo kaikki esittämäni "poikkeukset" ovat siis puhekieltä, slangia, ja siksi epävakaisia. Sama koskee vierassanoja, kuten nyt vaikka blogi-sanaa. Vierassanat eivät istu aina vanhaan äännerakenneympäristöön, jollaista yritän luoda tuossa listassani. Blogaaminen- ja blogaaja-muodot ovat Kielitoimiston hyväksymiä muotoja juuri tästä epävakaussyystä.
Kielihän syntyy kuitenkin puheesta, ja nykytyylin mukaista on katsoa, mitä kielessä tapahtuu ilman ohjailua. Tämä lienee oikein, ja usein onkin niin, että sanan mukautuu hiljalleen suomen kielen piirteisiin. Näin näyttää nyt bloggaamiselle käyneen. Kielen rapautumiseen en usko, kieli vain muuttuu koko ajan.
Aina ei kehitys kuitenkaan ole suotuisaa, kuten esimerkiksi on nähtävissä englanninkielisissä yritysten nimissä ja ammattinimikkeissä. On ihan hyvä, että näitä valitaan vuoden kielisammakoiksi.
Iines Apr 27, 2012 06:32 AM
PoistaTuo koko vastaus on copy paste 11.12.2007 Bloggaamisen paradigmoja blogikirjoituksesta.
Jos poimii omia vanhempia kirjoituksiaan, niin kuin minä tässä, ei lähdettä tarvitse mainita. Itseään on lupa siteerata.
PoistaOlisin toki voinut panna lukijat kukin yksinään lukemaan pelkän linkin, mutta en pidä linkkauksista, koska ne hidastavat lukijan työtä. Haluan yleensäkin palvella lukijaa, en itseäni.
Kielen pyhitys ei ole järkevää, jatkuvasti se muuttuu, eikä kaikessa parempaan suuntaan.
VastaaPoistaKarhea 1900-luvun kieli oli värikkäämpää ja hienompaa kuin nykyinen. Pyrkimys kielen täsmällisyyteen (!?) on tehnyt suomenkielestä nykyistä hyla-maitoa ja/tai dieetti-colaa. Vaikka sitten murteella kirjoittaisi.
Kuka helkkarin pölvästi on määrännyt, että "sitäpaitsi" kirjoitetaan "sitä paitsi"?
Kielen pyhitys, Riku? Tuskinpa sellaista enää näkeekään, ellei sitten laske pyhitykseksi sitä, että valitaan noita yllä mainitsemiani kielisammakoita ja kummastellaan blogaamista.
PoistaMinä olen kielen suhteen vähän puritaani kuten vaikka Erno Paasilinna ja Jukka Kajava ja Pentti Saarikoski. Kieli on koti, kieli on isänmaa, ja siksi sen söpeltäminen ja röpeltäminen tuntuu sönkkäämiseltä. Kun kielen taitaa, sitä voi rikkoa - tämä on elämää suurempi viisaus.
Ja tämä paasaus ei sitten ole luettavissa niin, että tulee puhua huoliteltua yleiskieltä ja kirjoittaa kirjakieltä. Pah.
Äskeisessäni piti olla "Karhea 1900-luvun alun kieli oli värikkäämpää.
PoistaEn tarkoittanut,että sinä tuollaista pyhittämistä erityisesti tekisit.
Eikö kielikorva ole vain tottumista siihen mihin on tottunut?
Olen vissiin aikaisemminkin kertonut, että sana "kännykkä" sai minut tullessaan lähes itkemään: "Ei voi olla!" - Nyt sana on samaa puuroa kuin kaikki muutkin.
Piti minunkin jo ylempänä sanoa tärkeä mielipiteeni tuohon Tapsan absoluuttiseen kielikorvakysäisyyn.
PoistaKallistun vahvasti Rikuun päin tässä. Kieli pohjaa opittuun, matkimiseen, mutta ei toki ole vain sitä. Kyllä tähän vaikuttavat myös perityt ominaisuudet, lahjakkuudet, geenien kautta. Ja juuri tässä voisi olla se absoluuttisen kielikorvan paikka.
Absoluuttinen kielikorva vaatisi minusta staattisen kielijärjestelmän, sillä eihän kai voi olla absoluuttisen erehtymätön asiassa, joka muuntuu ja elää ja joka on sopimuksenvarainen juttu, toisin kuin musiikki. Eihän musiikki ole sopimuksenvarainen?
Se vaan askarruttaa, että mikä se absoluuttinen musiikkikorva on? Onko musiikissa enemmän lainalaisuuksia kuin kielessä?
Sitä paitsi sitä paitsi kirjoitetaan nimenomaan sitä paitsi, eikä päinvastoin niin ikään alinomaa ennen kaikkea jotenkuten sinne päin elikkäs varta vasten sitä vastoin kutakuinkin jonkin verran kesken kaiken yksinomaa paitsi sitä, perkele.
PoistaTuossaseoli!
PoistaSoh soh Tapsa, enää nimenomaan joltisenkin kypsässä iässä useimmiten ainakaan eikä ainakaan alinomaa saisi mennä vetäisemään päin-postpositiota erikseen adverbista!
PoistaMeille päin voi tulla milloin vain, mutta sinnepäin eikä tuonnepäin ole menemistä tai tulee turpiin, että jotta koska kun! Rantaan päin sen sijaan voipi aina mennä.
Kas, huomasit - tai olihan se odotettuakin. Mutta sinnepäin on niitä eräitä, jotka todella usein kirjoitetaan sinne päin, erilleen. En pitäisi sitä virheenä.
PoistaHyvin monet yhdyssanathan voi kirjoittaa erikseenkin, esim. kaikki joissa alkusanassa on genetiivi. Merkitys voi vain muuttua tai täsmentyä. Viimeksi vaaleissa joku kehui olevansa kansan edustaja, jotta hänet valittaisiin kansanedustajaksi.
Kyllä minä opetin sen "sinne päin" virheeksi ja merkitsin paksun punaisen kaariviivan yhdistämään sanat. Ei virheen yleisyys aina tee virheestä hyväksyttävää.
PoistaMistä sinä tuommoisen tempaisit, Tapsa, että kaikki genetiivialkuiset yhdyssanat tai sanaliitot kirjoitettaisiin myös erikseen? Kissan villat, Tapsaseni. Luokanopettaja, amerikanauto, kananmuna, kirjanpitäjä, kädensija, tähdenlento.
Toki monia voi kirjoittaa sekä erikseen että yhteen, mutta tämä vaikuttaa useimmiten merkityksee, kuten sanotkin: Luokan opettaja on eri kuin luokanopettaja jne. Tähdenlentokin on yleiskäsite, tähden lento olisi hieman outo pyllähdys. Joku kissan pentu sen sijaan voi olla kissanpentukin, merkityksen muuttumatta.
On siis hieman harhaanjohtavaa sanoa, että jotkin sanat voi kirjoittaa sekä yhteen että erikseen. Ei voi läheskään aina ilman että merkitys muuttuu.
Ja sitten lopuksi mainosmaailmalle sapiskaa suomalaisten yhdyssanatajun hämärtämisestä!
Jees, Iines, täydellisen symmetrinen suoritus: ensin kiivailet, että olen väärässä kun sanoin, että kaikki genetiivialkuiset VOI myös kirjoittaa erikseen, mutta merkitys mahdollisesti muuttuu, ja sen jälkeen annat esimerkkejä, joista käy ilmi, että näin todellakin voi tehdä...
Poista"Onko luokanopettaja juuri tuon luokan opettaja?" "Minkä kansan edustaja rouva kansanedustaja on?" "On tuon paksun kirjan pitäjä ammatiltaan kirjanpitäjä?"
Tätä juuri tarkoitin, ja sitä myös, että joissakin tapauksissa raja on hiuksenhieno ja joskus yhteen kirjoittaminen on jopa väärin.
Mutta annapa esimerkkejä mainosmaailman hämärtämistä yhdyssanoista? No joo, voi niitä ollakin, mutta ne ovat aina nimenomaan graafisten taiteilijoiden tekosia. Vika ei siis ole mainosnikkareissa, vaan taiteilijoissa.
Tapsa, harmi, jos tulkitset innostukseni kiivailuksi. Tätä tämä virtuaaliviestintä on: kun ei näe ilmeitä ja eleitä ja teksti on vailla alleviivauksia, tulkinta vedetään omasta hatusta.
PoistaNo, sanon tämän siksi, että harvoin kiivailen. Olen kiivauden vastakohta, jos näkisit minut. Vaikka väliäkös hällä, sanoillahan täällä pelataan.
Tiedän vallan hyvin sinun tajuavan kielen vivahteet ja rakenteet, niin kuin nyt tämänkin asian. Minun olisi pitänyt enemmän korostaa tuota: niin kuin sinäkin sanoit.
Olen vain niin monesti joutunut altavastaajaksi tuon "sanat voidaan kirjoittaa sekä yhteen että erilleen"-väitteen kanssa, että tuli vakiovastaus turhan selittävästi. Tajuathan sinä ilmankin.
Mainosmaailma on vuosikymmeniä hämärtänyt yhdyssanatajua kirjoittamalla vakiintuneita yhdyssanoja graafisista syistä - ihan kuin sinäkin sanot - erikseen ja jakamalla niitä riviltä toiselle ilman yhdysmerkkiä. Tunnetuin esimerkki lienee Juhla Mokka, muita ovat mm. Nordea pankki, Hartwall areena, uutuus herkut, kahvi juomat. Näitä löytyy joka lehdestä.
Mainosmaailman lisäksi tietenkin englannin kielen sanan osien erikseen kirjoitettaminen vaikuttaa asiaan.
Yhdyssanojen kanssa samaan sarjaan kuuluu myös mainosten erisnimien pienialkukirjaimisuus ja yleisnimien isoalkukirjaimisuus.
"Kiivailu" ei minun kielessäni ole lainkaan negatiivinen sana, vaan mieluummin intoilua vielä aste intohimoisempaa suhtautumista. Eli en kuvitellut sinua kiukkuiseksi, vaan silmät loistavaksi.
PoistaNiin, noita Nordea Pankkejahan todellakin on ihan liikaa, mutta se on melkeinpä enemmän yritysmaailman tauti kuin mainosmaailman.
Kaikki kielen säännöt on tehty vain rikottaviksi.
VastaaPoistaKuvitelkaa nyt tekstiä, jossa kaksitoistavuotias on laitettu puhumaan huoliteltua kieliopin mukaista kieltä. Aika tsärdä böödis!
Kun kuulin, että jossain oli mukavalittu mukalause "sataa", kelemme kauneimmaksi, otsasuoneni pullistuivat, naamani oli tummanpunainen ja hypin tasajalkaa: "Vääryys, vääryys!"
Oikeastihan se on: "vituttaa, ku sataa!" tai "erimälsää, ku ei oo mitään tekemist, ulkonaki vaan elämä on ja tsungailee eri nuotissa!"
Sos soh tälle riemurienaajallekin!
PoistaKielen säännöt ovat avuksi ja helpoitukseksi Päivän Pannun toimitukseenkin, ettäs tiedät.
Jokaisella tilanteella on oma kielensä ja mitä tulee vitutuksiin ja tsärdiin böödiksiin - mitä lienevätkään - niin nehän ovat käypää kieltä, eivät mitenkään kielenvastaisia.
Ei hyvä kieli siis tarkoita vain kirjakieltä. Minä ainakin riemastun, kun joku riemustelee kielen kanssa, mutta ei vaikka niin, että kirjoittaa "erillainen blogaaja". Tämmöinen saa minut ajattelemaan kirjoittajasta epämäärisiä ajatuksia.
Kunhan et minulta kysy, mitä tuo "tsärdä böödis" tarkoittaa. En voi sitä viiskymppisenä ymmärtää, hatusta se hiutuvana putosi.
PoistaAsiakieli suomenkielellä on kuitenkin usein fuulaa.
Täsmällinen ja kaikkien samalla lailla ymmärtävä kieli, taitaa perustua siihen johonkin insinöörin väärinkäsityksen viestinnästä.
Minusta se vain on niin, että antakaa keisarille mikä keisarille kuuluu. Jokainen teksti tyylinsä mukaan.
VastaaPoistaLuuletteko, että kirjoitan työnantajalle johonkin viralliseen raporttiin, että muuten hyvä, mutta melkein täydellistä skeidaa, lukuunottamatta sitä osaa joka oli kusipäistä?
Kirjoittaisin kyllä, mutta sillä on sellainen hyvin plankattu rautasaapas.
Tuo on siis lähtökohta, että teksti tulee tilanteen ja vastaanottajan mukaan. Juuri siksi asiateksti onkin varminta kirjoittaa normaalilla huolitellulla kielellä, jotta mikään poikkeama ei kiinnitä negatiivista huomiota. Huumorintajutkin ovat usein erilaisia. Kielivirheet esimerkiksi työelämän kirjoitteissa ovat kyllä riskaabeleja, sillä virhe on samalla sen yrityksen tai puljun käyntikortti.
PoistaKieli muuttuu todella nopeasti, koska sen muutoksen huomaa yhden ihmisiän aikanakin. Eihän sitä muuten osaisi kauhistua ja kirota. Kaikkein nopeimmin muuttuvat sanat, kuten tiedättekin, ja hitaimmin kielen rakenteet, sanoisinko ihan että kielen logiikka.
VastaaPoistaSiksi kielikorvani väittää, että tsekkaan mutta en dokkaa, ja dokaan mutta en tsekaa, jostakin tietystä syystä. Ehkä se on vain se sama syy, miksi sivistyneet menevät mäkeen ja savolaiset mäkkeen.
(Mieliväitteeni muuten on, että suomi on savolaisittain puhuttua viroa.)
Mutta minkälaista olisi viro savolaisittain?
PoistaNo mittees, tojenperrään ostakaas työ rysäpöksylöi ostajan vastuul Kaubamajast, ku huarapiäskyt taivaal kevättä ennustaapiloi:
(meniköhän tähän vähän karjalaa mukaan, no ei se mitään...)
Raivola Rysäpöksylöi!
Piti laittaman, että Savo virolaisittain.
PoistaSe taas miksi firmojen ja laitosten nimiksi halutaan englannin tai kvasilatinan sanoja, perustuu täsmälleen samaan asiaan kuin sekin, että vieraiden kielten ilmaukset - vierassanat - ovat kautta aikain syrjäyttäneet alkuperäisiä.
VastaaPoistaNiissä on parempi fiilis ja ne kuulostavat dynaamisimmilta ja pälä. Siksi emme esim. sano kantasuomalaisittain emo, vaan germaanilaisittain äiti.
Onko tosiaan parempi fiilis?
PoistaKyllä minä käsityöihmisenä (jos siis olisin) menisin mieluummin Villavajaan kuin Woll Marketiin. Fiilis olisi Villavajassa tosi suloinen ja pörröinen.
Minusta ainakin nuo vuoden kielisammakon arvonimen saaneet kielikömmähdykset, englanninkieliset liikealan ammattinimikkeet, ovat lähinnä naurettavia dynaamisuudessaan ja amerikkalaisuudessa, joka sopii aika huonosti eurooppalaiseen mentaliteetttiin. Missään muussa Euroopan maassa ei ihailla amerikkalaisuutta niin kuin Suomessa.
Tapsa, tietenkin suomi on täynnä vierassanoja, kuten äiti, kahvi, luumu, joita kukaan ei enää miellä vierassanoiksi, vaikka ne ovat yleislainoja. Tällaiset sanat ovat kotiutuneet kielen rakenteisiin ja taipuvat hyvin suomalaisen suussa. Sitaattilainat siellä, missä on hyvä kotimainen vastine, ovat lähinnä typeriä.
PoistaEi niitä kammonimiä otettaisi, jos kyseisestä nimestä päättävä laitoksen, viraston tai yrityksen johtoryhmä tai nimivalikokunta ei kokisi niitä jotenkin paremmiksi - "enemmän globaalia toimintaamme kuvaavaksi" - kuin entistä supisuomalaista.
PoistaTiedän tämän siitä, että olen muutamassa nimikomiteassa istunut. Ja viisas mainosmies ei lyö päätään seinään, jos vastapuolen nuoret ekonomit ja insinöörit ovat sitä mieltä, että englanti on dynaamisempi kieli kuin suomi.
Tosin tässäkin on jo kymmenen vuotta vienyt virta toiseenkin suuntaan, parempaan. Ekana senkin (kuten päinvastaisenkin) huomaa ravintoloiden ja mainostoimistojen nimissä.
Niin, niin, vierassanoja on paljon. Puhuinkin niistä pitemmällä katsannolla. Silloin kun se uusi vierassana tuli, vaikka 1000 vuotta sitten, se oli uusi vieras sana.
Ja viittasin siihen, miksi se uusi vieras jännittävä sana korvasi tutun arkisen tylsän omakielisen? Miksi ihminen on niin typerä? Hyvä kysymys. Vastauksen voi antaa vain kallontutkija.
Nuorison puheesta huomaa, kuinka helppoa uusia sanoja on luoda ja omaksua. Ihmisellä on tarve erottua muista ryhmistä - vanhoista, tyhmistä, maalaisista jne - ja liittyä omaan viiteryhmään - tai tavoittelemaansa (fiksuihin, kaupunkilaisiin, kansainvälisiin etc) - myös puheen avulla.
Käyttäytymistiede vastatkoon miksi näin on.
Nimenomaan näin se menee. Nuoret taloustieteiden maisterit, juristitkin ja diplomi-insinöörit siirtävät kaupan välityksellä omaa amerikkalaistunutta tekoarvomaailmaansa kansan pariin, ja kansahan laukkaa perässä kuin hätääntynyt pupu. Etenkin nuoret juoksevat jokaisen viritetyn trendin perään, mistä on todistuksena vaikka muoti- ja lifestyleblogien ylivalta. Ihminen ja hänen kotinsa on tuote, ja tuote pitää varustella trendikkäästi.
PoistaHohhoijaa. Alan totisesti olla vanha ja kärtsy nainen. Ihmiset ovat kuin kanilauma!
Minä valmistan kahvinpavut kotona pahvista, etten niitä julmettuja maistelisi ja hekumallisesti hivottelisi.
VastaaPoistaOikeasti minä olen jo jonkun aikaa ajatellut siirtymään kirjoittamaan englanniksi, yleisö on isompi ja kielikin sanavarastoltaan laajempi, sikäli parempi. Välillä uskottelen itselleni englantia ymmärtäväni, mutta paskat, lisäoppia, lisäoppimista tarvitsen matkan varrelle.
Iines, juttusi nauratti tajuttomasti etenkin tuossa Jumalan kirkkaus kohdassa, vaikka jotenkin ymmärsin tätä miestäkin, kun olen tämän kaiken uskonnollisen plörinän keskellä elämäni elänyt. Hohhoijakkaa, onneksi paineesi tasoittuivat, kahvi muuten nostaa hetkellisesti myös niitä:)
VastaaPoistaMinä vierastan vähän tätä postaus-sanaa, niin kaunis kun se onkin, eikä tämä blogikaan ole omille kirjoitelmilleni mitenkään oikea nimi? Mutta tuo blogaus, yök, yök ja myös suometettu versio bloki ei lämmitä pätkääkään.
Kuvan pyllistelevää kaunotarta en osannut kyllä äkkipäätä tunnistaa? Help me? Ja Rikua myötäilen samoin että jos voisin kirjoittaa englanniksi, kuten teen sen suomeksi, niin a vot maailma olisi minun:) Onneksi niin ei kuitenkaan ole;P
Oikeasti oikeasti, en minäkään englanniksi pystyisi kirjoittamaan. Yksi ihminen kerran loukaantui kun englantia tarkoittaen kysyin: "Ai sössöllä vai?"
PoistaRuotsiksi en pysty mitään järjellistä myöskään kirjoittamaan, osin se on myös minun vikani.
Minulta ruotsi käy, kiitos mainion ruotsinopettajani, joka vanhanpiian tarmolla ajoi mahtavan sanavaraston ja rakenteiden tajun teinixien ajukoppaaan. Kirjoitan jopa joka ruotsalaisuudenpäivänä ruotsinkielisen blogin blogiini. Ne ovatkin olleet varsin suosittuja, mikä johtunee siitä, että kirjoitan ne vaivattomasti ja iloisella mielellä.
PoistaTuo Jumalan kirkkaus -mies olikin hauska tapaus, joka tuskin nosti verenpainettani - se vain sopi tarinaan. Verenpaineen lievä nousu oli jännitysperua, sillä jännitän hervottomasti mittausta. Kun mittaus sitten suoritetaan toiseen kertaan, paine on yleensä hyvä ja normaali.
PoistaÄidillä oli verenpainetauti, ja muistan vieläkin, miten äidin verenpainemittari surrasi monta kertaa päivässä mökillä. Se oli kauheaa, enkä halua ajatua samaan. Käynkin muutaman kerran vuodessa terveydenhoitajalla mittauttamassa paineen.
Tuo Jumalan kirkkaus -mies on paikallinen kyläerikoisuus. En tosin ole ennen kuullut, että hän olisi paasannut jumalisia, joten olisikohan joku seurakunnan tädeistä saanut hänet pelastetuksi.
Kysyit vielä pyllistelevää kaunotarta. Lintu on pyrstötiainen, ja kuvakulma aiheuttaa sen, ettei kukaan tainnut tunnistaa lintua.
PoistaKiitos, kävin kurkkimassa uteliaisuuttani tätä tiipiä, ja aika ovela kuvakulma:) Ja tuo verenpaineenmittaus jännittää aina, vaikka työkaveri sen mittaisi, sen takia se onkin tuplattuna. Itse tulee käytyä vain toimenpiteiden edellä ja normi lääkärikäyntiyhteydessä. Ja jos on huippukomea urospuolinen niin sehän on heti 200 systolinen vähintäänkin:)
PoistaJa kiitän Rikua, tämä löi minut ällikällä koska luulin olevani ainoa:)
Kvantitatiivisesti havannoiden Iineksen blogia ja hänen kirjoituksiaan kommentoidaan siis varsin mittavasti.
VastaaPoistaKun katsotaan asiaa kvalitatiivisesti, niin Iines luultavasti häviää jonkin verran Kemppiselle. Luulen niin.
Mielenkiintoista olisi tilanne, jossa Iines kirjoittaisi ilman kuvaa eli korvaa. Luulen, että tuo muinoin otettu, hieman seksistinen ja viekoitteleva kuva kera korvan ja siron niskon, tuo Iinekselle enemmän substanssia ja uskottavuutta (?) kuin kaikki tähän asti hänen kirjoittamansa tekstinsä.
Tietenkin tämä on ihan subjektiivinen mielipiteeni, mutta jotenkin vain minusta siltä tuntuu.
Kvantitatiivisen kvalitatiivisesti sanottuna pääsi pörisee kuin erkin takapuoli.
PoistaTämä näin kaikella ystävyydellä ja kaikkea objektiivisuutta välttämään pyrkien.
Subjekttivisesti sanottuna.
Tämä anonyymin arvio saa hymyn huulilleni. Että Iineksestä puhutaan samassa lauseessa Kemppisen kanssa. Ihan ujostuttaa, siis oikeasti, en laske leikkiä, olen mielissäni pelkästä seuraan pääsystä, viis sijoituksesta. Oikeastihan tuossa mainittujen välissä on monta mailia ja monta muuta bloggaajaa.
PoistaJos olen siis kavalifikaatiosta samaa mieltä, niin minä en ole miettinyt, miten suosioon vaikuttaa kirjoittajan tumma komeus ja harmaiden ohausten charmi, vaan olen leikitellyt ajatuksella, miten kyseinen blogi toimisi ja mikä sen sijoitus olisi, jos hän kirjoittaisi nimimerkillä ei-tunnistettavasti eikä puhuisi yhteiskunnan huipuista, joita on kohdannut elonsa varrella. Keräisi miljoonayleisön? - Luultavasti keräisi, sillä parhaimmillaan hän ainakin minulle on kirjoittaessaan itsestään työn ja kuuluisuuksien ulkopuolelta. Hänen kirjansa on hiveltävän ihana.
Jos kieli elää, se on suussa.
VastaaPoistaAi kenen?
PoistaKyllä kuollutkin kieli elää. Latinallakin voi leikitellä, samoin Jeesuksen puhuma kieli (aramea?) oli vallan elävää eräässä pääsiäiselokuvassa. Pelkkä kielen sointi oli elävää runoa, vaikkei siitä mitään ymmärtänyt.
PoistaToisin sanoen kieli elää, jos se on suussa tai siis käytössä. Sanoo tosikko.
Tuolla ylempänä on puhetta mainosmaailman huonosta vaikutuksesta suomalaisten yhdyssanatajuun. Opetusneuvos Pirjo Sinko allekirjoittaa tämän ja mainitsee toisen syyntakeisen: englannin kieli.
VastaaPoistaMyös sanavaraston niukentuminen on havaittu. Esimerkiksi äidinkielen ylioppilaskirjoitusten esseekokeessa ei enää tunnettu sanaa "renki, rengit", vaan taivutettiin se "renget". ("Isännät ja renget--")
Myös hymiöistä on annettu varoitus. Jos niitä käyttää yo-kirjoituksissa, se tietää pisteiden putoamista.
Sarjassamme Tapsan Tuttuja: Pirjo Sinko oli lasteni opettaja alaluokilla.
PoistaMainoskieli kyllä mainitaan usein, kun syyllisiä esim. yhdyssanojen osaamattomuuteen haetaan - vaikka juuri tässähän selvin syyllinen on tietenkin Amerikan englanti. Sehän on netin, tietotekniikan, urheilun ja viihteen kieli.
"Mainoskieltä" on tietenkin jokainen torimyyjän lappunenkin, joten siinä mielessä asiassa voi olla perää. Mutta etsikääpä minulle yksikin yhdyssanavirhe "oikeasta" mainoksesta, niin lopetan jänkkäämisen. Maskun mainoksia ei lasketa, eikä muitakaan huijarikauppiaita. Ja huomautan, että Nordea Pankki ei ole mainosihmisten syy.
No, googlasin itse Pirjon aiempiin valitukseen samasta aiheesta. Näin hän vuonna 2006:
Poista"Suomalaisten kielitajuun vaikuttaa myös median ja mainonnan kieli, joka ottaa koko ajan enemmän vapauksia kielioppisäännöistä. Mainoskieltä yhden aamun Helsingin Sanomista: "AleSaunaPaketti", "Fly Euro Shuttle!", "3rd International Jorma Panula Conducting Competition". Ja mainostavien yritysten nimiä: Liukuovi Center, Re:Office, ultimatemarket.com."
"Internetissä sanojen kirjoitusasut ovat vielä kirjavampia. Ihana eli ihku on yhtä kuin IHQ. Nuorten suosimassa IRC-Galleriassa nimimerkit ovat tyyliä eeku^^, Do_Do ja e-M-M-y."
Tämä on ongelma, mutta se on "mainoskieltä" laajempi. Ennen vanhaan, kun lehtiin kirjoittivat vain ammattitaitoiset toimittajat, ja seassa oli a) ammattilaisten tekemiä mainoksia sekä b) myyjien omatekemiä mainoksia, niin nuo jälkimmäiset usein pomppivat silmille tökeryydellään.
Nykyään, kun nettiin voi kirjoittaa kuka tahansa mitä tahansa, ongelma onkin paljon laajempi ja vaikeammin hallittavissa.
Tapsa,
Poistapyysit etsimään "yhdenkin" esimerkin oikeasta mainoksesta. No, mikä on oikea mainos, kun et kelpuuta Maskun mainosta mainokseksi, vaikka se olisi kokosivun mainos Hesarin etulehdellä?
Mieliksesi sivuutan nyt tuon tänäisen Maskun mainoksen ja totean, että yhdyssanavirheet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus mainoksissa, kaikissa lehdissä.
Esimerkiksi samaisen Hesarin puolen sivun Volvo-mainos lienee oikea mainos, ja siinä ovat kaikki erisnimi- ja yleisnimirakenteiset yhdistelmät väärin kirjoitettuja, esimerkiksi City safety järjestelmä, Volvo Guard varashälytin, Volvo V50 Classic Sportswagon mallisto jne. Näitä on enemmän kuin oikeita yhdysmerkillisiä muotoja.
Selasin myös yhden Luonto-lehden ja yhden Yhteishyvän sekä Eeva-lehden, nopeasti, en tarkkaan lukien. Noita samanlaisia yhdysmerkin puuttumisvirheitä on vilisemällä kaikissa mainoksissa, etenkin naisten kosmetiikkamainoksissa. Parhaiten näyttivät selviävän vastoin odotuksiani S-kaupan omat mainokse, joissa yhdysmerkkiä käytettiin taitavasti.
Sellainenkin yhdysmerkkivirhe oli hämmästyttävän tavallinen, että yhdysmerkki kirjoitettiin välilyönnin jälkeen, Vichy -kosmetiikka.
Tapsa, jos tosissani ryhtyisin etsimään yhdyssanavirheitä, tulisi ruumiita. Tosin pahimmat Juhla Mokka -tyypit ovat nyt poistuneet. Mainosten yhdyssanat ovat siis myös siistiytyneet.
Se, mikä omaa silmääni on enemmän haitannut jo pitkään, ovat mainosten merkintävirheet, jotka liittyvät esim. lyhenteisiin, merkkeihin ja numeroihin: -- ihmiskeholle 100% luonnollinen.
Myös vierassanavirheet tuntuvat höpsöiltä: -- todellinen anti-age innovaatio.
Se vielä, että normaali kuluttaja laskee siis mainoskieleksi myös Maskun mainokset. Mainoksia tehdään paljon myös epäammattimaisesti. Kauppiaat väsäävät niitä itsekin, kuten tuot esille. Minäkin tiedän tämän siitä, että kun opppilaani olivat työharjoittelussa, he saivat joskus tehdän viikon tarjouksia lehteen, yrityksen mainokseen. Luoja varjele! Joskus mainoksen tekijä on tosiaan huonosti äidinkielen tunnilla kuunnellut merkonomi, jolla todellakaan kieli ei ole hallussa.
PoistaKun siis puhumme mainoskielestä, siihen lukeutuu myös tämä pikkuliikkeidenkin oma mainoskieli.
Täytyy antautua ehdoitta ja yrittää keksiä selitys. Se selitys on säästäminen ja välinpitämättömyys. Miksi todellakaan kierrättää Volvon lisävarustelistaa kalliin mainostoimiston kautta, jossa joku maistericopy vielä änkyttää että väärin menee... kyllähän Volvon maahantuojan tuotepäällikkö, autoinsinööri kun on, osaa ne itsekin kirjoittaa! Ai, ei mene kieliopillisesti ihan oikein... mitä väliä, kaikkihan sen kuitenkin ymmärtävät.
PoistaEli mainoskieli on kauheaa, mutta se ei aina ole mainonnan ammattilaisten vika. Oikeastaan aika harvoin, kokemusteni mukaan.
Yritysten nimissä ja suurissa mainosotsikoissa rikotaan yhdyssanasääntöjä usein tahallaan. Tiedemiehet ovat mitanneet, että lähes kaikki ihmiset hahmottavat isollakin fontilla kirjoitetut nelikirjaimiset sanat. Tämän jälkeen prosentti alkaa pudota ja lopuksi yli kahdeksankirjaimiset hahmottaa silmiään liikuttamatta varsin harva.
PoistaHahmotusnopeus vaikuttaa siihen, miten kiinnittää huomiota ja miten muistaa. Riippumatta älystä tai lukutaidosta. Logoissa, kylteissä tai otsikoissa luettava teksti hahmottuu aivan eri tavalla kuin leipätekstissä luettava teksti, ja ahneen kauppamiehen pitää ottaa se huomioon jos haluaa mainosrahoilleen vastinetta.
Monesti tietenkin yhdys sanat ovat pelkkää taitamattomuutta. Eivät kuitenkaan aina.
Kyllä vaan, anonyymi, juuri tällaisiakin asioita mainosten taustalla on, tieteellisiä luettavuustutkimuksia ja hahmopsykologisia tutkimustuloksia. Kun tähän yhdistetään muut käyttäytymistieteet, ei voi väittää perustellusti mainoksia huuhaaksi. Täytyy vain ihmetellä kuluttajien käyttäytymistä ja joskus suoranaista tyhmyyttä!
PoistaTällä en tarkoita halventaa kuluttajia tai mainosammattilaisia, päinvastoin, molemmat ovat nykyään valistuneita ja osaavia.
Silti kuluttajissa täytyy olla aikamoisia pässinpäitä, sillä niin ärsyttävää mainospostia kotiin kannetaan. Typerimmästä päästä ovat lehtitilausmarkkinointikirjeet, joissa on lippua ja lappua, raaputa tätä ja liimaa tämä tuonne ja tuo tuoilta taas tänne ja rullaa arpa auki ja seiso päälläsi ja kuvittele, mitä tekisit voittorahoillasi tai -autollasi. Missään ei sen sijaan ole sen lehtitilauksen hintaa, ei ainakaan selkeästi. Koskaan, en koskaan ottaisi osaa tällaisiin asiakkaan juoksuttamisiin. Niinpä en tilaa kuin Parnasson, paikallislehden ja Hesarin, koska ne saa ilman ruljanssia ja raaputuksia.
Täällä on lueteltu koko joukko epäpäteviä mainoksen tekijöitä, datanomeja, IT-alan heppuja, insinöörejä ja ym. merkonomeja mutta magisterit ovat ikään kuin rajattu tuon osaamattomuuden ulkopuolelle. Pelkkä ns. "hyvä kieli" ei ole mikään tae hyvälle mainokselle, joskin hyvä perusta.
VastaaPoistaPelkkä informaatio tekee mainoksesta pelkän ilmoituksen, tiedotteen, jotka eivät huomionarvoltaan juuri toisistaan eroa. Toisaalta ilman tuota faktatietoa, täydellistä läpinäkyvyyttä, ei voi syntyä tasavertaista osto/myyntitilannetta. Auton osto on loistava esimerkki mainonnan ja mielikuvien vaikutuksista ja jonka ostopäätös pohjaa useimmiten on pelkkään intuitioon.
Jos ilmoitukset halutaan erottuvan toisistaan, lisätään siihen tiedottamisen lisäksi asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä ihmisen ohjaamiseksi. Sama koskee myös blogeja, sillä kukaan ei halua hukkua yleiseen informaatiotulvaan – ääntä on pidettävä. Blogeissa mainosten adjektiivit ja superlatiivit ovat muodollisia ja sisällöllisiä täkyjä.
Anonyymi, olet oikeassa.
VastaaPoistaJa täällä tajutaan vallan hyvin mainos- ja myyntiviestintää, tuotemarkkinointia, mainospsykologiaa, vaikka puhutaan tässä yhteydessä lähinnä mainoskielestä. Asia kerrallaan.
Mainos on kokonaisuus, eikä siihen riitä hyvä kieli, hyvä kuva tai edes tarttuva ralli. Pohjalla on iso työ, jossa otetaan huomioon ennen kaikkea kohderyhmän koostumus. Koostumusta prosessoitaessa pitää hankkia tietoa, pitää hallita psykologiaa, sosiologiaa, käyttäytymistieteitä. Pitää hallita viettelyn ja viestinnän tekniikat. Pitää hallita kuva- ja ääni-ilmaisu, elokuvan keinot. Pitää hallita hätkäytyksen taito, kuvien kaataminen ja uusien luominen. Pitää osata kirjoittaa virheettömästi ja luoda kielen avulla käyttötaidetta, jota mainosteksti on.
Näitä kaikkia opetetaan nykyään jo kouluissa, ja ne ovat samalla osa mediakritiikin avainsisältöä. Usein näitä opetetaan vain äidinkielen tunneilla, mikä ei riitä. Kuluttajan olisi hyvä hallita samat tekniikat kuin mainosalan ammattilaisten.
Erikseen tuosta, mitä sanoit blogeista.
VastaaPoistaMinäkin näen blogien ominaispiirteenä pyrkimyksen vuorovaikutukseen, ja se on minunkin tavoitteeni ja toiveeni. Vuorovaikutuksen määrä ei ole ratkaiseva, vaan se, että sitä on. Ilman vuorovaikutusta blogi ei ole elävä blogi, siinä on jokin peruserhe, se on ehkä väärällä alustalla oleva kirjoitus.
Itse vastustan blogissa äänen ja metelin pitämistä ja lukijoiden pyydystämistä, sillä sellainen on pois omimmasta persoonasta. Ei ketään ole luotu väsymättämäksi rummunlyöjäksi. Jos kansa tulee vain kuullessaan päristystä, onko sellaisesta kansasta väliä?
"Äänen pito" ei ole yksinomaan pelkkää verbaalista iloittelua, näkyvyyttä ja "versaaleilla" kertomista vaan, yhtä kaikki, yhtä lailla, tarkoitushakuista omien motiivien ja sitä kautta motivaation ruokkimista.
VastaaPoistaTV1 meteorologi Anne Borgström on monen miehen mielestä aika "porno". Vaikka viileä "marttamainen" elekieli näyttäisi viittaavan tiedostamattomaan tyrkyllä olemiseen niin on vaikeaa uskoa että julkikuva olisi aivan ehdottoman "tahaton". Jos nainen haluaisi olla täysin epäeroottinen pitäisi hänen olla ihmiskulttuuristaan vieroitettu, silloin hän käyttäytyisi kuin kiimainen elukka.
Borgström on saamelaisen noidan näköinen villikko, suuri suu, hurjat silmät ja Jennifer Lopezin pylly. Ihmekös tuo, että häneen liitetään eroottisia mielikuvia. Luulen, että hän on niistä hämmentynyt, muttei välttämättä pahoillaan. Luulen myös, että oikeasti Marjukka Havumäki on Borgströmiä kuumempi pakkaus.
Poista"Vuorovaikutuksen määrä ei ole ratkaiseva, vaan se, että sitä on."
VastaaPoistaTosi kuin vesi. Myös hiljainen lukija vaikuttuu - vuorovaikutus ei ole aina äänekästä, näkyvää. Tai pikemminkin: kommentoijat eivät ole ainoita jotka ovat vuorovaikutuksessa tekstin kanssa. Se ehkä vain jaetaan toisaalla kuin kommenttiboksissa.
Tämä on vapauttava totuus! Ei aseta itselle ulkoisia päämääriä, ei ole riippuvainen suosiosta.
VastaaPoistaSuosio on kevyttä huttua, merkityksetöntä sälää, joka olisi parasta pudistaa nopeasti yltään, ennen kuin siitä tulee kahlitseva panssari. Se on sen vuoksi kevyttä, että se perustuu vääriin arvioihin, sillä harva meistä hurmaa todellisessakaan elämässä omalla persoonallaan. Kukaan ei oikeastaan ole säihkyvä. Jos suosio kertyy jonnekin, pitäisi kysyä, mikä siinä on vikana. Mikä sen sideaine on, hunaja, siirappi vai keinotekoinen makeutusaine?
Mainonta - laajemmin markkinointiviestintä - on osa bisnestä. Siihen pätee periaatteessa samat lait kuin bisnekseenkin. Ei tarvitse olla täydellinen, vaan riittää että vastaa tarpeeseen oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.
VastaaPoistaNykyaikainen mainonta on kehittänyt mielikuvamainonnaksi siksi, että tuotteista on ylitarjontaa. Jos tavarasta olisi pulaa, riittäisi pelkkä huhu saamaan jonon kaupan ovelle.
Saman tarpeen voi tyydyttää niin monella tavalla. Ja koska mainonnassakin on kilpailua, kannattaa tehdä mahdollisimman hyvää mainontaa. Ikuisuuskysymys sitten on, että millaista on hyvä mainonta.
Pitäähän tavaroiden kilpailla.
PoistaVaan se mikä on hassua, on se, että kaikki tietävät mainosten mielikuvien olevan hatusta vedettyjä. Silti niistä haetaan totuuden jyvästä, apua ongelmiin ja lääkettä pulmiin: rumuus, lihavuus, väsymys, puutostila, pahanhajuinen hengitys, yksinäisyys, turvotus, kalju ja akne. Sitten ei edes suututa, kun huomataan, ettei se pömppövatsa kadonnutkaan, vaikka söi Activiaa.
Mainontaahan on senkin kaverin touhu, joka paasaa Jeesuksesta ja toivottaa Jumalan kirkkautta. Ja vaikka hänen tuotteensa on brändien brändi - kuningasten kuningas - niin aika huonoa ja tehotonta taitaa olla?
VastaaPoistaTämä kaveri on siis paikallinen kyläerikoisuus. En vain ole tiennyt ennen, että hän on alkanut julistaa. On tähän asti ollut hiljainen hullu. Täällä on hirveän tehokkaat uskovaisporukat, joten en oikeastaan ihmettele. Markkinoivat näkemyksiään jatkuvasti paikallislehden palstoilla.
PoistaPirulla sitävastoin menee paremmin, luultavasti onkin onnistunut niitä huipputekijöitä tiimiinsä saamaan.
VastaaPoistaTaivaassa on tylsää ja kylmä! - Tule meille, meillä on aina lämmintä!
Helvetin hyvät bileet!
Hiili on energiataloudellinen vaihtoehto!
Lapioidessa pysyt timmissä kunnossa!
Tule meille, tutut odottavat! - Paljon julkkikisia!
Eniten ärsyttävät ne varovaiset tädit, jotka käyvät ihmisten ovilla kaksittain varmistelemassa yläilmaisilta omaa taivaspaikkaansa. Jos taivaassa on noita kassialmoja, niin totisesti pätsi on mielenkiintoismepi vaihtoehto.
Poista"luultavasti onkin onnistunut niitä huipputekijöitä tiimiinsä saamaan."
VastaaPoistaSloganeista päätellen rekrytointi on mennyt päin helvettiä.
Varmasti olet oikeassa, surkeita ovat, jos sitä tarkoitit. Olivatkin vain minun nopeita teelmiäni.
PoistaTuskin ne sitä paitsi sielläkään enää noin vanhahtavaa nimeä kuin "Helvetti" käyttävät. Luultavasti pastoreilta ovat omaksuneet "Himputin".
Yhden silti vielä...
Himputissa mykkäkin jodlaa
Jumalan kirkkautta, naiset!
VastaaPoistaVoit kääntää pään, silti kyynelees nään.
Nyt kerro pois, mikä painaa,
Hetkisen taakkaasi lainaa?
Apaudu vaan, et voi kuitenkaan
Pimeään jäädä, sä tiedät:
Hetken vain yksin sä siedät.
Sun silmäs kuin suuret ikkunat on,
Vaan huomaa et valon voimaa.
Turhaan vain itseäs soimaat.
Sä sulaudut seiniin varjoisimpiin,
Mä läheltä lämpöä tarjoon.
Meitä et saa viedä varjoon!
Sä nurkassa oot - ääriviivasi nään
Ja muutakin: jokin loistaa.
Jotain on, mitä ei poistaa
Voi sinustakaan: se jäljelle jää,
Kun rakkaus kuivuu, ja tuntuu,
Että ei voi sitä toistaa...
http://www.youtube.com/watch?v=XpkeAuDweEw
Vastenmielistä tuollainen puhe harhauskosta; yhtä lailla oikeita uskontoja ne ovat muutkin kuin kristinusko.
VastaaPoistaVuoren laelle johtaa monta polkua eikä yksikään ole toista oikeampi.
Hyvää vappua!
Hyvää vappua tännekin puolelle!
VastaaPoistaPS. Kerttu Kotakorpi, joka on siirtynyt ykköselle, on kuumin meteorologeista Suomessa. Fakta!
VastaaPoistaOlen nyt vähän puritaani.
PoistaMinusta nimittäin työhönsä keskittyvä ei pyri suuntaamaan huomiota työn sijasta omaan habitukseensa. Tämä koskee mielestäni kaikkia työntekijöitä, lukuunottamatta eroottisen palvelun alalla työskenteleviä. Meterologin työn voisi pikemminkin hoitaa niin, että pyrkisi tekemään sääkartasta kiinnostavamman kuin omasta perseestään.
PS Minua häiritsee kauniin Kerttu Kotakorven intonaatio. Hän puhuu ponnettomasti, lähes niellen konsonantit ja tavujen painotukset. Kotakorven perse on tietenkin tiukka ja kaunis, mikä toki voi olla tyydyttävämpää kuin hyvä intonaatio.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaAnne Borgström käyttää työssään usein tyköistuvia farkkuja, jotka muotoilevat estottomasti mm. hänen ahteriaan. Oma epäilykseni nimenoman on se, että hän haluaa huonojen säiden sijaan esitellä itseään.
PoistaMitä tulee muihin TV:n meteorologeihin, niin nimenomaan naiset haluavat esitellä itseään vaatteillaan koreillen. Toki joukossa on muutama mies, joka vaatteillaan koreilee, mutta epäilen heidän olevan samaa "sukua" Juha Föhrin kanssa, joka luojan kiitos ei enään näy julkisuudessa Tom of Finland koppalakkeineen.
Kerttu Kotakorpi on mielestäni poikkeus meteorologien keskudessa siinä, että hän pukeutuu ilmeettömästi ja värittömästi. Hänelle soisin aiemmin esittämiäni parannuksia, mutta eivät ne välttämättömiä ole.
Monilla meteorologeilla on mainitsmaasi vikaa ja ueampikin takeltelee aika usein, vaikka on jo muuten kokenut TV:n meteorologi. Siksi seuraankin mielummin Kotakorvan liikkumista sääkartalla ja siihen kuuluu oleellisena osana asiallinen asuste.
Minä huomasin heti Kotakorven tiukat housut ja hänen alavartalonsa päärynän, vaikken katsokaan naisia sillä silmällä, muuten vaan esteettisellä mielenkiinnolla.
PoistaLuulisin, etten ole moraalisesti närkästynyt, eli en paheksu naisten tiukkoja ja avonaisia pukeutumisia millään tavoin "syntisinä". En vain pidä sellaista pukeutumista työtehtävissä asiallisena, sillä on selvä, että tuommoinen pukeutuminen kerää katseita ja vie huomion. Minusta oikea työasenne on nimenomaan sellainen, jossa huomo halutaan kiinnittää asiaan eikä sukupuolisiin tunnusmerkkeihin.
Sukupuolisia tunnusmerkkejä voi olla hankala peittää ja miksi pitäisikään? Hassultahan se näyttäisi jos erityisesti haluasi peitellä. Silloinhan pitäisi meteorologilla olla päällään burkha ja sitä tuskin toivot vaikka puritaani olisitkin.
PoistaKiinnitit huomiota Kotakorven vartalon muotoon. Minusta hänellä on selvästi ns. synnyttäjän lanne, mutta eiköhän se kuulu Kotakorven ikäluokan naisille.
En pitäisi Suomen TV meteoroloien pukeutumista mitenkään pahana. Onhan maailmalla olemssa myös uutisia, jossa säätyttö (yleensä) on ihan alasti.
Jos pukeutumisesta puhutaan, kiinittäisin huomiota nimenomaan naisten pukeutumiseen kadulla. Kireät pyöräilyshortsit ei sovi kaikille, eivät sovi muuten kovin moneen tilaisuuteen ylipäätään.
Kun olen nyt ollut täältä poissa pitkän tovin, niin kysytään nyt ensitöikseen sinulta, Iines, että joko olet käynyt ottamassa kesäkampauksen? Siis ihan omaksi iloksesi tietenkin, eikä miesten katseita kääntämään.
En pidä peittämisestä - tässä olet oikeassa. Burkhasta tietänet mielipiteeni.
PoistaKerttu Kotakorven housut ovat kuitenkin asiallisuudestaan huolimatta äärimmäisen nuolevat, joustavaa materiaalia, kuin ihonmyötäiset sukkahousut. Ne korostavat voimakkaasti naisen alapäätä, reisiä ja lantiota, enkä ole vakuuttunut siitä, onko tämän kohdan korostaminen meteorologin esiintyesssä tärkeintä. Kiinnostaa myös tietää, halutaanko meteorologinaisista nykyisin samaa kuin entisistä pin up -autotytöistä mainoksissa.
Jokainen voi pukeutumisellaan vaikuttaa niihin asioihin, joihin haluaa muiden huomion suunnata. Mieskin voi pukeutua lihakset paljastavasti, vaikka töissä olisi kaikille mukavampi, kun hän koettaisi kiinnittää muiden huomion mieluummin asiaan kuin itseensä.
Yliseksikäs tai pelkkä seksikäs työpukeutuminen on yksinkertaisesti itsekästä ja huomiohakuista, enkä yhdy niihin naisiin, jotka vaativat saada pukeutua roiskeläppään ja rinnat paljastavaan minimaaliseen verhoon päiväsaikaan katu- tai työasunaan. Vaihtoehtoja riittää. Eri asia, jos haluaa testata miehiä - miehet katsovat kaikkia seksikkäästi pukeutuneita naisia, joten katsetta ei älykäs nainen voine pitää merkkinä omasta viehätysvoimastaan.
On vähän hassua, että nykyään varsinkin naiset pukeutuvat niin selkeän seksikkäästi. Seksikkyys alkaa tunkea korvista ulos, seksi on ylimainostettu asia.
Tätä nyt tiukkapipojen ja kukkahattuihmisten ei kannata lukea moralistiseksi kannanotoksi. Seksi on ihana asia, mutta ei sen tunkeminen joka paikkaan.
PS En harrasta kesäkampauksia.
Niin, tuo olisi mielenkiintoista selvittää, että mitä naiset loppujen lopuksi hakee provokatiivisella pukeutumisellaan? Siitä kun saadaan aina vähintään kaksi tilannettaa aikaan: Jos katsoo, ahdistelee. Ja jos ei katsele, niin silloinkin ahdistelee. Aina menee väärin, noin miesten kannalta.
PoistaJos ajatellaan Rosa Meriläisen tai Merikukka Forsiuksen tapaista roiskeläppäpukeutumista, niin siitä pitäisi sakottaa kantajiaan heti ainakin kahta kautta: mauttomuudesta ja huomionhakuisuudesta. Ei olisi kyllä liikaa jos sakoitettaisiin heitä myös ahdistelusta ja/tai ahdistuksen aiheuttamisesta.
Muistini ei liene vielä niin huono, että en muistaisi, kuinka viime keväänä/kesällä otit kesäpörrön ja laitoit uuden avatarkuvankin, jossa lymyilit ruman kännkään takana. Pörrö kyllä näkyi, mikä oli ihan näyttävää, vaikka kyllä tuo sinun perus ampiaisenpesäfrisyyri, jossa korva on selkeästi esillä, on ihan takuu kamaa...
"Eivätkö juuri nämä uuden ihmisyyden 'polyneutraalit polyamorikot' tule olemaan myös niitä, joille on annettu ihmislajin tulevaan evolutiiviseen sopeutumiseen tarvittavat ominaisuudet ja valmiudet, koska he ovat seksuaalisesti [sekä nautinnon että lisääntymisen kannalta katsottuna] valmiita mukautumaan mihin vain?"
VastaaPoistaKuten yllä ystävämme "RR" toteaa blogissaan Kemppiselle, "Sukupensas", kehitysopin sopeutuvaisempien sopeutumisesta ympäristöönsä. Voisi olettaa että emotionaalisesti ja sosiaalisesti heiveröiset yksilöt viime kädessä tai "paremman puutteessa"palaavat sukulaissieluisuuteensa, vertaisryhmäänsä, ennemmin tai myöhemmin.
Toivotankin tervetulleiksi myös:
Maalaisen
RR:n
van Vaarin
ja . . . viimeisen harhailijan . . .
Valton.
Hyvää ja iloista Wappua kaikille tasapuolisesti sukupuoleen, puoluetaustaan, ikään ja rotuun katsomatta!
VastaaPoistaHyvä ja iloinen, ei suinkaan vastahakoinen allekirjoitus, vaikka ex-mies onkin taistolainen kommari ja patriarkaatti, ulkomaalaisine vaimoineen, ja tytär, vapaamielinen liberaali.
PoistaRakkaus on katoavaa luononvaraa. Yksin oot sa ihminen.
Anonyymi,
Poistajos tuossa sinulla on tarkoitus paljastella Iineksen tosielämäkertaa, niin huomautan, että kommentissasi on äkkiä laskien viisi vakavaa asiavirhettä, eivätkä ne liity virkkeen ensi lauseeseen.
Tässä nähdään, miten vaarallista on tulkita tai ottaa suoraan internetissä esiintyä mainintoja ja uskoa jotakin. Minunkaan blogini mainintoihini ei voi luottaa, kuten ei voi kenenkään. Itse en usko mitään, en luota kehenkään, internetissä.
Kerttu Kotakorvella näkisin kyllä mielummin yllään hyvin istuvat farkut, kuin ne musta housut, mutta kyllä nekin menee...
VastaaPoistaPeräkammarinpoijjaat tiiraavat meteorologin peppua ja muut oman emäntänsä. Paljaana.
VastaaPoistaAnonyymeillä sen emännän nimi on Seppo. Sitä kelpaakin katsella. Paljaana.
VastaaPoistaTotean ilolla, että vihdoinkin kommenttiosaston kello näyttää reaalista aikaa! Hallelujaa!
VastaaPoistaEi muuten näytä....
PoistaHarmi, huomasin saman jokin aikaa sitten.
PoistaVannon ja vakuutan, että kello näytti hetken oikeaa aikaa, tuolloin kun kirjoitin pari kommenttia.
Nyt se näyttää ihmeellisesti tuon tuntinumeron väärin, minuutit ja sekunnit oikein. Elin kun nyt kirjoitan tätä, tietokoneen kello näyttää 18.48.
OK - ikään kuin siitä puuttuisi 10 tuntia. Ehkä tuo AM/PM-juttu jotenkin sotkee. Väärässä aika kuitenkin on.
PoistaSuomen aika miinus 10 tuntia taitaa olla Kalifornian aikaa.
VastaaPoistaKommenttikelloa ei voi itse säätää, kun sen sijaan blogin kellon voi ja se näyttää oikein, on säädetty Helsingin ajaksi. Tämä virheellinen aika näkyy mielestäni muissakin blogeissa, olen havainnut, mm. Kemppisellä ja vaikka Kirjailijan häiriöklinikalla.
PoistaMiksei kukaan kehu Miina Mannista, vaikka siinä on aito naapurin tyttö parhaasta päästä.
VastaaPoistaMinä kehun! Miina Manninen on ihana tyttö, selkeä kampaus ja työasiat esillä, ei oma body. Samoin yksi tumma Liisa on minusta Anne Borgströmiäkin kauniimpi. Hän ei lisäksi pukeudu alapäätään tyrkyttävästi, vaan antaa katsojalle sen minkä tämä haluaa: säätiedot! Rotunaisia, päteviä työssään.
VastaaPoistaLiisa on ihan näyttävä, kunhan ei avaa suutaan. hänellä on sananmukaisesti suuri suu ja isot leegot, jotka eivät meinaa mahtua suuhun. Ne eivät tee hänestä huonoa ihmistä, mutta jättää jälkeen selvästi Kertusta.
PoistaJostain syystä en ole viehättynyt Miina Mannisen tyylistä. Hänellä taitaa usein olle erikoisia hiuslaitteita, mutta ei, en ole hänen tyylinsä fani. Ehkä jarkyttävin Meteorologeista on MTV3:n Mette Mannonen, hän on kuin nukke. Tainnut käydä nuoresta iästään huolimatta jo plastiikkakirugin pakeilla.
Nämä mainitut meteorologit eivät sano minulle muuta kuin sen, että aika kaukaa haettua nähdä heidät seksisymboleina!
VastaaPoistaMiten ihmeessä naisen, joka viuhtoo teeveessä karttakepin tapaista oletettavasti aivan asiallisissa vaatteissa, voikaan riisua roolistaan?!
Siihen kyetäkseen täytyy olla aika puutteessa.
Kuunkuiske,
VastaaPoistaei meteorologeilla ole enää karttakeppejä, vaan sääkartoissa kuva liikkuu käden liikkeillä, kuin hipaisupuhelimissa.
Kyllä jokusten meteorologien asustus korostaa muotoja. Minusta asustus on valinnan tulos: nainen valitsee tyylinsä ja työseksikkyytensä asteen haluamansa kaltaiseksi.
On vähän tekopyhää sanoa, että seksikkyyttä ei saisi kommentoida. Vielä tekopyhempää on sanoa, että vika on katsojan silmässä, sillä suurin osa vaatteista ei vie ajatuksia alapään toimintoihin: näitä passaa valita työasuiksi. Ja ylipäänsä: onko se muka oikeus, että voi pukeutua sukupuolituntomerkkejä ylikorostavasti?
Hyvin sanottu Iines!
PoistaHuomaa, että KK ei edelleenkään elä tässä ajassa. Eihän hän tiedä mitään uutisten meteorologeista ja nykytekniikasta jolla säätiedot esitetään, mutta silti hän koittaa osallistua keskusteluun. Melko onnetonta, mutta ei poikkeavaa KK:lta. Elämänhallinnan oppaat ja homeopatia taitavat edelleen olla ne KK:n elämää ohjaavat asiat. Näin se on.
Heikoilla on nainen, joka hakee huomiota seksikkäällä pukeutumisella. Sitähän toki saa mutta hintana on uskottavuuden menetys.
VastaaPoistaMinulla kummittelee ajatusteni taustalla tietty käsitys. Ajattelen nimittäin niin, että ei ole olemassa erikseen seksikkäitä naisia ja sitten taas seksittömiä naisia.
VastaaPoistaMinusta habituksen seksikkyys on aina valintakysymys, kukaan ei tihku seksiä luojan armosta. Sanotaan usein, että siinäpä seksikäs nainen! Olisi mielestäni oikeampaa sanoa, että siinäpä seksiä korostava nainen. Korostaminen voi olla eriasteista, näkyvää tiukkuutta, lyhyyttä ja avonaisuutta, tai sitten hillitympää, mutta olemassaolevaa ja hyvinkin tietoista valintaa.
Habituksen valinta on jokaisen oma asia, ja tässä keskustelussa on ollut siis puhetta yksinomaan työelämän seksikkään pukeutumisen tarpeellisuudesta.
On tässä perää, tässä Iineksen analyysissa. Mutta voi ajatella niinkin, että osaksi seksikkyys on kyllä sisäsyntyistä, luonteessa, ei pelkästään oman tietoisen valinnan tulosta. Eikä se ole todellakaan vain ulkonäkökysymys, vaan käyttäytymistä.
PoistaViime kädessä kuitenkin, kuten kaikessa, kokija määrittelee seksikkyyden, kuten koko maailmankin (viittaan Hawking-keskusteluun). Minusta Miina on viehättävä ja seksikäskin, ja minkäpä sille kukaan voi. Se aistillinen häivähdys näkyy silmissä, katseessa.
Ja ettei kukaan keksisi väittää, että pidän pikkutytöistä, niin minusta jotenkin merkillisellä tavalla seksikäs on myös Pauliina Kuokka, tämä hieman kolholta vaikuttava sääankkurinna.
PoistaMutta nämä kommentit liittyvät vain tähän keskusteluun, en siis tuijota säätiedotuksia silmät tapilla säätypyjen takia. Ja voihan uutisankkureitakin arvioida myös seksi- tai naisellisuuskulma edellä. Pirjo Nuotiossa esim. on ajatonta kauneutta ja viehättävyyttä, samoin monessa muussa.
Tätä juuri ajan tässä takaa: seksikkyys ei tule ulkoa, vaan se on sisäänrakennettuna ihmisessä. Sen saa esiin tietty objekti ja se näkyy tietävälle ja osaavalle katsojalle ennen kaikkea silmistä ja ilmeiden värähtelystä, iholta niin sanoakseni. Ei siis niin, että sitä on aina kaikille, vaan nimenomaan niin, että objekti luo sen. Värähdykset eivät siis syty itsestään eivätkä pala aina. Seksikkyys ei ole staattinen olotila kenessäkään.
PoistaSelvä seksikäs pukeutuminen voi pikemminkin kieliä siitä, että ihminen ei ole kovin "seksikäs" eikä herkkä syttymään.
Olettekos katsoneet Teeman pienen dokumentin pakaroista?
VastaaPoistahttp://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1494141
Minusta siinä on rento ja iloinen tunnelma, ja aika erilainen kuin keskustelu siitä, onko meteorologeilla liian tiukat housut televisiossa. Ei ole olemassa sellaista asiallista säkkiä, jossa naisen muodot eivät olisi seksikkäitä - no ehkä jokin kulmikas pahvilaatikko, jossa olisi reiät käsille ja jaloille. Säätiedottajien vaatteet ovat minusta asiallisuuden ytimessä: suorat housut ja bleiseri, ja pitäähän sen vaatteen istua päällä. Ei tulisi ikinä mieleen pin up -tytöt.
Vihdoinkin tv-ohjelma, jonka on tehty edustamalleni kohderyhmälle!
PoistaAnnikki, enpä muista katsoneeni pakaraohjelmaa, mutta kiitos vinkistä!
PoistaIloinen ja rento tunnelma on kiva, vaikka ei minusta seksin tarvitse olla sen iloisempaa tai rennompaa kuin elämänkään, tai minkään muun toiminnon.
Tätä vastaan minä tässä nyt taidan pyristellä, tätä asennetta, että seksin pitää olla avointa, kivaa, rentoa ja hauskaa, hih vaan kaikille ja malja vapaudelle.
Kun minusta vapautta on juuri se, ettei tarvitse yhtään mitään. Ei joka paikasta silmille lyövää sukupuolisuutta, sillä se on vain yksi puoli ihmisenä oloa.
Minulle on sekin ihan sama, arveleeko joku tätä puritanismiksi tai seksikielteisyydeksi. Luultavasti en ole kuitenkaan missään sanonut, että seksi pitää piilottaa tai että seksi on pahasta. Voisin kuitenkin toistaa varmuuden vuoksi, että minua tympii seksuaalisuuden vyörytys kaikessa. Seksi on ylimainostettu asia, kuten jumaluudet ovat.
Näen muuten tässä habitusasiassa enemmän vaihtoehtoja kuin 1) seksuaalisuutta korostavan tiukan ja niukan ja koturneille nousevan pukeutumisen 2) pahvilaatikon naisen yllä.
PS Huomaattehan, että tämän aiheen mahdollinen jatkokäsittely olisi mukava saada tuonne uteen keskusteluun. Arvelin, että seksuaalisuuden valtaamasta ajasta riittäisi vielä sanottavaa.
Meteorologien vaatteet ovatkin minusta juuri sitä rauhallista keskilinjaa pukeutumisessa, eikä kumpaakaan ääripäätä. Siksipä näiden hajuttomien pukeutujien nostaminen pramille pin up -tyttöinä onkin kummallista.
PoistaPakara-dokumentissa mainittiin pääajatuksena, että puhuessaan pakaroista ihminen puhuu aina itsestään. Takapuolella on pitkä historia, muotojen ja mielikuvien runsaus ja rikkaus oli dokumentissa hienoa ja mielenkiintoista. Kun taas housunkireyden miettiminen uutislähetyksen konservatiivipukeutujista on aika tunkkaista.
Sillä, onko seksi iloista ja avointa ja pitäisikö sen olla, on hyvin vähän tekemistä tämän kanssa. Minusta naisen muodot ovat olemassa, ja niitä on vaikea peittää. Oireellista on se, että aina ollaan naisten pukeutumista sorkkimassa, ettei vaan villiinnyttävä tissi vilahda väärässä kulmassa ihmisten silmille. Epäasiallinen pukeutuminen työpaikoilla taitaa olla aika harvinaista. Ihan tavallisia vaatteita käyttäviä tavallisia ihmisiä kaikki paikat on täynnä. Terveempää olisi tulla omien tuntemustensa kanssa toimeen ja miettiä, mistä ne johtuvat, kuin olla kehottamassa muita pukeutumaan asiallisemmin. Asiallisuus on niin usein katsojan silmässä.
Annikki, koska keskustelu aiheesta jatkuu uusimmassa keskustelussa, siirsin kommenttisi sinne. Toivottavasti et pahastunut.
PoistaPyllydokumenttia ehdin hieman vilkuilemaan, yritin etsiä siitä itseäni älyllisesti eniten kiinnostavia kohtia. Ja oli niitä siellä runsaasti: "oho!"
VastaaPoistaRanskalaisilla on kulttuurikansan hieno ominaisuus, pystyä loputtomasti kertomaan järkevän kuuloisia asioita vaikka takapuolestaan.
Professorit, kirjailijat ja muut intelluktuellit selittävät syvämietteisen näköisinä pyllyn syvällisiä ja laajavaikutteisia ulottuvuuksia niin, ettei sisältö lainkaan kuulosta olevan ihan takapuolesta.
Liian pitkä keskustelu kokonaan luettavaksi, mutta blogi-sanan käytössä isoin ongelma ei tullut ainakaan tuossa yllä olevassa postauksessa mainituksi: viitatessa blogiin jotkut käyttävät muotoa "tällä blogilla" sen sijaan että kirjoittaisivat suomea "tässä blogissa".
VastaaPoistaOsmo Soininvaara esimerkiksi toistuvasti viittaa omaan blogiinsa kirjoittamiin juttuihin adessiivissa, vaikka muuten ihan sivistynyt ihminen onkin. Mistä helvatusta on tullut nämä "iineksen blogilla keskustellaan ahkerasti" -ilmaukset?
Aivan, ulkoinen paikallissija on vallannut sisäisen paikallissijan asemia. Sehän on sama kuin jos sanotttaisiin, että "tällä kirjalla" on paljon hyviä ajatuksia tms.
VastaaPoistaIlmaisu on puhekielinen, ja se on ehkä sukua ilmaukselle "foorumilla" keskustellaan. Kirjallisia foorumeja on monia, ja ne on alettu kokea tärkeinä hyde parkeina, toreina. Toreillahan tapahtuu, foorumeilla parannetaan maailmoja.
Ilman muuta selitys on nimenomaan se, että blogi voidaan kokea paikkanakin, esim. juuri foorumina tai torina. Eikä sitä ihan kauhean vääränä voi pitääkään, koska blogihan on "paikka", jossa kommunikoidaan.
VastaaPoistaJa silloin olemme saman pulman ääressä kuin oikeiden paikkojenkin suhteen. Olemmeko Lavialla vai Laviassa, Riihimäellä vai Riihimäessä jne.
Suomalaiset paikannimet ovatkin joskus hankalia taivutettaessa. Nyrkkisääntö kun on se, että paikkakuntalaisten oma käytäntö on se, jota pitäisi noudattaa. Tätä omaa käytäntöä ei aina tiedä. Näistä paikannimien taipumisista on onneksi julkaistu laajoja luetteloita.
VastaaPoistaTuo ulkoinen paikallissija tunkee muuallekin. Moni kirjoittaa "taululle", kun sisäinen paikallissija "tauluun" on loogisempikin. Emmehän kirjoita paperillekaan, vaan paperiin, samaten vihkoon, ei viholle. Voisimme mieluummin myös käyskennellä Pattayassa kuin Pattayalla.
Mulle ei tullut mieleenkään, että blogi voisi olla paikka, johtuen varmaan vahvasta painettuun tekstiin ehdollistumisestani. Digitaalisetkin kirjaimet ja kirjoitus rinnastuvat mun aatoksissa painotuoteisiin, joiden sisällöistä puhuttaessa ei ulkopaikallissijat tuota tolkkua. Blogeistahan puhuttiin alkuaikoina push-button-publishing -alustoina. Neetifoorumeja olen ajatellut yläkäsitteenä (keskustelupalstat, jne), joissa varsinainen sisältö on alaosastoilla ja -sivuilla. Eli tällä blogspot-nettisivustolla tässä i-iines-blogissa puhuttiin siitä ja tuosta.
VastaaPoistaInternet on ehkä jo osin mullistanut ihmisen tapaa kokea sijaintinsa.
VastaaPoistaInternetissä vietetään tunteja päivässä, ja liikkuminen saiteilla vastaa liikkumista fyysisissä paikoissa. Kun ihminen vielä jättää hajumerkkejään tiettyihin paikkoihin, palaa tarkistamaan vastaukset ja merkkaa lisää, monessakin paikassa, on nettisivu jo muuttunut paikaksi, liikkumareviiriksi.
Uskon, että internetin kokeminen paikaksi on osa evoluutiota. Ihmisen henki liikkuu fyysisen kehon sijasta. Tämä ei voi olla vaikuttamatta ihmisen tapaan sijaita avaruudessa.
PS Vierastan minäkin blogilla käyntiä. En osaisi sanoa niin. Evoluutiolla on tekemistä meikäläisen kanssa!