30.11.2012

Talvipäiväkirjan lehdiltä, sivu 1: Sankaritytöt



30.11. Tänään luen lehdet nopeasti. Suuri osa  jutuista jää lukematta, sillä alkava talvimyrsky on jännittävämpi. Pitää päästä ulos kameran kanssa. Iltapäivälehdestä jään kuitenkin lukemaan kahta tarinaa pikkutytöistä, jotka molemmat nostetaan sankareiksi, voittajiksi. Toinen saa palkkioksi timanttikultakorun, kuusivuotias, toinen, kymmenvuotias,  saa  uuden läppärin kotoa kähmityn Nalle Puh -läppärin tilalle. Vaan mikä oli tarina, mitä he oikein tekivät, nuo sankaritytöt?

Otetaan ensin tuo kuusivuotias tyttönen, koska hän pääsee etusivulle neljän senttimetrin korkuisin  ja 0,6 sentin paksuisin kirkuvin kirjaimin. Sankaritytön uroteko on se, että hän on kuopsutellut pihalla vähän maata ja osunut  kultavarkaitten ryöstösaalispussiin. Tyttö on menetellyt sankarilllisesti alusta alkaen,  hän ei ole kiirehtinyt kätkemään  kulta-aarretta vaatteisiinsa, ei ole heittäytynyt sen päälle makaamaan ja odottamaan, että muut menevät pois. Ei, hän on sankarillisesti alkanut näytellä aarretta muille, äidilleenkin! Äitikään ei ole "kaatunut" aarteen päälle, ei  ole edes halunnut myydä sitä pimeillä markkinoilla iltahämärissä. Ei, he ovat osoittaneet ilmiömäisen poikkeuksellista sankarikäytöstä, suurta urhoollisuutta: he ovat soittaneet - poliisille! Kolminkertainen hurraa sankarilliselle perheelle! Harmi vaan, että tytön saama lahjakoru sopii paremmin kahdeksankymppiselle ruustinnalle. 

Entä sitten toinen tapaus? Chisun kappaleen vahingossa  asennetulla imuriohjelmalla ladannut tyttö on totisesti viaton pulmunen, joka on antanut kasvot kaikkien viattomien lapsi-imuroijien tarrakoristeisille miniläppäreille. Uhrikotiin on jouduttu tekemään audienssi, tytölle on  kansalaishyst..keräyksen tuloksena viety uusi läppäri, jotta sankarityttö pääsee jälleen kuuntelemaan Chisua. Eihän lapselta yksinkertaisesti voi viedä lelua suusta! Kansalaiset ovat valppaina! 

Mitä tästäkin sitten muka opimme? Noh, lehden mukaan uhrin iskä, itse taiteilija Chisu ja muut osapuolet olivat oikein istuneet yhdessä alas ja juttelleet, koska eiväthän ihmiset riitele, vaan asiat. Oli mietitty yhdessä suurta kysymystä: "miten voitaisiin vaikuttaa siihen ihan ihmisinä ettei seuraavan 5- tai 6-vuotiaan ovikello soi." Sen tästä opimme. Poliisien ei pidä milloinkaan mennä soittelemaan ovikelloja, sillä aina voi perheessä olla lapsi,  joka ei tiedä. Lasta pitää suojella! Lapselta ei saa ottaa tavaraa pois!

(Maalaus Albert Edelfelt)



175 kommenttia:

  1. Kiinnostava aihe. Entisaikoina oli nuortenkirjoja sankarillisista lapsista.

    Nykyään on ollut myös uutisia lapsista, jotka ovat toimineet hengenpelastajina. Ehkä on myös lapsia, jotka ovat uskaltaneet puolustaa kiusattua luokkatoveria.

    Monien suomalaisten entisessä ihannevaltiossa pystytettiin ihan patsas lapsisankarille siitä, että tämä oli ilmiantanut vanhempansa. Viime vuosina olen nähnyt kirjoituksia, joissa on kerrottu, että koko juttu oli keksitty, propagandaa, sellaista lasta ei ole ollut olemassakaan. Se olisikin parasta, sillä siinä olisi huono lapsuudenmuisto jollekin vanhuuden päiviksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anna, ehditkin ensiksi, sillä välin kun kirjoitin!

      Minäkin olen lukenut lapsista, tai lapsesta, joka olisi ilmiantanut vanhempansa pahoinpitelystä (siis fyysisestä kurituksesta), ja vanhemmat olisivat saaneet rapsut. - Minä toivon, että tuo olisi oikea tieto; lasten kurittaminen on yksiselitteisesti laitonta, ja urhea on se mukula, joka menee tukkapöllystä tekemään virallisen valituksen.

      Se taas on semmoista toimintaa, johon omaa lastani kannustaisin! Hälyttävän suuri osa vanhemmista pitää "pientä" fyysistä pahoinpitelyä edelleen sopoivana kasvatusmenetelmänä - lapsen oikeus omaan kehoonsa ja fyysiseen koskemattomuuten on minusta itsestäänselvä ja tärkeä oikeus, jota tulee aktiivisesti valvoa ja toteuttaa.

      Joka ajaa kyllä läpsäyttelevien aikuisten kultaisten vanhainkotimuistojen ohi.

      Puhuttiinkohan samasta asiasta?

      Poista
    2. Anna,

      taidan tässä jutussa kysellä itseltäni ja teiltä muilta, mitä se sankaruus nykyään oikein on. Ja kuka sen nykyään määrittelee.

      Joskus ihmettelen sitäkin, että normaalista toiminnasta annetaan urhoollisuusmitaleita, sellaisesta, joka ei vaadi urhollisuutta, vaan vaikka vain sen, että asiaan puuttuu.

      Venäjällä, jossa ruumiillinen kuritus on edelleen aivan tavallista lastenkasvatuksessa, tuskin ilmiannolla voitiin tarkoittaa muuta kuin poliittista ilmiantoa?

      Poista
    3. Barack Obama, nobelin voittaja, on hyvä! - Mitään ei tietenkään ole saanut aikaan - kohtuutonta sellaista tietysti olisi vaatiakin - mutta edellisiin presidentteihin verattuna erinomaisen hyvä.

      Totalitarisimi saattaa tuottaa tuollaisia isin ilmiantajia.

      Meillä Suomessa sellaista ei onneksemme ole, on vain kaikista asioista yksi yleisesti hyväksytty totuus.

      Fellatio on vielä useissa Yhdysvaltain osavaltiossa laitonta.

      Poista
    4. Olisiko tuo lasten suorittama vanhempien ilmianto ruumiillisesta kurituksesta tapahtunut Amerikassa, Char?

      Poista
    5. Puhuin lapsesta, jonka väitettiin ilmiantaneen vanhempansa "kommunismin vihollisina". Häntä pidettiin suurena esimerkillisenä sankarilapsena, jonka kuva oli julisteissa. Nähtävästi oli Stalinin aika.

      Poista
    6. Ilmiantajalapsi oli Pavlik Morozov. Nähtävästi keksitty henkilö.
      http://en.wikipedia.org/wiki/Pavlik_Morozov

      Poista
    7. Muistaisin kyllä, että joku nassikka olisi täällä meillä tehnyt ilmoituksen kurittavasta vanhemmastaan... Ehkä muistan väärin, tai ehkä se oli ankkajuttu.

      Vaikea kuvitella, että Ameriikoissa missään osavaltiossa lasten pahoinpitely olisi niin systemaattisesti ja yksiselitteisesti kielletty kuin meillä; siellä ne konservatiiviset tuulet edelleen puhaltavat...

      Kiitos, Anna, kun selvensit, ollaan nyt samalla sivulla. :)

      Poista
  2. Toivottavasti en nyt astu Rikun tontille; onko hän vielä itseoikeutetusti se 1. kommentoija? :)

    Tuosta kultasaaliista en ollut kuullutkaan; latausjupakkaan olen törmännyt. Tosin en tiennyt lahjaläppäristä...

    Piratismi on toki kurjaa, mutta kauhea kohu asiasta on nostettu. Mieleeni kyllä ensimmäisenä tuli se, että kuinka 9-v lapsi pääsee tekemään koneellaan laittomuuksia. Minun lapseni käyttäisi konetta korkeintaan tunnin päivässä, ja sellaisena aikana että voisin ohikävellessäni kurkata, että mitä siellä puuhataan. - Tarkoittaa siis sitä, että se Nalle-läppäri olisi olohuoneessa, ei suljettujen ovien takana lastenhuoneessa.

    Ja kyllä siitä netiketistäkin, ja oikean ja väärän erosta nettimaailmassa olisi jo kouluikäisen kanssa pitänyt puhua.

    En hetkeäkään epäile, etteivätkö taaperoikäisetkin jo omaisi valmiuksia ties sun mihin piratismiin, ja siihen eivät kai lapsilukotkaan auta...

    Mutta keskusteluja ja valvontaa peliin, vanhemmat ja hoitajat!

    Tuo lapsen hinku saada kaikki heti nyt on aika ymmärrettävä; eräs ystäväni lataa aina laittomasti yhteisen suosikkinäyttelijämme uusimman leffan laittomasti, koska ei malta odottaa julkaisupäivää. Ennakkotilaa kyllä sen virallisen versionkin - mutta hän tietää tekevänsä väärin. Tiesikö tämä nuori Chisu-fani?

    Oletettavasti; käytännössä kaikkien DVD-leffojen alussa on opetusfilmi siitä, miten piratismi on rikos, josta tulee tuntuvat rapsut.

    Uuden läppärin antaminen kansalaiskeräyksen merkeissä ei vastaa minun käsitystäni oikeudenmukaisuuden toteutumisesta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noinhan sen netinkäytön pitäisi lasten kanssa mennä. Kone olohuoneessa avoinna ja vanhempien nähtävillä.

      Imurointiohjelmien tullessa esille niistä pitää tietenkin keskustella ipanoitten kanssa, jos haluaa lapsensa moraalia ja empatiakykyä hiukankin kehittää - ne eivät kehity itsestään.

      Tuntuukin siltä, että tässä Chisugatessa onkin osuttu valtasuoneen - aikuiset ja vanhemmat imuroivat myös, se ei ole yksin nörttipoikien työtä. Siitä ei haluta luopua.

      Poista
    2. (korjasin tätä hieman muistini mukaiseksi)

      Char,

      minä en erityisesti pyri mihinkään paalupaikoille, jos Iineksen muutamia edellisiä bloggauksia katsot, niin se näkyy. - Minä vain olen niin malttamaton, että usein tulee kommentoimisen pakko.

      Omaa häntääkin tykkään kyllä nostaa, iänikuisen dillingerin äsken vaihdoin toiseen ja paljon tyylikkäämpään. Tuosta riittisestä "norsunvitun naamamasta" muistan, että limonaatipullo joka näkyy vieressä, oli kolhoosipullo sisarusteni kanssa ja vitutti kun itse en saanut siitä enää hörpätä.

      Poista
    3. Olen aina iloinen, kun Rikun kommentin olen nähnyt. Useimmiten se ensimmäinen on kuitenkin kuka tahansa muu kuin Riku, jos taaksepäin selaa.

      Meinasinkin kysyä tuosta uudesta kuvasta, jossa on veikeä pikkumies, liinatukka. Jostakin syystä se juomapullo kiinnitti huomiota, oli ihan kuin pääosassa koko kuvassa, ja koetin katsoa, mitä merkkiä se on. Ei selvinnyt.

      Poista
    4. Merkkiä en enää muista, jotain silloista kolaa se oli. Tuo on Nurmijärven Perttulasta asuntomme rappusilta, pikkuveljeni ristiäisistä. Tyylikkyyden tekee erityisesti rusetti ja tennarit.

      Poista
    5. Hejssan, Riku,

      laskin vain leikkiä! :)

      Olen ollut tässä välissä pitkään poissa, ja yhdessä vaiheessa kerkisit aina ensin... En siis tarkoittanut muuta kuin vitsailla!

      Uusi kuvasikin on kiva, tosin olihan se John jäyhä kaveri... Ja sotkeentuu mielessäni pahasti "Public enemies"-leffan kuvitteelliseen hahmoon, ja Depp on ehdottomasti lempinäyttelijäni, eli rankasta aiheesta huolimatta sydäntä lämmitti aina kun näin Dillingerin...

      Blondi!!! :)

      Poista
    6. En minä loukkaantunut, ei siinä mitään sellaista ollut. Palasin kuitenkin jo aiemmin normaaliin päiväärjestykseen ja laitoin tämän Deppin kuvan.

      Poista
    7. No hyvä että kaikki on hyvin, Riku! Halusin vain varmistaa, kun tämä nettikirjoittelu on taitolaji... Aina en handlaa! :)

      Ja kiva että Johnny on taas takaisin, tulee tuttu ja turvallinen tunne... Näin härkäihmisenä en erityisemmin vällää muutoksista! :D

      Poista
  3. Nyt sinä olet vähän kyyninen!

    Tohtori Johan Bäckman arvostelee suomalaista lastensuojelua, olisiko sellaisessa sittenkin hiukkavähän totuuden siementä?

    Minä voin huoleti kertoa, miten kaltaiseni huumorimies suhtautuu tilanteisiin.

    Toissa viikolla, kun matkustin junalla, takanani istui pari nuorta tyttöä, jotka koko matkan ajan pitivät ihmeellistä älämölöä, lukemisesta ei ainakaan tullut mitään. Loppumatkasta sitten lensivät penkin yli banaanikuoret niskaani. Hyvin joviaalisti nousin ylös ja läsäytin kuoret aika kovaa toisen tytön päähän, - katsoin ilmeellä, jolla osaan kyllä katsoa! - Hulvattoman hauskaa meillä oli loppumatkan ajan, tytötkin olivat melkein hiljaa.

    Siinä se nähtiin että jopa klassinen huumorin perustapaus, banaaninkuoret, voi olla hauskaa!

    6-vuotias korujen löytäjä on ilman muuta sankari. Jos nimimerkki "rehellinen veronmaksaja" olisi ne löytänyt, olisi ainakin pitkään miettinyt, tunteeko ketään luukuttajaa. - Lopuksi olisi ehkä tarjonnut koko lastia Remu Aaltoselle, joka on tietysti aivan väärin.

    Suomen poliisin toiminta on toki hyvinkin vertailukelpoista maailman poliiseihin; Ulvilan jutun totaalinen munaaminen, Bodomjärven jutun avaaminen haihatteluperustein ja poliisiasemien lähes totaalinen lopettaminen eivät sitä muuksi muuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riku,

      en tahtoisi olla kyyninen, vain satiirinen! Ovatko ne sama asia?

      Lastensuojelusta en tiedä, joskus se toimii liian lepsusti, joskus liian hanakasti, milloinkaan ei ehkä täysin aiheetta.

      No, tuota minäkin pelkään, että monen mielestä rehellisýys on sankaruutta tilanteessa, jossa itse ei tee mitään, vaan on tekemättä ja on siten sankari, vaikka ei ymmärrä tehneensä mitään.

      Minusta sankaruuteen kuuluu tietoinen valinta kahden vaihtoehdon välillä: pelasta tai jätä sinne tms.

      Eikö rehellisyys ole vain yhteisössä toimimisen perusasetus?

      Poista
    2. Minä kyllä lipsahdan kyynisyyteen aika helposti. Kyllä tuo sinulla vielä satiiria oli.

      6-vuotias on sankari joka tapauksessa, löysi koruja tai ei. Vakuutusyhtiö antoi palkkioksi korun ja hieroi karvaisia kämmeniään.

      Rehellisys suomalaisena ominaispiirteenä on kovasti liioiteltua, vähän kuin kakkikirjailijan Harry Potteria meikäläisittäin.

      Poista
    3. Löytöpalkkio on tietenkin kiva asia. Itsekin sain lapsena 5 :- , kun löysin auton pölykapselin. Se oli iso raha ja olin kauhean iloinen.

      Minusta sankaruus on kuitenkin kaukana lapsesta, joka löytää rosvojen kätkön. En pidä siitä ajatuksesta, että rehellisyys nähdään poikkeuksellisena sankaritekona, kun se on oikeasti vain normaalia yhteisöllistä toimintaa.

      Poista
    4. Olen kanssasi täysin samaa mieltä tästä kyseisen jutun sankariudesta.Vaan onko niin :( että rehellisyys ei tänä päivänä olekaan normaalia yhteisöllistä toimintaa?!

      Poista
    5. Kyllä rehellisyys varmaan edelleen on suosituimpia arvoja, jos ihmisiltä kysytään arvojen perään.

      Olisiko kuitenkin niin, että ihmisillä on yhä löysempi mittari, jolla tuotakin arvoa mitataan. On enemmän selityksiä, jotka tekevät lipeämisestä tavallaan sallitumpaa. ja niin tuo raja tavallaan haihtuu ja unohtuu..

      Poista
  4. En löytänyt tuota maastakaivuu-uutista. Huono uutispäivä? Halu kirjoittaa jokin "positiivinen" uutinen näinä (säidenkin puolesta) ankeina aikoina?

    Se on hienoa, että tuon tason rikollinen kuin se Chisun biisin ladannut pikkutyttö joutuu vastuuseen. Ei ole maassa suurempia rikoksia, ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilta-Sanomat, sivu 6: Tyttö leikki kotipihalla, kuvasta päätellen lumisessa maastossa, josta hän löysi pussukan. Tuskin se kiven päällä tai puun oksalla oli.

      Vaan joutuiko tuo tyttö vastuuseen? Sai uuden koneen, vanha läppäri palautetaan, korvaussumma putosi puoleen, toisilla kuin muilla 66:lla, jotka olivat jo maksaneet summan.

      Poista
    2. Lisäys, Kuunkuiske,

      eihän tässä ole kyse rankaisemisesta, vaan tarinan opetuksesta: mikä on oikein, mikä on väärin. Tarvitaanko maailmassa moraalia?

      Ymmärrän pilkallisen sävysi, mutta itse mietin, mitä tyttö oppi tästä, meidän aikuisten reaktioista. Se on tärkeämpää kuin mikään muu.

      Poista
    3. Jos moraali tarkoittaa jotakin ulkoapäin tulevaa säännöstöä sanktioineen, niin huonosti menee. Jos saivartelemaan aletaan, niin on kaikki vanhemmiltakin opittu tullut ulkoa, totta.

      Väärin tässä tapauksessa meni ainakin se, että vanhemmat eivät seuranneet tyttärensä tietokonetouhuiluja. Ja se, että he varmaankin itse olivat latailun edelläkävijöitä - olisiko tyttö itsekseen mahtanut osata mitään ladata.

      En siis kannata minkään valtakunnan piratismia enkä latailua - enkä ole sellaista koskaan tehnyt eikä se johdu pelkästään siitä että en osaa ;) - mutta valitettavasti en kaikissa muissa maailman asioissa ole putipuhtoinen. Tuonkin sanominen on toki hurskastelua - kukaan ei ole täydellinen, joten sillä perusteella kenelläkään ei olisi varaa ottaa kantaa mihinkään.

      Poista
    4. Mistä keksit tuon moraalin ulkokohtaisuuden?

      "Ulkokohtainen" moraalihan on moralismia eli tuomitsemista, jolla ei ole mitään tekemistä moraalin eli sisäisen eetoksen kanssa.

      Se, mitä lapsi oppii ja imee sylilapsuudesta alkaen, ei tapahdu käskytyksen ja sääntölistojen avulla, vaan enemmänkin esimerkistä ja kokemisesta.

      Poista
    5. Tarkoitin sitä, että jos latailut jätetään latailematta siksi, että siitä voi kiinni jäädessään saada rangaistuksen, kyse on ulkokohtaisuudesta.

      En ole tuostakaan tapauksesta kovin perillä, mutta ihmetyttää se, että miten yhden ihmisen lataama yksi kappale edes jää poliisin haaviin?

      Yksikin ladattu kappale on tietenkin väärin. Vielä enemmän väärältä tuntuu suurempien määrien latailu (ja jopa niiden taloudellinen hyödyntäminen, jos sellainen on mahdollista).

      Sellaistakin kai tehdään? Saadaankohan sellaista tekeviä koskaan kiinni?

      Poista
    6. Mutta tuo ei ole moraalinen toiminta, että jotakin jätetään tekemättä rangaistuksen pelossa.

      Ajan takaa moraalia: jotakin jätetään tekemättä siksi, että se on väärin.

      (Vääryys juontaa sitten taas kaikkeen, mikä liittyy epätasa-arvoon, epäyhteisölliseen toimintaan, pettämiseen, valehteluun jne.)

      Poista
    7. Tuosta latausasiasta olen lukenut sen verran, että poliisi seurasi nimenomaan tuon Chisun kappaleen lataajia ja edelleenjakajia.

      Saatiin kiinni 67 imuroijaa, joukossa tämä yksi tyttö. Kaikilta vaadittiin korvausmaksu, ja muut sen ilmeisesti maksoivat, tytön isä ei suostunut. Lopulta siis tytön isäkin kohun jälkeen maksoi puolet.

      Sitä en tiedä, maksettiinko muille takaisin myös puolet, mutta tietoa ei ainakaan ole ollut lehdissä, että maksettu olisi.

      Poista
    8. Niin juuri: asioita tehtäköön tai jätettäköön tekemättä siksi, että niin on oikein eikä siksi, että muussa tapauksessa saattaa saada sanktion.

      Poista
    9. No juuri siksi minusta on on turha vetää moralismia mukaan moraalin pohdintaan. Moraali ja moralismi ovat tyystin eri asiat, ja tämä tuntuu olevan vaikea ymmärtää.

      Vaan aina tulee joku, joka epäillen luulee sääntöjen, käskytyksen ja tuomitsemisen kuuluvan moraalin piiriin ja alkaa puhua niistä.

      Poista
  5. Lasten viattomudesta on hieman viatonta puhua.

    Uutinen juuri kertoi, että opettajat ovat huolissaan kun kymmenvuotiaat katsovat "älypuhelimillaan" pornoa. (vanhempien kannattaa heiltä kysellä, mistäs sitä oikein kauheeta paskaväkivaltapornoa löytyykään!)

    Slti en epäile, etteivätkö useimmat vanhemmat naama punaisena vaahtoaisi: "Ei meidän lapset ainakaan, ne on niitä syrjäytyneitä ja tiesmitä perkeleitä!"

    Väärin, väärin! - Syrjäytyneillä ei ole "älypuhelimia"!

    VastaaPoista
  6. Sitten melkein puheenvuoro taiteilijalle itselleen, immateriaalioikeuksien ehkä haltijalle.

    Kolmenkympin kriisin tunnistaa siitä
    Ettei pankkitili Nordeass yksinään riitä
    Etsin ressipäissään itselleni syyllisen
    Kun pelkään että liikevoitto koht ohi on

    Neljänkympin kriisin tunnistaa siitä
    Ettei nahkahousut enää mihinkään riitä
    Näyttää keskisormee Onnelassa nuorille
    Ja kiipee joogaretriitille ylös vuorille

    Kuolemaa kohti mennään joka ikinen
    Kädet, tissit, kaikki pettää ja pää tietää sen
    Kun mä katson Pietaria silmiin porteilla
    Luulen ettei ?

    Viidenkympin kriisin tunnistaa siitä
    Et sun äijäs kampaa tukan taakse geelillä
    Ratsastaa prätkällä nahkahousut jalassa
    Auringonnousuun vihkisormus niiden taskussa

    Kuolemaa kohti mennään joka ikinen
    Sydän, maksa, kaikki pettää ja pää tietää sen
    Kyynärpäillä ainoon elämäni eteen töitä teen
    Kunnes maan matosena ryömin esiin uudelleen

    Kuudenkympin kriisin tunnistaa siitä
    Ettei sun eläke luomuperunaan riitä
    Istut kotona ja kiroot kaikki keikan tekijät
    Toivot et vielä seiskakympin kriisin läpi käyt

    Kuolemaa kohti mennään joka ikinen
    Näkö, kuulo, kaikki pettää ja pää tietää sen
    Se pelottelee meitä millä lie milloinkin
    Se ei katso ikää, se vaan pettää silloinkin

    Hei, kuolemaa kohti mennään
    Joka ikinen
    Sydän, housut, kaikki pettää
    Pää tietää sen


    Chisu: kriisit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja jos joku meinaa, että Chisulin tähän vetäminen oli asiatonta, niin niinhän se olikin. Tuosta linkittämästäni kappaleestaan ja lava-aktistaan tykkään kovasti, - ja eihän artisti millään itse voi tietää mitä edunvalvojajärjestönsä, siis ne lailliset kanksterit, puuhaavat!

      Poista
    2. Ei silti, kävi minulla tuuri kun
      pääsin sitä väkivaltaista ja puhumatonta akkaa pakoon jo joitain vuosia sitten.Mikäs tässä on ollessa.

      Poista
  7. Jos ei siellä käytäisi niin kuumi
    na, kuulisitte kuinka min
    ulla kävi uskomaton tuuri!! - raahustin keskustan kapakkaan ja antoivat heti lasin käteen, syömiset ja drinkkilippuja. Vois tää olla ees totta, vai onks tää vaan pikkujouluja, joihin en usko! - joku isotissinen hinttari ohjelmaa juontaa ja puhuu törkeitä. Uskaltaa, kun ei ole kuullut minua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tällaisia näistä kännykällä nykyisin tulee

      Poista
    2. Luulevat sinua toiseksi siellä kapakissa..

      Piti kehumani Chisun sanoituksia. Tuossa ylhäällä on yksi parhaista. Nainenhan on sananiekkana Juiceakin parempi. Runoutta nämä monet Chisun laulut.

      Poista
    3. Höph, itsehän niitä muutin, kyllä ne parempia ovat kuin Juicevainaan, Nahkahousut ja miksei rinnatkin kannattaa videossa huomioida ihan rationaalisen ja aiheeseen perustuvien seikkojen nojalla.

      Poista
    4. Tietenkin muutit Riku, mutta viittasinkin alkuperäisiin Kriiseihin. Oikeastaan, Chisulla ei ole huonoja sanoituksia ollenkaan. Ihme lahjakkuus.

      Vaan älä sure. Tuo sinun on myös hyvä.

      Poista
  8. Anna viittaa tunnettuun tapaukseen 30-luvun Neuvostoliitosta, jossa 13-vuotias Pavel Morozov ilmiantaa isänsä viljan piilottamisesta. Isä joutuu työleirille ja Pavelista tehdään suuri sankari, oikea neuvostoihmisen perikuva.

    Tarinan mukaan kyläläiset tappoivat Pavelin hieman myöhemmin ja se tietenkin vain kirkasti hänen julkista kruunuaan. Pavelista löytyy ihan kuvakin, joten kai tarinassa jotain perää on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapsa,

      Kai huomaat Annan vastauksen ylempää: lapsi antoi vanhempansa ilmi kommunismin vihollisina. Onkohan tämä kuitenkin siis eri tapaus?

      Poista
    2. Luulen, että tapaus on sama - viljanpiilottaja-kulakit olivat yhteiskunnan eli kommunismin vihollisia. Tämä tapaus oli aikansa suuria myyttejä. Mutta Anna kertokoon, jos on kuulolla.

      Poista
    3. Morozov oli yksi neuvostosankari. Toinen oli Stahanov, jonka muistoa erityisesti suomalainen työnantajapuoli palvoo.

      Poista
    4. Ette tainneet pojat huomata, että Anna sanoo tuolla ylempänä, että ilmiantajalapsi oli Pavlik Morozov ja että hän nähtävästi oli keksitty henkilö.

      http://en.wikipedia.org/wiki/Pavlik_Morozov

      Kyseessä on siis ainakin sama henkilö. Kuvaa minäkin katselin Wikipediassa, mutta se vaikuttaa karkeasti epäaidolta korkeine otsineen ja muutenkin kaikin puolin. Onko kuva lisäksi piirros? Se on siinä ja siinä. (Kuva:

      http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Pavel_Morozov.jpg)

      Poista
    5. Mutta mihin perustuu tieto/oletus, että Pavlik on keksitty henkilö?

      Myös Solzhenitsyn puhuu hänestä Gulagissaan ja muistaakseni hän juuri kertoi kyläläisten tappaneen Pavlikin.


      Poista
    6. Toivotaan, että Annalla olisi tähän vastaus, jos huomaa vielä tämän.

      Itse kiinnitin huomiota siihen, että sankarista ei näytä olevan yhtään valokuvaa. Kun kirjoittaa Googleen tuon nimen ja klikkaa kuvahaun, saa tulokseksi sivullisen piirroshahmoja. Eikö sankarista nyt jokin valokuva olisi säilynyt?

      Poista
  9. Iineksen sankaritytöistä sen verran, että onko se ensimmäisen sankarittaren sankaruus todellakin vain siinä, että hän vei löytämänsä korut poliisille? Tai siis äitikö ne vei?

    Onhan siinä sellaista yhteilöllisyyttä, yhteisen edun asettamista omansa edelle, näinä aikoina etenkin, jolloin jokainen vetää kotiinpäin minkä ehtii ja kehtaa, ja tämä koskee nimenomaan myös EU-valtioita.

    Toisessa sankaritarussa taas todentuu se tunnettu ilmiö, että suuren yleisön tunteita liikutellaan antamalla asialle kasvot. Lapsen kasvot ovat parhaat mahdolliset. Tässä tapauksessa nallepuh-läppärikin herättää tunteita.

    Tämä juttu sinänsä on aika pieni. Vähemmän puhutaan siitä, että joku teininörtti on kuulemma tuomittu meilläkin satojentuhansien eurojen korvauksiin! Tuollaisia summia ei saa maksettavakseen vaikka olisi tappanut jonkun, vaikka sen 9-vuotiaan sankaritytön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on, Tapsa. Lehdessä on otsikko: Sankaritytölle löytöpalkkioksi timanttikoru! 6-VUOTIAS LÖYSI ROSVOJEN SAALIIN.

      Löytämistä ei kuvata aivan tarkkaan, vaan tyttö löysi pussin leikkiessään kotipihallaan Espoossa. Ehkä kuusivuotias ei edes arvannut pussin suurta rahallista arvoa, tarkasteli esineitä ehkä mieluummin lapsen uteliaisuudella. Äiti soitti poliisille, eli hatunnosto äidille ennen kaikkea, hän näytti lapselleen korvaamattoman arvokkaan mallin. En silti osaa pitää kumpaakaan sankareina, minusta heidän käytöksensä on ainoa oikea mahdollinen tuossa tilanteessa. Uskon, että muutkin olisivat toimineet samalla tavoin.

      Poista
    2. Tapsa

      vielä se, että eiväthän teininörtille langetetut huippukorvaukset ole millään tasolla rinnasteisia tappotuomioitten kanssa. Ei taposta voi edes rahalla selvitä niin kuin nettirikoksista.

      Poista
    3. Taposta voi selvitä parin vuoden istumisella ja se on siinä. Nörtti voi joutua ikuiseen velkavankeuteen, ainakin vuosikymmenien ulosottokierteeseen.

      Kun tappaja on ollut tappamatta 3 vuotta, hän on taas ensikertalainen seuraavassa tapossaan. Nörtin velkaleima sen sijaan pysyy, eikä luottoa tipu.






      Poista
    4. No näin kun asiat rinnastaa, kärsii nörtti ainakin pitempään.

      Toisaalta tuo tappanutkin menettää paitsi maineensa myös varmaan luottotietonsa ja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin.

      Mutta että kerran tappanut on myöhemmin oikeudellisesti ensikertalainen - väärin. Tappo on tietenkin tappo, pikaistuksissa tehty, mutta hengenriisto kuitenkin. Suurin osa ihmisistä ei tapa koskaan, vaikka olisi kuinka tiukka paikka tai kuinka kännissä.

      Poista
  10. Varmasti moni olisi toimittanut saaliin poliisille. Joku hetkeäkään miettimättä, joku punniten, että kestäisikö omatunto pitää saalis itsellään.


    Tuo sankarityttö on tyypillistä otsikointia; ainahan niihin valitaan raflaavia - siis myyviä - sanoja.

    Löytöpalkkio oli ihan paikallaan. Ennen sanottiin, että se on 10 prossaa löydetyn tavaran arvosta, ties mikä on käytäntö nykyään.

    VastaaPoista
  11. Löytöpalkkio on ihan mukava juttu.

    Minä unohdin kerran tankatessani rahapussini auton katolle. Liikkeelle lähtiessäni se oli pudonnut marketin pihaan, josta löytäjä oli palauttanut sen poliisilaitokselle, jonne sitten soitin. Kun sitten menin hakemaan sitä, en huomannut edes ajatella löytöpalkkiota, en kiittämättömyyttäni, vaan en yksinkertaisesti ajatellut, että asiassa oli jotain erikoista. Niinpä poliisi sanoi sitten, että annatko viidenkympin löytöpalkkion löytäjälle. No annoin tietenkin, nolona. Se oli kyllä sata prosenttia kukkarostani, kun pankkikorttitilikin oli melkein tyhjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jottei kiittämättömyys olisi maailman palkka.

      Löytäjällä on oikeus 10 prosentin löytöpalkkioon. Löytöpalkkion suuruus on aina vähintään neljä euroa. Poliisi huolehtii löytöpalkkion ja korvausten maksamisesta löytäjälle. Jos palkkiota ei saada toimitettua (esim. kun löytäjä ei ilmoita maksuosoitetta tai löytäjää ei saada kiinni), palkkio siirtyy valtiolle.

      Poista
  12. Minä löysin kerran kadulta yhden oven edestä lähes tajuttoman, ehkä hieman yli kaksikymmpisen tytön. Tyylikäs juhlamekko päällään oksensi vihreää oksennusta jalasta riisumaansa juhlakenkään. Käsilaukku ja rahapussi sillä olivat leveillään siinä vieressä, siksi ajattelin että tuo täytyy saada tuosta liikkeelle ennenkuin iso paha susi tulee.

    Lopulta sain kädestä nostamalla pystyyn, mutta ei aluksi oikein pysynyt tolpillaan, jouduin ottamaan siitä kiinni. Silmänsä leimahtivat vihaa, minä ajattelin ettei tuollaista sikaa lähentelisi edes karju.

    En saanut löytöpalkkiota, jälkeenpäin huomasin että sitä vihreää oksennusta oli tarttunut puserooni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ... Ja kuinka tulevaan sanottavaani hyvin etäisesti sopivaa!!! :)

      Minä nimittäin kävin aamusella ruokakaupassa, kahlasin nietosten keskellä, jalkaraudat kengissä, ja hitaasti vielä mennä paarustin.

      Silti kotimatkalla lankesin; jalka osui lumen alla jäähän ja taittui, ja lensin pää edellä rähmälleni. Kolahdus vain kuului, kun kallo napsahti jäähän. Ja ensimmäisenä pelkäsin sitä, että lasit hajosivat... Sitten tarkistin että luita ei ole poikki, mutta sen verran pahasti kävi, etten kerta kaikkiaan päässyt ylös.

      Epätoivo alkoi hiipiä mieleen; ei yhtään ihmistä missään, enkä oikein voinut kotiinkaan kontata - sekin kävi mielessä... Luojan kiitos ohiajava auto pysähtyi, huolestunut rouva pomppasi ulos, ja yhdessä poikansa kanssa kampesivat minut kintuilleni. Olisivat mieluiten soittaneet ambulanssin, mutta vakuutin, että pääsen kotiin, ja soitan sitten apua jos pää alkaa vaivata.

      Ihanaa, että on auttavaisia ihmisiä!!! Ei tosiaan tarvitse lumipenkkaan hyytyä (kännykkäkin oli kotona, eli taksiakaan en olisi voinut soittaa).

      Sanottakoon vielä, että minkäänväristä oksennusta ei ollut pelissä, enkä ollut yhtään laitamyötäisessä, en edes sellaisen ulkomailla nautittavan aamunapsun verran (Pappa aikoinaan huolehti aina, että minulla oli pieni konjamiinipullo ulkomaanseikkailuilla mukana, masuvaivojen välttämiseksi :D).

      Mutta upeaa, että on Rikunlaisia herrasmiehiä, ja tämänpäiväisten auttajien kaltaisia lähimmäisiä!

      Sen verran pää jomottaa, selkään sattuu, ja ranne nuljahti, että nyt hipsin sänkyyn.

      Kiitos laupiaille samarialaisille, jos tätä blogia sattumalta luette! :)

      Ja kaverit, jos lähdette tänään ulos: let's be careful out there! :)

      Poista
    2. Char,

      hyvä että selvisit kotiin! Muistapa nyt jatkossa se kännykkä. Se pitää aina olla mukana, vaikka menisit sitten talosi kellarista hakemaan perunoita tai ullakolta joulukuusenkoristelaatikon. Voi pudota portailta, ovi voi loksahtaa lukkoon.

      Minulla kävi niin, että kun olin yläkerran tuuletusparvekkeella, sukkasillani ja pienissä vaatteissa, parvekkeen ovi napsahti tuulen voimasta kiinni, eikä minulla ollut avainta. Parveke on sillä puolella, jolla ei yleensä kulje ihmisiä.

      Vanha mies kulki alhaalta, mutta hän ei kuullut hihkaisuani. Pari muuta mummoa kulki myös, mutta ääneni ei kantautunut heidän korviinsa. Kirosin, ettei kännykkä ollut taskussa, sillä olisin voinut soittaa isännöijälle. Tunnin kuluttua vähän nuorempi asukas kulki parvekkeen alta, ja hän kuuli ja kävi hakemassa yleisavaimen, jonka onnistui heittämään minulle - sain kopin.

      Tällaisia arkielämän vaaratilanteita voi sattua milloin vain. Kännykkä pelastaa.

      Poista
    3. Juu, Iines, pitää muistaa tämä!

      Jos vain näkisit minut kaikkine varusteineni ja hiljaa hipsuttamisineni; ei tullut mieleen, että köpelösti käy!

      Nyt ei satu enää niin paljon; otin kunnon päiväkoisut! :)

      Ja vaikka eka reaktioni oli, että ennen huhtikuuta en sitten hievahdakaan täältä sisältä, varmaan huomenna taas reippaina käymme rekkain alle...

      Chisun musiikista muuten tykkään! Olen tosin semmoinen jäärä, etten Juicen ohi häntä listaa, mutta se on vaan minä. :)

      Kiitos myötäelämisestä, ja kivaa, kun sain purkautua! Ja ties vaikka auttajani lukisivat blogiasi; en osannut kunnolla siinä kiittää, olin kuin bambi jäällä, edelleen! Lukijoita sinulla on paljon enemmän kuin meitä kommentaattoreita! :)

      Poista
    4. Tarkoitin tuossa Juice-vertauksessa vain sanoituksia, eli minusta Chisulla on jopa huomattavasti paremmat sanoitukset kuin Juicella. No, se Syksyn sävel nyt on voittamaton. Mutta esimerkiksi Kaksoiselämästä en ole ikinä ymmärtänyt, mitä Juice tarkoittaa omalla kaksoiselämällään. Hän ei ole sitä tyyppiä, joka elää toisin kuin ajattelee.

      Juice oli kerran pitämässä meidän koulun opettajille jotain luentoa. Petyin, petyin, petyin, sieltä ei tullut mitään. Juicesta silti tykkään.

      Poista
    5. Minulla on kyllä pari Chisun levyä, ja tykkään nimenomaan sanoituksista kovasti paljon.

      Kaksoiselämää itsekin eläneenä ymmärrän kappaleen tavallani, ja se natsaa - ei ehkä siten, kuin Juice tarkoitti, mutta se kai ei liene taiteen perimmäinen ideakaan. - Siis tuputtaa omia juttuja, vaan tarjota kenttää henkilökohtaisille tulkinnoille.

      Omasta kaksoiselämästäni sen verran, että päädyin elämään ihan muuta kuin mihin haluan uskoa, ja uskon, ja ulosräpistely oli enemmän kuin vaikeaa; itseni ruoskiminen vielä vaikeampaa lopettaa. Sairastuinkin siinä, eli en tosiaan kadehdi niitä, jotka tuntevat kykenevänsä itsensä ja omien arvojensa suhteen petturuuteen. - Veikkaan, että meillä yrittäjillä haukkii todellisuus niin pahasti kantapäillä, ettei voi kuin sääliä...

      Ja olen siis jäärä. :)

      Katsotaan parin vuoden kuluttua, kenet listaan Suomen Ykkössanoittajaksi. - Nytkin menevät puntit tasan monen taiteilijan kesken, ja siitä voin olla samaa mieltä että Chisu voi olla yhtä hyvä kuin Juice! :)

      Poista
    6. Vastaan itselleni :)! Jatkoin viellä Ajattelua, päinvastoin kuin isäni suositti ("tee mitä teet, kunhan et ajattele, Char"! Vai oliko se "kunhan et laula"?! Kuitenkin!).

      Joka tapauksessa: Juice saattoi olla Periaatteen Mies, ja kaikinpuolin omissa elämänvalinnoissaan tinkimätön; silti hän varmasti taiteilijana pystyi sanoittamaan meidän ja muiden elämäntilanteita ja kohtaloita.

      En tarkoita olla alentuva, Iines!!! Painotan vain, että minä-muodossa tehdyt jutut eivät tietenkään välttämättä osu yksiin tekijän omien kokemuksien kanssa; siksi siis taide ja fiktio ovat eri asioita, vaikka välillä menevät päällekkäin.

      En itsekään olisi osannut nuorena likkana arvata, minkälaisesta sopasta löydän itseni; tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla, jne.

      Eli minullakin on Hämärä Menneisyys; en ole vain se Santa Char, jonka täällä tunnette! ;) :D

      - Nyt saa jo nauraa! Muutama vuosi sitten olisin hermostunut! :)

      P.S. Eikä se Juicen koko tuotanto ollut ehkä Kansallisaarretta, ainakaan korkeakulttuurisessa mielessä... "Do the stönö" tulee mieleen. Toisaalta oli metkaa, miten paljon tekstejä hän keksi sinänsä yksinkertaiseen "Napoleonin mopoon" - viisu, jota äitini 5-v hoitopoika hoilotti aikoinaan ihan innoissaan! :D Niitä versioita oli useampi; oli Tarzanin kalisonkeja, ja ties sun mitä...

      Päätä vähän nippaa vielä, eli en jaksa tarkistaa levykokoelmaa, mutta ainakin nuo tulevat mieleen, näin äkkisiltään!

      Nyt syömään (tuntuu, että melkein aina juttuni katkeavat ruokailuun, mutta olenkin herkkujen ystävä! :D), ja sitten katson uskallanko lähteä saunaan! Siellä on meinaan pliukasta! :)

      Kivaa illanjatkoa kaikille! :)

      Poista
    7. Mukavaa saunareissua, Char! Saunassa minäkin olin, kun pakkasella on kiva saunoa (pakkasen tuntee huoneessakin seinien läpi, se hohkaa eri tavalla kuin plusasteet) ja mietin, repäisisikö ja nauttisi pizzaa punaviinilasillisen kanssa. Juu, kyllä! Katson samalla luontodokkaria, jääkarhujen elämästä. Eikö ole jännittävä ilta?

      Poista
    8. Iines, terveisiä saunasta! - Näin meidän perheessä aina sanotaan!

      Ja on sinulla jännittävämpi, joskaan ei ehkä hauskempi ilta kuin meitillä; itse meinaan katsoa Disneyn "Prinsessan ja sammakon" tallenteista. - Tosin tossa mun leffassa on ehkä enemmän psykolookisia kerrostumia kuin omassasi; veikkaan meinaan, että jotain vehkeilyä juttuun mahtuu... :D

      Enkä muuten ees pelleile! - Luulen, että just tän lapsellisuuteni takia pärjään muksujen kanssa niin hyvin; yhdessäkin sukujuhlassa penskat ihmettelivät, että mitä ihmettä tein aikuisten ruokapöydässä; lapsihan minäkin... :)

      Ja silti olin siis samalla se komentoora ja kouluttaja; lapsilla vain onneksi nuo rajat ovat niin häilyvät. Ja juhlissa usein ajaudunkin lasten seuraan, ovat he hauskempia kuin aikuiset, noin keskimäärin. - Älkääkä nyt kukaan loukkaantuko! :) Hauskoja ja ihania tekin ootte, en minä sillä! :)

      Mutta terkkuja jääkarhuille, ja herkku-pizza-fiestaa! Jatketaan! :)


      Poista
  13. "HS alkaa rahastaa lukukerroista. Minullakin tuli lukukerrat jo täyteen, ja nyt pitäisi kai rekisteröityä ja maksaa. En piru vie maksaa, koska olen paperi-Hesarin tilaaja! Maksajien pitää saada lukea digilehteä ilmaiseksi!"


    Kuinkahan moraalinen tuo yllä oleva vaatimus on jos tilausmaksuun ei sisälly digilehteä vaan pelkkä näköisversio? Sillä, Helsingin Sanomien ja HS Digilehden jatkuva tilaus maksaa 355 euroa vuodessa. Ilman digilehteä tilauksen hinta on 319 euroa ja pelkän digilehden 216 euroa vuodessa.

    Vai onko kysymys ymmärtämättömyydestä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa kai noista mielipiteensä sanoa. Uusi maksumuurin takana oleva tuote ei ole hintansa väärti, liian monet jutut ovat niitä samoja kahden kappaleen pätkiä.

      Poista
  14. Moraalitonta on Hesarin kaksinkertainen rahastamisyritys lehden tilaajilta!

    Minulle tulee Helsingin Sanomien paperilehti, eikä mitään digilehtioikeutta tietääkseni ole, paperilehden tilausmaksua maksan 4 x 93 euroa vuodessa (372 e/v) jatkuvana suoraveloituslaskutuksena.

    Minusta tuohon hintaan pitäisi lehden tilaajilla olla oikeus ja kohtuus saada tarvittaessa lukea digilehteä eli nettilehteä ilmaiseksi. En ole päässyt lehden arkistoihin, kun olen joskus halunnut linkata jotain juttua blogiini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elikkäs, kyse on näköjään ymmärtämättömyydesta.

      Oikeus ja kohtuus saada uusi digituote ilmaiseksi?

      Nyt ilmestyi kolmas "sankarityttö"!



      Poista
    2. Oi Ano, etkö koskaan väsy?

      Voi kai maksuja ja palveluja arvostella, käyttämättä niitä väärin, ilman että tulee luokitelluksi a) Rikolliseksi tai b) Oikeuden Esitaistelijaksi.

      Hellitä ja höllää vähän sitä piponreunaa, nyt on lauantai. Onko saunavuoroa tiedossa? Kunnon löylyt voisivat tehdä terää! :)

      Tai jos olet uskovaista sortimenttia: huomenna 1. Adventti! Eli joulu tässä lähenee; miksi lukea kaikkea kuin piru raamattua.

      Useimmat meistä ovat ihan kunnollisia ja hyviä ihmisiä, ja tänään itse sain olla kiitollinen kahdesta Arjen Sankarista. Ja toinen oli muuten mitä suloisin ja huolestunein nuori mies; oisin varmaan saanut kyydin kotiin, jos olisin pyytänyt.

      Eli ei kriittisyys tai auttaminen ole kumpikaan sukupuolesta kiinni.




      Poista
  15. Tässä on muuten linkki eiliseen A-studioon, jossa käsiteltiin mielestäni selventävästi Chisugatea. Ohjelmassa esiintyivät Chisu, TTVK:n edustaja ja Nalle Puh -isä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iines, kiitos, linkistä! Harmitti kun missasin sen!

      Poista
    2. Tapaus Chisuun liittyen on hyvä todeta myös että noita levyn lataajia oli 67. 28 lataajan IP-osoitteet oli helppo saada selville joten vain heille lähti 600 euron korvausvaade, jonka 27 lataajaa maksoi. TTVK ja levy-yhtiö olivat sopineet että jos yksikin jättää maksamatta niin oikeusprosessi käuynnistyy. Toimenpidettä haluttiin salata vaitiolosopimuksen allekirjoitus vaateella.

      Lataus sekä jakelu -toiminnot täyttyivät koska imurointiohjelmissa on oletusarvoisesti aktivoituna myös tiedoston automaattinen jakelu.

      Poista
  16. Iines, joko olet lukenut monta kirjaa Finlandia-ehdokkaista? Onko voittajasuosikkia? Varasin kirjastosta Nälkävuoden. Kirjoja oli kuulemma hankittu 20 ja jonossa oli 120 halukasta lukijaa.

    VastaaPoista
  17. Delilah, minulla taitaa olla ne kaikki paitsi Ulla-Lena Lundbergin teos joko luettuna tai juuri lukupinossa.

    Luettuna on Seppälän Mr. Smith, Ala-Harjan Maihinnousu, Ollikaisen Nälkävuosi ja Hassisen Popula. Pulkkinen ja Köngäs ovat pinossa seuraavina.

    Tähänastinen suosikkini on Nälkävuosi, eikä Hassinenkaan hassumpi ole. Seppälä on upea, mutta siihen pitäisi palata toisenkin kerran. Se ei ole helppo, joten yksi nopea luku ei riitä.

    PS Kaikki kirjat olen saanut kirjastosta ykkös - nelosjonotusnumerolla, kun tein varaukset nopeasti. Pikkukaupungin hyviä puolia.

    VastaaPoista
  18. Käytännössä vaade HS Digilehden saamisesta maksutta ei eroa juurikaan Chisugatesta. Näyttää siltä että moraalisimmat vaativat olisivat lataamassa oitis digihesaa jos joku "pirate bay" vain sitä palvelimelleen laittaisi tyrkylle.

    Kysymys on ajankohtaisuudesta.

    Jos on kykyä, aikaa ja halua odottaa hetki, niin lähes kaikki levyt ovat ladattavissa laillisesti netistä. Uusi levy on jo ensi kuussa "vanha". Sampoin käy uutisten. Pitäisikö painetun paperilehtiversion lisäksi tilaajan saada kaiken aikaa päivittyvä, realiaikaisempi digiversio myös saada ilmaiseksi?

    Jos äänilevytuottajat ja artistit yhteistuumin haluaisivat piratismia vakavammin suitsia niin se olisi jo tehty. Mutta, mutta, mikään ei takaa sen suurenpaa julkisuutta kuin ympäri maailmaa piratismin kautta leviävä julkisuus.

    Kirjailija Sofi Oksanen on esittänyt kummeksuntansa miksei Suomessa kustantajat perusta tai tue kirjailijoiden nettisivujen ylläpitoa ja perustamista. Vain aniharva kirjailija on hoksannut kuinka loistava markkinointikeino, netissä julkaistu, ilmainen lukunäyte on.

    "Vain elämää" -artisti, Cheek, on todella hyvin ansaitseva vaikka hänen YouTube hittejään on katsottu miljoonia kertoja, ylivoimaisesti eniten suomalaisista artisteista.

    Tuosta aarteen löytäjä tytöstä, tai lehdistön hänestä tekemästä "sankarista" ei ehkä pitäisi mehkata juuri ollenkaan. Sankarimyytti ei ei tästä tapauksesta ole ns. "tietä pannakseenkaan".


    Char, Iines varmaan voisi kertoa sinulle tuosta moralismista vähän lisää.

    VastaaPoista
  19. Sankareita tai ei, kyllä tuo Edelfeltin maalaus on sitten viehko! Olisi hauska tietää, mikä tuosta lukevasta tytöstä tuli?

    Lukematta Finlandia-ehdokkaita uskallan veikata, että Hassisen "Popula" voittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukevasta tytöstä (12 v.) tuli kirjailija. Hän on Edelfeltin sisar, Berta Carolina Edelfelt ja koira Capi. Maalaus on "Hyvät ystävät II". interiöörinä Haikon Kartanon huvila.

      Poista
    2. Niin, Hassinen on rahapeliyhtiön vedonlyönnissä kärjessä.

      1. Popula
      2. Jää
      3. Maihinnousu
      4. Dora, Dora
      5. Nälkävuosi
      6. Mr. Smith

      Persut ja Hommafoorumilaiset eivät kirjaa diggaa eikä muutkaan "olet oman onnesi seppä"-porukat, mutta ei olisi yllätys "Tartsu" innostuu kirjan yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

      Eikä muukaan vinokulma ole merkityksetön, kuten valintalautakunnan puheenjohtajan Janna Kantolan viimevuotinen ylistys Gustafssonin Huorasadusta poimittuna kertoo: "Naisten asia on meidän kaikkien asia. Meillä on velvollisuus taistella sisartemme puolesta ja vastustaa sortoa."

      Poista
    3. Moralismi ei ole varmaan Iineksestäkään nimenomaan tässä yhteysessä kiinnostava puheenihe; moraali on.

      Minusta alustuksessa ei ollut moralismia (= minusta tylsää janaamista yksioikoisista arvoista), vaan moraalin käsityksen pohdintaa.

      - Iines, jos määrität moralismin jotenkin eri tavalla ja positiivisemmin, kuuntelen toki mielelläni; tätähän tuo Ano kai ehdotti. :)

      Poista
    4. Olet oikeassa Char,

      tämä keskustelu ei koske moralismia ollenkaan, vaan moraalin pohdintaa, jos minä saisin päättää. Minulle on aina yllätys, että moraalipohdinnoissa niin nopeasti heitetään moralistikortti pöytään.

      Moraali ja moralismi ovat siis kaksi eri asiaa, niin kuin sinunkin kommentistasi, Char, hyvin käy ilmi. Oivallat asian, joka on monelle valitettavasti epäselvä; moni käsittää moraalin moralismiksi, vaikka moralismi on ahdasta, ankaraa ja tuomitsevaa suhtautumista, moraali taas ihmisen sisäinen ääni, sisäinen eetos, joka pohtii ja kyseenalaistaa!

      Moraaliasioista puhuva ihminen on siis eri kuin moralisti, joka ei pohdi, vaan tuomitsee sen kummemmin pohtimatta ihmisiä ja asioita.

      Poista
  20. Halosta ei kannata vähätellä, sillä hän ei ole taiteen saralla moukka. Ihminen, joka on aloittanut taideopinnoilla, on harvoin puusilmä. Taidealalta vain harva saa leipänsä, joten ymmärrän työläistaustaisen köyhän tytön aineen vaihdon, kun pää kerran riittää ja kotoa kannustetaan.

    Finlandia-palkinto on oikeastaan vedätystä, sillä kirjan "hyvyys" on aina makuasia. Ilman palkintoprosessia moni syksyn uutuuskirja jäisi kuitenkin ostamatta, joten palkintoa kohuineen ei kannata halveksia, Seppälänkään.

    On varmaan sama, mille kirjalle palkinto osuu, mutta vähän pettynyt voisi olla, jos se menisi Maihinnousulle. Itse iloitsisin Nälkävuoden voitosta, ja nuoren uuden kirjailijan noususta. Teos ei yritä olla mitään, se vain on kaikessa yksinkertaisuudessaan ja pienessä tapahtumaketjussaan, jonka jokainen säie kuuluu asiaan. Muoto on ympyrä, alussa palataan loppuun, ja yllätytään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Halosta ei kannata vähätellä, sillä hän ei ole taiteen saralla moukka. Ihminen, joka on aloittanut taideopinnoilla, on harvoin puusilmä."


      Moukka? Taideopintoinen puusilmä?

      Missä moista on ilmennyt?

      Muu on sentään asiaa.

      Poista
  21. Viittaan yleiseen keskusteluun ja tartsutteluun. Ihan kuin Halonen katsoisi kirjoja vain poliitikon näkökulmasta. Hänellä voi taideorientoituneena ihmisenä hyvinkin olla perspektiiviä syvempään valintaan kuin listat näyttävät.

    Lue oikein: Taideopintoinen harvoin on puusilmä, enemmän puusilmiä löytyy muualta kuin taidealoilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lue oikein: Taideopintoinen puusilmä? = taideopintoja opiskellut.

      Tartsu oli kirjoitettu erisnimeksi, aivan kuin nykyisestä presidentistä käytetään yleisesti hyväksyttyä ja vailla vähättelyä olevaa nimitystä "Sale".

      Onko näkökulma jotenkin parempi tai syvällisempi jos se on irroitettu yhteiskunnallisesta taustastaan kun k.o. kirja joka tapauksessa on yhteiskuntapoliittinen kannanotto.

      Poista
    2. "Sale" presidentistä sanottuna kuulostaa jokseenkin yhtä typerältä kuin Tartsu tai Tartsa.

      Kyllä, näkökulma on useimmiten syvällisempi, kun ei teokseen sotketa mitään ajankohtaista.

      Minusta tämä näkyy Populassa sen häviönä, Nälkävuodessa voittona. Itse haukottelen syvästi, kun huomaan kirjaan ympätyn yleensäkin yhteiskunnallisen tai jonkin tuoreen näkökulman tai teeman, hohhoiijaa vaan! Ei ihmisten keskellä ole yhteiskunnallista näkökulmaa, vaikka olisi puute leivästä. On vain hirmuinen nälkä ja hätä.

      Poista
  22. Kiitokset Anonyymille Edelfelt-tiedosta. Ennätin jo epäillä, että lapselle on laitettu kirja käteen ja käsketty olla lukevinaan, mutta varmaan hän oli jo tuossa iässä itse kiinnostunut kirjoista.
    Kiitos myös Anonyymille Finlandia-vedonlyönnistä. En tuollaisesta ole kuullutkaan. Jos Hassinen johtaa vedonlyöntiä, on vain pääteltävä, että moni muukin on mielessään pohtinut Halosen mieltymyksiä. Yksinkertaistettuna kai voidaan kuvitella Halosen valitsevan Hassisen koska:
    1: Hän on nainen.
    2. Hän on aina vihaisen näköinen.
    3. Hän kirjoittaa totuuden persuista.
    4. Hän on feministi.
    5. Hänet mielletään vasemmistolaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäys ja tarkennus kommenttiini: "Hän" tarkoittaa listallani siis Hassista, ei Halosta.

      Poista
    2. Tuohon suuntaan saattaa ajatus tosiaan kulkea. Tódellakin!

      Poista
    3. On syytäkin ajatuksen kulkea tuohon suuntaan, että Halonen on tarkoite, sillä kieliopin mukaan Halonen on tuossa tarkoite. Ellei ajatuksemme siis mene Halosen suuntaan, kielitajumme ei pelaa oikein ja saattaa joskus johdattaa meidät harhaan ja jopa pulaan.

      Hän-pronomini nimittäin viittaa kahdesta vaihtoehdosta kauempaan eli edellisen lauseen subjektiin tai lauseenvastikkeessa subjektiosaan, tässä tapauksessa Haloseen.

      Muodollisesti oikein olisi siis sanoa tuossa tapauksessa, jossa tahdotaan viitata Hassiseen: 1. Tämä on nainen. 2. Tämä jne.

      On kuitenkin jokseenkin pöljää aloittaa lause tämä-pronominilla. Turvatkaamme jälleen kielioppiin, pojat! Se nimittäin suosittaa tällaissa tapauksissa mieluummin nimen mainintaa kuin tämä-pronominia: Hassinen on nainen, Hassinen on aina vihaisen näköinen jne.

      Kolehmainen teki siis välttämättömän, kun selitti ilmaisuaan.

      Poista
    4. Juu, tuon hän-pronominin kanssa tulee usein töppäiltyä. Onneksi huomasin tällä kertaa ajoissa. Lehtien onnettomuusuutisissa huvittaa, kun kerta kerran jälkeen "hän kuoli keskussairaalassa saamiinsa vammoihin." Vaarallisia paikkoja ovat nuo sairaalat.
      Mutta tuo "hän" on pikkujuttu verrattuna kaikkialle mediaan ruton lailla levinneeseen "haasteellisuuteen". Nykyisin kaikki vaikea tai monimutkainen on haasteellista tai haastavaa. Pankaapa merkille seuraavia uutisia kuunnellessa tai katsellessa. Kyllä siellä joku taas arvelee, että "Kreikan tilanne on haasteellinen."

      Poista
    5. Kyllä vaan, kaikki on nyt haasteellista. Vaan onneksi on päästy jo dilemmasta ja diskursseista!

      Tuosta hän- ja tämä-hankaluudesta kertoo Lasse Koskelan lyhyt kielikolumni Kotuksen blogissa osuvasti. Siinä taitaa näkyä, miten vaikea asia on kielitieteilijöillekin:

      http://www.kotus.fi/?5433_a=comments&5433_m=8807&s=3245

      Poista
    6. Hauska ja mielenkiintoinen linkki. Kiitos, iines!

      Poista
  23. "Ei, he ovat osoittaneet ilmiömäisen poikkeuksellista sankarikäytöstä, suurta urhoollisuutta: he ovat soittaneet - poliisille! Kolminkertainen hurraa sankarilliselle perheelle! Harmi vaan, että tytön saama lahjakoru sopii paremmin kahdeksankymppiselle ruustinnalle."



    Vaikka tuota blogistin moralismiä katselisi satiirisuodatuksen läpi, niin moraalisella pohdinnalla on väärä kohde, perhe. Sankarimyytin ovat rakentaneet poliisi ja Hesari. Vai onko jossain viitteitä, etteikö perhe olisi toiminut moraalisesti, rehellisesti – ilman sankaruutta. Lopun lahjakoru toteamuksessa satiiri jalostuu jo vittuiluksi.

    VastaaPoista
  24. Minua on usein naurattanut uutiset alle metrin mittaisesta kalamiehestä, joka on saanut aivan jättimäisen ison kalan.

    Jättimäisen ison, muttei niin suurta, että sillä pääsisi listoille ja lehtiin. Silloin kalan saaja on pikku-Valtteri, joka sai sen verkoilla tai virvelillä isän hieman avustaessa.

    Sitten on niitä erilaisia osaajia ja ihmelapsia: "Yhtään ei pakotettu, että tuon oppi, sillä oli vain niin suuri hinku tekemiseen!"

    Sankari on myös tyttö joka - isänsä avustuksella hänkin - saattoi mahdollisesti TTVK:n ja poliisin tarkastelemaan omia suhteettomia toimenpiteitään!

    Sankarikoirat ovat aivan oma lukunsa: "Helvetin luonnevikainen koira haukkuu joka yö, silloin kerran oli sattumalta tulipalo samaan aikaan!"

    Takavuosilta minä muistan Hesarista yhden sellaisen uutisen, jossa sankariyrittäjä ajoi rosvoja takaa. Varmaan se oli ihan asiaa, sillä että yrittäjä oli toimittajan veli, ei kai ollut sinänsä suurta merkitystä asialle.

    Yleisesti sankareita voi tehdä ihmisistä, jotka ovat mieluiten kuolleet tai ainakin hyvin ikääntyneitä. Sellaisia voi muokata mielensä mukaan eivätkä myöhemmillä teoillaan pilaa omaa sankarimyyttiään.




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On yksi laulu, josta en oikein tykkää. Se on niiiiiin klisee. J. Karjalaisen Me ollaan sankareita kaikki -jollotus. J. Karjalainen on muuten hyvä heppu, varsinkin laulamaan.

      Ylipäänsä havaitsen, että minua taitaa ärsyttää koko sankaruusteema. Kun eikö sen pidäkään mennä niin, että pelastetaan toinen ihminen, koska on oikein pelastaa ihminen elämälle. Tai palautetaan löytötavara poliisille, koska joku voi kaivata sitä. Täi käräytetään piraatti, koska hän vie leivän jonkun suusta. Ei se ole taiteilijan vika, että siinä välissä on aukko, johon rahaa menee, ei piratismi sitä aukkoa pienennä, mutta piraattien käräyttäminen voi sen tehdä.

      Katsokaa nyt ihmeessä ylempänä olevasta linkistä A-studio, jossa puhuvat Chisu, Nalle Pyh -isä Suomi-Leijona-kravatteineen ja se TTVK:n mies!

      Poista
    2. Niin, Morozov käräytti sanotun mukaan faijansa.

      Apulannassa aikanaan soittanut Tuukka Temonen kirjoitti problematiikasta mielenkiintoisesti. Sekin siis artistin näkökulma.Pitkä kirjoitus, mutta lukemisen arvoinen.

      J. Karjalaisen ensimmäinen levy oli hyvä, muut ovat enimmältään sellaista kertakäyttökamaa; kun on aikansa kuunnellut, ei halua kuunnella enää koskaan.

      Kokonaisen levyn teki nimeltään Varaani. Nimikkokappaleen, koko levynkin, tunnelma perustui "varaaniin" meksikolaisen kylätien varrella. - Sillä ei kai ole merkitystä, ettei kyseisiä eläimiä ole siellä päinkään.

      Poista
    3. Temosen kirjoitus on pitkä, ja siinä on varmaan se sama ydinsanoma kuin tuhansilla muilla, jotka siitä tykkäävät. Minä vaan en tiedä, mikä se ydinpointti lyhyesti on, miksi lapsi sai piratoida ja miksei se ole hänen sielulleen vahingoksi, vaan hyväksi. Saako silloin siis piratoida, jos on hyvä syy?

      Sitäkään en tiedä, miksi nuo isän maksamat korvausrahat tulivatkin ilmeisesti jollain mukikeräyksellä, joka ei ollut laiton keräys, vaan yksityishenkilön avustamista.

      Minä olen ihan pihalla tästä tapauksesta, vaan ei se haittaa. Taidan ruveta minäkin imuroimaan musiikkini, mitäs niitä levyjä ostelemaan.

      Poista
    4. Ydinsanoma Temosen kirjoituksessa lienee, että liivijengin alkuperäisestä kuudensadan vaatimuksesta olisi Chisu mahdollisesti saanut kaksikymppiä, loput olisivat menneet "järjestön" käyttöön.

      Minä olen ymmärtänyt että sinä lähestyt tätä kysymyksellä siitä mikä lapsi on. Se on minusta tässä kokonaan toissijaista, tilannetta ei muuta vaikka isä olisikin ollut se lataaja.

      Puoluepoliittisia asioita nämä eivät millään selkeillä linjoilla ole, TTVK:n toimet tuomitsi Arhinmäki ja nyt siis julkikokoomuslainen Temonen.



      Poista
    5. A-studion katselemisen keskeytin, kun Chisu sanoi että "ikävää, ikävää, mutta kaikkien osapuolien kädet olivat sidotut".

      Vähän olin nolokin artistin puolesta.

      Poista
    6. Ykkösen aamuteeveessä oli lyhyt mutta hyvä keskustelu aiheesta, vastakkain olivat piraattipuolueen puheenjohtaja Harri Kivistö ja TTVK:n Antti Kotilainen.

      Mielestäni Kotilaista kannattaa kuunnella, hän ei ole iso paha susi, vaan ihan yhteistyökykyinen ja leppoisa persoona.

      Poista
    7. TTVK:n maksuihin en ota kantaa, koska en tiedä koko totuutta, mutta uskon että asia kannattaa tuoda päivänvaloon.

      Ihmiset eivät kuitenkaan asenteissaan aina ota huomioon sitäkään, että TTVK joutuu käyttämään paljon asiantuntija-apua, mm. lakimiehiä valvontatyössä, ja myös heidän palkkionsa pitää jollain rahalla kattaa. Lakimiespalkkioiden suuruuden tiedämme kyllä. Yhdistys ei pysty toimimaan pelkällä hyvällä tahdolla. Kaikki ei sii mene TTVK:n omaan taskuun.

      Poista
    8. Riku: "Ydinsanoma Temosen kirjoituksessa lienee, että liivijengin alkuperäisestä kuudensadan vaatimuksesta olisi Chisu mahdollisesti saanut kaksikymppiä, loput olisivat menneet "järjestön" käyttöön."

      Sinä et lukenut huolellisesti Temosen tekstiä, Riku. Chisu ei suinkaan olisi saanut kahtakymppiä (ellet sitten tarkoita kahtakymmentä senttiä). Temosen mukaan artistit saavat levymyynnistä about 7-12% CD:n tukkuhinnasta, joka on tyypillisesti 10-12 euroa. Jos oletetaan, että Chisun palkkion suuruus on 10% ja Tukkuhinta on 10 euroa, niin Chisu olisi saanut palttiarallaa tasan euron. 599 euroa olisi mennyt TTVK:n verenimijöille.

      Poista
    9. Jaa, jäi kirjautumatta, mutta tuo 03 joulukuuta, 2012 14:36 kirjoitus on allekirjoittaneen.

      Poista
    10. TTVK:lla on palveluksessaan mm. it-tutkijoita ja lakimiehiä, joten osa tuosta 599 eurosta mennee siis muualle kuin TTVK:n herrojen taskuun. Mikä lie asiantuntijoiden palkka?

      Poista
    11. Ja kai heillä täytyy olla hyvät koneetkin ja toimistotilaa ynnä muuta henkilöstöä ja kulua. Usein kun törmää luutuneisiin asenteisiin, huomaa, että suhteellisuudentaju on kateissa...

      Poista
    12. Kiitos Jape oikaisusta!

      Kotilainen on epäilemättä mahdottoman miellyttävä. Niin Marlon Barando ja Al Pacinokin olivat siinä yhdessä elokuvassa.

      Lakimiesten palkka on varmaankin 3600, Chisu joutuu pulittamaan loppuja ja jotain jää vielä valtionkin kustannettavaksi.

      Poista
    13. Ei Kotilainen ole miellyttävä, vaan pikemminkin vähän kömpelö. Luulen, että piraattipuolueen sulava Kivistö on hyvin miellyttävä.

      Chisu joutuu pulittamaan siinä tapauksessa, jos tulee raskaaksi tai sairaaksi. Hän ei saisi äitiyspäivärahaa saati sairauspäivärahaa, kuten esimerkiksi yrittäjät. En oikeastaan ihmettele, että taiteilijat vastustavat kaikkea piratismia. Vähän sama kuin se, että me muut tekisimme osan työstämme ilmaiseksi.

      Poista
    14. Nyt en jaksa lukea kaikkea - mutta totta kai taiteilijat vastustavat piratismia! Sehän on varastamista!

      Mikä tässä nyt on meille oletettavasti aikuisille epäselvää?! Justiinsa meitillä todettiin aivotärähdys, ja huomenna uusi lääkäri, mutta siis a) aivot on, ja b) ehkä riittävästi tyhjää päässä että mahtuvat täällä Blondilassa kärsimään, mutta ei kai tässä nyt ole mitään harmaan sävyjä?!!!

      Jos haluat esim. levyn tai kirjan, menet joko fyysiseen tai nettikauppaan, ja ostat sen. Yksinkertaista. Simple as that.

      Jos vastustaa hengentuotteita elinkeinona, niitä ei oletettavasti silloin arvosta rahan väärtiksi; miksi silloin ladata luvatta?

      Jos arvostaa niin paljon että haluaa itse kuulla tai nähdä: miksei maksa? Miksi varastaa tyhjänpäiväistä tai tarpeetonta?

      Poista
    15. Iines: "Chisu joutuu pulittamaan siinä tapauksessa, jos tulee raskaaksi tai sairaaksi. Hän ei saisi äitiyspäivärahaa saati sairauspäivärahaa, kuten esimerkiksi yrittäjät."

      Mitähän hemmettiä sinä TAAS kerran pöliset? Ihan ihmeitä taas... Chisu ei pulita mitään vaan on känny ojossa, mokoma.
      Milloin yrittäjä on muuten saanut äitiyspäivärahaa? Häh? Ja keneltä?
      Sairauspäivärahaa voi kenties saada, mutta ei maksettujen palkkojen mukaan vaan maksettujen YEL:lien mukaan, jotka on usein pienet. Ottaisit kerrankin selvää asioista ennen kuin louskutat, jooko?

      Ja millä tavoin Chisu eroaa yrittäjistä? Eikös hänkin jotain yritä? Eli miksi hänen pitäisi saada jotain enemmän ja ilmaiseksi, mitä ei normiyrittäjä saa? Taiteilija on yrittäjä, siinä kuin normiyrittäjä. Taiteilija koittaa vain verhoutua "komeamman" tittelin taakse, mutta molempien paska haisee yhtä pahalle, vähintään, titteleistä huolimatta. Vai väitätkö vastan? Todista!

      "Vähän sama kuin se, että me muut tekisimme osan työstämme ilmaiseksi."

      Opettajat ei edes lomaile ilmaiseksi, vaan saavat täyden palkan 3,5 kuukauden kesälomaltaankin. Mallikansaiaisia, vaikka koulutustaso heillä luvattoman heikko (ja osaaminen). Pitäisi laittaa kunnon insinöörit opettajiksi joka paikkaan, niin alkaisi tulla tulosta, kaikilla mittareilla.

      Poista
    16. Opettajien palkkahistoria on yleensä jo tunnettu. Tässä vielä kerran:

      Yhdeksän kuukauden palkka (syyskuu - toukokuu) on aikanaan laskettu yhteen ja jaettu ilman mitään korotuksia kahdellatoista, jolloin palkka maksetaan myös kesäkuukausilta. Aluksihan opettaja ei saanut palkkaa kesäkuukausilta ollenkaan, vaan sai vuokrata opettaja-asunnon, johon kuului puutarhapalsta, josta opettaja sai elantonsa kesän ajalta. Tämä palkanmuodostumisperiaate on edelleen palkanmaksun pohjakuvio, sillä mitään kolmen kuukauden korotuksia ei palkkaan ole koskaan tullut, ei aikanaan, ei nyt, vaan samat normaalit pikkukorotukset kuin muillekin julkisille aloille, vaikka niillä oli alun perin palkka koko vuodelta.

      Nykyäänhän opettajan kesäloma on lisäksi lyhentynyt noin kuukaudella, sillä palaverit ja muut työt jatkuvat kesäkuun ensi viikolla ja alkavat heti elokuussa.

      Tuossa äitiyspäiväraha-asiassa siteerasin Chisun omia sanoja äitiyspäivärahasta, josta hän puhui A-studio-ohjelmassa, linkki on ylempänä. Ohjelma löytyy Areenasta.

      Kyllä yrittäjälle maksetaan äitiyspäivärahaa, joissain tapauksissa (alle 45 000 euron tulot) 90 prosenttia palkasta! ( http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/100608125054HL?OpenDocument ) Sain sen käsityksen, että Chisu muusikkona ei saisi penniäkään äitiyspäivärahaa. Samoin ei sairauspäivärahaa.

      Poista
    17. "Sain sen käsityksen, että Chisu muusikkona ei saisi penniäkään äitiyspäivärahaa. Samoin ei sairauspäivärahaa."

      Millä perusteella ei saisi? Vain siksikö, kun kisu noin väitti?

      Yrittäjät eivät yleensä saa sairauspäivärahaa, on sen verran iso se karenssiaika. Ja mitä kertoo tasa-arvosta se että JOISSAIN tapauksissa yrittäjille maksetaan äitiyspäiväraha? Miksi ei KAIKISSA tapauksissa?

      Ja mitä tulee tuohon stooriisi opettajien palkanmuodostuksesta, niin se 9 kk:n palkka on ollut alkujaan niin muhkea, että 12 kuukaudelle jaettuna siitä tulee vielä reilusti isompi kk palkka kuin korkeammin koulutetulla kanssa ihmisellä. Erotuksella, että tuo kanssa ihminen joutuu tehdä töitä n. 11 kk ja ope vain 9 kk ja silti opet saa enempi liksaa. Opettajille less is more. Tämä on opettajien tunnettu palkkahistoria. Oikeesti!

      Poista
  25. Yksittäisten ihmisten sankaruutta erilaisten tarkoitusperien vuoksi usein liioitellaan.

    klo 18.00 Teemalta tuoreeltaan tehty elokuva John Steinbeckin romaanista Vihan hedelmät. Pääosassa Henry Fonda!

    VastaaPoista
  26. Sisäpiirin salatietona eli omana erittäin valistuneena arvauksenani esitän tiedoksenne, arvon herras- ja rouvasväki, että hän, Halonen, tulee valitsemaan Finlandia-palkinnon voittajaksi Ulla-Lena Lundbergin teoksen Jää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hyvinkin olla, niin moni on ylistänyt U-L Lundbergin teosta äärimmäisen taitavaksi ja kauniiksi. Siinä voisi kaikki olla kohdallaan Halosen mielestä.

      Itse silti toivon palkintoa Nälkävuodelle, mutta en usko, että se on Halosen valinta

      Poista
    2. Ketä itse veikkaat Halosen valinnaksi? Perustelukin olisi hauska nöhdä.

      Poista
    3. Olen kauhean huono kaikenlaisissa ennnustuksissa, kaikki menee yleensä pieleen. Juuri tästä syystä en usko Nälkävuoden voittavan, koska se on lukemistani minun suosikkini.

      Nälkävuoden lisäksi, esittelyjen ja kuvausten perusteella uskon tuohon Lundbergin Jäähän, ja luulen, että siinä on minun joululahjakirjani, itselleni.

      Nuo kaksi kirjaa ovat kauniita, klassisia, historiallisia, mutta oletettavasti nykyaikaankin istutettavissa olevia, kuten hyvät kirjat tuppaavat olemaan.

      Pulkkiseen en usko, enkä Ala-Harjaan, sillä koen molemmat aika kevyinä ja trendikkäinä - voin olla väärässäkin. Minua ei keveys romaanissa innosta, enkä voi sille mitään.

      Hassiseen ja Seppälään uskon kyllä, mutta eivät ne ole yhtä hyviä kuin Nälkävuosi tai oletettavasti Jääkään.

      Köngäs voisi olla musta hevonen. Kirja on arvoitus, kukaan ei puhu siitä, ja kuitenkin kirjassa on kutkuttava asetelma, josta voisi repiä jotakin hirtehistäkin - en tiedä, revitäänkö.

      Poista
  27. En saanut, Iines, viimeisen kommenttisi perään.

    Omatunto päättää teot ja tekemättä jättämiset. Jos on jättänyt imuroimatta siksi, että siitä saatetaan rangaista, motiivi ei alunperinkään ollut puhdas. Eli "olisi kannattanut" imuroida koko ajan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lausahdukseni oli satiirinen puuskahdus, Kuunkuiske, ei tarkoitettu kirjaimellisesti otettavaksi. Uskon Chisugatella olevan nimittäin tällaisia seurannaisvaikutuksia.

      Olen siis samaa mieltä motiivin puhtaudesta, jos ihminen toimii rankaisun ohjaamana. Näin tekee ihminen, joka uskoo käskyihin ja kieltoihin sanktioiden pelossa.

      Vaan entä sitten, jos rajat oikean ja väärän välillä oikeasti hämärtyvät? Jos onkin jättänyt imuroimatta siksi, että lataaminen on väärin ja lainvastaista, mutta sitten tuleekin toisiin ajatuksiin, koska kukaan ei tunnu huolestuvan muusta kuin siitä, että imuroija jää kiinni. Kai siinä nyt alkaa omia motiivejaan miettiä, jos itse on eri mieltä.

      Poista
    2. Se oli ihan ymmärrettävä puuskahdus, sellainen "onkomilläänmitäänväliäkunmaailmaonihanpersiillään" -tyyppinen, millainen joskus voi tulla.

      Poista
  28. "miksi lapsi sai piratoida ja miksei se ole hänen sielulleen vahingoksi, vaan hyväksi. Saako silloin siis piratoida, jos on hyvä syy?"




    Blogisti perää moraalille kaiken muun alistavaa itseisarvoa. Että, yhteinen moraalinen kodisto, tottumus ja tapa, olisi meille kaikille hyväksi, eli olisi kaikilla yhteneväinen. Pölliminen ja moraaliton kunnioittamisen ei saisi olla, eikä tuntua "kivalta".

    Tuota kaiken kattavaa moraalista eetosta, itse ohjausta, ei kehity lapselle ilman vanhempien vaikutusta joko tiedostettua tai tiedostamatonta. Ongelmana on vain se, miten kaikki mahdolliset ympäristövaikutukset ennakoidaan kunkin yksilön kohdalla ja onko tätä yksilöä "ohjaavalla" siihen vaikutusmahdollisuutta.

    Jos tuota ennustamattomuutta ei olisi niin voisimme esimerkein ja mallioppisen kautta kasvattaa kaikki lapsemme oman onnensa sepiksi ja moraalisen eetoksen ohjaamiksi mallikansalaisiksi. Ja, täysin luonnollisin käytännöin.

    Tutkimuksin on todettu että piratismin vaikutukset levymyyntiin ovat lähes olemattomat koska piratoija on tekijänoikeuksia rikkonut tavallinen kansalainen sekä kuluttaja. Tuon kuluttaja aspektin vuoksi nettitarjontaa nimen omaan on tuutin täydeltä. Kaikki osapuolet ovat keskittyneet vain säilyttämään rahastusoikeutensa ilman tekijänoikeusjärjestelmän kehittämistä nykytekniikan tasolle.

    “Joka ei ole nuorena radikaali, on sydämetön, ja joka ei ole vanhana konservatiivi, on tyhmä” -sanonta toimii tässäkin. Laittomasti lataajat ovat lähes poikkeuksetta nuoria mutta oikeuttaako se moralisointiin?

    Lataajat ovat pääasiassa suurten ikäluokkien lasten lapsia. Pitäisi ehkä miettiä myös sitä, missä vaiheessa sukupolvi ketjua on tapahtunut tuo moraalikämmi kasvatuksessa. Kuka kasvattikaan ns. vapaan, uusavuttoman, mulle kaiki heti nyt, syrjäytyneen, vastuuttoman, vituttaa eniten -nuorison?

    VastaaPoista
  29. En tiedä, onko erityisen suurta moraalista eetosta vaativaa käyttäytyä lainmukaisesti ja odottaa, että muutkin niin tekisivät.

    Oman onnensa seppä? Lukiossa minulle tarjottiin tätä aineen aiheeksi, ja vastasin silloin, että ihminen ei voi milloinkaan olla oman onnensa seppä, koska emme voi valita vanhempiamme, emme sukua johon synnymme. Olen edelleen sama mieltä. Ihminen voi kuitenkin itsekin paljon, kukin toki eri tavoin. Parasta mitä voimme lapsellemme tehdä, on ehkä uskoa häneen ihmisenä.

    Mitä on radikaalius? Minusta se pitää sisällään vaihtoehdon, joka on olevaiselle kenties vastakkaista, poikkeavaa, uutta, räväkkää, mutta joka ei pelkästään revi olemassaolevaa jättämällä vain savuavat rauniot. Pelkkä repiminen ilman vaihtoehtoa on aggressiota ja anarkiaa. Lain rikkominen ei siis mielestäni ole radikaalia, se on yksinkertaisesti rike tai rikos, josta harvoin seuraa hyvää. Se voi olla myös aggressiivista anarkiaa, mutta sen ei tarvitse olla sitä.

    Tuntemani lataajat eivät minusta enää ole ikäpolvisidonnaisia, vaan pikemmin niitä, jotka ovat informaatiokehityksessäkin innokkaimpia, iästä riippumatta. Sekä nuoria, että heidän vanhempiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toistan itseäni: eihän kauppaankaan mennä ottamaan leipää tai makkaraa maksamatta, vain siksi, että vastustaa leipomoteollisuutta tai lihanjalostusta teollisuudenhaarana, tai kaupan olemassaoloa riistäjänä noin periaatteessa, ilman että siitä seuraisi rikosilmoitus ja seuraamuksia, jos jää kiinni.

      Mikä tässä nyt mättää meitä, isoja ihmisiä?

      Upeita, polveilevia kirjoituksia aiheesta, joka on minusta selvä kuin pläkki: työmies on palkkansa ansainnut. Nainen myös.

      Plus että leivän varastaminen on monin tavoin ymmärrettävämpää kuin musiikin. - Nykyiset kaupparosmot eivät yleensä kai käpsi ruokaa vaan rahaa. Mikä itsessään on älytöntä; melkein kaikki maksavat kortilla, että lähinnä kai ne epätoivoisimmat hörhöt jäävät tavattaessa kiinni.

      Kukaan ei nouse barrikadeille myymälävarkaiden puolesta, tai perusta heihin liittyvää puoluetta.

      Jos taiteilijat haluavat antaa hengentuotteensa maksutta käyttöön, se on täysin mahdollista! Nettiin voi ladata ilmaiseksi imuroitavaksi lähes mitä tahansa!

      Itse suhtaudun levyyn kulutushyödykkeenä samoin kuin limppuun, paitsi että se on luksusta.

      Ja jos ja kun levy-yhtiöt riistävät artisteja: se on heidän taistelunsa, joka ei meidän kuluttajien laittomuuksista kostu, päinvastoin.



      Poista
    2. Moni uskoo, että ihminen valitsee vanhempansa, sukunsa, syntymänsä, ominaisuutensa ja vastuksensa. Tämä on karman lain personoitu versio, jossa elämä on koulu. Opissa on variksenpoika tuulessa.

      Poista
    3. Tämä luvatta imuroiminen on sikälikin tarpeetonta, että melkein kaikki musiikki on Youtubessa, tai hyvin pienellä maksulla Spotifyssa.

      Tuo myymälävarkausesimerkkisi on nerokas, Char. Ihan samoin perustein voisi vohkia tavaraa vaikka Stokkalta, kun joku rikas porho vetää siitä hurjat voitot. Tai voisi livahtaa ilmaiseksi kiekkomatsiin, tai rallikisoihin, kun niissä pyörii iso raha ja paljon porhoja.

      Poista
    4. Asetelma on se että taiteilijat antavat hengentuotteensa ilmaiseksi, tai hyvin olemattomalla maksulla ihmisten käyttöön. Suuryritykset tienaavat niistä silti aivan uskomattomia.

      Jos ihmisessä on hitunenkin humanistia, TTVK:lle ehdoton ei.

      Poista
    5. En halua sanoa tästä aiheesta mitään enempää.

      Lukekaa ihmiset Finladia-paskaa!

      Poista
    6. Näin tekee, Tapsa, mutta muistathan, että elämien kiertokulussa kuuluu myös rangaista itseä putkahtamalla ulos vaikka köyhästä äidistä, jolla on huonot geenit ja ruma ulkomuoto. Kaikki kärsimys jalostaa, joten kärsimys on oikeastaan itseisarvo. Oikein hyviin oloihin sielut eivät käsittääkseni itseään halua sijoittaa, sillä lopullinen tavoite on kai yhtyä maailmansieluun.

      Poista
    7. Lisään vielä: jos vastustaa levymoguleita, olisi varmasti tehokkaampaa ottaa itse yhteyttä, ainakin näin Suomessa, lemppariartisteihin, esim meileitse tai jopa *gasp* kirjeitse. Osoittaa tukea, ja pyytää ohjeita, miten kannustaa.

      Näin muuten itse olen ihan toiminutkin. :)

      Varastaminen ei ainakaan auta.

      - Pitäkää huomenna peukkuja: Charin Lankeamis-gate jatkuu, ja lekuri päivällä...

      Natihaleja kaikille! :)

      Poista
    8. Kyllä me Riku luetaan muutakin.

      Minulla on Finlandia-paskan lisäksi luettavana juuri nyt mm. Timo K. Mukan Annan sinun lukea tämän, Pentti Holapan Miehen suudelma, Pentti Saarikosken Suomentajan päiväkirjat ja ne kaksi osaa Alastalon salista. Kuin myös Tanja Lintulan itsemurhasta kertova kirja. Luin myös toissa päivänä yhden nimeltä mainitsemattoman antikvariaatista tilaamani kirjan. Oli hyvä, vaikkei ollut Finlandia-kakkaa aikoinaan.

      Poista
  30. Hei Iines, Riku, Tapsa, ja kaikki kaverit! :)

    Kirjoitin hitaasti tässä välissä, ja nyt pitää mennä petiin!

    Vastasin siis vähän aikaisempiin teksteihin tuossa äsken, ja nyt oikeasti läppäri sulkeutuu...

    Jatketaan taas! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Char,

      taisit loukata itsesi pahasti kaatuessasi.

      Toivottavasti lepo auttaa ja lääkäri huomenna. Parane!

      Poista
  31. Piratismi/myymälävarkaus.

    Blogisti harjoitti juurikin tuota myymälävarkautta ystävänsä Mallun kanssa.

    VastaaPoista
  32. Mallu harjoitti, minä olin mukana - en tahdo aiheetonta kunniaa. Jos olen rehellinen, luulen nimittäin, että minä en uskaltanut varastaa, ainakaan merkittävästi.

    Vaan väliäkö hällä, voin hyvinkin olla tikkarivaras, jos se sinua auttaa. Malluhan varasti pakkomielteisesti, sormuksiakin, yksinään. Minä olin hänen paras ystävänsä, ja hän minun. Varkaudet tapahtuivat yhdestä ja samasta pikku kemikalio-karkkikaupasta, jonka omistajatädit muistan vieläkin. He olivat kaksi sisarusta, vanhaapiikaa tai sotien jälkeisiä leskiä, uskovia hyviä ihmisiä, joista toinen vei minut mukanaan ulkohuussiin ja näytti, miten peppu tulee pyyhkiä ohuella paperilla. Muistan vieläkin miten hän asetti sormensa keskelle paperia, niin että sormet näkyivät kohoumina paperissa. Heistä pitäisikin kirjoittaa oma kertomuksensa.

    Mallusta tuli sitten tohtori. Uskon, että nyt tietää, mistä puhuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, varkautta se on näpistyskin, olkoonkin vaikka karkkeja.

      Minä sentään luulin ettei varastaminen ole kunniallista.


      Emme vielä tiedä tuleeko lataajatytöstä tekniikan tohtori, Malluhan on vain tohtori, kasvatustieteissä, ironista kylläkin.

      Poista
  33. Minustakin varastaminen on kunniatonta, ja hyvin väärin. Lataajatytöstä voi tulla vaikka mitä. Miksei tulisi?

    Kyllä se Mallu-juttu oli varastamista, taskuun ne namit ja sormukset menivät. Mallu oli kuitenkin kiltti, hän jakoi aina karkit ja sormukset muille, joskus koko luokan tytöille.

    Minua hämää vain se, etten voi varmasti sanoa, varastinko vai jaoinko vaan tuon hirveän salaisuuden. Oliko teko niin kauhea, että sisimpäni on peittänyt sen unohdukseen.Jotenkin haluaisin, että olisimme toimineet yhdessä, etten olisi tältä osin pettänyt Mallua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aiheestahan kehkeytyi uskomaton spektaakkeli.

      Aiheeseen syvällisemmin liittyviin kirjoituksiin blogisti vain vaivoin, kenties pidätellen antautui vastailemaan ja kommentoimaan, niin nyt, ei bitit ennätä avaruuteen lennähtää kun kirjoittamisen palo kirvoittaaa blogistin asemoimaan omaa persoonaansa moraalisenpaan asiayhteyteen.

      Vaikka Char heitti puoli huolimattomasti arvion erään nimimerkin 1. kommentoijan roolista, niin tautalla on tietysti aito tilanne. Ykkös komppaaja on ehkä vähän aseeton tässä, niin ikään, ritariutta edellyttävässä keississä joka nojaa moraaliarvoihin kun kommentiksi ei riitäkään maininta; "Huono kirjoitus":

      Poista
    2. "Minua hämää vain se, etten voi varmasti sanoa, varastinko vai jaoinko vaan tuon hirveän salaisuuden. Oliko teko niin kauhea, että sisimpäni on peittänyt sen unohdukseen.Jotenkin haluaisin, että olisimme toimineet yhdessä, etten olisi tältä osin pettänyt Mallua."

      Selitys on erittäinkin tuttu rikosoikeudessa mutta aikalaiskertomus on todennut sen yksiselitteiseksi. Tukholma syndrooma on sekin, tyypillinen ystävyyssuhde. On vain toteennäyttämättä että mikä kasvuprosessissa suojelee täydelliseltä solidaarisuudelta.
      Tuo tahattomuus tai viehtymys mielyttämiseen on toki yhteiselämän ja persoonallisuuden kulmakiviä, mutta ei lopultakaan selitä, mksi me näin, joskus vastoin omaa etuamme toimimme.
      Ihmisen koko kehityskaaren selittäjäksi ei riitä se että kemppari- ja karkkivarkaasta voi tulla tohtori ja että mukana ollutkin on ikään kuin hyvillä jäljillä. Kyseessähän on kuitenkin vain arvostukset ja asenteet.

      En epäile niinkään yksinkertaiselle ihanteelle uskoutuvia kuin sen uskoutumisen takeeksi tuotuja moninaisia selityksiä.

      Poista
    3. Anonyymi, mielestäni kommenttisi muistuttavat Frank Skinnerin ja Paul Oldfieldin taiteellisia esityksiä.

      Spektaakkeli, kas kun ei tabernaakkeli!

      Poista
    4. Nyt meni kaffe väälään kulkkuun tätä performanssia katsellessa.

      Poista
    5. Höhöm,

      olen itsekin ulalla? Siis mitä olen tehnyt?

      Tulin juuri kotiin lekurista. - Aivotärähdys ja kaularangan nyrjähdys ja retkauma. Viikko vuoteessa, ynnä hematoomaa estävä kuuri, vahvat särkylääkkeet ja varoitukset.

      Mies periaatteessa ilahtui tuosta viikko sängyssä-hommelista - mutta on nyt onneksi ulkomailla töissä, kun en kerta muutenkaan saa rasittua; kuuma saunakin on kiellettyä. - Saati sitten Kuuma Mies! ;) :)

      Iines, en nyt mitenkään puljaa pois hommasta, vaikka ujostuttaakin - mutta ota nyt ihmeessä uusi aihe! Kirjoitan Blogia oikeasti ja realistisesti ensi vuonna!

      Olen viikon pedissä aivotärähdyksen takia, sitten kolme viikkoa tarkkailussa, ja joulunpyhät sukulaisissa...

      Onko jollain se "Vittu nuku, vauva"-kirja, vai mikä se nyt oli?

      Jos se joku, joku siteerasikin jotakin, kirjoittaisi Einesbaariin, että saataisiin keskustelu käyntiin. Aihe on tärkeä, eikä sotke minun puheitani, eli saataisiinko juttu käyntiin nyt?

      Tuntuu, että olen ajankohtaisen keskustelun, tiettyyn kirjaan liittyvään keskustelun kannalta hidaste.

      - Tulen kirjoittamaan kyllä vanhemmista, huoltajista ja hoitajista "Takaikkunaan", tai mikä se sitten on, mutta kun tuo nimenomainen kirja ja aihe nyt puhuttaa monia, niin tarttukaa nyt herran tähden kiinni!!!

      P.S. En saa siivota!!! Siitä on nyt ainakin suullinen kielto! - Ja juu ei, eiväthän kotityöt tapa, mutta miksi riskeerata... ;) :) :D

      - Pärjään kyä, ja jatketaan taas! :)


      Poista
    6. Char,

      ole ihan rauhassa, otan uuden aiheen, jahka jokin ajatus innostuttaa. Ei mitään paniikkia tai kiirettä, voit itse päättää, milloin haluat ja jaksat juttusi kirjoittaa. Ei siihen maailma kaadu, jos se venyy tai siirtyy hamaan tulevaisuuteen, toivu nyt rauhassa, ei paineita mihinkään suuntaan. Ollaan ja elellään!



      Poista
    7. Kiitos Iines rauhoittelusta, näin me teke! :)

      Poista
  34. Tapsa ja Iines hakkasivat minut Finlandia-veikkauksessa maalein 2-0, jonka tässä nyt ilmoitan. Tapsan voiton tietysti ymmärtää, sillä onhan tunnettu asia, että valiokuntaneuvos käy kahdesti vuodessa Tapsan pikasuutarissa laitattamassa uudet puolipohjat patiineihinsa. Siinä odotellessa (neuvoksella on vain yhdet kengät) hän tietysti tuli lipsauttaneeksi vaimonsa päätöksen Tapsalle, joka oitis pisti 10 000 euroa likoon vedonlyöntitoimiston kautta.
    Iinekselle täydet pisteet siitä, että hän näki Halosen karhean julkisivun taakse ja poimi sieltä kulttuuri-ihmisen, joka osaa arvostaa kirjallisuudessa muutakin kuin etunojajulistusta. Iines osoittautui minua huomattavasti tarkemmaksi ihmistuntijaksi.
    Onnittelut voittajille!

    VastaaPoista
  35. Tapsahan sitä veikkasi, minä olin epävarma, ja vasta kun rupesin analysoimaan Halosta mielessäni samalla psykologisella tavalla jolla silmänkääntäjä arvioi Arto Nybergiä, päädyin noihin kauniisiin klassistyyppisiin tarinoihin Halosen suosikkeina, Nälkävuoteen ennen kaikkea, koska sen olin ehtinyt lukea, Jäätä en. Sitä säästelin - kieltämättä viisaasti - joululahjaostoslistalleni, jossa se nyt odottaa.

    Silmänkääntäjät ovat muuten hurmaavia! Heitä katselisi mieluusti televisiosta enemmänkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin sittenkin "selvänäkijä", kun kirjoitin jonnekin tämän blogin keskusteluihin, että 'Lundberg ansaitsi' saada Finlandia-voiton. Pitäisiköhän minun avata vastaanotto "Kirjallisia ennustuksia"? Tämä oli nyt vasta toinen, ennustin Sofi Oksasen huimaavan menestyksen.

      Muuten Tarja Halonen liittyi jokin aika sitten kirkkoon.

      Poista
    2. Olit mielessäni, Anna, kun muistelin niitä, jotka ovat Lundbergin maininneen palkinnonsaajana. Se oli vain pari keskustelua sitten tässä blogissa.

      Oikeaan osoitteeseen meni! Tuntuu lisäksi hyvältä, että vähän vanhempi kirjailija saa sen, esimerkiksi Ollikainen ehtii odottaa. Toki niin, että kirja on pääasia, kirjoitti sen kuka tahansa.

      Poista
  36. No, halusin vain antaa pienen näytön selvännäkijän lahjoistani, kun olen niillä kai joskus melkein kehuskellut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No olet sinä oikeasti aika oraakkeli.

      Toisaalta luulen, että selvännäkökin on vain kykyä lukea ihmistä, sitä jolle ennustetaan. Sinä, Tapsa, luit Halosta oikein, kuin silmänkääntäjä, paitsi ettet tehnyt mitään temppuja, tulkitsit vain.

      Tai sitten olet Halosen sisäpiiriä..

      Poista
    2. Tokihan Penan ja minun poikani pelasivat junnuina samassa jengissä, mutta en nyt muuten sisäpiiriä ole.

      Totta puhuen katsoin voittajan korteista.

      Poista
    3. No, kaatuuko nykyinen hallitus ennen aikojaan?

      Poista
    4. Tätä kykyä ei saa alistaa markkinavoimien armoille, muuten se katoaa.

      Toisekseen (tämä on tärkeämpi, todempi ja pelottavampi asia) en osaa oikeasti katsoa tulevaisuuteen, vaan ainostaan nähdä joskus jotain välähdyksenä. Itse siihen vaikuttamatta.

      Lundbergin näin niin tukevasti, että olin asiasta täysin varma.

      Poista
    5. Niin, vastaus unohtui: ei kaadu.

      (Tämä ei ole ennustus, vaan poliittisen riskianalyysini antama todennäköisyys.)

      Poista
    6. Siis, uskon sinua. Sinulla oikeasti on kyky nähdä jotakin.

      Se että joku muu ei näe, ei merkitse sitä, että jotakin ei ole. Kyllä se on sille, joka näkee. Niin moni näkee. Elokuvaohjaaja Kaija Juurikkala, Lorna Byrne. Moni, joka ei kerro.

      Poista
  37. Hienosti aavistitte Halosen valinnan, Iines ja Tapsa! Ehdin lukea muutaman sivun Jäästä ennen voittajan julkistusta, mutta siitä ei vielä kokonaiskuvaa syntynyt. Paljon kuvausta, vähän dialogia, näin alussa. Joku romaanin lukenut hehkutti, että kirja koskettaa joka sivulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äläs nyt sinäkin, Delilah, Tapsahan tässä oraakkelina toimi, minä naisena puhuin kaikista jotakin ja kahdesta parhaasta eniten. Köngäskin olisi mennyt piikkiini..

      Poista
  38. Muistaakseni Günter Grassin "Peltirumpu" romaanin äiti sanoo päähenkilö Oskarin syntyessä: "Kyllä minä koko ajan tiesin että poika sieltä tulee vaikka aina sanoinkin että tyttö se on". - Oskari ajatteli että tämä se on sitä naisten logiikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jaa, osaavat ne miehetkin varata varman päälle, kuten muistaakseni Ahti Karjalainen: "Ennustaminen on vaikeaa, ja erityisen vaikeaa on tulevaisuuden ennustaminen."

      Tai Eugene Ionesco: "Asiat voi ennustaa vasta niiden tapahduttua."

      Poista
    2. Lisäksi ensin pitäisi tietää, mitä historiassa on tapahtunut. Siitäkään ei aina synny yksimielisyyttä.

      Iso esimerkki: Suomessa toinen maailmansota alkoi marraskuussa 1939, Venäjällä heinäkuussa 1941. Kuitenkin nämä maat taistelivat keskenään.

      Poista
  39. Iltasanomista luin juuri "kolumnin" jossa haukuttiin Ylen päätös siirtää Tuntemattoman sotilaan esitysajankohtaa myöhäisemmäksi. Katkaiseen kuulemma vuosikymmeniä kestäneen perheiden yhteisen itsenäisyyspäivä tradition. Sitä ennen luin Uschanovin kirjasta, jossa kertoo sen minkä jo tiesimmekin: traditio alkoi vuonna 2000. Sitä ennen kuitenkin kohtuullisesn harvoin televisiossa nähty elokuva.

    You Tubessa elokuva on ollut nähtävillä jo kuukauden ajan kenenkään reagoimatta, siellä sille ei ole määritelty ikärajaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuntuu, että tuo kielto on hyvästä. Pantakoon ikäraja K18 ja kellonaika sinne 23 kieppeille. Johan lapset katsovat klassikkoa.

      Nostan hattua niille vanhemmille, jotka saavat jälkikasvunsa ylipäänsä television ääreen katsomaan Tuntematonta, oli kello mitä tahansa.

      Poista
    2. Minusta koko asia on melko jonninjoutava, esitetäänkö puolelta päivin vai klo 17:00. Olen nähnyt elokuvan useasti, enää en jaksa.

      Uscahnovin kirjaa en ole lukenut, vain joitain arvioita. Tuntuu kovasti mielenkiintoiselta; kysyy mm. että miten niin sotaveteraaneja sorrettiin 60- tai 70 luvuilla, kun valtakunnan keskeiset tehtävät olivat silloin heillä miehitettyjä.

      Minä lisään että huomattavan paljon sodista puhuttiin joka niemessä ja notkelmassa, muistaa kuitenkin täytyy että veteraaneissa oli huomattavan paljon sellaisia, jotka eivät haluneet sodista sanoa sanakaan.

      Poista
    3. No juu, en ajatellutkaan tosissani enkä itseäni, vaan satirisoin hieman asiaa, joka kaikkineen on turha. Vähän siltä pohjalta, että kun teosta pakkoluetetaan joissain peruskoulujen yläasteilla, niin miksi siitä tehtyä elokuvaa ei saisi katsoa päiväsaikaan, ken tahtoo.

      Jos tälle linjalle mennään, Grimmin sadutkin ovat kauheita, saati oikeastaan mitkä tahansa sadut Hannusta ja Kertusta ja Lumikista alkaen.

      Poista
    4. Tuohon Rikun pohdiskeluun sanoisin, etten minäkään muista sotaveteraaneja mitenkään sorretun ennen vanhaan, vaan se oli enemmänkin hegemoniakysymys: julkisessa elämässä ja keskustelussa sotavetaraanius ei ollut mikään meriitti, vaan ennemminkin merkki taantumuksellisuudesta eli neuvostovastaisuudesta eli sodanlietsonnasta ei rauhaa ei-rakastamisesta.

      Samaa minäkin muuten olen ihmetellyt viime vuosina: eihän Tuntematonta todellakaan ole näytetty itsenäisyyspäivinä kuin tällä vuosituhannella! Eivätkä sotaveteraanit marssineet aiemmin Linnan juhliin ensirivissä, muistaakseni eivät marssineet lainkaan. Miten nuorta oikein on toimittajapolvemme?

      Muutenkin juuri tällaiset Tuntematon-skismat saavat minut turhautumaan. Niillä tahoilla, jotka nostavat asiasta metelin, on liian vähän oikeaa tekemistä eli sellaiset organisaatiot voisi säästösyistä lakkauttaa.

      Poista
    5. Toisaalta, jos haluaa etsiä syitä siihen, miksi sotaveteraanit eivät aiemmin olleet erillisenä ryhmänään, yksi syy on että heidän lukumääränsä oli suuri ja olivat edustettuna jo tavattoman monen osallistujan kautta.

      Asia tuli oikeastaan ajankohtaiseksi vasta kun sotaveteraanit olivat vetäytyneet vaikuttajapaikoilta.

      80-luvun ja hieman 90-luvun alkua sotaveteraani kätteli kaikki linnaan saapuvat juhlavieraat.

      Poista
  40. --"miten niin sotaveteraaneja sorrettiin 60- tai 70 luvuilla, kun valtakunnan keskeiset tehtävät olivat silloin heillä miehitettyjä."

    Uschanoville kysymys, vaikkei varmasti tätä näekään, silti: Mikseivät olisi olleet sotaveteraaneilla miehitettyjä? Sehän oli ainoa vaihtoehto. Sotia käyneet miehethän olivat tuolloin miehuutensa voimissa, työikäisiä. Keitä muita olisi pitänyt keskeisissä tehtävissä olla, kun lähes kaikki miehet olivat sodassa olleita, sotaveteraaneja?

    Ja kyllä, Uschanov voisi laajentaa ymmärrystään muutenkin. On olemassa henkistäkin sortoa. Sotaveteraani-nimitys oli 60 - 70-luvulla suurinpiirtein kirosana. Radikaalit maailmanparantajat, joihin minäkin jossain hippimielessä kuuluin, halveksivat sotaveteraaneja sotahulluina, sodanrakastajina, jääkärihenkisinä fasistitappajina.

    Vielä 70-luvulla tällaista oli siis oli havaittavissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epäilemättä sellaista oli, enemmistö sellaiset ajattelijat eivät kuitenkaan koskaan olleet. Kovia olivat pitämään ääntä.

      "Sorretut" oli minun huolimattomuuttani, Uschanov käytti "syrjittyjä", jota he siis eivät missään nimessä olleet.(kirjaa en siis edelleenkään ole lukenut, vain tuon linkkaamani ja jonkun muun kirjoituksen kirjasta)

      Virallinen Suomi joutui ilman muuta vahtimaan, ettei liiallisia ryssän tappamisia julkisuudessa hehkutettu. Koska itsenäisyys on tärkeä, joutui itänaapuria hieman arastelemaan. Isoissa viroissa joutui puheitaan hillitsemään.

      Eivät ne riskit neuvostoliitosta enää 60-70-luvuilla olleet kovinkaan suuret, olimme sille aivan liian tärkeä kauppakumpaani, jotta sen olisi kannattanut saattaa maata itäeuroopan tasolle.

      Poista
    2. Minunkin mielestäni me elimme jopa pahimman suomettumisen aikana hyvin vapaassa länsimaassa. Niitä, jotka tosissaan olisivat halunneet Suomesta neuvostotasavallan, oli ehkä 5 %. (Sen verran jokaisessa populaatiossa on syyntakeettomia.)

      Aleniusten, saaristen, aaltojen, kivistöjen ja muiden fiksujen sosialistien dilemma olikin toisaalla. Aika varmasti jokainen heistä olisi vallankumouksen jälkeen likviditoitu yhteiskunnan vihollisena ja vaarallisena imperialistien lakeijana.

      Vanhimmat meistä muistanevat senkin, kuinka 70-luvulla ihan muuten fiksut porvarit pelkäsivät jopa Sorsan ja kumppanien olevan salaliittolaisia, joiden tavoitteena oli järjestelmän muutos? Peruskoulu on sen ensimmäinen askel.

      Ihmettelin porvarien vauhkoutta jo silloin ja ihmettelen yhä.

      Poista
  41. Olen lukenut Uschanovin ja voin sieltä todentaa tiedon, jonka mukaan Tuntematon tosiaan on tullut telkusta i-päivänä vasta vuodesta 2000. Seitsemänkymmentäluvulla se tuli telkusta kahdesti, seuraavalla vuosikymmenellä kerran, mutta ei itsenäisyyspäivänä.
    Iines ja Tapsa ovat siinä aivan oikeassa, että kuusi- ja seitsemänkymmenlukujen oikeinajattelevissa piireissä sotaveteraani oli lähes kirosana. Koska oikeinajattelijoita oli paljon tv:n palveluksessa näytti siltä, kuin veteraaneja ei tosiaan olisi arvostettu. Mutta Hesarin Kari piirteli veteraani "Vilho Pahkan" muodossa sen, mitä iso kansa ajatteli. Joskus Pahka niputti maahanmuuttajat ja armeijan:
    "Viatnamilaisia sais tulla tänne enempikin, kun ne on nähkääs hyviä sotimaan. Sitten kun meitillä on sarantuhannen viatnamilaisarmeija niin otetaan Karjala takaisin!"
    Tämä 1980-luvulla tehty kuva löytyy kirjasta "Vilho Pahkan veteraanikirja." Pahka kuvasti suomalaisten tuntoja paljon todemmin kuin mikään rauhanmarssi.
    Taistolaiset ja muut hörhöt olivat vain pienen pieni siivu Suomen kansasta. Äänekäs toki, mutta sen jättämä jälki ei jäänyt vaikuttamaan historiaan. Sen sijaan veteraanien työ vaikutti.
    Nyt meillä on uusi punavihreä, feministinen oikeinajattelevaisto, joka myös möykkää telkussa ja Hesarissa ja näyttää kovin vaikutusvaltaiselta. Mutta jos asioita kysytään koko kansalta käy ilmi, että kovin vähäinen on heidän aatostensa ja uskonsa kannatus. Ei sekään syvää vakoa kansansieluumme kynnä.
    Vielä Uschanovista. Hän todistaa, että Suomi on kaikkea muuta kuin metsäläisten maa ja että täkäläinen viinapää ei juuri poikkea muusta Euroopasta. Viiniä on meillä juotu 500 vuotta, olutta ehkä tuhat vuotta ja kirkkaitakin noin 300 vuotta. Silti moni suomalainen on vielä hengissä. Käsittämätöntä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karin suosion yksi syy olikin juuri tuo härskin rohkea poliittinen epäkorrektius. Hän uskalsi sanoa sen, mitä näki. (Ehkä hän näki joskus väärin, mutta se on sitten toinen asia.)

      Nykypilapiirtäjiemme ongelmana on yletön halu olla oikeaa mieltä, fiksujen puolella perusjuntteja vastaan. Siksi heistä ei jää edes muistijälkeä. Vai muistaako joku teistä esim. Terhon? Hyvä piirtäjä, mutta omapäisyys puuttui.

      Kolehmainen, nyt täytyy vähän ihmetellä: miten niin kirkkaita juotu vasta 300 vuotta? Meinaatko, että sitä ennen kaikki pontikka meni vientiin?

      Poista
    2. Oikeinajattelevisto, hm. Tämä on totta, aina on ollut trendikästä ajatella tietyllä tavalla, jos haluaa kuulua älymystöeliittiin tai boheemiin taiteilijaeliittiin.

      Opiskelijana oli ainoa vaihtoehto kuulua oikeinajatteleviin. Vaikka oli minulla kyllä ystävänä Martta, joka ajatteli väärin, ei luopunut kepulaisuudestaan, ei laulanut taistelulauluja, ei seurustellut radikaalien kanssa. Vieraannuimme toisistamme noina vuosina hieman, ja vältimme puhumasta yhteiskunnallisista asioista.

      Vieläkin se jako menee niin, että jos tahtoo kuulua älymystöeliittiin tai vähän boheemeihin taiteilijoihin, pitää osata ajatella punavihreästi. Ne jotka eivät ajattele, ovat joko tyhmiä tai äärioikeistolaisia.

      Noin se menee, jos suoraan saa sanoa.

      Poista
    3. Anonyymille tiedoksi, että en minä noin ajattele, että on tyhmä, jos ajattelee väärin tai että on älykäs, jos ajattelee oikein. (Huom. ironia oikein - väärin)

      Yritän vain kuvata sitä, miten näen maailman olevan.

      Poista
    4. En minä niin ajattelekaan että ajattelisit noin! Analyysisi on kilahtavan kirkas. (Huom.ei ironiaa)

      Poista
  42. Tapsan sietääkin ihmetellä. Tuo 300 vuotta takertui muistiini Uschanovilta, mutta voin muistaa väärinkin. Ei olisi ensimmäinen kerta.
    Tokihan viinaa on meillä valmistettu ja juotu todistettavasti 1500-luvulta lähtien, tod.näk. aiemminkin. Olen lukenut paikallishistorioista papeista, jotka 1600-luvun lopulla saattoivat tipahtaa saarnastuolista otettuaan hiukan liikaa ehtoollista. Joten se 300 vuotta on ehdottomasti liian vähän.

    VastaaPoista
  43. Paloviinahan oli suomalaisten kirkas viina jo 1500-luvulta alkaen ja ohitti vähitellen suosiossa oluen, jota täällä oli juotu jo ainakin 1 500 vuoden ajan. Paloviinan yleistymisestä saamme kiittää pappiloita, jotka harjoittivat lisätulojen toivossa kapakoimista. Viinaa annettiin kansalle pappiloista sekä ennen että jälkeen jumalanpalveluksen.

    Myöhemmin sitten Raittiuden Ystävien myötä keksittiin, että sivistymätön rahvas menee rappiolle jo yhdestä ryypystä, ja hanoja tiukennettiin ja kansaa alettiin suitsia raittiuden tielle synnintuntoa herättelemällä.

    Minäkin olen törmännyt siihen tietoon, että myytti suomalaisesta viinapäästä on harhaa ja peräisin näiltä ajoilta, kun suitsiminen alkoi. Nythän olemme vasta sitten toteuttaneet tämän myytin todeksi: meidän juomatapamme ovat varsin humalahakuisia jo nuorilla, jopa alaikäisillä.

    VastaaPoista