Hejsan alla mina vänner! Det är dags att skriva den traditionella svenska dagens bloggkåseri. Här kommer den.
Jag är glad, att vi har ett tvåspråkigt land, för det är rikhet för oss alla. Egentligen vi är ett trespråkig folk - saame, men vi glömmer alltid det. Människor i Lappland skulle hålla mer ljud för sitt eget språk.
Jag är också glad, att jag hade en utomordentlig lärarinna, Minna, i svenska språket. Jag tror, att jag gör inte elaka misstager, endast små, som hindrar inte förståelse. Tänk, att jag har minnat alla dessa ord utan ordbok! Minner du svenska ord lika bra? Kan du skriva svenska satser? Hade du en god lärarinna eller lärare i svenskan? Och min grammatik är mycket klar. Om jag vet inte, jag bara skriver tappert något.
Det, som jag inte tycker i svenskan, är personpronominernas han och hon, och substantivernas lärare och lärärinna -typ dualitet. Gammaldags!
Alla skriver alltid engelska, och linkar engelska linker här i min blogg. Varför gör de så? Varför linkar de aldrig svenska linker? Jag har lärt att hata engelskan! Jag älskar svenskan och finskan.
I målning över kan du se, hur en glad man jubilerar svenska dagen i Åbo. Han viskar sin hatt till Aurajoki och njuter av livets berusning. Andra männer ta artigt hand om en mycket vacker dam, som jubilerar med dem. Alla har så härligt och roligt.
I dag spännar jag, skall Obama fortsätter, eller stiger Romney till makt. Jag hoppas, att Obama kan fortsätta, fastän han har inte gjort stora sociala reformer i USA. Ännu människan är altt ensam i nöd. Människan är beroende på andra människans välgörenhet. Hemskt!
(Målning Peter Dahl, Fredmans epistel nr 33, Stolta Stad)
Mää ihmettelinkin, kun aamulla räntäsateessa kävelin lähikauppaan ostamaan mellanöliä. Ihan vaan korjaussarjaksi - mulla särkee nyt pää. (Anteeksi eilinen pölisemiseni. Skumppa nousi päähäni, kusta siellä oli jo entuudestaan.) Ja tycker et (tai "at" tai jotain) det är very god at (tai "et" tai jotain vittua) vi talar svenska. Jag menar, att detta är en mycket bra sak. Å andra sidan, svenskarna måste tacka de finska, finnar oss att den röda flaggan aldrig liehunut kungens flaggstången. Tali-Ihantala det löst.
VastaaPoistaHurra, hurra, hurra!
Ps. Täytyypä päivän kunniaksi panna Bellmannia levylautaseelle.
http://www.youtube.com/watch?v=_gbCkidlqEU&feature=related
Määkin ihmettelin, kun avasin gardiinit. Tai siis enhän niitä avannut, kun en koskaan sulje gardiineja yöksi, pidän katuvalojen loisteesta huoneessa. Vain kuutamolla vedän sälekaihtimen puoliksi kiinni, koska tunnen luissani. Herään usein ja ihmettelen, miksi herään. Kas, kuutamo!
VastaaPoistaOj, Mikael, min arkkiängel, va roligt att du skrev på svenska också. Man måste vara tapper, kan inte lägga sig i elden.
Jag älskade Bellman, när jag tentade hans epistlar i Fennicum. Mietin, miten Suomessa ei ikinä lauleta noin syvällisiä lauluja osakunnan kaljailloissa. Ruotsalaiset juomalaulut ovat vähän toista kuin supisuomalaiset. Onko niitä, suomalaisia, ylipäänsä, vai ovatko ne käännöskamaa?
Ai, että sinäkin olet kuuhullu! Itse en ole, koska olen Luonnontieteilijä. Enkä humanisti ollenkaan. Kirjoitin jo tosin toisaalle sulle tästä miten pateettisesti/sentimentaalisesti Tommi Läntinen laulaa kuusta. Ah. Kantsii kuunnella, etenkin yksinäisten ihmisten, ennen kun he pillahtavat lohduttomaan itkuun.
Poistahttp://www.youtube.com/watch?v=dw87tsbVoX8
En minä taida olla kuuhullu, sillä en aina herää kuutamolla, niin kuin kuuhullut kai tapaavat tehdä. Joskus herään, joskus en. Mutta kun herään, olen varma, että kuusta se johtuu. Joka tapauksessa kirkkaalla täysikuulla panen kaihtimeni puoliraolleen, niin ettei kuu paista suoraan sänkyyni. Luulen tuntevani sen luissani.
Poistasamma på finska
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=uza-vdorwpQ
suomalaisethan vaikenevat kahdella kielellä (Bertol B.), tai laulavat, kun humaltuvat, kaksiäänisesti.
"Stolta Stad" jättitaulu (4,5 x 2 m) kuvaa Belmanin Fredmanin epistolan ryyppyseuruetta huorineen (Ulla Winblad alias Maria Kristina Kiellström) matkalla Skeppsbronista Djurgårdeniin. Pullomies on Isä Movitz joka on Bellmanin alter ego, Peter Dahlin tulkitsemana. Dahl herätti tauluillaan Belmanin uudelleen henkiin.
VastaaPoista"Näin hummatessa huoletta
ei huomaa mustaa varjoa
ennen kuin kuoma kuolema
kättänsä tarjoaa.
Siis empimättä veikkonen
kolkuta krouvin ovea,
ja nuorukainen impyen
purista povea!
Ja kun hauta eessä ammottaa
ja sen tyhjyys mieltäs kammottaa,
vedä täyteen pää,
siten jälkeen jää
monta muistoa miellyttävää."
(ep 31)
Fakta on fakta on fakta on fakta.
PoistaVoi miten kauniisti aurinko painuu horisonttiin Turun Satamakirkon tornin vieressä. Ja miten riemu raikaa miesten rinnoista Aurajoella! Miten leidi on kuin ruusu tarhassa, herrojen ihailun keskipisteenä!
Lohdutuksen sana . . .Mikikselle!
VastaaPoistaVeljenänne ette tänne
:,: saata jättää kuivin suin :,:
janon tuskaan tuupertuin
jaksan vielä hetken aikaa
kuulla kuinka laulu raikaa,
virtaa juoma maltainen.
Olo paratiisin kaltainen
autuaille suotu on
kunnes kaikki juotu on.
Taeljen takaa pisaraakaan
ette suostu jakamaan.
Raatona jään makaamaan.
Mielensä ken noin voi paaduttaa?
Poven kovettaa?
Aaveena kun saavun saman oven taa,
niin sitten kyllä kaduttaa.
No voi. Olet poiminut tähän Kemppisen blogista virheetkin!
PoistaPo 1: veljeänne, ei veljenänne
Po 2: teljen, ei taeljen
Sammanhang, sammanhang, sammanhang.
PoistaRajattu kuva taulusta on dt.se kulttuurisivulta ja sen kuvaajaksi on merkitty Henrik Montgomery. Kuva liittyy "Heldag om Dahls konst" -artikkeliin.
Voi harmi!
En muista enää mistä sivulta kuva on, sillä se on nyt havaintojeni mukaan monellakin sivulla. Valokuvaaja lienee sama, mutta tällä sivulla, josta kuvan lainasin, oli mainittuna epistolan numero 33, kuvan alla, kun sen sijaan mainitsemallasi sivulla sitä en havainnut. Harmi? Mikä?
PoistaVoin auttaa vähän tuossa muistamisessa!
PoistaTuolla rajauksella olevaa kuvaa, netistä löydy kuin tasan kaksi kappaletta ja molemmat liittyvät mainitsemaani dt.se juttuun. Mistään epistoloista niissä ei, todellakaan, mainita.
Fakta on fakta on fakta on fakta on FAKTA:
No kyllä minun eteeni tupsahti tuota rajattua tauluversiota muualtakin, mm. täältä ja vaikka täältä.
PoistaKumpikaan noista ei ole kuitenkaan käyttämäni kuva, vaan se on lähde, jossa kuvan alla luki tuo minkä lisäsin sulkuihin: Fredmans epistel nr 33, Stolta Stad. Enhän muutoin olisi edes tiennyt, monesko epistola oli aiheena lauluun. Mistä sen tiedon olisin muualta saanut, kun en omista kyseistä kirjaa.
On minulle sama, mikä lähde on, mutta kertomasi se ole. On jotakuinkin loukkaavaa, että epäilet sanojani tällaisessakin asiassa. Jos sinulla on itselläsi tapana koettaa fuulata ihmisiä, minulla ei ole.
Minua loukka se että vaäität minun loukanneen sinua esittämällä faktan.
PoistaNoilla tyrkylle asettamillasi kuvilla ei ole ole mitään tekemistä sen tosiasian kanssa että blogisi kuvan tavoin rajattua ja nimettyä kuvaa löytyy koko blogistaniasta vain 2 kpl, tuhansien joukosta.
Minullekin on aivan yhdentekevää mistä kuvat ovat poimittu, kiintoisaa on vaan niiden konteksti.
"Fuulaus" (?) syyte on käsittämätön arkumentointivirhe.
En minä ole sanonut, että olet loukannut esittämällä faktan. Olet loukannut ikävällä tyylilläsi. Harmi - irvailet tuolla ylempänä mm., ja ylipäänsä kaivelet ja tutkit kirjoitusteni lähteitä sen sijaan, että keskustelisit, sanoisit jotain omia mielipteitäsi asiasta.
PoistaMinulla on kirkas muistikuva siitä, että luin epistolan numeron kuvan alta, ja koska sitä en sinun lähteestäsi löytänyt, arvelin, ettei se olisi se. Mistään muualta en nimittäin hakenut tietoja epistoloista, eikä minulla ole kirjaa hyllyssäni.
Oli niin tai näin, tämä on sivuseikka, siitä ei kannata kummankaan pillastua. Sinä voit katsoa peiliin ja miettiä asennettasi minua kohtaan ja minä voin pohtia, onko minun muistissani vikaa. En väitä siis mitään, näin vain muistan.
Sama karke arkumentointivirhe vaan saa lisälöylyä (Assosiaatiovirhe).
PoistaLukijat eivät ole ajatustenlukijoita. Kerro mikä karkea assosiaatiovirhe. Minulla ei ole hajuakaan, mitä tarkoitat.
PoistaTai älä kerro. Minusta tuntuu, että syöt energiaani.
Olen VAIN kertonut mikä tuon käyttämäsi kuvan alkuperäinen konteksti on.
PoistaEn ole ollenkaan huolissani etteivätkö lukijasi ilman muuta sitä ymmärrä ilman minun ajatuksenlukuanikin.
Olet puhunut karkeasta "arkumentointivirheestä", jota nimität assosiaatiovirheeksi, mutta et ole sanonut, mikä tässä on "karkea arkumentointivirhe".
PoistaLuulen tuntevani lukijani, jotka ovat ennenkin olleet ulalla tekstisi monimutkaisuuden ja vierassanaryöpyn - osa väärin kirjoitettu - vuoksi. Oletat jotenkin, että vaikea tekstisi ymmärretään heti, vaikka se on usein mahdottomuus.
Unohda vierassanat ja kirjoita selvästi, mitä tarkoitat.
Jokainenhan sen näkee.
PoistaEdes kritiikittömimmät komppaajat eivät nouse puolustamaan röyhkeimpiä ajatusluisteluja.
Blogikirjoituksen "Netin mölinäkuorolaiset" kommenteista saa aika selkeän kuvan siitä, mistä on kysymys, sillä Kolehmainen alias van Vaari sanoo sen suoraan, eikä muutkaan aivan puolueettomaksi asiassa jää.
Sama dilemma ponnahtaa tässä blogissa aika ajoin yhä uudestaan esille. Ja on vain yksi, joka ei ymmärrä, miksi?
En usko että mua kauheesti mikään kaduttaa. Ai miksi? No siksi kun "olen tekojeni summa. eikä minusta voi vähentää".
VastaaPoistaIines siis opiskeli Turussa... yhnmhy. Et sattumalta tuntenyt Eero Nylynd nimistä ihmistä, eli Nylaa? Tuskin. Hän oli luonnontieteilijä, forssalaisia ja mun kaveri, mutta äärimmäisen paljon mua älykkäämpi. Hän ei sopinut tähän maailmaan, hän oli liian älykäs, sen takia hän joi. Pekka Kejosen mielestä hän oli Kolossaalinen hahmo; se on minun nimitykseni hänestä: "Lounais-Hämeen Kolossi". Hän oli ihan ihme ihminen. Esimerkiksi loppuaikoinaan hänellä oli porttikielto kaikkiin kapakoihin, mm. Forssan Tööt_tööt talolle (Työväentalolle), koska (poliisikuulustelujen pöytäkirjojen mukaan) "kyseessä oleva henkilö oli kävellyt toisen asiaakaan, kun kyseinen toinen asiakas oli maannut lattialla, hänen ylitseen. pituussuunnassa."
Tämä tarina hänestä on lempeimmästä päästä.
Kävelimme kerran Aurajoen rantaa. Kova pohmelo oli tietysti kummallakin mutta se oli niin tuttua ettei se haitannut. Nälkä enemmänkin oli. Niinpä astelimme lähellä sijaitsevaan Konditoriaan. "Päivää", sanoi myyjätär, tomeran kokoinen ämmä. Mekin sanoimme. Sitten Eero kysyi "Onko teillä pikkuleipiä?" No myyjä, kun oltiin ainoat asiakkaat, alkoi touhukkaasti esitellä pikkuleipiään, siis niitä piparkakkuja ja vohveleita ja mitä nyt niitä on, semmoisia. Nyla keskeytti hänet: "Eikun minä tarkoitin pikkuLeipiä." No, se alkoi esitellä setsuureja ja Turun Limppua ja semmoisia. Jolloin Eero taas keskeytti hänet: "Nämähän ovat Hirvittävän isoja. Minä pyysin PikkuLeipiä".
Förlåt, se akka heitti meidät ulos. Jäimme nälkäisiksi.
Miten minun tulee Eero Nylundista jotakin mieleen. Voi olla, että assosiaationi on joku toinen, mutta Eero Nylundilla oli kirkkaat silmät, hieman siis kosteat ja tumma suora tukka. Hän katsoi vähän alta kulm ain, leuka alhaalla.
PoistaEn yhtään tiedä, miksi minulla on Eero Nylundista ylipäänsä mielikuva, ja juuri tällainen. Voisi lisätä ruskean samettitakin vielä tuohon. Mutta se voi jo olla jatkokehittelyä, joka ei ole mielikuvaa.
Minulla on taas muisto yhdestä kahvibaarikäynnistä yhden Marjan kanssa, Uudenmaankadulla Turussa. Meillä ei ollut rahaa kuin pari kolikkoa taskun pohjalla, tupakkaa tietenkin oli. Nälkä oli kova ja menimme baariin lukemaan ruokalistaa. Ainoa mihin meille oli varaa oli hopeatee. Miten erikoistee on noin halpaa, ihmettelimme supatellen. - Kaksi hopeateetä, sanoimme siis vatsat kurnien. No sehän oli sitten kupillinen kuumaa vettä. Kyllä me sen joimme. Ja tupakit päälle.
Eerolla oli kirkkaat silmät, hieman kosteat, ja tumma suora tukka. Hän katsoi aina ihmisiä vähän alta kulmiensa, leuka alhaalla.
PoistaÄlä nyt laske luikuria? Mistä kummasta muistaisin jonkun Eero Nylundin.
PoistaKuitenkin nimi tuo tuon kuvan eteeni, eniten ne silmät ja katseen, joka tuli alaviistosta, mutta oli kirkas. Minähän olin kirjallisuuden ja suomen opiskelija ja pysyttelin kaukana matemaattisen tiedekunnan kuivista tyypeistä. Tai koetin pysytellä.
En minä laske luikuria. "Hän katsoi aina ihmisiä vähän alta kulmiensa, leuka alhaalla." Sitä paitsi talvisin hänellä oli paksu palttoo päällään ja hän piti käsiään sen taskuissa. Koska hänellä ei ollut kintaita.
PoistaMinä olin joskus aika ylpeä, kun sain täyden vitosen ruotsin monta tuntia kestäneestä kirjallisesta, suullisessa en ollut terässä, kolmonen tuli ja kokonaisarvosanaksi neljä. Joka olisi virkamiesruotsi arvosanalla hyvä.
VastaaPoistaJoku vuosi sitten muistaakseni Vaari nauroi täällä ruotsinkieltäni, mutta silloin tahallani vielä yritin oikein huonoa josain kommentissa.
Nyt (olen vähän väsynyt) ei tule oikein mitään mieleen. Rapistunut, hävinyt on paljolti se taito mikä on ollut. - Mihinkään en kieltä ole tarvinnut, en minä niiden lehtiäkään internetissä juuri katso, onhan olemassa englanninkieli.
Mutta ei se mikään ihme ole, suorastaan kammottavaa on usein se kieli, jota ruotsinkielisten nuorten kuulee puhuvan. Se vanha "det är kiva!" taitaa olla jo parhaasta päästä.
Kieltä en vihaa, joskus olin siitä jopa innostunut. Tarpeeton riippakivi. Stubbikin kuuluu pohjoismaisesta yhteistyöstä todenneen: "ei vittu vois vähempää kiinnostaa!" - Aivan Alexanderin jyrkkyyttä minulla ei ole.
Pitäisi kai kieltä elvyttää ja vaikka entisestä parantaa, mutta mitä hyötyä siitäkään olisi.
Minusta tämä svenska dagen -päivän pakina on mainio tapa pitää kieltä yllä. Minäkin olen harjoitellut näin jo vuodesta 2007 alkaen, yksi vuosi unohtui välistä.
PoistaRuotsinopettajani Minna paukutti kyllä kieliopin niin piukkaan päähäni, että tahtomattani ruotsin lauseiden rakenne ja rytmiikka palautuu mieleen. Samoin sanavarastoa opeltiin systemaattisesti ja monipuolisesti. Ruotsi taisi olla tärkein kieli koulussamme, ainakin kaikki lukivat läksynsä tunnollisesti. Pakkohan siinä oli oppia. Ei puhettakaan, että kieltä olisi harjoiteltu elävissä todenmukaisissa tilanteissa, niin kuin nyt, kun kieltä ei opita nimeksikään. Pakkolukua vaan, suoraan kirjasta, ja runsaasti käännöksiä. Siinä se oli.
Sinun arvosana-asteikkosi tuossa oli kai 0 - 5, eli kun puhut vitosesta, se oli kiitettävä. Jos noin hienosti pärjäsit, sinulla on kyllä mainio kielipää, jos vaan tahdot.
Minulla on jo ikää, en hyötyisi siitä edes henkisesti, mutta nuorten kannattaa kieli opetella.
PoistaVähän ehkä liioittelin,toisinaan internetistä ruotsalaisia lehtiä vilkaisen, mutta siellä nyt on niin paljon muutakin.
Kielenkääntäjällä loput, kokemukseni mukaan se kääntää englanniksi aika ymmärrettävästi, vaikka suomenkieleen ei pysty. Vaikka nyt tsekistä, siitä oli apua tuossa Svejin kelaamisessa.
Noh, minä tykkään joskus leikkiä. Siksi varmaan olisin halunnut lisää lapsiakin, että olisin saanut leikkiä pidempään. Tämäkin on kiva leikki, vaikka nyt ei kukaan puhukaan ruotsia täällä kommenttipuolella. Ei se mitään.
PoistaEn ole koskaan ollut kovin innostunut ruotsin opiskelija. Johtuneeko siitä, että lukion ruotsin maikkani kutsui minua vanhemman sisareni nimellä kaikki kolme vuotta.
PoistaYllättyi kun kirjoitin hyvin. (Ei edes varmaan muistanut kuka olin tai olinko kukaan)
Noh, olen opettanutkin kieltä, enkä silti kykene näin äkkiseltään sanomaan mitään ruotsilta näyttävää.
Mutta kaksikielisyys on rikkaus. Ns. etuoikeuksista voi tietysti kiistellä, mutta niiden ansiosta on saamenkin kieli vielä olemassa. Uhkasi tuhoutua kokonaan.
Kieliä on suojeltava!
Heh, nyt hieman naurattaa. Nimittäin tämä Minna, ruotsinopettaja, sekoitti myös minut ja siskon, etenkin kun nimemme ovat samantapaisia, tyyliin Liinu ja Tiinu. Minä olin vuoroon kumpikin, samoin sisko.
PoistaMinä olen täällä blogissa joskus käydystä keskustelusta oppinut uutta: kaksikielisyys ei aiheutakaan puolikielisyyttä, niin kuin ennen vahvasti todisteltiin - ja tähän uskoon kasvoin.
Nykytutkimus sanoo, että kaksikielisyys on pikemmin kielitaitoa lisäävä tekijä eikä aiheuta puolikielisyyttä. Tämä on hyvä tietää.
Eero Nylyndin avioero-oikeuskäsittely tapahtui Turun raastuvanoikeudessa. En ollut siellä läsnä - onneksi - mutta olen kuullut siitä seikkaperäisiä selostuksia. Se oli, siis kuulema, varsinaista happenikkia. Tuomarikin yhdessä vaiheessa nauro niin kippurassa että putos palliltaan alas, sit kun se kömpi jaloilleen, se löi nuijallaan pöytään ja sano että "nyt oikeus pitää puolen tunnin ruokatauon"... Tää on ihan totta! Siihen aikaan kato nääs avioeroa ei saanut ellei ollut tehnyt aviorikosta. Sen Eero tiesi (koska oli älykäs ihminen) ja sen takia se oli aamusta lähtien kiertänyt Turun keskiolutkuppiloita ja etsinyt naisia jotka olis tehnyt sen kanssa "sitä". (Yks mun toinen kaveri oli Eeron mukana ja se kertoi mulle että "eräskin tyttö, kun Nyla kysyi siltä että tuutko tunnustaa - saat vitosen - että oot nussinut mun kanssa. niin se tyttö, kun vilkaisi Eeroa, sanoi "ai sun kanssa. en varmaan tuu." no lopulta se sai ylipuhutuksi yhden purkkaa jauhavan kiltsin. siis sillä femmalla. se siellä oikeudessa ihan oikeasti todisti että "juu, oon mää ton kanssa nussinu". tuomari hyväksyi todistuksen. mutta kun kiltsin henkilötietoja alettiin ottaa ylös niin huomattiin että, voihan perse, hän on alaikänen. sen takia se tuomari sanoi että "kyllä tämä todistus voidaan hyväksyä mutta kantajalle tulee sitten syyte alai-ikäiseen sekaantumisesta. jolloin eero kauheen nopeasti huusi "herra tuomari, perun todisteluni". jonka jälkeen tää tuomari rupes nauraa niin että tipahti tuoliltaan...
VastaaPoistaHauskuudet muuten jatkuivat ns. ruokatauon jälkeen. Kerron niistä joskus jos jaksan, se on niin pitkä juttu. Mutta hauska. Eerolla oli nimittäin kamalasti todistajia; ne kaikki kärtti sitä että Valtio maksaa niille 15;- smk todistajanpalkkaa. (Viinapullo Alkossa maksoi silloin reilusti alle kympin.) Eräältäkin todistajalta tuomari tinkasi että "oletteko nähneet että hän teki huorin?" niin tää vastasi että "en herra tuomari en minä semmoista ole koskaan nähnyt". "no minkäs takia te täällä sitten olette?" "no kun eero pyysi". toinen taas kertoi että "kerran Abå Akademian juhlissa tämä syytetty (ja näytti sormella eeroa) meni erään naisen kanssa erään shermin taakse". "no mitäs sitten", tuomari kysyi. "join londrinkkiä". "en minä sitä kysynyt mitä te teitte vaan mitä tämä kantaja teki?" "en tiedä, herra tuomari?" "niin, te ette siis nähneet mitä sermin takana tapahtui?" "en". "ettekä olleet edes kiinnostunut?" "olin, mutta olen sivistynyt ihminen enkä kurki shermien taa". "ette siis tekään nähneet mitään?" "no näin minä sen, herra tuomari, että he noin viiden minuutin kuluttua tulivat sieltä takaisin. ja tytöllä oli hyvin punaiset posket. ja nyla... siis tämä syytetty, hiveli sepalustaan".
( - jatkuu -)
Mikset sinä mikis kirjoita romaania? Juuri tämmöisistä ihmisistä kuin Nylynd tai sitten ne kaikki reissumatkoillasi kohtaamasi epämääräiset ihmiset. Burleski veijaritarinasto?? Vakava mutta naurava klovnin kertomusto?
PoistaKerätään mikiksen kommentit ja julkaistaan ne. Moderni ja kiinnostava teos siitä syntyisi!
PoistaHei Sari, loistoidea! Ne kannattaisi koota yhteen paikkaan peräkkäin ja sitten tulostaa ne. Mikiksen Reissut Maailman Merillä.
PoistaYhtään stilisoimatta, korkeintaan jonkin lyöntivirheen voisi korjata, vaikka ei niitä juurikaan taida olla.
Tässä on jo kaksi hurmaantunutta mikisfania.
Ja tässä yksi humaltunut mikisvenhe.
PoistaAbå!
VastaaPoistaTunnustan, että sain usein ruotsinkielestä nelosen.
Lähinnä ulkolukua kielenopettelu minunkin ensimmäisinä oppikouluvuosina taisi olla. Ääneen nimittäin pääsi vain ja ainoastaan opettajan jotakin kysyessä, ja kappaletta luettaessa lause kerrallaan kukin vuorollaan. Oppilaita luokallamme oli parhaimmillaan 45, joten vuoroa ei usein kohdalle osunut. Kielioppi oli siihen aikaan tärkeintä. Rakas luokanvalvojamme / ruotsinopettajamme vannotti mustat silmät pistävästi tuijottaen oppilaita lukemaan läksynsä. Hän paasasi:"Vaikka minä tulisin kotiinne keskellä yöllä teiltä kysymään, teidän on tämä asia osattava." Niinpä opimme kiltisti:"Jag är en åsna och jag har långa öron. Pidin ruotsinkielestä, i alla fall.
VastaaPoistaVähän samaa oli minullakin, tosin opettaja oli sen verran moderni, että kannusti meitä viittaamaan oma-aloitteisestikin, joskin riviluku on minullekin tuttua, enemmän kyllä muiden aineiden tunnilla.
VastaaPoistaOpettaja elää edelleen, vaikka on kauan ollut eläkkeellä. Hän ei edelleenkään tunne vastaantulijoita, vaan polkee pyörällään kiivaasti, laihat pohkeet vilistäen.
Hän on siitä tunnettu, että kukaan ei kai koskaan repannut ruotsin kielestä hänelle.
Suomenruotsalaisuutta pöllytetään oikein kunnolla. Umayya Abu-Hanna heittää että suomesta ei tasa-arvoista eikä monikulttuurista ennenkuin suomenruotsalaiset vähemmistönä luopuu katteettomasta vallastaan. Jari Halonen pitää asiaa tabuna josta ei voi puhua saati arvostella. Häneltä ilmestyy asiaa käsittelevä kirja piakkoin.
VastaaPoistaMitä valtaa suomenruotsalaiset mahtavat käyttää?
VastaaPoistaEikös eduskunta säädä ja päätä asioista eli käyttää ainoaa demokraattista päätäntävaltaa, joka Suomessa on? Eduskunta puolestaan on kaikkien suomalaisten vapailla ja avoimilla vaaleilla valitsema päätäntäelin.
Kyllä minusta asia on avoin, ei keskustelua ole missään kielletty. Eihän demokratiassa ole edes mahdollista kieltää kansaa keskustelelmasta. Saahan elokuvaohjaaja Jari Halonenkin sanoa mielipiteensä vieläpä kirjallisessa muodossa vapaasti. Miten se voisi siis olla tabu?
http://areena.yle.fi/radio/1734376
PoistaLaitan tuon linkin poistamisen uhkasta ja sanallisesta nuhtelusta huolimatta, koska liittyy kysymykseen erittäin oleellisesti.
Siinä Halonen avaa hiukan tuota valta-asetelmaa.
Laita laita, mutta kerro ystävällisesti lukijoille ja minulle, miksi Jari Halosta kannattaa kuunnella tässä asiassa. Mikä on parilla virkkeellä hänen asiansa ja miksi. Katson linkit aina vasta sitten, jos kiinnostun esittelystä.
PoistaLoistavasti perusteltu!
PoistaNakkaappa se Huitsin Nevadaan!
Olkoon siinä, joku varmaan tahtoo sen katsoa.
PoistaItse en edes pysty katsomaan tältä mokkulaltani. Siksi kysyin, kun kiinnostaa Halosen anti.
Jari Halosen puhe on aivan harvinaisen oikeaa!
PoistaUmayyan puhe alkaa n.5.40 kohdalla, sen jälkeen Halonen.
PoistaHienoa nähdä, että Abu-Hanna on vedossa, itsekin sitä jo hieman epäilin.
Mitäs mieltä me olemme ruotsista? Kertokaa te ensin, niin minä väitän sitten vastaan.
VastaaPoistaOpiskelen muuten ruotsia parhaillaan, tai en siis nyt, mutta taas huomenna. Ihan huvikseni, ei ole pakko.
Minusta ruotsin osaaminen on hyvä mm. jo yhteisen historian ja etenkin kielihistorian vuoksi. Suomessa on paljon ruotsalaisperäisiä sanoja, etenkin länsi-lounaisrannikon murteessa. Ja miten paljon on ruotsalaisia nimiä, ihmisten nimiä, paikannimiä. Tuntuisi omituiselta, olisi aukko sivistyksessä, jos ei osaisi lainanantajakieltä ollenkaan.
PoistaEsimerkiksi rannikolla asunut isotätini Olga käytti naisen asustuksesta, hameesta, nimitystä "hapetti", "har på sig" -ilmaisusta mukautunutta sanaa. Ilman ruotsin kielen tuntemusta sana ei tuntuisi yhtä mielenkiintoiselta, kun sen etymologiaa ei tunne.
Vanhoissa sukuasiakirjoissa ja historiateoksissa olisi vaikea edetä ilman ruotsin osaamista. Asiakirjat kun ovat usein ruotsinkielisiä ja kaikki nimet ovat ruotsalaisia. Esimerkiksi nykyinen sukunimi Melkkilä (keksitty) on kirkonkirjoissa usein vaikkapa muototyyppiä Melckylä tai Melcyl jne.
Aloita vastaväitteet jo nyt, en malta odottaa.
VastaaPoistaTuo Apu-Hannun ulostulo on kyllä aikamoinen potku suosijoidensa munasarjoille. Juuri RKP on väkevimmin suosinut maahanmuuttoa, jossa heikompaa ainesta ei vahvemmasta eroteta, ja nyt Seura-Hanna puree auttajiaan nivustaipeeseen.
Kyllä peruspersuja naurattaa, ainakin yhtä paljon kuin feisbuukkaavan juutalaisen suutari.
Minä en ole jostain syystä koskaan pitänyt tästä Hannasta, ja olen tainnut morkata häntä tässä blogissa joskus, kommenteissa. En pidä siitä, että ihminen on röyhkeä eikä kunnioita tapoja, jotka ovat monille tärkeitä ja jopa arvokkaita. - Tällä en nyt tarkoita sitä, etteikö jäykkiä tapoja ja traditioita voisi arvostella. Kritiikin voi tehdä tehokkaamminkin ja muita loukkaamattta.
PoistaDet gör det samma vart jag kommer när jag dör...
VastaaPoistaDet gör det samma vart jag kommer när jag dör.
Ty, vänner, det har jag på bägge ställena.
Det gör det samma vart jag kommer när jag dör.
Det gör det samma var du stupar, kavaljer.
Det gör detsamma var du stupar, kavaljer.
Ty, rosorna de glöda, i dödens högkvarter.
Det gör det samma var du stupar, kavaljer.
(kavaljervisan från Värmland)
PoistaTapsa on oikeassa. RKP on ehdottomasti maahanmuuttomyönteisin puolue tässä maassa. Syykin on selvä. Maahanmuuttajia pyritään ohjaamaan seuduille, joissa ruotsin kieli on vaarassa suomalaisten lisäännyttyä liikaa. Kun muualta saapuneet ovat oppineet sanomaan "hevonen är häst, pappi är präst" heidät merkitään kirjoihin ruotsinkielisiksi ja näin saadan säilytetyksi ruotsinkieliset katukyltit paikkakunnalla.
VastaaPoistaToinen syy tuoda väkeä on Närpiö, jossa monien kansallisuuksien edustajat poimivat kasvihuoneissa tommaatteja ja muita kasvatustuotteita. Suomalaisia ei niihin hommiin enää saa. Närpiö taitaa tuottaa 80 pros. Suomen tomaateista, voi olla, että muistan väärinkin.
Mutta juuri ruotsikoillamme on suurimmat syyt tuottaa tänne väkeä ulkomailta. He suosivat vietnamilaisia, filippiinoja, virolaisia ja venäläisiä naisia, enkä sitä yhtään ihmettele. Ruotsalaiset ja suomenruotsalaiset ovat vähän helvatun fiksua väekä. Voisimme ottaa monessa asiassa heistä oppia.
Abu-Hanna on taas katkeroitunut johonkin. Ehkä ravintolaruuassa oli liikaa chiliä tai jtkn. Varmaan hänen täytyy kohta "paeta" Hollannistakin.
Minä en nyt tajua, mitä Umayya Abu-Hanna tarkoittaa sillä, että suomenruotsalaisen vähemmistön tulee luopua katteettomasta vallastaan.
VastaaPoistaTuolla ylempänä jo kysyin, mitä valtaa tämä vähemmistö nyt oikein käyttää, kun Suomessa valtaa käyttää kansan vapailla vaaleilla valitsema eduskunta. Onko kieli valtaa? Eikö Abu-Hanna tunne Suomen historiaa, myös kielihistoriaa, suomalaisen nimistön etymologiaa?
Kertokaa, jos tiedätte, haluaisin koettaa ymmärtää Abu-Hannan lausunnon.
Suomenruotsalaisten eduksi on laskettava se, varsinkin nuoret lukiolaisten, että he ryyppäävät enemmän kuin suomenkieliset suomalaiset. Tosin, heikompien pisatulosten valosssa heiltä ei voi sitä niin suuresti odottaakkaan.
VastaaPoistaSuomen ruotsinkielinen työväki ja eliitti ei juurikaan eroa suomenkielisistä "perusjunteista" ja "vanhan rahan" omistajista, vain keskiluokka pitää älämölöä kielistatuksestaan.
Mutta ei vähä mittään. Kauhistuttavin tapaus on (suomenruotsalainen) homo poliisi. Varsinainen tabu.
No jaa, kukahan tuon on laskenut, että ruotsinkieliset lukiolaiset ryyppäävät enemmän? Kyllä suomenkielisetkin osaavat.
PoistaMinusta nämä suomi ja ruohti on niiku paeta ja perse, ei niitä oekeen erota toesistaa. Ja jos erottaa niin näköharhoo ja pintoo se on voan.
VastaaPoistaMinusta kyllä on aena näättäny siltä, että Venäjä se siellä Suomee perseenpuolelta koprii ja sen paeta on tiukasti neitin kannikoehen puristuksissa. Ruohtalaeset tuas työntelöövät nenneesä varpaehin välliin ja välillä ylempänä yrittellöövät hamuta tissilöetä, jotka, kuten tunnettua, on tyhjiin jo imetyt. Norjasta tämä neeto ee välitä vaekka pitelöö sehin käestä kun tangolle oes viemässä ja korvaan supatteloo tuhmia.
PoistaElikä kyllä muaparka on puristuksissa!
Vuan elä hättäele, Islannin ilimavalavonnan ja EU:n tilikkutäkin muihen reikiin avulla se välillä suapi raitistahin ilomoo henkästä, että jaksaa kvartaalin vuotta etteen päen kerrallaan.
T. Murjoharjun vastoova
Guulkkas vähäboja, gon te olet ny vähä hagoteil ton bärssembualen gans! Ja tissitten gans gans, ain oo synt miäles ja kiäles. Gon mnää jos targgan katon tota garttat, ni siin o flikal visust vaatte bääll eik missän gohdas ol mittän tissivä tai byllyvä muatto. Levi hapetti om bääll ja nii oikken huiskutetaan länttehem bäin, ihan gon siäl sulhassi nägyis.
PoistaBärssembual gaig murte go ei niist suamlaine ymmärrä!
PoistaValtaa ei ole eduskunta, ei hallitus eikä presidentti: raha on valtaa, se maailmaa pyörittää.
VastaaPoistaRaha on tietenkin valtaa, mutta kyllä päätäntävalta silti on kaikilla äänestäjillä, demokratialla. Raha voi saada päättäjänkin pään kääntymään, mutta mehän kuitenkin edustajat valitsemme. Epärehelliset töppääjät jäävät jossain vaiheessa kiinni.
PoistaNurmio sen hienosti ilmaisi: Rahamies.
VastaaPoistaTaes männä yks kommentti taevaan tuuliin, eli yritän uuestaan.
VastaaPoistaNäestä Apu-Hannasta ja muista tulloo mieleen semmonen ilimiö kun samastuminen vahvempaan ja ylempään ja kaoniimpaan. Ja sillä laella suaha hyväksyntee. Elikkä nämä yrittää olla jyrkempiä ja jopa julumenpia kun tuo mölökky valtaväestö.
Kuulkee ei se oo niin heleppoo kuulua vähemmistöön ja joka kulumassa puolustoo ommoo olemassaolloosa. Niin että sitä on joko hiljoo tae sitte tekköö kaekenlaesta pahhoo.
Minähhii yritän tässä olla oekein kunnon mölymäkeläene.
Tässä ei ole tuosta kysymys. Suomenruotsalaisen raha- ja valtakeskittymän voi vieläkin väittää omistavan koko Suomen. Asiaa täytyy pöllyttää.
PoistaVaikea on hyväksyä heidän asettumistaan uhreiksi tai vähäosaiseksi vähemmistöksi.
Ihmiset ovat ihmisiä, mutta rkp on mafia.
Tämä on tietenkin totta, että osakkeidenomistus ja suurin varallisuus ovat suomenruotsalaisilla, jotka pyörittävät bisnestä ja osin päättäjiäkin. Viittaan taas kuitenkin siihen demokraattiseen päätöksentekoon Suomessa. Pitää katsoa, keitä äänestää.
PoistaAsia täytyy nähdä historiallisessa jatkumossa. Ruotsinkielisten valta-asemat ovat kolmen sukupolven aikana murentuneet kaikkialla ja se murentuminen jatkuu.
PoistaEsim. Turun yliopisto perustettiin 20-luvulla siksi, että Helsingin yliopistossa ei saanut kunnolla suomenkielistä opetusta. Ja vielä silloin, kun minä astuin maamme metsäteollisuuden palvelukseen, se oli vahvasti ruotsinkielisten vallassa - voi vain kuvitella mikä oli tilanne vielä 50-luvulla.
Valta murenee, mutta siitä huolimatta ruotsinkielinen vähemmistömme on todennäköisesti maailman parhaiten kohdeltu vähemmistö. (Tietenkin vain, jos ei laske mukaan niitä maita, joissa vähemmistö pitää valtaa.)
Heitä on vain 5 %, mutta usein tuntuu kuin olisi 30 %. He taistelevat asemastaan ja eduistaan, ja se on hyväksyttävää. Me muut voimme taistella oikeudenmukaisuudesta. Mutta Ahvenanmaan voisimme jättää rauhaan.
Mölymäen pakolaisimmeiselle vielä piti sanomani se, että kadonnutta kommenttiasi ei näkynyt roskapostisuodattimessakaan, jonne Blogger kummallisesti joskus kerää tästä kommentteja. Sen sijaan siellä lepäsi yksi Rikun kommentti, tuo linkki tuossa yllä, ja yksi anonyymin kommentti edelliseen keskusteluun. Palautin ne.
PoistaArvioiden mukaan äskettäisissä Yhdysvaltain presidentin vaaleissa kaksi pääehdokasta käytti kampanjoihinsa noin 6 miljardia dollaria.
VastaaPoistaMukava piristysruiske amerikkalaiselle mediateollisuudelle.
PoistaKukin katsoo omasta näkövinkkelistään.
Poista"jokaisella syntyperäisellä amerikkalaisella on mahdollisuus..."
Tuo on kamala periaate, julma.
PoistaOnneksi en ole amerikkalainen! Amerikkalainen on hädän hetkellä ja vähän muulloinkin ihan yksin, oman onnensa nojassa. Mikä tällaisessa yhteiskunnassa oikein viehättää, etenkin suomalaisnuoria?
Salusjärvi kirjoittaa aivan tavattoman fiksusti tuossa "Luutii"-blogissa, joka löytyy Iineksen sivupalkista.
VastaaPoistaNiin kirjoittaakin, olen jo kahdesti lukenut kirjoituksen.
VastaaPoistaKaksikielisyys on rikkautta ja on hyvä tuntea kansansa kielen etymologista taustaa. En tiedä, osaanko kuitenkaan ajatella niin, että kaksikielisyyden poistaminen Suomesta veisi vallan pois bättre folkilta. Eikös niillä ole se valta rahan vuoksi?
En minä kuitenkaan pakkoruotsia kannata, ja ajatus venäjän opettamisesta Itä-Suomessa on hyvinkin järkevää. On käsittämätöntä, että vaihtoehtoa ei vielä ole tarjolla.
Lisäksi ajatus siitä, että kyläkouluja joudutaan lakkauttamaan kielisyistä, on surullista. Erikielisiä ei voida opettaa samassa ryhmässä edes liikuntatunnilla. Tätä en kyllä ihan ymmärrä, sillä opettajiltahan virkamiehinä vaaditaan viranhoidossa riittävä ruotsin kielen taito. Miten siis suomenruotsalaisia kyläkoulun lapsia ei voitaisi liikuntatunnilla yhdistää suomenkielisen ryhmän kanssa? Opettaja voisi mainiosti puhua liikuntakomentonsa molemmilla kielillä vaikka vuoronperään. Eihän kyseessä ole teoria-aine. Saisivat liikuntaoppilaat samalla kielikylvyn.
PS Minun lapseni on kielten ope, ja hän on aina ollut pakkoruotsia vastaan, vaikka hänellä on myös ruotsin tunteja.
PoistaMinulla on käsitys, että pakkoruotsia eivät halua ylläpitää opettajat, vaan ylemmät tahot, opetusministeriö ja viime kädessä eduskunnan päättävät valiokunnat.
Vaikka ruotsi olisi vapaaehtoinen, sillä olisi silti opiskelijoita myös suomenkielisten keskuudessa. Nytkin lapset tunkevat innolla jo neljänneltä luokalta ruotsin ryhmiin. Ruotsi on tulossa vuoden 2016 uudistuksessa jo alakoulun kolmannelle luokalle! Jossain muilla asteilla tunteja tulaan vähentämään, vastapainoksi. Näin olen käsittänyt. Oikaiskaa, jos olen väärässä.
Ihailemani MA esittää tässä kappaleen gummipallona pompin taas, kun suomenruotsalainen määrää".
VastaaPoista(anteeksi MA, hermostuisit varmaan, kun tätä näin käytin!)
Asia ei minulle nyt varsinaesti kuulu, mutta kuuntelin tuon Apu-Hannan ja Halosen pläjjäyksen, ja tulj mielee että oljpa siinä aekamoesta semanttista ja vaenoharhaesta siansaksoo.
VastaaPoistaIhmetyttää vaen että miten heleppoo sualista tavalliset immeiset on tuommoselle ropakantalle, kun sitä monta kertoo jankutettaa.
Eihän siinä muuta tarvihe kun heittee elävätä ihmispaskoo päen halosen nuamoo.
ps
Tämä vilmi Aleksis kiven elämä olj just sitä nationalistista persuluulottelua niiku joku taes maenita.
Tämän minähhii uskallan sannoo kun oon asiaan jonnii verran perehtynnä.
Minäkin kuuntelin tuota Jari Halosen ja Umayya Abu-Hannan nauhaa ja jään samanlaisen hämmennyksen valtaan kun näiden kommenttien jälkeen. Abu-Hanna ja Halonen puhuvat suomenruotsalaisten oikeuksista ja vallasta itsestäänselvinä käsitteinä, mutta eivät kertakaan niinsanotusti avaa näitä käsitteitä.
VastaaPoistaMinä en vieläkään tiedä, mitä oikeuksia suomenruotsalaisilla on, paitsi yleiset ihmis- ja kansalaisoikeudet. Kertokaa vielä tähän lopuksi, jos te tiedätte. En kysy kinatakseni, vaan väännän saadakseni tietää.
Mitä ovat siis erityisesti suomenruotslaisten valta ja ne oikeudet? Tai toinen näkökulma, eikö heillä pitäisi olla oikeuksia? Ja mitä on suomenruotsalainen valta? Onko nyt varmaa, ettei tarkoiteta vain suomenruotsalaisten vaurautta? Samanlaista valtaahan vauraus tuo suomensuomalaisillekin.
Sitä paitsi minua jää ärsyttämään Halosen teinixmäinen kieli: " - jolla pystyy leimata mua." Tämmöinen ärsykieli syö luottamusta käyttäjän sanoihin. Toisaalta on myönnettävä, että Halosen puheessa on hyviäkin kohtia, mutta ne olivat yleisiä faktoja, muualla jo todettuja, joita hän esitti.
Ja vielä, puhe suomenruotsalaisten nationalismista tarkoitti kai ruotsalaishenkisyyttä ja halua eriytyä suomensuomalaisista. Tjaah. Jospa he tuntevat itsensä osittain ruotsalaisiksi, sillä monethan ovat ruotsalaista juurta, kun sukua mennään muutama polvi taaksepäin. Mitäs pahaa siinä on?
Miksi vain ruotsinsuomalaisilta vaaditaan täydellistä sulautumista suomensuomalaisiin, kun sen sijaan muiden kulttuurien henkilöt nähdään rikastavina elementteinä, joiden kulttuurista hyväksytään jopa naisten alistaminen?
Ei minulla äkkiseltään tule mieleen varsinaisia etuoikeuksia.
VastaaPoistaToki ruotsinkielisten on helpompi päästä opiskelemaan korkeakouluun kuin suomenkielisten. Aloituspaikkoja on suhteellisesti enemmän kuin suomenkielisillä.
Ja koululaisiin laitetaan enemmän rahaa per nuppi kuin suomalaisiin, ainakin Turussa. Ero ei kylläkkään taida olla kovin suuri.
Ymmärrän hieman Abu-Hannan ärtymystä. Hän varmaan ajattelee kaikki vähemmistöt, mukaan lukien ruotsalaiset, samalle viivalle ilman historian painolastia.
Silloin varmaan panostukset ruotsinkielisiin, esim. omat tv- ja radiokanavat, ovat pois muilta vähemmistöiltä.
Lisäksi pakollinen ruotsinopiskelu rasittaa maahanmuutajalasten muutenkin kivikkoisempaa koulutietä.
Mikä muuten on se venäläisten lukumäärä ja aika, jonka he ovat asuneet Suomessa, että he alkavat vaatia samoja oikeuksia kuin ruotsinkieleiset? Vai käykö niin?
Samuli
Kiitos, Samuli, juuri tuommoisia konkreettisia esimerkkejä kaipasin.
PoistaTuo että ruotsinkielisten on helpompi päästä opiskelemaan korkeakouluihin, on usein kuultu perustelu, niin usein, että ihmiset taitavat ajatella, että tuo koskee kaikkia korkeakouluja ja kaikkia yliopistoja.
Selatessani nopeasti nettiä huomasin, että pääsy tarkoittaa pääsyä ennen kaikkea ruotsinkielisiin lukioihin, jonne pääsee alemmalla keskiarvolla kuin suomalaisiin, jossa paljon halukkaita jää myös rannalle. Rannalle jääneiden määriä hehkuteltiin katsomissani lähteissä sen lauseen rinnalla, että kaikki ruotsalaiset otettiin sisään näihin ruotsalaisiin lukioihin. Noh, rinnastus on vähän hupaisa, koska suomenkielisiä on runsaasti enenmmän.
Mutta siis puheet kiintiöpaikoista ja alhaisista keskiarvoista opiskelemaan pyrittäessä kuulostavat tietenkin sellaisenaan pahalta, enkä itsekään hyväksy ihmisten eriarvoista kohtelua. Suomenkielisten vertailussa ruotsinkielisiin mennään kuitenkin helposti populismin puolelle, kun heitellään rinnakkain irrelevantteja lukuja suhteuttamatta niitä väestön määriin.
No, venäläisistä en osaa sanoa mitään, mutta ruotsinkielisillä tietenkin on eri tilanne, koska heillä on ne kuuluisat saavutetut edut.
Itse en siis kannata ruotsin pakollisuutta kouluissa, mutta en pidä kieltä turhanakaan niin kuin useimmat vastustajat, koska näen ruotsin kielen avaimena monien asioitten juurille. Tämä on kuitenkin kapean yksilöllistä ajattelua, tiedän, mutta näin se minulle on.
Meillä on muuten myös iso lauma opiskelijoita, jotka haluavat poistaa pakkosuomen, koska kaikkihan sitä osaavat, se on turhaa. Kirjojakaan ei enää juurikaan lueta, nuorissa kodeissa kirjahyllyt täyttyvät dvd-koteloista.
"Suomenkielisten vertailussa ruotsinkielisiin mennään kuitenkin helposti populismin puolelle, kun heitellään rinnakkain irrelevantteja lukuja suhteuttamatta niitä väestön määriin".
PoistaJuuri väkimäärään suhteutettuna noita ruotsinkielisiä aloituspaikkoja on enemmän korkeakouluissa.
Luulen sen olevan syy ruotsinkielisten heikompiin lukiotuloksiin, koska en usko heidän olevan tyhmempiä. Vähemmälläkin vaivalla pääsee yliopistoon, joten miksi ponnistella liikoja.
Samuli
Niin on, Samuli, huomasin. Mutta kun puhuttiin esimerkiksi siitä, että jossain ruotsalaispaikoissa pääsivät sisään kaikki, huonokeskiarvoisetkin, niin siihen rinnastettiin se, että 400 suomalaista jäi jossakin yliopsitossa rannalle. Siis luvut 0 hylättyä ja 400 hylättyä vertautuivat toisiinsa määrällisesti, eivät prosentuaalisesti, mikä olisi suhteuttanut asiaa.
PoistaTämänkaltaisia vertailuja näkee ennen kaikkea hyvin ruotsinkielivastaisilla sivuilla.
Jotta päästään tilanteeseen 0 hylättyä, täytyy aloituspaikkoja olla paljon, vaikka asiaa miten vääntelisi.
PoistaNo, se siitä.
Samuli
Tuo, että kaikki otettiin sisään, oli siis Suomalainen näkökulma Eiryn sivulta: "Syksyllä 1989 Helsingissä ruotsinkieliseen lukioon pääsi 5,28 keskiarvolla ja kaikki pyrkijät otettiin sisään. Mutta suomenkieliseen lukioon vaadittiin 7,40 keskiarvo ja yli 400 pyrkijää jäi ilman paikkaa."
PoistaEiköhän noista kuitenkin suomenkieleinen lukio ollut suurempi? Ja mahtoiko olla niin, että vertailun suomenkieliseksi lukioksi otettiin joku Ressun lukio tai muu huippulukio, johon on huipputunku. On muuten myös suomalaisia lukioita, joiden aloituspaikkoja ei saada täyteen, eli kaikki otetaan ja lisää huhuillaan.
En tiedä oikein, miten suhtautua noihin suomenmielisten pakkoruotsisivuihin. Kaikki tieto sivuilla tuntuu niin yksisilmäiseltä ja subjektiiviselta. Vertailuja tehdään nimenomaan ketunhäntä kainalossa. Asiat kärjistetään.
Googlasin Umayya Abu-Hannan nimeä ja neljäs linkki oli hänen ja Jussi Halla-ahon kohtaamisesta kadulla.
VastaaPoistahttp://www.halla-aho.com/scripta/umayya_abu_hanna_ja_kohtaamisongelma.html
Kumman versio tapahtumista on uskottava?
Samuli
Jussi Halla-Ahon versio on systemaattisesti ja järkevämmin kerrottu. Abu-Hannan on poukkoileva, vähän hätäinen.
VastaaPoistaVaikea sanoa, sillä vain kertomuksen muotoon ei saisi kiinnittää huomiota. Abu-Hannalla on voinut olla päällä juuri jotain hirveää harmihässäkkää, joka on saanut hänet käyttäytymään kummassakin tilanteessa vähän hössöttävästi. Sitä jää kyllä ihmettelemään, että A-H sanoo omien sanojensa mukaan Halla-ahosta, että "mun kaveri".
Iines: "Jospa he tuntevat itsensä osittain ruotsalaisiksi, sillä monethan ovat ruotsalaista juurta, kun sukua mennään muutama polvi taaksepäin. Mitäs pahaa siinä on?"
VastaaPoistaTämä on suuri väärinkäsitys. Monet tunnetut suomenruotsalaissuvut ovat muualta Euroopasta kuin Ruotsista, josta on aika harva. Erittäin monen ruotsinkielisen suvun taustalla on suomalainen talonpoika, jonka lapset pääsivät opiskelemaan ja nousivat virkakuntaan.
Ehkä rotupuhtaimpia ruotsalaisia ovat pohjanmaan kalastajat.
Tämä näin ulkomuistista, mutta jos ette usko, niin teen bäckmanit.
Uskotaan pois, älä tee bäckmaneja. Varsinkin tuon talonpoikajutun uskon, koska muistan nyt törmänneeni tietoon monestikin sukututkimuslähteissä. Palautit mieleen.
PoistaRuotsinkielisillä laki- ja kauppatieteiden opiskelijoilla on tämä järjestö, joka on tiukka näissä rotuasioissa.
PoistaItsensä he laskevat germaaneiksi ja suomenkieliset joksikin muiksi alempirotuisiksi. Eivät oikein hyväksy seka-avioliittoja.
Myös Tove Janssonin kutsuminen suomalaiseksi kirjailijaksi on kuulemma huutava vääryys.
Samuli
Hmmmm... kuuluukohan Saul Schubak tähän järjestöön?
PoistaSiis mehän kuulumme eri kielikuntiin, ja kielikunnat taas puolestaan kertovat kansan juurista ja siitä, keiden jälkeläisiä tässä ollaan ja keiden kanssa on oltu lähemmissä tekemisissä.
PoistaRuotsin kieli on germaaninen kieli ja laajemmin indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva, suomi taas kuuluu uralilaiseen kielikuntaan ja sen itämerensuomalaiseen haaraan..
Kansalaisuudet ja kansallisuudethan elävät, kun ihmiset liikkuvat ja sekoittuvat. Äärinationalistiset tunnot ovat kyllä itse belsebuubista.
Mutta kuten tiedämme, kansa vaihtaa kieltään kolmessa sukupolvessa niin, etteivät taatot ymmärrä lapsenlapsiaan. (Suomalaisille käy prasta aikaa näin Ruotsissa.)
PoistaMuuten oli aika metkaa, että kuntavaaleissa muutamat saamelaiset olivat RKP:n riveissä. Olivatkohan sitten Ruotsin saamelaiset Ruotsindemokraattien riveissä, kun heidän katsannossaan kaikki muut ovat maahanmuuttajia?
RKP:n ja ruotsinkielisen "vallan" taustallaa ovat monet sikarikkaat säätiöt, joista riittää avustusta mihin tahansa ruotsinkieliseen.
VastaaPoistaKuvaavaa on, että esim. Suomen suurimmat kulttuuria tukevat säätiöt ovat ruotsinkielisiä ja ne tukevat vain ruotsinkielisiä. Sen sijaan valtiolliset suomenkieliset tukevat molempia.
Ja ruotsinkielisiähän on vain 5 % ja siitä huolimatta heillä oma tv-kanava, meidän maksama. Lisäksi ruotsinkieliset muodostavat liike- ja kulttuurielämässä verkoston, jossa veli tukee veljeä, sisko siskoa.
Tästä kaikesta huolimatta olen ruotsinmyönteinen ja kannatan pakollista ruotsinkielen opetusta kaikille suomalaisille, esim. 2-4 vuotta koulusta riippuen.
Mutta kannatan myös kaikille suomalaisille pakollista venäjän kielen opetusta, esim. edes 1-2 vuotta. Myös pakollinen viron kielen kurssi olisi enemmän kuin paikallaan.
Tämä olisi rahan panoa pankkiin jos mikä.
No tässä tulee sitä kaipaami valtatietoa lisää. Kiitos vaan Tapsallekin. Erilaisilla pakkoruotsisivuilla, joita on muuten leegio, onkin tämäntapaisia lueteltuna. Selailin niitä vähän aiemmin, ja havaitsin kraaterinkokoisia aukkoja tietämyksessäni.
PoistaEn arvannutkaan, että me suomenkieliset olemme niin katkeraa ja köyhää porukkaa, kun bättre folk jyrää kaikessa ylitsemme, vie lapsilta opiskelupaikatkin vitosen keskiarvoilla ja levittää persiettään yliopistojen kiintiöpaikoilla, vaikka niitä pirulaisia on vähemmän kuin meitä..
Lukaisin minäkin Luutiin. Salus kirjoittaa vetävästi ja terävästi, mutta rakentaa persuista olkiukon, jonka sitten teurastaa komeasti poleemisen hurmionsa huumassa.
VastaaPoistaEn usko, että persut (ovatko he muka edes jokin yhtenäinen sakki?) ajavat Luutiin kuvaamaa totalitaarista yhteiskuntaa. Heidän missionsahan on juuri päinvastainen: hoidetaan ensin omat vanhukset, omat köyhät, omat vammaiset, ovat syrjäytyneet, omat lapset – ja jos rahaa riittää, pelastetaan sitten vasta muu maailma.
Minusta tämä on ihan järkevää politiikkaa. Kaikki muut valtiot harjoittavat tällaista politiikkaa, juhlapuheista huolimatta. Ette ehkä seuraa taloutta kovin tarkkaan, mutta EK:n johtovaihdoksen takana on se totuus, että teollinen vientimme syöksyy uhkaavasti alaspäin.
Olemme Kreikan tiellä. Sillä tiellä kyseenalaistetaan kaikkien etuudet.
Suursijoittaja Souros kertoi juuri suomalaisille, että Euroopan huolet ovat jo ohi, kriisi on vältetty. Mikäs meidän on siis ollessa.
PoistaTuo persujen sosiaalimissio on vain unikuva, puhetta. Ei siihen ole kerta kaikkiaan varaa, että hoidetaan ensin omat vanhukset hyvin ja pannaan kuntien terveyshuolto täysremonttiin ja lakkautetaan koulujen säästöt, pidetään kyläkoulut ja korjataan homekoulut.
"Ette ehkä seuraa taloutta kovin tarkkaan, mutta EK:n johtovaihdoksen takana on se totuus, että teollinen vientimme syöksyy uhkaavasti alaspäin."
PoistaEhkä niinkin, mutta nämä ovat Mikko Pukkisen kolmannet potkut: Seinäjoen kaupunginjohtajuus päättyi isoihin ristiriitoihin henkilöstön kanssa ja turkulaiset vilkuttivat laiturilla iloisesti kun hänet saatiin Helsingin junaan. Mihin mahtaa juna hänet nyt kuljettaa?
Kriisi ei ole takanapäin. Esko Seppänen kirjoitta Viikkolehdessä, että nyt valtiot sosialisoivat velkaa yrittämällä pelastaa konkurssikypsiä pankkeja ja rahoituslaitoksia. Hänen mielestään Euroopan keskuspankin olisi tuettava valtioita suoraan eikä pankkien välityksellä, mutkan kautta (velkamutkan).
Koskas EK kilpailukykyyn tyytyväinen olisi. Pahus kun eivät euroa pysty devalvoimaan!
PoistaLehdet julkaisevat ek:n antamat tiedot sellaisinaan, melkomoisen kampanjan ovatkin aloittaneet. Nokian perseellään istuminen epäilemättä vaikuttaa vientilukuihin hyvinkin voimakkaasti, mutta mitä se Herlin (niitä talonpoikaisia, ent. suom.kiel. heinähattuja)oikein ruikuttaa, eikö se hissitehdas paahda täysillä?
Palkat ovat suurille vientiyrityksille kuitenkin hyvin pieni kustannus, lienevät jotakin muutaman prosentin luokkaa kokonaismenoista.
Älkää kaikkea uskoko, mitä maf..anteeksi ek:n pojat puhuivat, palkkoihin on saatava ainakin kymmenen proserntin korotus seuraavalla kierroksella!
Häkämiehen aivan pöyrisytttävässä siirtymisestä ek:n suoraan hallituksesta, Virolainen kirjoitti hyvin. Mm. sen kuinka pimeää on verrata sitä Ihalaisen ministeriyteen SAK:n jälkeen, koska siinä hyvinkin oli kaksi vuotta väliä.
PoistaDon Corleone heilautti käskevästi kättään, - "Tuokaa luokseni se kovapäinen umpiluu consigliere, tarvitsen mistään piittaamattoman torpedon!"
Minun menee maku päättäjään, joka on sotkeentunut rötöksiin, ennen kaikkea väkivaltasyytöksiin, eli on mitä todennäköisimmin osallisena tällaisessa.
PoistaHäkämiehenhän uutisoitiin joku vuosi sitten hakanneen naisystäväänsä, ja mies pelastautui sanomalla, että naisen kanssa asia on sovittu, ei hätää. Tässäkin on taas esimerkki siitä, että suomalainen päättäjä ei eroa, vaikka käyttäytyy roiston lailla. Ei, hän ostaa tai keplottelee itsensä "viattomaksi".
Juuri eilen oli lehdessä uutinen, että Yhdysvaltain salaisen palvelun CIA:n johtaja David Petraeus erosi salasuhteen vuoksi. Kyllä, siis salasuhteen. Ei hakannut ketään.
Niinpä niin. Jos EK:ta kehitetään Häkämiehen malliin, niin hyvä tulee.
Häkämiehen suvulla on toki lahjakkuutta laajemminkin, tuossa taidat muistella veljeänsä Karia.
PoistaNo niin tietysti, heitähän on kaksi. Lahjakkuutta on tosiaan molemmissa pojissa.
PoistaDevalvointi olisikin esim. Kreikan pelastus. Se on kivuttomin tapa laskea elintasoa silloin, kun rahat eivät riitä nykyiseen ja kansan mielestä pitäisi riittää.
PoistaHerlinit eivät muuten ikinä ole olleetkaan ruotsinkielisiä, nimi vain hämää.
Meinaako Riku, että EK patistaa vientiyrityksiä potkimaan väkeä kilometritehtaalle saadakseen paremmat neuvotteluasemat?
Minä muistan 90-luvun laman, kun työttömiä oli puoli miljoonaa. Ei huvittaisia kokea enää vastaavaa vain siksi, ettei vihreitä ja demareita hyljeksittäisi maailmanparannuskokouksissa.
Googlaamalla Niklas Herlinin kirjoituksen huomasin olleeni väärässä. Nimen joku esi-isä kuitenkin vaihtoi tuollaiseen. Mielenkiintoinen seikka, että w-pedia sanoo yhden suvun jäsenen, luultavasti Haraldin isä, olleen Suomen ensimmäisiä sosialisteja.
PoistaNeuvotteluasemat niillä ovat aina paremmat kuin hyvät. Paskaa puhuvat.
Uutisissa sanottiin juuri, että ruotsinkielisten koulujen oppilaat pärjäävät heikommin kuin suomenkielisten koulujen, erikoisesti äidinkielessä, luonnontieteissä ja matematiikassa. Osasyyksi sanottiin se, että viidennes oppilaista puhuu kotikielenään enimmäkseen suomea.
VastaaPoistaHm. Mitä tästä pitää ajatella? Laskeeko noin pieni ryhmä koko ryhmän oppimistuloksia? Vai näkyykö tässä se vanha ja jo kuopattu väite, että kaksikielisyys aiheuttaa puolikielisyyttä?
Kyllä minusta tuntuu, että vika on sähköjohdoissa.
Iines: "Tuo persujen sosiaalimissio on vain unikuva, puhetta. Ei siihen ole kerta kaikkiaan varaa, että hoidetaan ensin omat vanhukset hyvin ja..."
VastaaPoistaTuo ei olekaan heidän missionsa, vaan se, että ENNEN KUIN tuhlataan suomalaisten veronmaksajien varat muun maailman pelastamiseen, hoidetaan ENSIN omat vanhukset jne.
Huomaatko eron?
Tuollainen missio on tietysti hyvin itsekäs, kun tiedämme että muualla maailmassa miljardi ihmistä kärsii nälästä, ja meillä suurin ongelma on se, että Hurstin leipäjono on auki juuri silloin kuin lähikuppilassa alkaa bingo.
Hyvää isänpäivää kaikille isille, Tapsalle nyt etunenässä, kun kommentti on tuossa yllä!
VastaaPoistaTuo on vain klisee, että hoidetaan ENSIN omat. Kun kyllähän persutkin tietävät, ettei meillä ole rahaa edes omien vanhusten hoitoon. Tulevaisuudessahan vanhusten hoitoon otetaan rahat heidän omista asuntopääomistaan, ja lapset jäävät ilman perintöjään, kun vanhukset elävät kauan hoitopaikoissaan. Ei valtiolta mitään heru.
On niin hyvä puhua ja esittää kansan parasta, kun ei ole mitään metodia näyttää, mistä ne rahat tulevat ja paljonko kaikki maksaisi. Koskahan kansa tajuaa tämän?
Jaa, et huomannut eroa.
PoistaTietenkin se on klisee, samalla tavalla kuin vaikkapa Kataisen vakipuhe siitä, että hallitus tekee päätöksiä, joilla turvataan suomalaisten työpaikat ja vain työtä tekemällä yhteiskuntamme voi hyvin.
Mutta siinä mielessä se ei ole klisee, että siinä otetaan kantaa mihin persujen mielestä suomalaisten verovaroja pitäisi käyttää.
Niitä ei pitäisi käyttää kreikkalaisten etujen turvaamiseen, Saksan ja Ranskan pankkien pelastamiseen, afrikkalaisen korruption ja sotaherrojen tukemiseen, Venäjän jätteenpuhdistamojen rakentamiseen jne.
Vaan täällä Suomessa suomalaisten vähäväkisten hyväksi. Tämä on heidän missionsa.
Tämä on tietysti propagandaa ja agitaatiota, enkä minä persu olekaan. Tällaista vastaavaa olen kuullut kotimaisilta työväenliikkeen poliitikoilta takavuosina riittävästi. Ja vastaavaa porvareilta. Siksi olen immuuni julkilausumille.
Kiitos muuten isänpäivän onnitteluista. Lähdenkin kohta Tukholmaan, joten vaikenen hetkeksi.
Luin tuon "ENNEN kuin" aikaa ilmaisevana sanana - mitä se oikeasti onkin, jolloin kyseessä olisi ollut asioiden arvojärjestys. Ensin tämä, sitten tuo.
PoistaNyt näyttää siltä, että tarkoitus viittaakin ilmaisuun "ENNEMMIN kuin", joka puolestaan tarkoittaa vaihtoehtoa, joko tai. No, jos näin on, niin minun näkemykseni on, että apua sinne, missä on suurin hätä hengen säilymisestä. Asioita pitää siis hätäasiassa tarkastella globaalisti, hädän asteen mukaan, ei sen mukaan, missä kohtaa maapalloa hätä sijaitsee.
Pankkien pelastamisesta en välitä, mutta voi olla, että niiden pelastamisesta riippuu monen henki ja elanto.
Vai Tukholmaan. Ah. Minä luin tänään matkailumainoksia sunnuntaihesarista ja haaveilin Pietarin-risteilystä. Ei maksakaan paljon. Vaan en välitä edestakaisin menosta, vaan tahtoisin viettää päivän pari Pietarissa. Eremitaasin katsomiseen menisi viikko, olen vain juossut siellä käytävät päästä päähän.
Pietarin risteilyyn kuuluu yö perillä. Siinä voi olla perillä juuri sopivasti "päivän pari". Siitä vaan lippuja tilamaan, eikä edes viisumia tarvita. Äsken kävin, kivaa oli.
VastaaPoistaKun ei ole matkakaveria nyt täällä ketään. Kesällä voisi olla, mutta mökiltä ei tule lähdettyä minnekään. Kaikki entiset työkaverit ovat töissä ja juuri niiden kanssa olen Pietarissa jo ollutkin. En ole yksin matkuvaista sorttia, valitettavasti.
VastaaPoistaHmmm... Kaikesta päätellen taidat matkustella nykyisin aika vähän.
VastaaPoistaSilti suosittelen sitä Pietarin-matkaa. Mennessähän on koko ilta aikaa hommata mukava reissukaveri kaupunkikierroksia varten noin niinkuin lennosta sieltä laivalta. Illallisella on vapaat viinat, joten sekin takaa sen, että seuran tarjoajia viehättävälle naiselle riittää enemmän kuin tarpeeksi. Sinun tehtäväksesi jää vain valinta.
En taida matkustella ollenkaan. Olen toisaalla kertonut, miten entinen hyvä matkaseurani löysi itselleen nettimiehen, ja he matkustelevat nyt kaksin ympäri maailmaa. Toiset matkustavat rohkeasti yksin, mutta minä en nauti yksin matkustamisesta. Haluan jakaa ne matkaelämykset. Ja onhan toisesta aina muutenkin seuraa ja turvaa.
VastaaPoistaTuo sinun kuvaamasi tilanne on kuin romanttisesta elokuvasta.
"Illallisella on vapaat viinat, joten sekin takaa sen, että seuran tarjoajia viehättävälle naiselle riittää enemmän kuin tarpeeksi. Sinun tehtäväksesi jää vain valinta."
VastaaPoistaKun tarjolla on ilmaista viinaa, niin romantiikkaa siihen saa vain valitsemalla nopeasti.
Sillä muussa tapauksessa Pietari-elokuva muistuttaa mieluummin kokoillan kotimaista kauhukuvaelmaa Hämärän rajamailla, kaurismäkeläisittäin Mies ilman muistia, ellei sitten filmi peräti katkea kesken kohtauksen.
Sen sijaan Tulholman laivalla oli sivistynyt tunnelma. Minäkin keskustelin koko illan Paul Austerin metafilosofista tematiikasta. Onneksi Kuunkuiske esitteli sen Austerin, muuten olisin joutunut keksimään kaiken, nyt selvisin puolella.
Vai Austerin metafilosofisesta tematiikasta.. Hmm.
PoistaNoh, käyhän sekin. Minusta Pietari-elokuva olisi sellainen, että päähenkilö juttelisi laivalla epämääräisten ihmisten kanssa elämän raadollisuudesta ja toisaalta kaikki olisi hurmaavan kepeää. Vähän niin kuin mikiksen reissutarinoissa. Pitkälle vietyä sofistikoitunutta seuraa voisi jopa vähän kartella, tai näyttää heitä pienillä väliotoksilla vertailukohtana päähenkilön epämääräiselle seurueelle.
Ihme kyllä Pietarin laivalla näkee harvoin tosi lujaa juomista. Romantiikkaa matkalla kaipaavat ihmiset ovat näköjään oppineet läksynsä. Ilmaistakin viinaa juodaan kohtuudella. Sitä paitsi joukossa on suuri joukko niitä, jotka eivät alkoholiin koske. Vodkaturismin aika on kuin onkin ohi.
VastaaPoistaSivistynyt tnnelma ei mielestäni johdu ensi kädessä laivasta tai reitistä vaan matkustajista. Uskon, että Tapsan pöydässä oli sivistynyt tunnelma.
Eivät pahimmat urpot kai edes Pietariin matkusta. Tai en tiedä, millaisia känniäääliöitä laivoilla nykyään liikkuu, mutta arvatenkin heitä vielä liikkuu. Jotenkin kuitenkin luulisi, että juomatavat ovat jonkin verran muuttuneet, eivätkä suomalaiset aina jaksaisi munata itseään humalahakuisella pohjaan asti -ryyppäämisellään.
PoistaKuvaavaa on yhden ysätäväni, maalaisserkun suhtautuminen alkoholiin. Kun tarjosin olutta päiväruuan kanssa, hän ilmoitti, että jaaha, päiväsaikaanko pitäisi alkaa ryyppäämään. Ei ottanut huomioon, että juodaan vain se yksi olut tai viinilasillinen ruokajuomana. Hänelle olutkin on vähintään sikspäkki, ja ruuan kanssa ei ikinä.
Ymmärränkö oikein, että hän kieltäytyi siitä oluesta?
PoistaMeillä päin sanotaan vaan, että hyvästi selvä päivä ja pyydetään toinenkin. Ikinä en ole varastanut, enkä ryypystä kieltäytynyt, on parasta mitä reilu jätkä voi itsestään sanoa.
Tulikin mieleeni, kun laivalla oli cava-erikoistarjouksia, niin rouvani kysäisi ensimmäisen jälkeen, että otetaanko toin... Niin vastasin siihen "ilman muuta" muka niin nopeasti, että pikajuoksussa se olisi hylätty varaslähtönä.
Ymmärrät oikein, tuo ihminen ei ottanut olutta, vaan pyysi maitoa tai vettä. Muutoin hän juo rankastikin, jallua ja kossua, ja on niitä tyrkyttämässä, jos illalla eksyy kylään.
PoistaKerran hän tuli meille oma sikspäkki mukana, joi ne suoraan pahvipakkauksesta peräkkäin. Edellisellä visiitillä olin tarjonnut hänelle ykkösolutta, pilsua, jota olin vahingossa ostanut koko korillisen 24 kpl kolmosen sijaan.
Harvoin sitä tosi kovaa juomista näkee, minä kerran oikein tihrustin ja sanoin: "Vithu ethä toi onh sekaishin!"
VastaaPoistaEi vaineska, kirjallisuuden suhteesta muuttuvaan elämänmenoon minä usein keskustelen. - Sitten minä purskuttelen viiniä suussani ja sanon: "harmittavan vähän eksplisiittisesti tuntuu tammitynnyrin hienostuneimmat aromit, mutta helevetti että se käy päähän!"
Ainoa joka todella erottaa minut sivistyneestä on hiukset. Muuten osaan kyllä sikailla hyvin sivityneesti, kuten muutkin.
VastaaPoistaJo kauan aikaa sitten kuulin, että sivistynyt mies leikkauttaa hiuksensa niin usein, etteivät muut sitä edes huomaa.
Minä nuukuuttani, laiskuuttani ja piittaamattomuuttani leikkautan vain silloin tällöin, nykyisin kuuden millin koneella. Annan sen sitten rauhassa kasvaa, korvien päältä leikkaan lyhyjämmäksi.
Vähän alkaa taas McGyveria muistuttamaan, koht taas pitäis, jos viittis.
Kaljua en viitsi peitellä, kokokalju olisi hyvä, mutta kun en edelleenkän viitsi leikkauttaa tarpeeksi usein.
Jos sinulla on orastava kalju, Riku, niin heitä vähän takatukkaa päälle.. Ei vaan ei, luonnonkaljuhan on seksikäs, itse ajeltu välttämättä ei.
PoistaKampaajalle täytyy tästä taas minunkin. Ei ole hyvä, että tukka alkaa laskeutua, lassahtaa, vetää maata kohti. Kampaajalaskut vain ovat harmittavan kalliit, satasella ei oikein enää selviä.
Vaan sanokaa minulle, mikä silmälaseissa maksaa. Uudet lasit maksaisivat 1.100 - 1.200 euroa. Kävin katselemassa kehyksiä ja kysyin hintaa uusien linssien kanssa. Herranpieksut! Mikä niissä maksaa.
Lasimaakarit rokottavat niiltä, jotka tarvitsevat linsseihinsä erikoishiomisia, sillä ei ne muuten voisi tehdä niitä seitsemänkympin "kahdet yhden hinnalla ja kaverille kans" -tarjouksiaan.
PoistaKallista on naisihmisen tukanhoito. Minä selviän parilla kympillä, joka sekin korkean otsani huomioiden on liki riistoa. Tosin parturirouvan jutustelusta voisi maksaa toiset kakskymppiä, sillä kuulen siinä aina kaikki valtakunnan salaisuudet. Hänen luonaan kun käy paljon virkamiehiä ja muita salaneuvoksia.
No minulla on kaksitehot, tosin ne lukutehot ovat lähes olemattomat, näen hyvin lukea ilman lasejakin, eli ns. vanhuusnäkö ei juuri vaivaa. Hioa siis pitää, jotta linssit olisivat kevyemmät. Tai eihän se pakko ole.
VastaaPoistaMutta siis, jo haluamani kehykset maksavat 427 euroa eli pesukoneen verran. Tosin ne ovat käsintehdyt.
Kysymys kuuluukiin: miksi silmälasit ovat juuri Suomessa ylivertaisesti hinnoiteltuja, kun ne esimerkiksi Virosta saa hyvinkin halvalla, ja laatu on hyvä. Eihän niissä veroakaan ole.
Viroon oliskin kiva muuttaa, muutenkin, siellä on pähkinälehtojakin ja haikaroita talojen katoilla, piipun päällä pesimässä.
Yksiteholasit maksavat keskimäärin vähän alle kaksitaa ja monitehot noin neljäsataa. Tonnin laseissa on kaikki mahdolliset yksilöllisyydet ja laatuvaatimukset otettu täysimääräisenä käyttöön.
VastaaPoistaKeskihinnat ovat kuitenkin nousussa koska asiakkaat vaativat yhä yksilöllisempiä ja laadukkaampia tuotteita. Kaikkihan ajaisivat audeilla ja bemereilla, ostaisivat Canonin L-sarjan objektiiveja ja Burberryn vaatteita jos laadulle ei olisi hintalappua.
Vajaa viikko sitten kävin tuota laatua Lontoon Harrodsilla vertailemassa.
Noissa 1.200 euron laseissa on siis ohuet ja kevyet kehykset, 427 euroa, linssin kappalehinta on minimissään 350 euroa, ja käsittääkseni yli jos hiotaan tai tulee jotain häikäisysuojaa. Lisäksi tulee silmälääkärin hinta, olisiko 80 - 100 euroa ja mahdollista alvia ja toimistokulua tms. Ihan perusjuttua, ei siis mitään luksusta tai erikoislaatua.
VastaaPoistaMiten minusta tuntuu, että asiakkaat eivät ole vaatimassa erikoislaatua, vaan mieluummin yksinkertaisen järkeviä ja halvempia silmälaseja, joita kannattaa uusiakin joskus.
Nyt on kyse paljolti myös siitä, että silmälasien laatu ja hinta eivät korreloi. Hinnoissa on ilmaa välissä, kuten suomalaisten elintarvikkeiden hinnoissakin juuri julkaistun selvityksen mukaan - joku vetää välistä.
PS Mitä tulee audeilla ja bemareilla ajoon, niiden maine perustuu osaksi luotuun brändiin, imagoon. Esimerkiksi riisipussi Toyota on voittanut useana vuonna autotesteissä nämä merkit nimenomaan laadussa.
VastaaPoistaNuo maitut tuotteet olivat esimerkin omaisia, tuotteita joihin suurimmalla osalla on varaa, niin halutessaan, ei mitään ehdottomia laadun takeita sen enempää kuin huippubrändejäkään.
PoistaKuluttajan hinta/laatu -valinta on ideaali tilanteessa täydellistä tuotteen tuntemista materiaalin ja valmistuksen ja sen teknisen toimimisen suhteen. Joko itse todennettuna tai luottaen saatavilla oleviin tietoihin.
Erikoishionta, alumiini ja titaanikehykset eivät tietenkään ole mitään perusjuttua koska "perusjutun keskimääräinen hinta on n. 400 euroa.
Tottakai hinnoissa on ns. ilmaa. Jokainen yrittäjän vapaus on muodostaa hintansa ihan itse. Kuluttajan oikeudeksi jää kilpailuttaa tai olla kilpailuttamatta ja hankkia silmälasinsa niillä reunaehdoilla kun itsekullakin on. 200 -1200 euron hintahaarukka riittänee tyydyttämään tuon tarpeen.
Olen nyt eri mieltä. Minusta suurimmalla osalla ei ole varaa audeihin tai bemareihin. Samaa mieltä siinä, että nuo nimet eivät takaa laatua. Itse olen miettinyt, että mitäs jos ostaisi Skoda Yetin. Luulen, että se on järkevä auto naisihmiselle, joka kuskaa paljon tavaraa ja ajelee metsäteilläkin kameralaukkujen kanssa.
PoistaTallinna on minulle tuttu 70-luvulta. Se oli hyvin harmaa kaupunki, siitä minä tykkäsin, ja turisteja kuljeksi kaduilla vähemmän kuin mitä miliisejä. (Ja kyllä minä sen tiesin että meitä ulkomaalaisia vakoiltiin; kyllä minua saa vakoilla!) Olin lätkähtänyt Ly-nimiseen lastentarhanopettajattareen, jolla oli 4-vanha Taivo niminen poika. Asuin heidän luonaan.
VastaaPoistaVoi miten turvallista pysähtyneisyyden aikaa 70-luvun alku oli: meitä harvoja länsimaalaisia turisteja kohdeltiin kuin valtiovieraita. (Myöhemmin se toki muuttui!) Mutta omaltakin kohdaltani muistan kun kerran, hyvin väsyneenä – oli jo yö, kun vaelsin yksin Vanhassa Kaupungissa ja… äkkiä ihmettelin, että ”onpas ihmeellistä että ne ovat maalanneet talon seinän ihan mustaksi?” Ihmettelin ihan oikeasti sitä. Kokeilin sitä käsilläni: musta se on, musta. Mutta sitten huomasinkin että ”minähän olen pitkälläni asfaltilla, ei tämä siis mikään talon seinä olekaan?” Samalla katulampun valokiilan takaa tupsahti kaksi nuorta jätkää. Ja alkoivat ryöstää ja pahoinpidellä minua…? Ehei, ei! Hyvin kohteliaasti he nostivat minut takaisin jaloilleni. He puhuivat eestiä, minä suomea, ymmärsimme toisiamme; he olivat huolissaan siitä pääsisinkö hotellilleni… Pääsin, tietysti pääsin, aina olen päässyt.
Ly’n – Lilianiksi minä häntä kutsuin - suhteen minulla oli puhtaat jauhot pussissani. Rakastin häntä. Ly irvisti, hänen suunsa teki Þ, µ, ð ja Ø kirjaimia, kun juotiin vodkaa raakana keittiöpöydän ääressä. Hän ei pitänyt että alkoholia plantattiin. Viina piti juoda niin että nakkaa niskaa niin kuin pianisti. Hän oli laiha kuin tähtisädetikku. Kirjoitin hänelle runon:
Lintu minne lennät?
Älä lennä.
Nokkivat sinulta silmät.
Ja Taivo käveli mun kengät jaloissa eteisestä olohuoneen kautta keittiöön (jossa me istuimme toisiamme vastatusten ja joimme vodkaa kuin pianistit), ja taas takaisin. Ja nauroi, nauroi, nauroi…
Joskus matkat ovat kyllä surullisia. Silloin olisi ollut parempi että olisi jäänyt kotiin ja vetänyt vaikka kuivat. Esimerkiksi.
Rakastan näitä epämääräisiä ihmisiäsi, tikunlaihoja lilianeita ja pieniä taivopoikia. Voin kuvitella haikaran heidän talonsa savupiipun päälle. Siinä viereisellä niityllä on luultavasti muutama pilvilammas, joiden kanssa taivopoika leikkii, ja saattaa vähän vetäistä lammasta hännästä. Lammas alkaa laulaa, ei pahastu.
PoistaTästä minulla on erittäin utuinen mielikuva... mutta totta tämän täytyy olla. (Koska minulla ei ole mielikuvitusta.) ...
VastaaPoistanaapurintyttö, noin 5 -v tulee ja ottaa minua noin 4 -v kädestä ja vie meidät viljapellon ääreen. on lämmin kesäpäivä, varmaan elokuuta, kun vilja on ihan pulleaa. hän riisuu itsensä alasti, se on kevyesti tehty, kun hänellä on vain mekko ja alushousut. no ei minullakaan ole kuin paita ja polvihousut ja alkkarit. äkkiäkös nekin on riisuttu. sitten me kävelemme, käsi kädessä - hän se halusi että kävellään niin - sitä viljapeltoa...
Totta! Muistan, että tytön sukunimi oli Simula tai Similä (?), etunimeä en muista. Jännitin aika paljon.