29.10.2017

Mitä on suomalainen kirjallisuus?




"Liksom näkee kaikesta huolimatta monia valopilkkuja suomalaisessa kirjallisuudessa. Yksi niistä on viime vuosina esiin noussut maahanmuuttajakirjallisuus. Esimerkiksi hän nostaa irakilaissyntyisen, arabiaksi kirjoittavan Hassan Blasimin, jota brittiläinen The Guardian on kutsunut aikamme ehkä parhaaksi arabialaiseksi kirjailijaksi." (svt.nyheter  12.4.2017

Tähän hämmentävään tietoon törmäsin edellisessä keskustelussa Anonyymin kanssa, kun väittelimme siitä, mitä Rosa Liksom tietyillä sanoillaan perimmältään tarkoitti. Kyseessä on yllä olevan linkin artikkeli. 


Että arabiaksi kirjoittava irakilaissyntyinen kirjailija kirjoittaa uusiksi suomalaista kirjallisuutta? Eli että Irakin purkkajeesuksen kirjoittaja Hassan Blasim kirjoittaa suomalaista kirjallisuutta ja on suomalaisen kirjallisuuden uusi valopilkku? 


Minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteikö teos olisi hyvä suomennettunakin, suorastaan loistava, mutta tässä ei ole nyt kyse laadusta, vaan merkityksistä. Eikä tässä ole kyse Hassan Blasimista, joka on valokuvista päätellen mitä miellyttävin ihminen. Olen vakuuttunut, että pitäisin Blasimista, jos kohtaisimme nokikkain.


Mitä on siis suomalainen kirjallisuus, mitä se pitää sisällään? 


Liksom puhuu nimenomaan suomalaisesta kirjallisuudesta mainitessaan sen valopilkun, maahanmuuttokirjallisuuden. Hän ei puhu Suomen kirjallisuudesta, mikä taas on hieman eri asia. 


Onko suomalainen kirjallisuus kaikki se kirjallisuus, jonka Suomen kansalainen kirjoittaa? Myös muuntaustaisen maahanmuuttajan arabiaksi, ranskaksi, englanniksi, sanskriitiksi kirjoittama? Vai onko suomalainen kirjallisuus  vain suomen-, ruotsin- tai saamenkielistä kirjallisuutta? 


Miksi The Guardian sitten kutsuu Blasimia arabialaiseksi kirjailijaksi? Miksi hänet meillä nimetään suomalaisen kirjallisuuden kirjoittajaksi? Pitäisikö meidän siis määritellä suomalainen kirjallisuus laajemmasta näkökulmasta? Vai pitäisikö meidän oikaista The Guardiania? 


Onhan  totta, että moni Suomessa toimiva kirjailija kirjoittaa jollain muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi. Lukumäärän on Ylen tietojen mukaan arvioitu liikkuvan kuudenkymmenen ja yhdeksänkymmenen välillä. Yle kysyykin, miksi nämä erikieliset kirjailijat eivät saa Suomessa huomiota kansainvälisistä tunnustuksista huolimatta. 


Minulla on tähän keino. Auttaisiko asiaa, jos kirjailijat kieli-ihmisinä opettelisivat uuden kotimaan kielen ja kirjoittaisivat suomeksi? Hyvin moni maahanmuuttaja kirjoittaa sitkeästi arabiaksi, vaikka ollaan Euroopan lakeuksilla. 


Voin kuvitella, että tuntemattomien nimien suomennettuja teoksia ei eksy suomalaisen lukukoriin niin usein kuin suomenkielisiä tai tunnettujen kirjailijoiden suomennoksia. Äidinkieli on toki kirjailijan isänmaa, mutta pitäisikö tämä hieno sananlaskukin uudistaa? Vai voisiko asioita nimittää järjellisillä nimillä? Miksi suomalainen Suomessakin ei voisi kirjoittaa arabialaista kirjallisuutta? 


(Maalaus Eero Järnefelt, Marjastajat)


189 kommenttia:

  1. Suomalaista on mitä suomalainen Suomessa tekee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniisti ajateltu, mutta ei tämä voi mitenkään pitää paikkaansa.

      Meiltä saavat monet maahanmuuttajien yritykset suomalaista halal-teurastettua lihaa. Suomalainen halal-teurastaja ei siis tee suomalaista tekoa laskiessaan lampaan tai naudan veret valumaan eläimen vielä elossa ollessa. Jos suomalainen tekee harakirin, hän ei tee suomalaista vaan japanilaisen teon. Jos suomalainen tyttö ympärileikataan Myllypurossa partakoneen terällä, silpoja ei tee suomalaista tekoa, vaan muslimikulttuuriin kuuluvan teon. Muita vastaavia esimerkkejä keksii kuka tahansa pilvin pimein.

      Arabiaksi kirjoitettu ja suomeksi käännetty kirjallisuus on tarkkaan ottaen käännöskirjallisuutta, ei suomalaista kirjallisuutta. Kirjailija on kansallisuudeltaan arabi, aivan kuten The Guardian totesi. Arabialainen kirjailija, siis kansallisuudeltaan. Kansalaisuudeltaan hän taas on suomalainen, mutta se on toinen asia, eikä tee vieraskielistä suomennettuakaan kirjaa suomalaiseksi kirjallisuudeksi.

      Miksi sitä kansallisuutta meillä niin kovasti peitellään, onko siinä jotain hävettävää? Eivätkö ihmiset täällä hallitse käsitteitä? Kansallisuus on useimmiten huomattavasti tarkempi määrite kuin kansalaisuus.

      Poista
    2. Natsifasistit mielellään käyttävät kansalaisista tarkempia määritteitä.

      Poista
    3. En tiedä, mihin viittaat ja keitä tarkoitat, Hitlerin natseja vai uusnatseja? Mutta käsittääkseni leimakortteja on näinä aikoina vähän jokaisella taskussaan vino pino, myös ja varsinkin rasistikortteja.

      Poista
    4. Nationalismia on yritettu lakaista maton alle kovasti, mutta aina se nostaa päätään. Asiaa hämärtää ihan turhaan, kun ilmiö nimetään käsittämään vain "natsifasisteja" - kriittinen lukija näkee siihen kätketyn nykypolitiikan ketunhännän.

      Nationalismi porskuttaa tälläkin hetkellä kaikkialla - Venäjällä, Espanjassa, Kiinassa ja tuoreimpana esimerkkinä Keniassa. Siellähän poliittiset jakolinjat kulkevat heimorajoja myöten, eikä siitä hyvä seuraa.

      Poista
    5. Vaan kertokaa minulle, oi viisaat Mankemangit anarkiakissoineen, ja muutkin, miksi Katalonian isänmaallisuus on hyvää, suomalaisten tai muitten eurooppalaisten pahaa?

      Olen nimittäin havainnut, että ne osin anarkistiset tahotkin, jotka vastustavat kaikenlaista isänmaallisuutta eli jonkinasteista nationalismia, suitsivat innostustaan Katalonian itsenäisyyspyrkimyksille, Katalonian kansallismielisyydelle. Eivätkö kaikki rajat olekaan pahasta?

      Poista
    6. Aivan. Samat populistiset tahot, jotka hehkuttavat monikulttuurisuutta ja kansojen auvoista yhteiseloa saman valtion sisällä (eritoten Suomen), kannattavat kuitenkin erilaisten ryhmien pyrkimyksiä omien kansallisuusvaltioiden muodostamiseen - esimerkkeinä nyt vaikkapa Katalonia, Kurdistan ja Palestiina.

      Unelmat ovat unelmia, mutta kokemus osoittaa, ettei monta kulttuuria ja monta etnisyyttä oikein sovi yhteen valtioon.

      Poista
    7. Luulin itseäni tyhmäksi, kun ihmettelin mielessäni tätä Katalonia-ristiriitaa.

      Pitäisi vaan luottaa enemmän omiin havaintoihinsa. Isänmaallisuus ja itsenäisyysajatukset eivät tosiaan aina olekaan tuomittavaa potaskaa!

      Juuri luin yhden kirjoituksen, jossa tällaisen pienen itsenäisen maan sirpalekieli tuomittiin joutavaksi reliktiksi ja ehdotettiin englannin kieltä maan pääkieleksi. Luoja varjele meitä näiltä sivistymättömiltä moukilta!

      Poista
    8. Kas kansallisuusmielisyyttäkin on monenmoista. Espanjalaiset esimerkiksi vastustavat Katalonian, kuin myös Baskimaan, Galician, Andalusian jne. itsenäisyyttä kansallismielisyyttään. Viva España!
      Kansallisuusmielisyyttään Englantikin vastustaa Skotlannin, Walesin ja Cornwallin itsenäisyyttä ja Irlannin yhdistymistä. Britannia rules!

      Ei tarvitse olla mikään nero, että erottaa etnisen nationalismin yhteisöllisestä.

      Poista
    9. Siis etninen nationalismihan korostaa kansallisia eroja, ja sitähän katalaanit eivät korosta. Ei myöskään Espanja, joten unohtakaamme etninen nationalismi tässä kiistassa.

      Kulttuurinen nationalismi taas asettaa etusijalle kansakunnan elvyttämisen omana kulttuurinaan, mikä voisi tulla kyseeseen Katalonian tapauksessa. Toisaalta Katalonia voi taloudellisesti muhkeasti eikä se tarvitse elvytystä. Mieluummin voisi kuvitella menojen lisääntyvän itsenäistymisen seurauksena. Tämä nationalismi sopii myös Espanjan pyrkimykseen: pitää maa ehjänä kulttuurina eikä hajoittaa sitä.

      Sen sijaan poliittinen nationalismi ilmenee yleensä kansallisen itsemääräämisoikeuden ajatuksena, ja tämähän sopii Katalonian itsenäisyyshankkeeseen.

      Poista
    10. Tarkkaan ottaen Espanja putoaa omaan takapuolen reikäänsä, jos rikas Katalania siitä eroaa. Fyffestä tässä on kysymys, ei muusta. Raha ratkaisee kaikki poliittiset ratkaisut tässä maailmassa, suuntaan, toiseen tai vaikkapa suunnattomuuteen.

      Poista
    11. Sitä harmittelin, ettei Skotlannissa ollut riittävästi ymmärrystä erolle itsekkäästä siirtomaaisännästä. Sitä en tiedä, tulisivatko toimeen viskin keitollaan.

      Poista
    12. Fiksumpi käsittää, että etninen on pahasta ja yhseisöllinen (civic) hyvästä.

      Poista
    13. Jotenkin ensin ajattelee aina joitain hienoja aatteellisia agendoja tällaisten kapinoitten taustalla. Osaksi uskon niihin vieläkin. Vaan lopulta aina tullaan rahaan, joka ratkaisee ja toimii primus motorina kaikessa.

      Ymmärrän kyllä Kataloniaa, jos se perustelisi asiaa omalla kulttuurillaan, jota haluaa vahvistaa ja jonka olemassaolon haluaa taata Espanjan uhan alla. Onhan katalaaneja yli 7 miljoonaa. Mutta ellei mitään uhkaa ole, miksi kannattaa nurkkakuntaista patriotismia? Vai? Eikö patriotismi ollut pahasta?

      Poista
    14. Patriotismi on pahasta ja pahimmillaan chauvinismia. Pitää ymmärtää, että valtioiden aika on ohi. Eurooppa projekti tarvitsee nyt autonomisia alueita ja kaupunkeja.

      Poista
    15. Mankemang, mutta Kataloniahan lasketaan virallisesti etnisen nationalismin eli etnonationalismin maaksi, useissa lähteissä, mm. tässä Wikipedian artikkelissa:

      "Suomessa etnonationalismia esiintyy lähinnä suomenruotsalaisten ja saamelaisten keskuudessa. Muissa Euroopan maissa etnonationalismi on saanut kannatusta muun muassa Yhdistyneen kuningaskunnan kelttiläisillä alueilla, Ranskan kieli- tai murrevähemmistöjen keskuudessa (tunnetuimpina korsikalaiset, baskit ja Bretagnen keltit) sekä Espanjassa (katalaanit ja baskit). Euroopan maista monikansallisin on Venäjä, jossa valtio on suhtautunut etnonationalistisiin liikkeisiin usein melko kylmäkiskoisesti."

      https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Etnonationalismi

      Poista
    16. 'Virallinen' kuulostaa kummalliselta poliittiselta teorialta.

      Poista
    17. Kataloniahan on autonominen alue! Miksi se siis haluaakin itsenäiseksi valtioksi, eroon Espanjasta?

      Poista
    18. Jotta se voisi harjoittaa autonomisempaa talouspolitiikkaa Katalonian omilla ehdoilla Euroopan ja maailman hyväksi. Think global, act local.

      Poista
    19. Ja nyt Kittilä julistautui itsenäiseksi.

      Poista
    20. Kittilä on lievää enemmän liioittelua. Pakkastako siellä myyvät ja samat kaksi henkilöäkö muodostavat kaikki toimielimet?

      Suur-Helsinki voisi kyllä julistautua omaksi valtiokseen, nimeksi vaikka Surrealistinen tasavalta.

      Poista
    21. - - Euroopan ja maailman hyväksi.... katin kontit ja kilin kellit.

      Muutoin minulla ei ole mitään Katalonian itsenäistymistä vastaan. Pidän sitä osin talouspoliittisena tekona, taikka niin kuin se historioijien tai tieteilijöiden mukaan on etnisen nationalismin teko - viittaan linkkaamaani artikkeliin Wikipediassa.

      Poista
    22. Vasta nyt luin Lex Kittilästä, kusipäiden poromiljonääärikuntien omasta laista.

      Poista
    23. Itsehallintoa vaan joka niemeen ja notkelmaan. Kiva kun on omat lait. Kunnan isännät kyllä osaavat asioittenhoidon kyseiseen kuntaan sopivalla tavalla. Pienet hallintoyksiköt ovat kivoja.

      Poista
    24. En keskustele wikipedian kanssa.

      "Wikipedia käyttää wikiksi kutsuttua tekniikkaa, jonka avulla jokainen sivustolla vieraileva voi muokata sivustoa." - Wikipedia

      Poista
    25. Minä käytän Wikipediaa aamiaiseksi ja illalliseksi ja se jutteleekin minulle kuin Kelloqs-murot aikanaan. Wikipedia on kehittynyt suuremmoiseksi, minusta se ja You Tube ovat nykyajan tekniikan suurimmat ihmeet. Muuttaneet niin paljon asioita parempaan.

      Poista
    26. Wikipedian hyvä puoli on se, että virheet kyseenalaistetaan nopeasti, ja niistä on merkintä kyseisen artikkelin kääntöpuolella.

      Wikipedia ei toki kelpaa opinnäytetyön lähdeviitteeksi vakavassa mielessä, mikä on oikein. Kelpoisa lähde se kuitenkin on tällaiseen pikakäyttöön, eikä sitä ole syytä suoralta kädeltä tuomita. Valtaosa tiedosta on oikein tämäntyyppisissä artikkeleissa.

      Poista
    27. Ihmettelen, jos eivät jo nykyään hyväksy opinnäytteisiin. Laahaavat perässä, mennyttä aikaa kaivaten.

      Poista
    28. Ne tietosanakirjat, jotka ennen muinoin maksoivat tuhansia markkoja sarjalta, ovat suuremmasta osasta kirjastoista jo laitettu poistoihin. Ensyklopediat kuuluvat menneisyyteen. Kuten minun Nykysuomen sanakirjanikin, mutta siitä en luovu koskaan.

      Poista
    29. Siis arvelisin, että Wikipedia ei käy lähteeksi tärkeisiin yliopistollisiin pro gradu -töihin nimenomaan siksi, että kirjoittajista ei ole tietoa. Ammattikorkeissa ja toisella asteella niitä taidetaan kelpuuttaa, vaikka minun aikanani ei kelpuutettu, itsekin hylkäsin W-lähteet, kun pidin opinnäytetyön ohjaamiskursseja.

      Poista
  2. Vaikka Mankemangin toistama populistinen fraasi kätkeekin uumeniinsa ärsyttävää idealismia, niin periaatteessa olen samaa mieltä: suomalainen kirjallisuus on suomalaisen kirjoittamaa kirjallisuutta.

    Ydinkysymykseksi tietenkin nousee taas kerran se, että kuka on "suomalainen". Ärsyttävää se on siksi, että nuoridealistien mielestä suomalainen on jokainen, joka suomalaiseksi julistautuu. Vähän niin kuin sukupuolenkin kanssa: se on oma valinta.

    Huvittavaa tässä on se, että suomalaiseksi on helppo tulla, mutta syntymälahjana saadusta suomalaisuudesta ei pääse eroon sitten millään. Juuri luin jostakin muijasta, joka oli asunut jo 50 vuotta muualla, mutta ne muut eivät vieläkään hyväksyneet häntä kaltaisekseen - vaan pitivät muukalaisena.

    Mutta sellaistahan idealismi on. Joskus jaloa, hyvin usein järkeä vailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo mainitsemani irakilaissyntyinen kirjailija on kansallisuudeltaan arabi, kansalaisuudeltaan suomalainen, kuten yllä totesin Mankemangille.

      On epätarkkaa laskea hänen käännetty tuotantonsa suomalaiseksi kirjallisuudeksi, sillä sitä se ei voi olla.

      Tuntuu jopa kornilta, että ihmisen suurin vaikuttaja, koko lapsuuden ja lähes koko aikuisuuden ajan synnyin- ja kasvinmaa pyyhkäistäisiin hänen taiteilijaluonteestaan sivuun ja otettaan tilalle muutaman vuoden uusi kansalaisuus määrittämään kirjailijuutta.

      Suomen kirjailijoita uudet tulijat ovat, mutta kirjoittavat suomalaista kirjallisuutta vasta kun kirjoittavat suomen kielellä (tai ruotsilla/saamella).

      Miksi tosiaan suomalainen kirjailija ei voisi kirjoittaa arabialaista kirjallisuutta? Etenkin kun kirjoituskieli on arabia ja aiheet kotimaasta. Irakista?

      Poista
    2. Emmi Itäranta kirjoittaa Brittiläistä kirjallisuutta. Hehoheko.

      Poista
    3. "Arthur C. Clarke -palkinto on vuosittain jaettava brittiläinen tieteiskirjallisuuden palkinto." (Wikipedia).

      Viitannet tuohon palkintoon, johon Emmi Itäranta oli ehdolla vuonna 2015?

      Et sitten huomannut, että palkinto ei ole brittiläisen tieteiskirjallisuuden vaan brittiläinen tieteiskirjallisuuden palkinto?

      Ymmärtänet eron? Muuten - brittiläinen kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

      Poista
    4. Eli sinun mielestäsi Emmi Itärannan Teemestarin kirja ei ole suomalaista kirjallisuutta koska alkuteksti on kirjoitettu englanniksi (eli jollain muulla kielellä kuin suomella, ruostsilla tai saamella). Mielenkiintoinen näkemys.

      Poista
    5. Ja ihan turha viisastella ruostsilla. Pysy aiheessa äläkä siirrä huomiota Trumppimaisesti johonkin toiseen toisarvoiseen yksityiskohtaan.

      Poista
    6. Anonyymi, en käy keskustelua sinun ehdoillasi enkä tähän sävyyn. Saat tyylivaroituksen. Palaa, kun taidat asiallisen keskustelutyylin.

      Sanon vain, että Itärannan teos on suomenkielinen teos, ja kun suomentajaa ei ole mainittu, se merkitsee sitä, että hän on itse kirjoittanut sen suomeksi.

      Itärannan metodi on minulle tuttu. Tunnen henkilökohtaisesti yhden lasten- ja nuortenkirjailijan, joka myös on kirjoittanut teoksiaan ensin englanniksi ja sitten vasta suomeksi. Hän on perisuomalainen kirjailija ja kirjoittaa suomalaista kirjallisuutta. Monet nuoret lukevat nykyään sujuvasti englanninkielistä kirjallisuutta. Ja on selvää, että kansallisen kirjallisuuden määrittelyä voidaan tulevaisuudessa tarkastella uudenlaisista näkökulmista. 

      Muuten - trumppimaisesti kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

      Poista
    7. Kielioppi ei ole minunkaan vahva alani. Brittiläisen tai trumppailun kirjoitan ihan halujeni mukaan isolla tai pienellä. Japen käyttämä enään on vanhahtava sanamuoto, joka oli paljon kauniimpi kuin steriili ja kuivakka, etten sanos muovinen, enää. Ja sitten se, että sydämmmmeen mahtuu neljä ämmää.

      Poista
    8. Minä en virheistä huomauta muiden kuin vittumaisten kommentien perässä. En luota kielipuolien haukkuihin, ellei kielipuolisuus johdu lukihäiriöstä niin kuin Japella.

      Poista
  3. Populismiksi minä sanoisin puheita, jotka pyrkivät vaikuttamaan omien näkemysten mukaan eivätkä siinä tunne rajoitteita tosiasioista.

    Nopeasti tekemäni nettiselailun perusteella Blasim on nyt asunut täällä noin kolmetoista vuotta. Teokset pohjautuvat vahvasti irakilaisuuteen ja irakin kansan historiaan, näin ymmärsin. Helsinki kuulemma yhdessä kirjassa mainitaan, siellä kuljetellaan ruumista.

    Takavuosina jotkin lehdet riekkuivat väitteillä, joiden mukaan yks sun toinen maailman superjulkkis olisikin suomalainen syntyperältään. Taisi olla Yhdysvaltain presidenttikin muka lähtöjään mikä lie Moilanen tai Hinkkanen.

    Moni ei taida tietää, että Hitler oli lähtöjään suomenruotsalaisesta suvusta, pohjanmaalta maailmalle levittäytyneistä Himbergeistä. Heinrich Himmlerin esivanhemmat olivat Lapin kolttasaamelaisia, Himmeleitä alkujaan. Himmeli-Ouninpohjia tarkalleen ottaen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noista Hitlerin esivanhemmista olen lukenut. Kaikilla ihmisillä on esi-isiä ja muita taatontaattoja ympäri maailman. Omassakin dna:ssani on viitteitä jopa Aasiaan.

      Olen lukenut suomalaisen Farah Nuran romaanin Aavikon tyttäret, joka ilmestyi vuonna 2014 Nuran ollessa noin 34-vuotias. Suomeen hän oli muuttanut 13-vuotiaana.

      Tämä teos on kirjoitettu suomeksi, ja kertoo somaliperheen tarinan. Teos on hyvää suomalaista kirjallisuutta! Kieli on merkityksellinen asia tässä määrittelyssä.

      Poista
    2. Siitä, swyyllistyykö ateisti-shia Hassit Blasim rasismiin, kun sanoo irakilaisista: "Mutta väkivalta ei johtunut pelkästään diktatuurista, sitä on ollut kulttuurissamme pitkään", en sano mitään.

      Poista
  4. Tänään oli Hesarissa mielenkiintoinen artikkeli arabikulttuurin seksi-ja tasa-arvokäsityksistä.
    Voisiko noin asiallista kirjoitusta löytyä ns. vaihtoehtomediasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvinaista noin kaunistelematon ja manipuloimaton kirjoitus on Hesarissakin.

      Toimittaja Annamari Sipilä on ennenkin ottanut itselleen oikeuden kirjoittaa faktapitoisia kirjoituksia islamista, jonka vuoksi hänet sietäisi palkita vuoden journalistina. Vieläkin muistetaan Sipilän kirjoitus brittien kahdenlaisesta oikeudesta eli voimassaolevista sharia-tuomioistumista moskeijoissa. Sipilä kirjoittaa lisäksi hyvin, kiihkottomasti, selkein käytännön esimerkein, tutkimuspohjaista tietoa.

      Tuokin artikkeli "Tasa-arvotyö hidasta arabimaissa" pohjaa YK:n tutkimukseen, jossa on haastateltu 10 000 muslimia heidän seksi- ja tasa-arvokäsityksistään.

      Edistystäkin on, onneksi, mutta hyvin hidasta, ja pääpaino on sillä asialla, että useissa maissa nuoret miehet ovat yhä vaan konservatiivisempia, ja samaan aikaan konservatiivinen islamin tulkinta on vahvistumassa. Tuonne sivupalkkiin poimin Sipilältä jo eilen lauseen:"Egyptissä 70 prosenttia miehistä kannattaa naisten sukuelimien silpomista. Marokossa 91 prosenttia miehistä haluaa tietää koko ajan missä hänen vaimonsa on. Palestiinalaismiehistä 81 prosenttia ei salli, että vaimolla on yhtään miespuolista ystävää."

      Poista
    2. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005427698.html

      Tuossa vielä linkki Annamari Sipilän artikkeliin.

      Poista
    3. Ehkä valemedioista ei löydy noin "asiallista" artikkelia, mutta sama asia niistä on löytynyt jo vuosia. Luultavasti niiden paineessa Hesarinkin on taivuttava myöntämään, että sorretaan niitä naisia muuallakin.

      No, nyt se on sanottu, ja taas voidaan keskittyä asiaan eli suomalaismiesten rasismin, fasismin ja sovinismin ja mätkintään.

      Poista
    4. Onko maahanmuuttajien perhe-ja kunniaväkivallasta aikaisemmin vaiettu Hesarissa?
      Itse olen lukenut aiheesta monta artikkelia kyseisestä läpyskästä.
      Välillä tuntuu kuin meille tulisi eri lehti kuin teille.

      Pari päivää sitten väittelin erään hyypiön kanssa Facebookissa, kun Hesari kuulemma vaan kirjoittaa natseista, eikä ollenkaan vasemmiston pahoista teoista.
      Minun mielestä kyllä anarkistien mellakoista on uutisoitu.
      Kun kirjoitin, että PVL on ainoa yhdistys, joka avoimesti ilmoittaa pyrkivänsä väkivaltaiseen kumoukseen ja tähän mennessä jäsenet ovat syyllistyneet puukotukseen, kaasuiskuun ja kuolemasn johtaneeseen pahoinpitelyyn, niin kaveri alkoi ulvoa Stalinista ja muista "vasemmiston" hirveyksistä.

      Poista
    5. Tänään kyseisessä läpyskässä on myös mielenkiintoinen artikkeli pakkonaitetusta nuoresta Annasta. Huomattavasti vanhempi mies pakotti kiltin tyttösen naimisiin kanssaan saadakseen oleskeluluvan maahamme. Tyttö oli ilmeisesti itsekin muslimi, koska perhe vahti ja uhkaili tyttöä, niin että pelko hallitsi hänen elämäänsä.

      Hesari parantaa uskottavuuttaan kuin sika juoksuaan! Se lienee tehnyt realistisia päätelmiä myös keskustelujensa annista. Suuri enemmistö on kritisoinut lehden entistä idealistista maahanmuuttolinjaa varsin voimallisesti.

      Poista
  5. Kulttuurillisista vaikutteista.

    Minkä Afrikan maan asiat etenivät parempaan suuntaan, sun siirtomaaisännät vetäytyivät ja jättivät poloiset omiin oloihinsa? Mikä Lähi-idän maista meni parempaan, kun julmat dikattaattorit syrjäytettiin? Onko rasismi sallittua, jos sen kohde on oikea? - Sanoo vaikka, että Israelin valtiolla ei ole olemassaolon oikeutta ja että se on vääryydellä perustettu?

    Tapettaisiinko Blasim, jos hän palaisi Irakiin? Siksi, että on ilmeisesti luopunut islamista. Miksi Blasimin kirjat kuuluvat olevan niin väkivaltaisia? - Johtuuko se hänestä itsestään vai niistä toisista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tunne Blasimin teoksia, enkä blogiakaan, jota hän kirjoittaa englanniksi. Hieman ihmetyttää, että hän kieli-ihmisenä ei halua oppia ja käyttää suomen kieltä ollenkaan suomalaisena, vaan käännättää kääntäjällä bloginsa aforismitkin.

      Irakissa hän oli ennen kaikkea elokuvaohjaaja, ja ateisti, jonka johdosta ilmeisesti joutui ahtaalle. Turvapaikkansa hän on minusta ansainnut tuolla perusteella, mutta uuden kotimaan kielen opettelemattomuus tuntuu tympeältä ja epäkohteliaalta.

      Poista
    2. Kuulostat äärimmäisen tympeältä ja epäkohteliaalta väittämällä totuudenvastaisesti että Blasim ei osaa suomenkieltä. Miksi valehtelet?

      Poista
    3. Anonyymi, äläpäs yhtään vääristele sanojani. Yltä kyllä selviää, että puhun kirjoittamisesta, tuotannosta, en yleisestä "osaamisesta", koska sitä en voi edes arvailla.

      Poista
    4. "... uuden kotimaan kielen opettelemattomuus tuntuu tympeältä ja epäkohteliaalta."
      Tuossa sinä selvällä suomenkielellä väität että Blasim ei ole opetellut suomenkieltä eli ei siis osaa sitä. Mitä en ymmärtänyt kirjoittamastasi tekstistä oikein?

      Poista
    5. Kielen osaamiseen kuuluu sekä puhumisen että kirjoittamisen taito, se on kokonaiskäsite kielen hallinnalle eli osaamiselle.

      Olen puhunut aivan selkeästi koko ajan kirjoitustuotannosta, en yleisestä osaamisesta, josta minulla ei ole tietoa.

      Jos kirjailija-blogisti ei käytä suomen kieltä kirjoituksissaan, vaan käännättää lyhyet aforismitkin, voidaan päätellä, ettei hän ole opetellut kieltä hallitakseen sen kirjoittamisen.

      Mielessäni sen sijaan kuvittelen, että jos mies on asunut Suomessa yli kymmenen vuotta, hänen täytyy jollakin tavalla ymmärtää puhuttua suomea. Täysummikkona ei voi kukaan liikkuva ihminen säilyä. Siksi käytän termiä "opetella" enkä osata. Kirjoittaminen vaatii erillisopettelua, jotta osaisi. Puhua osaa luonnonmenetelmänkin kautta.

      Poista
    6. Sinäkään, Anonyymi, et ole opetellut oikeinkirjoitusta, mutta osaat kyllä suomea.

      Poista
  6. Mielenkiintoisia mielipiteitä mitä on suomalainen kirjallisuus.
    Jos seuraavat esimerkit eivät ole suomalaista kirjallisuutta, niin mitä ne ovat?
    - Turussa syntynyt henkilö kirjoittaa 1800-luvulla teoksen venäjänkielellä
    - Turussa syntynyt henkilö kirjoittaa 1700-luvulla teoksen ruotsinkielellä
    - Turussa syntynyt henkilö kirjoittaa 1500-luvulla teoksen latinankielellä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Agricolakin käytti latinaa, kunnes....

      Siis jos historiaan asti kaivelet kuoppiasi, niin toki nuo olivat sen ajan suomalaista kirjallisuushistoriaa omankielisen puutteessa tai vieraan vallan alla. Latina oli kuitenkin papiston tarpeisiin, ei kansalle. Jo Abckiria oli suomenkielinen.

      Poista
    2. Anonyymin kysymykset ovat ihan hyviä, mutta hänen vastauksistaan en ole niin varma.

      Mutta itse asia on mielenkiintoinen. Onhan todellakin olemassa monia kirjailijoita, joita on vaikea määritellä. Esim. onko Albert Camus algerialainen kirjailija?

      Ja jos Blassim on suomalainen kirjailija, niin onko Henry Miller ranskalainen kirjailija?

      Poista
    3. Totta, määrittely on joskus hankalaa. Ratkaisevaa on nähtävästi se, kumpaa painotetaan enemmän, kirjailijan nykyistä sijaintia ja asuinmaata eli kansalaisuutta, vai muuttumatonta syntymä- ja kasvinkansallisuutta.

      Esimerkiksi siis The Guardian-lehti painotti Blasimin kansallisuutta, Liksom Blasimin kansalaisuutta. Lehti ei siis sanonut, että suomalainen Blasim voitti, vaan että arabialainen B. voitti. Näkeehän sen nyt sokea Reettakin, että tässä esimerkissä arabialainen-termi antaa Blasimin kirjailijuudesta enemmän informaatiota.

      Poista
    4. Onko siis Michel Houellebecq algerialainen kirjailija toisin kuin Wikipedia sanoo, ja onko hän parasta, mitä Algeria on tuottanut.

      Poista
    5. Siitä tuleekin kisa Camusin kanssa. Niin jos Houellebecq ylipäätään on algerialainen, vaikka siellä asuikin - hänhän on syntynyt keskellä Intian valtamerta.

      Mutta wiki nimeääkin viisaasti kirjailijat kirjoittamiskielen mukaan - esim. Kafka on saksankielinen kirjailija, vaikka tsekit varmaan mielellään (?) hänet omisivatkin.

      Ehdotankin Blassim-kiistaan ratkaisuksi samaa: hän on arabiankielinen kirjailija. Asuinpaikka tuntematon.

      Poista
    6. Kallistun kirjoituskielen painottamiseen. Kirjoituskieli on useimmiten syntymä- ja kasvinmaan maan kieli, ja täten kiistatta kirjailijaan syvästi vaikuttava voimavara.

      Nykyään, kun maata vaihdetaan montakin kertaa elämässä, kieli on sitä syvärakennetta, joka säilyy. On epärehellistä integroida arabiankielinen kirjallisuus suomalaiseksi kirjallisuudeksi asuinpaikan mukaan muutaman asuinvuoden perusteella.

      Ja kunpa nyt opittaisiin käsitteiden kansallisuus ja kansalaisuus ero! Ne ovat tarkkoja määritteitä ja niillä voi sanoa asiat täsmällisesti. Suomen kansalainen voi siis kirjoittaa arabialaista kirjallisuutta, joka suomennettunakaan ei ole suomalaista kirjallisuutta. Todetaan vain yksinkertaisesti, että Suomessa kirjoitetaan monenmaalaista kirjallisuutta.

      Vai, hitto soikoon, onko tällainen rehellisyys rasismia?

      Poista
    7. Tästähän me puhuttiin jo muinoin. Ongelma on siinä, että samalla sanalla kuvataan etenkin mediassa sekä kansallisuudeltaan suomalaisia että etenkin uusia Suomen kansalaisia: suomalainen.

      Sen sijaan perinteisiä Suomen kansalaisia on poliittisesti ihan korrektia nimittää kansallisuuden mukaan: saamelaiset.

      Sen sijaan poliittisesti on erittäin epäkorrektia kutsua heitä perinteisillä nimillään: lappalaiset.

      Oikeaoppisuus on niin vaikeaa. Kun nokka irtoaa, pyrstö tarttuu.

      Poista
    8. Huomaan olevani vankka kansallisuuden kannattaja. Kyllä minusta Suomessakin asuva somali on enemmän somali kuin suomalainen. Eihän suomalaisuus määritä somalin kulttuuria kuin harvoissa tapauksissa. Suomessakin syntynyt somalinainen pukeutuu somalialaisittain verhoten itsensä kansallisasuun.

      Ja mikä oli tämä naisrehtori, joka kävi juuri Suomessa oppimassa edistyksellistä pedagogiikkaa viedäkseen uutta oppia kotimaansa kouluihin? Rehtori verhosi itsensä kaapuun ja huiviin ja kaiken lisäksi kasvot peittävään paksuun kangasviritykseen. Mitään niin kummallista ei ole aikoihin nähty! Näinkö viedään edistystä erikoisesti tytöille?

      Poista
    9. Sanot: "Suomen kansalainen voi kirjoittaa xxxxx-kielistä ( ei suomenkielistä) kirjallisuutta, joka suomennettunakaan ei ole suomalaista kirjallisuutta."

      Höpsistä. Tove Jansson, joka tuolla jo aiemmin mainittiin (hyvä esimerkki!) on suomalainen kirjailija ja kirjoitti suomalaista kirjallisuutta, suomenruotsalaista kirjallisuutta.

      Tove Jansson oli suomalainen jonka äidinkieli oli ruotsi. Aivan kuten kaikki ne suomalaiset, joiden äidinkieli voi olla mikä hyvänsä maailman kieli. Mulla oli aikoinaan koulukaveri jonka äiti oli unkarilainen. J oli kaksikielinen suomalainen joka olisi ihan hyvin, jos olisi kirjailijaksi ryhtynyt, voinut kirjoittaa romaanin unkariksi. Se olisi ollut suomalaista kirjallisuutta eikä unkarilaista kirjallisuutta.

      Poista
    10. Suomalainen voi olla äidinkieleltään ja uskonnoltaan, kulttuuritaustaltaan mitä hyvänsä ja saa pukeutua kuten haluaa.

      Poista
    11. Anonyymi, toistat Tove Jansson -juttua, johon jo vastasin alempana 30.10. klo 23.50. Mikä vastauksessani oli vaikea ymmärtää? Menepäs nyt lukemaan uudelleen.

      Tottakai jokainen Suomen kansalaisuuden saanut on suomalainen, olkoon kansallisuudeltaan somali, arabi tai mikä tahansa. Ei hänen kulttuurinen hengentuotoksensa kuitenkaan muutu yhdessä yössä suomalaiseksi hengentuotteeksi etenkään, jos aihepiiri on kansallisuuden piiristä. Arabi on arabi, somali on somali Suomen kansalaisenakin, ja siitä tulee olla ylpeä - sinunkin. Kansallisuus on hieno asia, juuret ovat tärkeät jokaiselle.

      Voimme hyvin suvaita sen, että Suomessa voi kirjoittaa arabiaksi arabialaista kirjallisuutta arabialaisesta elinpiiristä.

      Poista
    12. Rautalankaa: Et tunnu ymmärtävän seuraavia käsitteitä, jotka ovat yhtaikaa käytössä ja molemmat oikein:

      Kansalaisuus = se maa, jossa on kirjoilla ja jossa varsinaisesti asuu ja jonka tuki- ja muihin järjestelmiin kuuluu. Kansalaisuus voi vaihtua ihmisen muuttaessa pysyvästi toiseen maahan.

      Kansallisuus = se maa tai kulttuuri tai heimo, jossa ihminen on syntynyt ja johon hänen vanhempansa ja usein sukunsakin kuuluu ja jossa hän usein, ei aina, on kasvanut ja jonka kieliä hän useimmiten puhuu.

      Suomalainen voi siis yhtaikaa ja kunnioittavassa kielenkäytössä olla somali tai x.

      Kun The Guardian -lehti luokittelee siis Blasimin arabialaiseksi kirjailijaksi, se arvottaa kansallisuuden eli syntyperän määrittävimmäksi ominaisuudeksi, ei kansalaisuutta eli suomalaisuutta.

      Ymmärsitkö nyt?

      Poista
    13. Vielä, kun sanot, että saa pukeutua niin kuin tahtoo.

      Niin saa, mutta piiloutuminen ja verhoutuminen tunnistamattomaksi persoonaksi ei ole millään tavoin puolusteltavaa.

      Hirveä oli se muslimirehtorinainen, joka tuli hakemaan Suomesta edistyksellistä opetusoppia ja piilotti kasvonsa rättikasaan, jopa suunsa. Säälin hänen tyttöoppilaitaan. Vain viirusilmät näkyivät kuvissa. Kieltäisin naamioitumisen paitsi musliminaisilta myös mielenosoituksista (anarkistit) ja lisäksi rikoksesta syytetyt halventavat oikeutta pussi päässä.

      Poista
    14. Et näköjään itse ymmärrä, kieltäydyt pontevasti ymmärtämästä että Suomen kansalainen voi olla esim kaksikielinen. Jos koulukaverini J, joka oli (ja on yhä) eli ja kasvoi kaksikielisessä perheessä, olisi kirjoittanut romaanin unkarinkielellä, se olisi ollut suomalaisen kirjoittama romaani, suomalainen romaani.

      Olet itse blogistina kaapunainen, joka haluaa kieltää musliminaisilta ne vaatteet joita he käyttävät. Mikähän siinä on? Ärsyttävätkö ne asiat/ominaisuudet toisissa joita on itsessä? Miksikä muuksi tätä pussipäiden keskustelua voi kutsua kuin kasvonsapeittäneiden kellariksi?

      Piiloutuminen ja verhoutuminen pseudonyymiksi tai anonyymiksi on ihan sama asia kuin kasvojen peittäminen huivilla, hunnulla tai naamiolla, syy tietenkin voi olla eri.

      Poista
    15. Lakkaa höpäjämästä, hyvä Anonyymi. Olkiukkojen rakentelun sijaan kannattaisi opetella ymmärtämään lukemansa. Etenkin, kun se on taatusti kirjoitettu selkeästi.

      Poista
  7. Sain tänään kirjastosta pitkän jonotuksen jälkeen tuon aiemmin täällä mainitun Pentti Linkolan elämäkerran. Jo alusta oppii uusia puolia Linkolasta: hän on romantikko. 

    Tein varauksen myös Ossi Nymanin Häpeästä. Kirjastonhoitaja kertoi, että teoksella on hirmuinen kysyntä, ja olen jonossa vasta kymmenes. Toisaalta kirjoja on hankittu useita kappaleita, joten saanen omani kai jouluksi viimeistään. Sitten on vielä Juha Hurmeen Niemi, kulttuurihistoria, joka ei ole varsinainen tiedekirja, ja Riku Korhosen Puhu, viha -essee. Niin paljon himottavaa luettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi freudilainen lipsahdus. Tarkoitan tietenkin Nymanin Röyhkeyttä.

      Poista
    2. Voi sinua hirmuista onnekasta. Itse olen Hurmeen Niemessä jonotuslistalla sijalla 661.

      Nyljetyt ajatukset, jotka viimein aloitin, miellyttävät minua. Harkitsen siis Niemen ostamista.


      Poista
    3. Ei, kun siis vain Nyman on varauksessa, ja Hurme lukulistalla, hokasin sen tuosta sivupalkin Kritiikin uutisista myöhemmin. Hurmeen minäkin ehkä ostan, mutta tarkistan ensin kirjaston varaustilanteen.

      Olen koettanut suitsia itseäni ostamaan nykyään e-kirjoja, koska hyllytilaa ei enää ole. Esimerkiksi Nymania e-kirjastoni ei tuntenut, eikä Hurmettakaan.

      Poista
  8. Suomalaisista kirjailijoista luultavasti kaikkein suurinta maailman mainetta on saanut, ja ansaitusti, Tove Jansson. Hänen muumiteoksiaan ryhdyttiin kääntämään suomeksi vasta noin kymmenen vuotta sen jälkeen kun ensimmäinen teos oli julkaistu (Kometjakten 1946). Jansson tunnetaan yhä maailmalla. Hän ei ollut suomenkielinen vaan kirjoitti äidinkielellään, ruotsiksi. Muitakin maailmalla menestyneitä suomalaisia kirjailijoita on, ja useita, joiden äidinkieli ei ole suomen kieli vaan kirjoittavat jollakin toisella kielellä kirjansa.

    Entäs sitten?

    Vain sivistymätön tollo työntää pussillisen herneitä nenäänsä ja vinkuu, että suomalaisen kirjailijan pitää kirjoittaa suomeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höpsistä, kyllä ne herneet on vankasti nyt kautta keskustelun siellä Anonyymin nenässä, niin suivaantuneena kuopit maata ympärilläni.

      Suomihan on kolmikielinen maa: suomi, ruotsi ja saame. Tottakai Suomen kaikilla virallisilla kielillä kirjoitettu on suomalaista kirjallisuutta. Se on päivänselvä asia.

      Poista
    2. Ajattelepa vaikka Runebergia, joka kirjoitti koko tuotantonsa ruotsiksi ylistäen kotimaataan Suomea! Saamenkielistä kirjaa en nyt muista, mutta kyllä niitäkin on muitakin kuin oppikirjoja.

      Poista
    3. Lisätään tähän vielä koko rikas ja laaja suomenruotsalainen kulttuuri, josta meillä on pitkät perinteet. Edith Södergran! Elmer Diktonius! Sakari Topelius! Bo Carpelan! Jean Sibelius, joka sävelsi paljolti suomenruotsalaisiin runoihin perustuvia tekstejä!

      Poista
    4. Entäpä politiikka - Mannerheim!

      Kun vähän vilkuilee ympärilleen, niin joutuu toteamaan, että pieni urhea Suomi on maailman paras paikka naisten lisäksi myös kielivähemmistöille.

      Poista
  9. Kun pakkanen tästä etenee, niin mahdollista on, että talvella haen turvapaikkaa Irakista. Juon Bacardi-colia palmupuun alla ja syljen, jos joku mainitsee työnteosta. Blassim haukkuu Saddamia, koska on amerikkalaisten kätyri. Arviomittauksella en pysty näkemään tavallisten ihmisten elämässä siellä tapahtunutta parannusta. En ole kyseistä kirjailijaa lukenut, mutta entä jos johtopäätös "kulttuurissa olevasta väkivallasta" on, että se vaatii julmaa diktaattoria suitsemaan?

    VastaaPoista
  10. Surullisena olen seurannut edistyksellisten yhä jatkuvaa valtavaa antisemitismiä, rasismia pahimmillaan, hitlerismiä, stalinilaisuutta. Tässä on taistolaisuuden ja neuvostoliiton kannattajien perintö, joka on jatkunut tähän päivään asti. Bändit ja muusikot, jotka esiintyvät Israelissa, tuomitaan raskaalla kädellä.

    VastaaPoista
  11. Vuonna 1967 arabit meinasivat Israelin tuhota neuvostoliiton tukemana. Turpaan tuli niin, että tukka lähti. Kuuden päivän sota oli vapaan maailman voitto. Pakko Israelin on käyttää nykyäänkin aika kovia otteita. Palestiinalainen pikkupoika heittää kivillä vanhempiensa yllyttämänä ja vanhempi palestiini puukottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helsingin yliopiston taivaanrannan maalari ja itsekin aktiivipolitiikkaa saarnoissaan tekevä Teivo Taivainen vastustaa aurinkolasit otsallaan ja ältsin coolisti Gazan vankiloita. Hyvä se minusta on, että rikolliset laitetaan linnaan, lämmin kiitos Gazan vankiloille. Sitten on se yksi junan alle jääneen näköinen fyysikko, joka käy kai itsekin Gazassa kiviä heittelemässä. Toivottavasti supo on asioiden tasalla.

      Poista
    2. Hitler elää, Israelia syyttävät apartheidista, kun poloiset joutuvat parhaansa mukaan suojautumaan terroristijärjestö Hamasilta. Vapaan maailman terroristijärjestöksi julistama Hamas ei Helsingin yliopiston vapaiden radikaalien mielestä sitä ole. Ohjuksensa ovat sitä paitsi ihan älykääpiöiden rakentamia, eivätkä ikinä yllä maaleihinsa Israelissa. Valtio jumalauta, vähentäkää yliopistojen rahoitusta!

      Poista
  12. Suomeen ulottunutta kansainvaellusta ei olisi tapahtunut, jos huligaanit eivät olisi saaneet Gaddafia kaadettua. Muammar ei turhioa kulkuja sallinut. Gaddafi oli hallitsijana hirviö, jonka hirviöt tappoivat. Hakkasivat ensin julmasti ja sitten joku pelkureista ampui.

    Arabikevät oli aikamme suurimpia onnettomuuksia.

    VastaaPoista
  13. Arabikevättähän näistä kansainvaelluksista ja kansalaisvirtojen maasta poistumisista on syytetty, ja kummitteleehan se siellä taustalla. 

    Ketä sitten saa syyttää arabikeväästä, on minulle epäselvää. Moni syyttää Amerikkaa, mutta toisaalla sitten lukee vankkana tietona, että arabikevään kapinat ja vallankumoukset eivät olleet ulkomaiden syytä. Tällöin kai voidaan päätellä, että ne olivat sisäsyntyisiä.

    Niin tai näin, tähän on tultu, suureen hajaannukseen, jossa mannerlohkot rytisevät sijoiltaan. Tekisi mieli piilottaa pää pensaaseen ja lähteä vain merelle kalaan ja sanoa Linkolan lailla: ihmiset ovat äärimmäisen typeriä, kulkevat kohti tuhoaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epäilemättä halusivat pois diktaattorien ikeistä. Mutta kysymys kuuluu: entäs sitten, mitä nyt ja jatkossa?" - Onko siellä sellainen nykyisyys ja tulevaisuus, ettei Blessim, vai mikä sen nimi oli, halua olla sitä jakamassa?

      Poista
    2. Moni kysyy mielestäni aiheellisen kysymyksen, jota varmaan ei saisi sanoa ääneen: Miksi nämä turvaa hakevat ovat lähes kaikki vankkoja taisteluikäisiä miehiä? Miksi he eivät jää puolustamaan maataan ja kotejaan, perheitään? Kun he kerran eivät ole köyhiä vankkoine olemuksineen ja hyvine vaatteineen? Miksi he eivät lähetä ensin naisia, lapsia ja vanhuksia turvaan? Miksi? Tekisikö parjattu suomalainen mies samoin?

      Poista
  14. Miksi siis irakilaisesta kulttuurista aiheensa ammentavan kirjailijan halutaan olevan suomalaisen kirjailijan. Kansalaisuuden tietysti sai.

    Kaikki on osa kaikkea, varokaa edistyksellisiä. Nostavat päitään Kelan turpeesta heti kun katsovat tilaisuutensa tulleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on se tärkeä kysymys. Minusta on älyllisesti epärehellistä ja puisevan kapeaa ajattelua se, että ihmiseltä kielletään kansallisuus ja - hokkuspokkus simsalabim - hänen arabialainen tuotantonsa onkin suomalaista kirjallisuutta!

      Poista
    2. Niin todellakin - eikö juuri se ole sitä kirottua kulttuurillista omimista jos mikä?

      Kohtahan putinistit keksivät (elleivät ole jo keksineet), että Kalevalakin on venäläinen kansalliseepos!

      Poista
    3. Tapsa on oikeilla jäljillä. Kalevala on Suomen ja Karjalan tasavallan kansalliseepos. Karjalan tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.

      Poista
    4. Juu, juu, anonyymi, mutta putin on maailman rikollinen, pöllii rahat ja tappaa ihmiset, talossa ja puutarhassa.

      Aina surkeatasoisen Martti Larnin antaisin mielelläni neuvostoliitolle. "Neuvostoliittolainen kirjailija..."

      Poista
    5. Tässä täytyy kyllä arvioinnistani myöntää, että paljon olen paskaa lukenut, kiitettävän paljon, mutta Martti Larnin kirjaan ei olisi mieleenikään tullut tarttua.

      Aikasemmin Mikis sanoi, ettei voi arvioida elokuvaa, jota ei ole nähnyt. On sellaisia arvioita/krittiikkejä lehdissäkin ollut, joista kirjoittaja on jäänyt kiinni: ei ole nähnyt.

      Jos minä kuitenkin kirjoittaisin arvion jostakusta Larnin kirjasta, aloittaisin sen: "kaikkien neuvostoliiton kansalaisten syvästi rakastama ja maamme suhteita uraa-uurtavalla tavalla rakentanut Martti Larni kirjoitti kuin polvensa eivät lainkaan olisi ruvella maassa konttaamisesta..."

      Poista
    6. Eisensteinin Panssarilaiva Potemkinin olen nähnyt, tai ainakin osan siitä, kokonaan en jaksanut teosta taaplata. Tuollaista, noin läpinäkyvää sontaa, eivät nykyelokuvantekijät kehtaisi enää tehdä. Vai kehtaavatko, sanokaa nyt, herrajumala, ettei se ole totta, eihän enää?

      Poista
    7. 70-luvulla Ratpackin: Frank Sinatra, Dean Martin, Sammy Davis Junior jne, esityksiä täällä halveksittiin amerikkalaisena viihdehapatuksena. Nyt kun maailma on vapautunut, paljon olen esityksiään Juutuubista katsellut. Porukka todistaa, että hyvä viihde on paljon hyvää taidetta parempaa ja sillä on huomattavasti myönteisemmät vaikutukset.

      Poista
    8. Itse Johnny Carsonkin tuossa vilahtaa laulamassa. Tiedättekö kommunistit, kuka oli Johnny Carson? - Ei häntä meikälaisessä televisiossa näkynyt.

      Poista
    9. Peruskoulussa ollessani meillä oli tylsää, joten harrastimme oppitunneilla kavereideni kanssa omiamme. Opettajien jaaritukset eivät silloin niin paljoa häirinneet. Yksi harrastus ristimollan pelaamisen lisäksi oli sellaista, että kirjoitimme luetteloa mahdollisimman pitkäksi esim. tupakkamerkeistä, amerikkalaisista tai suomalaisista näyttelijöistä, tai ihan mistä vaan. Kun sitten vertailimme tuloksiamme, Mara ei meinannut hyväksyä listassani ollutta Frank Sinatraa amerikkalaiseksi näyttelijäksi. - "Eikös tuo ole laulaja?" - Onneksi osasin briljeerata: "sivuosa-Oscarin on voittanut elokuvasta Täältä ikuisuuteen". Mara ei siihen pullikoinnut.

      Poista
    10. Spede kai jonkin verran noita amerikkailaisia kopsasi. Steppaamiseen innostui Sammy Davis Juniorilta. Aiempaan Jatkoaika-ohjelmaan oli siihenkin haettu oppia suuresta maailmasta, ei neuvostoliitosta. Jatkoajan tasoista keskusteluohjelmaa ei sittemmin maassamme ole nähtykään. Epäilen, ettei nähdäkään.

      Poista
    11. Ai missä se Carsonin Jussi luuraa? - Tässä.

      Poista
    12. Kaverukset heittelevät tuossa koko ajan toisilleen riemullisia kommentteja: "miltä tuntuu istua bussin takapenkillä?". Dino filmaa taas juovuksissa olemistaan ja koko ajan mennään kovaa eteenpäin.

      Poista
    13. Tässä Frankie-boy sanoo My Wayn kirjoittanutta Paul Ankaa pikku-arabiksi ja kertoo vihaavansa koko kappaletta. Pikku-arabi ei hänelle kirjoita kappaleita kuin kuulemma kerran seitsemässä vuodessa. Frankie Vihasi niin paljon, että tykkäsi aina Mun Tietä esittää.

      Poista
    14. Tuossa Ratpackin esityksessä olisi sellainen jarlamainen Homelius-otsikko nykypäivän iltalehtiin: "Johnny Carson irvaili Sammy Davista rotusorrosta!"

      Poista
    15. Maailman parhaiksi elokuviksi nimeän yksipuolisella päätöksellä, josta ei voi valittaa, Wellesin Orsonin Citizen Kanen ja Tsaplinin Jaskan Nykyajan. Molemmat käsittelevät kapitalisimia ja sen oheisilmiöitä. Molemmat sopivat tähän aikaan kuin luoti päähän.

      Poista
    16. Tekoälykin on jo keksitty ja rakennettu. Automaattinen, itsekseen kulkeva auto on jatkumoa tuolle.

      Poista
    17. Anonyymi klo 12.45, kun otat esille sen, että Kalevala on myös Karjalan tasavallan kansalliseepos, viitannet tähän melko uuteen todistelutapaan, jossa kansallistunto ja itsenäisyysajatukset kaikessa kirjallisuudessa ja muutenkin nähdään ennen kaikkea haitallisena piirteenä.

      Kalevalaahan on voimallisesti ja yliopistotasollakin todisteltu monikulttuuriseksi ja ulkomailta lähtöiseksi olevaksi tuotokseksi, jota se tavallaan tietysti, jos niin halutaan, onkin. 

      Ovathan kansalliseepokset kaikkialla saaneet virikkeitä ja aihelmia monista kulttuureista yhtaikaa ja toisiinsa sekoittuen, joten miksi ei Kalevalakin, jonka on mainittu saaneen virikkeitä mm. pohjoiseuraasialaisista uskomusperinteistä, indoeurooppalaisista, balttilaisista ja skandinaavisista vaikutteista. 

      Tällainen vaikutteiden etsiminen voidaan kuitenkin toteuttaa mistä tahansa teoksesta, ja niitä virikkeitä löytyy hyvinkin monikulttuurisesti.

      Eli mitä sitten? Ei kaikki tämä tee teoksesta automaattisesti monikulttuurista tai jotakin muuta kuin kuin suomalaista kansalliseeposta tai muuta teosta. Olemmehan me ihmisetkin täällä suomalaisia, vaikka meillä on jossakin polvessa aasialaista geenistöäkin.

      Minua kummastuttaa tällainen vimma todistaa kaikki epäsuomalaiseksi ja ikään kuin mitätöidä suomalaisuus, kansallistunto. 

      Meillä ei ole tähän mennessä todisteita siitä, että voisimme tällä Telluksella sovussa ja yhteisymmärryksessä sulautua yhdeksi valtavaksi kansakunnaksi, jossa ei ole rajoja ja äärtä ja jossa kaikki olisivat siskoja ja veljiä keskenään suuressa vapaudessa ja tasajaossa.

      Poista
    18. Selvyydeksi: Kalevala siis on ja sitä kunnioitetaan kansalliseepoksena myös Karjalan federaatiossa.

      Poista
    19. Mara oli ja on minun pikkuserkkuni. Pari vuotta sitten näin hänet vuosikymmenien jälkeen. Kehui ilkeän kuuloisesti nauraen, että olenpas minä vanhettunut. En kehdannut ikäiselleni papparaiselle vastaankaan väittää, enkä kysellä, joko rollaattoria käytät.

      Poista
    20. Minäkin aina ihmettelen, miten vanhat tutut ovat vanhentuneet, mielessäni vain, en toki ääneen. Pitäisi varmaan katsoa peiliin..

      Poista
    21. Kun von Bagh kehui Panssarilaiva Potemkinia, hän puhui sen edistyksellisestä elokuvatekniikasta, uusista elokuvallisista keinoista, joita Eisenstein kehitti ja käytti. Teknisillä kehuilla Petteri peitti sen ihastuksensa, että elokuvassa on ihanan oikeaoppista lahtaamista, jossa lahtarit saavat sitä itseään ja matruusit riemuitsevat.

      Poista
    22. Ikäkysymyksissä minä menin ihan sekaisin, kun 38-vuotiaana suostuin ottamaan 21-vuotiaan tytön luokseni asumaan ja elimme avoliitossa saman katon alla viisi vuotta. Kaiholla häntä muistelen, vaikka ne riidat meinasivat minut murtaa.

      Poista
    23. Nyt meni Iineksellä käsitteet sekaisin. Karjala on autonominen tasavalta. Toki kuuluu federaatioon.
      t. Errare humanum est

      Poista
    24. Hajamielisyysvirhe, näitä teen usein. Kiitos oikaisusta!

      Poista
    25. Kirjoitan kommentin vaikka tähän väliin.

      Olen tänä vuonna lukenut kirjallisuutta, jota olen nimittänyt suomalaiseksi kirjallisuudeksi. Olen rajannut suomalaisuuden aika väljästi. Esimerkiksi olen lukenut karjalaisen Antti Timosen (kansalaisuus neuvostoliittolainen) novellivalikoiman. Timonen kirjoitti suomeksi. Samoin luin valikoiman saamelaista runoutta, runoilijat taisivat olla kansalaisuudeltaan ruotsalaisia ja norjalaisia, Valkeapää vissiin ainut selkeästi suomalainen. Runot oli suomennettu saamen kielestä. Ruotsiin nuorena muuttaneen ja siellä asuvan, ruotsiksi kirjoittavan Antti Jalavan romaanin luin myös. Sitten luin kanssa venäläisen Grigori Petrovin teoksen Valkoliljojen maa - Suomi. Kirjaston luokittelussa oli sijoitettu Suomen historiaan, jaapa jaa. Luin jopa virolaisen Friedebert Tuglasin novellivalikoiman Kohtalo. Se nyt ei erityisemmin Suomeen liity, vaikka Tuglas tosin asui pitkiä aikoja Suomessa.

      Ei kai kirjallisuudella ole kansalaisuutta? Hyvä kirjallisuus on minusta myös universaalia, joten sen kansallisuuskin saattaa olla sivuseikka. Olisiko kirjallisuuden kansallisuuden määrittely jokamiehenoikeus? Niin että suomalaista on, jos siltä tuntuu? Ehkä paikallisia kirjallisuuspalkintoja jaettaessa on jotain väliä näillä kansallisuuksilla?

      Poista
    26. Itsekin pohdin kautta pitkän keskustelun juuri noita tiukkoja Kirjailijaliiton linjan mukaisia rajoja, että onko lopulta tarpeen määritellä suomalaista kirjallisuutta näin ehdottomasti, että suomalaista kirjallisuutta olisi vain suomalaisen kirjoittama suomenkielinen kirjallisuus.

      Itse pidän esimerkiksi suomenruotsalaista kirjallisuutta suomalaisena kirjallisuutena. Sen sijaan en osaa pitää arabiaksi kirjoittettua arabialaisesta maailmasta kirjoitettua teosta suomalaisena kirjallisuutena, vaikka sen on kirjoittanut suomalainen Hassan Blasim. Minusta siinä kulkee raja, jos niitä rajoja nyt on asetettava. Hassan Blasimia vastaan minulla ei sinänsä ole mitään, päinvastoin, pidin hänen esiintymisestään ja puheestaan ylempänä linkkaamassani videossa. Voisin pitää hänen teoksestaankin.

      Ja kaipa niitä rajoja pitää asetella kirjallisuuden luokittelua varten. Tarvitaan jonkinlainen hierakia, jotta asioita voidaan käsitellä esimerkiksi kirjallisuustieteessä.

      Ajattelen myös niin, että näitä nyt määriteltyjä rajoja tulee tarkistella ja varmaan määritelläkin tulevaisuudessa toisin, väljemmin.

      Siinä olet minussa harvinaisen oikeassa, että laajassa perspektiivissä kaikki kirjallisuus on jollain tavalla yhtä eikä mitään rajoja tarvita. Voidaan puhua maailmankirjallisuudesta, ja onhan jo nyt teoksia, joissa termiä käytetään.

      Poista
  15. Innes: "Hesari parantaa uskottavuuttaan kuin sika juoksuaan! ... Suuri enemmistö on kritisoinut lehden entistä idealistista maahanmuuttolinjaa varsin voimallisesti."
    Voisitko selventää miten olet päätynyt tuohon "suuri enemmistö" mielipiteeseesi? Minun tiedossani ei mitään tutkimusta, tai edes sen kaltaista, joka todistaisi mielipiteesi faktaksi.
    t. ei se sama Anononyymi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voit selventää asiaa ihan itse seuraamalla Helsingin Sanomien maahanmuuttoon liittyviä keskusteluja kommentteineen. En minä niitä tähän rupea kantamaan.

      Tämä on erinomainen asia, sillä niin kuin lukijat sanovatkin kommenteissaan, tarve mennä hakemaan tietoja vaihtoehtoisista medioista on vähentynyt selkeästi. Seuraapa aikaasi, hyvä Anonyymi! Lukeminen ja oma äly riittävät havaitsemiseen mainiosti.

      Poista
    2. Tutkimuksia ei tarvita, voimme tehdä oletuksen, jonka mukaan järki ratkaisee. Hesarin tapauksessa kyse on tietysti suuryrityksestä, joka on pörssissä. Suuren enemmistön maut ohjaavat sellaisen toimintaa sikäli kuin järkevyys on mahdollista.

      Poista
    3. Hesarin uutisten keskustelut ovat minusta tällä hetkellä parasta ajankohtaiskeskustelua. Sensuuri on lieventynyt, joskin sitä ajoin edelleen on. On hyvä, että keskustelu on siistiä mutta terävää ja tietävää, typeryyksiä ja törkyä ei ole.

      Jokin aika sitten todella fiksut ja loistavasti argumentoidutkin kommentit sensuroitiin, niitä ei ollut, nyt krittisiä äänenpainoja on usein valtaosa kommenteista ja peukutuksista. Samaan aikaan HS on itse sallinut toimittajiensa kirjoittaa samantyylisiä kriittisiä ja älykkäitä juttuja niiden yltiöpositiivisten ja hieman yksinkertaisten manipulointien sijaan. Jokin on selvästi muuttunut, ja HS on saanut paljon palautetta uskottavuutensa palauttamisesta.

      Poista
    4. Onko Hesarissa jo keskusteltu myös siitä, että Kevin Spacey-niminen näyttelijä myönsi olevansa toisenlaisesti suuntautunut hindermann ja esitteli katumustaan siitä, että neljätoistavuotiasta poikaa oli ahdistellut.

      Poista
    5. En osaa sanoa, sillä en avaa kaikkia Hesarin artikkeleita. Tämä Kevin Spacen suuntautuneisuus ja kohteitten "häirintä" ei kiinnosta minua, samoin kuin ei kiinnosta hysteerinen Metoo-mölykään.

      Poista
    6. No minä nyt luen Seiskaakin, jos kohdalle osuu. Nyt jo edesmennyt hyvä kaverini sen takavuosina tilasikin, saimme aiheesta monet naurut: "Luiksä ton Seiskasta?"

      Hesari ei minusta vielä yllä aivan Seiskan tasolle, mutta yrityksestä täytyy antaa kiitettävä numero.

      Poista
    7. Iltapäivälehdet ovat lähestyneet Seiskan lööppitasoa, ja jutukin ovat usein niin ja näin, tyhjää täynnä. Hesari puolestaan on lähestynyt iltapäivälehtien klikkikalastelua ja sen otsikot ovat räväköityneet. Viittaan nyt lähinnä nettiversioihin, joiden juttuja ja otsikoita saatetaan muuttaa pitkin päivää.

      Poista
  16. Virkeää keskustelua täällä! Olen seurannut sivusta, ja viimeaikaiset keskustelujen aiheet ovat olleet hyvin kiinnostavia ja ajankohtaisia.

    Kerran jo kirjoitin innostuneena aika pitkän kommentin tänne, mutta ennen kuin ennätin sen lähettää tuli keskeytys ja kun palasin ja luin, mitä olin kirjoittanut, se oli pelkkää minäminä-juttua, itseäni täynnä.
    Poistin ja tajusin, että huh.

    Ihmettelen ja ihailen teitä muita kommentoijia kun tietonne asioista tuntuu olevan loputonta ja laajaa ja osaatte esittää sen vakuuttavalla tavalla. Monen kohdalla ajattelen samoin, ja ne jotka ovat omalla linjallaan ja eroavat toisista, herättävät mielenkiintoa ja tulee tunne: jaa, noinkin voi kyllä ajatella! Ja sitten ajattelen niin.
    Keskustelu ei yhtään kaipaa kaltaistani edestakaisin soutelijaa.

    "Totuus elämästä: epätoivo." (Alfred de Vigny)

    VastaaPoista
  17. (Yllä oleva kommentti on siis selitys siihen, miksi poistin kommenttini ennen kuin olin sen julkaissut.)

    VastaaPoista
  18. Liisu, aina passaa poiketa asiasta! Sivupolut ovat joskus mielenkiintoisempia kuin varsinainen asia. Semmoista elävä puhekin on ihmisten kohdatessa, ja juuri se on tärkeää ja totta. Minä juttelen mieluusti asian vierestäkin, vaikkakin itse asia useimmiten kiinnostaa kovastikin. Nytkin olen oppinut koko lailla tässäkin keskustelussa. Ja on hyvä, kun meikäläistä välillä haastetaankin, joskaan en osaa sanoa, onko mukavaa, jos koko ajan joku etsii heikkoa kohtaani upottaakseen minut suohon. Se ei ole rakentavaa. Eri mieltä voi olla ihan vain perustellen ja kyseenalaistaen fiksusti. Mutta siis, hienoa, kun ajatuselimet pysyvät vireinä asioista keskusteltaessa.

    VastaaPoista
  19. Vastaukset
    1. Huhhuh, kuulostaa kateellisten kerholta.

      No, jos ollaan vakavissaan, tuo syndikaattihan vastusti demokratiaa ja järjestäytynyttä yhteiskuntaa normeineen ja lakeineen. Kataloniassakin se oli tuhat vuotta sitten voimissaan, mikäli lukemani ymmärsin. Aluksi jäseniä taisi olla miljoona, parikin, nyt tarkistukseni mukaan enää 50 000, mikä on noissa maisemissa todella vähän.

      On toki selvää, että edellisen vuosituhannen vaihteessa työläisillä on ollutkin otettavaa enemmän kuin annettavaa. Näinä päivinä, tässä hyvinvoinnissa, anarkia näyttäytyy kuitenkin lähinnä joutilaitten naamioituneiden karnervaalilta. Suosittelen heille töihin tarttumista, itsekuria ja demokratia-käsitteen opiskelua.

      Jos meillä ei olisi "rikkaita", se olisi menetys myös kaikille pikku anarkisteille. Kiitos Luojalle Björn Wahlroosista, joka edelleen maksaa Suomeen isot verot! Niillä kustannetaan katuvalojen lisäksi vaikka Lapin läänin alakoulujen tabletit ja läppärit.

      Kuriositettiina mainittakoon, että päivän huvittavin uutinen eilen oli köyhien vasemmistonuorten suunnittelema opintoretki Westendiin ja Kuusisaareen katsomaan, miten rikkaat porhot elelevät:

      https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005430353.html

      Lainaan tähän katkelman kommentista:

      Näin nuoret sanovat: ”Mielestämme on tärkeää muistuttaa, että suomalaisten keskuudessa elää toisten ahkeruudesta hyötyvä ja yhteistä etua polkeva ryhmä, vapaamatkustajien näkymätön joukko. Haluamme oppia lisää heidän elintavoistaan, lajityypillisistä ominaisuuksistaan ja levinneisyydestään”, kutsussa listataan."

      Näin kommentoija: Oletteko vielä kokeilleet peiliin katsomista?

      Poista
  20. Vastaukset
    1. Tällä Tammisaaren surullisella tragedialla ratsastetaan nähtävästi vielä kauan...

      Juuri eilen katselin Teemalta järkyttävän kotimaisen elokuvan Lunastus. Siinä muuan pappi pelasti ja auttoi punavankia pakenemaan tyrkäten hänelle vielä kiväärinsäkin suojaksi. Punavanki palasikin omiensa kanssa papin talolle ja ampui sillä kiväärillä auttajansa säälittä ja raivon vallassa.

      Elokuva on tietenkin elokuva, mutta taatusti ja varmasti näinkin päin tuolloin näitä lahtauksia tapahtui. Anarkia ei rakenna, vaan tuhoaa yhtä lailla kuin fasismikin.

      Poista
    2. Kaikki kapinallisuus on pahasta, koska länsimainen tiedemies on kiistatta pystynyt osoittamaan, kuinka vahvemman ja vallan puolella on paljon palkitsevampaa ja viisaampaa olla kuin surkeiden luusereitten. Höpöhöpöt siitä ropon antaneesta köyhästä mummosta vajotkoot omaan arvoonsa ja mummo pysykööt jatkossa poissa sieltä, missä hyvät ja vauraat liikkuvat. Antakaa keisarille se, mikä keisarille kuuluu ja jättäkää hyvien varakkaiden omilla kyvyillään ansaitsemat miljoonat rauhaan Portgaliin muuttaminen on jokaisen oma asia. Ja jos työantaja ruoskii sinua selkäpuolelle, on oikein ja hyvää paljastaa vatsansakin ruoskittavaksi!

      Poista
    3. Tsot tsot, Riku, nyt kärjistät tahallasi asioita. Kapina ei ole semmoinen käsite, joka on joko hyvä tai paha. Motiivi tässäkin ratkaisee, kuten historia on osoittanut. Työläiskapinat vuosisatoja sitten ovat eri asia kuin demokraattisissa hyvinvointivaltioissa, joissa työntekijöillä on omat etujärjestönsä ja omat poliitikkonsa.

      Tulee mieleen se vasemmistonuorten lauantaiksi järjestämä raikas tempaus, jossa mennään Westendiin ja Kuusisaareen katsomaan, miten ahneet porhot asuvat. Kapina tämäkin, laiskalla tavalla. Toivottavasti mahdollisimman moni ajaa Ferrarinsa tallista ulos.

      Poista
    4. Vasemmistonuorten kannattaa varoa, Westendissä asuva tätini on ihan kamala akka, ulkomuodoltaankin muistuttaa hirviötä. Voivat lapsukaiset saada traumoja.

      Poista
    5. Sano nyt tädillesi, että pysyttelee sisätiloissa. Korkeintaan voisi panna turkkinsa, jos hänellä semmoinen on, jonnekin näkösälle tuulettumaan. Ehdotan myös lipun nostamista salkoon.

      Poista
    6. Tätini mies, se jolta rahat tulivat oli hieno ja sydämellinen ihminen, häntä arvostin. Vanhempi mies ja nyt jo kuollut. Isäni sisko vielä elää, ellei kukaan ole viime kuuleman jälkeen häntä ampunut.

      Poista
    7. Tätini seinällä se isovanhempieni iso Munsterhjelmikin jököttää. Voi vee, tuokaa haulikko.

      Poista
    8. Munsterhjelm on jo jotakin, toisin kuin joku Ferrarin-pahainen.

      Vaan kyllä Kuusisaaressa tosiaan ökytaloja onkin, mm. Saudi-Arabiahan on ostanut pari vuotta sitten sieltä tontteja lähetystölleen ja sen henkilökunnalle. Jokohan on palatsintynkää pystyssä?

      Poista
    9. Kylläpä on vasemmistonuortenkin laatu ja aines heikentenyt. Ennen vanhaan taistolaisvuosina nuoret kapinalliset näkivät muhkeaa poroporvarillista elämää kotonaan. He matkailivat katsomaan miltä näyttää aito ja jalo työläinen.

      Poista

    10. Kyllä nykyisissä punavihreissä isänmaantoivoissakin on vielä aika porvarillista taustaa siellä kotona, mutta ei ehkä niin paljon kuin vanhoina hyvinä hippiaikoina. Varsinkin papin pojat kunnostautuivat tälla saralla minunkin tuttavapiirissäni. Ja oli minulla oppilaanakin oikein vireä papinpoika, kunnon rokkari kaikilla trendipaheilla ja anarkistisilla ajatuksilla.

      Poista
    11. Luulen, että kokoomusnuoret suunnittelevat luokkaretkeä Kontulaan ja Rastilaan. Eivät uskalla bussista nousta, ettei köyhyys ja vähäosaisuus tartu, arkoina kurkkivat bussin ikkunoista. Retken jälkeen tuumivat yksimielisesti: "Oma vikansa, näkihän sen kaikesta!" - Lisäksi joku kokoomustoivo toteaa: "kaikki on omasta itsestä ja omasta yritteliäisyydestä kiinni! - Mahdolliset perintöosuudet eivät tähän kuulu!"

      Poista
    12. Sain kerran muinoin isäni sisarelta perinnöksi 9.000 markkaa. Paljon ennen kun sain tuon summan tililleni, pikkulaupungin verotäti lähetti minulle tulikivenkatkuisen kyselyn ja uhkalapun, että miksi en ole ilmoittanut perinnöstäni. Vastasin, että kas kun en ole saanut siitä vielä penniäkään enkä tiedä tarkkaa summaa. Minun tuli maksaa lähes 4.000 markkaa veroja tuosta 9.000 markasta. No, ei minulla tuolloin ollut ylimääräistä, vaan elin lainojen kanssa kädestä suuhun ja hyvä jos aina sitäkään.

      Vaan niin vaan vei verokarhu melkein puolet perinnöstä. Hullua, sillä perinnöt ovat taatusti jo moneen kertaan verotetusta tulosta. Kuolemassakin verokarhu ottaa rääppeistä vielä yli 30 prosenttia.

      Poista
    13. Niin ovat kokoomusnuoretkin kärsineet, perinnöt ovat olleet liian pieniä ja katkerasti verotettuja. Katkera paikka koksulle voi olla, jos vanhemmat ovat hyväkuntoisia ja elävät vain, vaikka vähempikin riittäisi. Voi olla, että joku on jopa joutunut turvautumaan julkisiin kulkuneuvoihin, kun Bemari on ollut huollossa.

      Poista
    14. Minä kuulun niihin onnekkaisiin, jotka eivät perintöverosta joutuneet kärsimään. Faija lainasi ennen kuolemaansa kaksisataa markkaa ja äitini elää vielä kahdeksankymmpisenä. Helvettiin jouduttuani aion kysellä faijalta rahojeni perään.

      Poista
    15. Kuten Karl Marx, vai kuka se oli, sanoi: "Olen omin käsin raivannut tieni tyhjästä äärimmäiseen köyhyyteen."

      Poista
    16. Kyllä nykyään perivät myös vasemmistonuoret yhtä lailla kuin kokoomusnuoret, ja samanlaisia ne nuoret ovat molemmin puolin, turha mustamaalata vain toista leiriä. Luehan sivupalkistani ylin Viikolla sanottua. Monestihan rikkaista kulttuurikodeista tulee vasemmistonuoria (Arhinmäki, Paleface, Anderssonin Li jne.) ja päinvastoin.

      Poista
    17. Juu, siitä mieleeni putkahtikin, että entäpä jos vihreät nuoret tekevät excursion maaseudulle. Mahtaa niillä olla siellä hämmästeltävää. - "Must siel oli vähän tylsää, luonnon monimuotoisuus ei näkyny samalla tavalla kuin citissä!"

      Poista
  21. Minulla (ant.sana) on hyvä kokemus siitä, miten "ökyläiset" ovat tottuneet lisäämään tulojaan. Tapahtui näin: meidät kutsuttiin vierailulle "ökytaloon", joka oli tosi öky. Sisällä katto oli korkealla ja sitä kiersi ylhäällä parvi (niin kuin joissakin musiikkitaloissa). Parvelta haarautui sitten ovia eri huoneisiin. Katselin ja ihailin niska vääränä korkeuksiin, jossa katossa tuikkivat tähdet (ehkä ledlamppuja). Aah ja ooh, henkäilin, millaista olisi asua täällä!

    Kaikki muu sujui niin kuin vieraisilla tapana on. Mutta kun olimme pois lähdössä, tuli talon pikkupoika kenkälaatikko käsissä luoksemme. Laatikon kanteen oli viilletty n. 10 cm pitkä ja n. sentin levyinen aukko.
    "Voisitteko panna roponne tähän laatikkoon?" poika kysyi. Seisoimme noloina kun meillä ei ollut yhtään ropoa taskussa. Harmistuneen oloisena poika käveli pois ja katosi jonnekin. Äiti naurahteli ja kertoi meille (ilmeisen ylpeänä): "Hän on itse keksinyt tuon ja aina kun meillä käy vieraita hän tulee laatikkonsa kanssa".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katselen aika useinkin asuntoja ja niitten sisustuksia, eli olen varmaan vähän materialistinen esteetikko. Kuitenkin niin, että en arvosta sitä, että varakkuus näkyy aineena ulospäin pröystäilynä tai siinä, että kaikki on kalleinta ja parasta.

      Tuossa kertomassasi tunnistan jotain yhdestä omasta varsin hyvinvoivasta tuttavaperheestäni. Perheenjäsenen häissä oli pääsymaksu, kolminumeroinen summa. En ole varma, oliko se samalla häälahja, mutta summa esitettiin kutsutuille. En ollut itse tarkkaan rajattujen kutsuttujen joukossa.

      Samaisessa perheessä istuttiin kerran sinne tullessani pöydän ympärillä. Joku oli löytänyt vanhan piirongin kullatun helan maantieltä. Kaikki pohtivat, minkä summan pyytävät löytöpalkkioksi..

      Poista
    2. Me ei menty yksiin häihin, joihin oli tullut kutsu, kun heti kutsun perässä oli luettelo tavaroista, joita hääpari toivoi saavansa ja ostopaikkakin oli määrätty: Stockmann.

      Tietysti järjellä ajatellen asiassa oli järkeä, ja voihan olla että se on yleinen käytäntö. Mutta meistä ei tuntunut mukavalta kun häät ja mammona oli sidottu yhteen. Ja vieraat oli sidottu ennalta määrättyihin lahjoihin. Se on kyllä myönnettävä että häät tulevat niiden järjestäjälle nykyään uskomattoman kalliiksi.

      Iines, ollaanko jo kaukana suomalaisesta kirjallisuudesta?
      Jos siitä minun pitäisi jotain sanoa, saattaisi olla niin, että sitä tulisi niin pitkä juttu, ettei loppua näkyisi. Tai sitten en pääsisi alkua pitemmälle, sillä en todellakaan tiedä mikä lasketaan suomalaiseksi kirjallisuudeksi. Voisiko ajatella että suomalaista kirjallisuutta kirjoittaa suomalainen.

      Poista
    3. Voisi hyvinkin, Liisu. Vaan jos ollaan tarkkoja, tuo ei ehkä riitä. Esimerkiksi yllämainittu Blasim on suomalainen ja kirjoittaa arabiaksi käsittääkseni arabialaisista aiheista - en ole lukenut häntä, mutta tämä hänestä tiedetään. The Guardian -lehti luokittelee hänet arabialaiseksi kirjailijaksi. Minusta tämä on täsmällistä. Voisi ajatella niin, että kansalaisuutta ratkaisevampaa on kansallisuus, jos kirjailija ei hallitse suomea (tai ruotsia, saamea nyt tuskin kuitenkaan).

      Joku muu voi ajatella toisella tavalla, mutta edellyttäisin kyllä sitten perusteluja valinnalle.

      Poista
    4. Lisäys! Katsoin Areenasta ohjelman, jossa Juha Itkonen haastattelee Hassan Blasimia.

      Haastattelu on varsin yllätyksellinen. Itkonen ei pääse sanom aan mitään. Jokaisen auvoisen ihmisen, varsinkin suomalaisen feministin kannattaa katsoa tuo pätkä.

      Blasimin piti siinä lukea vain nätisti jokusen minuutin ajan arabiaksi tekstiään, ja Juha Itkosen piti sitten lukea sama suomeksi. Sitten olisi yhdessä ihasteltu maailmallakin pärjännyttä mamua.

      Vaan Blasim ottikin ohjat käsiinsä varsin hiiltyneenä mamujen hyysäykseen ja heidän pitämiseensä näyttelyesineenä - selkeä piikki jonnekin, minne, katsoja päättäköön. Piikki suunnattiin myös feministien kaksoismoraaliin - näin tulkitsin.

      Yleisö oli varsin hiljaa siellä kirjallisuuspäivässä. Harvoin esiintyjä antaa niin reipasta kyytiä kuulijoilleen, että haukkuu heidät ja kaikki suomalaiset pystyyn.

      Vaan Blasim ei todellakaan yli kymmenenkään vuoden aikana ole opetellut suomen kieltä mitä kuuluu kukkuluuruu -tasoa pidemmälle, ja osansa hänen kritiikistään saivat siis suomalaiset, jotka eivät ole huomanneet häntä ennen palkintoja.

      Poista
    5. Ohoh, olipa hauska ja hyvä "haastattelu"! En ollut huomannut sitä ollenkaan. Blasim avasi siinä näkymättömän oven johonkin, jota en ollut osannut kuvitella, nimittäin oven tuon vieraana olevan "mamun" sisään. Siihen mitä hän ajatteli ja mitä puhui. Kerrassaan reipasta tekstiä, jota hymy ikään kuin lievitti ja teki hauskaksi. Vaikuttavaa se oli. Kuulosti todelta. Ja kappale hänen kirjastaan kuulosti sekin hyvältä. Jos hän ei olisi esiintynyt niin luontevasti ja jos hän olisi puhunut vihaisena, olisi voinut syntyä yleisöstä päin vastamyrsky. Vihaisia huutoja ja tenttausta. Itkonen vaikuttaa niin sympaattiselta ja vähän ujolta, ettei hän ainakaan olisi osannut äyskiä vastaan.
      Tuo "haukkuminen" oli kohdallani ihan oikeutettua, sillä jos rehellisesti sanon, niin minusta kaikki "mamut" joita näkee pieninä miesryhminä kaupungilla tai yksittäiset huivipäät kaupoissa ovat jollain tavoin kuin umpinaisia olentoja, joita on vaikea ymmärtää. Joskus jopa vähän pelottaa, mustapartaiset ja tukkaiset miehet, varsinkin jos heitä näkyy junassa tai bussissa. Onkohan niillä räjähteitä kassissa, käy mielessä. "Pitäkää silmänne auki!" virkavalta kehottaa.

      Poista
    6. Käsitin tuon Blasimin hiiltymisen kohdistuvan nimenomaan mamujen - niin kuin hän itse sanoo - "ymmärtäjiin" ja "tukijoihin", en rasismiin tai vieraiden pelkoon.

      Itse olen nähnyt samaa. Moni ei auttamishalussaan aina näe itsensä kanssa tasavertaista ihmistä, jolta voi edellyttää ja vaatia jotakin, vaikkapa mielipiteiden vaihtoa. Moni näkee edessään vain autettavan mamun ja ennen kaikkea oman hyvyytensä ja hienon suvaitsevuutensa. Monelle on tärkeää häärätä näkyvästi avustamistoiminnassa.

      Minusta Blasim kaipasi juuri mamuuden unohtamista ja itsensä täyspäisenä ja tasavertaisena ihmisenä pitämistä, ei avun kohteena tai näyttelyesineenä oloa. Peukutan!

      Poista
    7. Miksi Blasim olisi minun kanssani tasavertainen. Ilmiselvältä kulttuuriylhäisöltä hän minusta vaikuttaa, tuskin suostuisi minun kanssani edes keskustelemaan. Kulttuurit (tämä on persoonamuoto) ovat usein aika kovaa ja korkealta, paljon parempaa kuin me tavan ankeat tallaajat. Blasim voisi avartaa näkemyksiään ja kertoa jostain mielenkiintoisesta. Irakin kummallisuudet on niin monasti läpi käytyjä ja yhä niistä saamme kärsiä.

      Sitä paitsi minua inhottaa se ikiaikaisen, tuhansia vuosia muotoutuneen, kulttuurin halveksinta, jota Blessim, vai mikä se oli, näyttäisi suoltavan.

      Poista
    8. Ihmisarvossa, Riku, ihmisarvossa olemme tasavertaiset.

      En ole varma, ymmärränkö nyt oikein tuon viimeisen virkkeesi. Blasim "suoltaa" kulttuuria, jota halveksitaan. En ole nyt tietoinen, mitä Blasim ajattelee kulttuuristaan, koska hän on ateisti. Mutta siis muslimikulttuurista halveksitaan käsittääkseni eniten sen ylläpitämää naisten sortoa, ja toiseksi homovainoja ja vääräuskoisten vainoja. Niitä tuleekin halveksia.

      Poista
    9. Blasim on lukemastani päätellen halveksinut omia juuriaan, perimäänsä ja kulttuuriansa. On näitä narsuveikkoja nähty, - päätän tällä erää ja tulevaisuudessa Blasimiin tutustumisen. Palaan, jos tietooni tulee, että on kirjoittanut tekstin: "Minä olin ihan paska, en osannut tulla muiden kanssa toimeen, mutta sitten löysin hilloa".

      Poista
    10. En ajatellut niin pitkälle, kun luin, että hän on ateisti. Täytyykin lainata se Irakilainen Purkkajeesus!

      Ehkä hän on hylännyt vain juuri nuo mainitsemani keskiaikaiset piirteet? Joka tapauksessa mies on ihmisenä ristiriitainen, siis kiinnostava persoona.

      Yksi mihin kiinnitin huomioni hänen puhettaan katsoessani oli se, että hän siveli koko ajan nenäänsä. Se on viestinnän elekielen asiantuntijoitten mukaan negatiivinen piirre: salailua, valehtelua tai erimielisyyttä.

      Poista
    11. Tuohon elekieleen en usko, enempi horoskooppien kaltaista mukapsykologiaa. Kuulin joskus, että käsivarret rinnalle ristimällä viestii torjuntaa ja aggressiotakin. Huitulan munat, ja tiedotuksen varavastaava jeesus kristus, jumalan kolmas poika, - minä ristin käteni usein rintani päälle, koska selkäni on kipeä.

      Poista
    12. Hermostuneisuus kertoo joko ihmisen hermostuneesta mielestä tai sitten toissijaisesti ja mahdollisesti epärehellisyydestä. Minä hivelen nenääni aika usein. Pyrin tekemään sen muiden näkemättä, mutta aina en malta. Syys on se, että vanhemmiten minulle on alkanut kasvaa karvoja nenän päälle ja nypin niitä pois. Ns. Jeesus-asento seisoessa, kädet hieman levitettynä ja kämmenet eteenpäin, saa minut heti hokaamaan: tuossa saatanassa ei ole rehellisyyttä lainkaan, äitinsäkin valehteli, kun hänet teki!

      Poista
    13. Kyllä nonverbaalin viestinnän lainalaisuuksia voi tutkailla vakavasti, sillä nuo tutkimukset ovat yliopistotasoisia tiedetutkimuksia, viestintään liittyviä. Sitä ei kukaan väitä, että päätelmät ovat aina päteviä. Yhteisiä linjoja kuitenkin on havaittu, samoin kuin ihmisen käyttäytymisessä psykologian alalla.

      Itsensä suppuun paneminen, käsivarsien solmiminen rinnan eteen ja katsekontaktin vältteleminen taas kertoo maallikollekin varautuneesta persoonasta. Ja päinvastoin, eteenpäin nojautuminen ja suora katsekontakti viestii avoimuudesta ja kiinnostuksesta. Siksipä siis jään ihmettelemään Blasimin jatkuvaa nenän puristelua.

      Poista
    14. Tiedän, että minulla oli tapana opettaessani nojautua eteenpäin ja elehtiä käsilläni. Nostin kuulemma usein myös sormen pystyyn ikään kuin korostaakseni tärkeää kohtaa. Kullakin on omat maneerinsa erikoisesti jos joutuu esitystilanteisiin yleisön eteen. Tunnettu on esimerkki opettajasta, joka napsutteli koko ajan kuulakärkikynäänsä huomaamatta sitä itse. Yksi opettaja taas nousi puhuessaan aina päkiöille varpustamaan, laski sitten kantapäät alas ja nousi taas. Hänkään ei itse tiennyt tapaansa.

      Poista
    15. Kyse lienee siitä tulkinnan laadun ja voimakkuuden arvioinnista. Liian kaavamaiset tulkinnat ovat hepskukkua. Mistä tulemme siihen johtopäätökseen, että erittäin epäluotettavia. Varautuneisuuden toisesta näkee helposti ja iloisuudenkin. Mutta miten tulkitset esimerkiksi narsistisia piirteitä omaavan ihmisen käyttäytymistä. Ainoa, mistä hermostuu on se, jos hänen itseminäänsä kyseenalaistaa. Muuten nauraa vaikka tekemilleen murhille ja mukiloinneille. Minä olen usein hermo, jos huomaan vastapuolen sitä olevan, Minulle, jos joku ärhentelee, tulkitsen sen Jeesuksen sanoista käänteisesti: "Ärhentele vielä niin lyön sinua toisellekin poskelle ja munillekin potkaisen!"

      Poista
    16. Vastapuolen hermostuneisuus tosiaan tarttuu, ja ihminen tuntee helposti myötähäpeää. Samaten aito hymy tarttuu, ja toki myös viha ja kiukku. Mitä empatiataitoisempi ihminen, sitä herkemmin ympäristön tunnetilat tarttuvat.

      Narsisti on oma lukunsa, koska hän ei ole aito, vaan suorittaa roolia. Tuntuu, että narsisteja on nykyään paljon enemmän kuin viralliset luvut esittävät: yksi prosentti. Väitän, että enemmän.

      Poista
    17. Tuskin ihan aitoja narsisteja on virallisia lukuja enemmän, mutta tässä täytyy muistaa tärkeä seikka. Erittäin narsistisia piirteitä on hyvin monilla, mutta pisteytyksissä eivät jostain syystä yllä aivan diagnoosiin. Narsismin pohja on minun tulkintani mukaan siinä, ettei ihminen pysty hyväksymään todellisuutta ja sen monia peräti ankeita, lamaannuttaviakin, piirteitä.

      Poista
    18. Meillä oli niksunaksureksi. Historiaa opetti. Tiesi, että saa koko luokan räjähtämään nauruun, kun risti sormensa ja rutisutti niveliään. Se ääni oli jotain uskomatonta: riks räks poks ja sitä riitti paljon ja kovalla äänellä.

      Poista
  22. Jokos tässä "suomalainen kirja/kirjailija" -kiistelyssä on vedottu Finlandia-palkintoon?

    Wiki: "Uusien sääntöjen mukaan palkinto voidaan myöntää ansiokkaalle suomalaiselle romaanille riippumatta kirjoittajan kansalaisuudesta."

    Tähän asti ehdokkaat ja voittajat ovat kirjoittaneet joko suomeksi tai ruotsiksi - onko siis muunkielisiä suomalaisia sorrettu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jaa, Jari Tervoa on sorretu ja halvalla pistetty, kun ei ole palkintoa voittanut, vaikka se tietäisi ruhtinaallisiin tuloihinsa mukavan kauniit lisäfyffet.

      Poista
    2. Katsos vaan, olipas yllätys tuo kirjallisuuden palkintoperuste, vaikka tosiaan nykylinjan mukainen. Riittää, kun osallistuja on henkilö tai läheinen, kuten isänpäivänvietossakin helsinkiläisessä päiväkodissa.

      Ehdotankin, että ihmisiä ei saa nimittää enää kansallisuuden mukaan, eikä myöskään isäksi eikä äidiksi, vaan kaikessa käytössä olisi sana henkilö.

      Aika hyvä oli Hesarin pilapiirros, jossa kaksi pikkupoikaa hiekkalaatikolla kiisteli ikuisuuskysymyksestä. Toinen sanoi että "meidän henkilö on voimakkaampi kuin teidän" ja toinen sanoi että "eipäs, kyllä meidän henkilö on voimakkaampi".

      Poista
    3. Vielä, jottei Anonyymi pillastu. Saakoon Finlandia-palkinnon kenen tahansa kirjoittama ja mikä tahansa loistava teos, kunhan sen on suomalaista kirjallisuutta, siis ei käännöskirjallisuutta (muista kuin ruotsista tai saamesta). Muussa tapauksessa ehdotan Finlandia-palkintoa Margaret Atwoodille ja palkintoehtoja muokattavaksi selvästi Suomen Nobelin suuntaan.

      Poista
  23. Meinasin tehdä Mitä suomalainen kirjallisuus on -teemalle uuden kirjoituksen, mutta toisaalta - miksi vatvoa samaa asiaa, kun sen voi tässä lopuksi kiteyttää lyhyesti Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainosen ja toiminnanjohtaja Suvi Oinosen sanoihin:

    "Kirjailijaliiton jäsenen on kirjoitettava suomeksi. Kieli on kirjailijan koti, johon hän on työssään lähtemättömästi sidoksissa. Useimmat kirjoittavat kaunokirjallisuutta ­äidinkielellään, mikä on helppo ymmärtää työn vaativuuden vuoksi. Liiton jäsenet ovat suomen kielellä kirjoja julkaisseita kirjailijoita siitä yksinkertaisesta syystä, että olemme suomenkielisten kirjailijoiden liitto."

    Sama koskee mielestäni sitä, mitä suomalainen kirjallisuus on: se on suomeksi kirjoitettua kirjallisuutta. Itse lisäisin tähän vielä: ja suomenruotsiksi. Kai suomenruotsalaiset kirjailijat hyväksytään Suomen kirjailijaliittoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kai hyväksytä? Eikös ruotsiksi kirjoittavien suomalaiskirjailijoiden yhdistys ole Finlands svenska författareförening.

      Poista
    2. Aina parempi, jos näin olisi - ja varmaan onkin - koska se on selkeää ja johdonmukaista. Suomalaista kirjallisuutta on suomenkielinen kirjallisuus. Miten kirkkaan looginen lause.

      Poista
    3. Suomalaista kirjallisuutta on kirjallisuus jossa ummikonkaan ei tarvitse selata Suomi-Muu Maailma-Suomi sanakirjaa, lukeakseen. Saameksi kirjoitettu kirjallisuus on saamelaista kirjallisuutta. Ja esim. Christer Kihlman (upea kirjailija) kirjoittaa ruotsalaista kirjallisuutta. (Hans kirjansa "Se upp salige" käänsin "Katso ylös, autuas". Olin silloin oppikoululainen, ja sain ruotsinkielestä 4sen. Oikea suomentaja, en muista kuka, suomensi sen "Varo, autuas".)

      On vain hyvä että muut ovat toista mieltä miten kirjailijat/kansalaisuus jaotellaan. Koska minun väitteeni mukaan ei esim. sveitsiläisiä kirjailijoita silloin olisi ollenkaan: ei kukaan kirjoita sveitsiksi. Tai belgiaksi. Tai austraaliaksi.

      Minä talutan itseäni kädestä,
      lasta joka on hidas
      kohti itseäni.


      Tämmöisistä runonsäkeistä pidän, sopii kyllä kai arabialaiseenkin kulttuurin, en tiedä. Tämä tosin haiskahtaa Haavikolta, mutta en ole varma, onko?

      Poista
    4. Sveitsihän ei ole kielellisesti eikä etnisestikään yhtenäinen valtio, vaan liittovaltio, jossa virallisina kielinä käytetään saksaa, ranskaa ja italiaa. 

      Itse laskisin siis kunkin maan kirjallisuuteen mukaan kaiken kyseisen maan kansalaisten maan virallisilla kielillä kirjoittaman kirjallisuuden, Suomessa myös suomenruotsalaisen kirjallisuuden. Edith Södergran, Runeberg, Topelius - näen heissä perisuomalaisuutta, en ruotsalaisuutta, vaikka he kirjoittivat ruotsiksi.

      Poista
    5. Ai että sveitsinkieltä ei ole olemassakaan? Johas on merkillistä. Toivottavasti Kanadassa sentään puhutaan kanadaa.

      Poista
    6. Ja nyt Mikko lopetat tuon näsäviisastelun!
      (menee hämilleen)
      Kyllä!
      (lopettaa)

      TV Ykköseltä tulee uusintana klo 12:40 Dokumenttiprojektin "Hyvä postimies". Se on hyvin sypaattinen vaikka onkin tavallaan hyvin surullinen... ei elokuva eikä dokumentti vaan molempia. Voin suositella lämpimästi. Avaa silmiä nähdä toisenlaistakin elämää mitä tämä. Bulgaaria on aina ollut köyhä maa, ja filmi kuvaa kylän asukkaita joilla on vain menneisyys, ei tulevaisuutta. Käyvät kumminkin kiihkeää ja irvokasta vaalikappailua kylän pormestarin virasta... jota värittää pakolaisongelma... äsh, mitä minä selittelen. - Postimies on oikeasti "hyvä", siksi hänen kohtalonsa vääjäämättä on surullinen. (vrt. draaman kaari)

      Neljän ¤¤¤¤ tähden raina.

      Poista
    7. Dokumentti kuulostaa minun asteikkoni mukaan viiden tähden dokumenttielokuvalta. Pidän tuommoisista ihmismäisistä eleettömistä kuvauksista, joissa ei ole välttämättä toimintaa tai edes ääntä nimeksikään. Se mitä tapahtuu, tapahtuu ihmisen sisällä. Ei selittelyjä, vaan annetaan katsojan eläytyä. Tunteet. Ne nyt vaan ovat tärkeät.

      Tuo vaan, että minua ärsyttää sanonta "Avaa silmiä nähdä toisenlaistakin elämää mitä tämä." - Tällä en tarkoita arvostella sinua, mikis, vaan tätä lausetta, johon aina törmää kaikenlaisissa kritiikeissä. Moitin siis sitä, en sinua.

      Minua nimittäin loukkaa tuommoinen lause, jossa ihmistä, katsojaa, pidetään idioottina, joka ei muka tajua asioita itsestäänselvästi, ellei niitä tuoda hänen nenänsä alle tyyliteltyinä ja osoitellen, taiteena. Minä oikeastaan vihaan ihmisten hätkäyttelyä, niin hätkäytettyjä me pienet ihmiset jo olemme. Kyllä siellä ja täällä tajutaan, silmät ovat jo avoinna. Siihen tarpeeseen emme tarvitse hyviä dokumentteja. Hyvästä taiteesta voi vain nauttia, vaikka se tuotos olisi traaginenkin. Voi tuntea ja vuodattaa vähän kyyneliäkin.

      Oletan nimittäin, että jokainen, poikkeusyksilöitä (narsistit, psykopaatit, pintaliitäjät, täysmulkut, leidit) lukuunottamattta on empaattinen tunneihminen, ja useimmiten tajuaa oman hyvän asemansa ja maailman todellisen kurjuuden.

      Poista
    8. Enkä minä ole vihainen, vaan innoissani, kun saan heti aamutuimaan paasata täysin keuhkoin.

      Ja sanonpa senkin vielä, että näkisi vaan, että meilläkin turvapaikanhakijat pyrkisivät kyliin maaseudulle, vaikka pohjoiseen, jossa on tilaa.

      Vaan ei, eivät ne syrjäkyliin mene, ne haluavat suuriin cityihin, jossa on kaikki mukavuudet. Tämä on realismia.

      Poista
    9. Itseasiassa tuon lauseen "avaa silmät nähdä muunkinlaista elämää mihin on tottunut" niin minä sanon nimenomaan itselleni! En minä muille mitään halua opettaa. Maailmalla liikkuessaan näkee paljon sellaista mitä ei välttämättä haluaisi nähdä, siksi on hyvä pitää silmät auki.

      Bulgaariassa olen ollut kerran, se oli ensimmäinen (ja ainoa!) ns. rantaloma mitä olen viettänyt. Eli siellä olisi pitänyt köllötellä rantsulla ja muuttua ruskeaksi. Ensimmäisenä päivänä makasin hietikolla ihan älyttömässä +35 asteen paahteessa pari tuntia - ilman mitään suojavoiteita - ja muutuin punaiseksi. Se riitti! Aurinkorannat sen jälkeen olen kiertänyt kaukaa. - Ps. Yks kiva muisto sieltä jäi. Olimme syömässä yhdessä ravintolassa, ja Sagalla, joka oli hyvin pikkainen tyttö silloin, oli keltainen paita ja siniset housu, hän oli kuin ruotsinlippu. Tarjoilija (maskuliinipuolinen) oli asiallisen jäykkä... melkein töyke, meitä palvellessaan. Ihmettelin sitä, mietin, että vika meissä on? Jälkiruokaa tuodessaan hän sanoi pari sanaa ruotsiksi... jolloin korjasin (olin juonut 1/2 pulloa venäläistä shampanjaa) että "olemme suomalaisia, sorry vaan". Jolloin tarjoilijan käytös muuttui silmänräpäyksessä: hänestä tuli hirvittävän ystävällinen, melkein päälle kävi, hymyili ja hihkui... Melkein säikähdin. - Joo. Jostain syystä hän siis inhosi ruotsalaisia suunnattomasti, sydämensä pohjasta. Ja saman sydämen pohjasta tykkäsi suomalaisista. Joo. (Niin kun muukin ravintolan henkilökunta. Sagallekin toivat ylimääräisiä herkkuja, karkkeja ja suklaata, ihan kasapäin. Tolle ruotsinlipun väriselle beibille... heh, heh.)

      Poista
  24. Jännitys tiivistyy: aikooko Helsingin vihreä kaupunginvaltuutettu muuttaa maalle insestin perässä.

    VastaaPoista
  25. Peräti kummallinen lausunto vihreältä ihmiseltä: metsässä ja maalla ei voi asua, vain cityssä. Puheet cityvihreistä ovat siis enemmän kuin totta. Tietämys luonnosta ja maalaismaisemasta on olematon. 

    Lisäksi vielä tuo outo puhe insestistä ja vaimon huutamisesta. Eiköhän sitä kuule enemmän jossain muualla kuin Suomessa.

    VastaaPoista
  26. Lisäys: Nyt ilmestyi puheenjohtaja Touko Aalto julkisuuteen haukuskelemaan Fatim Diarran insestikommentin "väärinymmärtäjiä". Kommenttihan oli "mustaa huumoria" ja "kontekstistaan irrotettu".

    Käyttökelpoiset selitykset, poiminkin ne tuosta plakkariini mahdollista tulevaa käyttöä varten, jos Iinestä ei joskus ymmärretä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vihereliittikin on näköjään siirtynyt persulinjalle: möläytysten perään kiljutaan vitsivitsi-selitystä. Sen sijaan uhriutuminen, jota Fatima nyt harrastaa - häntä pilkataan möläytyksen takia! - on ehtaa viheraatetta.

      Fatimasta kuullaan vielä. Onhan hän etnisen viherpenaalin terävin kynä, sen kertoo jo hänen sotahuutonsa: "Metsässä on anketa!"

      Poista
    2. Mustaa huumoria niin, mutta miten tämä itse itseänsä ruokkiikin. - Tiedättekö, miksi vihreät tilasivat kolme retkibussia landematkaan, eivätkä kaikki halukkaat päässeet edes mukaan?

      Poista
    3. Yksi mahdollisuus on näiden populistien käyttämä härski julkisuuskikka. Tahallaan sanotaan jotain niin älytöntä, ettei nimi pääse hetkeen unohtumaan. Epäilemättä omat aloittavat nyt raivoisan puolustamisen ja jostain syystä nämä tällaiset keräävät kannatusta vielä ympäriltäkin. Muutaman hetken päästä kukaan ei enää muista kohua, vain tuhannen ja yhden yön Fatiman. Tämä on tie kansanedustajaksi.

      Poista
  27. PS Metsässä on anketa - anna mun kaikki kestää! Piti tarkistaa, sanoiko Fatim oikeasti noin, ja kyllä hän noin kirjoitti. Tein tästä valtuutetun aivopierusta "kuvanäyttelyn" tuohon keskustelujen väliin, mutta saa sitä mieluusti kommentoidakin.

    VastaaPoista
  28. Mikä tässä ihmisten anteeksipyynnöissä on "ehkä ei olisi pitänyt laskea tyhmää leikkiä somessa", "jos kopelointi vahingossa jotain, sori" - miksi ei suoraan sanota että törttöilin?

    Nyt jätetään vastuu sille, joka loukkaantui, henkisesti tai fyysisesti - jos ehkä pahoitit mielesi, niin sori sitten.

    Hyi!

    Itsekin olen joskus väärässä - v 1997 luulin että erehdyin, mutta olin väärässä - mutta minussa on naista toteamaan se. Viimeksi tänä aamuna, kun sairaanhoitaja oli myöhässä, siivooja varmaan ajallaan, ja 89- v ihana äitini alkoi taas siunata kodin kuntoa, enkä ollut saanut aamupalaa - sanoin, että älä nyt keuhkoo Saara - siivooja- on täällä tunnin kuluttua.

    Mistä Mamma pahoittelut mielensä. Ai että keuhkoo?!

    - No kävin halaamassa ja sanoin että oli huono vitsi, ei me koskaan puhuta näin....

    Kaikki oli sovittu.

    Miksi nämä törttöilijät eivät suoraan pyydä anteeksi?!

    Täällä testeillä on kauhea haloo nyt maahanmuuttajista, hyvä että puhutaan.

    Toinen tärkeä aihe olisi seksuaalinen ahdistelu- me Too!

    Itse olen tykännyt mm Metsäkedosta laulajana, kurjaa, että ahdistelisi nuoria likkoja. Tai Spacey,nuorten miesten perässä.

    Puhututtaisiinko välillä siitäkin, eikä aina vaan haitallisesa maahanmuutosta?

    Nämä kyllä linkittyvät.... Ja jos joku neropatti osaa sanoa, miten saan autocorrectin pois, saa kuuman, märän suukon, ja 5 minsaa aikaa kopeloida!

    Paitsi Tapsa, me ollaan ehkä naimisissa, hänelle vartti! :D

    - Leikki sijansa saakoon, olen ihan pulassa ilman tuttua läppäriä...

    Mutta äiti siis toipuu, täytti just 89 v, ja osaan olla Kiitollinen!

    Monta halia teille kaikille ystäville, uusille Terkkuja!

    Char

    VastaaPoista
  29. Tuplapostaus poistettu - apua!

    VastaaPoista