8.5.2019

Kotini soittimet



Ensin oli huuliharppu,  joulupukin tuoma. Liikuttelin harppua huulieni välissä, puhaltelin ja muodostelin erilaisia juoksutuksia.  Ei siitä luritusta kummempaa syntynyt.  Lyhyt ilo, pettymys. Ajatukseni olivat kissassa, joka oli karannut,  juuri jouluksi.  Menin pihalle huutelemaan Misua harppu kädessä, mutta ei se tullut. Enää koskaan.

Sitten  siskolle ostettiin nokkahuilu ja nuottivihko,  koska hän pääsi kuoroon toisin kuin minä.  Sisko oli kiltti ja opetti minullekin Ukko Nooan ja Koska meitä käsketäään. Ne olivat helppoja. Muutoin en tuntenut viehätystä nokkahuilua kohtaan. Melodica oli kiinnostavampi, mutta sellaista kallista vehjettä ei meille ostettu. Eikä ostettu kuin harvalle ystävälle. Se oli kuin käsipiano, houkutteleva.

Sitten tuli  kannel, kun muutimme Vihtori Petrellin taloon, Turkankuja neloseen.  Isä löysi sen pölyiseltä ullakolta, höyläpenkin päältä. Sen hän toimitti lopulta museoon - kuten sanoi. Ehkä hän tässä kohdin näki unelmissaan minut laulavana tähtenä ja itsensä säestäjänäni maailmankiertueella. Tämmöisen unelman hän on nimittäin kirjannut Ensiaskeleita-albumiini. Iineksestä tulee laulaja ja hän on pianollasäestäjäni. Teemme yhdessä maailmankiertuita.

Hän seurasikin musiikillista kehittymistäni  odottavasti. Albumissa on merkintöjä edistymisestäni: "Iines on selvästi musikaalinen", "Iineksen ääni on kuin ummustaan puhkeava kukka", "Iines osaa hyräillä",  "Ei vielä edistystä".  Merkinnät päättyvät huomioon "Iines osaa viheltää".

Kun kävimme museossa, en nähnyt kanneltamme siellä. Myöhemmin kuunnellessani lapsuudessani pakollisia Pokeloita sain tarpeekseni kanteleen soitosta, ja isäkin oli lopulta enemmän huuliharppumiehiä kuin klassisen musiikin ystäviä. Ja hyvä niin.

Sitten paljon myöhemmin meille  tuli sähköurut, jotka asetettiin matalan piirongin päälle. Niitä soitettiin työntämällä polvet piirongin kaappeihin. Tässä kohdin opin lukemaan nuotteja alkeellisesti. Nuottivihossa oli  klassisia kappaleita. Mietin myös, mitä huoneistomme sisään sijoitetun naapuriyksiön yksinäinen mies tuumi soitoistamme. Joka tapauksessa mies oli epäilemättä musikaalinen, joten hän ehkä kärsi harjoituksistamme. Tai sitten sai virikkeitä.  Joka lauantai hän nimittäin alkoi laulaa omia laulujaan, Taistoihin tiemme nyt käy, Eldanka-järven jää, ja kotimaisia iskelmiä Tango merellä, Satumaa ja kun ilta edistyi, tuli Irwin Goodmania.  Mies ei ollut tenori, vaan ehkä baritoni. Laulaminen kesti koko illan ja loppui  kliimaksin jälkeen täydelliseen hiljaisuuteen.

Nyt loppuvat sitten-sanat. Soittimia ei ole eikä enää tule. Tässä iässä kyvyt kulkevat kai alaspäin, kehitystä ei ehdi tapahtua. Sanokaa yksikin ihminen, jonka kyvyt kasvavat kun keho aloittaa murenemisensa! - Se on julmaa, kun ihmistä riisutaan, sanoi hammaslääkärinikin aikoinaan, vetäessään hammastani.

241 kommenttia:

  1. Lisää tälläista!

    VastaaPoista
  2. Joskus haikailee soittotaitoa, joskus taas kirjoitustaitoa. Saman tekevää, moni osaa kuitenkin niin upeasti. Nokkahuilu oli soitin helvetistä saakeli että siinä on ruma ja vastenmielinen ääni. Basistit ja rumpalit ovat kuin suntiot "ja me papit muusikot, nauroimme niin!"

    VastaaPoista
  3. Kännykällä kun kirjoitan, kirotusvihreitä tulee normaaliakin enemmän . Tietokone veti viimeiset kun Caruna tarjosi asiakaslahjaksi sähkökatkon.

    VastaaPoista
  4. Soittotaitoa en oikeastaan haikaile. Tuo ylläoleva muistelo tuli mieleeni, kun huomasin sanomalehdessä kuvan siitä keltaisesta puutalosta, jossa lapsena asuin muutaman vuoden. Leikkasin kuvan irti ja kävin mielessäni läpi talon paikkoja huone huoneelta. Siellä oli siis höyläpenkki, jonka päällä unohtunut kantele. Ja se kissa ja huuliharppu.

    Ajattelin myös, että vaihteeksi on kiva kirjoittaa muusta kuin poliittisesta tilanteesta. Vaan ei tämä taida herättää kessään mitään ajatuksia, ei anonyymissäkään?

    En malta olla tähän loppuun toteamatta, että johan saatiin kasaan mahdollinen hallitus. Vai mahdoton? Rökälehävinnyt + muut. Odotan uteliaana,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä, mitä? Joko ekana neuvottelupäivänä on hallitus kasassa? Reipasta menoa!

      Poista
    2. Lukutaito hoi: ”mahdollinen hallitus”.

      Poista
    3. Hallituksessa ihanan naurettavaa on Juha Sipilän luonnekuva . "Tulos tai ulos" tarkoitti häneltä:"hillotolpasta en luovu koskaan!"

      Jätkä jonka kansa aidosti halusi ulos, on aina viattoman oloinen. Tottakai hän tuntee suurta iloa siitä että saa meitä pahoja ja syntisiä ihmisiä kurittaa.

      Poista
    4. Tulos tai ulos - tämä nauratti minuakin. Valta taitaa kiinnostaa Sipilää enemmän kuin pelkkä hillotolppa.

      Joka tapauksessa on kummallista, että keskusta rökäletappioineen on kutsuttu hallitusneuvotteluihin. Ei kansa näin halunnut. Tämä on demokratian halveksimista.

      Poista
  5. Sipilästä taitaa tulla eduskunnan puhemies.
    Keskusta siirtynee hänen jälkeen takaisin vanhalle keskitien linjalle ja berneröinti jää taakse.

    En ymmärrä persujen parkua, että demokratia ei toteudu tulevalla mahdollisella hallituksella.
    Vihreät ja vasemmisto saivat yhteensä 15 lisäpaikkaa. Persut saivat tasan yhden paikan lisäpaikan js tällä yhden paikan järisyttävällä voitolla pitäisi päästä mylläämään koko politiikka.

    Kansanrintamahallitus on ollut Suomessa hyvin yleinen.
    Ja tuleva hallitus nauttisi eduskunnan selkeän ememmistön luottamusta.
    Yrittäkää nyt selittää edes jotenkin järkevästi miten mahdollinen hallitus ei olisi demokraattisesti muodostettu.
    Se ei riitä perusteluksi, että olisitte itse halunneet toisenlaisen hallituksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika monen ihmisen oikeustajuun ei mene Samuli se, että katastrofaalisen tappion kärsinyt puolue otetaan mukaan hallitukseen ohi toiseksi ja kolmanneksi tulleen voittajapuolueen.

      Minunkin oikeustajuni sanoo sen, että hallitusneuvottelut olisi tullut käynnistää joko toiseksui tai kolmanneksi suurimman puolueen kanssa, eli perussuomalaisten tai kokoomuksen - ajattelinpa itse mitä tahansa noista puolueista. Se olisi ollut demokratian mukaista.

      Muutoin olen sitä mieltä, että vastuuta on hyvä kantaa vuorovedoin, ja nyt ovat vuorossa entiset oppositiopuolueet, aivan oikein.

      Poista
    2. Sanon vielä sen, että puolueet eivät saisi ennakkoon hirttää itseään omiin puoluevaatimuksiinsa, sillä hallitustyö on kompromissien tekoa ja yhteispäätöksiä, ei tappelua siitä, mikä puolue pääsee vetämään kotiin päin.

      Poista
    3. Mikähän teitä persujen paijaajia oikein vaivaa? Järki kulta tuppaa jättämään teidät jostain kumman syystä tai sitten ei ole oppi ja tieto tullut tiellä vastaan.

      Hallitustunnusteluihin osallistui jokainen puolue,ja yleensä aina siinä jo putoaa osa pois. Hallitukselle kun haetaan perustaa, joka kestäisi sen neljä vuotta. Neuvotteluihin siis valikoituvat vain ne, joilla on yhteistyöhalua, riittävästi samankaltaista arvopohjaa ja kykyä keskustella rakentavasti. Kokoomus ja demarit keskustelivat pisimpään, Orpo kehuikin Rinnettä, keskustelut olivat olleet hyvät, vaikka asioista oltiin eri mieltä.

      Kukaan hallitustunnustelija ei ole koskaan ottanut varsinaisiin neuvotteluihin puolueita, joiden kanssa ei synny yhteistä näkemystä riittävästi. Sipilä ei ottanut vuonna 2015 hallitukseensa Vihreitä, vaikka he olivat niiden vaalien toinen voittaja. Sipilä otti kaksi vaalitappion kokenutta :kokoomus menetti 7 kansanedustajan paikkaa ja persut yhden paikan.

      Näissä vaaleissa kannatustaan menettivät kokoomus, persut ja keskusta. Ja joku niistä oli otettava hallitukseen, koska enemmistöhallitusta tehdään. Miksi persut putosivat? Ei löytynyt riitävästi yhteistä perustaa, yhteistyöhalua, kykyä kompromisseihin, kynnyskysymykset olivat sellaisia että niistä päästy yli? Joku niistä. Tai se, mikä nousi esteeksi Soinin persuissa vuonna 2011. Eduskuntaryhmässä oli silloin liikaa ensikertalaisia. Nytkin tilanne on sama. Liikaa uusia, ensi kertalaisia. Kokemusta ei ole riittävästi ja uusi työpaikkakin pelottaa joitakin. On niin paljon ihmeellisiä ja outoja asioita siellä eduskuntatalossa.

      Parlamentaarisessa demokratiassa ei ole tavatonta, että vaalitappion kokenut otetaan hallitukseen. Ja kuitenkin on kunnioitettava kansalaisten tahtoakin. Se oli selvä: yhteensä liki +200.000 ääntä demareille, vihreille ja vasemmistoliitolle. Vaalien voittajat. Demokratia toteutuu, kun voittajat pääsevät hallitukseen.

      Rinteen työskentelytapa on saanut kiitosta, yli puoluerajojen. Sitä ei voi moittia. Eikä hallitusta voi vielä moittia, kun sitä ei vielä ole olemassakaan.

      Poista
    4. Anonyymi, jätetään tuo keskenkasvuinen lellimisnimittely pois järkevästä keskustelusta. Ad hominem on huonojen palstojen ominaispiirre. Itselläni on taipumus puolustaa aina sitä henkilöä tai tahoa, joka on massojen raivon kohteena - Susan Ruususesta alkaen. En pidä omaa imagonluontia missään arvossa. Asiat ovat tärkeämpiä. Olen puolustanut raivoavien keskustelijoiden edessä myös ruotsalaista kunniamurhaajaa, ihmisenä. Kun kirjoittaa näin, saa helposti leimoja kylkeensä. En välitä pätkääkään siitä, kammoan massoja, jotka ovat nähneet valon.

      Siispä sanon vielä kerran: minusta demokratiaa ei ole se, että jonkin puolueen yli kävellään jo vaali-iltana, kuten Rinne teki ajattelemattomine arvopohja-lausuntoineen, joka tosin kostautui hänelle pahimmalla mahdollisella tavalla. Al-Taeesta on tulossa riippakivi Rinteen uralla.

      Poista
    5. Ei pidä olla sinisilmäinen, Anonyymi. Hallitustunnustelijat laativat kysymykset tarkoitushakuisesti oman strategiansa varaan. Tietyillä kysymyksillä saa halutessaan minkä tahansa puolueen jäämään ulos, tietyillä taas sisään jatkoneuvotteluihin.

      Itseäni kiinnostaa nyt tuo Sitran keksimä ilmiöpöytäily, jonka Rinne otti käyttöön jatkoneuvotteluihin. Eli lobbareilla on vapaa pääsy neuvotteluihin. Vanhakantainen ay-systeemi herää henkiin?

      Koulujen ilmiöopetus ei ole ottanut käytännössä tulta. Tuntuu siltä, että se hajottaa enemmän kuin rakentaa. Saa nähdä, miten ilmiöpöytäily onnistuu hallituksen muodostamisessa. Propellit pyörivät..

      Tuo vielä, Anonyymi, kun sanot, ettei pidä arvostella, ennen kuin hallitus on edes muodostettu - sanoitko näin edellisten vaalien jälkeen, kun Sipilä kasasi hallitusta ja Niinistö, Arhinmäki ja Andersson räksyttivät televisiouutisissa?

      Poista
    6. No mutta, näinhän ne hallitukset Suomessa kasataan. Vaalit voittanut puolue pääsee johtavaan asemaan, tunnustelijaksi ja neuvottelujen vetäjäksi.Jokainen järki-ihminen tajuaa ettei liian erilaisia arvomaailmoja, talousnäkemyksiä tai pyrkimyksiä sekä keinoja voi sovittaa yhteen. Ne, joiden kanssa voi sovitella, niiden kanssa on mahdollista olla samassa hallituksessa. Kun jää ulkopuolelle, niin varmasti se harmittaa, jos on tosissaan halunnut hallitukseen. Tai luullut pääsevänsä hallitukseen.

      Kun neljä vuotta sitten näin Sipilän, Soinin ja Stubbin naamat televisiossa, ajattelin että nyt Suomi siirtyi vuosikymmeniä taaksepäin. Kokoomuskin alkoi näyttää tuossa triossa modernilta, nykypäivän ongelmiin rakentavasti tarttuvalta, tasa-arvoa edistävältä puolueelta. Soini ulkoministerinä lähinnä hävetti. Nyt kun tuo neljä vuotta on takanapäin, niin lopputuloksesta voi jo pelkästään päätellä ettei tuo kolmen kombo ollutkaan niin helppo yhteinen projekti. Keskusta kärsi eniten ja siniset. Kokoomus ei juurikaan saanut naarmun naarmua.

      Neljän vuoden matka uudella hallituksella on vasta alussa.

      Poista
  6. Kyse ei ole juoksukilpailusta. Toinen tai kolmanneksi suurin tilanteessa, jossa erot kannatuksissa ovat desimaalien luokkaa. Ei mitään merkitystä.
    Hallitus muodostetaan niiden puolueiden kesken, jotka pääsevät keskenään sopimukseen ja muodostavat enemmistön eduskunnassa.

    Politiikka on kompromissien tekemistä, mutta on niissäkin rajansa.
    SDP ja Kokoomus ovat velanotosta ja verotuksesta hyvin erimielisiä. Vaikea olisi sopia samaan hallitukseen.

    Persuista taas ei ota pirukaan selvää. Esim. työmarkkina-asioissa kanta vaihtelee sen mukaan keneltä kysyy ja ketä milloinkin kosiskellaan.

    Persujen Olli Immonen pohtii onko demokratia enää hyvä tapa hoitaa asioita.
    Uskon tietäväni mikä olisi pohjosmaisen vastarintaliikkeen kanssa soihtumarssivan Immosen vaihtoehto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan noilla desimaaleilla paljonkin merkitystä, Samuli. Pikkiriikkisellä äänimäärävoitolla pääsee muodostamaan hallituksen.

      Se joskus kummastuttaa, että voittajiksi nimetään silläkin perusteella, kuka kasvattaa eniten kannatustaan. Tämä on toki puolueelle tärkeää, mutta eiköhän puolueen kokonaisäänimäärä kuitenkin ole se, mikä oikeasti on merkityksellistä - vaikka se pysyisi samana ja on kuitenkin yksi suurimmista. Kaikkein eniten itseäni kummastuttaa RKP:n mukaaanotto jokaiseen hallitukseen.

      Poista
    2. Suomessa ei ole blokkivaalit, kuten Ruotsissa on ollut - viime vaaleissa sekin ensimmäistä kertaa murtui. Löfven antoi juuri Suomelle tunnustusta, kun olemme oppineet rakentamaan aina erilaisilla komboilla hallituksen.

      Blokkivaaleilla tarkoitan jyrkkää oikeisto - vasemmisto jakoa. Somessa näyttäisivät nyt mielensä pahoittaneet hokevan, että vihervasemmisto ei ole enemmistö ja että porvarit voittivat. Tuossa ajatuksessa on blokki (vihervas - porvarit). Suomessa ei käydä blokkivaaleja vaan äänestäjä äänestää puoluetta/henkilöä ja kansalaiset eivät pääse valitsemaan hallitusta, vaikka se saattaa joidenkin mielessä ollakin äänestäessä. Hallituksen muodostaminen menee tietyllä kaavalla.

      Jos Rinteen hallitukseen tulevat kaikki neuvotteluissa olevat puolueet, niin se ei ole vihervasemmistohallitus eikä porvarihallitus, koska siinä on mukana oikeistoliberaaleja, keskustakonservatiivejä, vasemmistoliberaaleja, talousoikeistolaisia ja myös talousvasemmistoa, keskustalaista maaseutulaisuutta ja cityvihreätä kaupunkilaisuutta. Siis hyvin moninäkökulmainen hallitus, joka ei ole poliittisesti mustavalkoinen.

      Poista
    3. Kaavoja on monenlaisia, mutta harvoin on sellaista ollut, että pääinkvisiittoriksi nimetty ja maanrakoon haukuttu pääministeri puolueineen kutsutaankin mukaan uusiin hallitusneuvotteluihin ohi isompien ja enemmän ääniä saaneiden puolueiden. On älyllisesti epärehellistä olla myöntämättä tätä.

      Se, että äänestäjiä viedään kuin kuoriämpäriä, syö tulevan hallituspolitiikan uskottavuutta ja äänestyshalukkuutta. Äänestäjät eivät ole tyhmiä.

      Poista
  7. No juu, PVL-demokratia olis kyllä hurjaa menoa. Perussuomalaisten vaaliohjelma oli kyllä aika "ohut" ja yleisellä tasolla. Konkretia puuttui, ja rahoituspohja. Muilla puolueilla oli paljon seikkaperäisempiä ja perusteellisempia ohjelmia, jotkut puolueet olivat paneutuneet oikein hyvin myös talouskysymyksiin. Kansalaisena toivon järjen politiikkaa, en höttöistä populismia ja identeettipolitikkaa jota erityisesti perussuomalaiset harrastavat. Veikkaan kyllä, että persujen rivit eivät pidä ja hajoavat seuraavan neljän vuoden aikana keskinäisiin riitoihinsa. Se on ollut luontaista heille tähänkin asti ja on todennäköistä tulevaisuudessakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä on PVL-demokratia? Pohjoismainen vastarintaliikekö? Siltäkö perussuomalaiset ovat ottaneet vaaliohjelmansa?

      Kysyn tosissani, sillä luulen tuota järjestöä ääriliikkeeksi, kuten vaikka Antifata. Onko sinun logiikkasi mukaan sitten Vasemmistoliitto ottanut Antifalta vaaliohjelmansa?

      Huomaat varmaan, miten typerille vesille mennään, kun ei pysytä asiassa, vaan mennään huonojen keskustelupalstojen sanastonkäyttöön. Toivon sinulta tason nostoa sanastonkäytössä.

      Poista
  8. Ei parin desimaalin voitolla pääse automaattisesti muodostamaan hallitusta. Sillä pääsee ensimmäiseksi hallitustunnustelijaksi, joka epäonnistuessaan vaihtuu toiseksi.
    Mikään ei estä esim. Kokoomusta käymästä omia taustsneuvotteluja muiden puolueiden kanssa ja varmasti ovat jonkinlaisis tunnusteluja tehneetkin. Tällä vaalituloksella ei vaan pysty muodostamaan Kokoomusvetoista hallitusta, koska Sipilän ja Bernerin jälkeen Keskustasa on halua muuttaa kurssia. Näkihän sen miten puolueelle kävi Kokoomuksen kanssa.

    Edelleen jatkan ihmettelyä, että vaalitulos ei muka näkyisi Rinteen hallituksessa.
    Epäonnistunut oikeistohallitus vaihtuu keskustavasemmistolaiseen, jonka vihervasemmistolainen osa sai viisitoita paikkaa lisää ja Keskusta on vaalitappion jälkeen muuttamassa kurssiaan hieman vasemmalle.
    Eli muutosta on ilmassa. Onko suunta hyvä vai huono, aika näyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on ilmeisesti mielipidekysymys, näkyykö Rinteen hallituksessa - jos se nyt tältä pohjalta muodostetaan - vaalitulos. Voi selittää niin tai näin, ja kyllä näitä tulkintoja onkin esitetty.

      Jonkinlaista aitoa rehellisyyttä kuitenkin tulkintoihin kaipaa. Kokonaisäänimäärät ovat ratkaisevia, eivät paikkamäärien lisäykset, jotka kuvastavat suhdanteita, eivät kokonaistilannetta. Jos suhdanne jatkuu suotuisana, saadaan jatkossa kokonaisäänimäärä suuremmaksi ja vasta se on merkitsevää ja käytettävissä oleva luku.

      Jos Rinne olisi kunnioittanut demokratiaa, hän olisi saanut halutessaan kyllä kumman tahansa voittaneen suuren puolueen hallitukseen, äänestäjien tahdon mukaisesti.

      Hallituksessahan on hyvä asia, että siellä olisi vastakkaisiakin näkemyksiä. Näin voitaisiin mahdollisesti välttyä pöljimmiltä yksituumaisilta älynväläysideoilta, kuten vaikka aktiivimallilta.

      Poista
  9. Paikat ja kokonaisäänimäärät ratkaisevat, totta. Mutta hallitusta ei voi muodostaa sellaisten puoluieden kesken joiden päämäärät, keinot ja ajatukset ovat liian kaukana toistaan. Suomessa ei kuitenkaan ole sellaista tilannetta, onneksi ei ole, että vain yksi tai korkeintaan kaksi puoluetta voisivat muodostaa enemmistöhallituksen. Siihen vaaditaan vähintään kolme, ja käytyjen vaalien perusteella (neljällä suurimmalla puolueella hyvin pienet äänimäärä ja paikkaerot) useampi puolue. Nämä vaalit olivat murros, muutos valtapolitiikassa. Meillä on totuttu kahden ison puolueen valtatarinaan. Poliittiikan toimittajatkin vaikuttavat olevan vähän pihalla tämän vaalituloksen jälkeen. Ja se kertoo, Suomestamme, meistä kaikista monenlaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. *onpas monta vihrettä...mutta ajatus kaiketi välittyy

      Poista
    2. Politiikan toimittajilta ja puolueilta sopii kuitenkin odottaa osaamista ja objektiivisuutta asian käsittelyssä. On ammattitaidon puutetta, jos hämmennys näkyy työn jäljessä.

      Nykyään on valitettavasti lisääntynyt sellainen piirre, että toimittajien oma tai lehden linja paistaa läpi tehtyjen töiden, artikkeleiden tai televisiojuttujen. Se on lukijan ja katselijan aliarvioimista. Media tuntee valtansa mahdin. Voi olla että se onkin yllättynyt enemmän siitä, että median asiakkaat eivät olekaan median vietävissä kuin vaalituloksesta.

      Poista
  10. Mielenkiintoista on myös huomata että vaikke me täällä tässä ompeluseurassa spekuloisimme millä tahansa hallitusvaihtoehdolla, niin ei sillä mitään merkitystä lopputulokseen eli hallituksen muodastamiseen ole.

    VastaaPoista
  11. Yrjö Rautio kirjoittaa HS:ssa aika ihmeellistä tekstiä:

    "RANKAN vaalitappion kärsinyt keskusta etsii uutta alkua osallistumalla hallitusneuvotteluihin, jokseenkin varmasti myös itse hallitukseen vasemmiston, vihreiden ja Rkp:n kanssa. Valinta on viisas. Oppositiossa puolue joutuisi kilpailemaan perussuomalaisten kanssa ja tuskin menestyisi kisassa. Hallituksessa se pystyy paremmin korjaamaan edellisellä hallituskaudella menettämäänsä uskottavuutta."

    Kysyn vaan: Mistä asti motiivi hallitustyöhön on ollut puolueen oman imagon kohentaminen? Ja mistä asti kaikkien aikojen rököletappion kokeneen kepun suunnitelmat ovat alkaneet kiinnostaa Rautiota ja ylipäänsä Rinteen puoluetta... Naurettavaksi on tämä aika mennyt.

    Eivätkö tavoitteet enää edes sivua Suomen valtion kehittämistä ja hyvää ylläpitoatarvittaessa vaikka kompromisseja tehden? ?

    VastaaPoista
  12. Mielipiteet täällä ryskyävät, mutta kolme asiaa on varmaa . Sdp:n kannatus putoaa niin. kymmeneen prosenttiin ja kepun huomattavasti sen alle . Kolmantena perussuomalaisten kannatus nousee yli kolmenkymmenen prosentin. Anteeksi vaan kauheasti teiltä kaikilta .

    VastaaPoista
  13. Hallitusta muodostettaessa mikään ei velvoita pohtimaan kansan tahdon henkeä . Vaikka vaalien selvin viesti oli, että juha sipilä saa painua hornan tuuttiin, sillä ei ole merkitystä. Ehkä pari vuotta hallitus kestää, sitten tulee uudet vaalit, koska vihreät vaativat jopa viittä uutta luontoystävällistä ydinvoimalaa, eivätkä muut suostu .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on totta, kansan tahtoa tärkeämpää on lobbareiden ja järjestöjen hengen kysely.

      Poista
  14. Sivupalkkiisi olet laittanut pätkän Saskan, onko se nyt kolumnia, jossa ihmettelee liberaalisuuden katoamista jopa vihruilta. Saarikoskelta hieno kirjoitus, ihmettelin lukiessani, kuinka totta se onkaan. Yksilön oikeudet eivät merkitse mitään, nyt tulee marssia hanhenmarssia tiukassa ruodussa. Marssijaryhmän saa valita ja toisia saa vapaasti kiusata, jos tuntuu heidän olevan ehdottomasti väärässä.

    Minä poltan tupakkaa, anteeksi. Aamulla Helsingin Aleksanterinkadulla musta mies tuli sitä minulta pummaamaan, Helsinki on pummien kaupunki. Kieltäydyin tottakai ja yhteiskuntamme täysivaltainen jäsen haukkui minut kuminaamaksi ja näytti molempaa keskisormea, minä äijälle nauroin. Huojui mennessään niin, että huolestuin kuitenkin, ehtiikö päivän aherrukseen yhteiskuntaa ylläpitämään lainkaan. Anteeksi. Näillä mennään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saska vaan teki virheen tuossa esimerkissään. Tupakoinnin sietäminen ei ole merkki liberaaliudesta tai suvaitsevuudesta. Saska saa kyllä kyytiä keskustelijoilta juuri tästä tupakoijista kärsivien nimittelystään.

      Itselläni on omakohtainen esimerkki naapurista, joka on ketjupolttaja ja polttelee puolen tunnin välein metrin päässä pienen rivitalotakapihani ulko-ovesta, yhteiseen väliaitaamme nojaten. Mieluusti pitäisin takaoveani näin lämpimillä auki terassille. Vaan en voi. Poika puhaltelee savut minun puolelleni ja savu tulee suoraan sisään. Olen pyytänyt ystävällisesti häntä polttamaan pihansa toisella reunalla, jossa ei ole ketään - päätyasunto. Ei, hän tulee aitaani nojaten pössyttelemään. Minusta hän ei vapaudenhalussaan ota huomioon sitä, että kai minullakin on oikeus nauttia savuttomasta ilmasta omalla pihallani. Hieman hämmästyttää, että fiksuna pitämäni Saska katsoo ahdasmieliseksi kyttäämiseksi tupakoinnista huomauttamisen tai yleensä kärsimisen.

      Poista
    2. No juu, ymmärrän, että jos hermot ovat tiukalla, ei sitä ihan mitä vaan kestä. Poika pitäisi pistää uudelleen koulutusleirille vedelle ja leivälle, mielellään joku saisi hänet vielä hakata ja päähän potkia, uskoisi viimeinkin, senkin sikakyösti, vapaan maailman rajapinnat.

      Poista
    3. Mitkä hermot? Eivät ole tiukalla, vaan tietysti ihmisellä on oikeus harmistua, jos naapuri tupakoi ketjussa hänen ovensa vieressä. Minua ei tupakointi harmita, jos ihminen tupakoi paikassa, jossa savu ei mene naapurin kotiin.

      Poista
  15. Adolf Hitler, Josif Stalin, Antti Rinne, Juha Sipilä ja Pekka Haavisto, kuka ei kuulu joukkoon? - Adolf Hitler, koska muut ovat Isä aurinkoisia.

    VastaaPoista
  16. Eiköhän persujen mahdollinen korkein kannatusprosentti ole jotain vähän päälle kaksikymmentä prosenttia.
    Ei silläkään vielä Suomesta toista Unkaria tehdä. Unkarin menoa Huhtasaari ja muut persut ovat hehkuttaneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannatusprosenttiin varmaan vaikuttaa se, miten Rinteen hallitus pärjää, mihin tilaan valtion saa.

      Miten minulla on tunne, että aikamoista hässäkkää on tiedossa.

      Poista
    2. Minä olin pitkään tyytyväinen, kun Rinne sieppasi vallan kokoomuslaiselta Jutta Urpilaiselta. Nyttemmin olen vakuuttunut siitä, että taas tulee kaikkien aikojen huonoin hallitus. Sipilästä tekevät työväen piiskausministerin, koska hän on osaamisensa osoittanut. Tulos on, ettei koskaan ulos.

      Poista
    3. Siinä monien alaleuka alkaa väpättää ja posket tummua, kun lähenee neljääkymmentä prosenttia.

      Poista
  17. Tarzanissa elefantit menivät kuolemaan salaperäiselle vesiputouksen takana olleelle elefanttien hautausmaalle. Väitettiin, ettei kuolleita elefantteja löydy mistään.

    Suomen pääministereiden hautausmaa on ainakin Esko Ahon ja Paavo Lipposen kohdalla ollut ryssän kätyryys, mahdollisesti hyvin kyseenalaisissa bisneksissä.

    Sipilä on sementtipää, ikinä hän ei ymmärrä aikansa jo loppuneen ja itsensä surkeasti epäonnistuneen. Yhden puolueen saattoi surkealle ja tuhoon päättyvälle loppulaukalle. Matti Vanhanen toki teki laukalle hyvän esityön.

    Juhalle suosittelisin Putinin henkilökohtaisen avustajan virkaa tai tointa.

    VastaaPoista
  18. Mihin evelantti-antti menee, sitä on ehkäpä kahta vuotta liian aikaista sanoa. "Hallitus kaatui, koska se rikkui ja meni irtipoikkikatki."

    VastaaPoista
  19. Muistan pelästykseni, kun lapsena kuulin, että nokkahuilu tai melodica on pakollinen, se täytyy hankkia. Ajattelin, ettei mistään sellaisia rahoja löydy. Nokkahuilu oli lopulta kai melko huokea, sellaisella minäkin vislailin.

    Mikähän helkkarin pirkkalan paperi sekin oli, että lapsukaiset pakotettiin pilaamaan sävelkorvansa kahdella soittimen korvikkeista kaikkein pahimmalla. Hermoja vihlovat äänet, hyi kamala.

    Sellaista se opetuspolitiikka oli silloin, nykyään koulussa kai podetaan M:n kieli- ja muuta tajuttomuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En enää muista, taisimme kai joistain helpoista nuoteistakin soittaa. Kyllä siinä oppimisen ideaa on, se ääni vain oli niin kamala.

      Poista
    2. Kyllä minua kaduttaa se, etten mitään instrumenttia opetellut soittamaan. Kitaralla osaan muutaman nuotin ottaa, siinä se. Waldemar Wallenius perusteli joskus, ettei ruvennut, kun sormet ovat kuin nippu kyrpiä. Rumasti sanottu, mutta niin se on, soittajaksi minusta ei olisi ollut.

      Poista
    3. Kaksi broidiani, toinen jo edesmennyt, etten sanoisi kuollut, olivat ja ovat ihan hyviä kitaristeja. Kitaran soiton alkeet opin edesmenneeltä broidiltani niinkuin kaikki olen oppinut, apinoimalla, matkimalla. Juice sanoi joskus, että jonkun pitää näyttää kaikki eteen.

      Poista
  20. Kun täällä yksinäni hölötän, laitan piruuttani lempimusiikkiani, Zimmerman laulaa aikojen muuttuneen. Muuttukoot sitten, mutta miksi aina huonompaan? - Emma Karin lobbariporukka pitäisi kyllä saada kuriin ja järjestykseen.

    VastaaPoista
  21. Äläs nyt, Riku mitään anteeksipyyntöjä. Mieluummin kiitos kun olet jaksanut hiljaisena päivänä täällä kommentoida.

    Itse olen niin ymmälläni näiden poliittisten kuvioiden keskellä, etten osaa mitään sanoa. Lobbareita ynnä muuta ay-pomoa ja yritysjohtajaa neuvotteluissa mukana. Ilmiötä sun muuta haihattelua. Mikään ei oikein päde. Että huhhuh vaan.

    VastaaPoista
  22. Jos olisin hyvällä tuulella, antaisin Pokeloiden esitykselle vitosen vanhalla kansakouluasteikolla. Mutta nyt ei tipu eikä lirise, nelkku tulee ja luokattoman esityksen luokalle jäänti. Kamalaa ja sitä paitsi hirveää!

    VastaaPoista
  23. Niin kamalaa on, että menee huumorin puolelle. Onneksi eivät enää laula. Tämä on kamalin ja sitten tulee hyvänä kakkosena tämä.

    VastaaPoista
  24. Äitienpäiväaamuna saan kahvit väärään kurkkuun, kun luen toimittaja Laura Saarikosken lausuntoa, jota muuan toinen toimittaja siteeraa Helsingin Sanomissa:

    "Tässä ei kuitenkaan ole kyse vain Saarikosta, vaan jostain, joka toistuu suomalaisessa politiikassa vuosikymmen toisensa jälkeen. Jälleen yksi nainen vetäytyy hakemasta haastavaa tehtävää lapsen takia."

    Miten luokattomaksi äärifeminismi voikaan mennä. Minä nostan hattua Annika Saarikolle kepulaisuuksineen. Hän nostaa henkiset arvot ja lähimmäisensä suurempaan arvoon kuin uralla nousun.

    Laura Saarikoski ilmeisine edistyksellisyyksineen ei tunnu tietävän kehitys- ja kasvatuspsykologiaa. Tai sitten hän vaan arvostaa kovia arvoja, jossa lapsi on vain este ja hidastaja naisen urakiidossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laura totesi siis: "mitään en lapseni vuoksi uhraisi." - No joo, tiedä tuohon mitään sanoa.

      Poista
    2. Feminismi alkaa tuntua tunkkaiselta, jos lapsi asetetaan sivurooliin itsestäänselvästi: hän on este äidin uralla. Kylmäävää.

      Kenties yhteiskunta olisi onnellisempi ja tasaisempi, jos moni muukin tekisi kuten Annika Saarikko. Asettaisi lapsen etusijalle ja johtajan paikan vasta sen jälkeen.

      Monilla sellaisilla, jotka haluaisivat valita kotihoidon, ei ole siihen varaa. Kannatan sellaista kotihoidon tukea, jolla selviää lapsen kanssa kotona. Rahat voisi ottaa vaikkapa siltä momentilta, jolta säästyy rutkasti rahaa, kun laitoshoitopaikkoja ei tarvitakaan niin paljon.

      Poista
    3. Arvoista on kyse. Nykyaikana paheksutaan sitäkin, kun kuuntelen yhtä lemppariani hienosta Alabaman osavaltiosta.

      Tunne itseni jo kauan sitten junasta pudonneeksi, en nykymaailman mielipiteistä paljoa ymmärrä.

      Poista
    4. Katsokaa tuosta videosta, kuinka innostuneita ihmiset ovat omasta syrjitystä osavaltiostaan.

      Poista
  25. Hyvää äitienpäivää Iines!
    Kuulin radiosta jonkun nykyäidin mielipiteitä äitiydestä ja kimmastuin. (On kirjoittanut kirjan aiheesta.)
    Kritisoi menneiden aikojen äitejä,
    jotka olivat lempeitä ja kärsivällisiä yms. lastensa kanssa. Ennen ei mukamas äidit ( saaneet näyttää) näyttäneet vihastumistaan, agressioitaan lapsilleen. Ei asia niin yksoikoinen ollut ennenkään. Mutta ihmetyttää nykyäitien marmatus, miten kauheeta ja rankkaa lasten kanssa eläminen on. Eikö kukaan ole kertonut heille tosiasioita vai ovatko nykymammat vielä lapsia
    itse? Facebookissa sain kitkerää palautetta, kun arvostelin nykyisiä kiukkuavia äitejä. Ei kielteisiä tunteita tarvitse kokonaan peittää, mutta koskee niin sydämeeni, kun nämä minäite-mammat huseraa, vaatien jotakin ihmeemllistä ja helppoa elämää lasten kanssa. Sääli lapsia, joille huudetaan harva se päivä, joita ei huomioida mitenkään. Kännykkä ja televisiosarjat on tärkeämp kuin oma ainutkertainen lapsi. Toki nykyelämä vaatimuksineen tekee äideistä väsyneempiä, levottomampia, ärtyvämpiä. Työn ja perheen kesken tasapainottelu ei ole herkkua. Millaisia aikuisia nykylapsista kehittyy, kun yhdessäolon, turvallisuuden ja välittämisem tunteen lapselle yhä useamin tarjoaa kännykkä tai läppäri?

    VastaaPoista
  26. Onnittelut Iinekselle, Leonooralle ja kaikille äideille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riku! Muistitkos omaa äitiäsi tänä päivänä? Ilmeisesti?

      Poista
    2. Kävin luonaan täytekakkukahvit juomassa. 82 v.

      Poista
    3. Mukava kuulla. Äiti oli varmasti iloinen ja onnellinen vierailustasi!

      Poista
    4. Kiitos, Leonoora ja Riku! Ja onnea myös kaikille suomalaisille suomalaisuuden päivänä! Suomalaisuudesta saa olla ylpeä, olemme hyvä ja valistunut kansakunta omine piirteinemme. Meillä on hyvät kansalaiset ja arvostamme koulutusta ja tietoa. Peukut Suomelle.

      Poista
    5. Äideillemme ja isillemme sydämelliset kiitokset ahkeruudesta ja periksiantamattomuudesta: Lukemattomista erilaisista käsitöistä (puutöistä, villasta, pellavasta...) maanviljelystä, karjanhoidosta, metsienhoidosta,
      lapsista...moni-ilmeisestä kultuuristamme ja kaikista positiivisesti maamme kehitykseen vaikuttaneista innovaatioista.

      Poista
  27. Olen aiemminkin maininnut, että kotona lapsia hoitaville kunnon palkka! Oli se sitten kotihoidontuen tms. nimekkeellä.
    Jos ei pysty huolehtimaan itsestään, miten sitten lapsistaan?
    Minä olin vanhanajan lempeä ja ymmärtäväinen mamma. Olin lähes pojan kouluun menoon asti kotona päivisin pojan kanssa ja opiskelin osan ajasta
    iltaisin, kolme vuotta. Iskä hoiti lapsen iltaisin. Päivät oli töissä.
    Rakastin pientä poikaani enkä raaskinut viedä vieraille pitemäksi aikaa hoitoon. Pieniä pyrähdyksiä tein työelämään sinä aikana. Talous oli tiukilla, mutta pärjättiin just ja just. Järkevä ja tasapainoinen mies pojasta kasvoi. Aina muistaa merkkipäivämme vähintään soittamalla. Asuu kaukana.
    Tänä aamunakin sain onnittelupuhelun ja rupateltiin pitkät tovit.
    En ole ollut esimerkillinen äiti kaikessa, jo omasta levottomasta lapsuudestani johtuen, mutta lapsi oli odotettu ja rakastettu. Koskaan emme ole kurittaneet poikaa fyysisesti. En ole edes tarvinnut huutaa hänelle vihaisesti. Olemme aina luottaneet häneen, (myös murkkuiän yms. iltamenoissa) eikä hän ole pettänyt luottamustamme vielä koskaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki tulee tilanteita, joissa pitää lempeästi, mutta määrätietoisesti kieltää ja estää uteliasta pikkuista vaaroista, joita hän ei voi ymmärtää vielä vahingollisiksi. Kannattaa selittää miksi jotakin ei saa ja voi tehdä kun lapsi on sen ikäinen, että pystyy ymmärtämään selitykset.
      Pieniltä lapsilta vaaditaan nykyisin liikaa. Eikö muisteta miten vähän aikaa mm. kaksivuotias lapsi on ollut maailmassa ja kuinka vähän hänellä on kokemusta elää tässä olevaisuudessa.

      Poista
    2. Joskus tuntuu siltä, että sen sijaan, että lapselle selitetään monisanaisesti ja lempeästi asiaa, olisi parempi sanoa napakasti Ei ja lyhyt kommentti perään ilman paapovia lespauksia. Usein lapsi nimittäin kyllä tietää tehneensä väärin, ja näin selittelystä tulee lässyttävää peliä, jonka lapsi kyllä taitaa mestarillisesti.

      Esimerkiksi kouluissa kiusaamistapauksia hoidetaan kiusaajaa loputtomasti lepytellen ja paapoen, ja silti kaikki saattaa päättyä siihen, että uhria kehotetaan vaihtamaan koulua, kiusaaja saa liudan hoitoja ja tätiarmeijan selitttelemään, miksi ei saa kiusata. Ja mikään ei muutu. Kiva koulu.

      Poista
    3. Siinä tapauksessa jos lapsi ikään kuin kiusallaan testaa vanhempien kärsivällisyyttä, napakka kielto ja muistutus sovitusta lienee paikallaan.
      Se miksi lapsi tekee jotakin ikäänkuin tahallisesti, saattaapa hyvinkin olla vain "normaalia" vanhempien huomion hakemista.
      Onneksi ei ole tarvinnut pyytää apua "asiantuntijoilta". Kyllä vanhemmilla on peiliin katsomisen paikka, jos lapsi/lapset häiriökäyttäytyvät.
      On ilo katsella perhettä, jossa aistii hyvän vuorovaikutuksen, ja sen, että lapset ovat tasapainoisia.

      Poista
    4. Aikuinen ja lapsi, varsinaiset sopimuskumppanit!

      Poista
    5. Mihinköhän tämä viittaa. Mistä sopimuksesta on kyse, kun en löydä yltä sellaista?

      Itse vastustan sopimuksia suhteessa lapseen. Ne ovat laskelmointia. Jos teet...., niin .....

      Poista
    6. "...muistutus sovitusta..."

      Poista
  28. Onko nykyisin peräti muodikasta valittaa äitinä olon kamaluudesta? Entäpä jos ei koskaan olisi synnyttänyt tai ei voisi koskaan saada "äidin" omaa elämää vaikeuttavia ja rajoittavia kiusankappaleita? Mitä sitten valitettaisiin?
    Entäpä, jos lapsi syntyisi vaikeavammaisena ja vaatisi ympärivuorokautista tarkkailua ja hoitoa?
    Lapsi on pieni ja avuton vain tietyn ajan, mutta kuuluu aina vanhempien elämään tavalla tai toisella, kunnes kuolema katkaisee yhteydet.

    VastaaPoista
  29. Ei yleistystä, mutta kuinka paljon aikaa jonnin joutavaan puhelimen selailuun nykyäidit käyttävät lasten läsnäollessa aikaa? Vievätkö narsistiset harrastukset kaiken energian, eikä lapsille jää aikaa. Sitten tiuskitaan, huudetaan, rankaistaan, vaikka lapsi ei olisi tehnyt mitään väärin. Kaikki negatiiviset, muista kuin lapsen teoista johtuneet tunteet ryöpsäytetään lapsen syyksi.
    Voi lapsiparat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valtaosa äideistä huomaa lapsensa luontaisesti hyvin ja ottaa lapsen edun huomioon ennen mitään muuta, vaistonvaraisesti, ymmärtää lapsen erityisyyttä.

      Aina on silti ollut vanhempia, jotka eivät osaa eivätkä tiedä tai välitä lapsen erityistarpeista. Tai jotka ovat väsyneitä eivätkä jaksa. Puhelin on kai vain väline, tavallaan sijaiskärsijä, jonka avulla tilanteita voi paeta ja etsiä sieltä jännitystä ja egon vahvistusta. Mahtaako puhelin kuitenkaan olla perimmäinen syy lapsen hylkimiseen?

      Poista
    2. Soittimista puheen ollen, en ole opetellut soittamaan mitään säveliä tuottavaa peliä. Erityisesti muistan joululahjaksi isän ostaman "lelukitaran". Ei sillä voinut oikeasti soittaa. Sisareni oppi oikean kitaran soiton, minä vain laulelin. Pojalle isänsä osti kitaran, mutta muusikkoa hänestä ei tullut. Toki suuri musiikinrakastaja. Levykokoelma on huikea.
      Vanha "perintöhaitari" viereksii vaatehuoneen nurkassa. Kukaan vaan ei osaa sitä soittaa.
      Tietääkseni lähisuvussani on ollut kanteleen, pianon ja oboen soittajia ainakin kitaran lisäksi. Urkurikin liippaa aika läheltä.

      Poista
    3. Isoäitini, jonka kaksoisolento kuulemma olen, isä oli kanttori Efraim joku. Ei ole Efraimin musikaalisuus meikäläiseen periytynyt, ohi meni se geeni. Muutoin suvussani ei liene ollut soittajia, mutta kelpaisiko maallikkosaarnaaja? Semmoinen löytyy ja siltä puolen runsaasti länsisuomalaista rukoilevaisuutta ja hurskasta mieltä. Nöyryydestä en niin tiedä

      Poista
  30. Hups! "Nyökyttely" Iineksen kommenttiin tuli väärään kohtaan, kun lisäsin väliin uuden kommentin. :)

    VastaaPoista
  31. Minä poika olen asemalla aamukahvilla. Santsikuppi juon, se on minulle ilmainen. Lounassämpylän söin. Jaa-a, taidan mennä takaisin kotiini kaljaa ryystämään . Huomenna Stadiin kaverin pojan konserttiin . Heh, tällaista tämä huiviin elämä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äläs nyt sano, hulivili, että olet kesälomalla jo? Jos olet, hieno viikko edessä, lämmin ja kesäinen, yli 20 astetta. Konsertti viittaa kunnon laulamiseern tai soittamiseen. Minä menen tästä nyt kuuntelemaan lintujen konzerttoa. Sitä vain kummastelen, että aina nykyään tuulee kovasti. Se syö nimittäin lintua. Samaten muita lentäviä, joita olisi kiva kuvata.

      Poista
    2. Eiköko viikon vapaa, kun olen painanut vähän liikaakin. Kesäloma alkaa heti touko-ja kesäkuun risteyksessä. Laitanpa tähän vanhan hindapulin, Cliff Richardin, biisin.

      Poista
    3. Juu, ja mukava tavata pitkästä aikaa hyvä koulukaverini. Iso johtaja on nykyään, mutta kavereita ollaan silti. Lupasi asemalle tulla vastaan.

      Poista
  32. Heh, vähän surullinen olen siitä, että perussuomalaiset on hyvin pian maamme ylivoimaisesti suurin puolue. Ainoa syy siihen on, että muut ovat niin huonoja. Orpo Pee ja Antti Vee, voi kamalan kamala. Vihrut ovat kakaroiden oma isänmurha. Jos vähän luonnostakin piittaisivat, olisivat ihan varteenotettava porukka, nykyisin ovat sukupuolinyrjähtäneiden oma pikku halipuolue, jonka korruptuneisuus Helsingissä on ylittänyt kaikki muut. Vihru vie rahat ja paikat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kepu lähtee taas puhtaalta pöydältä. Pöytäliina on kuin sikojen lätistä, mutta ei se menoa haittaa eikä pysäytä. Kuuleman mukaan alkavat nyt olemaan enemmän vasemmalla. Kun maalaisliittolainen aukaisee suunsa, valetta on kaikki.

      Ainoa puolue, jonka kansa halusi hallituksesta ehdottomasti ulos, on sika-Antin suosikki. Hyi, Hyi olkoon. Hyi helvetti, Hyi SDP!

      Poista
    2. Politiikka on kuin jääkiekkoa, Kakkoja pelissä.

      Poista
    3. Ja ankaria veronkorotuksia... Kiitos vaan Rinteelle. Kiristysautomaattia öljytään parhaillaan ja ruosteisia saranoita voidellaan pitkästä aikaa. Olinkin jo ihan unohtanut, miltä veronmaksu tuntuu. Nytkin ne ovat useimmilla runsaasti yli kolmasosa tuloista. Taasko mennään neljäänkymmeneen prosenttiin keskituloisenkin kohdalla?

      Ja perintöveroakin kiristetään, kun se esimerkiksi Ruotsissa on epäoikeudenmukaisena lopetettu. Ihmisen omaisuushan on jo kertaalleen verotetusta tulosta hankittu ja säästetty. Useimmilla vain asunto, auto ja
      ehkä vielä kesämökki. Passaa siitä ottaa verokarhunkin osansa uusjakoon.

      Poista
  33. Suomen suurin puolue ei enää tässä maailman ajassa tarkoita Suomessamme mitään suurta valta-asemaa. Ne ajat ovat jääneet taakse jolloin joku kolmesta valtapuolueesta sai vähintään 25%:n kannatuksen. Sitä ei enää tule. Nämä vaalit olivat muutosvaalit tässäkin mielessä. Neljä eniten ääniä saanutta puoluetta olivat hyvin pienillä kannatuseroilla toisistaan. Ja niiden likellä vielä reippaasti kannatustaan nostanut Vasemmistoliitto, jonka kannattajakunta on keski-ikäisten, yli kolmikymppisten sekä nuorten, alle kolmikymppisten. Kannattajakunnan kasvu on todennäköistä jatkossakin, koska puolue puhuttelee nuorempia ikäluokkia, aivan kuten myös Vihreät.

    Kokoomuksen tilanne ja tulevaisuus on kiinnostava. Mihin suuntaan ryhtyvät viemään puoluettaan nyt kun ovat oppositiossa? Murtuuko lopultakin lasikatto ja valitsevat puheenjohtajakseen naisen? Kuinka onnistuvat rajanvedossa suhteessaan perussuomalaisiin? Viettääkö kokoomuksen tie konservatiivisempaan ja jyrkempään suuntaan vai mihin? Stubb oli liberaaliglobalisti, mutta joutui sivuun. Orpo on ollut maltillisempi, mutta joutuuko hän myös sivuun? Politiikka on, niin, se on politiikkaa.

    VastaaPoista
  34. Minusta Suomessa on voimistunut mielipidefasismi, jolloin jokin epämääräinen ylempi taho sanelee raamit puheelle, sille, ketkä saavat esimerkiksi vihapuhua ja sille, mitä vihapuhe yleensä on.

    Tämä on johtanut siihen, että puolueetkin ovat alkaneet muistuttaa toisiaan. Ei uskalleta eriytyä eikä jumittua entisten teesien taakse. Pidetään ovea auki joka suuntaan, kuten nyt hallituksen muodosteluprosessissa on nähty. Otetaan hyväksytyn valtapuolueen arvoja itselle hieman stilisoituina.

    Medialla on keinoja yhtyä valtapeliin. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kieltää jatkossa anonyymikirjoittamisen keskusteluissaan. Tämä on selkeää ohjailua haluttuun valtasuuntaan ja samalla se on sananvapauden merkittävää kaventamista. Sääli. Olen ollut lähes 40 vuotta Helsingoin Sanomien tilaaja, mutta nyt lopetan tilaukseni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei pidetty Kokoomukselle eikä Persulle.

      Poista
    2. Sanonpa vielä tuosta Helsingin Sanomien tapauksesta, että tuntuu siltä, että HS sai pahasti nenilleen tuossa nimien julkistamiskampanjassaan. Keskustelijat toivat esille painavat argumenttinsa, ja ne osoittavat selkeästi sen, että nimimerkkikirjoittelu on tärkeä osa sanan- ja ilmaisunvapautta. Sitä ei ole lehdessä syytä rajoittaa, koska kirjoittajien henkilötiedot ovat HS:ien tiedossa. Keskustelu käy rekisteröitymisen kautta.

      Mielenkiintoista, että tämä HS:ien kontrollointipyrkimys sattui juuri uuden hallituksen synnytystalkoiden alla.

      Poista
  35. Morjens! Kokeilen pääsenkö tänne kommenttilootaan nyt.

    VastaaPoista
  36. Pääsin. On ollut jotakain häikkää ainakin puhelimen kanssa. Onko minulla edes blogisi oikea osoite?

    VastaaPoista
  37. Mobiiliyhteyksillä on hankala päästä Bloggerin blogiin kirjautuneena. Lisäksi huomasin että tämä uuteen osoitteeseen vaihdettu Iines- blogi on jäänyt vissiin jotenkin pimentoon, esimerkiksi itse en pääse tänne Googlen kautta, se ei noteeraa Iinestä ollenkaan vaikka olen sallinut hakukoneet asetuksissa. Uskon että kaikki eivät löydä tänne.

    Iineksen kuvien kautta tänne pääsee myös.

    VastaaPoista
  38. PS Tämä on ollut ”avoinna” kaiken aikaa. Varaiineksen poistin tarpeettomana. Toivottavasti tämä nyt jossain hakukoneilla huomataan. Olisihan se kiva, että tänne taas löydettäisiin. Pahoittelen ongelmia!

    VastaaPoista
  39. Ei voi olla totta, että blogikirjoituksesi olisivat hävinneet lopullisesti johonkin bittiavaruuteen, en usko. Kun ne kerran Nettiin on tallennettu, jossain ne ovat siellä yhä, mutta minkä osoitteen takana?

    Kun esimerkiksi deletoit kiintolevyltä jotain, se käytännössä tarkoittaa sitä että pyyhit sen tiedoston osoitteen pois, et tiedostoa. Käyttöjärjestelmälle osoitteeton lohko on tyhjä, ja se vapauttaa tämän ei-osoitteettoman levylohkon "uusiokäyttöön". Mutta niin kauan kun ei kirjoita mitään uusia juttuja koneelle, niin tämän "tyhjän" takana on deletoidut lohkot. Ja ne saa sieltä uudelleen esiin. Eikä mikään tietokoneguru tarvitse olla. (mutta sen verran pitää it-slangia englanniksi osata että osaa etsiä tälle dos-työkalut netistä. tai sitten turvautuu asiantuntijaan. joka mielellään auttaa sua)


    Netti tietysti on toinen asia kuin tietokoneen kiintolevy ja sen hallinta. Emmä siitä tiedä. Joku on joskus valittanut että netistä nimenomaan ei saa pois mitään mitä sinne esim. hölmöyksissään oot mennyt kirjoittaa, että voihan paska. "minkä kerran nettiin kirjoitin, se siellä ikuisesti on, ja pysyy".


    Ps. Tärkeät kirjoitukset on hyvä varmuuskopioida. A-4 täyteenkirjoitettuna tekstinä vie tilaa 2-3 kilotavua (kb).
    Paljonko on paljon?

    Yhteen A4-arkkiin mahtuu tekstiä 2 000-3 000 merkkiä eli 2-3 kilotavua (kB). Yksi megatavu (MB) on tuhat kilotavua; eli yhteen megatavuun mahtuu noin 400 sivun verran tekstiä. Yksi gigatavu (GB) on tuhat megatavua, eli siihen mahtuu tekstiä 400 000 sivua A-4sia. Halvimmillaan 32 GB:n muistitikun saa 4,90;- eurolla. Siihen siis mahtuu tekstiä 400 000 kertaa 32 = 12, 8 miljoonaa sivua. Eli... jos se tekstimössö muutetaan 500 sivuisiksi romaaneiksi, Sinuhe Egypitäisiksi esimerkiksi, kertyisi niitä romskuja 25 600 kpl:tta. Ja jos siis yhden (1) viisisataasivuisen romaanin kirjoittaisit yhdessä (1) vuodessa, tosta vaan o'hoh, ikään kuin Mika Waltari, sinun pitäisi silti elää 25 tuhatta 600 vuotta, että saisit koko 32:n GB-tikun täyteen sun omaa tekstiäs.


    >O'hoh!

    Kuule Iines, en usko että niin vanhaksi sentäs elät! (vaikka nuorekas ja hyvässä kondiksessa oletkin. kun siellä pitkin mettiä pylly pystyssä insectejä kuvaat)



    En uskoa, vaikka ei se uskon asia ole, että nuo monen vuoden upeat kirjoituksesi Netistä vielä löytyvät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ..."En uskoa, vaikka ei se uskon asia ole, että nuo monen vuoden upeat kirjoituksesi Netistä vielä löytyvät. ..."

      Tarkoitan siis että ´varmaan LÖYTYVÄT.

      Joskus sanoo sanottavansa kummallisesti, kiemurrellen kuin käärme. Tosin siinäkin on kyse näkökulmasta. Käärmeiden mielestä nimenomaan ME kiemurtelemme kummallisesti, kun kävelemme. (Kissat ja ketut sentäs etenevät hieman säädyllisemmin kun niillä on ns. kahden jalan lisäksi toiset kaksi jalkaa, eli katin konttia. Hyönteisillä on kolme jalkaparia eli kuusi "katinkonttia" ja hämähäkkieläinparoilla kahdeksan koipea. Serkuistamme Sisiliskoista en mitään halua sanoa kun olemme riidoissa heidän kanssa. Mutta Tuhatjalkaiset mielestäni ovat hirveen sympaattisia kun ne liikkuvat paikasta toiseen melkein yhtä hinostuneesti kuin me. Me matelijat.

      Poista
  40. Siis sanonpa heti tähän lukematta kommentteja loppuun, että kaikki blogitekstithän ovat tallella tässä blogissa aina vuodesta 2007 alkaen. Näettehän ne varmaan, kun katsotte sivupalkin luetteloon.

    Vaan kun koetat Googlen kautta hakea omaa tiettyä vanhaa tekstiäsi, Google ei tunne sitä, ei löydä sitä. Helpottaisi, kun voisi sieltä löytää, jos ei muista jutun julkaisuaikaa eikä sijaintia blogissa.

    Koettakaapa kirjoittaa Googleen ”Iines blogi”, niin se ei anna tätä blogiosoitetta eikä linkkiä, se ei tunne tätä eikä vanhoja juttuja. Eli olen hukassa Googlelta.

    VastaaPoista
  41. Surettaa ihmisten somekäyttäytyminen noin yleensä ottaen. Puhutaan vihapuheesta... on hyvä että puhutaan siitä, ja on hyvä että nettipoliiseja on. Päivä päivältä tämä on tärkeäpää että heitä on. Eikä kyse siitä ole että ns. perussuomalaisia "uhriutujia" tässä nimenomaan vainottaisiin, vitut, puheet puheina, ja kyllä pölinää maailmaan mahtuu. Joku ihme Zorro halusi lyödä Iinestä märällä rätillä päin pläsiä jakamalla hänen henkilötietonsa hänen naapureilleen jotka... no? tunsivat Ineksen rivitalonaapurinaan. Vai niin, ai plokiakin kirjoittelee, jopas jotakin. (ja taas ryystetään kaffetta kurkkuun. ja selataan paikkakunnan lehteä. joka on litteä. ja jossa ei oo kun urheilu-uutisia ja hautaisilmoituksia. ja kunnon kepulaisia)

    Some-kirjoituksiin suhtaudun skeptisesti. Ei... en kuvittele olevani mikään tiedotustieteen Guru joka tosta vaan - lonkalta - pystyy erottaa mikä Somessa on disinformaatiota, mikä vihapuhetta, mikä totta, mikä satiiria, mikä muuten vaan jotain... en! Koska pääni menee vähemmästäkin pyörälle! (ottaa huikan chileläistä dieplo de casterlas -punaviiniä, ja huokaa) Ja miettii. Että "Kyllä maailma ääntä vetää,ja viita paskaa!" Sitten huokaa toisen kerran... vittu, mä en muista kuka näin on sanonut? Mutta totta tämä on, "kyllä maailma..." (huh, huh)

    VastaaPoista
  42. Olin malttamaton enkä katsonut tuonne Arkisto -sivulle asti. Siellähän ne Sinun on, kaikki! Jopas ihanaa! excuse meme, eikun tarkoitin désolé, koska puhun monia eri kieliä kuin piparjuuri. (ja minulle olet yhtä läheinen kuin punajuuri)

    Ps. Eräs tyttö jonka tunnen, kyyristyi kerran kyykkypissaamaan tunturin rinteessä samalla kun Barentsin meri ärjyi kahtatoista bofordia... niin hän äkkiä lähtikin - Tuulen viemänä - pyörimään sitä rinnettä alas kuin takiaispallo. Kunnes sitten vähän matkan päästä pysähtyi. Ja housut nilkoissa mun luo sitä rinnettä kipusi oli vitun kiukkunen mulle kun minä nauroin. No, se siitä, ja mitäs se tähän kuuluu? Kuulupas hyvinkin: hän on Laukaasta kotoisin, ja Laukaan kunnanvaakuna on Punajuuri. (ja sinä!)

    kts.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Laukaan_vaakuna

    VastaaPoista
  43. Love records logo minusta on aivan ihana. Mielestäni se ei ole sovinistinen tai feministinen eikä ole siltä väliltä edes.


    vaan naturalisista kauneutta pelkästään pullollaan

    VastaaPoista
  44. Kävin yössä. Yö haisi pihlajalle. Kyse on Yläkaupungin yöstä. (kts. Wikipedia) Kaikki museot olivat auki ja ilmaisia, kävin yhdessä, ja R-kioskilla hävisin raha-automaattiin 65;- euroa. Yksi kahvila oli juuri menossa kiinni ja ne myivät minulle 1:llä eurolla pullia joita en olisi halunnut ostaa, mutta ostin, kun ne olivat niin halpoja. Ilokivi on opiskelijoiden ravintola, minä en opiskelija ole mutta menin sinne, siellä oli paljon vanhoja ihmisiä jotka kuuntelit hyvää poppia. Etenkin basisti, joka oli kuin Tuomari Nurmio, soitti vakuuttavast: DAM DAM,DAM DAM,DAN DAMDAM... Ihmisiä loikoili nurmikoilla joka puolella, Woodstock, ihme helleaalto, ja teltta jossa soitti tunnetut bändit kamalan kovaa, sinne luikerteli noin kahdensadan metrin iivis jono. Kaikki oli ilmaista, myös ilma jota hengitimme, se hiveli meitä. Kuuntelin. Sitten menin Cygneus-museoon, se on siinä Alvar Aallon campusalueella sekin, halusin nähdä sen reen millä se siihenaikaa Alaskassa (Alaska kuului siihen aikaan Venäjälle, ja Cygneus oli Venäjän kansalainen) siellä kelkkaili... aito reki. Mutta se museo oli juuri menossa kiinni ja ne perhosen näköiset akat alkoi siinä kahvilassa myydä mulle "erittäin halvalla pullia"... tai tästähän taisin jo mainita. Ostin muutaman, mutta vain hyvää hyvyyttäni, koska inhoan pullia. Taidemuseossa oli Caj Bremer valokuvia, käsittämättömän hyviä, niitä olisi katsonut enemmänkin mutta niitä oli vaan vähän. (Oi että oli hyviä valokuvia!) R-kioskissa pelasin RAYta ja hävisin 65;- euroa. Sitten ajoin autollani, joka on Toyota, kotiini. Avasin chileläisen punkkuviinipullon ja pelasin kaksi shakkimatsia 10-tasolla ja hävisin kummankin, en osannut keskittyä. Ajattelin, että 'vai niin'. Sitten aloin kommentoida Iineksen blogiin, joka oli virhe, koska käsitin erään asian (= kirjoitusten katoamisen) väärin. Ja kun aloin korjata tätä virhettä, tein muita virheitä, jonka jälken ajattelin "antaa olla si vaa". - Ja aloin kirjoittaa muuta, mitä mieleeni juolahti. - Klo on nyt 123

    Tuus

    VastaaPoista
  45. Muistan paljon asioita jotka haluaisi unohtaa. Joskus se on häirinnyt minua, etenkin öisin, kun kaukaa Ukrainasta tulevat pitkät hiilijunat kolisevat minun ajatusteni läpi, mutta ei aikoihin enää. Nuoruuteni ystävistä yli 90% on kuolleet, se siitä. Nostalgisoin asioita, se siitä, mutta en väitä että joskus asiat olivat paremmin kuin nyt. Eii..h ne olleet! eidänkin juoksuhaudoissamme oli vettä. Se, että itse oli silloin nuorempi kuin nyt, on toinen asia. Ei se oista toiseksi muuta. Vittumaistahan elämä aina on mutta aina välillä se on vielä sitäkin vittumaisempaa. Töissä riitti että teki työnsä hyvin, siitä sai hyvää palkkaa millä lohdutti itseään että "elämä tässä hukkaan menee". En tiedä, keltä ei menisi? Ihminen on hirveen heikko, mutta sinnikäs, se kuvittelee loppuun asti olevansa "tilanteen herra". Se on valhe, tai ei se valhe ole vaan väärinkäsitys, syntymästään lähtien ihminen käsittää myös yhdentekevät asiat väärin. Se... meidät erottaa muista eläimistä, eläimet eivät käsitä asioita kuin omalla tavallaan, eli oikein. Tämä minut tekee surulliseksi, ja viini... vaikka viiniä minulla on vain tämä yksi pullo. Siis liian vähän, vai? Kaikki mitä sun päässäs tapahtuu on sähköisiä ja kemiallisia prosesseja, karkeasti sanottuna näin on, ja alkoholi on kemikaali joka näitä prosesseja rikkoo. Sitä vaan rätisee kun on kännissä? tulee oikosulkuja? Yhtään en tiedä kuka euroviisut voitti kuka jääkiekon en välitä tietää tai mitä Rinne ny höpisee, sosdem. Rätisen vaan itsekseni kuin oikosulkuja.

    VastaaPoista
  46. Voiko mikään satu olla todentuntuisempi ja kauniimpi kuin tämä? Vähän epäilen, että voi:


    "

    Vantaan Martinlaakson kauppakeskuksesta kadonneeksi ilmoitettu kaksivuotias lapsi löytyi I-junasta matkalla Helsinkiin, tiedottaa Itä-Uudenmaan poliisilaitos.

    Poliisin mukaan Martinlaakson ostoskeskuksessa asioineella äidillä oli ollut kaksi lasta mukanaan, rattaissa oleva pienempi lapsi sekä kaksivuotias taapero.

    Nainen oli maksanut kassalla ostoksiaan ja pakannut niitä kärryihin, kun kaksivuotias oli onnistunut livahtamaan karkuun äidin valvovan katseen alta.

    Taaperon löytämiseksi oli käynnistetty kauppakeskuksessa etsinnät yhdessä kauppakeskuksen henkilökunnan ja äidin sekä hänen ystävänsä toimesta, mutta lasta ei löydetty mistään. Tämän jälkeen ilmoitus kadonneesta lapsesta tehtiin hätäkeskukseen.
    Samanaikaisesti Helsingissä ilmoitettiin löytyneestä lapsesta

    Samanaikaisesti Helsingin poliisille oli tullut ilmoitus noin 4–5-vuotiaasta lapsesta, joka vaikutti liikkuvan ilman vanhempiaan. Itä-Uudenmaan poliisi selvitti tietoja Helsingissä löytyneestä lapsesta ja vertaili niitä äidin kertomaan kadonneesta kaksivuotiaasta.

    Lapsen äiti kertoi poliiseille lapsen pitävän junista ja epäili, että lapsi olisi noussut kauppakeskuksen vieressä sijaitsevalta Martinlaakson junaseisakkeelta junaan.

    Lähijunaliikenteen turvavalvomo alkoi tarkastamaan Martinlaakson kameratallenteita ja kävi ilmi, että lapsi oli tosiaan kävellyt kauppakeskuksesta portaat ylös junaseisakkeelle muiden ihmisten mukana. Laiturilla lapsi oli nostanut peukalonsa ylös ja "liftannut" Helsinkiin päin suuntaavan I-junan kyytiin.

    Itä-Uudenmaan poliisi kertoo, että muut junamatkustajat olivat kiinnittäneet huomiota yksin kulkevaan taaperoon ja ilmoittaneet tilanteesta hätäkeskukseen sekä junan konduktöörille.

    Lapselle oli etsitty junassa vanhempia siinä onnistumatta.
    Kiitollinen äiti kyynelehti

    Hätäkeskuksen kautta tiedon saanut poliisipartio odotti lasta Helsingin päässä ja kuljetti lapsen sosiaali- ja lastensuojeluviranomaisten huostaan.

    Kun selvisi, että lapsi oli Martinlaaksossa kadonneeksi ilmoitettu kaksivuotias, ohjattiin lapsen kyynelehtinyt ja kiitollinen äiti hakemaan taaperonsa Helsingistä lastensuojeluviranomaisten luota.

    Asiassa ei poliisin mukaan epäillä rikosta."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin saman äimistyttävän uutisen: kaksivuotias lähti reissaamaan ihan itte. Tästä huomaa, että lapset ovat taitavampia kuin uskommekaan.

      Toki niin, että lasuhan tässä on lähellä. Lasun opin Vauva.fi-palstalta, jossa käyn silloin tällöin huvittamassa itseäni. Hyvät naurut saa esimerkiksi ketjusta, jossa puhutaan naapurien oudoista tavoista.

      Siis lasu on lastensuojeluilmoitus, joka tuntuu olevan palstan mammoille kovinkin tuttu käsite. Lasu tulee havaintojeni mukaan herkästi.

      Kyynelehtivää äitiä tuskin kannattaa syyttää. Hän oli marketin kassalla useamman lapsensa kanssa ja siinä kaksivuotias otti ja lähti maailmalle. Hyvä ettei epäilllä rikosta.

      Lähti minunkin lapseni alle kouluikäisenä "maailmalle", kun jotakin kiellettiin. Otti kepin ja sitoi sen päähän pienen reppunsa ja paineli alas mäkeä maantien varteen, johon parkkeerasi ojan viereen katselemaan sammakkoja. Vilkuili taakseen, että joko tullaan estämään maailmallemeno. Katselin ikkunasta, mihin ilmansuuntaan lähtee, mutta eihän siitä mitään tullut. Palasi muina miehinä takaisin.

      Poista
  47. Minä pikkupoikana (jota tavallaan olen yhä edelleen) rakastin suunnattomasti junia. Siis vetureita. Jotka olivat suunnattoman isoja Ukko-Pekkoja, tai Risto Rytejä, ja puhisivat. Kun Hemmi-täti minulta kysyi "Mikä sinusta isona tulee?", vastasin että "Veturinkuljettaja tietysti. Mitäs nyt hulluja kyselet." Vaikka ei Forssassa kunnon junia edes ollut. Niinpä jo kansakouluikäisenä (= nykyisin sanottaisiin 'peruskouluikäisenä') liftasin mutkittelevaa soratietä Forssasta Riihimäelle (= 56 km) junia katselemaan. Viivyin siellä koko koulupäivän tai oikeastaan iltaan asti kun junat olivat ja niiden touhuaminen oli niin kiehtovaa. Vasta illansuussa tulin kotiini jossa huolestuneet vanhempani minua odottivat. Ja olivat vihaisia kuin myrkkykapselin nielleitä.

    Ps. Mutta kyllä Riihimäenkeikka aina yhden tylsän koulupäivän voitti! (voi veljet!)

    VastaaPoista
  48. Yhteen muinaiseen aikaan radiossa luettiin kadonneiden etsintäkuulutuksia. Jos semmoinen oli, se oli aina heti uutisten jälkeen, joten huomioarvo oli suuri.

    Eräänä kauniina päivänä luettiin tuolla paikalla maalaiskaverini nimi, siis mökkiseudultani, ison maalaistalon ainoa tytär. Villi kuin mikä, mustalaisen verta suonissaan, sanoivat kyläläiset. Kaverini olikin tumma, pikimusta tukka ja ruskeat silmät. Hän on se, jonka kanssa join elämäni ensimmäiset kiljut ja poltin tupakit kanalan sivukammarissa.

    Myöhemmin ilmeni, että hän oli karannut naimisissa olevan miehen kanssa Ruotsiin, jossa kertoi pyörineensä raggarien kanssa ympäri Ruotsia. Mainittakoon, että hän oli alaikäinen tuolloin. Vanhemmat olivat sekä raivoissaan että huolissaan. Hänestä on blogissani tarinoita nimellä Lili ja taitaapa olla selkäpuolelta otettu kuvakin. Värikäs persoona ja kaunis kuin mikä.

    VastaaPoista
  49. Kerran me - isoveljeni Markku ja minä - liftattiin Helsinkiin katsomaan "Eläintahran ajoja". (Eläintarhanajoja) Salaa sinne menimme kun tiesimme ettei isä meille lupaa siihen olisi antanut, siis mennä. Olimme noin 11 ja 12 -v, tai ehkä pari vuotta vanhempia, en minä muista kaikkea, ja se on sivuseikka. (Ja mitä se sitä paitsi teille kuuluu miten vanhoja me olimme? senkin pedofiilit...) Menimme edellisenä iltana, Helsingissä olimme yötä... ja se yö oli pitkä! Voi että oli pitkä yö! Nukuttiin jossain puistossa. Mutta sitä ennen, muistan, kun aikamme kuluksi, käveltiin rautatieasemalle. Sekin oli - siihen aikaan, aamuyöstä - tavallaan jo kiinni. Ja kun siellä yössä kaksi pikkupoikaa tallustelee niin eikös siihen äkkiä tule kaksi poliisi jotka (tai toinen niistä) kysyy että "Mitäs pojat täällä tekee?" Minä sanon että "tultiin katselemaan junia." Se toinen poliisi, se puheliaampi, sanoi että "ettekös te niitä aikasemmin ole nähneet?" Markku sanoi siihen "emme"... Ja sit ne hätisteli meidät siltä ratapihalta veks.

    Ps. Eläintahranajot pidettiin aina Äitienpäivinä. Tää kisa missä mee oltiin katsojina (luikellelertiin ilmaiseksi salaa köysien alta Moukaripörssin mäkeen) tapahtui sinä vuonna kun kaks ihmistä siellä kuoli. Toinen oli moottorikilpapyöräilijä joka ajoi päin puuta, POKS, ja kuoli. Toinen oli lehtivalokuvaaja joka istu radan vierellä ja kilpamoottoripyöräilijä ajoi sitä päin, PÄNKS. - Se oli siihenaikaan sellaista, ajateltiin että moottoriurheilu on sellaista että silloin tällöin aina joku niistä kuolee, pääasia ettei kaikki. - Ihan totta. Koska muistan nämä vuodet itse. - Ps. Eikä isämmekään kamalan vihinen ollut kun äitienpäivän iltana kotiimme takaisin tulimme. Hieman meitä epäluuloisesti vaan katseli (= sivistyneesti, opettaja kun oli, meitä mulkoili). Ja äiti, Niskavuorelaisittain vahva ihminen, tyytyi vain sanomaan "pojat, teillä taitaa olla nälkä. Otatteko voileipiä?"

    Voi Markku, veljeni Markku. Elää vielä.

    VastaaPoista
  50. Tyttäreni Saga on - etenkin nuorempi kun oli - oli/on perinnyt minulta ns. vaeltajageenejä. Aina halusi mennä sinne minne ei olisi saanut mennä. (No, onnekseni ei sentään yrittänyt kiivetä Lahden radiomaston huipulle, jonne isäparka Salpausselän kisojen aika yritti... ja meinas päästä hengestään) Sagan kans piti, hitsin uhmapää kun oli, piti kokeilla kans kaikkia rajoja mitä Elämässä on. (Ja puberteetti-iässä kun on, kuvittelee että kyllä ne rajat MINUA joustaa... Mutta kun ei ne jousta, ei ne jousta.) Eikä Sagalle - onneksi - sen huonommin koskaan käynyt kun isäpapallekaan hänen mun nuoruudessani. - Ps. Muistan kun suhteillani puhuin Sagan työpaikalleni, erittäin hyvin palkatulle vakanssille kesäharjoittelijaksi, niin yhtenä seuraavana päivänä siihen tuli sen osaston insinööri tuijottamaan minua. Ja sit se äkkiä sano "kyllä sun tyttös on kamalan tomera emäntä..." Tää on jäänyt mun mieleen: kamalan tomera. Koska Saga nyt oli sellainen ettei sen "nenälle hypitä". Ja niin nätti että kaikki hetereseksuaalisesti suuntautuneet pojat (puhumattakaan lesbolaisita tytöistä) ihastuivat häneen. Lääpälleen. Muistan... kun Saga oli ihan pieni, ja oli vielä tavattomampaakin nätimpi silloin, niin mun luona (olin yksinhuoltaja Sagan kanssa) kävi hänen likkakavereitaan (kaikenlaisia samanikäisiä eli 11 -v. ikäisiä) niin ainapidin huolta siitä että kehuin näitä muita että "oottepas te tytöt nättejä", yms. Kerran yhtenä iltana kun se kikattava likkaparvi oli meiltä pyrähtänyt veks, löysin Sagan makuhuoneen komerosta, jossa se hiljaa nyyhki. Oli itkenyt kauan jo ennen kun hänet sieltä löysin. Kysyin, olin aivan hädissäni, että "mitä nyt Saga, mitä nyt, miks sää itket...#" Se ei halunnut vastasi, vastasi lopulta että "Sä aina kaikkia muita kehut kauniiks muttet koskaan mua..." Kyllä minä siitä säpsähin. Hänen ainoa yksinhuoltajansa kun olin. Olin ajatellut että "Saga kun on niin tavattoman nätti, tavattoman nätti, niin ei sitä saa ääneen kehua. Ylpistyy siitä. Kantsiin kehua vaan sen kavereita." Jotenkin näin ihan oikeasti olin omassa pienessä päässäni asiat ajatellut. Eli väärä kasvatusmetodi minulla oli ollut... ehkä? Joka tapauksessa nostin hänet sieltä vaatekomerosta pois ja otin syliini ja halasin ja sanoin että "älä ny käsitä väärin..."

    Ps. Sagasta muutama vuosi sen jälkeen tehtiin (kaikkien aikojen äänivyöryllä) Miss Jyväskylä. Ja oli jo sovittu (kulissien takana; nämä kilpailut ovat järjestettyjä) että tässä on ensi vuoden Miss Suomi. Saga oli silloin 17 -v. Hän kysyi minulta... "isä, mitä mieltä olet, läheks mää tuohon mukaan?" Sanoin hänelle että se on sinun asiasi. Kaikki mun kasvatusmetodini (itsekeksimäni) ovat perustuneet siihen, ja vain siihen, että älä määräile. Ja anna sen tehdä ne virheet nyt koska ennemmin tai myöhemmin se ne virheet kumminkin tekee. Etc. Niinpä Saga sitten mulle, asiaa kun olin pohtinut, sanoi mulle että "isä, mä olen sitä mieltä että en lähde siien missivouhoukseen mukaan..." niin arvaa, olinko huojentunut. Olin. Nättiytensä hän oli perinnyt äidiltään, mutta älynsä myös äidiltään... Kaija oli hirveen intellektuelli ihminen. - Minä, isänä siinä välissä, siittäjänä, olin lähinnä vain välittjäainetta. (Jos ymmärrätänette.)

    VastaaPoista
  51. Kiva oli lukea Iines-tädin vanhoja blogeja. (Nyt kun yht'äkkiä minäkin ne löysin. Hitsi, oot siis elänyt jo 2007. Daidat olla ihme Dinosaurus Donna.) Tyylikkäitä kommentoijia hänellä on ollut aina, niin kuin nytkin, enkä siis puhu itsestäni vaan päinvastoin. Harmi vaan että niin moni on häipynyt täältä pois. Toisilla siihen on syynsä, esim. van Vaarilla kuolema - sitä ei sovi väheksyä, mutta toisten syy jää vain arvailujen varaan.


    No meillä on nyt nämä, joita en kehtaa kehua kun saattavat loukkaantua siitä. Ja syystä. Mutta onko tämän blogin aihepiiri liikaa kaventunut politiikan puolelle, en osaa sanoa. Toisia tietysti kiehtoo esim. Perussuomalaisten kehuminen yhtä paljon kun toisia heidän haukkumisensa, se on aina varma nakki, tämä aiheuttaa loiskiehuntaa. Mutta aika hedelmätöntä keskustelua se sellainen on. Onpas! Koska ei kukaan mielipiteitään toisen vittuilun takia toiseksi muuta, päinvastoin, vittuilee vaan enemmän toiselle takaisin. Ja mihin tämä johtaa? No siihen että lukijat karkaavat muihin blogeihn.


    Pidän ihmisistä, etenkin lapsista; "mielestäni he ovat kivoja, etenkin paistettuina". (sanoi mykkäfilmien pottunenäinen koomikko W. C. Fields, joka inhosi lapsia mutta rakasti whiskyä) Mikäs siinä, minustakin mielipiteet ovat kivoja, joskus vaan ihmettelee miksi ihmisellä eniten on mielipiteitä asioista joita hän eniten inhoaa? Kuten esim. papeilla seksistä (vrt. katolilaiset papit). Ja eläkeikäisillä vähän yli 70 –v. miehillä abortista? Tai ihanalla tavalla sanarikkaalla Leonooralla. Joka koko ajan keksii yhä uudestaan ja uudestaan värikkäitä (ruskeita?) aikalaiskuvia (tai kuvitelmia?) persepanosta... Höh.


    Ps. Anna kuule Leonoora homojen tehdä mitä tykkäävät, mitäs me heistä, me heteroseksualistit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ... joista hän vähiten tietää ja eniten inhoaa ...

      Se on tavallaan Luonnonlaki. Ihminen jo luolaihmisestä asti on eniten pelännyt ennalta-arvaamattomuutta - siitä kaikki uskonnotkin on siinneet. (Niin kuin kaikilla muillakin eläimillä, jotka onneksi silti eivät ole uskonnon harhaoppeihin prehtyneet. Vaan ovat ihan oikeasti ateisteja.)

      Luonnossa saa aina olla varuillaan. Usein se, jonka luulet ystäväksesi (Sinäkin, Bruttukseni, Et tu, Brute) iskee sua tikarilla selkään. Tai nykyisin lähinnä keittiöveitsellä. Jossa on noin 12 cm pitkä sahalaitainen terä. Jolla silläkin kun kuulee iskee, Henki lähtee lentoon heti. Viuhahtaa vaan.

      No nyt en muista mitä mun piti sanoa. (miettii)

      (lopettaa miettimisen)

      No niin, rakkaat pyhäkoululapsukaiset. Kivsa on nähdä että teitä taas on niin paljon tänne tullut. Sanopas sinä Jari mikä sinut tänne sai tulemaan. - Äiti pakotti. Yhmnhy, hyvä syy sekin. Mutta entäs sinä Liisa, äitikö sinutkin tänne pappilan kellariin tänä sunnuntaiaamuna pakotti? - Eikun isä. Jaa jaa, teillä siis vielä tuo patriarkaalinen käytäntö jyllää, Liisa? - Herra yhäkoulunopettaja, mitä tarkoittaa patriarkaalinen...? No se nyt tarkoittaa sitää sun tätää, mutta lähinnä sitä että 'hullujas kysele'. ennen kun sulle alkaa kuukautiset... Mutta eipä jäädä nyt tähän, lapsukaiset hei, sano sinä Ismo että sinä jos kukaan tulit tänne ihan itseksesi (Ismo pudistaa rajusti päätään. niin että milliksi leikattu siilitukka vain heiluu) No vai niin, mitäs minä tässä sitten teille lapsukaiset valehtelisin. Kun ette kumminkaan kuuntele. Ja Matti, räpylät pois sun shorseistasi, tämä mikään poordelli ole. Vai onko? Kaikki kädet nousevat, paitsi Kaarinan, ja kaikki muut paitsi Kaarina alkavat hokea: "ei ole, ei ole, opettaja". Opettaja sihtaa tuijottavan katseensa Kaarinaan kuin lasersäteen. "Kaarina, mikäs dissitantti sinä olet?" "En minä toisinajattelija ole, olen isäni Mikiksen lehtolapsi ja hän vihjaisi että voisin tulla tänne. Koska Te, rouva Rehtori, puhutte hulluja. Enemmän kuin kukaan muu. Ja nyt olen siitä vakuttunut. Ja hän niijaa, kun on hyvän kotikasvatuksen saanut, minulta.


      Ps. Luonnossa muuten muurahaisen (Formicidae) pahin vihollinen on toinen muurahainen. SIIS... jos hän on (vaikkapa pakolaisstaattuksella) muuttanut toisten eri reviirillä asuvien muurahaisten luo. Niin silloin nämä "kanta-asukkaat" (pitäkää Suomi siistinä viekää roskat Ruotsiin) sen muukalaisen sillmänräpäyksessä repivät kappaleeksi. Ai, miksikö? Vaikka se on ihan, ihan samanlainen kun ne muut. No, siksi kun se haisee erilaiselle.

      Tämä on muuten totta.

      Poista
    2. Mikis, kamalinta mitä tiedän, on mielipiteiden muuttaminen. En tarkoita, ettei niin voisi tehdä. Toki voi, mutta yleisellä tasolla minä ainakin arvostan sitä, että ihminen kantaa ylpeästi omat ajatuksensa, olivat ne vaikka mitä. Sanoo kuka tahansa niistä mitä tahansa.

      Se, etten ole yhtynyt perussuomalaisia haukkuvaan kuoroon, johtuu yksinkertaisesti siitä, että heillä on jo haukkujansa, eivät he tarvitse niitä lisää.

      Se ei myöskään tarkoita, että meikäläisen voi leimata perussuomalaiseksi. Tai toki voi, jos ajattelee kaavamaisesti. Kaikilla vaalikoneilla minulle tuli mätsiosuma kokoomuksen ehdokkaasta, ei kertaakaan perussuomalaisesta. Tämän tunnustan reilusti, vaikken allekirjoita kokoomuksenkaan kaikkea kritiikittä. Konservatiivi olen, mutta samalla jollain kummallisella tavalla edistyksellinen. En selitä tätä tässä yhteydessä enempää.

      Itse tunnustaudun Päivi Räsäsen faniksi, vaikka hänellä on karsea suhtautuminen homouteen. Sitä kantaa en tietenkään hyväksy, mutta ihailen Päivi Räsästä rehellisyyden ja suoraselkäisyyden takia. Siinä on poliitikko, joka viisveisaa omasta miellyttävyyskuvastaan. Umpirehellinen. Ei kiertele kantansa ympärillä, ei petä äänestäjiään. Hyviä ominaisuuksia ihmisessä. Pitäköön mielipiteensä, mahtuuhan maailman erilaisia ajatuksia.

      Muutoin olen aika lailla samaa mieltä kritiikistäsi, mikis, mutta haepa tästä blogista yksikin virke, jossa minä kehun persua, niin kuin sanot. Odotan kiinnostuneena.

      Poista
    3. Olen miettinyt noita asioita, joista kirjoitat, mikis. Niin moni on lähtenyt pois. Arvelet sen johtuvan blogini "kapeutumisesta" poliittisemmaksi.

      Et varmaankaan ole väärässä, sillä olen itse tullut samaan tulokseen. Asiaa kannattaa kuitenkin tarkastella toisestakin lähtöpisteestä käsin.

      Nimittäin ihminen toimii useimmiten omalähtöisesti, hänella on omat henkilökohtaiset syynsä toimintaansa. Esimerkiksi sellainen kommentoija ja bloginpitäjä kuin Italian Sari ei ole poistunut vain tästä blogista - hän on poistunut koko blogimaailmasta, ja hänen oma bloginsa on loppunut yhtäkkiä. Samoin Homo garrulus on poistunut kaikkialta, Rauno Räsänen, Komposti, Jape jne.

      Moni muu vähemmän tuttu blogikommentoija on poistunut kaikkialta, heitä ei tapaa enää missään. Ei siis täälläkään. Ihmiset elävät elämäänsä, tulee muutoksia. Minä olen ollut harvinaisen kauan blogia pitämässä ja huomaan selvästi, miten väliaikaista kaikki täälläkin on.

      En siis kiellä teorioitasi, mikis, mutta ota huomioon tämä ihmisten minusta riippumaton luonnollinen poistuma. Ei idylli voi kestää ikuisesti.

      Kesän tullen kuitenkin koetan palata enemmän juurilleni. Lopetin Hesarin tilaukseni, joten ehkä minäkin alan taas kiinnittää huomiotani pois politiikasta.

      Poista
  52. Jos kritisoin jotain sun blogissasi, ei se sitä tarkoita että hakkuisin sua. Minulle sinun konservatiivisuutesi - jonka itsekin siis myönnät - on minulle kiehtova asia. On paljon, paljon kiehtovampaa keskustella sun kanssas kun jonkun ns. "samanheimolaisen" kanssa joka puhuu 'oikeita asioita' kun paikalleen jämähtänyt magnetofoni. (Vaikka enkä ketään tässä nyt - ainakaan vihreitä - rupee moittii. Vaikka mieli tekisi, ainakin parsanvihreitä.)

    Sinun kritiikissä kaikki mitä puhut minusta, osuu. Pidän analyysistasi, koska se on yhtä epämiellyttävä mihin itse olen päätynyt: olen toivoton romantikko joka elän aikaa joka ei ole tätä aikaa. Minun on hyvin ikävä noita kaikkia ihmisiä jotka mainitsit. Elän imperfektissä, kirjoittaminen on imperfektiä. Jos preesens on olemassa, jota välillä päilen, sen täytyy olla dantemaista futuuria, en minä muuten Elämää tajua.

    Ps. Eilenkin kun elin Yläkaupungin yössä, koko ajan koin sen niin että 'tässäpä tämä'. Oli. Kun kirjoitan tätä kommenttia, se on valmis vasta sitten kun lähetän sen. Ja sen jälkeen se on jotain joka oli... kerran kauan sitten..? Esim. minuutti sitten.

    Ihmisissä ainutkertaista on että puhuvat omalla äänellä, ei Hesarin tai Television äänellä. Jokaisessa ihmisessä kun on omaa, toisissa enemmän kuin toisessa, vähiten minua heissä kiinnostaa se mitä mieltä heidän lukemansa aamulehti on mieltä. (Savon Sanomat, Aamulehti, Turun Sanomat, Helsingin Sanomat, Forsan Lehti, yms.) Pidän ihmisistä, heidän mielipiteistään, en arvosta niitä mielipiteitä jotka he ovat lehdistä lukeneet. Tai TeeVeestä nähneet. (Ne eivät ole mitään mielipiteitä.) Ja kysyt minulta "olenko joskus kehunut perussuomalaisia", tms., no varmaan olet. Tihkut ymmärrystä heitä kohtaan. Eikä siinä mitään rikollista ole, miksi olisi, vähän kummastuttaa vaan. Esimerkiksi ystäväni Tapsa, jota arvostan enemmän kuin hän edes aavistaa, on tietääkseni perussuomalainen... ei se minua haittaa! Miksi haittasi? Minä siis IHAN oikeasti olen sitä mieltä että on hyvä että ihmiset ovat ERI mieltä, se on ainoa mahdollisuus kompromisseihin (= tehdä jotain yhdessä). Yhteinen päämäärähän meillä kumminkin on, ihmisten hyvinvointi, meillä on vaan eri käsitykset siitä mikä tie tai polku sitten tuohon johtaa.


    Kunnioitan Päivi Räsästä paljon. Vaikka suurinpiirtein kaikista asioista olen eri mieltä mitä hän. - Mutta sehän on ihan toinen juttu, se. (Kuten Kiplingikin sanoi. Kun ginia kiniinilääkkenä joi.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh heh... tietääkseni en ole perussuomalainen, vaan ainoa mikä olen joskus ollut, on demari, muuten olen vaeltava aave. Itse asiassa olen demari vieläkin, mutta puolue on muuttunut niistä ajoista, kun minusta tuli demari.

      Paljastuuhan demariuteni siitäkin, että uskon Ay-Antti Rinteestä tulevan hyvä pääministeri. No, olihan Sipiläkin minusta mies paikallaan - teki ns. likaisen työn - vaikkei hän ole demari, enkä itse ole ikinä ollut kepulainen. Olen siis realisti.

      Toisaalta viimeinen demari jota olen äänestänyt, on Paavo Lipponen, sen jälkeen olen äänestynyt Zysseä, mutta on eri asia olla jotain ja äänestää silti jotain muuta jostakin syystä.

      Jos minä äänestäisin persua, niin tekisin sen ainoastaan protestimielessä. Samalla tavalla kuin teki sodat käynyt ikidemari isäni, joka ei 1968 suostunut äänestämään Kekkosta, vaan äänesti kyrpiintyneenä Vennamoa, sitä toista ketkua.

      Tämä riittäköön politiikan oppitunnista. En siis ole persu, vaan isänmaallinen suomalainen, joka seuraa henkeään pidättäen miten älyvapaat idealistit yrittävät tehdä typeryyksiä.

      Ihan samalla tavalla kuin aikoinaan seurasin epäuskoisena, miten nuorison parhain osa ihanassa mielenhäiriössään hurrasi venäläiselle punafasismille. En tajunnut silloin, enkä tajua vieläkään, miten älykkäät ihmiset voivat ollakin niin väärässä. Uskonnollinen joukkohurmio, otaksun.

      Olin silloin oikeassa, ja niin epäilen olevani nytkin. Aamen. Hallelujaa.

      Poista
    2. Asia Tapsa vastaanotettu, luettu, ja ymmärretty.

      Poista
    3. Tästä kaikesta huomaamme, rakkaat oppilaat, miten herkästi täälläkin lyödään erilaisia leimoja kirjoittajiin ja kommentoijiin - enkä tarkoita nyt sinua mikis, sinä et ole leimojen lyöjä, mutta hivenen ehkä tartuntaa saanut ajan hengestä: jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan ja mitä luultavimmin persu.

      Ihmisillä on päässään kovasti kaavoja siitä millainen on herra tai narri, ja kun joku sitten ei haukukaan narria, hän on tietysti itse narri.

      Minäkin olen täällä ollut milloin harmiton pikkuporvari, rasisti, islamfoobikko, persu, RKP:n kannattaja, sosialisti, vasemmistolainen - tässä äkkiä mieleen tulleet leimaukset. Ai niin, ja Japen ikimuistoinen "kuluerä".

      Sekin on ihan terve havainto, että mätämunia löytyy joka puolueesta, on hakkaraista ja kiemunkia ja alTaeeta ja nyt uusinta uutta, näkkäläjärveä, joka hakkasi kissan lapiolla kuoliaaksi. Tämän psykon (huom. leima) voisin tuomita häpeäpaaluun eduskuntatalon rappusille.

      Poista
    4. On ehkä jopa tervettäkin kehitystä se, etteivät ihmiset enää herkästi karsinoidu ja lukkiudu tiettyihin puolueisiin, vaan vaihtavat niitä lennosta kuin mustalaiset hevosta.

      Minäkin jaan vihreiden huolen ympäristöstä, vasemmiston huolen köyhistä, demarien huolen tasa-arvosta, kepun huolen tyhjentyvästä maaseudusta, kokoomuksen huolen taloudesta, ruotsalaisten huolen heistä itsestään, kristillisten huolen saatanan juonista ja persujen huolen haittamaahanmuutosta.

      Kyse on vaan siitä, miten niitä milloinkin painottaa ja millaisia keinoja niiden vuoksi valitaan. Lisäksi olen kokemuksesta oppinut varomaan hurmahenkisiä idealisteja, usein nuoria ja kokemattomia, ja arvostamaan realisteja, joita löytyy onneksi kaikenikäisistä.



      Poista
    5. Onkohankohan kristillisten mielikirja Mihail Bulgakovin "Saatana saapui Riihimäelle" (ven. Мастер и Маргарита, Master i Margarita, "Mestari ja Margarita")?

      nimim. "aion äänestää EU-vaaleissa kirkonmenojen aikana"

      Poista
  53. Heippa terskius!
    Tulin taas sivistyksen pariin hetkeksi. Hurautettiinpa porukalla jo pojoisemmassakin kaupungissa eilen, mutta siis...
    Kotomaamme poliittinen intohimoni on hetkeksi tyydytetty, eli ei kiinnosta tällä hetkellä pätkääkään kuka tekee ja mitä?
    Saa nähdä äänestänkö edes EU- vaaleissa. Olen aina ollut kyseiseistä raha-ja talousliittoa vastaan. Mitä hyvää olemme sen jäsenyydestä todella saaneet? Satoja suurituloisia meppejä rikastumaan? Kyllä tilit näyttää tavallisille kansalaisille miinusta, heille, joilla ei ole suuria maatiloja tai yrityksiä.
    Myös heille, jotka eivät matkusta koskaan esim. lomamatkoille, eurosta ja passittomuudesta ei ole mitään hyötyä.
    EU: n jäsenyyttä puolustettaessa muistetaan aina mainita ettei passia tarvita ja raha on sama. Eiköhän euron "ostoarvo" vaikkapa ruokakaupassa ole eri maissa erilainen. Tänne pääsee ylittämään rajoja Euroopan ulkopuoleltakin ilman passia ja jopa ilman todistettavia henkilötietoja, joten ei passittomuus ei ole enää vain "eurooppalaisten" keskinäinen etu.
    Miten paljon mm. Idän kauppaa olisimme voineet harjoittaa ilman eun sanktioita mm. Krimin yms.
    suhteen.
    Mikis muisti tökkästä minua tuonnempana peputus-asioista.
    Kiits! En todellakaan voi muuttaa vastenmielisyyttäni sairaita kannibalisteja ja perversseja ihmisen ulosteiden yms. kanssa sotkijoita kohtaan. Ei auta oikeuksiaan ja tasa-arvoaan sekä suvaitsevaisuutta huutavien ihmismassojen vaatimukset minun kohdallani.
    Olen tässä yhtä pakkomielteinen kuin nämä vastapoolilaiset omista hihhuloinneistaan. Yksilöinä säälin näitä raukkoja syvästi siitä, että ovat antaneet markkinoiden ja muutaman perverssin ja viekkaan, omien etujensa ajajan manipuloida itsensä. Suuret, samanmielisiksi manipuloidut massat on helppo johdatella ihan mihin vaan. Loistavia esimerkkejä on tästä yllinkyllin.
    Terveisin Päivi Räsäsen ja miljoonien muiden samanmielisten dikkaaja!

    VastaaPoista
  54. Halvoilla kananmunila ja sianlihalla saatiin kansa sumutettua hyväksymäämn EU:hun liittyminen. Koulutetuimmille mm. passittomuus ja sama raha olivat houkutin ja bisnemaailmalle, jonka etuja etupäässä EU ajaa, porkkanana oli, että hinnat lähes kuusinkertaistuivat. Ollaan me tyhmiä, saatana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kananmunista tuli mieleen paikallisen S-marketin muna-asettelu. Tämähän on siis oikein kana- ja sikaseutua, ja tuotteet ovat usein lähituotteita, jotka ovat pikkuisen kalliimpia kuin kauempaa tuotetut.

      Ne kalliit lähimunat, yli 2 euroa kenno, oli aseteltu kaupan hyllylle aivan etulaitaan, ja kauempaa tulleet halvemmat munat, 1 euro, niiden taakse, niin ettei tällainen persjalkainen lyhyt ihminen ylettynyt muniin, vaikka miten kurkotti. Niinpä jätin munat hyllyyn. Ne taemmat halvemmat munatkin olivat vapaan kanan munia.

      Poista
  55. Kananmunila= Eilen kävin kahdesssakin kananmunilassa kylässä, joten sieltäsain mukaani ison kasan juuri munittuja "kananmunia".
    Yksi kommunisti taisi olla meillä listalla EU-vaaleissa, vai näiköhän unta?
    H.Hautalaa en ainakaan voisi ikuna äänestää. Olen aina tuntenut jonkin sorttista vastenmielisyyttä häntä kohtaan ja myös kritiikkinsä itänapurista ovat olleet outoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, eiväthän venäläiset ikinä meille suomalaisille mitään pahaa ole tahtoneet. Ainakaan tehdä. Lempeitä, isosilmäisiä, piippua polttavia Mishka-karhuja vaan ovat olleet. Aina. (Mitä nyt Isovihan aikana 1714–1715 muutama sata tai tuhat ihmistä paiskattiin leivinuuniin ja poltettiin. Lämpimiä terveisiä vaan!)

      Eivätkä venäläiset sotaa toivo, pois se heistä ja siirtyköön se Natoon; muuten vaan lähettelevät "vihreitä miehiä" ja Bäckmannin tasoisia dosetteja muihin maihin. Jonka jälkeen sitten sanovat että "harashoo, tämä onkin nyt meidän maata". - Ei, eivät venäläiset (русские:t) sotaa tahdo. Eivät koskaan ole tahtoneet! Ei ikinä! Eikä ainakaan 1939.


      Pekan muistoksi!



      Äläkä nyt, Lakas Leonoola, minuun suutu tai minuun pimahdu kun omiani puhun! Pidän sinua sen verran fiksuna ja filmaattisena ihmisenä että uskallan heittää huulta (= huumoria) kanssasi. - Ps. Eikä minulla edes huuliherpestä ole. (kai?)

      Poista
    2. Lakas Mikkelssoni, minulla on helvatan piiiiiitkä vieteripinna, ettei tämän mualiman tyynet ja myrskyt hetkauta suuntaan eikä toiseen.
      Ei tule ylä- eikä alahuuliin herpesrakkuloita, ei siis kumpiinkaan sijamuotoihin. Että on paikat pysyneet siistinä ja siimakoina ja hyvässä kunnossa. Lääkärikin sanoi kun raotti alahuulia, että kaikki on niin kuin pitääkin! :D
      (Käytön puutteesta ei siis hyvyys vika ainakaan johdu. :D)
      No nyt tuli taas lohkottua! Hiljenen nyt, enkä tiedä milloin olen taas toimivan laitteen äärellä suoltamassa naanalaisia juttuani!
      Heippa ja nauttikaa uuvella vastalla kylypemisestä!

      Poista
    3. Sitä paitsi on hirveen kiva kun sanot "Morjens". Vorssassa (= Forssa) noin ihmisiä tervehditään, sekä Pappi Lukkari että Talonpoika ja Kuppari. Oppikouluni Rehtorikin kun viimeksi nähtiin niin sano mulle morjens. Sentakia kun varhainuoruudessani muutin Tampereelle - Manseen nääs - niin ihmiset ensalkuun tuntu kauheen töykeiltä kun se sano vaan moro. Ja heti seuraavaks si piti päättää kannattiko Tapparaa tai Ilvestä. Vittu, kun ei edes tiennyt mitä ne on...?

      Poista
    4. Tässä Sagan kummisetä Vesku opettaa teille miten tamperetta puhutaan. Sen kiältä.

      ilves, ilves...

      Poista
    5. Enkä minä nyt naispuolisten ihmisten anatomiaa niin kauheen tarkkaan tunne. G-pisteen tietysti tiedän, mutta esim. A, B ja M-pisteet minulla aina tahtovat mennä sekaisin. Tissit naisilla mielestäni ovat kivat. Enkä minä mikään sovinisti ole. Mutta on ne siitä huolimatta kivat.

      Poista
    6. Miksei enää tehdä hyviä huumoriohjelmia? Nuo Vesa Vierikon ja Peteliuksen aikaiset jutut ovat edelleen naurettavia. Onneksi on Youtube.

      Viimeksi katselin televisiosta Ihmebantua. En muistanut miten hyvä se on.

      Poista
    7. Just luin vanhasta naistenlehdestä, että huumoriohjelmien katselu sairaana ollessa nopeuttaa paranemista. Samoin musiikki.
      Sopii myös alamaissa olevan mielialan nostatukseen.

      Poista
    8. Tämä on mielestäni Veskun pravuurinumeroita. Mutta olen - huokaus - tyrkyttänyt sitä tänne jo niin monta kertaa aiemmin, että älkää - olkaa niin kilttejä - enää sitä katsoko. (pahuksen pirulaiset)

      Eino Komsi, perussuomalaisin suomalainen

      Poista
  56. Vielä kerran poijaat ja flikat:
    Me asumme Euroopassa, olemme eurooppalaisia, siihen ei tarvita mitään liittovaltioita perustaa. Kansallisen tavat ja kulttuurit Euroopassa eroavat monella tapaa. Täytyisi olla mieletön aivopesukampanja, että saisimme tällä pallon osalla kaikki saman kulttuuri ja kielivarjon alle. Ei tule aivan heti onnistumaan.
    Pysytään siis jokainen pilttuissamme. Se ei todellakaan estä moninaista tieteen, taitee, kultuurin, kaupan tms vaihtoa keskenämme. Miksi Euroopassa halutaan keskittää valta pienelle piirille? Ketä se hyödyttää eniten? Onneksi jo nyt aletaan huomata yhdistymisen mahdottomuus erimielisyyksien vuoksi. Mikä valtio on seuraava eroaja Britannian jälkeen?

    VastaaPoista
  57. Kokeilen taas kommentoimista puhelimella.

    VastaaPoista
  58. Siis...Me olemme maailman rauhaa rakastavin kansa! (Bhutan lie vieläkin enemmän koska siellä ei ole armeijaa?) Ajatelkaas miten me harjoittelemmekin sulassa sovussa kymmenien maiden kanssa leikkisotaa, kun oikeaa emme missään nimessä halua enää kokea. Itäistä naapuria emme kuitenkaan päästä sotaleikkejä kanssamme harjoittelemaan, kaikki muut kyllä kelpaavat, niin tasapuolisia ja oikeudenmukaisia emme sentään ole. No, poikkeus vahvistanee säännö tässäkin. Kukaan setä- eikä tätipäsmäreistä halua tapattaa enää omaa kansaansa turhissa sodissa joissa ei ole voittajia, on vain kuolleita ja muuten vammautuneita. Viha on myös arvostettu sotasaalis, joka jatkuu sukupolvilta toisille satoja vuosia. Sitä me kartamme kuin ruttoa, sillä entisetkin sielujen vammat ovat vielä auki ja mätivät.
    Me olemme rauhaa rakastava kansa totisesti. Emme vastusta sotaan varustautumisen investointeja, sillä me olemme ikuisesti rauhan asianajajia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harjoittelemme sitä leikkisotaa siksi, että tämä Iso Itäinen Imperiumi ottaisi laskelmissaan huomioon, että Suomen alueen käyttö omiin tarkoituksiin tulee niin kalliiksi, että se kannattaa sivuuttaa.

      Ota nimittäin huomioon, ettei meidän kimppuumme ole tuhanteen vuoteen kukaan muu hyökännyt kuin venäläiset.

      Ihan toinen asia on sitten se, että onko strategiamme oikea. Minun mielestäni meidän kannattaisi varustautua enemmän ja veljeillä vähemmän.

      Iso Itäinen Imperiumi näet laskeskelee myös sitä, millä todennäköisyydellä tulevaisuuden kriisissä Läskien Länsimaalaisten Liitto yrittää käyttää Suomen aluetta itse hyväkseen sitä vastaan.


      Poista
    2. Tyhmä pääni ei oikein aina ota ymmärtääkseen mitä ainutlaatuista ja korvaamatonta hyötyä mahtavalla naapurillamme on nimenomaan meidän maapläntistämme. Heillä on omasta maastaan pääsy vapaasti Itä-merelle ja arktisille alueille. Eikös Norja (ainakin) ja tavallaan myös Ruotsi ole myös itäisen imperiumin lähinaapureita, mites ne rajat pohjosessa menevätkään?
      Onneksi Viro on Naton mallioppilas. Hyvässä lykyssä ja viisaitten päättäjiemme myötävaikutuksella voimme pysyä erossa sodista ja kansaivälisten selkkausten ulkopuolella. Jos emme, suurvallat juonikkaasti ylipuhuvat meidät völkkiinsä kansainvälisiin selkkauksiin. Maamme olisi oivallinen alue taistelukenttänä suurvalloille. Rapakontakaiset alueet ja mm. kaupungit ja kansalaiset saisivat olla kaukana ja elää rauhassa. Toivottavasti sotahullut päättäjät pysyvät poissa maamme päätöksentekijöistä tulevaisuudessa. Mikään sotilaallinen voitto tai tappio ei vedä vertoja rauhan ajalle, sodista kaukana pysymisen "voitolle".

      Poista
    3. Minulla on vielä tyhmempi pää kun sulla mutta oon sitä mieltä että jos Euroopassa rähinä näiden eri liittoutumien (Venäjä/Nato) välillä syttyy, ei Suomi siitä erillään voi olla. Ei, vaikka kymmenen pontenssiin 66 vakuuttelisi olevansa puolueeton. Lähinnä olisimme tämän kammottavan sodan eturintamaa. Koska geopolitiikalle emme mitään mahda, ei mahtanut edes Kusti Aasikivi. Eikä mahda Putiinkaan. - On selvä että Suomen politiikka ei mitään "neulanpistopolitiikkaa" saa Venäjää kohtaan olla, se on selvä, koska se on Suur Valta ja helposti ottaa nokkiinsa jos sitä ei kohtele Suurvaltana... mutta kyllä me Länteen kuulummme - noin henkisesti ja kultturellisesti ynnä muuten. Sekin on selviö. Daa. Da, da.

      Poista
    4. Minäpä selitän, Leonoora, miksi meidän maaplänttimme on niin tärkeä.

      Siitä asti, kun Pietari Suuri saatana meni ja perusti pääkaupunkinsa Pietarin 1700-luvun alussa inkeriläisten maalle Suomenlahden pohjukkaan, luoteisesta suunnasta tuli venäläisille tärkeä, jopa elintärkeä.

      Asia ratkesi Napoleonin siivellä 1800-luvun alussa, kun Suomen alue irrotettiin Ruotsista ja liitettiin autonomisena alueena Venäjän Keisarikuntaan. Sen jälkeen Pietarin ympärillä oli riittävä turva-alue.

      Venäjän keisarit olivat kaukaa viisaita ja pitivät suomalaiset tyytyväisinä suomalla heille mm. autonomian monine etuineen. Venäjällä ei todennäköisesti ole ikinä ollut niin luotettavia alamaisia kuin suomalaiset 1800-luvulla. Muualla kyllä kapinoitiin, mm. Puolassa.

      Sitten eri syistä 1900-luvun vaihteessa venäläisten ote kiristyi ja jopa lällyt suomalaiset suuttuivat. Loppu onkin sitten lähes nykyhistoriaa. Muistammehan, että talvisodankin virallinen (ja osittain myös oikea) syy oli nimenomaan Pietarin turvallisuuden takaaminen.

      Eli Pietarin (ja nykyään myös Kuolan) turvallisuuden takia Venäjä katselee tätäkin maaplänttiä välillä otsa ankarasti kurtussa. Ei siis pelkkää pahuuttaan. Se on heidän johtajiensa työ ja velvollisuus.

      Poista
    5. Ruotsalaisia siis emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia. Kukas näin totesi?
      Vaikkakin kansat ovat sekoittuneet aikojen alusta, pallon maannerlaatat ja niillä sijaitsevat maa-alueet siirtyvät omien lakiensa mukaisesti ilmeisen hitaasta. Kenties tulevat sukupolvet muistelevat tätä aikaamme kaihoisin mielin.
      Jos ennusteet merien pinnan noususta (2 m.) tulevat toteutumaan, mihin tulevat asumaan, asutetaan ne miljoonat ja taas miljoonat, jotka joutuvat jättämään veden alle jäävät asuinalueensa. Lieneekö jo tehty suunnitelmia eri maiden päättäjien kesken asiasta? Mikä silloin on nimeltään itsenäinen kansallisvaltio? Sekö, jossa asuvat eri puolilta maailmaa muuttaneet kansalaiset, (paljasjalkaiset, syntyperäiset esim vähemmistönä) vai maantieteellinen, rajattu alue?

      Poista
    6. Mannerlaatat liikkuvat muutaman sentin vuodessa, joten sen seurauksia ei kannata jäädä odottamaan.

      Myös merenpinnan mahdollinen (sic) kohoaminen 2 metriä (voihan olla, että se onkin vain puoli metriä) sadassa vuodessa tapahtuu käytännössä niin hitaasti, että uhka-alueilla asuvat muuttavat hissuksiiin muualle.

      Hieman samaan tapaan kuin meidän maaseutumme autioituu. Eivät maalaiset ole leireillä jonottamassa pääkaupunkiseudulle pääsyä, vaan he muuttavat yksi kerrallaan.

      Mitä tulee kansallisvaltioon, niin ei sitä ulkoapäin määritellä, vaan sisältä. Onhan olemassa jopa iso kansa, joka kovasti haluaisi oman kansallisvaltion - ja jostakin syystä kaikki edistysmieliset piirit tukevat tätä pyrkimystä!!??

      Siis ne samat paremmintietävät, jotka muuten hyökkäilevät kansallisvaltioita ja patriotismia vastaan höperyyden ylittävällä kiihkolla.

      PS. Ole huoletta, Leonoora, Venäjä on ja pysyy myös tulevaisuudessa. Vain sen rajat vaihtelevat.

      Poista
  59. Minusta EU on hyvä asia, monelta kannalta. En oikeastaan tiedä, olemmeko me muka menettäneet jotain EU:ssa ollessamme.

    Se vaan tietysti on, että vaikka Suomi on pieni EU:ssakin, se noudattaa kuuliaisesti ja pilkuntarkasti kaikkea ylhäältäpäin säädeltyä ohjetta. Muut maat eivät kai aina noudata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienelle maalle on elintärkeää noudattaa kaikkia yhdessä sovittuja sääntöjä. Ellei se niin tekisi, ei se voisi vaatia että myös isot maat niin tekisivät. Pieni maa voi moraaliltaan olla iso maa, ei muuten. Pieni maa on kuin koulun kiltein oppilas joka syksyllä tuo luokanopettajalleen omenan. - m

      Poista
    2. Juuri näin. Vaikka koulussa tykkäsinkin velmuista poikaoppilaista, niin kirkassilmäiset kiltit kympin tytöt olivat lähellä sydäntä. Suomi on juuri tällainen. Tästä voipi olla vain ylpeä.

      Poista
  60. Suosittu slougan käy moneen paikkaan; että pitää olla mukana päättäjien pöydissä vähemmistönäkin vaikuttamassa. En ole vakuuttunut. Pitäisi olla ylimaallisen viisas ja karismaattinen porukka Brysselissä, jotta siellä pystyy vaikuttamaan. Koko ajan tehtaillaan älytömiä direktiivejä kurkkujen käyryydestä ja karjalapiirakoiden oikeaoppisesta mallista sekä lisää toisarvoisia orjuutussääntöjä. Ja paljonko me nyt rahoitamme ja elätämme muita eulaisia?
    Kuka tarkistaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loona, miks sä hyppäät (fiksu kun oikeasti oot kuin sika pienenä!) noiden oikeistopopulistien (mikis, äläpä leimaile ihmisiä! e.) kelkkaan ja viittit puhua jostain "kurkkudirektiiveistä"... Puhuisit mielummin suomalaisimmista aiheista, esimerkiksi "kuinka monta airoa kirkkoveneessä pitää olla"?

      Sanopas siihen tirektiivi. (Ettei meidän syntejämme ja kaksimielisiä ajatuksiamme vahtaavat kukkahattutädit tunne kyttyrää.)

      Poista
    2. Myönnän, että minulla on taipumusta dramatisointiin ja totta kai myönnän olevani besserwisser-kukkahattutäti. Kameljonttina voin kääntää takkini, jos narsistinen mieleni saa vahvan vakuutuksen väärin ajattelustani.
      Kirkkoveneen airoparien määrä riippuu tietty siitä, kuinka vahvoja soutajia on saatavilla.
      Jättiläinen soutaa ilman airojakin, kourillaan. Vene voi kyllä painonsa alla upota altta aikayksikön.

      Poista
    3. Pitää ottaa huomioon myös se että kirkkoveneen perässä pitää olla myös hän joka ohjaa sitä venettä melallaan. Ei vene muuten liu'u hollilleen. Usein nämä tuhmia piirtelevät Rembrandit unohtavat tämän melaheiluttajan tykkänään pois.

      ... vai Jättiläisiä, heh heh, sinä kaipaaT?

      Poista
    4. Tässä kohtaa huussitaide ei tulleet hetkeksikään mieleeni. Otin aivan vakavasti kirkkoveneellä soutamisen, jota en ole koskaan harrastanut. Nähnyt olen, kun suvisoudussa veneet etenevät jokea pitkin.
      Taiteesta puheen ollen, taiteilijalla olkoon oma visio siitä, montako airoa veneen ympärille piirustelee. :D

      Poista
    5. Ai niin, jättiläisestä vielä: Parempi pyy pivossa kuin seitsemän oksalla.
      Jättiläinen voisi nostaa syliinsä ja keinuttaa uneen, ikään kuin tuulien tuudittamana.

      Poista
  61. Oikeistopopulismi on mielenkiintoinen sana, jonka itse asiassa sisältää kaksi pohdinnan arvoista sanaa. Me vanhat ihmset emme helposti hahomta, kuinka ajasta jälkeenjäänyt ja vanhentunut ilmiä on jako vasemmistoon-oikeistoon.

    Neuvostoliitto, vai mikä helvetti sen nimi on, on nykyään maailman rosvokapitalistisin valtio. Hiedän kanssaan yhteistyötä läheisimmin haluavat kokoomus, kepu ja valio, koska fyffeä siitä tulee, kun myy neukuille paskaa. Valion tuotteet nyt ovat ihan hyvän laatuisia.

    Ikinä en olisi alentunut Päivin mieslipposta äänestämään, mutta sdp:n historia on hieno ja tärkeä, Mauno Koivisto presidenteistämme paras. Paavo mieslipponen oli nuoruudessaan bolsevikki, vanhemmiten hänen ainoa pyrkimyksensä oli saada iso virka maailmalta, "euroopan presidentiksi" pyrki. - Tuollaiseen halpaan kukaan mene, Paavo Köpöttelee ihan ansaitusti Töölössä R-kioskin ja uima-altaan väliä.

    Populismista sitten, että tarkoittaako se mahdollisesti sitä, että lupaa asioita,joiden tietää olevan ihan mahdottomia, ja vielä maalailee niiden ihanuutta? -Heh, heh, Antti Rinteen uusi hallitus. Andy pääsee hitoriankirjoihin.

    Lopuksi lainaan Cato vanhempaa: "kepu on hävitettävä!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (tällä kertaa kirjoitin ihan tietokonenppäimistöllä, enkä voi syyttää kännykkää. Kirjoitusvirheilleni en myönnä kahden tuplajallucolan tai erinäisten kaljojen olevan syypäitä niidenkään. Minulla on varmaan kirjuhäiriö.)

      Poista
    2. Vielä jokainen voi itse tykönään pohtia sitä, etteivät Paavo Lipponen ja Esko Aho myyneet itseään neuvostoliitolle halvalla, molemmat ovat saaneet tuhtipalkkaa. Paavo kaasuttelusta ja Esko Neuvostopankista.

      Poista
    3. Populismia ei minun mielestäni tarvitse sen kummemmin määritellä kuin sillä, että se on tietoista valehtelua. Tämä valehtelu tietysti uppoo sen paremmin niihin ihmisiin jotka vähiten tietävät. Kyllä kansa tietää, on just tällainen heittoviisaus joka ei sano mitään mistään. Eikä "kansa" sen enempää tiedä mitä tietää, mutta uskoo. Se siinä niin vittumaista onkin että kansa uskoo mitä tahansa mikä sille on mieluista kuulla. Väitteen pitäisikin olla - Göppels tämän aikoinaan parhaiten snaijas - että mitä suurempi valhe, sen helpomi se on kansalle syöttää. Ja siitä tulee sitten Totuus.

      Eli Pravda. Koska sama tapa tehdä propakandaa kommunismissakin oli. ietysti. Eiväthän he sen tyhmempiä olleet. Kyllä he tiesivät, mitä tekevät, heh hheh, vetivät lankoja nukketeatterissa. Mutta kun on kuvitellut, minä sainakin oon, että näistä painajaismaisista kokemuksista olisi jotain jopa opittu, ja päästy pois, niin tulee joku D.Trump joka valehtelee noin 6 kertaa per vrk, eli 180 kertaa kuukaudessa. - Ja sitten hänet pitäisi ottaa todesta?

      No, voihan vempula.

      Onneksi meillä ei sentäs noin sivistymättömiä poliitikoita ole. Lähinnä mieleen tulee L.Huhtasaari, porilainen kveekari, joka säkättää sanomaansa kuin Maxim-konekivääri ja hymyilee kuin tiine Kameli. Ja puhuu.

      (Anteeksi Laura, ei millään pahalla. Olet ihana ihminen, mutta filosofina aika kammottavan helppoheikki.)

      Poista
    4. Göebbelsistä tulee mieleeni pupukaksikko Juha Sipilä ja Jari Lindströn, jotka ovat onnistuneet vähentämään työttömyyttä ja samanaikaisesti on maksettujen työttömyyskorvausten määrä koko ajan lisääntynyt.

      Poista
  62. En haluaisi olla poliittinen eläin mutta sitä on vaikkei haluaisi. Jos pitäisi - esim. minun - huolehtia vain itsestäni, tulisin hyvin toimeen ilman koko v-tun politiikkaa. Kyllä minä itsestäni osaan pitää huolta. Mutta kun sitä ajattelee - voi, voi voi - että pitää pitää huolta myös tästä yhteiskunnasta, siis muistakin ihmisistä, niin pakko on mennä mukaan politiikkaan.

    Kirkko eli Uskonto väittää tuovansa ihmiselle sekä Rauhan että Levon ja Mitä Muuta Vielä... mutta epäilenpä. (Paitsi haudankaivaja tietysti, kun viimeisiä lapiollisia mättää sun päälles, hiestä märkänä, tietysti tuo sulle Rauhan ja Hiljaisuuden.) Mutta muuten suhtaudun Kirkkoon kuin Alkoon. Tosin Alko ei yhtä röyhkeästi itseään mainosta, esim. että "ostappa ja ota ja nauti yksi kossu, aneina vain 10,99;- euroa, niin pääset paradiisiin..." Ei. Koska eihän sinne perkele yhdellä koskenkorvapullolla pääse. Kaks täytyy olla vähintäin. Ja kyytipoikina muutama olutlekkeri. Ja kilohailivoileipiä.

    VastaaPoista
  63. Mitä merkitystä kirkoilla ja erilaisilla lahkoilla nykypäivänä on?
    Diakoniaatyö ja ulkomaanapu? Ainoaankaan pappiin tai lukkariin en pysty uskonasioissa uskomaan. Kirkonmeiningeissä, esim. hautajaisissa, tulee halu lähteä ulos höpinöitä kuulemasta. Kriitikko alkaa päässäni penkkiin istyessani vastustamaan pötypuheita. Joo. Olen kai tietynlainen mystikko uskoni asioissa.
    Minulle bioloogisen ja evoluution kehityksen tosiasiat määrittävät sen, mikä on vahingollista ja mikä vastakkaista eri lajeille, ei uskonnot.
    Äkkipäätä kuullessa upea ajatus on; tee muille kuin haluat itsellesi tehtävän. Ohje sisältää toki syvemmin ajateltuna myös negatiivisen levelin.

    VastaaPoista
  64. Minä surin, kun jouduin kirkosta eroamaan sen kaikkinaisen rappion ja mädännäisyyden vuoksi. Politiikkaa ovat kehdanneet alkaa tekemään. Eräs vakavia henkisiä ongelmia potevalta näyttävä naispappi oli viimeinen pisara.

    Kirkko, soittakaa kirkonkelloja Israelin lopulliselle voitolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Israelilaiset fundamentalistipoliitikot ovat tämänpäivän natseja. Täysin yhtä pahoja. Paradoksaalista mutta totta. Tämä on silti



      melkeinpä toiseksikauneinta mitä musiikista tunnen

      Poista
    2. Ihailen Israelin laupeutta ja pitkämielisyyttä, kun terroristijärjestö Hamasin hallitsemasta Gazasta lähetetään jatkuivasti ohjuksia ja itsemurhapommittajia, mutta silti Israel ei syökse heitä mereen. Pikkulapsensakin palestiinalaiset opettavat heittämään israelilaisia kivillä.

      Poista
    3. Vivaldi on upeaa, mutta nyt olen liian levottomalla rock´n roll tuulella, enkä pystynyt täysin nauttimaan. Kuuntelen levollisemmalla hetkellä uudelleen.

      Poista
    4. Musiikkia pitää kuunnella ajatuksella, ei harhailevalla mielellä. Siksi kai ns. klassinen musiikki monelle on niin vaikeaa. Täytyy keskittyä. Vaikkei malttais. Kun joka puolella on R-kioskeja joissa ovelat käärmeet tarjoavat sulle Hyvän ja Pahan Puun omppua. Ja puhuvat kauniilla eevan-kielellä: "ota ny tosta Mikko, ota ota, tai maista edes, Mikko". - Ja minähän otan ja maistan.

      Poista
    5. Mutta siitä kai olemme samaa mieltä kaikki että ihmisen ääni on kaunis instrumentti.

      Poista
    6. Kappale on ihanan kaunis. Sinä olet Mikis selvästi uskonnollisuuteen taipuvainen, mutta minä olen vain tällainen surkea maan matonen, vailla toiveita pelastuksesta.

      Poista
    7. Fiilikseni vain ovat parhaillaan sellaiset, että pohdin, kuinka paljon parempi nuorena nakkikioskikaatumiseen kuolleen Janne Ödnerin versio Apachesta olikaan kuin alkuperäinen Shadowsin.

      Poista
    8. Ödner opetti Dave Lindholmin, Albert Järvisen ja Ile Kallion soittamaan kitaraa.

      Poista
    9. Ja jos ei opettanut, oppi-isä oli kuitenkin.

      Poista
    10. Ahdistukseni koko kuvan esitti Tuomari Nurmio kappaleellaan, jota kuuntelen yhä uudelleen ja uudelleen: Maailmanpyörä palaa!

      Sanat eivät syntiselle armoa tunne.

      Poista
    11. Remun "Viittä vaille, etten saanut isompaa kakkua", on klassikko!

      Poista
    12. Tämä autenttisin suomalaisista vankilalauluista on. Kaikki kunnia Jukka Raitaselle vaikka tämän yhdeltä mustalaiselta varastikin, Konnunsuolla, sekä melodian että raakatekstin. Mutta ei se kipaleesta sen huonompaa tee mitä se on. Ja sitä paitsi (Mikko, leimakirves pois kädestä!) mustalaiset on itse kamalia varasteleen kaikilta. Kaikkea.


      hellämielinen murhaaja katuu vankilassa sitä että on joutunut sinne

      Poista
    13. Äidin sukulaiset, eli "Korennon plikat" asui Turussa (tunnetaan myös Åbona) ihan lähellä Kakolan vankilaa. Katselin sieltä parvekkeelta näitä konnia. Ihmettelin että miksi siinä on ikään kuin kahdet eri muurit? Siihen tuli Korentojen vanhapoikasetä, joka oli hom.sex. mutta joka koskaan ei minua ahdistellut, ja selitti että siinä on kaksi eri vankilaa. Toinen on Turun Lääninvakila, toinen tämä Kakola. Yhnmhy, ajattelin. Ja sitten tämä setä, samalla kun silitti pellavaista tukkaani, selitti että kerran "eräs vanki oli kovalla vaivalla kiipenyt Kakolan muurin yli ja tömähänyt Lääninvankilan pihalle. Josta hänet oli helppo napata takaisin telkien taakse." HAHAH HHAH, minä nauroin suu ammollani, koska mun mielestä se oli hauska juttu.

      Poista
    14. Eikka Lehtosaaren videoita kannattaa juutuubista katsella. Hän haastattelee monia mielenkiintoisia persoonia ja tekee sen mielestäni todella hyvin. Eikka on linnankundi, joka on murhannut kolme ihmistä. Psykoksi epäilen.

      Poista
    15. Tässä Lehtosaaren ja Salomon garagen minutin teaseri. Pentti Linkolan haastattelun jätin kesken, kun Penan hourailut alkoivat ärsyttää. Sitten siellä on Remun, Andy McCoyn, Jukka Tolosen ja monen muun haastattelut.

      Poista
    16. Lehtosaaren tausta: "Lehtosaari tuomittiin kolmesta murhasta ja yhdestä murhan yrityksestä vankeuteen hänen ammuttuaan rikostovereidensa kanssa muita jengiläisiä pitseriassa Lahdessa vuonna 2000. Ampuminen tapahtui jengiä koskevan väkivaltarikosoikeudenkäynnin tauolla. Ravintolassa oli ruokailemassa Bandidos MC:n ja Black Rhinos -jengien jäseniä, kun Lehtosaari kumppaneineen meni ravintolaan ja alkoi ampua. Kolme miestä ampuivat ravintolassa 15 laukausta." (Savon Sanomat)

      Poista
  65. On totisesti maan matosen ahdistunutta ja mustaa sielua kohottavaa musakkia.
    En ole sataprosenttisen vakuuttunut palestiinalaistenkaan hyväntahtoisuudesta, ovathan he kärsineet luvatun maan kansalaisilta käsittämätöntä ja agressiivista syrjintää. Israelin vihanpito menee yli ymmärrykseni. Kyseisillä alueilla uskonnot ja itsekäs vallanhalu sekoittuvat esimerkillisesti. Oiva mielipiteiden ja vallankäytön temmellyskenttä myös ulkopuolisille sotkijoille.

    VastaaPoista
  66. Sain äsken kimpun tuomen kukkivia oksia ja nostalginen riisivelli kypsyy puuhellalla. Harvinaista (ei-ilmastoystävällistä kaikin puolin) mutta mustikkakiisselin kanssa gurmeeta. Täältä on kaukana kavala maailma, ellei avaa mitään digi- tai radioaalto-vastaanottimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puurot ja vellit tahtoo mennä sekaisin, kun ulkona metsän kaikki eteeriset kevättuoksut huumaavat. Oi ihana toukokuu!

      Poista
    2. Idyllistä ja kaunista. Syyllisyytesi ilmaston vastaisiin tekoihin on tosin kamalan suuri, pyydä anteeksi isä vihreydeltä!

      Poista
    3. Riisivelliä, jestas. Nostan hattua, Leonoora. Meikäläisen menyy on tänään 276 grammaa jauhelihaa odottamassa lihapulliksi paistoa. Puolustuksekseni sanon, että syön punaista lihaa nykyään harvoin, harvemmin kuin kerran viikossa. Viimeksi söin prosessoidun Hesen hampurilaisen ja voi vietävä, että se oli hyvä. Eilen söin kalaa, ja monta päivää viime viikolla pahoja hiilareita eli leipää ja juustoa ja salaatteja.

      Poista
    4. Tänäänkin menyyni on lihapullat. Puolet jäi yli ja nyt selviän aterioinnista kuumentamalla eilisestä toisen osan. Yksin asuvan osa on syödä monta päivää samaa, kun kaupassa on ruoka niin isoissa pakkauksissa. Jos avaan hernaripurkin, syön siitä kolme - neljä peräkkäistä päivää.

      Kaupat eivät ota huomioon, että yksinäistaloudet ovat jo lähes puolet kaikista Suomen talouksista ja trendi on nouseva. Liha ja kana pakataan edelleen nelihenkisen perheen standardipakkauksiin. Kanaa esimerkiksi ei saa palvelutiskiltä, eikä jauhelihaa tai pihvejä.

      Poista
  67. Vai hiilareita söit. Minä luin että söit hiiriä... Ja ajattelin että älä ny kuule viitti valehdella. - m

    VastaaPoista
  68. Vastaukset
    1. Jos Mauno Koivisto eläisi, hän itkisi puolueen alennustilaa. Sanoisi vielä: "ei tämä kyllä nyt tästä"

      Poista
    2. Senaatintorilla olin Mauno Koiviston hautajaisissa, Helsinkiin matkustin sen vuoksi Kirkon äänet kuuluivat sinne ämyreistä. Meitä oli torilla varmasti tuhansia, en edes yrittänyt paremman väen kirkkoon sisään. Oikeasti meinasi itkettää ja purin huuliani, kun Koiviston arkku meni ohitse ruumisautossa leijonalippuun verhoiltuna.

      Poista
    3. Kissantappaja oli sdp:n naisten valinta vuoden 2018 Risto Rohkeaksi. No juu, kyllä se tietysti eräänlaista luonnetta vaatii.

      Arvakkaa, kuka tuli valituksi vuonna 2019. - Ihan tosi, arvakkaa! - Noh kerron sitten, se oli itse internetin räjäyttäjä, törkypuheiden ykkönen Al-Taee.

      Saas nähä, kuka tulee ensi vuonna, jännityksellä odotan. Joku vaimonsa tappaja?

      Poista
    4. Ikinä ei mielestäni unohdu irakilaisten Tampereen keskustassa tekemä murhapoltto, joka vaati kolmen ihmisen hengen. Irakilaiset polttivat oman pizzeriansa vakuutusrahojen toivossa ja kolme ihmistä siinä samalla. Helvetin natsit.

      Päivi, meidän Päivi, korkeastikoulutettu ja ylhäinen, Lipposka, ehti tuohtuneena tuomita maamme rasistisen ilmapiirin, ennenkuin syylliset selvisivät.

      Poista
    5. Ei ole täyttä varmuutta siitä, oliko se Päivi Lipponen, joka vastasi työttömille, kun kuuli, ettei heillä ole leipää: "syökää sitten vaikka leivoksia!"

      Poista
    6. Jääköön tästä yhteydestä pois se, kuinka arabit tykkäsivät jutskuja vihaavista natseista ja kuinka pelastivat heitä sotien jälkeen. Kerron joskus myöhemmin, tai mielummin lukekaa itse jostain.

      Poista
    7. Lyhyitä kirjoituksia kirjoittanut Arvo Salo on idolini. Hän sai runsaasti pyyhkeitä puoluestaan, sdp:stä, kun oli avoimesti ja runsaasti Israelin puolella. Tottakai se riepoo, kun neuvostoliiton näkemystä ei oteta riittävästi huomioon, sikäli kriitikoita ymmärrän.

      Poista
    8. Arvo Salo itse jossain haastattelussa kertoi jotenkin, että kirjoittaa mielummin lyhyitä juttuja, kun pitkiä ei jaksa viitsiä.

      Poista
    9. Mauno Koivisto oli sodan Törnin porukassa ollut veteraani ja adventistitaustainen uskovainen, kuten äitini tuota jälkimmäistä. Romanian romaaneja olivat kerran päästäneet kokoukseensa, hyvää kun kaikille toivovat. Romanit rullasivat kaikkien päällystakeissa olevat rahapussit. Minua se riepoo, eivät ne vanhat eläkeläiset uskovaiset mitään kroisoksia ole. Romanian roskaromaaneille en kuitenkaan ikimaailmassa anna enää penniäkään, turpaan voin antaa ja päähän potkaista. Hy olkoon, mitä sontaa!

      Poista
    10. Romanian roskaromaaneista oli myös useampia uutisia, joiden mukaan ryöstivät vanhoja ihmisiä. - Näistä ei saa sanoa, mitä todella ajattelee, mutta mitään hyvää ei tule mieleen, vaikka kuinka positiivismentalistisia harjoituksia tekisin. Älkää lukeko roskaromskua loppuun asti!

      Poista
    11. Stadin rautatieasemia roskaromanit matkustavat junilla ilman lippua, kerätessään pulloja ja mahdollisesti jotain muuta. Älkää kuitenkaan heitä lyökö päähän pesäpallomailalla, vaikka vilunkia yrittäisivätkin, heillä on ihana ihmisarvo.

      Poista
    12. Heh, ei saa muka yleistää koskemaan kaikkia romanian roskaromaaneja. Niillä on selvät marssitahdit ylempää, mitään eivät tee ilman ylempien hyväksyntää, eivät yhtään vanhuksen ryöstöä ilman lupaa. Roskaväen mafia.

      Poista
  69. Iines, tutulta kuullostaa menyysi. Mökkinaapuri toi loimulohta ja vielä muutama päivä sitten ahvenien kutuaikaan, katiskasta sai hyvän kokoisia kaloja. Ah savustettuna ahven on namia. Voissa paistetut kelpaavat jo gurmeeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuore kala on herkkua numero 1, ja nimenomaan jokin ahven tai muikku taso on sinällään gourmetia.

      Lohta syön jatkuvasti, koska sitä on helppo saada ja laittaa. Olen kuitenkin kyllästynyt siihen, että sitä on aina ja joka paikassa tarjolla. Menepäs kesällä mille tahansa merimatkalle tai pikku saaristoristeilylle, niin aina on tarjolla, ylläripylläri, lohisoppaa. Ja yleensä vielä maitoon keitettynä. Jos sitä syö, se pitää olla kirkasliemistä.

      Savulohi on kyllä meikäläisenkin herkkua, aina. Kesän gourmetein ateria on kuitenkin voissa paistettu rapsakka muikkurivi tai sitten ahvenet, niiden kanssa voissa paistetut kantarellit, ei mitään kermasoosseja eikä kastikkeita, ja tilliperunat. Salaatti kirpeän klassisen balsamicoetikkakastikkeen kanssa - ei tilkkaakaan mitään kermamössösoosseja. (Ehkä huomaa, että inhoan kermalla sössättyjä juttuja.)

      Poista
  70. Oletteko koskaan kuullut maailman hienointa kitarasooloa?
    - Tässä soitetaan Harrisonin Jorin muistoa ja soolo alkaa jostain puolivälin paikkeilta, jatkuu sitten kappaleen loppuun asti alati uudistuvana ja hyvän parhaana koko ajan. Soittaja on hiljattain edesmennyt Prince.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, ajantajuni on vähän niin ja näin, Prince näkyy kuolleen jo huhtikuussa 2016. Mut justhan se oli.

      Poista
  71. Herranjumala, viekää kissanne piiloon, valtiopäiväedustaja Näkkäläjärvi saapuu puhetta pitämään!

    VastaaPoista
  72. Kun olen hölötuulella edelleen, laitan maailmankaikkeuden parhaan biisin, Bob Dylania tottakai. Jyrinää vuoristossa!

    VastaaPoista