12.11.2019

Vesileipää


Tiesittekö muuten, että 1600-luvun postipojalle piti antaa puoli tietä vapaaksi. Postin tuli kulkea peninkulma kahdessa tunnissa. Myöhästelevää postipoikaa uhkasi vesileipävankeus.

Meillä taas postipoikia ja -tyttöjä uhkaa vesileipä palkan puolesta. 

Varokaa muuten nyt postilakon aikana tarkasti sirukorttejanne. Ettei teille käy niin kuin minulle tänään. Tai oikeastaan jo eilen.

Kun nimittäin olin marketissa,  niin pankkikorttini ei käynytkään kassalla. Se herjasi "lukuvirhettä". Myyjä hinkasi korttia hihansa liepeeseen ja koetettiin uudelleen.  Ei auttanut. Jono takanani kasvoi ja minulla hikipisarat. Sitten muistin, että kukkarossani on poikkeuksellisesti viisitoista euroa käteistä, ja maksoin rahalla. Siunatut pikku setelit.

Tänään Lidlissä juutuin taas kassalle pankkikorttini kanssa. Jälleen hingattiin korttia, myyjä ja minäkin, mutta ei.  - Sirussa voi olla naarmu, sanoi kassa.  Taas oli takanani jono ja minulla hiki. Hätä keinot keksii.  - Koetetaas tätä, sanoin, kun huomasin S-pankin maksukortin rahapussistani. En yleensä käytä sitä, koska sillä on vain kertyneitä pieniä  bonuksia. En edes muista kortin tunnuslukua. Onneksi se kelpasi lähimaksuun ja olin pelastettu häpeältä. Jostain syystä kiitin myyjää vielä kun lähdin.

Kostutin autossa paperinenäliinan ja pyyhin sillä varovasti koko kortin. Päätin mennä  automaatille kokeilemaan, voinko edes nostaa käteistä. En voinut. Automaatti sylkäisi korttini äkäisesti ulos. Kortti oli "unvalid". Olin pattitilanteessa. Toimimaton pankkikortti, jolla ei voi maksaa ja jolla ei voi nostaa. Ja neljän viikon postilakko. Tässä vaiheessa meinasi itku tulla, sillä mitä ihminen tekee viikkoja ilman rahaa, jota ei voi nostaa edes konttorista, kun sellaista ei täällä ole.

Kotoa soitin sitten Nordeaan, kun ensin kymmenisen minuuttia etsin palvelunumeroa netistä. Linkit ohjasivat chat-linjoille kirjoittelemaan ongelmista, mutta olin niin tuohduksissani, että halusin puhua Elävän Ihmisen kanssa. Mobiilipankin kautta sainkin yhteyden kohtuullisen nopeasti.

Ystävällinen nainen lupasi tilata ja lähettää uuden kortin Matkahuoltoon, jolloin saisin sen aika nopeasti. - Onhan sinulla henkilötodistus, kun ajokortti ei kelpaa todistuksesi, varmisti tuo pelastava enkeli. - No ei ole, eikä voimassa olevaa passia. - Pitäisi olla, huokaa nainen.  Ilman niitä ei voi tunnistaa.

Koska uuden passin ja henkilökortin hankkiminen postituksineen - täällä ei ole poliisiasemaakaan - olisi myös juuttunut lakon jalkoihin, ainoaksi vaihtoehdoksi jäi, että uusi korttini  lähetetään lakkoa uhmaten postitse,  tulee sitten kun tulee.  Jos tulee. Siihen asti on pärjättävä jotenkin S-bonustiliä hyödyntäen. Ellei minulla olisi kahta tiliä eri pankissa, olisin kirjaimellisesti keltaisessa liemessä.

Kyllä on ihmisen elämä tehty hankalaksi. Jatkossa jokaisen kannattaa miettiä valmiiksi sellainen strategia, jossa laatii elonjäämissuunnitelman paitsi lihatta myös postilaitoksetta/ pankitta/ poliisitta elämisestä.

120 kommenttia:

  1. Vanha sanonta kuului: "pois pois postin tieltä, posti se kulkee keskellä tietä."

    Epämaineinen Nordea on minulle taakse jäänyttä elämää. Mitä viranomaisiin tänä päivänä tulee, nuorisolle voi huoletta suositella rikollisen tuottavaa ammattia.

    VastaaPoista
  2. Pankkikonttoria ei yleensä tarvitse, kaikki hoituu netissä, luulin. Siksi en ole tullut lopettaakseni Nordea-suhdetta, vaikka Nordea täällä lopetettiin. Ajattelin myös, että yhtä hyvin muut pankit täällä voivat lopettaa palvelunsa.

    Nyt huomaan, että konttorin pitää olla asuinpaikkakunnalla tai ihan naapurissa.

    Hiukan hirvittää, että postilakko tuntuu vain laajenevan, vaikka olen postin työntekijöiden puolella. En harmittele joulukorttien viivästyksiä, niin kuin joku uuninpankkopoika olettaa, vaan juuri sitä, että kun jokin yhteinen instanssi lamataan, pieni ihminen jää jalkoihin ja voi oikeasti joutua hätään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. P S Pidän mahdollisena, että saan pankkikorttini vasta ensi vuoden puolella. Kerron teille, kun se saapuu.

      Poista
  3. Hyvin kerroit ja kuvasit, miten tämä digikehitys voi karmeimmillaan hankaloittaa ennen niin luotettavasti ja hyvin toimineita palveluita. Niin voi käydä myös ilman postilakkoakin.
    Uusin jokin aika sitten passini ja tilasin myös henkilöllisyystodistuksen.
    Miksiköhän ajokortti ei enää käy todistamaan henkilölisyyttä? Onko se taas joku Eu:n direktiivi?
    En ole käynyt autokoulua, joten ei ole ko. korttiakaan.
    Passia ja henkilökorttia varten piti käydä valokuvassa. Kuva menee suoraan poliisin järjestelmään. Tunnus tulee tekstviestinä, jolla saa kuvan näkyviin hakemukseen nettilomakkeeseen. Homma sujui nopsasti. Tilasin molemmat netin kautta, ja noudin postista, jolloin pääsee muutaman euron halvemmalla.
    Sata euroa, hieman vaille tai yli lysti maksoi. Jännitti kyllä, tulevatko vai jäävätkö matkalle.

    VastaaPoista
  4. No tässä minun tapauksesani ei olisi ongelmaa, ellei postilakkoa olisi. Olisin saanut uuden kortin postitse suoraan kotiin varmaan viikossa. Nyt ei ole tietoa, koska postia kannetaan. Voi mennä viikkojen päähän, jopa seuraavaan vuoteen, kun jakamatta jäänyt posti puretaan. Mietin, että siinä on kohonnut postin katoamisriski.

    Aion hankkia nyt lakon päätyttyä henkilökortin. Täällä on tietääkseni kylmä poliisiasema, mutta kortin voi varmaan tilata netitse, ellei asema sitten päivystä ajan varaamalla jokin päivä.

    Vaan katsohan, mitä löysin netistä:” Ajokortti ei enää vuoden alusta kelpaa valmiin passin tai henkilökortin noutamiseen.” Millä keinoin ihminen nämä sitten saa, jos on vanhentunut passi eikä henkilökorttia.... Byrokratian huippu.

    VastaaPoista
  5. Tässä nykymaailmassa on paljon uusia asioita, joita en pysty ymmärtämään. Pankeista ei saa nostaa rahaa, eikä junien konduktööreiltä ostamaan lippuja. Niin se bisnes ja politiikka menee. Parasta asiakaspalvelua on, kun nettiyhteys pelaa hyvin ja joutuu itse tekemään kaikki palveluntuottajan tehtävät.

    Helsingin kaupunginvaltuuostolle ja johdolle nauraisin, jos ei kovasti itkettäisi. Husu ja Sinnemäki, sanojen ja ajatusten jättiläiset. Onneksi Helsingillä on ylivoimaisen äänivyöryn saanut Vapaavuori, sanon näin, vaikka bönde olenkin.

    Nuorista vihrua liittoa äänestävät kaikki vanhempiensa, taistolaiskommunistien, opettamat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tytär houkuttelee minua usein Helsinkiin hummailemaan. - Siitä vaan nouset bussiin ja hurautat asemalta tänne, hän opastaa. Herran pieksut, enhän minä osaisi enää maksaa edes bussissa, jos raha ei käy.

      Poista
  6. Posti on vihreäfasistisen äärikapitalismimme surullinen ilmentymä. Meinaavat, ettei työmies ole palkkaansa ansainnut. Ruohonleikkuita työntekijöillään teettävät, kun johdossa ei ole ollenkaan kykyä eikä ajatusta.

    Lämmin tukeni Postin lakkolaiselle, kaatakaa ainoastaan omasta hyvin voinnistaan kiinnostuneet stalinistidfasistit firman johdosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuen postilaisia, huolimatta lakkojen aiheuttamista hankaluuksista meikäläisen rahaelämässä, ja etenkin tuen, kun luin, miten työoloja halutaan huonontaa ja palkkoja laskea jopa 30 - 50 prosenttia. Hävytöntä, ei yhdenkään ihmisen palkkaa voi laskea tuommoisia määriä, etenkään jos yrityksellä pyyhkii noin hyvin, että johtajat kylpevät rahassa.

      Poista
    2. Kävin S-pankissa hakemassa valmiit pumaskat siirtääkseni tuloni kokonaan sinne, pois Nordeasta. Nyt pitää vain sopeutua siihen, että tulee uusi nettipankki, jonka käyttö pitää opetella. Olen hieman asperger monessa asiassa, sillä vihaan muutoksia. Tiedän, että opin nopeasti, mutta pelkään silti jättäytyä uuden pankin varaan. Tämä siitä huolimatta, että sain hyvän tarjouksen remonttilainasta, joka istuisi budjettiin enemmän kuin sopivasti.

      Poista
    3. IINES, HUOM! Huom. Huomio!

      MAHDATKO HUOMATA TÄMÄN KOMMENTIN? OLEN KYLLÄ MYÖHÄSSÄ KERTOMANI KANSSA; mutta ei sillä kai mitään väliä. Olet varmaan jo homman hoitanut. Tää on tarkoitettu vain pika-avuksi. Jonka voi jättää tarvittaessa lukematta.

      Iines, me on siirrytty S-pankkiin. Siirtyminen tapahtui näin:

      - Me haluttais siirtää rahamme teidän pankkiinnei mutta ei kehdata mennä sanomaan irti tilejämme nykyisestä pankistamme. Ovat olleet siellä niin ystävällisiä. Miten sen homman voisi parhaiten hoitaa?
      - Se käy helposti. Me hoidamme asian. Teidän tarvitsee vain kertoa milloin tämän siirron haluatte tapahtuvan ja allekirjoittaa muutamia papereita.
      - Kävisikö että antaisimme tarvittavat tiedot vaikka nyt?
      - Kyllähän se sopii.

      Olimme pienessä kopperossa Prisman myymälässä joka on lähinnä vapaa-ajan asuntoamme. Ystävällinen pankkineiti otti esiin joitakin kaavakkeita ja alkoi täyttää sitä. Hän kyseli ja me vastailimme. Allekirjoitukset tehtiin ja sillä selvä. Muutaman päivän odotus ja tuli kutsu tutustumaan uusiin tileihimme. Saatiin myös upouudet VISA-kortit. Ilmaiset.

      Pari vuotta olemme olleet S-pankin asiakkaina ja kaikki on sujunut hyvin. Oikeastaan vähän paremmin, sillä ylimääräisiä pankin kortti- ym. maksuja ei ole. Kaupassa käynnin yhteydessä voi hoitaa myös pankkiasiat. Ja käteistä rahaa tarvittaessa voi pyytää vaikka kassalta. Tai maksaa ostokset suoraan yhteiseltä tililtämme.

      Poista
    4. Liisu, kiitos päätöksenteon helpottamisesta! Mietintäprosessi on minulla vielä kesken, mutta tämäkin vahvistaa ajatteluani. Epäröin vain sitä, kun pankkivirkailija tarjosi minulle heti lainaa, ja tarvitsisinkin sitä remonttiin. Mietin vain lainan pitkää takaisinmaksuaikaa.. Mutta teen lopullisen ratkaisun vielä ennen joulua.

      Poista
  7. Vanhan hyvän ajan meininkiä, suurenmoiset Jussi Raittinen ja Kari Kuuva. Kuuvan päivityksiä minä aina facebookissa odotin, laittoi yleensä vanhoja, omia ja muiden, biisejä. Terveisiä sinne Taivaan iloihin!

    Elikkäs täss: Kustaa polkee, pomot ei ole täyttä paskaa.

    VastaaPoista
  8. Iines, netistä löytyy myös paikakuntakohtaiset valokuvaamot, jotka lähettävät kuvan suoraan poliisilautokselle.
    Mulla oli sen verran vielä aikaa passin vanhenemiseen, että sain postista noudettua ensin henkilökortin ja muutamaa päivää myöhemmin uusitun passin.
    Voihan olla, että jos noudat itse passin ja henk.kortin poliisiasemalta, saat ne vanhaakin passia vastaan. Minulla otettiin aiempaa passia varten sormenjälki.
    Luulisi, että silläkin on jotakin tunnistussarvoa. Miksi niitä muuten otettaisiin? En tiedä, onko sormenjäljen otto käytössä jo kaikissa poliisipiireissä?
    Joko kysyit käykö tapauksessasi vielä ajokortti henkilötodistuksesta?
    Toivittavasti kaikki järjestyy pian parhain päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tilasin passin netissä, ajattelin, että onopas tämä nykyaika kätevää. Hetken päästä tuli vaatimus ajan tilaamisesta poliisilaitokselle. Luulivat minua ihan Husuksi, kun edellinen passini oli vanhentunut, ja halusivat äijästä varmistua.

      Sormenjälkeni muistaakseni ottivat FBI on ihan tosissaan, vaikka abdirahimeita tulee rajojen yli ilman kunnon kontorillia tai puolustusvoimien torjuntaa. Ei ole enää talvisodan henkeä.

      Poista
    2. Valokuvaamo toki lähetti kuvani hienosti ja hyvällä palvelulla skoudeille.

      Poista
    3. Nettihakuni perusteella täällä on kerran viikossa ns. kylmä poliisiasema avoinna ajanvarauksesta.

      Haen nyt sitten uuden henkilökortin ja ehkä passinkin. Samantien vien itse valokuvan sinne. Jos tämä nyt sitten käy, kun netissä on siis sekin tieto, että ”Ajokortti ei enää vuoden alusta kelpaa valmiin passin tai henkilökortin noutamiseen.” Saas nähdä kuinka ihmisen käy. Saanko mitään läpyskää.

      Poista
    4. Läpyskät saa, mutta vaativat erityisen tunnistuksen. Se tarkoittaa jonkun polliisilaitoksen tytön kanssa sujuvaa höpötystä. Ihan kivoja minunkin kohdalleni osuneet ovat olleet. Puhuin kuin ruuneperi ja tyttö uskoi kaiken.

      Poista
    5. No näin uskon itsekin. Vaikka minua tuskin siellä tunnetaan, niin kaipa pikkukaupungissa maalaisjärkeä löytyy. Vaan merkillisiä ehtoja ohjeisiin painatetaan. Vanha virallinen asiakirja muka ei kelpaisi, kun hakee uutta. Ihan kuin entisajan naapurimaassa.

      Poista
    6. Täysin järkeä vailla on byrokraattien päätös, ettei ajokortti kelpaa tunnistautumiseen. Naurattaisi, ellei itkettäisi. - toisaalta kamelikortilla pääsee Helsinkiin taksia ajamaan, mistä näistä tietää.

      Poista
    7. No juu, minun täytyi yksi toimnnkin paperi viranomaiselta hakea. Tyttö ei hastala vistaa tiennyt perusteista, joten minun täytyi sille kertoa. - "Jeesuksen aikaan myönnetyistä luvista pitää tulkita niin, että jatkoaikaa saadakseen, ne nykyisen lainsäädännön mukaan täyttävät nykyisest lainsäätäjän pershiertymät ja muuta oikut..."

      Poista
    8. Siis eihän se järkeen menekään, että poliisin myöntämä ja allekirjoittama ajokortti ei käy tunnistautumiseen. Poliisiko muka kirjoittaisi väärän todistuksen? Korttia ei nykymuodossaan voi edes väärentää. On vaikea ymmärtää byrokraattisia perusteita tässä asiassa.

      Poista
  9. Luin aiheesta erilaisia nettisivuja. Joku mainitsi, että vanhentunut passi voi köydä henkilöllisyysden, (jos ei ole hyvin vanha) varmistamiseen poliisilaitoksella passia. noudettaessa.
    Voi myös valtuuttaa jonkun hakemaan, asiakirjat poliisilaitokselta jolla on olemassa henkilökortti/passi.

    VastaaPoista
  10. En usko, että voisi tulla niin hassua tilannetta, etten saisi passia tai henkilökorttia vanhalla passillani. Vaikka varma en ole, sillä en tiedä, millaisia paikallisia käytäntöjä virastossa on. Tärkeintä nyt on ensin, että saan ehjän pankkikortin postilakon päätyttyä, ja voin hoitaa pankin vaihtamisen. Tähän en siis tarvitse henkilökorttia, koska lähetys tulee postitse. Mutta opinpahan vastaisen varalle.

    Tuota vähän ihmettelen, että miten minun asiakirjani voitaisiin antaa jollekulle toiselle, jolla on henkilökortti. Miten valtakirjaan kirjoittamani nimikirjoitus kelpaisi siihen, kun se ei kelpaisi laitoksellakaan tunnistautumiseen?

    VastaaPoista
  11. Ihan toisenlaista asiaa, lähinnä Tapsan eräästä kommentista Kemppisen blogissa eilen, 14.11. En tohdi kirjoittaa itse mitään Kemppisen blogiin, kun hän tuntuu niin ylivertaisen tietävältä ja ankaraltakin, ainakin viime aikoina ärhäkkäältäkin. Kaikki kunnioitukseni hänelle mahtavasta tietomäärästä.

    Tuo jäi mieleeni Tapsa, jos tämän huomaat, kommentistasi Väinö Linnan Rokan esikuvasta, että sanoit esikuvan olemassaolon olevan vitsi. Näin käsitin, mutta voi olla, ettet tätä tarkoittanut.

    Minulla oli muinoin oppilas, jonka sukunimi oli Uutto. Hän piti esitelmän Linnan Tuntemattoman Rokasta, ja kertoi Rokan esikuvana olleen isoisänsä. Hänellä oli runsaasti tietoja asiasta.

    Itse törmäsin Aamulehden artikkeliin Lempäälän museon sotakuvien näyttelystä, jossa oli valokuvia Rokan ja Suen Tassun esikuvista (Pylkäs ja Ruuna). Kuvia oli luovuttanut mm. Pylkkään tytär Ritva Uutto.

    Eli totta tuo oppilaani Uutto puhui. Siihen ei tietenkään varmaksi voi ottaa kantaa, olivatko nämä lempääläismiehet todella Linnan hahmojen esikuvia, mutta moni siihen uskoo, minäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta ja yleisesti tunnettua on, että Tuntemattoman sotilaan Rokan esikuva oli Viljam Pylkäs Sakkolasta Kannakselta. On tästä muistaakseni joskus täälläkin puhuttu.

      Pylkäs oli todellakin Rokan veroinen sotasankari, peloton ja tehokas. Sodan jälkeen, kun Kannas meni, hän muutti evakkona perheineen Punkalaitumelle. Sieltä sitten eläkeiässä Lempäälään - eli oppilaasi todellakin lienee Rokan pojanpoika. Oliko hänessä samaa kylmäpäisyyttä kuin isoisässään?

      No, se "vitsini" Kemppisellä liittyi siellä puheena olevaan kontekstiin eli muinaisiin taruhenkilöihin. Koska nykyajan sankarilla - eli Rokalla - on oikea esikuva, niin totta mooses on luontevaa, että myös entisajan sankareilla on esikuvat, niin meillä kuin muuallakin.

      Tuhansia vuosia sitten eläneet sankarit tekoineen ovat muuttuneet myyteiksi, joissa alkuperäisiä asioita voi olla enää vain mausteena. Ja niin on käymässä Pylkkäällekin, josta parissa miespolvessa ensin Linnan Rokkana ja myöhemmin kansan mielessä tullut liki yli-ihminen. Aika velikultia.



      Poista
    2. Kemppilässä kirjoitin siis näin:

      "Ja olihan tarunhohtoisella sankarillamme Rokallakin olemassa oikea elävä esikuva... (tämä on vitsi, mutta sama pätee vanhempiinkin taruihin)."

      Vitsi on siis siinä, että rinnastan Lemminkäisen ja Rokan myyttisinä sankareina: tuota ennen olin väittänyt Lemminkäisen esikuvaksi tuhannen vuoden takaista virolaista sotasankari Lembitua.

      Vitsi voi olla huono eli ei avaudu, mutta muuten uskon olevani oikeassa.

      Poista
    3. Ihmeellinen sattumus sattui tänään iltapäivällä, kun olin erään taloyhtiömme rouvan syntymäpäiväkahveilla. Ihastelin hänen kaunista kotiaan, joka oli remontoitu todella taitavasti ja esteettisesti. Sanoin, että suunnittelen itsekin pintaremonttia. Rouvan mies alkoi kertoa heidän käyttämästään remonttimiehestä, X. Uutosta. Sanoin, että minulla oli muinoin samanniminen oppilas. Mies kertoi, että remonttimiehen isoisä oli Tuntemattoman Rokan esikuvana pidetty. Eli sama mies kuin minun Rokasta esitelmöinyt oppilaani!! Taidan saada hänestä remonttini tekijän, jos vain aikataulut ja budjetti täsmäävät.

      Aika jännä yhteensattuma, että juuri kun olen maininnut vuosien takaisen unohtuneen nimen, minulle mainitaan se hetken kuluttua toisessa paikassa uudelleen ja vieläpä niin, että saatan tavata hänet kotonani.

      Poista
    4. Nythän sinun pitääkin haastatella häntä ja kysellä vähän tarkemmin esim. siitä, mikä Tuntemattomassa on Rokan kohdalla totta ja mikä ei.

      Oman käsitykseni mukaan totta ovat uroteot, mutta sen sijaan purnaaminen eli jermuilu ei.

      Mutta yhteensattuma on todella outo... no, elämä on.

      Poista
    5. Ylempänä kysyit, Tapsa, onko tämä entinen oppilaani samanlainen sutki tyyppi, tms.

      Täytyy sanoa, että tuntuu siltä, että totisesti on. Ilmeisesti hän on nettitietojen perusteella mukana mm. kesäteatteritoiminnassa, luovassa ilmaisuhommassa. Uskoisin, että hänellä on sana hallussaan ja sutki huumorintaju.

      Hänen aikanaan vielä en pitänyt luovan ilmaisun esityskursseja, mutta jos niitä olisi ollut jo silloin, hän olisi varmaan ollut mukana.

      Poista
    6. Oikeasti kysyin, että onko hän myös yhtä kylmähermoinen kuin paappansa? Sutkeja on monenlaisia, Rokan veroisia on harvassa.

      Poista
  12. Seuraavaksi ilouutinen: varmistin juuri Suomen pääsyn jalkapallon EM-kisoihin. Tein sen lyömällä vetoa Liechtensteinin voiton tai tasapelin puolesta.

    Uskon näet vakaasti, että oma onneni peleissä on vielä huonompi kuin Suomen maajoukkueen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en viitsi veikata Huuhkajien voittoa. Aina kun liputan jonkun joukkueen puolesta se häviääkin. Niinpä minunkin on pakko sanoa, että Liechtenstein voittaa.

      Poista
    2. Hyvinhän nämä veikkaukset toimivat. Huuhkajat voitti hienosti! Ja Helsinki on nyt torilla.

      Poista
  13. Tapsan vastaus Rokasta on täyttä informaatiota. Oli Linnalla eli tekemällään kirjallaan myös muilla henkilöillä oikeat esikuvat. Jossain niitä on esiteltykin, en nyt muista missä, mutta mikä merkitys sillä loppujen lopuksi on? Tai sillä että kuka oli luutnantti Lammio? Sitäkin kovasti Väpältä vängättiin, että kuka hän "oikeasti" oli, siihen Linna sanoi että ei sellaista ollut. Vaikka tietysti oli. Kirjailija luo kirjan henkilöt omien kokemuksiensa kautta, entäs sitten. Niinhän sinäkin omat muistikuvasi muista muistat.


    Lembituasta aion ottaa selvää enemmän. Kiehtova aihe.


    Minulla oli ystävä kotonani, katselimme TVsta miten Liechestain (tai miten tämä maaparka kirjoitetaan) tulee rökittämään Suomen potkijat 0 - 3. Mutta voi kummallisuuksien kummallisuus... kävikin toisin.

    No, väliäkös silläkään. Noin loppupeleissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liechstein oli yllättävän hyvä. Etenkin kun ottaa huomioon, että väkilukuun verraten se vastaisin Keravan kaupungin joukkuetta.

      No, varmaan Keravaltakin saisi kelpo jengin kasaan - Suomen leijonat vastaan Keravan kollit.

      Poista
  14. Kirjallisista asioista toisiin kirjallisiin aiheisiin.

    Luin Iineksen blogista (kts. Iineksen blogin ”Hej alla mina vänner” kommentoijaa 09 marraskuuta klo 13:27) jossa eräs sivustoilla ahkerasti esiintyvä nimimerkki kirjoittaa että...
    ”Toki toisen kärsimyksen äärellä on nautinnollista hekumoida, mutta itse alan olla tympiintynyt köyhyyskertomuksiin, vankeuskertomuksiin, kidutuskertomuksiin, keskitysleiri- ja sisällissotateloituskertomuksiin …”

    Yhdyn ilolla hänen mielipiteeseehensä. Mutta sitten minä kumminkin tarjoan teille luettavaksi ”Seitsemännen portaan enkeliä”, joka kertoo todellisesta ja kurjasta köyhyydestä, niin… että mitäs se tällainen venkoilu oikein on, mikis?
    No…
    … sanotaan niin, että vaikka MacCourt kertoo (meille hyvänonnen ihmisille) armottoman syvästä köyhyydestä, ja kaikesta mitä se tullessaan tuo, kirja ei mitään ”kärsimyksen äärellä hekumointia” silti ole, kaukana siitä. Se on harvinaisen hauska ja sujuvasanainen kertomus elämästä, näkijänä ja kokijana 4 – 19 vuotias poitsu/pojankoltiainen/nuorukainen. Kehityskertomus, siis. Mutta oi, ei ihan tavanomainen. Ja sopii yleissivistykseenne kuin... kuin suutarin nyrkki sian peppuun!


    Ps. Tosin nyt kun toiseen kertaan tuota kirjaa luen, olen sivulla 306, löydän siitä yllättävän paljon myös kritisoitavaa. Tai mikä on paljon? ja mikä yllättävää? en tiedä, mutta ei se AIVAN niin hyvä kirja ole kuin muistin. Mutta hyvä siitä huolimatta. Enempää en nyt sano, mutta jos teitä kiinnostaa lukea se, lukekaa. Voin tehdä siitä pienen, pienenpienen esittelyn Einesbaariin. Okey? – mikis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, mikis, vallan hienoa! Kiitos suostumuksesta. Nyt kaikki siis lukemaan tai tarvittaessa kertaamaan Frank McCourtin Seitsemännen portaan enkeliä. Kirja näkyy olevan Adlibriksen tarjouksessa 9,10 euroa, ellei kirjastosta saa. Jutellaan kirjasta Einesbaarissa jonkin ajan kuluttua, varmaan ennen joulua.

      Minäkin saan tilaisuuden muuttaa mielipiteitäni kurjuuskertomuksista. Voin kyllä kertoa, että kyllästymiseni köyhyys- ja osattomuus- ja saamattomuus- ja toiseussukupuolisuuskertomuksiin juontuu kotimaan tarjonnasta. Meillä on nyt kauhean totisesti ja raskaasti ja pohdiskelevasti kirjoitettua eriskummallista tekstiä.

      Poista
    2. Niin, minä tykkään hirveesti tästä blogissasi "eräästä sivustoilla ahkerasti esiintyvästä nimimerkistä"...Ei vaineskaan, leikki leikkinä ja pylly pois tyynyltä. Koska... älkää ny sillain nukkuko, armon Rouva. Toisinpäin, pliis. Kaviot sinne sänkynpäätyä kohti. Ja vetäkää vilttiä harteillenne ettette yällä palele kuin joku orpo tulitikkutyttö. Tai vilukissa. (- miau -)

      Poista
    3. Kissa:
      "Minä en täällä tulella leiki. Mutta Armon Emäntäni sytytti kerran kynttilällä mun häntäni palamaan. Huh, huh. Mutta selvisin siitä. Niinkuin kaikesta muustakin. Koska minulla on 9 henkeä. Mutta sitten kerran tuli se 10s vastoinkäyminen... no niin, täällä Spoon Riverin hautausmaan mulla alla minä nykyisin elelen ja kissanpäiviä vietän. Tulkaa vaikka katsomaan, olkaa niin kilttejä, se teiltä ei kai oo pois/mut mulle se niin ihanaa ois...

      felix domestica

      Poista
    4. Anteeksi, mutta pidän sinusta Iines. Eikun siis... minä sitä anteeksi pyydä! vaan höpinöitäni. Tämä potkupallo-ottelu, jota kansakuntamme kuuleman mukaan (sic!) oli odottanut jo 80 -vuotta, minä (sic! taas) heidän mukanaan mukamas... niin hän tarjosi, 63 -v oli vasta, minulle itse tekemäänsä likööriänsä, jonka reseptin oli kuulema saanut isoäidin isoäidinsä siskolta: 500 g vadelmia, 500 g mustikoita, 3 ruokalusikallista sokeria, 1/2 litraa 80 %sta vodkaa. Ja sitten tätä 8 kk annetaan "laskeutua", sitten siivilöidään, sitten tullaan katsomaan mun luo telkkaria, altistetaan mut noille marjoille ja niiden kemikaaleille, huh, huh, tuimaa oli jumatsukka, ja sit Suomi murskaa ankarasti vastaan hangottelevan Lichtenteinin ja Peran vaimo tulee noutamaan Peran mun luota pois. Eteisessä hädin tuskin ehdimme lyödä Yävitoset. Amen.

      Ihan kiva ilta koko Suomessa.

      Poista
    5. Tiedättekö muuten miten kirjoitetaan akikaurismäkisiä elokuvarepliikkejä? En ole varma, mutta äsken ajattelin "olen kyllästynyt elämään"... Hyvä näin, kukapa ei olisi, mutta Akin elokuvassa vastanäyttelijä, tupakka suussa, sanoisi siihen
      "et ole. elämä on kyllästynyt sinuun"

      Poista
    6. Älyttömän hieno repliikki - ja myös hyvin mikismäinen.

      Ensi kosketukseni näihin mikistyksiin olikin Mummolassa, kun jossakin yhteydessä Mikis tarinoi, että postinkantaja työnsi pinon kirjeitä ja lehtiä postiluukusta, jolloin tämä tarinan päähenkilö MIkis alkoi työnnellä niitä yksitellen takaisin.

      Tämä oli se ensinykäisy, jolloin pöksähti mieleeni, että nimimerkki Mikis ei taida olla lainkaan niin tyhmä kuin mitä etenkin siihen aikaan näytteli.

      Poista
    7. Palaan tuohon mikiksen yllä mainitsemaan todelliseen köyhyyteen, oikeaan kurjuuteen. Kun erittelen itseäni ja väsymystäni kurjuuskuvauksiin, huomaan, että en minä ole väsynyt todellisen kurjuuden kuvaamiseen, vaan hyvinvoinnista siinneen kurjuuden kuvaamiseen. Siihen kun kuvataan, että laskut menevät ulosottoon ja työttömyystuki pulleudessaan ei riitä omiin elintapoihin, siihen, että meillä ei ketään jätetään oikeaan kurjuuteen kärsimään nälkää ja vaatepuutetta tai asunnonpuutetta, jos vaan tarjottu puuro ja tuki kelpaa. Ja jos ja kun valitetaan tervein kehoin ja tervein jaloin ja odotetaan pyyn lentävän paistettuna suuhun. Ja jos itketään sitä, että maailma ei ymmärrä minun toiseuttani ja muunsukupuolisuuttani.

      Minä väitän, että kaikkia jotka eivät tee toiseudestaan numeroa, ymmärretään ja kaikki ihonvärit hyväksytään. Husunkin.

      Poista
    8. Nuo mikiksen kaurismäkiset repliikit ovat kivoja. Toivoisin, että itsekin osaisin vääntää sellaisia. Kepeitä, mutta merkityksellisiä. Nurin kurin kääntyviä.

      Poista
    9. Tarhassa kun meiltä viiden viiva kuuden vanhoilta muksuilta tarhan täti (ehkä ilkeyttään?) kysyi että ”mitä teistä mukulat isoina tulee?”, kaikki viittasivat, paitsi en minä, ja ilmoittivat että heistä tulee ”polkupyörälähetti, jäätelönmyyjä, rosvo, miss Suomi, palosotamies, kattilanpaikkaaja, tinuri, puliukko, opettaja”, yms. yms. Kun multa kysyttiin, ”mikä susta Mikko tulee?”, vastasin, että eksistentalisti.

      Nooh, myöhemmin oon sen verran J.P.Sartreen tutustunut, että muistan hältä tämän virkkeen (voi olla että väärin mutta kumminkin), että

      Ihminen syntyy tahtomattaan, elää vitun yhdentekevästi, ja kuolee vailla mitään merkitystä".

      Minusta se mielestäni sopii maailmankatsomukseeni, joka on biologinen.

      Poista
    10. ... äsch, tuo "vitun" sana pois Sartren lauseesta. Omaa tyhmyyttäni. Koska ei se siinä mitään tee, tai vahvista argumenttia, päinvastoin.

      Poista
    11. Mutta tuo lausehan on totta. Ihminen syntyy tahtomattaan, moni vahingossa, elää yhdentekevästi piirtämättä edes hiilijalanjälkeä maailmankaikkeuteen, ja kuolee helposti. Kukaan ei välttämättä kiinnitä meihin huomiota. On turha luulla, että sillä olisi merkitystä, mitä muut meistä ajattelevat. Eivät ne mitään ajattele.

      Poista
    12. Näin nimenomaan on. Se on totta.

      Poista
    13. Niin, selaappa vaikka jotain New Yorkin puhelinluetteloja, jos semmosia siis vielä on, en usko että on mutta jos olisi, niin siellä olis useampi miljoona ihmisten nimiä jotka oikeasti ovat olemassa. Onpas! Ja kuka heistä ajattelee sinua tai minua, syntymäämme ja elämäämme ja kuolemaamme, en usko että kovin moni. Heillä kun on muutakin ajateltavaa... on, on. Ja kuinka moni miljardeista aasialaisista koskaan on kuullutkaan susta, tai siis musta, epäilenpä että ei kovin moni. Mutta... mitäs me heistä, kun hekään ei meistä yhtään välitä. Perunat perunoina!

      Poista
    14. Lisäksi on useita samannimisiä peräkkäin jo suomalaisissa puhelinluetteloissakin ja somehakupalveluissa. Kuinkahan monta Matti Virtasta löytyy Helsingin puhelinluettelosta? Mitä väliä siis jollain sörnäisläisellä mattivirtasella on elämän suuressa juoksussa. (Ah mikä metafora - elämän suuri juoksu!)

      Poista
  15. Älkää köyhät ryppyilkö ja kurjistelko. Pakko meidän johtajien on Suomi pitää pystyssä, ei teistä siihen ole.

    https://www.youtube.com/watch?v=tE9KRwSx48U

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hyvä Anonyymi, tuosta ylläolevasta linkistä. Kävin tutkimassa sen sisällyksen ja olin hyvilläni. Sinne oli koottu mielenkiintoista ainesta, jonka avulla saattoi lisätä aivojensa kykyä toimia kahden naaman välissä ja yrittää koota niiden perusteella itselle omaa tietoutta. Mutta miksi tilanne kaikissa tapauksissa muuttui riidaksi? Sitä en käsitä. Eikö se, että kuulee, miten toinen ajattelee, riitä? Jos vielä sattuisi, että keksisi omankin ratkaisuversion, voisi olla ehkä vähän aikaa onnellinen. Ilman riitaa.

      Poista
    2. Kiitos Liisu, ihana. - mikis

      Poista
  16. Kaikesta täysin samaa mieltä kuin sinä Iines tässä repliikissäsi klo 15:19. Minäkin olen väsynyt, väsynyt, uupunut ja väsynyt tuohon elintasokurjuudella kerskailuun. Siksikin ihan kiva olisi jos joku teistä tuon MacCourin kirjan lukisi. 1930-40 Irlannissa paistetut pyyt eivät suihin lentele vaikka kuinka suuta auki pitäisi, ehheei, eikä juoda linnunmaitoa. Lapset juovat sokeroitua vettä kun lehmänmaitoakaan ei ole, ei vaan ole, ja heitä kuolee kuin kärpäsiä, aliravitsemuuteen ennen kaikkea. Mutta mitä sillä väliä, Enkeli aina niitä tuo lisää ”Seitsemännelle portaalle”… joka ikinen vuosi taas. Nooh… ollaanhan katolilaisia eikä kumeja käytetä. Koska gumminkäyttäjät joutavat oikopäätä helvettiin, saakelin protenstantit ja presbyyrit, ja sinne ne hyvin joutavatkin…

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tällaisesta kurjuudesta minä pidän. Siis tarkoitan sitä, että aidon kurjuuden kuvaus on sitä, joka koskee sydämeen ja saa vettä silmiin. Ei minua liikuta, jos Ossi Nyman ei viitsi vitutukseltaan mennä töihin. Tai Mirja kärsii kikkelistään. Tai no, tämä liikuttaa hieman, muttei paljon.

      Huomaan, että eihän Seitsemännen portaan enkeliä voikaan tilata yhdeksällä eurolla Adlibriksestä - postilakko, jonka sanotaan vain laajenevan. Ja kirjastossa sitä ei ollut, joten varasin sen.

      Poista
  17. Minäkin varasin kirjastosta Seitsemännen portaan enkelin kirjastosta Yksi varaus siitä oli, joten kestää jonkun aikaa, että sen saan luettavaksi.
    Olen maininnut aiemmin, että en jaksaisi lukea enää lapsuustarinoita, ja vähiten köyhyydestä ja kärsimyksistä kertovia, nimimerkillä; " tarpeeksi reality kokemuksia omaava"
    Kiinnostukseni voi viritä kirjan henkilöistä ja siitä miten kirjalija kuvaa kurjuutta. Arvostelujen mukaan kirjassa on huumoria, mikä on aina plussaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kirjastosta, kirjastosta ;)!

      Poista
    2. Mainitussa kommentissanmi on vain paha kielellinen kömmähdys tässä sotkuisessa virkkeessä:". Siihen kun kuvataan, että laskut menevät ulosottoon ja työttömyystuki pulleudessaan ei riitä omiin elintapoihin, siihen, että meillä ei ketään jätetään oikeaan kurjuuteen kärsimään nälkää ja vaatepuutetta tai asunnonpuutetta, jos vaan tarjottu puuro ja tuki kelpaa."

      Enhän minä siihen ole kyllästynyt, että meillä ei ketään jätetä kurjuuteen, sillä sehän on hyvä asia. Koetin oikeasti sanoa, että huolimatta kaikista hyvistä tukitoimista meillä valitetaan ettei mikään tuki riitä. Vauhtisokeudessani sotkin lauserakenteen pahoin.

      Poista
    3. PS Nytkin ollaan ehkä korottamassa Katri Kulmunin aloitteesta lapsilisiä, jotka ovat käsittääkseni noin 100 euron luokkaa kuukaudessa yhdestä lapsesta.

      Minusta tuo summa on riittävä lisätuki lapsesta. Eihän ole tarkoitus, että valtio elättää lisääntyvässä määrin lapsia maapallolla, joka uhkaa räjähtää väestön määrästä ennen pitkää.

      Poista
    4. Koko lapsilisäsysteemi on aikansa elänyt, siksi että myös rikkaat saavat lisät, vaikka eivät niitä elämiseen tarvitse.
      Onko se lopulta alun perin olevinaan kaunista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta?
      Niilläkin rahoilla maksettaisiin kotona lapsiaan hoitaville kunnon palkka ja sitä kautta myös eläkettä.
      Tiedän, että köyhyysrajalla, monien yhteiskunnalli tukien varassa eläville lapsilisä on tärkeä lisä toimeentuloon, mutta pitäisi olla muita keinoja vaikuttaa lapsiperheiden elintasoon.

      Poista
    5. Kyllä, Leonoora, se että lapsilisiä saavat kaikki Suomen lapset, on nimenomaan kaunista, oikein ja tasapuolista. Jokainen lapsi on samanarvoinen lapsi, ja jokaisen lapsen syntymä on rikkaus maalle. Rikkaankin lapsi on hyvä lapsi ja ansaitsee itselleen osoitetun lahjan.

      Kunpa päästäisiin siitä ajatuksesta, että rikkaan perheen lapsi kylpee rahassa ja saa mitä keksii tahtoa. Lukekaa kirjoja, rakkaat ihmiset.

      Mm. kenraali Ehrnroothin tytär Karin on kirjoittanut kirjan ankeasta lapsuudestaan, jossa ei rahaa eikä rakkautta jaettu, samoin Aminoff-suvun Pauliina Aminoff kuvaa kirjassaan lapsuuttaan, jossa hän ei saanut edes ruokaa, ja kärsi vakavista syömishäiriöistä.

      Raha ja hyvinvointi ei siis liity toisiinsa automaattina. Minusta lapsilisän tulisi olla lapsen hallinnassa loppupuolen saantiajastaan. Sitä ei saisi käyttää ilman lapsen lupaa.

      Poista
  18. Niinpä Iines. Kaikissa asioissa, hyväntekeväisyydessäkin on vähintään kaksi puolta.
    Minä ihmettelen mikä myötätuntokampanja päättäjissä nousi Irakiin palautetusta miehestä joka menetti palattuaan kotimaahansa henkensä. Ikään kuin olisi suomalaisten syy, että niin kävi. Ei kai ilman painavia syitä ketään turvapaikan hakijoita poisteta maasta. Kuinkakohan monelle palautetulle on niin käynyt? Ilmeisesti kaikilla ei ole omaisia, jotka vaativat päättäjiä tilille.
    Nytkö ei sitten rikoksiinkaan syyllistyneitä uskalleta palauttaa yhden esimerkin vuoksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miehen kohtalo oli valitettava, mutta sanon lakonisesti: tekevälle sattuu tilanteessa, jossa kymmeniätuhansia ihmisiä virtaa paperitse ja papereitta tarkistuspisteen läpi.

      Sattuu varmaan semmoisiakin tapauksia, että joku pulska poika pääsee hädättäkin turvapaikkaan.

      En suostu uskomaan, että Suomi on ainoa maa, jonka palauttama mies on tapettu. Nythän asiasta nostettiin hirmuinen mediamekkala, ikään kuin Suomi olisi syyllistynyt kansanmurhaan. Tapaus sai kohtuuttomat mittasuhteet, niin surullinen kuin se olikin. Eihän yksikään maa voi luvata eikä taata, etteikö palautetuille sattuisi kuitenkin jotakin.

      Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että säädetään laki, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa.

      Poista
    2. Tämä mieshän oli Saddam Husseinin joukkoihin kuuluva väkivallan virkamies. Eli hän pakeni tekojaan Suomeen, mutta palautettiin, ja hänen toimistaan kärsineet kostivat.

      Ikävä juttu, mutta näitä sattuu. Ehkä kosto oli oikeuettu?

      Miehen kunniaksi on sanottava, ettei hän julistautunut Suomessa homoksi, kääntynyt kristityksi ja rakastunut syvästi johonkin ämmään ja kiirehtinyt viikon tuttavuuden jälkeen naimisiin.

      PS. Kumma ettei Hesarin viimeviikkoinen iso artikkeli herätä mitään kohua tai edes kulmien kohottelua:

      Tarkoitan sitä, missä mies menee viikoksi lomalle Irakiin, osallistuu väkivaltaiseen mielenosoitukseen ja Hesari tekee aiheesta aukeaman sankarijutun.

      Mies oli 4 vuotta sitten Irakista pakolaisena Suomeen tullut turvapaikanhakija, joka myös se turvapaikan sai. Nyt sopii sitten harrastaa extremelomailua hengen vaarallisessa kotimaassa.

      Kenenkähän rahoilla?

      Poista
    3. Tätä en tiennytkään, että Saddamin mies. Luulin miestä joksikin hyväntekijäksi, kun kaikki surivat niin kovasti.

      Eikös Saddam ollut hirveä diktaattori ja vähemmistöryhmien sadistinen kiusaaja? Jos mies oli saddamilainen virkamies, hän ei tainnutkaan olla kovin hyvä ihminen? En silti tietenkään puolla pahankaan tappamista, mutta miksi meillä on tästä maansuru?

      Poista
    4. PS Olen jo kauan kuullut kertomuksia siitä, miten lapset ovat säännöllisesti pois koulusta käydessään perheen kanssa lomalla entisessä kotimaassaan. Tämä on aivan yleistä kouluissa. Kiva tietysti, ettei heillä ole mitään hätää kotimaassaan.

      Poista
    5. Parasta on, että poliisi on keskeyttänyt palautukset Irakiin.

      Poista
    6. Tarkoittanet osaa palautuksista. Tämä aikalisä koskee nimittäin kansanedustajien tiedotteen mukaan muutamaa, ei-rikosperusteella palautettavaa irakilaista. Kun selvitykset on tehty, myös heidän palautuksensa jatkuvat normaalisti.

      Poista
    7. Saddamin mies sain oikeuden ja kohtuuden mukaan, olipa mainio päätös heittää murhamies pois maasta. Maailma muuttui yhtä pahimmista pahinta ihmistä paremmaksi. Heh, sosiologian minä kokonaan kieltäisin oppiaineena, kun se tuottaa vailla mitään näkökykyä toimivia idiootteja. Saddamin miehet heti Irakiin tapettaviksi, koska se on sikäläinen laki, vaikkei olekaan turhaan ylöspräntätty, ja lakia tulee aina kunnioittaa.

      Poista
  19. Mankemangi, missä maassa sinä olet syntynyt?

    Joo, länsimaathan saivat aikaan Pohjois-Afrikan maita kaduille ja samat hyväntekijät nistivät ko. maista johtajiakin, kun nämä eivät omaksuneet sitten millään länsimaista ajattelu- ja elämäntapaa. Osasivat piiottaa löytymättömät myrkytkin niin hyvin, että tutkijat eivät niitä löytäneet? Täh?
    No, pitäähän meidän tuntea nyt syyllisyyttä hyvinvoinnistamme ja kaikesta maailmassa sekä yrittää hyvittää kaikki maailman kärsimykset, vaikka tavallisella kansalaisella ei olisikaan osaa eikä arpaa polittisiin valtapeleihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eniten minua haittaa tässä kotimaahansa palanneen irakilaismiehen jälkipuinnissa suomalaisten ruoskinta, joka on luonteeltaan itseruoskintaa. Suomi ei liene ainoa virheen tehnyt EU-maa, joka on saanut huomautuksen Eit:ltä?

      Suomesta on tullut maa, jossa suomalaisuus on nurkkapatriotismia ja hävettävä asia. Isänmaallisuutta tunnetaan enää vain urheilukilpailujen voitoista.

      Poista
    2. Synnyin maailmaan, Leonoora!

      Poista
    3. No, sittenhän me olemme sukulaisia!

      Poista
  20. Juuri alkaneen pitkän viikonlopun kunniaksi kävin kirjastosta lainaamassa McCourtin kirjan Seitsemännen portaan enkeli. Asiatarvikemyymälästä hain samalla reissulla kolme litraa Garo Negru! valkkaria ja pullon Pernodia, meidän snobien lempijuomaa, jota juomme pikkurilli pystyssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cato Negro on kohtalaista hanaviiniä, muistan mökkiterassilta. Ei kyykkyviiniä, mutta ei Chardonnayn veroista. Pernodista muistan sellaisen lausahduksen, että se on housut pois -juomaa. Naiset tulevat kuulemma hulluiksi, kun sitä juottaa heille. Näin puhuivat kaiken tietävät hippisovinistit.

      Poista
  21. Pernod oli nuoruuden lempijuomani. Sitä ei silloin saanut kuin ravintoloista ja pulloittain Ruotsin laivalta. Tänä päivänä saa suomalaisesta Asiatarvikeliikkeestä. Kallista vaan piru on, taisi olla jotain kolkeetyks ja risat euroa.

    Kolome liitteriä nekruviiniä taisi olla vielä enemmän. Tänään ei olla köyhiä eikä kipeitä, eikä huomennakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meikäläinen ei osaa juoda ns. viinaa ollenkaan, paitsi tietenkin seurassa, kun tarjotaan, ja joskus kotona konjakkia lämmikkeeksi ja lääkkeeksi ja kakkutaikinaan. Auttaa ihmeen moneen vaivaan alkaen yskästä vaativampiin tautitiloihin.

      Poista
    2. Pernodia etenkin colalla maustettuna, sanottiin ennen naistenkaatajaksi. Entisaikojen limuviina, joka on kossua vahvempaa ja maistuu namulta, sitä ei äkkinäisempi tajua.

      Poista
    3. Heh, sinä ehdit tuon jo aiemmin mainita. Niin se on, niin se on.

      Poista
  22. Meirän kirjastossa McCourtin kirjaa oli useampana eri mallina, otin pokkarin, koska ensi viikolla luen sitä junassa ja se on kätevämpi kuin iso kirjan kolho.

    Irlantilaista viskiä minun olisi tietysti tunnelmaan pääsemiskseni ostaa, mutta silmäni taitavat tällä viikolla muutenkin harittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voiko olla totta, että Pikkukaupungin kirjastossa ei ole ollenkaan tätä McCourtin kirjaa? Nimittän varaukseni kohdalla luki juuri tarkistaessani tilannetta "Matkalla noutopaikkaan". Eli se tulee Porista tai jostain lähiseudun kirjastosta. Varmaan huomenna kilahtaa tekstiviesti, sopivasti.

      Poista
    2. Juu juu, mutta sinä oletkin landen bönde!

      Poista
    3. Heh, Stadissa en ole koskaan asunut, emkä koskaan sinne muuta. Muutama päivä sitten kiusasin hyvää ystävääni, joka on vanhoja Krunikan poikia. Myöhemmällä iällä on muuttanut Tuusulaan, paikkakunnista kaikkein böndeimpään. Sanoin hänelle: "maalaismiehyytesi oikein hönkii sinusta, heti sen huomaa!"

      Poista
    4. Yleensä täältä Pikkukaupungista saa hyvin kirjoja, ja siksipä tämän hyvinkin tunnetun ja hyvät arvostelutkin saaneen teoksen puuttuminen onkin vähän kummallista.

      Toisaalta en tunne kirjastotoimen hankintapolitiikkaa ollenkaan. Kuulumme Satakunnan kuntien yhteiseen Satakirjastoon, ja säästöjä on täälläkin ehkä juuri niin, että kaikkia kirjoja ei enää hankita kaikkiin kirjastoihin. Niitä sitten vaihdellaan kirjastosta toiseen.

      Poista
  23. Tietoisku, jota ette koskaan saa Hesarista:

    Helsingin Kampissa ja Aleksanterinkadulla päivystää öisin saatanallisen rumia ja jo ikääntyneitä afrikkalaisia neekeriporttoja. Säälien olen katsellut, kun joskus pokaavat jonkun ruotsalaisen tai suomalaisenkin umpikännisen liikemiehen matkaansa.

    Kerran yksi niistä elukoista lähetyi minua, laitoin kämmenen heti pystyyn ja ajattelin lyöväni heti, jos kolmesataa kiloa painava kurttuinen afrikkalaisakka yhtään vielä lähestyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai ai, Riku. Varo sitä Pernod’ta!

      Poista
    2. Pernodia ei voi pitää osallisena siinä, että afrikkalaishuorien maassaoloa paheksun. Saatanan huorat! Kenen etu on se, että prostituutteja tänne tuotetaan? - Michel Focaultkin olisi tuottaiselle kussut päälle, jos olisi kyennyt.

      Poista
  24. Onko joku muu, joka on äärettömänb kyllästynyt oikeusoppinut Matti Tolvasen ulostuloihin. - Eikö äitinsä koskaan hänelle mitään opettanut, onko kaikkinainen viisaus valunut kuin hanhen selästä. Kun oikeusoppinut Matti Tolvanen puhuu, kannattaa kääntää sivua kiireemmän vilkkaa. Matti, Matti, pidä turpas kiinni ja hiljenen, sinut on havaittu ja heikoksi havaittu.

    Kommunisti saattoi aikoinaan olla hyväkin ihminen, se, joka on sellainen tänä päivänä, on edelleen stalinistimurhaaja.

    VastaaPoista
  25. Matti Tolvanen arvostelee itseään: kunnon komukka, aito bolsevikki, miehistä paras, ihmisistä suurenmoisin, oikein ältsin paras ja kokolailla äijistä komein! - Mää, Matti, rakastan mua itte!

    VastaaPoista
  26. Harva ihminen synnynlahjoiltaan on niin fiksu että osaa vittuilla, se on taitolaji siinä kuin kaunoluistelu, sitä pitää harjoitella. Täytyy tehdä tuhansia kertoja piruetteja, chlkowitseja, kolmoisschlutzeja ja mitä kaikkea niitä on... sitten vasta osaa. Sinusta Riku pidän, olen sen ennenkin sanonut, ja eri yhteyksissä, mm. YyKoossa, mutta en ymmärrä miksi inhoat sosiologeja? (tuijottaa sinua silmiin kuin kalkkarokäärme) Antti Eskolan uraauurtava oppikirja "Sosiologian tutkimusmenetelmät I" jo johdannossaan selittä miksi sosiologia pitää ottaa vakavasti.Ja miksikö. Hän esittää kuusi (6) väitettä, jotka ovat itsestäänselviä tosiasioita, sellaisia joille jokainen, sinunkinlaisesi pässinpää, voi vain naurahtaa, "totta kai näin on". Miksi tutkia moisia itsestäänselvyyksiä? No sen takia, Antin mielestä, että kaikki nämä hänen esittämänsä väitteet ovat todistetusti vääriä. Siksi sosiologialla on merkityksensä. Sosiologia tieteenä nimenomaan yrittää karsia vääriä käsityksiä maailmasta pois... ja enitenhän tämä tietysti koskee, olen pahoillani, joiden koko perusta on sidoksissa väärinkäsityksiin, kuten esim. Perussuomalaisilla. (Puhumattakaan meistä muista, ns. "keskitien kulkijoista", mihinkähän meidän väitteemme perustuvat? Sanoppas se. En sano, sano ite. Samalla lailla periaatteessa sontaan sekin perustuu. Ja Sosiologia tutkii sitä ,ja Sosiaalihuolto tuo meille soppaa.)

    Hienointa tieteessä on ettei se kuvittele (so. "arvosta") miten asiat ovat, vaan ottaa (= yrittää ottaa) selvää mistä on kyse. Ja miten se sen tekee? Tekemällä aksioomeja. Eli siis väitteitä. Kuka tahansa voi väittää mitä tahansa, ja niinhän me jatkuvasti teemmekin, esim. sanomalla lapsellemme "älä nyt kulta pieni luen niin paljon, pilaat sillä vain silmäsi", höpö löpö, ei ahkeralla lukemisella piltti silmiään pilaa; paljon lukevasta lapsesta tulee paljon terävänäköisempi kuin äiskästä tai iskistä. Tieteen tekemistä on se että pystyy todistamaan väitteensä oikeaksi, eli tosiksi. Todistaminen tarkoittaa sitä, että mikään - ei mikään – ei sodi väitettä vastaan mitä väität. (Ymmärrättekö? Toivottavasti.) Normaalielämässämme – jossa me suurimman osan ajastamme onneksemme vietämme, esim. imuroimalla mattoja tai käyskentelemällä hermostuneena edes takaisin lasitetulla parvekkeella ja mietimme missä se vaimo/mies/muunsukupuolinen nyt on, etsimme mielipiteillemme lähinnä ’vastakaikua’; jos siis vaikkapa 89 % ihmisistä on samaa mieltä kuin minä ja 11 % eri mieltä, totta kai olen silloin oikessa!

    Miten niin? vitut olet.

    Tiede hakee tosiasioita, ei sillä ole merkitystä jos jotain aksioomaa/väitettä tukee 99,99 %. Koska jos tuo tuo 0,01% on sitä vastaan, väite on an sich mieletön. Eli pätemätön. Tätä tiede on, ei kenenkään puolella, mutta ikäänkuin kaikkia vastaan, koska se on kiinnostunut vain asioista jotka ovat 'tosia'.

    (Ajattelee uskontoja. Siinä maailmassa ei totuuksista tartte kiistellä, asiat ovat niinkuin Jumala sanoo, ja jumalauta, jos olet eri mieltä, olet väärässä.)

    Parempi jättää sanomatta mitä ajattelen. (suosionosoituksia) Hyvä meidän suomalaisten täällä ’raukoilla rajoilla’ on itseksemme elää juuri sillä lailla kuin suomalaisten kuuluukin elää. Koska… (lisää suosionosoituksia) osaamme tyytyä vähään. Jonka lisäksi (suosionositukset lisääntyvät entisestään) me veljemme, ja miksemme myös siskomme, elämme juuri sillä lailla kuin suomalaisen pitääkin elää, ja lisäännymme sillä lailla kuin... männynkävyt. Eli pokshadellen, halle lujaa! (raivokkaita suosionosoituksia) niinpä minä sanon teille (pyyhkii märkiä kohtia pois kasvoiltaan) anteeksi että olen liikuttunut mutta (pyyhkii uudestaan naamaansa) kun katsoo teidän viattomia äidinkasvojanne josa minä isänmaan näen semmoisena kun se oikeasti on... niin eikö ole oikein että tänne tuleville turisteille - oi siskot ja veljet – sanomme että ”gome hier, turist, wilkommen”, mutta jos tänne tulee maailmanlaidan nokikolareita ja kiintiöpakkareita, sanotaan me heille ”gome home, gome home”…


    (päättymättömiä, jyliseviä suosionosoituksia)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ... "tietysti koskee, olen pahoillani, joiden koko ..."

      tarkoitan, että

      koskee niitä ihmisiä joiden maailmanäsitys eli poliittinen agenda perustuu väärinkäsityksiin. Ja se on ihan sama, vitun sama, onko nämä väärinkäsitykset tahattomia - eli tyhmyydestä johtuvia - tai tahallisia. Ihan sama.

      Enkä minä heistä pahoillani olen, en ole.

      Poista
  27. No niin. (pyyhkii pois tulivuoren pärskeitä ja sigmaa pois kasvoiltaan. ja pöydältään johon sitä myös - näemmä - hieman räskähtänyt on. Ei sev väliä.

    Haluan osallistua keskusteluunne. Eräs tänne tullut turvapaikanhakija ei täältä turvapaikkaa saanut ja ammutti sit rakissa. Valitettavaa. Siis... en halua puuttua yksitystapauksiin, mutta tällä joka saatanan sekunnilla monta ihmistä tapetaan maailmalla. Ja kyllähän tekin sen tiedätte, tiedättehän... voi ei.


    Kurret ovat kivannäköisiä mutta julmia petoeläimiä. Kissa on vielä saatananpaljon nätimpiä mutta jos ne luonnossa toisensa kohtaavat, se on MIARGGGFGHHHRRHG vaan kun kissa sen orkun tappaa. - Ja kuka sitä kyselee, miksi?

    Pernod' ... aivan ihana juoma. (Tosiasiassahan se on vain omenaviinaa. Mutta tuo nimi... ) Pernod! Ah, se tuo mieleen muistoja! muistan ma - ah, Kirsti, kun Kajaanin hotellin aulassa - se ei silloin S-hotelli ollut, vaan ah mikä muu, Kajaaninhotelliko, en muista - niin istuimme siellä aamupäiväämme. Olin alaikäinen vielä silloin, en olisi saanut juoda viinaa julkisilla paikoilla, mutta Kirsti - sinä olit kuin Mata Hari: kävit hakemassa minulle pernod'paukut. Ja vähän myöhemmin Cuba Libren. Ja lopuksi sitten sen grogin missä on sitä kepchuppia mukana, Blody Maryn. Kaikki on totta. Ja sitten Kirsti kävi Kajaanin Alkossa ja osti kassillisen viinipulloja, sellaisia pitkäkaulaisia, meille. Ja lähettiin Onnikalla Vuokatille jossa meillä oli ilmainen majoitus kun hänen isänsä oli Paltamon aseman asemapäällikkö, ja VR:llä oli siellä nämä lomamökit. Minä olin silloin 17 -v, elämä täysin auki edessäni, Kirsti 18 -v, mutta hän osasi puhuai kuutta eri kieltä ja hänellä oli vaalea ranskalainen kevättakki päällä, sellainen jota ei Stockmanniltakaan siihenaikaan saanut, eli hän oli sätkähdyttävän näköinen mimmi, siksi ei Alkon myyjät ruvenneet kyselee häneltä henkilöllisyystodistusta. No ei. Sitä paitsi Kirsti soitti pianoa kuin paholainen. Mutta sitä tietysti kotonaan, tai Konservatoriossa, jossa opetti muita, ei suinkaan kadulla Alkon edessä. No ei. - Ihanan ihminen oli hän. (On!)

    VastaaPoista
  28. Kirjoitan sillain että en koko aikaa ajattele. (Tai totta kai ajattelen mutta muita asioita.) - olishan tääkin kuin jostain mustavalkoisesta elokuvasta, miksei kaurismäeltäkin, että n. 18 vuotias tyttö soittaa pianoa Alkon edessä, synkässä pohjoismaisessa pikkukaupungissa, aika kauan, ja sit sieltä Alkon sisältä tulee ukko joka kantaa sille soittajalle kassillisen viinipulloja, mm. pernodia... Mykkäfilmit tulee mieleen. Vaikka eihän tässä mitään hauskaa ole.

    VastaaPoista
  29. ... mikis, mikis, mikis, olet kuin hurmion vallassa, äänesi kiitää pimeyttä halkoen kohti kirkasta valoa. Istun hämärässä huoneessa ja kuuntelen uutisia, joita luen tai kuuntelen, sylissä digitaalinen Hesari, jonka sain lahjaksi pari kuukautta sitten. Edessäni on pino kirjoja, joita lueskelen mielihalun mukaan. Nautin kovasti tästä tilanteesta, jossa voin tehdä valintoja. Kun tulin tänne Iineksen blogiin huomasin, miten paljosta olen jäänyt paitsi. Teidän havaintonne ympäröivästä maailmasta ovat todella tarkkoja, ja mikä parasta, ne ovat ihmisläheisiä, joten niitä on helppo uskoa. Ihailen ilmaisukykyänne!
    Nyt menen vielä vähäksi aikaa lukemaan digihesaria. Se on minusta myös kuin hyvin hoidettu puutarha. Monipuolinen ja mielenkiintoinen. Luen sitä iPadista. Sille on tehty oma ohjelma joka tekee lukemisen helpoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitten hurmioitten väliin panen proosallisen toteamuksen, että digihesari on kiva juttu, hyvin luettava ja selkeä se näköislehti. Paperista silti edelleen luen tunnelman vuoksi - kahvin tyuoksu + paperin rapina ja rauhallinen printatun tekstin nautiskelu. Digikin tuossa on jo tilattuna, kun lopetan paperiversion monikymmenvuotisen tilaukseni painavasta syystä vuoden vaihteessa.

      Poista
    2. Liisun sanoissa tulee tuulahdus käsittämättömästä herkästä tavasta kokea elämää ja loihtia sielukkaita kuvauksia läsnäolon atmosfääreistä! Huikeaa...

      Poista
  30. Ja portoista kun puhutte niin saanhan minäkin puhua siitä viimeksi kun Amsterdamissa kävin, vai enkö saa? Yhtenä aamupäivänä oikaisin sen "Punaisten Lyhtyjen" katujen läpi, se kun on siinä keskustassa. Olihan siellä jo siihen aikaa, siis aamuvarhaisesta, naisia jotka minulle ikkunan takaa hymyilivät herttaisesti. Tuu tänne, Mikko, tulisit ny! (Vaikka ajattelin että ette tee mua tunne.) Mutta koska olen ex-merimies, ja onnen (ja satiaisiakin) jo heidän kauttaan ajat ammoin saanut, niin mitäpäs minä heille huiskuttamaan. Kuin Odysseua, koska ei nuo seireenit minua ahdistaneet, ei mitenkään, oh eij, ja rommia vielä huh hai perämies pullo...niin. No, O tempora, o mores.

    Amsterdam on toiseksinätin kaupunki missä oon ollut. Rio de Janeiro on nätimpi, ja Praha.

    VastaaPoista
  31. Nyt tekisi kyllä konjakkipaukut gutaa,kuten aiemmin syssymmällä. Harmillista vaan, että eräältä seurueen riehakkaalta juhlijalta aukesi pääkoppa navetan kiviseen rossipohjan reunaan. Vähäksi aikaa riekkuminen kaikilla rauhoittui, siis siihen asti kun ambulanssi haki loukkaantuneen tikattavaksi.

    Setäni tuli joskus, kesämökkinaapuri kun oli koskenkorvapullon kanssa tervehtämään pihalle ja sanoi reteesti: Otahan paukku! No, en ottanut.

    VastaaPoista
  32. Pakko, pakko pistää taas tähän


    Ei, en sittenkään pistä tähän Breilin Amsterdamia. Muistatte sen muutekin. Karmea laulu. Valtavan upea. Tämä on karmeampi

    tiedän, että ajattelette että tää oli tätä. ei se sitä ole



    Vladimir Vysotski, ja nämä amerikkalaiset

    huumeisiin sekaantuneet laulajat. Kaikki ne parhaat. Miksi?

    (Kalliit on laulujen lunnaat.)

    VastaaPoista
  33. kun ei, ei copsannut


    tarkoitin tätä

    https://www.youtube.com/watch?v=Web007rzSOI


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järkytävintä mitä tiedän, Mikis.

      Poista
    2. Billie Hollidayn ainoa yhteiskuntapoliittinen laulu, sai siitä kärsiä yli kohtuuden. Vanha juutalainen teki sanat ja rahatkin kai vei.

      Poista
  34. Ja nyt, Mikko.
    Ai mitä?
    Juot sen Suomi-viinasi loppuun ja menet nukkumaan.
    No totta kai, totta kai.
    Eikä mitään tekosyitä.
    Ai mitä tekosyitä? No ei missään nimessä ainakaan mitään tekosyitä.
    (yrittää koko ajan keksiä tekosyitä)
    Mutt sitä vaan ollaan edelleen valveilla. ja nuokutaan tietokoneen ääressä.
    Niin ollaankin mutta
    Mitä mutta
    Sitä van että tuntuu kamalan holjalta.
    Holjalta?
    (holja on forssalainen sanontapa. kun tuntuu oudolta)
    Oikeesti olen koko ajan, mun yliminäni, valmiina syöksymään sänkyyn. sekä itsekseni että alasti. kuin delfiini.
    …? …?
    Odotan vain valomerkkiä
    Hei poikaseni, olet nyt kotonasi, täällä ei valomerkkiä tule
    No voi pahus sitten
    Pahuus on sydämessäsi, tuskin muualla. älä silti jaa sitä, ethän


    (Hitsi, kun välillä on kiva keskustella itsensä kanssa. On levelillä mistä on kyse. Aina kun ei, ole.)

    VastaaPoista
  35. Miksi mennä maate jos Über-Ich niin sanoo? Silloinhan pirskeet - jos pirskeistä on kyse - parhaimmillaan vasta ovat. Vai ovatko. Emmä tiä. Jos "ali-minä" tai "sivu-minä", minulle jotain ehdottaisi niin ehkä säikähtäisin. Tai mistä sitäkään etukäteen tietäisi.

    Elmässäni olen kokenut vain kaksi suurta rakkautta, molemmat olivat kohtalokkaita, toinen mursi sydämeni mut toinen... ah, vain maksani. Eli ensin rakastuin itseeni, sitten me molemmat alkoholiin, voi vittu.

    Ei, ei haluaisin puhua teille kuin siskolle tai veljelle tai hevoselle, joka juuri on tullut ratsastusretkeltä takaisin, ja höyryää, mutta te vaan pyörittelette päätänne... Ei ihmiselle, joka koko ajan pyörittelee päätään voi mitään järkevää puhua. Rakkaat ystäväni, tai luusereitahan te kaikki oikeasti olette, vaikka potentiaalia teissä yhtä paljon on kuin läskiä, mutta se ei teistä pääse irti. Kumpikaan. Jonka takia en yhtään ihmettele mitään, vaikka onhan teissä jotain hyvääkin, varmaan on, mutta sitä harva huomaa. (Ei kukaan.)Hyvä näin. Täti tässä nyt lähtee sandaalit paukkuen ja pylly plump-plump käveleen nyt tonne mun j mun miesystäväni 12 miljoonaa euroa maksavaan huvimajaa. Eli jos täälläpäin joskus täällä rakkaat ex-luokkakaverini kävelette, niin kävelkää vaan rohkeasti ohi. Mammalla menee nyt näin hyvin ja terkkuja vaan sille suomenkielen vai oliko se englanninkielen maikalle joka sanoi että 'susta ei koskaan tuu mitään'... noi vittu, tuu kuule kattoo tuliko! Hahah hhah haah

    VastaaPoista
  36. Hitsi kun tulee tehtyä kauheesti kirjoitusvirheitä. Voi olla, ettei niille mitään mahda, näin varmaan on. Mutta (ottaa tekohampaansa pois hammasmukista missä ne yönsä säilyttää, ja lonksauttaa ne suuhunsa, KOLNKS KLANKS), ja alkaa hymyilee.

    Onneksi minulla on tämä HYMYILEVÄ charmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mähnähäää mhyh...Yritin kuvat nauruntapaista mmnnähnäääni!

      Poista
  37. En pidä itseäni perussuomalaisena, vaikka heidän Brother Christmasia äänestin eduskuntaan ja todenäköisesti perussuomalaisia äänestän tulevissakin vaaleissa. Se vaan on niin kuin Mauno Koivisto aikoinaan sanoi: "jotain tarttis tehrä!"

    Demareita en enää voi koskaan enkä missään äänestää. Paitsi yhtä kaveriani äänestän työsuojeluvaltuutetuksi.

    Demarit ovat unohtaneet kunniakkaan perintönsä ja edustavat lähinnä taivaanrannan maalailua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puolueiden väliset erot ovat kaventuneet, enkä tiedä onko se hyvä. Kuka enää erottaa demarit kokoomuksesta? Tai vasemmiston vihreistä?

      Olen itse luopunut jo muutama vuosi sitten puolueajattelusta. Äänestän henkilöä, en puoluetta. Tämä siitä huolimatta, että ryhmäkuri puolueen sisällä voi olla ankara.

      Poista
    2. Iines, en ole koskaan elämässäni kuulunut mihinkään puolueeseen. En ymmärrä miksi pitäisi kuulua. Se olisi minulle sama kuin menettää vapaus ajattelemiseen. Tiedän että joukkovoima on parempi kuin yksinäinen iinisijä, mutta en tykkää mistään puolueesta. . Ne vain riitelevät keskenään. Ajattelevat itseään, silloin kun pitäisi ajatella koko kansan hyvinvointia. Yhteistä hyvää.

      Poista
    3. Juuri näin, Liisu, minäkin ajattelen. Puoluesidonnaisuus merkitsisi ainakin minulle sitoutumista päätöksiin, joista itse saatan ajatella erilaisesti. Asia kerrallaan on tärkeä, eikä sellaista puoluetta olekaan, jonka kaikkiin ohjelmakohtiin haluaisi yhtyä.

      Poista
    4. ps.
      ... et varmaan Iines huomannut tuolla paljon ylempänä olevaa kommenttiani, joka liittyi pankin vaihtamiseen. (S-pankki on suomalainen, DanskeBank tanskalainen ja se kolmas, josta haluaisit erota on norjalainen.) Kaikki houkuttelevat asiakkaakseen. Pääomillaan ne rikastuttavat omaa maataan, I suppose.

      Poista
    5. Liisu, en huomannutkaan, oli niin alussa. Lämmin kiitos kommentista, vastasin sinne jotakin, mutta voin tässä kertoa, että kommenttisi tuli juuri oikeaan aikaan, koska ratkaisen asian ennen joulua. Kommentti varmistaa omia ajatuksianikin.

      Poista
  38. Mikis, tiede on tieteellistä, mutta tulkitseminen on tulkitsemista ja tulkinnan tulkitseminen tulkinnan tulkintaa. Yksi broidini on sosiologian maisteri, hänen selittämisiään olen joskus kuunnellut. Antti Eskola teki minuun suuren vaiktuksen, kun jo joskus aikojen alussa näin hänet televisiossa. Hänen ulosantinsa oli miellyttävä, asioista en tiedä, taisivat olla usein aivan kamalaa humbuugia.

    VastaaPoista
  39. Mitä Sartreen tulee, eksistentialisminsa ei ole koskaan tehnyt minuun vaikutusta. Niin se on, että minäkin tykkään, kun onnistun omista lähtökohdistani ja itseni siksi tyytyväiseksi tekemisessä, mutta ymmärrän olevan ihmisiä, jotka ovat onnellisia, kun saavat vanhempansa tai ympäristönsä tyytyväisiksi.

    Eksistentialismi on harhaa.

    VastaaPoista
  40. Se mitä minä ajattelen eksistentialismista, on se, että se edellyttää ihmiseltä suurta vahvuutta ja varmuutta toteuttaa "minuuttaan" ja kulloinkin vaihtuvia ajatuksiaan.

    Minusta ihminen on heikko ja osittain geeniensä ja kasvuympäristönsä vanki. Valitsee usein huonoimman vaihtoehdon, alisuorittaa, koska ei muuhun pysty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin sanottu, Iines! Omissa elämän kahleissamme jokainen kuljemme.

      Poista
    2. Ymmärtääkseni alisuoriutuja pystyisi parempaan, jos, no, ei olisi alisuoriutuja.

      Poista
    3. Ei alisuoriutuvuus kai ole synnynnäinen piirre, ainakaan kokonaan. Lahjakkuus sen sijaan on, ja se periytyy toisin kuin suorituskyky. Kaikki lahjakkaat eivät arvosta ylenemistä tai ole kunnianhimoisia.

      Joku tyhmempi voi taas ponnistella kykyjensä äärirajoilla ja selviytyä nippa nappa.

      Poista