8.9.2021

Viisikon uudet siekailut

 

On huhuttu, että hallituksen voimajyrä on perhe- ja peruspalveluministeri, ja muut seuraavat kunnioittavasti perässä.  



Pääministeri ja valtiovarainministeri tulisivat samaisen lähteen mukaan hyvinä kakkosina, mutta hekin perhe- ja peruspalveluministerin talutusnuorassa. Mene tiedä, voipi olla panetteluakin. Hyviä ovat kaikki ministerit. Ei käy kateeksi, sillä vaikeaa työtä he tekevät, nämä nuoret naiset, joita moni setämies uhossaan tytöttelee ja samalla katselee sillä silmällä.




Koko hallituskombohan kokoontuu parhaillaan Säätytalolla. Budjetti on ilmastopuoleltaan levällään, ja se tulisi saattaa tasapainoon. 

Eiköhän pian ilmesty pääministeri kertomaan, että budjetti on paketissa ja valtiovarainministeri kertoo hymyillen, että veronkorotuksia ei nyt voitu välttää, ja vain tieteestä leikataan. Velkaa otetaan  tarpeen mukaan. Valtakunnassa kaikki hyvin, kun koronakin on hoidettu maailman parhaiten ja Suomella on Euroopan tiukin rajavalvonta.

Joka tapauksessa kaikkihan alkoi siitä, kun Sanna, Annika, Maria, Anna-Maja ja Li viettivät kesälomaa kukin tahollaan, kuka Säkylässä, kuka Helsingissä, kuka Tampereella ja kuka missäkin. Harminaan heillä oli tieto tulevasta kinkkisestä  budjettiriihestä, jonka kanssa jouduttaisiin arvatenkin heti sotajalalle tapoja vailla olevan häpeämättömän opposition kanssa. 

Onneksi viisikko sai muuta ajateltavaa, kun valtionpankista löytyi - abdakadabra -   ihmeellinen taikaseinä. Se pelastaisi budjetin! 

Vaan kun pääministeriltä yllättäen katoaakin tärkeitä papereita, muun muassa avustajan laatima budjettiriihen työjärjestys ja avustajien laatima koronan uudistettu hybridisuunnitelma, viisikko huomaa olevansa keskellä uutta, huippujännittävää seikkailua. 

Kuinkas sitten käykään. Sanna, Annika, Maria, Anna-Maja ja Li päättävät lähteä Kesärannan lauteille ideariiheen. Tilaavat palan painikkeeksi kylmiä aterioita (keitettyjä munia, tomaattia, kinkkua, vastapaistettua mutta jäähtynyttä  leipää, suklaa- ja hedelmäkakkua), jotka viilentävät mukavasti  tunteita ja antavat uutta puhtia hybridisuunnitelman uudistamiseen ja budjettiriihen työjärjestyksen laatimiseen. 

Ylen kylläisinä ja vatsat tyytyväisyydestä inisten päätetäänkin iloisenraukeina antaa työ tutun emeritan tehtäväksi yön aikana.  Jospa se vähän tutkisikin samalla, jotakin. Emerita tekee kuin tekeekin, harmaa pää tutisten ja postaa tuotokset  ministereille.  

Ja ennen kuin kukko aamulla kolmasti kiekaisee, Kesärannasta nousee valkoinen savukiehkura. Viisikko rientää valmiit brosyyrit kainalossa saunanraikkaana Säätytalolle puintihommiin, ja sillä tiellä he parhaillaankin ovat. 

Kauhea varstanläiske kuuluu, joten varmasti siellä jo tulostetaan uutta budjettisopimusta medialle, joka päivystää talon ulkopuolella. Ja me näemme aivan kohta hymyilevän viisikon  ja happy endin: Pidetään huolta maailmasta, niin maailma pitää huolen meistä.  On hienoa olla globaali suomalainen.





(Valokuvissa ja linkin videossa naisvoimistelun historiaa)

161 kommenttia:

  1. Näissä fotovalokuvissa reippaat naiset venyttelevät ihtiään eikä ole #metoosta tietoakaan. - kts. viite nro 1

    Miun mielestä meillä - siis myös siulla - on uskomattoman hyvä hallitus! Mutta ikuisena pessimistinä olen varma, että seuraava hallitus on tätä parempi. Ja seuraava hallitus taas sitäkin. - ei valitettavasti viitettä

    Vanhan (50 -luvun) sanonnan mukaan "valtiovarainministeri on tärkein, sen jälkeen ei tule ketään, sitten tulee Vilkkilän kissa, ja sitten – pitkän tauon jälkeen - tulee pääministeri..." (tai jotenkin noin) - kts. viite nro 2

    Jos Enid Blyton vielä eläisi, hän kirjoittaisi uuden Viisikko-kirjan jossa "Viisikko löytää ruukullisen spermaa". - kts. viite nro 3



    viite 1: nuorempana jouduin juoksemaan (kirjaimellisesti) häntä koipien välissä tuollaisia lujatahtoisia mutta siitä huolimatta yllättävän nopeita naisihmisiä pakoon. Nyt viime vuosina ei ole enää tarvinnut, on ollut hiljaisempaa... oikeastaan hyvin hiljaista. Turhan hiljaista. (huokaus) Enkä ymmärrä että syynä voisi olla mikään muu kuin tuo penteleen #metoo!

    viite 2: Pertti Purhonen, joka Tokiossa voitti nyrkkeilyssä pronssia, ja myöhemmin Teija Sopasen, oli niin leuhka kaveri, että esim. Yökerhoon astui sisälle asenteella, että ”ensin tulee Purtsi, sitten ei tule ketään, eikä senkään jälkeen, ja neljäntenä tulee Purtsi...” Olihan hän äärettömän lahjakas pugilisti, olisi päässyt pitkälle, jos olisi viitsinyt harjoitella. Mutta kun ei. Elis Ask, nyrkkeilymme Kummisetä, oli hyvillään siitä ettei Purtsi Tokiossa voittanut kultaa, koska jos niin olisi käynyt, ”olisi ollut pakko leventää Mannerheimintietä.”

    viite 3: Hyi sinun kanssasi, Enid! Pysyppä asiassa.


    VastaaPoista
  2. Jaa jaa, olisipa sen Enid Blytonin uuden Viisikon nimi mikä tahansa, niin varmaa on, että siinä olisi hyvät eväät: keitettyjä munia, tomaattia, kinkkua, vastapaistettua leipää, suklaa- ja hedelmäkakkua. Näitä kuvattiin joka osassa.

    On aika hauska yksityiskohta tuo, että niin monen suomalaisen lukijalapsen mieleen ovat jääneet nuo Viisikkojen muhkeat ja makoisat eväät.

    Muistan elävästi, miten lapsena otin Viisikko-kirjan ja hyvin voidellun kovan ruisleivän, jossa oli päällä suolalihaa, mukaan rantaan, ja menin meidän veneeseen makoilemaan siihen veneenpenkille nakertamaan sitä voileipää samalla kun luin Viisikon kinkkuleivistä..

    VastaaPoista
  3. Mitä noihin kuviin tulee, niin kannattaa katsoa ennen kaikkea tekstissä olevan linkin video, jossa on 1950-luvun naisvoimistelua. Kesto vain pari minuuttia. Minua se jostain syystä huvitti suuresti.

    VastaaPoista
  4. Ennen oli koulussa oikein voimistelua, tyttöjen voimistelua, ei mitään liikuntaa. Piti olla sininen voimistelupuku, lyhytpunttiset housut ja paita, samaa trikoota. Ja voimistelutossut. Ei silloin mitään jumpattu, vaan se oli rehellistä voimistelua.

    Tunti alkoi aina kehämuodostelmalla, käveltiin ja juostiin ympyrässä, ja opettajan tamburiini helisi tahtia. Lopputunti jumpattiin sarjassa, erilaisia liikkeitä. Inhottavinta oli parivoimistelu. Piti istua vaikka lattialla kantapäät parin jalkapohjia vasten ja tartuttiin käsistä. Ja sitten vedettiin vuoron perään toinen eteenpäin ja oma selkä painettiin lattiaa päin. Ja sitten taaksepäin.

    Tätä oli koko talvi, ei mitään vaihtelua. Keväällä siirryttiin ulos pelaamaan pesistä ja syksyllä oli urheilusuorituksia, pituus- ja korkeushyppyä ja juoksua. Hypättiin pers edellä -tyylillä. Jokuset pääsivät riman yli. Aika moni inhosi urheilua ja voimistelua.

    VastaaPoista
  5. Koulupoikana kurkin salaa voimistelusalin ovensuusta tyttöjen voimistelua. Koska... minulla ei ollut muutakaan tekemistä, kai. Siniset reisistä rypytetyt trikoiset verryttelypöksyt heillä tosiaan oli, ja saman sorttinen yläosa, olivat kuin Ankkalinnan väki uimarannalla. Muistan myös että tytöillä oli hernepussit, muistanpas, ne rapisivat ja tuntuivat kivalle kädessä. Sillä totta kai kokeilin niitä, siis tietysti vasta kun tytöt olivat jo kirmaisseet suihkuun, ja kirkuen sieltä sitten jonnekin missä ei enää heitä (luojan kiitos!) enää nähnyt. Koska olin 10 -v. enkä välittänyt likoista, päinvastoin. Mutta kun hernepussin heitti seinää, se lätskähti kivasti.

    Noora, oletko varma että puut haluavat heitä halattavan? Itse jos puu olisin, en ainakaan tykkäisi. Useimmilla ihmisillä kun on ketunhäntä kainalossa, kun minua lähestyvät. Tai moottorisaha.

    VastaaPoista
  6. Tai vasara, naula ja kyltti. Olen ihmetellyt, kun täällä on kaupungin virallisella luontopolulla naulattu puiden kylkiin oranssit laatat merkiksi kulkureitistä, siis naulattu nauloilla elävien isojen puiden kylkiin koko polun matkalta. Eikö tämä vahingoitakaan puuta?

    VastaaPoista
  7. Meikäläinen on kyllä käynyt kuntosalilla ja jopa tykännyt touhusta. Tällä hetkellä en käy, mutta varmasti kun syksy pimenee ja ulkona liikkuminen vähenee. Olen käynyt fysioterapiavuorolla, lähinnä helposti jumiin menevän niskan vuoksi. Eli salilla on ollut vain naisväkeä, kaikenikäisiä, ei niitä komeita adoniksia, joita kyllä mieluusti voisi vilkuilla samalla kun polkee laitetta.

    VastaaPoista
  8. Keskikoulunaikainen voimistelunopettajamme (joka oli melkoinen fasisti ja inhosi minua, kun vastustin häntä niin kuin kaikkia muitakin auktoriteetteja mutta joka luki runoja, niin kuin minäkin, ja joka oli ollut olympia-tason voimistelija itse, herra Hirtsu) niin numeroa minulle pähkäillessään puhui ääneen että "kun yhtätoista ei voi antaa niin pakko minun on antaa sinulle vain 10".

    Olin suvereeni kaikessa mitä voimisteluun kuului. Kun opeteltiin tekemään 'kippiä' rekillä, joka on kai helpoin liike millä pääsee sen tangon päälle (suosionosoituksia), niin kun minun vuoro tuli, heitin heti kättelyssä 'jättiläisen'. Ja kun kaikki olivat hiljaa, myös Hirtsu, heitin uudestaan 'jättiläisen', mutta tällä kertaa yhdellä kädellä.

    Myöhemmin tuli talvi ja menimme jäälle pelaamaan jääkiekkoa. En ollut ikinä luistellut. Jokaisen piti, yksitellen, luistella sen kaukalon ympäri. Tuli minun vuoroni. Heti kun aloitin, mätkähdin selälleni. Kävelin, nilkat nyrjillään ja hokkarinterät lintillään ja kaukalon laidasta kiinni pitäen koko kaukalon ympäri. Ja kun muut olivat suihkineet sen – VIUH VIUUUH VIUUUUH – puolessa minuutissa, minulta se kesti 10 minuuttia. Ja kaikki nauroivat, KAIKKI ULVOIVAT naurusta, eniten tietysti ne luokkatoverini, jotka eivät voimistelusalilla osanneet tehdä edes kuperkeikkaa. Tai heitäkin enemmän nauroi opettajamme, tämä Hirtsu, hän nauroi niin että liukastui ja kaatui selälleen, mutta jatkoi nauramistaan silti.

    Mitäs meikäläinen? Nooohh... sanotaanko vaikka niin että "poskeni hieman punehtuivat" (= muuttuivat tulipunaiseksi) häpeästä. Toisaalta se oli hyvin raikas ja opettava kokemus. (En silti muista että ikinä olisin halunnut ketään nöyryyttää.) Ja sitä paitsi minusta tuli melkein hyvä maalivahti, kun koululätkää pelattiin. (Muuten olen aina vierastanut joukkueurheilua, en oikein tiedä miksi, ehkä haluan vastata vain yksin tekemisistäni.)



    VastaaPoista
  9. Mielenkiintoinen asia, että nimenomaan liikunta on se oppiaine, jonka tunneilla oppilaat ovat kärsineet ehkä eniten.

    Aineen liepeillä on monia nöyryyttäviä tilanteita, mm. tuo mikiksen kuvaama luistinjuttu, tai mikä tahansa rimanylityspakko rimakauhuiselle, tai taitojuttu. Moni on ollut lihava lapsi tai heikko lapsi, jolle liikuntatunnit eivät yksinkertaisesti ole muuta kuin kärsimystä.

    Muistan yhdenkin Sirpan, joka purskahti itkuun jo tyttöjen pukuhuoneessa, kun puettiin voimistelupukua päälle. Siinä näkyivät köyhien kotien lasten risaiset ja kenties likaiset ja puuttuvat alusvaatteetkin. Siinä näkyivät pahoinpideltyjen tai hyväksikäytettyjen lasten mustelmat.

    Muistan tässä myös erään Seijan, joka häpesi reisiään. Ne olivat sisäpinnoilta pahoilla mustelmilla. Kun Seija istui hiljaa pulpetissa tunnilla, hänen päänsä vapisi niin että tukka värisi. Hän istui edessäni. Voimistelutunnilla hänen piti avata reitensä, kun tehtiin pariliikkeitä kantapäät parin kanssa vastakkain. Mustelmat olivat isot, ja ne olivat ihan ylhäällä, nivusissa.

    VastaaPoista
  10. "Irtonilkat" on kekseliäs ja hieno vertaus luistelemaan opettelevista.

    Sellaista se juuri on, nilkat taittuvat ja antavat periksi, ja sitä myötä koko ihminen voi pyllähtää jäähän.

    VastaaPoista
  11. Tottakai liikunta ulkona voittaa aina kuntosalilla puurtamisen. Mieluiten minäkin kuljen luonnossa ja vaikka halailen puita, vaikka kyynisenä realistina en saakaan siitä ainakaan hirmuisia väreitä. Mutta rakastan puita ja luontoa.

    On varmaan niin, että puu taitaa kestää ne naulat kyljissään, sillä ne on kaupungin toimesta tehty noin ja luulisi kaupungin tietävän asian.

    VastaaPoista
  12. Totta, jos joku ei matikkatunnilla osannut todistaa jotain kaavaa taululle, ei sille sen enempää hihitelty. Joku toinen tuli ja todisti. Mutta voimistelutunnilla kömpelöille naurettiin.

    Itse kouluaikoinani oli niin muissa maailmoissa, siis omissani, etten tajunnut koulukiusaajia ja -kiusattuja edes olevan. Jos joku halusi kiusata (= tapella) kanssani, se sopi minulle: löin ja lujaa ja se jäi siihen. Enkä koskaan ole ymmärtänyt minkä takia minun jotain toista piäisi kiusata? En niin tehnytkään. Lukuaineissa ei minulla kovin hyvin mennyt kun en viitsinyt lukea läksyjä, ja tunneillakin kävin silloin kun mua huvitti. Niinpä lupaavasti alkanut akateeminen urani päättyikin keskikoulun viidennelle luokalle, jonka varmuuden vuoksi kävin kahteen kertaan. Mutta ei se auttanut. Ensimmäisellä kerralla sain kaksi nelosta, toisella kerralla niitä muistaakseni oli ainakin neljä. Eli tavallaan tuplasin aikaisemman saavutuksen, mutta anti-positiivisesti.


    Mutta kun sitä syntyy opettajan pojaksi, huh huh, ja sitten on tämä pakollinen kansa- ja oppikoulujakso, voi voi, jonka jälkeen armeija eli Miesten Koulu, sekin vielä, ja sitten uima-, rippi- ja naimakoulu, vaikka ei ne pakollisia kai ole (huh huh silti), koska vasta sitten pääsee Elämän Kouluun... joka on semmoista ja tämmöistä, niin kuin meillä kaikilla se on (= aika täyttä hempulia), voi voi taas uudestaan... mutta ah ihanaa, pitkänkin tunnelin päässä hohtaa himmeä valo kuin vastakuoriutunut Kiiltomato (Lampyris noctiluca)... eli eläkeikä.

    Tämä on CV:ni. Lyhyt historia siitä, ja kaikesta.

    VastaaPoista
  13. Kultaako aika muistoni, vai onko oikeasti totta se, että ennen ei ollut erityistä koulukiusaamista? En muista ketään varsinaisesti kiusatun, vaan kaikkia saatettiin hähätellä ja pilkata satunnaisesti, mutta ei yhtäjaksoisesti. Lapsilla oli ehkä kovempi nahka. Pieni haukkuminen kuului kulttuuriin. Ja pojat nyt saattoivat tapella, mutta ei kai se systemaattista kiusaamista ollut? Kauhean kilttejä lapsia me kaiken kaikkiaan olimme.

    VastaaPoista

  14. No juu, nyt huomaan, että taidat olla oikeassa siinä, että tuommoiset tiukat trikoot ovat teinixmäiset eivätkä ehkä edusta eduskunnan pukeutumiskulttuuria. Ehkä olisi tyylikästä ja asiallista kunnioittaa eduskuntatyötä pukeutumisellaan, sillä onhan meillä edelleen ns. pukeutumisetiketti juhliinkin. Hyvä pukeutuminen vaatii tilannetajua.

    Sinänsä minua ei liikuta pääministerin kaula-aukko tai sukkiksissa esiintyminen, sillä ne vain tukevat sitä mielikuvaa, joka hänestä on muodostunut. Eivätkä ne päätöksiin ja työntekoon vaikuta.

    VastaaPoista
  15. Eikö se riitä, myös teille akkakullat, että ihminen pukeutuu siististi, se on se ja sama millaisia ne kledjut ovat. Alasti ei tietysti saa olla, paitsi kotona ja saunassa, senhän sanoo jo laki (joka ennen mua, mutta myös mun jälkeheni syntynyt on). - Juhlatilaisuudet ovat oma luku sinänsä (eli an sich/per se/in itself).

    Ps. Kerran olin menossa hienoihin juhliin (ARE-yhtymän vuorineuvoksen järjestämiin) ja olin tällännyt itseni sakettiin. Eli herrasmiesmäisemmäksi mitä normaalisti herrasmiehenä olen. Koska jännitin tulevaa tilaisuutta, niin poikkesin Ylä-Ruth nimiseen ravintolaan (tunnetaan Jyväskylässä hieman boheemina kulttuurikapakkana). Aikomukseni oli nauttia siellä 1-2 drinkkiä. Mutta annapas olla! Kun niissä vermeissä ilmestyin ko. kapakkaan, mulle alettiin heti vittuilla. Jengi arvuutteli, että oletinko ma olevani joku Her von Kušeljev-Bezborodko af Standertskjöld of Virtanen? Vai kuka? - Eli olin pukeutunut väärin. Jäi juomiseni sillä kertaa yhteen drinkkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulehan ukkokulta, kyllä se riittää, eikä tässä ole ongelmaa. Asia on melko mitätön.

      Takavuosina oli melkoinen haloo, kun Veltto Virtanen ilmestyi eduskunnan istuntoon se jumalaton baskeri päässään. Jos oikein muistan, se kiellettiin häneltä samoin perustein, joihin viittaan ylemmässä puheenvuorossani: eduskunta on arvovaltainen työpaikka, jota sopii kyllä kunnioittaa myös asullaan.

      En kyllä kovasti tykkäisi, jos oma kansanedustajani esiintyisi siellä lippis päässä ja joku kuviollinen collegeverkkari yllä. Vapaa-aika on erikseen.

      Poista
    2. Kysymys on varmaan uskottavuudesta. Ihminen haluaa luottaa valtakunnan tärkeimpiin päättäjiin. Tämä edellyttää jonkinlaista auktoriteettia kansanedustajalta. Pukeutuminen vaikuttaa tähän.

      Sama on muuten opettajan työssä. Opettaja, joka pukeutuu kuin teinityttö, tai teinipoika, harvoin saa oppilaiden kunnioitusta, joka on tarpeen työssä.

      Oppilaat voivat tykätä kivasta kaveriopettajasta, mutta eivät kunnioita tätä, ts. luottamus opettajan sanaan saattaa kärsiä ja opettajalla on ennen pitkää auktoriteettiongelma, josta opetus kärsii.

      Poista
    3. Yli- tai alipukeutuminen on samanlainen juttu kuin yli- tai alikoulutus. Harvoin on sopivasti, vastaus ongelmaan olisi täsmäpukeutuminen tai -koulutus.

      Jos kuitenkin on täsmäpukeutunut täsmäkoulutettu, ei tule ihmetellä jos joku sopivasti sukulainen tai puoluekätyri ohittaa.

      Poista
    4. Eduskunnan puhemies Erkki Pystynen (nyrpeänokkainen oikeistolainen Tampereelta) puuttui siihen kun Ville Komsin eduskunta-asuna oli kaunis, norjalainen villapaita. Ei kuulema olisi saanut olla, puku olisi pitänyt olla. Komsin valitti eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka salli Komsin käyttää villapaitaa. Koska "edustajaa ei voinut estää täyttämästä edustajantointaan muuten kuin eduskunnan omalla päätöksellä". - Muistaakseni myös Veltto Virtanen sai pitää baskerinsa. Muistan hänetkin Tampereen ajoiltani koska siihen aikaan olin rokkaava tamperelainen itsekin. Ihan pelle ukko. Ja sillä oli jo silloin orastava kalju, ja helvetin kolho kallo, että baskerin pito hänellä oli kohteliaisuus kanssaihmisiä kohtaan, myös eduskunnassa.

      Poista
    5. Veltto Virtanen taisi tosiaan saada pitää baskerinsa. Hän oli meillä opettajien koulutuspäivillä jossakin kylpylässä puhumassa jotakin, haitarisaappaat jalassa, ja se baskeri päässään. Asiaa en muista, sillä tarkkailin enemmän hänen persoonaansa.

      Minusta se Komsin norjalaisneule oli kaunis. Selainen paitahan on yleensä luonnonmateriaalia, villaa, ja arvokas käsityö.

      Poista
    6. Minullakin on aito norjalaispaita. Ruinasin sen isältäni ja äidiltäni, kun ensimmäisen kerran – olin 14 -v., kävimme Skibotenissa. Kallis oli kuulema. Isällä oli Hilman Minx merkkinen auto, josta puhkesi rengas Kautokeinolla. Ei ne Englannissa osaa tehdä kuin paskoja autoja. - Tämän jälkeen olen käynyt Norjassa noin 27,5 kertaa. Rakastan niitä maisemia.

      Poista
  16. Pääministerimme ei ole "maamme eräs tärkeimmistä vallanpitäjistä", vaan tärkein. - Tämä ihan vaan asiattomana sivuhuomautuksena. Koska, voi jumatsukka, koska mua kiehtoo sun värikkyytes. Aivan ihanaa!

    VastaaPoista
  17. Maria Ohisalon minä arvostan tosi korkealle. Auktoriteettinsa on sitä luokkaa, että raavaimmankin miehen polvet alkaa tutista. Toisessa ajassa ja paikassa uransa olisi ollut tosi menestyksekäs vankileirien saariston Olgana tai Bergen Belsenin vartija Jungfrau Mariana.

    Enkä minä enää vihreästä fasismista mitään jauha, fasisteja olivat vain ja ainoastaan Benito Mussolinin puolueen jäsenet ja kannattajat. Leniniläisyyskin oli vain fasismin kaltaista totalitarismia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria Ohisalo taisi nyt olla se, joka joutui antamaan periksi budjettiriihessä, samoin kuin Saarikko viime kriisissä. Saapas nähdä , innostuvatko elokapinalaiset taas istuksimaan jossain, vai luotttavatko he siihen, että maaliskuussa asia korjataan.

      Itse mietin, miksi juuri pienen ja melko puhtaan Suomen pitäisi olla maailman ensimmäinen hiilineutraali valtio.

      Poista
    2. Niin, sanopas se Iines! Miksi Suomessa pitäisi demokratiakaan olla, mitä me sillä tehdään, kun monessa muussa maassa ei ole. Ja paljon suurempia ja väkirikkaimpiakin ne on kuin meidän Suami.

      Poista
    3. Äläs nyt innostu dramatisoimaan, mikis murmeli. Tietysti pitää olla demokratia, koska toisessa ääripäässä on anarkia ja sen mukana fasismi.

      Poista
    4. Fasismi mainittu taas! - Rakas itänaapurimme ei ole koskaan maistanut hippuakaan demokratiaa, se on aina ollut totalitarismi, hirmuhallinnon alainen pahan valtakunta.

      Demokratia toimii Suomessa Helsinkiä lukuunottamatta hienosti. Melkein kukaan ei äänestä vihreitä.

      Poista
    5. Niin, nykyisin kommunistitkaan eivät enää äänestä kommunisteja, paitsi Kiinassa, jossa kaikki ovat peruskiinalaisia (Pk). Kyllä kummalliseksi maailma on mennyt.

      Poista
    6. Ja turhaan sinä aina venäläisiä haukut, Riku. Hehän ovat johdonmukaisesti vain perusvenäläisiä (Pv).

      Poista
    7. Että ymmärrettävää se on että Suomessa on perussuomalaisia (Ps). Eikä Pk tai Pv. Tai Pr (jotka ovat perusnorjalaisia).

      Poista
    8. Itse nuorempana usein ennen tilipäivää olin PeeAa (eli perusarjalainen).

      Poista
    9. Ja miks meidän pitää varoo velkaa kun isommilla ja rikkaammilla on enemmän! Maksakoot ne ensin velkansa. Ei pienen, köyhän ja surkeen Suomen tartte aina eka olla.

      Poista
    10. Myös Pohjois-Koreassa kommunismi kukkii, tosin ehkä toisella nimellä. Siellähän lapsetkin rakastavat kovasti Kim Jong-unia..

      Poista
    11. Niin just, Mankemangi. Lisää vaan rahaa, sillä eihän velkaa tarvitse koskaan maksaa pois. (Paavo Arhinmäen sanoin) On tärkeää poistaa maasta kaikki eriarvoisuutta ruokkivat seikat.

      Poista
    12. Vain yhteisellä ja yhtä suurella rahalla kullenkin ihmisoletetulle saadaan kaikille sama status ja samat tavarat. Huraa huraa häitä.

      Poista
    13. Iines, Pohjois-Korealla ei ole mitään tekemistä kommunismin kanssa.

      Iines, sydämeni outo pompahdus, usko jo viimein se etteivät valtiot ikinä "velkojajaan" pois maksa. Nämä velat ovat vain "tahroja paperilla", kuten tämäkin filosofi sydän avoimena ja kädet vetelänä riippuen raukeasti toteaa


      pojat,pojat


      Tässä, kun kuuntelee, on laulussa jokseenkin järkevät sanat. Kirsti Kunnaksen geenejä! (No ei nyt niin saa sanoa, Mikko, olethan biologi. - No, en mä sit niin sano.)

      Poista
    14. Vihje vielä sulle Iines, "mun sydämeni suuri hiljaisuus", on, että marxilaisessa filosofiassa 'materialismi' ei tarkoita rahaa - höpö höpö - vaan se on vastakohta 'ideoiden' filosofialle. En osaa tätä sen kummemmin selittää, koska asia ei minua yhtään kiinnosta enkä ole ottanut siitä selvää, mutta siinä mielessä myös arkimaailmassa olen marxilainen, että esim. pöytää ei ole olemassa ennen, kun se on tehty, ei sitä silloin ole, kun vasta ajattelee että 'tuossa on pöytä', tai että ’olisipa kiva, jos tuossa olisi pöytä’. Eikä ole. (Jos siis ei ole.) - Se materialismista.

      Poista
    15. Upean Kirsi Kunnaksen elämäkerran ostin kauan aikaa sitten ja yhä roikkuu lukemattomien listassa. Kirsi Kunnas on suuri suomalainen, jos joku haluaa olla eri mieltä, haistakoot kakkia.

      Poista
    16. Vaan tiesitkö, mikis, että varoittava esimerkki velkaantumisen kauaskantoisista seurauksista on Italia. Luin sanomalehdestä, että maan julkinen velka on 135 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ja että maan ongelma on vanhojen velkojen korkomenot. Kun velkaa on paljon, niin siitä myös joudutaan maksamaan enemmän.

      Lehdessä luki, että Italian vanhojen lainojen korkokulut ovat suoraan pois kaikesta muusta. Rahaa ei riitä esimerkiksi terveydenhuoltoon ja koulutukseen eikä ylipäänsä investointeihin, joilla voitaisi kohentaa kilpailukykyä ja sitä kautta hyvinvointia.

      Ja nyt on siis niin, että Italia on tänään juuri siinä tilanteessa, johon Suomi ei saisi velkahurmiossaan ajautua, koska edellisten sukupolvien vastuuton velanotto sitoo tulevien sukupolvien kädet. Pitkä tähtäin ei ole yhden tai edes kahden vaalikauden mittainen, vaan se ylittää sukupolvien väliset kuilut.

      Jos me siis ajattelemme muitakin kuin itseämme ja omaa sukupolveamme, kuten hallitus nyt tekee, emme ota kaiken aikaa uutta velkaa velan päälle, vaan pyrimme myös maksamaan velkojamme pois ja elämään realiteettien mukaan, emme velaksi.

      Poista
    17. Kirsi Kunnas oli hieno kirjailija, sanataituri. Siksipä minua onkin hieman harmittanut kuunnella joskus Eppujen sanoituksia. Monesti ajattelin, kun lauluja aikanani kuuntelin, että voi voi, kauas on omena pudonnut puusta, Kirsi Kunnas sanoisi tämän poikiaan paremmin.

      Poista
    18. Kylläpäs selitin asian hölmösti; en itsekään tajua mitä tarkoitin, kun luin. Noh, aletaan alusta. Karl Marx oli suuri sosiologi, häntä hirveesti ottaisi kaaliin (= vituttaisi) tämä 'marxismi'. Ei hän mitään oppirakennelmia rakennellut, tutkija oli, nämä leninistit ja muut politiikan yöperhoset hänestä tällaisen valheellisen myytin tekivät. - Materialismin käsitteellä ei ole tekemistä rahan tai muiden hyödykkeiden kanssa, apua. Tuo termi yrittää vain konkretisoida sitä, etteivät maailmaamme mitkään antiikinaikaiset 'ideat' hallitse. Apua.


      Kyllä mä tunnen olevani lähempänä kotikenttääni - siis mukavuusaluettani - kun ruvetaan puhumaan darvinismista vs. uskonnon höpölöpöjutut. - Mutta antaa olla! Tulkoon autuaaksi kukin omalla tavallaan. Johan jo Jeesus sanoi että "idiootit teillä aina on keskuudessanne, älkää niistä välittäkö, seuratkaa minua." tms.

      Poista
    19. Vakavasti puhuen valtion liikavelka on tietysti liikaa velkaa. Tavallaan se sitoo tulevien sukupolvien kädet: he eivät saa yhtä paljon yhtä edullista lainaa. Tai investointeja. Tunnustan, että minunkin sisälläni asuu pieni mutta sitäkin inhottavampin tahmea kapitalistinen kamreeri. (mutta ei oligarkki!)

      Poista
    20. Höpö höpö mikis, kyllä vanhan kansan akat ovat oikeassa: Idealismi on ollut haihattelua Platonin päivistä alkaen ja materialismi pelkkää ahneutta, niin kuin Aristoteles sanoi.

      Poista
    21. Höpönpöpön Mankemangi. Ei kommunismi/ sosialismi ole milloinkaan ollut idealismia, vaan silkkaa diktatorista materialismia. Yhteisomistusta, eli valtionjohtajille rahnat ja kansalle kolhoosit ja etikkakurkut.

      Poista
    22. En ole diktatorisesta materialismista koskaan kuullutkaan ja luulen ettei kukaan muukaan. Voitko muutamalla muulla omalla sanalla avata mitä mahdat tarkoittaa?

      Poista
    23. Tottahan toki. Kommunismi/ sosialismi = diktatorista materialismia Stalininista lähtien aina nykypäiviin.

      (Valtio ottaa sun rahat ja käyttää ne niin kuin valtio tahtoo.)

      Poista
    24. Ei näytä taas keskustelu maittavan. Olisi kyllä ollut kiva jutella vaikka siitä, miten idealismi ja materialismi nykytieteessä mielestänne näkyy.

      Poista
    25. No aloitahan sinä, pane pieni alustus, niin katsotaan, mitä sinä asiasta ajattelet. On oltava jotain, mihin reagoida.

      Eli kerrohan, miten idealismi ja materialismi nykytieteessä mielestäsi näkyy.

      Poista
    26. Miksi salaatte minulta tietonne? Täällä on osattu arvostella akatemian rahoituspäätöksiä ja pantu ylopistojakin järjestykseen. Kyllä kait nyt vois vähän lausua jotain siitä mitä edellytyksiä tieteellä on tutkia maailmaa?

      Poista
    27. Kun keskustelu on vaihtovuoroista dialogia.

      Ei se mene siis niin, että itse ei anna mitään keskusteluun, vaan odottaa vain muiden käsityksiä.

      Jokaisen on annettava dialogiin oma panoksesensa, johon muut voivat reagoida. Nyt se panos puuttuu sinulta. Eli kun esität jonkin aiheen, ei se riitä, että heität vain luun koiralle. Sinun pitää kertoa siitä luusta oma käsityksesi, johon muut voivat reagoida.

      Sinä siis itse salaat tietosi. Anna siis kuulua käsityksesi.

      Poista
    28. Poistaisit sen kuitenkin.

      Poista
    29. Noinko ajattelit sitten selviytyä siitä, ettet osaakaan itse sanoa omasta ”aiheestasi” mitään.

      Poista
    30. Kyllä minä osaan ja siksi aina poistat kommenttini koska ne loukkaavat tietämättömyytäsi.

      Poista
    31. Tuskin uskot itsekään tuota, mutta ymmärrän, että tarvitsen selityksen, jossa vika ei olekaan sinussa, vaan kommenttisi poistajassa.

      En osaa loukkaantua kenenkään kommenteista täällä. Ihmisiä on monenlaisia. Siitä koetan pitää huolen, että kukaan ei pilaa blogini keskustelun hyvää henkeä ilkeillä kommenteilla tai ylenpalttisella ja harhaisella jankkauksella.

      Poista
    32. Sinähän ne kommentit kyllä poistat. Varmaan joku on nähnytkin.

      Poista
    33. Eihän se ole olennaista, kuka poistaa, vaan miksi poistaa. En ole joutunut poistamaan tästä blogista ehkä vuosiin kenenkään muun kommentteja kuin sinun. Kyllä minä sinuna katsoisin peiliin. Ei voi olla niin, ettet koskaan näe itsessäsi tai kirjoituksissasi mitään vikaa.

      Poista
  18. Vanhassa vara parempi: Paavo Väyrynen?
    Mutta suostuuko hän, niin epäitsekäs ja vaatimaton kun on, edes kisailemaan?
    Haaviston valinnalla saisimme paljon mies-synenergiaa. Ei sitä aina saa, kuulkaas.
    Rehn on kuin piirongin päällä oleva täytetty pöllö. Sen näköinen ainakin.
    Jutta Urpilainen on vaalienkuin vaalien Musta Hevonen.

    VastaaPoista
  19. Ei ikinä Olli Rehniä. Mies on väritön olmi tai se täytetty pöllö. (Minulla muuten on iso pöllöpatsas, kipsinen, ikivanha. Kuvittelen, että se symboloi opettajien ikiaikaista viisautta, kröhöm.)

    Eikä Pekka Haavistoa tai Sanna Marinia. Marin on kokematon ja Haavisto vallan muuta kuin miellyttävä ulkokuori näyttää. Presidentillä tulee olla auktoriteettia, jotta häntä voi kunnioittaa. En tarkoita mitään pokkurointia enkä palvontaa, mutta täytyyhän presidentillä olla karismaa ja selkärankaa.

    Täytyykö presidentin olla aina poliitikko?

    VastaaPoista
  20. Ahtisaari ei ollut mutta kehno oli presidenttinä silti. Ei Mannerheimikaan poliitikko ollut vaikka koko ikänsä poliitikoi.

    VastaaPoista
  21. Niin, sodan melskeissäkin äitiä nämä kuolettavasti haavoittuneet sotilaat avukseen huusivat. En muista lukeneeni että kukaan isää olisi huutanut?
    Äiti on aina äiti.

    VastaaPoista
  22. Öitä teille kaikille Tontuille ja Tontturittareille!

    VastaaPoista
  23. Ei kaupunki mitään tiedä.

    VastaaPoista
  24. Paljoa en Olli Rehnistä tiedä, mutta kun aikoinaan lähti puolustamaan Alpo Rusia Lipposen kekkaleen masinoimilta sairailta vakoilusyytöksiltä, se teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Rehn puolusti kaikkien inhoamaa näätää vastoin omia etujaan, koska ymmärsi tämän olevan syytön, sellaiseen ei tasalatva tasaääliö poliitikko pystyisi.

    Äänestäisin.

    VastaaPoista
  25. Sitä paitsi,ottaen huomioon ja lisäksi mainittaen, että Rehn ei ole mikään Upsalan ekonomi tai Vantaan lisensiaatti, vaan on väitöskirjansa väitellyt Oxfordissa. Oxford on yliopisto, jonka rinnalla Helsingin Yliopisto on ihan kakka, jos ihan sitäkään.

    VastaaPoista
  26. Muistanpa nyt vielä yhden tapauksen koulusta, nimittäin kansakoulun johtajaopettajan pojan. Hän oli ainoa lapsi, äiti oli kotiäiti, runonlausuja, isä jämpti mies. Muistan, että kun sain myöhemmin ehdot matematiikassa, otin häneltä matematiikan tunteja yhden kesäkuun ja sainkin ehtoni suoritettua.

    No, mitä tuli pojasta? Pojasta tuli rapajuoppo, jota poimittiin maantien ojasta ja josta kiersi tarinoita. Paikallinen nähtävyys. Kuoli nuorena tuotettuaan pekkää murhetta ja häpeää vanhemmilleen.

    Vaan mikä lie tarina pojan takana? Me emme koskaan tiedä, mitä hyvissäkin perheissä suljettujen ovien takana tapahtuu. Antiikin tragediat rikkaista ihmisistä, vallanpitäjistä, eivät ole tuulesta temmattuja?

    VastaaPoista
  27. Viittaan tietysti asianomaisiin ihmisiin, lautakuntiin, järjestöihin, jotka hoitavat kukin omaa tonttiaan.

    Jos jokin taho saa tehtäväkseen luonnonsuojelualueen kyljessä olevan lehtometsän hoitamisen, siivoamisen, raivaamisen, polun järjestämisen, niin voi kyllä olettaa sen olevan tietoinen polun merkintätavoista metsässä.

    VastaaPoista
  28. En seurannut tuota Rusi-tapausta aikanaan otsikkotasoa enempää. Vaan jos asia on noin, Rehn on toiminut epäitsekkäästi ja asia edellä, juuri sillä tavalla, jota meikäläinenkin arvostaa. Ihminen, joka toimii itsensä unohtaen ja jopa uhraten, moraalisesti - huom., ei moralistisesti - kuuluu siihen harvinaiseen ihmisryhmään, jota on pakko arvostaa eniten ihmislajissa.

    VastaaPoista
  29. Kyllä, äiti on ihmiselle se lähin, aina. Oman äitini äiti kuoli, kun äiti oli puolitoistavuotias. Eli hän ei voinut muistaa äitiään ollenkaan. Kuitenkin hän vielä kuolinvuoteellaan sairaalassa nosti käsiään ylöspäin ja kutsui äitiään.

    VastaaPoista
  30. Ainahan sitä olettaa voi, mutta kylttien naulaaminen eläviin puihin on väärin.

    VastaaPoista
  31. Onko Pekka mielestäsi käärme, kun hän puhuessaan lipoo huuliaan ja sihisee ässäkirjaimia? Saattaapi hyvinniin olla! En ihmettelisi, jos hän sinulle tyrkyttäisi omenaa "Otappas tuosta, Leonoora froufa omppu. Se on Hyvän Tiedon Puun omppu."

    VastaaPoista
  32. Riku, kunnioitan kovasti mielipiteitäsi, sitä enemmän mitä älyttömämpiä ne mielestäni ovat. Koska osaat aina niin kauniisti liioitella, heh he.

    Uskottavuuttasi tosin lisäisi se, jos et osaisi niin kauniisti liioitella. Jopa minä - jos hieman hillityimmin argumentoinnein setvisit omien ajatustesi lepakoitten siipien räpisytystä - niin saattaisin erehtyä Perussuomalaisia äänestämään. Ainakin krapulassa.

    Ps. Niin, olet kaunopuheidesi vanki, Riku. Mutta älä välitä, sama vika Rahikaisella. (jää tuijottamaan peiliä pitemmäksi aikaa kuin ehkä olisi tarvis. ja sitten vasta hätkähtää)

    VastaaPoista
  33. Noora arvatenkin työntäisi sen ompun Pekan peräpeiliin, koosta riippumatta. Hymiö.

    VastaaPoista
  34. Traagisen totta mitä kerrot, Iines. Tunnen turhan paljon vastaavia tapauksia koska olen elänyt alemman keskiluokan keskellä. (Alempaan keskiluokkaan kuuluvat nimenomaan opettajat, virkamiehet, kanttorit, lääkärit, etc.; ylempää keskiluokkaa on professorit, pankinjohtajat, muut johtajat ja Kemppinen, etc.; eliittiä on eliitti ja työläisiä työläiset.) Itse täysin pikkuporvarillisen elämän läpikäyneenä - siis ennen kun muutuin hulluksi kommunistiksi (vrt. Kafkan Muodonmuutos, saks. Die Verwandlung), opin kyllä mitä tuo tapa elää tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että tärkeintä on miltä näyttää, tärkeintä on julkisivu. - Ei tässä mitään uutta, tietenkään. Mutta aivan fantastisen hyvä elokuva tästä aiheesta on Luis Buñuelin "Porvariston hillitty charmi". - Jos sen tajuaa, mistä siinä siis on kyse, tajuaa paljon muutakin.

    Useimmiten hyvät lähtökohdat (niin linnunpoikaselle kuin ihmisen poikasellekin) takaavat hälle hyvän tulevaisuuden. Mutta eipä aina!

    VastaaPoista
  35. Niin minäkin uskon! Koska Noora on uskomaton! Ja Joensuun torilla, jos missä, sattuu ja tapahtuu.
    (ai knouv)

    VastaaPoista

  36. Siis huomaan liioitelleeni tuohduksissani, puitten puolesta. Kävelin nimittäin tänään luontopolulla ja tarkistelin siinä sivussa niitä oransseja polun kulkumerkkejä. Huomaan oikeastaan nyt vasta, että kyllä ne pääpiirteittäin ovat kiinni pienissä seipäissä, paaluissa, ja vain muutama on puussa. Silmäni on havainnoinut vain nämä väärin naulatut merkit.

    Joka tapauksessa yksikin naula puun kyljessä on väärin, vaikka puu sen näyttääkin kestävän.

    Samaisessa lehtometsässä huomasin pari vuotta sitten, että muutamasta koivusta oli kuorittu systemaattisesti tuohi pois laajalta alalta. Näytti pahalta. Ilmeisesti joku ajattelematon tuohitöiden tekijä oli ottanut tuohta helpolta paikalta, suoraan polulta. Kenties myy sitten jossakin netisssä luontoystävällisestä tuohesta omin jaloin ja käsin kehrättyä lankaa tai luomutuohikoruja.

    VastaaPoista
  37. Joensuun torilla tapasin mm. Pertti Ylermi Lindgrenin. Esittäydyimme toisillemme. Minulla oli kainalossani kaunis nuori tyttöystävä, Kirsti, jonka hänelle esittelin siskokseni. Jonka jälkeen tämä "Kreivi", off koos, alkoi mehukkaasti flirttailla hänen kanssaan. Yritti siis "iskeä" häntä, että myöhemmin hotellihuoneessaan olisi saanut "maata" hänen kanssaan, ja varmaan muutakin sellaista, en osaa sanoa mitä. Kumminkin hän siis Kirstin takia tarjosi meille herkullisen (söin kuhaa) lounaan Kareliassa. Siihen kuului myös runsaat juomat (helmeilevää valkoviiniä). Kirstikin söi hyvin. Sitten Kreivi vei meidät hotellihuoneeseensa - hän myös asui Kareliassa, ja lauloi siellä Kirstin korvaan

    rakkaus kun haihtui, toinen paikan kai sai´

    Hän sanoi laulaneensa tämän myös Marjatta Leppäsen korvaan, jonka kuittasin ohuella hymyllä "ohoh, vai niin..." Sitten Kreivin piti käydä kusella, ja toki hän vessaan menikin, ja me Kirstin kanssa salamana (viuh ja viuh) luikimme sieltä huoneesta ulos.

    Vähän mua myöhemmin on vaivannut se, että minkä takia minä tätä "huijaria" huijasin. Mutta kun olin nuori ja rahaton ja Itä-Suomessa, niin sen takia. Mitä enemmän Pertti Ylermistä myöhemmin sain tietää, sen vähemmän hän huijari oli. - Reppana Ruotsiin adoptoitu pikkupoika, jonka ainoa vika oli vain, että hänellä oli liian vilkas mielikuvitus.


    VastaaPoista
  38. Minäkin sympatiseeraan Kreivi Pertti Ylermi Lindgreniä. Hänestä näkee, että hän on vain hyvä huijari, ei paha ihminen. Nimenomaan hylätty pikkupoika rakkauden ja rikkauden perässä. Hänhän teki naisille hyvää. Ja ketä me ylipäänsä voimme syyttää itsemme huijaamisesta?

    VastaaPoista
  39. Mikis, en kuitenkaan myönnä olevani sillä lailla kepulaisen Jäätteenmäen linjalla, että puhuisin niin totta kuin osaan, kun muita kuin valeita ei tule mieleen.

    VastaaPoista
  40. Sattuneesta syystä tunsin Alpo Rusin veljen, Jukan. Jyväskyläläisiä kun olemme. Hän oli aika vankasti alkoholisoitunut minä vain vähän, mutta kapakoissa tapasimme. Sitä en tiedä mitä Jukka Alpolle on/oli kertonut, ja miksi se minua edes kiinnostaisi tietää - ei yhtään. Jukalla oli hyvät suhteet DDR:ään, mutta niin oli monella muullakin. – Itse DDR:ssä ehdin käydä vain Greifswaldissa. Se oli karu kaupunki, ulkomaalaisilta suljettu (pl. delegaatiot), siellä opiskeltiin mm. lääketiedettä, jota kai Jens Weißflog myös luki. Tai niin ainakin ymmärsin. Puhuin koulusaksaa ja minuakin jotkut ymmärsivät. Mutta illalla opiskelijabileissä, kun yritin iskeä yhtä käsittämättömän kaunista naista, niin sen kanssa olisi pitänyt puhua englantia. Enkä minä – vittu vie – osannut. Niinpä se vain hipaisi mun tukkaani, hymyili nätisti, ja sanoi "bai, bai".

    Muuten oli ihan kivaa Itä-Saksassa.

    VastaaPoista
  41. Niin, Itä-Saksassa meillä oli ihan kivaa. Tunnustan. Mutta kyllä minä tiesin mistä on kyse: he näyttävät meille sen minkä he haluavat meidän nähdä. Ei muuta. Enkä minäkään niin hölmö ollut että oppaaltamme olisin kysynyt "pääsisimmekö käymään jossain Tasin vankilassa haastattelemassa vankeja? Koska... heillä ei tällaisia vankeja ole, ei ole ikinä ollut, eikä tule ikinä edes olemaan! Ja... ette pääse!

    Yhdellä toisella matkalla, se oli Neuvostoliitossa, kun kysyin oppaalta yhden epäkorrektin kysymyksen, se ei sen jälkeen puhunut minulle enää mitään, ei osannut 'soome kieltä enää', ja minä olin hänelle täyttä ilmaa. – No, mikäs siinä. Matkoilla matkailijan pitää sopeutua, ei paikkakuntalaisten.

    VastaaPoista
  42. Kylpä, mutta olennaista oli, että syyllinen syypäisyyteen oli Jukka, ei Alpo.

    DDR-konkareita oli paljon, esimerkiksi Matti Vanhanen, loisto ytimiään myöten, sano kiinalainen.

    VastaaPoista
  43. Olisitpas! kun olisit hänet tavannut.

    Hänellä oli tainnuttavan hurmaava hymy, elävät ja vikkelät kädet kuin Kalmarilla, ja isot ruskeat silmät jotka sinua hellittämättömän häpeämättömästii koko ajan olisivat tuijottaneet, Noora.

    VastaaPoista
  44. Kyllä, huhuja on paljon myös eräistä kovinkin korkealle yltäneistä demareista. Mutta en pidä huhuista.

    VastaaPoista
  45. Tarkoitatko tällä siivousvimmapuuskallasi, että teille tulee tänään Hannu Karpo kylään?

    Aah aaa-aaah. (tarkoitan siis tällä että jäätelö on hyvää. on se)

    VastaaPoista
  46. Oikea naistenlumooja - kuvitten näin kun en itse asiasta mitään tiedä - lumoaa naisen sillä kun hän ei mitään tältä naiselta vaadi. Eikä pyydä, eikä anele. Hän vaan katsoo sitä toista niin rauhottavan lempeästi, ei puhu eikä hymyile, mutta jos toinen hymyilee, hänkin hymyilee, ja toinen alkaa puhua, hän sanoo "vai niin". Jos toinen rupee irvistelee (edelleen siis nainen) niin mieskin leikillisin ilmein voi irvistää (=so so lapsukaiseni). Mutta muuten ollaan vaan lähekkäin. Hyvin lähellä. Lähempänä. Ja vielä vähän vielä lähempänä.

    Nii'in.

    VastaaPoista
  47. Nam. Vohveleita en ole koskaan itse kokeillut, eli en ole hankkinut sitä vohvelirautaa. Vastaavanlainen herkku meikäläisellä on croissantit, suoraan uunista, mansikkahillon kera. Ihan vaan valmispakasteesta tai Lidlin paistopisteestä.

    Vieläkös muuten Hannu Karpo elää? Siinäpä mainio Robin Hood, olevinaan. Oikeasti taisi hieman provosoida valitsemillaan persoonilla.

    VastaaPoista
  48. Lindgren luki naisia hyvin. Vaistosi rakkaudenjanoiset ja antoi heille, mitä olivat vailla.

    Se nyt tietysti vaan teki humaanitaarisesta avusta hieman kyseenalaisen, että taisi auttaa mieluiten varakkaita naisia.

    Minulla on muistikuva, että hän päätyikin sitten Ruotsissa pyyteettömään hyväntekeväisyystyöhön. Vai?

    VastaaPoista
  49. Ruotsiin päätyi eniapuhoitajaksi, kyllä. Ja puhui ennen kuolemaansa kaikista ihmisistä, jotka elämänsä aikana oli tavannut, kauniisti.

    VastaaPoista
  50. Hannu Karpo elää ja Juutuubiin on laitettu viime aikoina paljon kivoja pätkiä ohjelmistaan. Niiden esittelyssä on parempikuntoisen näköinen kuin ilmeisesti on. Vissiin poikansa vaimon tekemän elokuvan hänestä hiljan katsoin.

    VastaaPoista
  51. Jaa Haloska vai, - näkeehän sen jo päällepäin! Siksi hiuksensakin punaisiksi värjäsi.

    VastaaPoista
  52. Joskus pidin Tarja Halosesta. Nyt jälkikäteen minulla on mennyt maku häneen kokonaan. En luota enää siihen, että hänellä olisi laaja näkemys asioista. Presidentillä, entiselläkin, tulisi olla. Hänellä ei saa olla yksipuolista agendaa, koska hän on koko maan presidentti kuolemaansa saakka.

    VastaaPoista
  53. Oli Lindgrenillä viikset. Mutta mielestäni ihan tavalliset, ja tavallinen sliipattu tukkakin, rasvaletti, lyhyt, siisti.

    Sinun kuvauksesi omituisista viiksistä ja mustaksi värjätystä tukasta tuo mieleeni entisen koomisen laulajan Viktor Kallborrekin, nimi sinnepäin.

    VastaaPoista
  54. Kuuleppas Noora, kun ihmisten välillä syttyy kipinä, ei se katso millaiset ennakko-odotukset hänellä on. Sitä vaan lätkähtää. Nainen, joka "ei ikinä voisi olla partaisen miehen kanssa, hyi kamalaa", huomaakin äkkiä olevansa gorillamaisen karvaisen miehen kanssa samassa sängyssä ja huutaa "voi veikkoset, kun mulla on kivaa". - Ja sitten he elävät elämänsä onnellisina kahdestaan loppuun asti. Nyyh. (Ja lapsiakin siunaantuu tusina.)

    VastaaPoista
  55. Kuvittelin noin teitin näkökulmasta asioiden olevan.

    Itse kun jonkun naisen kanssa olen, se on sillä hetkellä mun elämäni nainen, tietysti. Eikä ketään muuta ole, eikä ole ennen ollut eikä koskaan tule, se on itsestään selvä sillä hetkellä.

    (No, jos myöhemmin tulee, ei sille mitään mahda.)

    Ei kun ihan totta, jos mä jotain rakastan, ei muuta ole kuin se rakkaus, ja miksi silloin mitään muuta kaipaisi, ei tietenkään kaipaa.

    VastaaPoista

  56. Laulaahan Pertti Ylermi ei osannut pätkääkään, paitsi nuotin vierestä, mutta tässä hän hurmaa Lenita Airistoa. (Sitä en tiedä onnistuiko, eli panivatko, tms., mutta kyllä molemmilla silmät silti säihkyy.)

    https://www.youtube.com/watch?v=0HxLg4n48Ao

    VastaaPoista
  57. Minkä näköinen joku ihminen on, siis julkkis, niin mitä sitä pähkäilemään. Googlettaa niin näkee - vai mitä tytöt?

    VastaaPoista
  58. Pähkäily on kivaa, Google ei niin kivaa, vaikka kivaa sekin on. Kun pähkäillään ja arvuutellaan, muistellaan samalla yhdessä menneitä aikoja, mikis. Niin se menee. Pähkäily on sosiaalinen tapahtuma, Google yksinäinen, ei jaettava. Sitä hekumoi löytöään vain itse.

    VastaaPoista
  59. Pidän erämaaelämästä, Noora, myös Pehtooreista, eikä hyönteisetkään minua häiritse, ulkohyyskistä puhumattakaan. Nostalgiastakin tykkään. Mutta keittiössä en paljoa muuta osaa tehdä kuin lähteä sieltä vikkelästi pois. Mutta tottakai haluan silti korvata ne häiriöni mitä mahd. vierailuni luonasi aiheuttaa, esim. petaamalla vuodevaatteet takaisin siisteiksi. Tarkoitan, että jos joku pariskunta (ja tällä nimenomaan en tarkoita meitä, oi Noora tietenkään) niiden välissä olisi käynyt 'voimistelemassa'.

    Ei vaineskaan. Kunhan krapuloissani vain höpötän.

    VastaaPoista
  60. Minähän siis keittiössä olen lähinnä muitten tiellä jos muita ihmisiä samaan aikaan siellä sattuun oleen; ei minusta ole edes Kokki Neloseksi. Mutta sänkykammarin puolella olen hyvä, siis oikein hyvä, ja myös muiden kuin itseni mielestä; kaikki naiset ovat kehuneet taitojani. Yleensä he – ja siihen olen jo hieman kyllästynyt – hehkuttavat että "en ole ikinä nähnyt noin hyvin pedattua sänkyä kuin mihin sinä Mikko pystyt. Niin on päiväpeitekin kuin silitysraudan alta tullut." ”No”, ja yritän näytellä mahdollisimman vaatimatonta, ”armeijassa nämä niksit oppi”, ja kehrään mielihyvästä kuin kissa. - Sillä mitäpä muuta ihminen toiselta ihmiseltä kaipaa kuin tunnustusta?

    VastaaPoista
  61. Ajattelinkin tässä ilmoittautua Alfa TV:n "Ensitreffit aviovuoteella" -ohjelmaan. Mutta ensin tietysti pitää käydä minun läpi nämä muut ensituotantokaudeksi sopimani realyty-ohjelmat "Bubtsi Babm", "Älä selviydy", "Litle Bother" ja sit tää yks mikä se nyt olikaan, ai niin - "Syö paksusti - voi pahoin". (Tai oli niitä paljon muitakin mutta kun en minä niihin kaikkiin ehdi, perkele, vaikka kuinka yrittäisi.)

    Hyvää televisioiltaa teille, rakkaat mulkoilijat. Tavataan toiste!

    VastaaPoista
  62. Arvostan hyvin paljon G.H. von Wrightiä, Ludwig Wittgensteinin priimusoppilasta. Hänen kirjansa (siis Wrightin) "Ajatus ja julistus", sisältää paljon arvokasta luettavaa.

    (ps. mieli teki lisätä että nykyfilosfeista ainoastaan teuvo hakkarainen - laura huhtasaaren lisäksi - pystyy vastaavaan argumentointiin. mutta sitten ajattelin että tämä lisäys on loukkaus heitä kaikkia kohtaan.)

    VastaaPoista
  63. Ensitreffejä en ole katsonut systemaattisesti, kuten en Maajussin morsiantakaan, mutta kiinnostaisi sellainen formaatti, joka naittaisi vanhoja ihmisiä keskenään. Nyt vain nuoria naitetaan, ja heillä on taipumus halutessaan löytää muutenkin.

    Vanhoja naisleskiä ja monenlaisia eronneita ja karanneita on pilvin pimein, ja veikkaan, että moni yksinäinen tahtoisi löytää rinnalleen loppuelämän sulostuttajan tai edes jakajan. Vaan se löytämisen ja kohtaamisen vaikeus!

    Kun olisi vaikkapa tositeeveeohjelma siitä, että vielä se sokeri sulaa vanhankin suussa, niin se antaisi varmaan muillekin vanhuksille rohkeutta tavoitella kumppania.

    VastaaPoista
  64. Ensitreffejä en ole katsonut systemaattisesti, kuten en Maajussin morsiantakaan, mutta kiinnostaisi sellainen formaatti, joka naittaisi vanhoja ihmisiä keskenään. Nyt vain nuoria naitetaan, ja heillä on taipumus halutessaan löytää muutenkin.

    Vanhoja naisleskiä ja monenlaisia eronneita ja karanneita on pilvin pimein, ja veikkaan, että moni yksinäinen tahtoisi löytää rinnalleen loppuelämän sulostuttajan tai edes jakajan. Vaan se löytämisen ja kohtaamisen vaikeus!

    Kun olisi vaikkapa tositeeveeohjelma siitä, että vielä se sokeri sulaa vanhankin suussa, niin se antaisi varmaan muillekin vanhuksille rohkeutta tavoitella kumppania.

    VastaaPoista
  65. Minä taas kiinnitän huomiota siihen, että tuo von Wrightin artikkeli on yli kolmenkymmenen vuoden takaa. Miten tuo kansallisvaltioiden kyseenalaistaminen istuu tähän päivään, jolloin valtioiden liittymiä tai yhdentymisiä on jo kokeiltu, eivätkä vielä ole taivaat riemusta ratkenneet? Päinvastoin, meillä on uudet uhat.

    VastaaPoista
  66. Tästähän oikeasti voisi tehdä formaatin. Mutta kun näin isoista asioista kyse on, pitää se ensin testata, eli tehdä kokeiluversio. Lähtisitkö sinä Iines kokeilemaan tätä genreä kanssani? Jos voittaisimme - ja miksemme me muka emme voittaisi kun meitä olisi vain me kaksi - niin saisimme häämatkan Kuala Lumpuriin? tai Kivijärvelle? Ai et, lähde silti, mikset? Jos se siitä on kiinni, ettet tykkää musta, älä sen anna häiritä itseäsi, minä voin siellä Lumpurissa nukkua vaikka sademetsässä. Ja Kivijärvellä voin käpertyä jonkun pihlajan alle, tai talvella veneen alle. Enkä minä vaikka pakkomorsian minulle olisitkin niin sinua aina ahdistelisi (paitsi tietysti välillä), mutta sehän on kai normaalia? - Meneeköhän sinulla nyt herra pakkosulhaseni sekaisin sanat 'välillä' ja 'aina'? (ei, kun en kumminkaan ihan aina) Onko sinulla jotain muuta sanaa millä voisit kuvata tätä... välimatkaa 'aina' ja 'välillä' sanojen ... no, välillä. (kävisikö 'silloin tällöin'?) Jaa, mutta riittääkö se? (tuskinpa, mutta siitä on hyvä lähteä) Mitä sinä tuolla tarkoitat? (punastuu) - No, olkoon si, kuten te vorssalaiset kuulema sanotte, annan sinulle tästä mielestäni ei niin huonosta mutta ei kyllä millään lailla hyvästäkään kotiaineesta... noh, sellaiset 8+. Olkoon menneeksi.


    (kiitos, maisteri)

    VastaaPoista
  67. Tiede sinällään on neutraalia, se on vain yritystä ymmärtää eri asioiden lainalaisuuksia. Se taas on politiikkojen, tai rahoittajakapitalistien vika, tai ansio, miten tieteen lopputuloksia käytetään. Joko hyväksi tai huonoksi.

    Ps. Joskus 1800-1900 luvun vaihteessa sen aikaiset teknologian ennustajat olivat sitä mieltä - koska vossikat lisääntyivät niin valtavasti Britanniassa - että viimeistään 1950 -luvulla koko Lontoo on täynnä hevosenpaskaa. - No, nyt me hymähdämme tälle, mutta samalla emme näe mitä virheajattelua itse teemme tässä ja nyt. - Tarkoitan, että usein tämän päivän ymmärtäminen on vaikeampaa kuin tulevaisuuden ennustaminen.

    VastaaPoista
  68. - äsch ...

    Tarkoitan, että usein tämän päivän ymmärtäminen on vaikeampaa kuin tulevaisuuden ennustaminen. Joka sekin on hyvin vaikeaa.

    Jäi pois tuo viimeinen lause. Joka ehdottomasti pitää olla mukana! Koska ajatus muuten jää puolitiehen, ja olisi hölmö.

    VastaaPoista
  69. Aristoteleen ajatukset ovat 2,4 tuhannen vuoden takaa, mutta kyllä paljon niistä tähän päivään sopii. Jeesuksen opeista on yli 2000 vuotta, ja edelleenkin niitä tulkitaan ehtoina faktoina.

    VastaaPoista
  70. Opin kesällä uuden asian: luonto ottaa tarvittaessa omansa.

    Nimittäin olin yhden kesän pois mökiltä, vuoden 2020 koronakesän, eli mökki oli hoidotta. Alhaalla saunatonttia, isohkoa peltopalaa ei hoidettu ollenkaan, vain ylätontilla putkimieheni kävi leikkaamassa nurmikot.

    Paikka alatontilla oli kuin räjähtänyt, kun tulin sinne tänä kesänä. Iso puu oli kaatunut tukkien tien, puskat kaartuivat saunamökin ylle ja polku oli täynnä myyränkoloja, niin että pyllähdin polvilleni heti kättelyssä. Ruoho oli yli polven.

    Ja siellä saunamökin sisällä, takkahuoneessa oli lattialla huoneen nurkassa iso muurahaiskeko.

    Tätä rataa. Nopeasti se käy, ellei ihminen suitsi luontoa.

    Ilman tekniikan vempeleitä, muurahaismyrkkyjä ja naapurin apua en olisi saanut luontoa hallintaani ja paikkaa siistiksi.

    PS Tämä ei varsinaisesti liity teknosysteemeihin, kunhan tuli mieleeni.

    VastaaPoista
  71. Niin juuri, mutta Aristoteles ei puhunutkaan teknosysteemistä, vaan yleisistä humaaneista asioista. Teknojutut eivät ehkä kestä aina aikaa sellaisinaan.

    VastaaPoista
  72. Jaapas jaa, ehdin nyt vasta lukea nämä ylemmät kommentit. Mikis-mussukka, eihän sinua voi yksikään naisihminen vastustaa. Eli kyllä, täten suostun kosintaasi todistajain edessä ja lupaan matkustaa häämatkalle kanssasi vaikka Siperiaan tai sinne Kuala Lumpuriin, tarvittaessa kauemmaksikin, mutta en avaruusmatkalle. Sinne en lähde. Voisimme ottaa matkalle mukaan kaikki halukkaat, ja parhaassa tapauksessa naidaan ristiin ja rastiin, mennään ryhmänaimisiin kaikkien kanssa. Vai mitä?

    VastaaPoista
  73. "Britit edustavat irtautumisellaan EU:sta tietynlaista paluuta "itsenäiseen kansallisvaltioon".

    Jaa-a, Ison Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ei kyllä ole minkäänlainen esimerkki kansallisvaltiosta. Pohjois-Irlannissa on kovasti halua liittyä Irlannin tasavaltaan ja Skotlannissa on voimakas itsenäisyysliike, erityisesti brexitin jälkeen skotit halajavat takaisin Euroopan unioniin. Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissahan kansa äänesti brexitiä vastaan. Walesissakin on voimakas itsenäisyysliike. Itsenäisyysliikkeellä on enemmistö Holyroodissa ja hyvä edustus Stormontissa ja Seneddissä. Eipä itsenäisyysajattelu ole vierasta Cornwallissakaan. Kansallisia vapautusliikkeitähän nämä ovat mallia 2.0.

    VastaaPoista
  74. Jo yksin avohakkuu muuttaa maiseman niin, ettei paikkoja heti tunnista.

    Joka kevät kun ajan ensi kertaa mökille talven jälkeen, näen uusia avohakkuuaukeita tien reunoilla. Joskus paikantaju katoaa, kun jää katsomaan raiskiota eikä heti tunnista tuttuja ääriviivoja.

    Olen joskus leikitellyt ajatuksella, että matkustan alkukesäksi jonnekin ja tulen muiden tavoin mökillemme vasta heinäkuussa. Näkisivät sitten, millaiseen kuntoon paikka menee, jos minä en sitä hoida. Kierittelen tässä marttyyrinyyhkeessä joskus, kun en millään jaksaisi tehdä kaikkea itse.

    VastaaPoista
  75. Ja onhan näitä alueelliseen autonomiaan pyrkiviä Euroopassa muitakin: Baskimaa ja Katalonia tietenkin, Bretagne ja Korsika, Patania ja Sisilia, Moravia, Alsace ja mitä niitä onkaan. Kaikille yhteistä on halu vahvistaa ja kehittää Euroopan unionia.

    (Koomista on, että kun 🇬🇧 hajoaa, niin samassa rytäkässä Englanti itsenäistyy.)

    VastaaPoista
  76. Wrightin Jorin aatos kansallisvaltioiden mahdollisesta katoamisesta kuuluu samaan sarjaan kuin "kaikki on mahdollista".

    Lapsellisimmat omaksuivat pahuuden maan liturgioihin kuuluuneen kaikkien maiden yhtymisen ja sen mukana kansallisvaltioiden katoamisen. Ihannemaa, itänaapurimme, Pahuuden valtakunta, kun oli nielaissut sisäänsä lukemattoman määrän eri kansallisuuksia ja eri maita. Koko maailmankin valloittaminen oli ajatuksena, polvillaan meidän tulee Ameriikkaa kiittää, että siltä pelasti.

    Minua hävettää tässä maailmassa, etten koskaan ole ymmärtänyt, kuinka entiset kommunistit edelleen vetoavat toimintansa olleen maailman parantamista ja humanismia. Edelleen minusta aina on ollut selvää, että reaalisosialismissa kyse oli terrorin, kauhun, kuoleman, murhaamisen, alistamisen ja rahojen ryöstämisen aatteesta. Kaikissa näistä erittäin menestyksekkäässä.

    Paljon on minulla häpeän aiheita. Sanoma Oy:stäkin olen joskus esittänyt pilkallisia sanoja, vaikka se on ilman epäilystäkään maamme merkittävin kaukoparannuksen, korteista ennustamisen, homeopatian ja tähdistä ennustamisen levittäjä ja saarnaaja. Joka yö useita tunteja ilosanomaa Jim- ja Liv-kanavilla telkkarissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta kansallisvaltio on rikkaus. Miksi maat eivät saisi olla erilaisia ja erillisiä kieleltään, tavoiltaan ja kulttuureiltaan. Ollaanhan silti yhteistyössä ja rajat auki koko maailmaan. Puhe etnonationalismista on trendikästä sanahumpaa, joka kannattaa jättää omaan merkityksettömään arvoonsa.

      Tykkäsin aluksi Helsingin uudesta pormestarista, Juhana Vartiaisesta. Persoonallinen, erilainen ihminen, mutta pätevä kaikin tavoin moneenkin tehtävään.

      Vaan hänen uusin ehdotuksensa englannin kielestä Suomen yhtenä virallisena kielenä menee liiaksi viihteen puolelle. Me olemme muutenkin siinä pisteessä, että nuorten äidinkielentaito taito rapistuu muita sivistysmaita nopeammin ja jyrkemmin. Oma kieli on kulttuurin sydän. Se on sivistyksen kovinta ydintä, ei englannin kielen käyttäminen.

      Poista
    2. Ihmiset ovat keskimäärin laiskoja ja typeriä. Asioista ei oteta selvää, ei lueta, ei seurata yhteiskunnallisia asioita, koulutusta ja oppia ei arvosteta niin kuin pitäisi. Kaikki nämä ovat työkaluja kaiken parempaan ymmärtämiseen ja aktiivisempaan toimintaan.

      Mutta ei. On ihmisiä, joiden tavoite on kasvattaa omaa persettä ja lihaksia kuntosaleilla. Ja bilettää. Kun ei pysty olla kotona tai hiljaa paikallaan.

      Kääk. Ja herra mun vereni.

      Poista
  77. Minulla on tunne niin kuin olisin pääsemässä takaisin radalle, josta 7.päivä romahtaen putosin. Minulle aina välillä tapahtuu se, että on kuin en kestäisi tätä maailmaa. Useimmiten se johtuu siitä, että itsetuntoni, jota tuskin on enää jäljellä pieni nyppylä joutuu useamman ihmisen ampumisharjoitusten kohteeksi, jolloin se nyppyläkin katoaa olemasta ja minä sen mukana. Ei uskoisi, miten vaikeaa on päästä itsekseen takaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edellisen jutun lopussa kerroin jo, että olen sanonut itseni irti Facebookkista. Paljosta muustakin olen sanonut itseni irti. Poistin esimerkiksi kännykästä kaikki, KAIKKI, nimet numeroineen. Myös kaikki kuvat ja videot. Myös jutut ja jotkut ohjelmat, ne kaikki, jotka suostuivat lähtemään. Miksi? Siksi kun kännykkä oli ylikuormitettu ja keljuili. Se lähetti viestejä ja puheluja ihmisille, joille en ollut lähettänyt itse mitään. Enkä soittanut. En tiedä, mitä vielä poistaisin. Minulla on selvästi poistokuume, joka enteilee ilmeisesti jonkinlaista vapautuksen halua. Mistä se johtuu, en tiedä. Tykkään ihmisistä. Suren niitä, joille en voi soittaa, kun ei ole numeroa. Ihmettelen itsekin itseäni. Ehkä se on jonkinlainen lieveilmiö. Toivon, että pysyisin edes täällä, Olen vaarassa menettää kaikki tuttavat ja ystävät. Eihän siinä ole mitään järkeä! Kaikki tämä alkoi Viinasta. Hitto! Anteeksi. Elämä haluaa näyttää minulle tyhjät kasvonsa.

      Poista
    2. Voi Liisu. Sanot, että kaikki alkoi Viinasta. Iso kirjain kuvastaa sitä, että se on ollut tärkeässä asemassa, hallitsemassa. Jos tämä pitää ymmärtää konkreettisesti, vaikeudet ovat todellisia, mutta hoidettavissa, kärsimyksen kautta tosin. Tunnelin päässä on siis valoa, vaikkei sitä aina näkyisi. Kunpa jaksaisit Liisu. Selvästi haluat poistaa vanhat kuormat ja aloittaa tyhjästä. Jostain se usko itseen ja toisiinkin on kuitenkin löydettävä. Voimia, muuta en osaa toivottaa!

      Poista
  78. Tuota noin, taitaa yksin Skotlanti olla vauraampi ja väkirikkaampi kuni Baltia konsanaan.

    VastaaPoista
  79. Meillä on yhteinen mökkitili nyt jo, ja minä hoidan tiliä ja maksan laskut, mm. kiinteistöverot, sähkö- ja vesilaskut. Sisko on mökillä vain pari kolme viikkoa kesäisin ja nyt parina vuonna ei ollenkaan. Miehen kuolema ja koronavuosi toivat pitkän katkon.

    Mökkiseudulla vain ei ole mökkitalkkaria, vaan pitäisi turvata isompien kaupunkien mökkihuoltofirmoihin, joiden hinnat kohoavat kauhean korkeiksi, koska firmat harjoittavat toimintanaan kaikenlaista oheismyyntitoimintaa. Myyvät mm. paljuja, jotka ovat minusta kammottavia virityksiä.

    Onneksi putkimieheni, vanha perhetuttu, on yleismies Jantunen. Hän huoltaa putkistot ja vaihtaa hanat sekä käy mökin katolla putsaamassa sen ja rännit yms. Leikkaapa nurmikotkin, jos pyydän. Vaan hänellä on runsaasti omiakin töitä.

    Idea paikallisesta mökkitalkkarista kuitenkin elää ja on suunnitelmissani, jahka sellainen ilmaantuu maisemiin.

    VastaaPoista
  80. Lukion filosofian kurssissa jo opetetaan, että kreikkalaiset ajattelijat pitivät tekniikkaa luonnon jäljittelynä ja Aristoteles lisäsi siihen, että tekniikan avulla ihminen voi ylittää luonnon ja saavuttaa sellaista, mitä luonto ei voi saada valmiiksi. Tapsa tästä insinöörinä tietää varmasti enemmän.

    VastaaPoista
  81. Bruttokansantuote erinäisissä maissa:

    Skotlanti 205 miljardia dollaria.
    Viro 31,47 miljardia dollaria.
    Latvia 34,1 miljardia dollaria.
    Liettua 54,63 miljardia dollaria.

    VastaaPoista
  82. Ei minun tarvitse Skotlantia fanittaa ymmärtääkseni uutisia. Skotlannin taloutta esitellään mm. täällä: https://www.scottish-enterprise.com/learning-zone/research-and-publications/components-folder/research-and-publications-listings/scottish-economic-statistics

    VastaaPoista
  83. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

  84. Mankemangi, älä pane tänne jatkuvasti linkkejä, etenkään englanninkielisiä. Linkin sijaan pitää aina vastata toisen kommentoijan kysymykseen. Se kuuluu jo alkeellisimpiin viestintätapoihin. Tämä ei ole lyhytviestipalvelu Twitter.

    Jos et nyt jatkossa usko sitä, että linkeillä ei ole täällä erityistä painoarvoa, poistan linkkikommenttisi. Täällä keskustellaan, käydään dialogia ihmisten välillä. LINKIT EIVÄT (STNA) KESKUSTELE.

    VastaaPoista
  85. Mietin sitä, miten Suomessa järjestettäisiin kannabiksen viljelyn, myynnin käytön ja oston valvonta.

    Kun tuntee nykyhallituksen halun vastustaa kaikenlaisia rajoituksia ja valvontoja, voi ehkä pelätä pahinta. Käytön normalisoitumista ja ryöstäytymistä sekä terveyshaittojen lisääntymistä ja terveysmenojen suurta kasvua.

    Esimerkiksi Uruguaissa ja Yhdysvalloissa, eräissä osavaltioissa, kannabis on laillistettu, ja näissä kaikissa on viljelijöiden, ostajien, myyjien ja käyttäjien tarkka valvonta ja seurantarekisteröinti jopa sormenjälkikuvineen käytössä.

    Olen vakuuttunut siitä, että vihreät eivät tule ehdottamaan minkäänlaista valvontaa Suomeen kannabiksen laillistamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. PS Vihreäthän päinvastoin ehdottaa nykyisenkin valvonnankin poistamista: ”Puoluekokous kannattaa myös, että kannabiksen käytöstä aiheutuneet rekisterimerkinnät poistetaan. Nykyisen lainsäädännön perusteella merkintä käyttörikoksesta säilyy poliisin tietojärjestelmässä useita vuosia.” (IS 12.9.)

      Poista
    2. Ilmeisesti suojellaan intersektionalismin mukaan sorrettua vähemmistöryhmää: käyttörikoksesta tuomittuja kannabiksenpolttajia. Eli se ei olisi enää rikos menneisyydessäkään, jossa se oli rikos.

      Poista
    3. Minulla oli oppilaina datanomiopinnoissa muutamia pössyttelijöitä. Siinä luokassa oli joskus aamuisin niin oksettava pössyttelyn lemu, että meinasi oksennus tulla. Haju oli niin kuvottava, etten tiedä mitään muuta, mikä haisisi yhtä pahalta kuin edellisiltainen pössyttelijä. Se haju tarttui vaatteisiin. Oli mahdotonta kiertää luokassa niinä aamuina, ja piti pysytellä siellä open pöydän takana vähän kauempana hajulähteistä ne tunnit. Ilmeisesti nämä pössyttelijät eivät pahemmin peseytyneet aamulla. Tästä jäi minuun erityisen kielteinen leima kannabiksen polttelua kohtaan. Lisäksi tyypit olivat lusmuja pinnareita.

      Vaan nyt luulen, että on kyseessä ”elitistinen pössyttelyhalu paremmissa piireissä hallitusti ja sivistyneesti”. Mene tiedä.

      Poista
    4. Kaikki käyttö alkaa alkoholista.

      Poista
    5. Kukaan ei aloita päihteiden käyttöä kannabiksesta, mutta on totta, että alaikäiset saavat kukkansa helpommin rikollisilta kuin Alkosta.

      Poista
    6. Jos kannabis laillistetaan, ei ole enää rikollisia.

      Hassua, miten asiat muuttuvat tässä maailmassa silmänkääntötempuilla. Suomessa 13-vuotiaskin on kuollut huumeisiin.

      Mielestäni meidän tulisi kuunnella aina enemmän kenttää: poliiseja, jotka ovat laillistamista vastaan, kokemuksesta, ja heillä on tietoa samoin kuin opettajilla on tietoa lapsista ja opetustavoista, ei opetushallinnon suunnitelijoilla. Opettajilta ja poliiseilta ei vain kysytä.

      Poista
    7. Siis joku toinen haastateltu asiantuntija - muistaakseni poliisin korkea virkamies - sanoi viisaasti, että haittoja vähentäisivät jo pelkät hoitotoimien kehittämiset niin, että olisi pisteitä, joihin voisi hakeutua huomaamattomasti ja ilman poliisin rankaisua hoitoa saamaan.

      Tämä ihminen pelkäsi sitä, että nimenomaan hyvin nuoret saisivat väärän signaalin, jos käyttö laillistettaisiin. Nyt jo näiden hyvin nuorten ongelmakäyttö on lisääntynyt huolestuttavasti.

      Poista
    8. Vaikeaksi asian tekee se, että kannattajat näkevät kannabiksen vapauttamisen keinona auttaa päihdeongelmaisia, joille nyt lankeaa rikollisen stigma. Vapautuksen kannattajat näkevät asian vain positiiviselta puolelta siinäkin, että elitistisesti puhutaan hallitusta käytöstä ja verotulojen kasvusta. Toisin sanoen kannattajat ovat mielestään hyvällä asialla ja pitävät vastustavia ja epäröiviä kantoja ummehtuneina, väärinä ja tietämättöminä.

      Poista
    9. PS Vihreiden Atte Harjannekin korosti juuri Ylen aamuteeveessä, kun olin saanut tuon edellisen kirjoitettua, että nyt kannabiksen käyttäjät ovat rikollisia. Ikään kuin vain tämä olisi haitta, ei muu.

      Eli ihan kuin lopulta haluttaisiin vain intersektionaaliseen malliin jälleen nostaa yhden vähemmistöryhmän - kannabiksen polttelijoiden - uhriasema esille ja poistaa ”kärsimykset” muuttamalla lakeja.

      Miksi ministeritei ehdota ns. näkymättömien hoitopisteiden lisäämistä erään poliisin ehdotuksen mukaisest? Poliisi ei niihin puuttuisi eikä kukaan saisi rikollisen stigmaa hoitoon tai piikille hakeutuessaan.

      Poista
    10. Lisään vielä sen, että Suomessa vihreät kannattivat kokouksessaan siis kannabiksen täydellistä vapauttamista myyntiin ja käyttöön ja lainsäädännön muutamiseen, kun taas monissa maissa on tyydytty dekriminalisointiin eli vain kannabiksen käytön rangaistavuudesta luopumiseen, jolloin esimerkiksi Hollannissa on sallittu muutaman kasvin kasvattaminen yli 18-vuotiaille.

      Poista
  86. Iines ja Noora,

    poistin kommentin kun yhtäkkiä ajattelin, että en olisi saanut laittaa sitä tänne, vaikka siinä oli vaan jutun puitteet ei mitään yksityiskohtia, kuin ehkä itsestäni. Otin siitä kyllä kopion, jonka talletan. Hyvä että sinä IInes ja Noora ennätitte sen lukea. Te ymmärrettä asian, mutta joku sivullinen voisi ymmärtää sen väärin. Anteeksi tämä sähläämiseni. Mutta se on kipeä asia. Varmaan tästä kyllä tokenen. Tekin minua autoitte järkipuheellanne. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisu, ehdin lukea ja hieman miettiäkin sitä, mutta koin vastaamisen vähän vaikeksi, kun en kuitenkaan tiedä taustoja. Mutta toivottavasti solmu aukeaa!

      Poista
  87. DIALOGI

    Mankemangi: - Tuota noin, taitaa yksin Skotlanti olla vauraampi ja väkirikkaampi kuni Baltia konsanaan.


    Noora: - Eikä ole.

    VastaaPoista
  88. Muuten, Skotlannin parlamentissa on 129 paikkaa, jotka jakautuvat näin:

    SNP 64
    Konservatiivit 31
    Työväenpuolue 22
    Vihreät 7
    Liberaalidemokraatit 4

    Hallituksen muodostavat perskotit (SNP) ja vihreät.

    VastaaPoista
  89. Minkähänlainen olisi kansallinen "teknosysteemi"? Pitää muistaa, että tiede on kansainvälistä, että tiedeyhteisö on kansainvälinen.

    VastaaPoista
  90. Tiede on ihannetilanteessa kansainvälistä, mutta ei vain sitä. Tiede on aina myös kansallista.

    Mikäli tiedettä ei julkaista kansalliskielillä, on todennäköistä, että se ei tavoita kaikkia. Jotta tieteellinen keskustelu voi jatkua esimerkiksi Suomessa, on tärkeää, että siihen voivat osallistua kaikki suomalaiset.

    Kansainvälistymisen vaatimus on johtanut englannin kielen lisääntyvään käyttöön, mikä taas on aiheuttanut aiheellista huolta kansalliskielten aseman heikkenemisestä tieteen ja sivistyksen kielenä.

    Englannin kielen ylivalta on saanut lähes kaikki Euroopan kieliyhteisöt arvioimaan omaa tilaansa ja korostamaan kansalliskielen merkitystä. Englannin kieli on toki hyödyllinen apuväline tieteessä ja kulttuurien välisessä keskustelussa, mutta kansainvälisyys ei ole kuitenkaan saavutettavissa yksistään englannin kielen kautta tai edes yhden kielen kautta.

    Tampereen yliopistossa vuonna 2018 tehdyssä kandidaatintutkielmassa kävi ilmi, että tieteentekijät itse ovat pääasiallisesti sitä mieltä, että suomen kielen asemaa tieteen kielenä tulisi vahvistaa heidän alallaan.

    Suomalaiset kieliasiantuntijatkin ovat päätyneet tuloksiin, että äidinkielen syrjäyttäminen vieraalla kielellä heikentää väistämättä tieteen ja tietotyön huippusuoritusten edellytyksiä.

    VastaaPoista
  91. Tiede ei olisi tiedettä, jos se ei olisi kansainvälistä! En ymmärrä mitä tekemistä suomenkielellä on tämän tosiasian kanssa? Pitäisikö "kansallisen tieteen" paneutua vain suomeksi julkaistuun tutkimukseen? Olisipa merkillistä, jos opiskelija- ja tutkijavaihto-ohjelmat olisivat baabelin torneja.

    VastaaPoista
  92. Kansainvälisyys ei ole tieteessä tärkein prioriteetti. Tutkimus voi olla merkittävä ja uutta löytävä, jopa räjäyttävä, vaikka se tapahtuisi vain kiinan kielellä kiinalaisin kirjoitusmerkein.

    Tieteilijöillä on tietysti tuntemus ja osaaminen alansa globaalista kehityksestä ja keksinnöistä ja aiemmista tutkimuksista, mutta kun tiedettä tehdään, se tehdään parhaiten omalla kielellä.

    Tästä on kyse ja tätä tieteilijät itse korostavat. Tulokset ja raportointi hoidellaan sitten koko maailmalle eri kielillä, usein englanniksi. Mutta siis itse tiede - se tehdään etevimmin kansalliskielillä.

    VastaaPoista
  93. Olis kyllä kätsää, jos tieteelliset opinnäytteet ja tutkimukset pitäisi kirjoittaa latinaksi niin kuin entiseen hyvään aikaan!

    VastaaPoista
  94. Kyllä vain, Noora. Juuri niin. Mitä kummallisempi ja oudonpi aihe, sen parempaa jutun rakennusainetta. Tyhjästä on paha nyhjästä. Pitää olla vain jonkinverran aikarakoa, ja nimet muuttettu, silloin on k.o. henkilöiden vaikea tunnistaa siitä itseään tai kavereitaan. Korkentaa voi ajatella: onpa itse ollut samantapaisessa riipaisevassa tilanteessa. En halua kenenkään mieltä pahoittaa. Voin panna vieläpä Happy Endin.

    VastaaPoista
  95. Vieläkös muuten äidinkielentunneilla käytetään latinalaislainoja lauseenjäsenten ja aika- ynnä sijamuotojen sun muiden nimeämisessä?

    VastaaPoista
  96. Iines poistaa mun kommentteja.

    VastaaPoista
  97. Niin, siis suomen kielen sanat eivät yleensäkään ole kovinkaan omaperäisiä. Meillä on vain 300–400 kappaletta sellaisia sanoja, joita olisi käytetty suomen kantakielessä eli kantauralissa. Muut sanat ovat tulleet enemmän tai vähemmän kielemme rakenteeseen sopeutuen yleensä siitä kielestä, jolla kulloinkin on ollut arvostusta, milloin ruotsi, venäjä, latvia, liettua jne.

    Latina tuli meille kirkon ja uskonnon myötä ja vakiintui hallinnonkin kieleksi. Suomen kieltä rakennettaessa käytettiin latinaa pohjana, joten on selvää, että meilläkin kieliopin kategoriat olivat ja ovat edelleen latinalaispohjaisia.

    VastaaPoista
  98. Linkki ei ole kommentti, vaan pelkkä linkki. Ne eivät keskustele. Tämä blogi ei ole linkkilistaan pohjaava lainausalusta.

    VastaaPoista
  99. Taistolaiset voittivat Norjan vaalit!

    VastaaPoista
  100. Täällä ei yliopistomiehiä kuunnella prkl!

    VastaaPoista
  101. Tänä vuonna Suomessa talous kasvaa 3,7 prosenttia ja ensi vuonna 4,0 prosenttia, kirjoittaa eräs lehti eräästä taloustutkimuksesta. Suotuisa kehitys voi tarkoittaa, että jo ensi vuonna valtion velka supistuu. Kyllä meillä on hyvä hallitus!

    VastaaPoista
  102. On tosi hyvä! Koko maailmantalous nousee koronan jälkeen kohisten Suomen hallituksen ansiosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minkä pitäisi ottaa aivoon? Sehän on hyvä asia, että maailmassa eletään nousukautta vaikean pandemian jälkeen. Kaikkialla iloitaan, miksei siis myös pienessä Suomessakin, jonka olemassaolosta valtaosa maailman väestöstä ei tiedä mitään.

      Poista
  103. On hallitsematon pandemia ohi. Nyt se on hallinnassa rokotusten ansiosta, vaikka olemmekin jälkijunassa muista.

    VastaaPoista