24.1.2023

Nato nauloina pihassa



 Tämä on Kalevalasta, sen Iines-versiosta, kolmaskolmatta runo, 12 säkeistö:

"Jos ukko susi supussa, akka karhu karsinassa,
kyty kyinä kynnyksellä, Nato nauloina pihalla,
sama on arvo antaminen: alemma kumartaminen,
kuin ennen emosi luona, oman taattosi tuvilla
Natoa kumartaminen, liittoansa arvominen."

Että tulisiko sitä nyt vaan ottaa lusikka kauniiseen käteen ja alkaa kumartamalla  kumartaa Erdogania, ettei se nyt vallan hiilly näihin Pohjolan pitoihin, joissa kumarrettavaa hirtetään viimeisen päälle ja poltetaan Koraania ja osoitetaan mieltä ulkomaanelävää kohtaan.

Ruotsissa on tapahtunut äkkikäännös.  Nyt suoritetaan musliminkin symbolinen hirtto eikä  ihmisoikeusvaltuutettu älähdä tästäkään puolesta mitään.  Tulisiko Turkille antaa kuitenkin maksuksi pari laihaa turkkilaista  toisinajattelijaa?

On silti Suomessakin innostuttu.  Ville Ranta rohkenee antaa Erdoganille neuvoja tänäisessä pilapiirroksessaan, vaikka muutoin meillä on hiljaista. Pelätään kai sitä, että Haaviston ja Niinistön on kohta  kumarrettava isojen edessä  otsansa maahan, hyvin opittuun malliin. 

Hankalaa vaan, että kun kumartaa itään päin, pyllistää länteen.  Eihän se sovi, kun yhdessä pitäisi mennä.  Kun aiempi lausunto yksinmenosta Natoon esitettiin aamulla niin illalla jo mennäänkin taas duona käsikkäin.

Niin tai näin, aina menee väärinpäin. Naton portit eivät taida aueta Suomelle tämänkään vuoden aikana. Toivokaamme, ettei Medvedevin lupaus ydinsodan aloittamisesta toteudu aivan heti. Sehän on kuulemma edessä, jos Venäjä häviää sodan Ukrainassa.

Minkähänlainen maailma olisi, jos päättäjinä olisi pelkkiä naisia? Nämä nyt nähdyt riidanhaluiset ukkelit vallan kahvassa kun älykäs, lämmin ja osaava nainen päihittäisi heittämällä. Toisaalta, kun miettii nykyistä hallituskomboa, niin ehkä kuitenkaan ei.


(Maalaus  A. Gallen-Kallela,
alemmassa kuvassa Medvedev ja Edelleen Kaikkeen Syypää)

121 kommenttia:

  1. Kärttyisäksi, vanhaksi ja vanhanaikaiseksi olen tullut, mutta kaksi ihanaa asiaa tässä nykyajassa. Neuvostoliitto ei ole ystävä, eikä Ruotsin kanssa täydy kulkea käsikädessä. Ruotsi alkaa olla yhteiskuntajätettä, jonka erdogan (kirj. pien.) joutaa hyvin hylätä. Jotain mätää ruotsinmaalla, ei parane tai petraannu. Älkää ystävät hyvät, jumalauta, seuratko ruotsin tiellä!

    VastaaPoista
  2. Ruotsin tie on monessa osoittautunut ongelmalliseksi. Tässä Nato-asiassa tuntuu, että se on pettänyt Suomen Nato-toiveet. Tässä ollaan veitsenterällä nyt.

    Suomi on koettanut peesata Ruotsin maahanmuuttoideologiaa ja vaikkapa Tegnellin koronastrategiaa, joka meillä on nyt ollut voimassa jo pitkään - turha sitä on kieltää. Suomen kuolinluvut ovat käsittääkseni muihin maihin verrattunakin räjähtäneet kasvuun, mikä ei toki ole yksin olemattoman koronapolitiikan syy.

    Maahanmuutossa Ruotsissa on nyt raikkaampi ja kriittisempi asenne, ja ehkä Suomessakin herätään nyt, kun koulujen oppimistason laskun katastrofitilanteessa olemme Ruotsin tiellä.

    VastaaPoista
  3. Pakanamaiden pyhän kirjan toki soisi maahan paiskattavan, poljettavan ja päälle paskannettavan, mutta helppoheikki jaritervoista ei siihen ole. Pelle mikä pelle. Televiissiopelle.

    VastaaPoista
  4. Jari Tervo heitti Uutisvuodossa aikoinaan Raamatun olkansa yli lattialle. Koraania ei taatusti olisi heittänyt. Kuten ei moni muukaan suomalainen ateisti.

    Tämä on minusta kummallinen asenne. Siinä on mukana älyllistä epärehellisyyttä ja jonkinlaista epäaitoutta. Jotenkin ei usko tuollaisen henkilön pätevyyteen oikein muissakaan asioissa tai ajatuksissa.

    VastaaPoista
  5. Suomi on jättänyt hakemuksen Natoon. Sen jälkeen kun kaikki Natomaat ovat suomen hakemuksen hyväksyneet ,suomi on Natomaa. Ei siinä mitään hyväksymisen hyväksymistä Suomen taholta tarvita.

    VastaaPoista
  6. No ei tosiaankaan tarvita. Turkin hyväksymistä vaan saadaan odotella. Kummallinen änkyrä. Outoa, että kuulutaan liittoon ja kuitenkin ollaan vastarannan kiiskenä vastoin Naton yleistä linjaa.

    Tuolla Suomen heräämisellä viittasin ihan muualle, lähinnä siihen, että Suomi heräisi toimimaan kaikessa muussakin ilman Ruotsin jäljittelyä joka asiassa.

    VastaaPoista
  7. Eipä ole heimoveli pustaltakaan meitä hyväksynyt, ei vielä Natoon eikä enää heimolaiseksikaan.

    Ennen Suomi oli turkkilaisillekin uljas ja ihana valkoliljojen maa, nyt isompien rattaille kärkkyvä kulkumies - ei kuitenkaan kapinen kulkukoira, se rooli on varattu omahyväisille svenssoneille.

    Ruotsille tekee vain hyvää huomata, ettei se olekaan maailman napa, vaan onneton tumpelo. Olisivat estäneet kurdien hirttäjäisilveilyn ja hyvinsyöneen tanskalaisukon polttouhripilan, se olisi ollut vähimmän riesan tie.

    Natossa olisivat sitten pyytäneet kommarikurdeilta ja tanskannatsilta nauraen anteeksi.

    Niin makaa kuin petaa. Haavistolta petti jo hermo & pokka, mutta kokosi itsensä. Summa summarum: Suomen kannattaisi pyytää, että Unkari ja Turkki ratifioisivat meidän jäsenyytemme - ja jäisimme sitten se kourassa odottelemaan Ruotsia. Jos tilanne pahenee, hyppäisimme Natoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä on Turkin kanssa samat arvot, sanoi jo Soini.

      Poista
    2. Soinihan korosti myös tuomitsevansa Turkissa tapahtuneet ihmisoikeus- ja lehdistönvapausloukkaukset ja olevansa huolissaan siitä, että kuolemanrangaistus saatetaan ottaa Turkissa uudelleen käyttöön. Hän korosti myös opposition toiminnan merkitystä.

      - Vaan sinä, Timo, leikkasit Arhinmäen tavoin Soinin ulkoministerinä vuonna 2017 lausumista vain tuon yhden virkkeen. Hm. Eikö tällainen selektiivinen viestintätapa ole tietynlaista propagandaa?

      Poista
    3. Ruotsistahan tuli jo mainio ehdotus. Ruotsalaislehti Expressenin poliittinen kommentaattori Viktor Barth-Kron ehdottaa, että Ruotsi voisi Natoon liittymisen sijasta liittyäkin osaksi Nato-Suomea: Annetaan Suomen mennä yksin Natoon ja liitetään Ruotsi sitten Suomeen.

      Poista
    4. Malli on hieno, mutta täytyy visusti huomioida, ettei Ahvenenmaan miljonäärien oikeuksia poljeta. Huolissani olen ollut myös saamelaisten poromiljonäärien oikeuksista, niiden pitää toteutua täysimittaisina!

      Poista
    5. Jaa jaa, miljonäärien oikeuksista viis, heitä on niin harvassa ettei kannata huolehtia, pääasia että Suomi - Ruotsi-hyvinvointiyhteiskunta laajenee ja jakaa etuisuuksia tarvitseville. Ruotsihan toisi meille mallin vielä armollisemmasta tukisysteemistä, luulen, en ole aivan varma.

      Kun villissä radikaalinuoruudessani olin kesät työssä Ruotsissa, muistan erään kaverini saaneen mielettömän summan kruunuja sairaspäivärahaa muutamalta sairauspäivältä. Tämä oli minulle aivan uutta. Olisi kannattanut sairastaa koko kesä.

      Poista
    6. Turkkihan on harras islamilainen maa, joten ei kai Timo vaan väitä, että islamilaissa arvoissa olisi jotain vikaa ja hävettävää?


      Poista
    7. Niin juuri. Timo on varmaan persu.

      Vaan kaksi hassua hallituksen suunnitelmaa minua naurattaa ja itkettää yhtaikaa. Onneksi toinen niistä meni mönkään. Ulkoministeriö nimittäin torppasi aikeen pääministerin uudesta korkean tason turvallisuuspoliittisesta neuvonantajasta. Tälle peukut, sillä tehtävällä on jo monipuoliset ja osaavat hoitajansa.

      Toinen asia on Saarikon kaavailema viisi miljoona Ähtärin pandoille. Olen samaa mieltä erään kolumnistin kanssa: pandat tarvitsevat kiireesti paluulipun takaisin Kiinaan eikä viittä miljoonaa. Montako niitä pandaa lisäksi oli?

      Ne viisi miljoonaa suunnattakoon suomalaisen saimaannorpan ja naalin suojeluun ja kannan elvyttämiseen.

      Poista
    8. Kaksi niitä vain on, kallista lystiä siis. Kävin kerran katsomassa niiden vetelehtimistä, pelkkää loikoilua ja syömistä, pari peräkammarin paksua poikaa ajaisi saman asian.

      Mitä ne täällä edes tekee, eteläisten kaukomaiden asukit, vangittuina häkkiin kuin sirkuttajat joululaulussa. Kotiin ne kaipaavat, bambulehtojen siimekseen, lumihuippuisten vuorten katveeseen.

      Eiköhän perusteta Pandat takaisin Kiinaan -liike, ja anota pari milliä avustusta valtiolta, saadaan varmasti, ja kolme jää vielä voiteluunkin.

      Poista
    9. Siis viisi miljoonaa kahdelle pandalle. Siunailisin, jos osaisin. Muutenkaan tällaista uusien lajien pakkosopeutusta erilaisiin oloihin ei kai voi pitää eettisesti hyvänä ajatuksena.

      Kunpa pandat siis vietäisiin nopeasti takaisin Kiinaan, omiin oloihinsa. En mistään hinnasta menisi katsomaan niitä ja tukemaan tätä eläinten tarhaamista muutoinkaan.

      Poista
    10. Kiinalaista diplomatiaa.

      Poista
    11. Ei siitä mihinkään pääse, pandat ovat tylsiä. Paljon mielenkiintoisempaa olisi, jos häkissä olisi pari afrikkalaista elämänmuotoa. Niille saisi heitellä banaaneita ja ne murisisivat vihaisesti.

      Poista
    12. Aijai, sanot railakkaasti. Nyt moni pahastuu kovasti.

      Toinenkin ihminen tänään sanoi railakkaasti. Tai siis luin lehdestä ja huvituin suuresti. Tätä ei pidä kenenkään lukea niin, että kannatan alla mainittuja juttuja. Ei, vaan minua huvitti se suora ja peloton sanominen, jolla sanoudutaan irti kaikesta wokesta ja kanselikulttuurista, kun ei sitä hymistelyä vaan aina jaksa.

      Nimittäin keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu! Hän vastustaa Helsingin kouluihin suunniteltuja lasten sateenkaarityöpajoja, jotka ovat hänen mukaansa Setan touhuamia, hän vastustaa translakia, hän vastustaa aborttioikeutta ja - hänellä on kahdeksan lasta.

      Ihanaa, meillä on eduskunnassa reipasta meininkiä. Taidanpa taas katsoa huomisen eduskunnan kyselytunnin. Vähän vipinää niihin jorinoihin.

      Poista
    13. Näitähän suunnitellaan oppilaiden pyynnöstä.

      Poista
    14. Kerropa se Pekka Aittakummulle.

      Käsitykseni mukaan sateenkaariopetus kuuluu nykyiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan.

      Poista
    15. Ilmeisesti sateeenkaarityöpajat ovat saaneet vanhempien vastustusta siksi, että sateenkaariaate katsotaan ideologiaksi, aatteeksi, jollainen uskontokin on.

      Kuitenkin sateenkaariopetus on pakollista, siitä ei saa vapautusta vanhempienkaan pyynnöstä, kuten uskonnosta. Korvaavaa opetusta pitäisi järjestää samaan malliin vanhempien mielestä.

      Mielenkiintoinen rinnastus.

      Poista
  8. Heh, Adolf sanoi: "juutalaisten pyynnöistä olemme näitä suihkuhuoneita rakentaneet!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijai, Riku, nyt on vauhtia. Luin oikeastaan kautta nuoruuteni juutalaisten kirjoittamia selviytymistarinoita keskitysleireiltä. Ylipäänsä tarinat tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Mitään niin suurta pahuutta ei voinut kuvitella olleen olemassa. Stalinistahan tuohon aikaan ei ollut lupa paljastaa kneties vielä suurempia uhrilukuja. Ihmettelin vain hieman joitain Osip Mandelstamin runoja, joissa hänet oli vangittu. Runot olivat eufemistisia, mitään ei sanottu suoraan, vaan kiertäen. Stalinin aiheuttamat julmuudet vaiettiin kuoliaiksi.

      Poista
    2. Juutalaiset arvostan korkealle, fiksuimmat ihmisistä.

      Poista
    3. Vitsikin oli tätä henkeä: Adolfia siinä pilkattiin.

      Vaan juutalaisuushan on varsin herkkä aihe käsitellä mitenkään. Heissä on kärsimyksen stigma.

      Poista
  9. Tänä aamuna hieman huvittaa se yksimielinen hykerrys, jolla Ylen Jälkinäytöksessä Ville Rannan Erdogan-piirustuksiin suhtaudutaan - viittaan mainintaan tekstissäni. Vapaan demokraattisen yhteiskunnan tulee sallia rohkeat ja rumatkin pilapiirrokset. Erikoisesti vallanpitäjiä tulee ja heitä saa pilkata piirroksissakin, sanovat keskustelijat.

    Voi, kunpa tämä suvaitsevuus olisi osunut jo pois potkaistuun Kari Suomalaiseen, joka tavoitti olennaisia kipupisteitä suomalaisesta yhteiskunnasta ja politiikasta - tätä ominaisuutta kehutaan nyt Ville Rannasta.

    VastaaPoista
  10. Kariin ja Staliniin pätee oikeastaan sama seikka eli näemme heihin suhtautumisen tämän ajan vääristävän peilin läpi.

    Heti sodan jälkeen aina 60-luvun puoliväliin asti Suomessa oli lupa kertoa totuus Stalinista, Neukkulasta ja sodistamme. Silloin sivalteli Kari ja ilmestyivät mm. Parvilahden ja Poika Tuomisen muistelmat, joissa kerrottiin asia niin kuin se on: diktatuuri, vankileirit, teloitukset, kansojen vainot, järkyttävä valehtelu yms.

    Tuuli kääntyi, kun Kekkonen alkoi toisella kaudellaan "normalisoida" tilannetta eli nostaa maan elintasoa nöyristelemällä venäläisiä. Ideahan toimi, elintaso nousi, vapauskin vallitsi - mutta toisaalta sen kääntöpuolena oli maamme nuorison fiksuimman osan (?) totaalinen moraalinen romahdus 70-luvalla eli iljettävä taistolaisliike.

    Sen toimintatavat, puheet ja tavoitteet olivat aika tasan vastaavia kuin tänä päivänä J. Bäckmanilla. Tämän maanpetturuusliikkeen perusteellinen perkaus ja ruuumiinavaus on yhä tekemättä, koska liian moni siihen osallistunut elää vielä.

    Mitä Kariin tulee, niin ihmeen pitkään hän sai piirrellä, eli ei suomettuminen ihan totaalista ollut. Solzhenitsynkin tuli Ruotsin kautta ihan laillisesti. Pahinta siinä silti oli se, että se söi ihmisen moraalia sisältä päin - Karille potkut antaneetkin uskoivat olevansa edistyksen asialla.

    Näin se menee. Ajat muuttuvat, mutta ihminen on laumaeläin.





    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomautan vielä, että pahimman suomettumisen aikana tehty jako edistyksellisyyteen ja taantumuksellisuuteen porskuttaa edelleen:

      Edistyksellisyys on byrokraattista ylhäältä ohjattua monikulttuurisuutta, taantumuksellisuus on markkinataloutta ja isänmaallisuutta.

      Poista
    2. Suorastaan hauska tämä taistolaisliikkeen vertaus Johan Bäckmanin puheisiin. Sellaistahan se oli kommunismin buukkauksineen ja valehteluineen ja toisinajattelijoiden ilmiantamisineen.

      Edistyksellisyys ja taantumuksellisuus ovat säilyneet ihmeen hyvin lähtökuopissaan. Se vain, että joskus edistyksellisyyden nimissä koetetaan tehdä taantumuksellisia temppuja, yleisen ja yhtäläisen sananvapauden kieltämistä, taideteosten sensurointia ja valvontaa, ihmisten jakamista entistä jyrkemmin rajoin ja oikeuksin leireihin. Kuulen tässä aina sitä rautasaappaiden yltyvää kopinaa..

      Poista
    3. Nyt on vahvaa asiaa Tapsalta, juuri niin. Kekkula menetti sairautensa vuoksi otteensa ja 70-luku oli kamala. Karista en oikein osaa sanoa mitään. Muistetaan, että oli jo yli 70, kun aikuiskasvatuslehti Hese potkaisi ulos. Meidät muut potkitaan jo paljon aiemmin.

      Poista
    4. Tottahan tuo on, että Kari oli vahvasti eläkeiän puolella, vaan syy on se tärkein. Hän ei saanut lemppuja iän vuoksi, vaan koska hän ajatteli ja kuvitti väärin. Tämä on se pointti.

      Kun meidän kaikkien tulisi suvaita erimielisten ja huonojenkin kantojen esittämistä, vaikka emme hyväksy itse kantaa. Vasta tällöin puhutaan demokratiasta. Tätä taustaa vasten en tykkää kommenttien blokkaamisesta, erimielisyyden vuoksi.

      Kommentteja voi ja täytyykin silti joskus blokata. Syyt ovat ne yleiset: trollaus, ilkeys, tahallinen vääristely. Jos trollaavassa kommentissa ollaan eri mieltä, erimielisyys ei ole hylkäämisen syy vaan trollaus.

      Poista
    5. Papukaijamerkki nimitykselle ”aikuiskasvatuslehti” (HS).

      Yle se vasta sitten onkin. Aikuiskasvatusmedia tai aikuiskasvatuskanava.

      Poista
    6. Syyt ja esitetyt syyt ovat lähes aina eri asioita. Aika kaikkien väistyä. Karin suuruudenhulluudelle oli tullut päätöspiste, pilapiirtäjä ei enää määritellyt lehden linjoja. Aika ajoi yli ja ohitse. Somppupiirrokset olivat toki ytimeen osuvan tosia.

      Poista
    7. Olisi mielenkiintoista nähdä, minkälaisia piirroksia Kari tänä päivänä tekisi. Kun tuntuu siltä, että asiat ovat paljolti samoja, mutta vain jotenkin eskaloituneessa määrässä.

      Ville Rantakin on kohtalainen, mutta ei samaa luokkaa ollenkaan kuin Kari. Rannalta puuttuu se ihmisläheisyys, jonkinlainen lämpö ja huumori, joka Karilla kattaa kaiken. Sanoisin että Kari näkee ja ymmärtää ihmisen heikkoutta, Ranta jotenkin vain herjaa. Ja se viivankäyttö! Toisella niukanpuoleinen ja toisella vähän överi.

      Poista
    8. Minä ehdin jo hämmästellä, että milloin viinankäyttö on katsottu taiteilijalle haitaksi, mutta luinkin onneksi väärin.

      Yle on sitten aikuiskasvatuslaitos. Minä olenkin elänyt varhaislapsuuteni Pohjolan poikakodin synkänhohtoisessa varjossa.

      Poista
    9. Kasvatuksesta en tiedä, mutta myös lastenkodissa asuin. Kouluun täytyi lähteä ajoissa ja kiertää kamalan pitkään, etteivät koulusta nähneet minun tulevan lastenkodista.

      Poista
    10. Pikkuveljeni oli varmaan alle viisi vuotta, kun olimme koulun kanssa lastiksen viereisellä jääkiekkokentällä pelaamassa. Hän tuli minut nähdessään iloisesti tervehtimään. Työnsin tylysti pois, en minä noihin lastislaisiin halunnut tiedettävän kuuluvaksi. Näin vanhalla iällä sellaiset joskus kaduttavat ja kaihertavat.

      Poista
    11. Jouko Turkka: "Häpeä" . Minulla sitä on enää hyvin vähän, aikani olen potenut.

      Poista
    12. Tunnistan tämän lapsen häpeän hyvin. Niin kuin tiedätte, isäni oli alkoholisti, tosin kiltti sellainen ja rauhallinenkin. Häpesin kuitenkin häntä kavereitteni silmissä, kun hän tuli selvästi kekkulissa solkkaamaan jotakin.

      Kerran ajoin pyörällä katua pitkin, keskustassa, alakouluikäisenä. Isä kulki toisella puolella tietä, ja huomasi minut. Huusi kovalla äänellä, että Iines! Iines! Leikin kuuroa ja ajoin nopeasti pois. Ja häpesin hänen huutoaan.

      Häpeän tunne on kuitenkin kyky, ei haitta, jos se ei rajoita elämää suuresti. Se osoittaa, että olemme empaattisia ja toisen huomioon ottavia ihmisiä. Se, ettei tunne koskaan häpeää, ei edes vaikka pitäisi, merkitsee kyvyttömyyttä ja mitä todennäköisimmin jonkinasteista luonnehäiriötä.

      Poista
    13. Olet Iines Ihana! - Minä sain lapsuudessani kolhuja, jotka vielä tuntuvat. Pelko oli toisinaan kamala. En viitsi nyt sitä purkaa.

      Poista
    14. Vanhemmiten häpeän tunne vähenee. Ihminen kypsyy huomaamaan, että muillakin on häpeän aiheita. Oppii huomaamaan, että pärjää, kaikesta huolimatta, ihan omilla voimillaan. Eivät ne muut ihmiset ole välttämättä itseä parempia tai kummallisempia.

      Vaan se empaattinen pohjavire säilyy. Esimerkiksi myötähäpeän tuntemisen kyky on tällainen. Sitä tuntee itsensä vaivautuneeksi vaikka niin pienestä, että television säätieteilijä takeltelee ja on jäykkä. Aika inhimillinen piirre on se, että eri tilanteissa toivoo toisen onnistuvan, jottei tarvitse tuntea myötähäpeää.

      Poista
    15. Onkohan maailmassa kolhutonta ihmistä?

      Poista
    16. Ei ole kolhuttomia, ei. Mutta kyllä tämä tästä, aina kuolemaan saakka!

      Poista
    17. Jatkan vielä, sillä yllä esittämäni kysymys on ainakin omasta mielestäni tärkeä.

      Nimittäin ja ensinnäkin, kolhut eivät suinkaan aina synny kurjuudesta ja köyhyydestä ja sukupuolisesta poikkeavuudesta tai tummasta ihosta. Vahvoilla keittiöpsykologin taidoillani väitän, että suurimmat ja useimmat kolhut syntyvät symbioosissa vanhempiin.

      Tämä ei katso perheen varallisuutta, sillä yhtä lailla syviä kolhuja on paremmissa piireissä, joissa ei ole materiasta - eikä opillisesta sivistyksestäkään - pulaa.

      Tätä ketjua kun jatkaa, tullaan syviin vesiin, ihmisyyden alkulähteille, siihen mikä lopulta on tärkeää. Mitä ihminen oikeasti tarvitsee kasvaakseen ihmisyyteen? Ja mitä se ihmisyys on, kun janalla, jonka toisessa päässä on hyvyys, niin toisessa päässä taas on pahuus. Samalla janalla.

      Poista
    18. Epäilemättä olet oikeassa, Rakas Iines! Jumalauta, että pelotti kun broidipuoleni, jota isäni ei hyväksynyt, tappeli faijani kanssa. Siinä veri lensi, naama turposi, ja poliiseja tarvittiin. Sitten toinen broidini sekosi ja poliisi piiritti sitä automaattiasein. Häpeä oli aina läsnä. Lopetan näistä, tekevät pahaa. Paskaa elämä tää, koita kestää pieni pää.

      Poista
    19. Kaikenlaista paskaa riitti. Lopetan ruikuttamisen. Elämä on ihanaa, mutta muuten paskaa!

      Poista
    20. Lähen baariin. Talviloma on, sitten kaksi työvuoroa ja taas viikko vapaata. Baarissa kysyn, että myyvättekö sitä oikiaa alkkohoolia! - Jos vastaus on myönteinen, menen sisään.

      Poista
    21. Jassoo, hiihtele hyvin! Anna porkkien lentää ja sivakoiden suihkia, talvilomalainen.

      Olisipa itselläkin vielä hiihtoloma.

      Poista
    22. Siis minä tuossa yllä toivotan.

      Poista
    23. Dängjuu, Iiines, lapsena oli kova poika hiihtämään. Opettaja, se hyvä, Mouhijärvellä pisti minut kisoihin ja pettyi, kun olin vasta neljäs. Antoi se minulle yhden kirjan ja kosolti kannustusta. - Nyt hiihdän vain kapakkaan. Facebookissa hiljan toivotin hiihtäjille vuotuista vuoden urheilija palkintoa: "Suksi vittuun!"

      Poista
    24. Pikkuhiljaa teen matkaa sinne baariin, kun vain saisi aikaiseksi. Se kirja täytyy selvittää, en siitä paljoa muista, se on löydettävä. Kyllä se jossain roskakasojeni alla on.

      Poista
  11. Kävin kahtomassa Hamsterit eli Pölösen pojan version Huovisen kirjasta. Jo kolmen minuutin kohdalla meinasin lähteä kotiin, mutta maltoin mieleni ja katsoin loppuun.

    Ei se nyt niin huono ole, hieman vaan vanhakantainen lavastukseltaan ja ohjaukseltaan, ja käsikirjoituskin seurasi kirjaa aika viitteellisesti (tosin sen lukemisestani on vuosikymmeniä) ja puvustustakin ällistelin.

    Sinänsä ihan laatutyötä, onhan Pölönen ammattimies ja näyttelijät hyviä. Hieman siinä oli silti Suomisen perhettä ja Kiljusiakin. Aika kului loppujen lopuksi ihan rattoisasti.

    VastaaPoista
  12. Olen lukenut Huovisen Hamsterit muinoin opinnoissani, joten en muista siitä paljonkaan. Luin silloin putkeen Huovisen tuotantoa, tenttiä varten. Tentissä oli muistaakseni viitisenkymmentä kotimaista kirjaa. Sen muistan, että Huovisesta ei kysytty.

    En ole aikoihin käynyt elokuvissa, koska niissä on äänentoisto liian kovalla. En yksinkertaisesti pysty olemaan siinä mökässä, kun ämyrit huutavat, vaikka vähemmälläkin kuulisi. Ovatko leffassa kävijät kuuroja, kun joka teatterissa on sama infernaalinen äänentoisto.

    VastaaPoista
  13. Huovisestakin kirjoitin omasta mielestäni ihan ok, ja Steinbeckeistä ja muista, mutta Tervon paskakirjasta kirjoitin parhaani. Jumalauta, ikinä en enää pysty tuollaista tekstiä tuottamaan. Layla, you got me on my knees., lauloi Claptonin Erkki.

    VastaaPoista
  14. Täältä löytyy Rikun kirjoitus Einesbaarissa, Havukka-ahon ajattelijasta.

    Kannattaa lukea muuten myös uudempi (2004) Konsta Pylkkönen etsii kortteeria. Siinä Konsta jatkaa mietintöjään vähän uudemmassa maailmassa, jossa ihminen on käynyt jo avaruudessa ja varmaan kohta kuussakin.

    VastaaPoista
  15. Huovinen on mestari, arvostelinkin vain filmin pönäkän vanhahtavaa esillepanoa. Ehkä se oli ideakin? (No, en usko.)

    Enkä haluaisi Pölöstäkään arvostella, kun olen hänen kanssaan muutaman ihan hyvän filminkin tehnyt. Mutta kirjan idean hän kadotti tai ainakin kätki.

    Minulla ei ole lapsuudestani mitään kovin kauheita muistoja, äitini oli osulassa myyjänä ja hyvin pidetty, isäni istui kunnanvaltuustossa, joten oli hän ainakin luotettu.

    Isoveljeni seurusteli rehtorin kuvankauniin tummaverisen tyttären kanssa, jota ihmettelin suuresti. Päättelin, että hyvällä supliikilla pärjää naismaailmassakin. Ei se silti riittänyt, opin, olisi tarvittu rohkeuttakin.

    Naimisiin kuitenkin pääsin. Riitti kun vaimo oli rohkea.





    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hesari antoi Hamsterille neljä tähteä, joten näki kriitikko siinä jotain.

      Poista
    2. Täytyy käydä katsomassa myös Helanderin Jallun Sisu, joka hyödyntää suomalaista kansanluonnetta hollywoodilaisittain. Eli ihan päinvastaisesta kulmasta kuin Pölönen.

      Vaikka kyllä minua historian vääristely, vaikka se tehtäisiin hyvässäkin tarkoituksessa, aina riipoo. Tässä tapauksessa se tarkoitus on kaupallinen.

      Poista
    3. Minäkin lohdutan itseäni sillä, että olen kerran eläissäni päässyt rouvan päiville, on otettu naimisiin, niin että kaksi kultaista sormusta löytyy, jostakin renginkaapin perimmäisestä salalokerosta. Olen tarjonnut niitä tyttärelle, muttei ole kelvannut, vaikka ovat lapinkultaa ja oikein nätit ja vain kerran kerrostalon yläikkunasta talviseen hankeen heitetyt. Talonmiehen rouva ne sitten lunta kolattuaan minulle palautti ja mietin siinä ovella seistessämme, odottaako hän löytöpalkkiota. Myyn kultakauppiaalle, jahka pula-aika koittaa.

      Poista
    4. Tätä Sisua on nyt puffattu televiossa ja olen ihmetellyt, mikä kumman luomus se on. Kauhean raa`an tuntuinen puffi, siis hahmot ovat kuin kauhutoimintaelokuvasta. Katsoisin leffan, jos sen saisi eteensä normaalivolyymilla.

      Poista
    5. Helander teki erinomaisen filmin joulupukista, Rare Exports, sitten huonomman eli tavanomaisemman Big Gamen, ja nyt tämän, jossa härmäläisjäärä taistee natseja vastaan Lapissa.

      Hänen tyylinsä on hollywoodilainen eli näyttävää menoa, meininkiä ja räiskettä suomikuvastolla ryyditettynä. Ihan kelpo filmejä teknisesti ja kuvauksellisesti, taiteellisuus on sivuseikka, omituisuutta riittää.

      Aion ehdottomasti katsoa. Ihan vaikka Lapin maisemien takia. Helander on noin sata kertaa erikoisempi ohjaaja kuin Harlin.

      Poista
    6. Kunpa leffateattereihin tulisi kullekin istumapaikalle itse säädettävä äänentoisto, niin alkaisin käydä taas elokuvissa. Täälläkin on elokuvateatteri ja usein ihan katsottavia elokuvia, mutta se volyymi on helvetistä.

      Tämä Sisu tuntuu kiinnostavalta, ja Rare Exportinkin tiedän lehtitietojen perusteella. Kyllä teidän siellä stadissa kelpaa, kun on kaikki ihana aina tarjolla, teatterit ja erilaiset näyttelyt ja tapahtumat. Niitä kaipaan. Opiskeluaikana kävin joka viikko joko elokuvissa tai teatterissa, joskus molemmissa. Kaikki Pasolinit ja Bergmanit tuli katsottua. Ynnä muut.

      Poista
    7. Korvatulpat?

      https://m.motonet.fi/fi/tuote/781968/Zekler-922L-korvatulpat-valinarulla

      Poista
    8. Eli jos joku, vaikkapa lapsi, on ääniherkkä, työnnät hänen käteensä korvatulpat? No huhhuh.

      Poista
    9. Itse haluan kuulla elokuvissa puheen ja musiikin, tietysti.

      Jostain kyllä luin, että joissain Suomen kouluissa oppilailla on jo kuulosuojaimia oppitunteja varten, koska meteli luokissa on niin kova, ettei siinä voi keskittyä, jos haluaa opiskella.

      Poista
    10. Korvatulpat vaimentavat ääntä.

      Poista

    11. Vaan, kun se on eri asia, Elokuvissa kävijä ei varmaankaan halua vaimentaa ääniä, vaan kuulla ne kaikki selkeästi ja kirkkaasti.

      Yksilöllinen äänentoisto olisi täysin mahdollista tuoleihin kytkettävällä kuulokesarjalla. Kallishan se on, mutta voisi maksaa itsensä takaisin. Tiedän nimittäin muitakin, jotka eivät käy elokuvissa liian kovan äänentoiston vuoksi. Olisi kiva saada vastaus elokuvateatteriyrittäjältä: miksi ne ämyrit huutavat niin infernaalisesti. Kuuluu vähemmälläkin,

      Poista
    12. Lapsena ja nuorena mikään ei hetkauttanut, olen laittanut korvani kiinni Hurriganesin ja muidenkin ämyreihin. Myöhemmin ei ole hotsittanut. Yllättäen yksi kaameimmista desibeli kokemuksista oli Hector, Pave Maijasen johtaman ison bändin kanssa varmaan 80-luvun lopulla.Korviin sattui. Luultavasti mixaajana oli joku helevetin heviääliö idiootti. Volyymi oli sairas.

      Poista
    13. En osaa sanoa mistä johtuu se, että teatterielämykset ja muut viihde- tai taidenautinnot tarjotaan kovaäänisinä. Ulkona pidettävät konsertit huudatetaan niin, että ne kuuluvat kilometrien päähän. Näistähän on mitattu desibelejä ja todettu, että ne ylittävät kaikki siedettävät melurajat.

      Sekin vielä, että jopa pikkulapset puhuvat keskenään huutaen, vaikka ovat lähellä toisiaan. Tämän huomaa vaikka ihan marketissa käydessään tai pihalle kurkistaessaan.

      Lapsista toki lähtee peleissä ja leikeissä ääntä ja saakin lähteä, mutta nyt on kyse puhekulttuurin muutoksesta selkeästi huutavaan suuntaan normaaleissa lähikontakteissakin. Osansa lie päiväkotien ja peruskoulujen liian suurissa ryhmissä, joissa ei normaalipuhe kuulu. Minusta lapsia tulisi opettaa puhumaan rauhallisesti ja normaalilla volyymilla. Huutamisesta pitäisi huomauttaa, että otapas uudelleen.

      Poista
    14. Juuri tulleessa TV uudessa Hengaillaan viihdeohjelmassa oli valta osa puheista mylvimistä ,osittain juontajiltakin.

      Poista
    15. Uskon helposti, kun vilkaisin ohjelman osallistujalistaa. Samoja huutavia ja kikattavia julkkiksia, jotka törmäilevät monissa kaupallisen kanavan ohjelmissa. Ruotsissahan tämän ohjelman suosio perustuu kilpailijoiden fiksuuteen ja tietämykseen, osaamiseen.

      Kun ei kilpailijoilla saati juontajilla ole riittävää yleissivistystä, mennään tällaisissa ohjelmissa meillä huutavaan koheltamiseen ja häsläämiseen. Arvasin etukäteen, millaista on tulossa, kun luin ohjelmatiedoista nimet Christal Snow ja Sauli Koskinen, kaksi varsinaista neropattia.

      Poista
    16. Oikeastaan en ihmettele koululaisten oppimistasojen romahdusta ja pitkäaikaista laskua tätäkään taustaa vasten.

      Meillä ei ole enää pitkään aikaan arvostettu sivistystä, oppimista, lukemisharrastusta, syvää ja pitkää tietoa ja osaamista. Esimerkiksi toimittajiksi vaikkapa televisioon tai somealustoille riittää ekstrovertti höliseminen ja taito kiinnittää huomiota. Hyviä tyyppejä palkataan mediaan, koulutusta ei useinkaan tarvita, joten kukapa enää jaksaisi hankkia korkeampaa koulutusta tai edes sitä toimittajan tutkintoa. Ei ole ihme, että lukeminen on nynnyä ja opiskelut eivät kiinnosta. Merkkivaatteet saa vaikuttamalla somessa tai pihistämällä,

      Poista
    17. Kolmannella perään, eli osui juuri silmiini lehtiotsikko Ilta-Sanomista: ”Perehdyttäjä ällistyi: Nuoret työn­tekijät eivät osaa edes laskea vaihto­rahoja kassalla – ”Pasmat menevät täysin sekaisin”
      Miten yhdeksäsluokkalaisen matematiikkataidot voivat olla kolmosluokkalaisen tasoa?”

      Nyt pitäisi seuraavan opetusministerin tehdä muutakin kuin jakaa lisää rahaa ja lisätä koulutuksen ilmaisuutta.

      Poista
    18. Mistä tietää osaako kassa laskea?

      Jos hän antaa vaihtorahaa liian vähän, hän osaa laskea. Jos liian paljon, ei osaa.

      Edellinen on kyllä kansainvälinen ilmiö.

      Poista
    19. Tuossa artikkelissa mainitaan esimerkki: Ostokset maksavat 11,90 euroa ja asiakas antaa 20 euroa. Kassa näyttää, että vaihtoraha on 8,10 euroa, mutta kassalla on vaikeuksia poimia oikea vaihtoraha.

      Toinen tavallaan hupaisakin esimerkki samasta artikkelista on se, kun kauppias sanoo, että lapset eivät osaa laskea lähes yhtään. Antavat kassalle mitä rahoja sattuu, eivätkä usein ymmärrä yhtään, että saavat takaisin rahaa. Esim ostokset maksavat 1.40. Annetaan kaksi kappaletta kahden euron rahoja ja lähdetään menemään.

      Käsitykseni mukaan monissa muissa EU-maissa käteisen rahan käyttö on Suomea tavallisempaa, ja esimerkiksi tilisiirtoja mennään itse tekemään pankkiin. Rahakulttuuri on vanhoillisempi. En tiedä, kumpi on lopulta parempi.

      Poista
    20. Saga kun oli n.viiden vanha, annoin hänelle kasan pennin rahoja, mitä nyt taskunpohjilta löysin. Hän ilahtui kamalasti että nyt hän on rikas, ja kipasi kioskille - se oli ihan siinä talon nurkilla - ostoksille. Takaisin tuli hyvin kiukkuinen pieni tyttö, joka sanoi "isä, sää huijasit mua. ei niillä saanut melkein mitään".

      Poista
    21. Maailmahan se opettaa, jos ei lasta liikaa curlaa. Just näin! Tuossa valkeni viisivuotiaalle naperolle monta totuutta. Iskä voi avata maailmaa, ja maailmassa on tapana rajan tulla jossain kohdin vastaan. Toisaalta ei viisivuotias tarvitsekaan kuin vaikka lakupötkön, niin on masu täynnä makeaa. Laku ja tikkari voi olla jo suurta juhlaa.

      Poista
    22. Malliesimerkki vapaasta kasvatuksesta.

      Poista
    23. En nimittäisi asiaa sillä nimellä, sillä terminä ”vapaa kasvatus” on paljolti holtitonta rajattomuutta, joka ei ole lapsen onni. Tuossa ehkä vain jaetaan pienen ihmisen riemastus siitä, että maailma on auki ja karkkia tulee.

      - Kymmenellä pennillä siirappia, sanoi Vappukin Teuvo Pakkalan tarinassa. Ei väliä, vaikka aika ja tarkoitus oli toinen. Pennillä saa ja pääsee edelleen lapsen maailmassa.

      Poista
    24. Tuon sijaan voisi kysyä, onko se ns. vapaata kasvatusta, jolla oppiminen kouluissa on romahdutettu. Moni opettaja on nimittäin nähnyt, että vanhemmat eivät enää laita lapsille kotona rajoja, koska pelkäävät tuottaa jälkikasvulleen pettymyksiä. Liian monet pikkutyrannit saavat tehdä kotona jo ihan pieninä, mitä heitä huvittaa.

      Muuan pitkän linjan opettaja sanookin tänäisessä lehdessä, että oppilaat pyöräytetään niukin naukin eteenpäin. Kunhan on positiivinen henki ja kunhan kukaan ei järkyty, eikä masennu.

      Kannattaa lukea artikkeli, jos kouluasiat kiinnostavat. Itse allekirjoitan tuon mantran. Opettajia ei ole kuunneltu näissä lepsuiluiluissa. Kentältä löytyy tahtoa vaatia oppilailta enemmän, antaa ehtoja ja jättää luokalleen sen sijaan, että antaa vihreän lapun sille oppilalle, joka tervehtii, ja punaisen lapun sille, joka ei tervehdi.

      https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009357976.html

      Poista
  16. Vaihtorahoista ja kolikoista tuli mieleeni tämä jo klassikoksi muodostunut sketsi. Yhä edelleen Kahilaisen tylystä naamasta tehdään meemejä sinne tänne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainio otos. Tuohon Kahilaisen naamaan voisi hyvällä tahdolla kytkeä myös sen koulusta ulos putkahtaneen luku- ja laskutaidottoman oppilaan.

      Poista
    2. Tarkoittanette Silvennoista.

      Kun Kummeli kauan sitten tuli televisioon, pidin sitä pitkään älyvapaana kohelluksena ja tuhahtelin nuorison surkean lapsellista makua.

      Se oli muistaaksi älykääpiöt, joiden kohdalla nykäisi ja potkaisi ja täräytti ja se oli menoa se. Minusta tuli kummelifani. Katsoin lasten kanssa kaikki jaksot.

      On vaikea määritellä mikä siinä vetosi, ehkä jonkinlainen infantiilin överin vetäminen överiksi totisella naamalla.

      Poista
    3. Kahilainen taisi olla se pienempi, tumma, ja Silvennoinen se oikein tylykatseinen myyjä. Kummelit tuli katsottua, ja paikoin ne olivat hauskoja. Juonellisia sketsejä ja lauluja, ja ronskia kielenkäyttöä.

      Jotenkin kaipaa tällaista harmitonta suoraa viihdettä kanaville. Tämä oli lisäksi aikaa, jolloin katselukokemus oli vielä yhteisöllinen. Kansa katsoi yhtaikaa ja näistä vaihdettiin sitten ajatuksia työpaikan kahvipöydässä ja kavereitten kesken. Nykyään kukin katsoo omaa ohjelmaansa eri aikaan. Koko perheellä saattaa olla laite hyppysissään ja jokainen katsoo hiljaa eri ohjelmaa. Minusta tämä on aika surullista.

      Poista
    4. Toisaalta tämä tv-yhteisöllisyys meillä alkoi vasta 60-luvulla, jolloin alussa televisiota katsomaan tulivat naapuritkin. Näin tapahtui kerrostalossakin.

      Aika äkkiä televisioita oli jo joka kodissa ja sitten isuttiin koko ilta sitä katselemassa. Monet valittivat jo silloin, että se vähentää ihmisten vierailuja toistensa luona, kuten tietysti tekikin.

      Siinä mielessä tämä nykyinen yksilöllinen älylaitekausi on vähän kuin paluuta aikaan ennen televisiota. Yksin mökillä ollessani en yleensä aukaise teeveetä kuin iltauutisten aikaan, sekin silkasta tottumuksesta. Sen sijaan ipadia tulee selailtua tuon tuosta sisällä ollessa.

      Ulkona pärjää kirveellä, lapiolla ja iphonella.

      Poista
    5. Aivan ekat televisiokatsomisethan tapahtuivat Lahtisen kodinkoneliikkeen ikkunan takaa. Ikkunaan oli asetettu laatikkotelevisio, josta kaikki korttelin räkänokkalapsoset syynäsivät, kun setä puhuu elävänä. Ihmeellistä, ihanaa, kerta kaikkisen jänskää.

      Sitten tulivat värit. Muuan miekkonen, Åbo Underrättelsin mainospäällikkö pyysi minua Suikkilaan kotiinsa katsomaan väritelevisiota. No minähän menin, mutta televisiosta en muista mitään. Sen muistan, kun värit tulivat lapsuudenkotiini. Oli hienoa.

      Nyt elän aikaa, että 33 tuuman pieneksi laskettava Samsung-televisoni yskii ja uusi pitäisi ostaa. Halpoja ovat, tuonkokoiset, Finlux 149 euroa, hiilineutraali, 5 vuoden takuu, 33 tuumaa. En halua jättimäistä kuvaruutua olohuoneeseeni.

      Poista
    6. PS En pääse kirjautumaan Bloggeriin tällä vehkeellä kommenttia kirjoittaessani, joten siksi nuo kirjautumattomana kirjoitetut. Jos nyt joku ihmettelee, niin nyt tietää.

      Poista
    7. Tottakai Silvennoinen, johdot aivoissani olivat taas väärin kytkettyinä.

      Muistatteko sarjan Pidättekö ostereistä, vuodelta 1969. Meillä oli melko tuore televisio ja jostain syystä sain sitä katsella, olin semmoinen ekaluokkalainen. Itseäni vanhemmatkin pelästyivät, monen kanssa olen vuosien varrella puhunut, tehokkaasti tehtyä kohtausta, jossa pakastinarkusta löytyi aivan yllättäen jäätynyt ruumis. Tämä sarja tuli taas mieleeni, kun pääosan Ossi Ahlapuro kuoli hiljattain.
      Muistatteko sarjan?

      Poista
    8. En muista ollenkaan tuota Pidättekö ostereista. Olin tuossa juuri lähtenyt Turkuun opiskelemaan, enkä katsonut televisiota ollenkaan, ei kellään opiskelijalla ollut omaa telkkaria. Ylioppilaskylässä kerroksen yhteiskeittiössä saattoi olla telkku, mutta ei sitä ehditty katsoa, kun piti juosta riennoissa.

      Katsoin Wikipediasta, ettei tuota ole säilötty Areenaan tai Elävään arkistoon.

      Poista
    9. Minä muistan sen hämärästi, etenkin tuon nimen, mutten juuri tapahtumia. Ossi Ahlapuron muistan tietysti monesta muustakin.

      (Ja pääsinpä tekemään hänenkin kanssaan pari mainosfilkkaa. Ellen sitten sekota häntä yhteen samantyylisesti komeaan näyttelijään, joka oli Kuopion Kaupunginteatterissa, myöhemmin Stadissa. Vai olikohan siinä filkassa nämä molemmat...)

      Poista
    10. Muistan Ossi Ahlapuron laulajana. Tässä on kaunis, Aila Meriluodon runoon sävelletty laulu:

      https://youtu.be/l31zJsY41sw

      Poista
  17. Vaan nyt on pakko tässä vielä ihmetellä Sanna Marinin hinkua perustaa pääministerille vielä yksi avustuselin, Nato-asioiden yksikkö. Pääministerillä on ennestään peräti kuusi henkilökohtaista avustajaa. Ja noita Nato- ja sotilasasiantuntijaelimiä on jo tarpeeksi, ja tietokin kulkee ainakin, jos osaa sitä kysyä.

    Ei kaikkea tarvitse eteen kantaa. Minusta Marin osoittaa tässä vaiheessa hieman outoa vallanhimoa. Onneksi jo kolme isoa asiantuntijaelintä on torpannut Marinin valtahaaveet. Toivottavasti tämä riittää osoittamaan asioiden mittasuhteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kai tässä mistään yksin Marinin avustajasta ole kysymys, vaan valtioneuvoston kansliaan perustettavasta asiantuntijavirasta resursseineen.

      Poista
    2. Ei tässä muusta ole kyse kuin siitä että Iines osoittaa taas tietämättömyytensä yhteiskunnan asioista.

      Poista
    3. Höpö höpö, Mankemangi, yleensähän sinä saat pitkän nenän meikäläisen kalvuyrityksissäsi. Et tiedä tavallista pulliaista enempää yhtään mistään ja saat aina köniisi.

      Kyllä kyseessä on yksinomaan Sanna Marinin ja valtioneuvoston kiireinen pyrkimys, ei mikään ulkopuolelta tullut tarve tai pyyntö. Pääministerihän on valtioneuvoston johtaja. Huomiota kiinnittää tässä se, että asiaa ajetaan juuri ennen vaaleja kuin käärmettä pyssyyn, hätäisyydestä johtuen ilmeisen huonosti valmisteltuna, minkä jo kolme asiantuntijatahoa on todennut.

      Mielenkiintoista on katsoa yritelmän jatko. Lehtien mukaanhan pääministerin esikunnasta tihkuneiden tietojen mukaan hanke viedään loppuun vastustuksesta huolimatta.

      Poista
    4. Pääesikunnan mukaanhan ulko- ja puolustusministeriö tuottaa asiantuntijoineen jo nykyisellään tarvittavan tiedon ja asiantuntijuuden koko valtioneuvostolle. Ja siis - Marin on valtioneuvoston pomo, joten tieto kulkee kyllä hänelle nyt jo ilman erillistä uutta tupo-avustajaa. Kysyä voipi, onko joku Marinin puoluetoveri vailla rahakasta virkaa ja näkyvää paikkaa.

      Poista
    5. tupo = turvallisuuspoliittinen, ei tulopoliittinen

      Poista
    6. Eii Sanna Marin tässä itselleen avustajaa ehdota vaan Suomen pääministerille, hölmö. Jos seuraava pääministeri on Riikka Purra niin hän tarvitsee enemmän kuin yhden ulkopolitiikkaa ja turvallisuutta ymmärtävän avustajan, mielummin kuusitoista kuin kuusi.

      Poista
    7. Ai niin, en muuten ole joku Mangemanki.

      Poista
    8. No hölmöksi minua ei olekaan ennen kukaan nimennyt, näiden lähes parinkymmenen bloggausvuoden jälkeen.
      Kerta se on ensimmäinenkin.

      Ei pidä olla naiivi. Ei Sanna Marin aja tällaisella kiireellä seuraavalle pääministerille apujoukkoja. Kukaan ei tiedä, mitä pääministeri ajattelee, mitkä ovat perimmäiset tarkoitusperät. Jos ne olisivat kansakuntaa hyödyttävät ja viisaat, niin kyllä sen asiantuntijatahot ja kansalaisetkin olisivat jo huomanneet. Nyt kaikki tahot ovat ymmällään eivätkä näe tästä etuja. Miksi salamyhkäisyys ja kiire?

      Poista
    9. Kirjoitustyylisi, Anonyymi, on samanlainen kuin Mankemangin, kalvava, ei asiakeskeinen. Anteeksi, jos siis erehdyin. Täällä on harvoin kellään muulla ilkeitä nimittelyjä tai bloginpitäjän kalvamista.

      Poista
    10. Olen kyllä samaa mieltä siitä, ehdotusta on tarkkaan eduskunnan valiokunnissa mietittävä. Tällaisessa virassa nimittäin ei ole mitään järkeä, ellei tällä "j edgar hooverilla" ole tasavallan laajimpia tiedonsaantioikeuksia. Ja siinähän ei ole mitään järkeä. Voisi käydä niinkin, että tämä kardinaali pimittäisi tietojaan valtioneuvostoltakin. Jos eivät osaa kysyä oikeita kysymyksiä.

      Poista
    11. Kyllä vaan, monimutkaiseksi voisi mennä.

      Vaan siis kiinnostavaa olisi tietää Marinin rehelliset motiivit tähän yritykseensä. Hänen hankkeensa se kuitenkin perimmältään on, siitä ei ole kahta sanaa. Eihän valtioneuvosto tee tällaista ilman johtajansa käskyä tai lupaa.

      Poista
    12. Ei kassaneiti tätä itse ole keksinyt. Ohjelmassa on presidenttivallan lopullinen alasajo. Viimeisen vuoden aikana on nähty, kuinka seniili pressa voikaan haitata isänmaan asiaa.

      Poista
    13. Mikä kassaneiti? Pääministeri on tietääkseni hallintotieteiden maisteri. Samalla kaavalla minä olen munien lajittelija tai pullon poimija tai rumservice.

      Enpä usko, että Suomi suostuu presidentistä ja siis demokratiasta luopumiseen. Ei täällä kaivata rautaisia joukkoja marssimaan eikä yltyvää korkojen kopinaa.

      Poista
    14. Pääministerin nyrkki tässä on hakusessa ja ennen asian parlamentaarista käsittelyä suhtaudun siihen epäilevästi. Niin kuin Saulin nyrkkeihinkin.

      Poista
    15. Vain Venäjällä johtaja voi itse keksiä yksinään suunnitelmia. Meillä toimii tietysti poliittinen klikki, pääministerillä se on tietysti demariklikki, joka yhdessä operoi. On päivänselvää, että Marinille ehdotetaan juttuja, kun tunnetaan hänen linjansa. Tämä uusi pyrkimys sopii kyllä luonnekuvaan mainiosti. Uskon, että avustajat tuntevat emäntänsä hyvin.

      Poista
    16. No nythän HS kirjoittaa, että valtioneuvoston kansliassa eli käytännössä pääministerin lähipiirissä valmistellaan edelleen virkaa pääministerin uudelle, turvallisuuspoliittiselle neuvonantajalle – murskakritiikistä huolimatta.

      Kanslia haluaa saada uuden neuvonantajan aloittamaan työssään vielä tämän hallituksen puolella. Pesti olisi viisivuotinen, eli nyt valittava turpo-henkilöstö jatkaisi uuden hallituksenkin aikana.

      - Näin somasti halutaan valtaa keskittää demareille seuraavankin hallituksen aikana, vaikka kokoomuksesta tulisikin uusi pääministeri. Marin ulkoministerinä hyötyisi tästä vallansiirrosta hyvinkin.

      Poista
    17. Tapojeni mukaan vastaan selittelemättä asiallisilla ja todeksi tiedetyillä googlesta juuri äsken löytämiltäni tekstinpätkillä...

      Valtioneuvoston kanslian päällikkö on pääministeri. Kanslian toimintaa johtaa pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri alivaltiosihteerin avustamana. Alivaltiosihteeri johtaa, valvoo ja kehittää kanslian osastojen, yksikköjen ja virkamiesten toimintaa.

      Poista
    18. Niin siis, minähän sanoin tuossa aiemmin, että Marin johtaa valtioneuvostoa, joten hän vastaa, mitä sieltä ulos printataan ja esille pannaan. Samalla tavoin päätoimittaja vastaa vaikkapa sanomalehdestä.

      Ja HS:ien artikkelisssa, johon viittaan, esiintyy valtiosihteeri Hannu Haapajärvi, joka kertoo juuri tämän minkä tuohon kirjoitin. Alivaltiosihteerin esimies ja johtaja on pääministeri, eli Haapajärvi on Marinin alainen.

      Eli turhaan sinä, Mankemang, taas luulet tuovasi tänne tietoa, jota täällä ei tiedetä. Sehän on jo täällä. Kannattaisiko lukea kommentit hieman tarkemmin?

      Poista
  18. V. 2015 vaalien jälkeen muodostetussa hallituksessa olisi perussuomalaisille kuulunut valtiovarainministeriö ,mutta Timo Soini luisti ulkoministeriksi. Mahtaako tulevassa Orpon hallituksessa Marin tai Riikka Purra haluta myös helpomman ja miellyttävämmän ulkoministeriyden. Toisaalta onhan Saarikkokin kokemattomana pystynyt tyydyttävästi valtionvarainministerinä toimimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saapas nähdä, jännittävää ennustelujen aikaa elämme. Marin sopisi hyvin ulkoministeriksi, ja voisi siinä tehtävässä olla parhaimmillaan. Purra on asiakeskeinen ja mielestäni paneutuva, ja olisi varmaan toimelias missä tahansa ministerin pestissä, jos ei ajattele hänen kohdallaan sitä stigmaa, joka persuudessa on. Valtiovarainministerin salkun antaisin kyllä kokoomuksellle, jos se on vaalien voittaja, niin kuin uskon. On leikkausten aika, sillä hyvinvointivaltiossa on kyllä tarkistamisen varaa.

      Poista
    2. PS Veronkorottajia en äänestäisi eläkeläisenä, sillä nytkin maksan ihan normaalista open eläkkeestä kolmasosan muiden taskuun. Samansuuruisesta palkkatulosta vero voi olla jopa lähes kymmenen prosenttiyksikköä matalampi. Ei ole ookoo.

      Poista
    3. Jos itse olisin hölmö niin sanoisin että Marinin hallitus on huono kun antoi eläkeläisille helvtin ison palkankorotuksen. Olisi toiminut samalla lailla kun muut hallitukset ja vain ottanut enemmän eläkkeellä loikoilevilta.

      Poista
    4. Eläkeläisten kurjuuden taustalla on vuonna 1995 Paavo Lipposen ”sateenkaarihallituksen” hyväksymä eläkeindeksi, joka tarkoittaa sitä, että eläkkeitä on tarkistettu vuosittain taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen paino on 80 prosenttia ja palkkojen vain 20 prosenttia.

      Tämä on heikentänyt eläkeläisten asemaa suhteessa palkansaajiin, eli samasta summasta eläkettä menee merkittävästi enemmän veroa kuin samasta summasta palkkatuloa.

      Työeläkkeisiinhän tehdään indeksitarkistus automaattisesti joka vuosi. Työeläkeindeksi korottaa tänä vuonna 6,8 prosenttia eläkkeitä. Tämän vuoden 2023 indeksikorotukset nostavat työeläkkeitä poikkeuksellisella tavalla korkean inflaation vuoksi, ei hallituksen ansiosta. Työeläkeindeksi kasvaa selvästi enemmän kuin palkkakerroin.

      Palkkakertoimeksi vahvistettiin nyt 1,558, eli vuoteen 2022 verrattuna se nousee noin 3,8 prosenttia. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia, eli päinvastoin kuin Lipposen taitetussa indeksissä, mikäli oikein käsitin.

      Eläkkeitä oli tarpeen nostaa, suorastaan pakko, jos ajatellaan inhimillisesti. Lipposesta lähtien eläkkeet ovat junnanneet suurin piirtein paikoillaan, vaikka kaikki ympärillä on kallistunut vuosittain. Itsekin olen saanut saman summan tililleni jo useita vuosia, aina työkyvyttömyyseläkkeestäni lähtien. Nyt se nousi, mutta niin nousi verokin.

      Poista
    5. Tätä 80/20-jakoahan on todellakin kritisoitu paljon, eniten asiasta on kiljunut edustaja Kiljunen.

      Nyt kun inflaatio Putinin koplan takia pomppasi vanhojen hyvien aikojen tasolle, niin eläkeläiset saivatkin kunnon korotuksen.

      En ole nähnyt laskelmaa, miten tämä nyt korotettu eläke suhtautuu siihen teoreettiseen eläkkeeseen, jota taitettu eläke on jo vuosia pienentänyt. Arvelen tämän jäävän edelleen pienemmäksi?

      Sinänsähän taitetun indeksin etuna ja ideana on juuri se, että se seuraa hintoja eli eläkeläinen ei näe nälkää eikä kärsi janoa enempää kuin ennenkään.

      Poista
    6. Siis taitettu indeksi on pienentänyt.

      Poista
    7. Olen ymmärtänyt, että tuo 80/20-jako (ansiotaso/eläkeideksi) on vaikuttanut niin, että koska elinkustannusindeksi kehittyy huomattavasti heikommin kuin kuin ansiot kehittyvät, ovat eläkkeet jääneet jo neljännesvuosisadan ajan jatkuvasti ja ihan tähän onnettomaan lainsäädäntöön perustuen ansiotasosta jälkeen.

      Erään entisen kepulaisen kansanedustajan mielestä elinkustannusindeksiä on lisäksi pidetty keinotekoisesti alhaalla alentamalla siihen vaikuttavien viitetuotteiden hintoja, vaikka yleinen hintataso olisi noussut paljonkin.

      Poista