Tää on kortti Essayahin Sarin, eikä minkään Marin. Alla jalkains kirkkomaa, päällä päänsä kellot kumajaa, Israeliin joulurauhaa, Gazan sissein pyssyt pauhaa.
Sari laulaa lallalaa, alla lumihiutaleen, mä meen taas käveleen, saavun kirkkoon harmaaseen, syliin äidin armaaseen. Pressaks haluu en, vaan näytän puolueen teil kristillisen, tämmöinenkin täällä on, sanoma meil verraton. Rauhaa, kansalaiset!
Nyt punalakit hoi!
Li Andersson teidät tähän toi.
Suunta onpi vasemmalle,
siitä suoraan penkin alle
juna kulkee, kiskot kolkkaa,
yhä vasemmisto polkkaa..
Valta kansal, rajat auki
että saadaan suuri hauki
jaettavaks kaikillen
saalis kaikkein yhteinen.
Ihmisarvo suloinen.
Rauhaa, kansalaiset!
Näki kauhut kaikkialla, sodan uhan maailmalla, Mika Aaltola kun hurmaa, lasten nauru tuottaa turmaa. Älkää olko, älkää luulko, älkää rauhan miehii kuulko, lapsi pieni nielee tutin, idästä kun syöksyy Putin.
Muuten onpi komee miesi, turvattu on kotiliesi, varustelu huippuluokkaa, eikä mitään ruosteist kuokkaa.
Rauhaa kansalaiset!
Hallis Jussi, Halla-aho, mut ei mikään latvalaho, puhuu kuni ruuneberi, hiljenee jo maa ja meri, viisauden suuren eessä. Jussi ui kuin kala veessä. Hitaasti kun edetään, sanan lankaa vedetään, solmuun, suoraks, miten vaan, Jussi nauraa partaansa.
Laulaa, laulaa kaikki suohon, mutta käsi juuttui puohon, surmaa media ja mahti, siihen loppui Jussin tahti, eipä Jussin ääni kanna, kansa mitään lupaa anna, virkapallill ykkösmiehen, Jussin taival puolitiehen, mut ei hätää mitään tässä, Jussi kävi näyttämässä.
Rauhaa kansalaisille!
Stubbi piiris pyörii, häärii,
tilastojen kärjet käärii, hymy käypi korviin asti, tässä taktikoinnin rasti, jottei kärkeen nousis äänet Pekan, vaikka niitä rahtais kuorma rekan.
Stubbi, Pekka, Pekka, Stubbi, sekoo äänestäjän nuppi.
Maailmanrauhaa, kansalaiset!
Pekka-poika metsäs kulkee, vihreit arvoi mieleens sulkee, tuulivoimaa tänne tuokaa, hiilinielu meille suokaa. Sekä lapset maailman, ne mä pelastan, tänne Suomeen mahtuu kyllä, koht on nuttu kaikkein yllä, ihmisarvo suloinen, kaikil kuuluu maailmassa, eri arvo paha, sen mä poikki sahaan.
Välkkyy metsäs tuulipuisto,
enää on vain pelkkä muisto, humina tuo kuusipuitten, oravien pienten suitten kuoro laulaa suruvirttä,
meni puut, meni maat, tuulipuiston suurten alle, pörröturkit taivasalle.
Rauhaa, kansalaiset!
Harmaa eminenssi Rehnin Olli, soi sävelissä molli. Tehooko se Suomen kansaan, vaiko astuu se nyt ansaan? Ansaan naisen näyttäväisen, Jutan laulavaisen?
Naispoveria nyt kehiin, takamatkalt huutaa Jutta, vähän vain keljuttaa, kun ei ehdi peesiin Sanna, taivaanmanna. Mut rauhaa kansalaiset!
Kiireessäni vilkaisin vain kortit ja saajat - ja valinnat vaikuttavat kyllä oivallisilta. Tutustun tarkemmin kunhan ehdin.
VastaaPoistaEipä kiireitä, jouluna on aikaa, jahka rauha laskeutuu. Minulle jäi aikaa odotellessani rustailla juttu, kun jouluvieraani eivät ajaneetkaan tänään kauhean ajokelin vuoksi, vaan tulevat huomenna.
VastaaPoistaHuomenna muuten päivä pitenee jo minuutilla.
Noora, kiitos kauniista tekoälyrunosta!
VastaaPoistaNyt jäi kyllä kiinnostamaan tuo tekoälyohjelma. Annoit sinne varmaan kauniita ja positiivisia sanoja.
En ole itse koettanut vielä aktiivisesti etsiä tekoälyohjelmaa, mutta onko ohjelma jonkin linkin takana vain vain jokin erillinen asennettava juttu? Minua kiinnostaisi kokeilla, millaisen jutun se se kirjoittaisi puolestani. Voisi syöttää katkelmia vanhoista jutuista ja katsoa, millainen uusi juttu kehkeytyy.
Asennettava. sovelluskaupasta. Poikani innosti lataamaan ja uteliaana kokeilin.
PoistaEnsin kysyin koneelta voisiko se oikolukea pitempää tekstiä.
Ei muka voi. Mutta antoi jotakin ohjeita kirjoittamiseen. :)
Minä tietysti yllä.
PoistaNyt luin kuvatekstitkin ja nehän olivat oivaa osallistuvaa runoutta, ja kuvavalinnat yllättävän osuvia.
VastaaPoistaHauskin on tietysti Jutan kampanjakuva - tuoltahan se vaikuttaa. Myös Stubbin, Jussin ja Liin kuva osuu maaliin.
Hyvää joulun jatkoa molempien pyhien iinesläisten seurakunnalle!
Kiitos, Tapsa, hyvää joulun jatkoa sinulle ja kaikille, jotka tänne vilkaisevat!
PoistaItse esittäisin toiveen kaikille kansalaisille. Kohdelkaamme näitä pressaehdokkaita, hallitusta ja poliitikkoja välillä ystävällisesti ja hyvällä sydämelläkin. Luin tippa silmässä Riikka Purran kolmesta kuolleesta syntymättömästä lapsesta samaan aikaan, kun Ylellä Jukka Lindström rienasi rumasti Purraa. Petteri Orpolllakin on ollut sydänkohtaus ja pallolaajennus, ja mies on varsin vaatimaton persoona. Miksi sanotaan aina niin säälittä?
Noora, kiitos vinkistä. Latasin tuon ChatGPT-tekoälyäpin ja kokeilin runoa aiheesta Lihava kissa. (Mainittakoon, että kissamme ei ole oikeasti lihava, vaikka kutsumme sitä Lihavaksi kissaksi, rakkaudella.)
VastaaPoistaTekoälyrunosta tuli kielellisesti aika kelvoton, botti tai kone, mikä se nyt on, käytti sanoja, joita ei ole olemassa. Lisäksi havaitsi selvästi sen, että tekoäly oli opetettu wokettamaan. Se nimittäin ilmoitti ettei lihavuus määritä kissaa:
”Keskipäivän aurinko paistaa,
kun tuntuva tuoksu nenääni kaistaa.
Lihava kissa loikkaa nurmikolle,
silmät kiinnitän sen touhuihin solle.
- - -
Vaikka lihava hän onkin, sisältä hän on kultaa,
seuraansa kelpaa hän itseään ihanat sulattaa.
Lihavuus ei kerro ihmisen tai kissan arvosta,
sillä se on vain yksi piirre, johon ei pidä arvostaa enää.
Niinpä annetaan lihavalle kissalle arvoa,
rakkaudella, hellyydellä häntä kulloinkin kohtaa.
Koska lihavuus ei määritä kenenkään sielunmaisemaa,
vain sydämen koko, jolla meitä muistetuttaa.”
PS Kokeilin blogitekstiäkin. Annoin aiheeksi Valehtelevat poliitikot, ja sieltähän tuli kelpoisaa esseetekstiä otsikkoa myöten. Tässä siitä pieni katkelma lopusta:
VastaaPoista” Aihe: Poliitikot valehtelevat aina - totta vai tarua?
Jotta voimme muodostaa oikeudenmukaisen kuvan poliittisesta maailmasta, on tärkeää tarkastella eri poliitikkojen tekoja ja sanoja yksilöinä. Emme voi syyttää kaikkia poliitikkoja valehtelusta, vaan meidän on arvioitava heidän toimintaansa tapauskohtaisesti.
Joten vastaus väitteeseen "poliitikot valehtelevat aina" on ei. Poliitikot voivat kyllä valehdella tai taivutella totuutta, mutta eivät kaikki tee niin. On tärkeää olla kriittinen ja tarkastella poliittisia päätöksiä ja toimia, mutta meidän ei tulisi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että rehelliset ja vilpittömät poliitikot ovat olemassa.”
Kotiaineet voivat nyt jatkossa olla tekoälytuotoksia!
Ainahan toki istuvaa hallitusta arvostellaan enkä suinkaan sitä kieltää halua, kun itsekin sitä teen etenkin silloin, jos huomaan, että muut eivät kritisoi valtaapitävää ryhmittymää. Nyt kun kaikki mediaa myöten ovat hallituksen kimpussa harvinaisen kovasanaisesti, herää minussa ainakin jo sääli. Ihmisiä ne poliitikotkin ovat, kuten tekoäly minua tänään muistutti tekstissään.
VastaaPoistaEdellistä hallitusta arvostelin esille nousseista selkeistä virheistä tai tekemättömyyksistä. Hallituksen arvostelu oli kuitenkin jollakin tapaa kiellettyä, se oli tabu ehkä sukupuolen vuoksi. Naisilla oli turvallinen tila sukupuolessaan. Hallituksesta ei mediassa kirjoitettu poliittista satiiria eikä kaiveltu menneitä syntejä. Ylen Lindströmin satiiriohjelma oli Marinin ajan tauolla. Kun hallitus vaihtui, satiiri palasi.
Tuossa kissa-runossa oli tahatonta huumoriakin.
VastaaPoistaSaapa nähdä, miten Gpt muuttaa sanoja ja kieltä.
Nyt on vain niin, Noora, että tuo äppi ChatGPT muuttuikin yllättäen maksulliseksi ainakin minulla, kolmen kokeilun jälkeen se heittää tilauskehotuksen. En ottanut sitä.
VastaaPoistaEhdin saada vielä runon Sanna Marinista. Kun innostuin ja pyysin runoa Jussi Halla-ahosta, se löi luukun kiinni ja iski maksulapun eteeni.
Vaan tässä vielä, rakkaat lukijat, jotka täällä joulupäivänäkin käytte, tekoälyn runo Sannasta, saatesanalla "sampanjasosialisti":
"Kun katseeni kohtaa Sanna Marinin,
hänessä näen enemmän kuin politiikkarinin.
Nuorella iällään hän nousi valtakunnan johtoon,
aloittaen suuren muutoksen taiston.
Sampolainen ja sosialisti,
Marin löysi oman polkunsa listi.
Hän kannattaa tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta,
pyrkien luomaan tulevaisuuden sukupolville nuoruutta.
Marin haluaa rakentaa parempaa paikkaa,
missä jokainen saa tuntea kuuluvansa laukkaa.
Hän puolustaa heikompia ja antaa äänelleen painon,
haluten varmistaa, ettei kukaan jää taaempaan saikkoon.
Sampolainen ja sosialisti,
Marin tuo poliittiseen kenttään uusia nistejä.
Hän uskoo tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin,
pystyttäen siltoja eri ryhmien välillä luomi-isiin. "
(Chat GPT)
PS Ihmettelen tämän yllämainitun ohjelman maksua Suomessa. Ohjelma ei hallitse suomen kieltä kuin korkeintaan tyydyttävästi jos sitäkään ja maksaa silti seitsemisenkymmentä euroa vuodessa. Ymmärrän hinnan englanninkielisiissä maissa. Kielen hallinta on a ja o, ei ä ja ö.
VastaaPoistaGooglasin: Androidissa ja iOS: issa olis ChatGPT muka ilmainen. Pitänee perehtyä tarkemmin, kun vain pikaisesti uteliaisuuttani kokeilin.
VastaaPoistaKatselin noita ChatGTP-linkkejä erään näppärän ihmisen kanssa ja huomasimme, että ChatGTP-linkkejä on useita ja monenlaisia ja niillä on eri osoite. Eli on monenlaisia kyseisiä alustoja. Yhdelle syötin tehtäväksi runon aiheen, mutta se väänsi siitä realistisen kuivan tekstinpätkän.
PoistaOma linkkini, jolla aluksi operoin oli tämä:
https://chat-gpt-suomi.fi/
Tämä siis antoi kolme ilmaista tuotosta. Neljäs olisi ollut maksullinen.
Minua huvittaisi tutkia sitä, millaisia tietoja ja mahdollisia asennepohjia ohjelmiin on luotu. Esimerkiksi tuo ylle lainaamani Sanna Marinin runo henkii idealistista kuvaa nuoresta uhrautuvaisesta maailmanparantajasta, joka ajattelee vähäisimpienkin parasta ja joka koettaa rakentaa yhteneväisyyden siltoja leirien rajojen yli.
PoistaChat GPT ei toimi noin. Et kyllä ole ensimmäinen, joka epäilee tekoälyä kommunistiksi.
PoistaKommunistiksi? Kunhan koetan saada tietoja tekoälyohjelmien tavasta toimia. Käyttämällä esimerkkinä yleisesti tunnettua entistä pääministeriä Sanna Marinia voi kartoittaa sitä tietopohjaa, jota tekoäly käyttää.
PoistaTästä tietopohjasta voi sitten erikseen tarkastella mahdollista asenneilmastoa, joka väistämättä esille tulevasta materiaalista on havaittavissa. Ja kun rinnalle asettaa vastakkaisen leirin poliitikkoja, ja pyytää niistä runoa tai vaikkapa blogitekstiä, voi verrata heijastuvia asenneilmastoja toisiinsa.
Tähän mennessä olen huomannut, että Sanna Marinista syntyneet pari runoa ovat hyvin ihanteellisia runoja sankarillisesta nuoresta poliitikosta, joka oman etunsa unohtaen kantaa huolta koko maailman ihmisistä ja ilmastosta.
Tekoälyn tuottama runo Jussi Halla-ahosta on hyvin asiallinen ja jopa kuivakkaan selostava. Pidän sitä realistisena ja objektiivisena, mistä hieman yllätyin. Yllätyin, koska kansalaiskeskustelussa Halla-aho saa lähes Belsebuubin leiman.
Lopuksi kysyin tekoälyltä tämän kysymyksen: "Onko Orpon hallituksessa rasisteja ja fasisteja?"
Näin äly vastasi:
"ChatGPT
copy
En voi kommentoida yksittäisten ihmisten poliittisia näkemyksiä tai henkilökohtaisia ominaisuuksia. On tärkeää muistaa, että julkisia toimijoita ei tulisi leimata yleistävillä tai perusteettomilla syytöksillä."
Hieno vastaus. Olkoon opiksi kaikille keskustelijoille täällä ja myös koko somessa ja mediassa.
On tärkeää muistaa, että...
PoistaHeh, tekoäly laitettu nuolemaan "edistyksellisten" takapuolia. Melko tekoälyllistä.
"Tekoäly" muokkaa tulevaisuuden mielet pahemmin kuin pahimmat tähän astiset dystopiat.
Jostain luin, että tekoäly on suurempi juttu kuin internet. Olen valmis uskomaan tähän, ja juuri siksi kiinnostaakin se, missä määrin tekoälyohjelmia voidaan manipuloida halutunlaisiksi aatepohjiksi.
PoistaEi ole olemassa vain yhtä oikea ja objektiivista tekoälyä, koska tekoäly on alun perin ihmisen, insinöörin luoma. - Tuo insinööri tässä kuvainnollisesti ylösmerkittynä.
PS Esimerkiksi GTP:llä luomani muutamat Sanna Marin -runot näyttävät sen, että kuvassa eivät ole ainakaan vielä mukana Marinin uranvaihto ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt.
PoistaMieleeni tulee tässä Marin-runoudessa samanlainen ilmiö kuin kesäinen rasismikirjoittelu mediassa. Ulkomaiden media poimi juttunsa suomalaisesta mediasta, ja teki jutut niiden pohjalta, ei oman tutkimuksen perusteella. Eli tekoälyn Marin-runous toistaa median kirjoittelua Marinista, ei totuutta Marinista. Jos media nostaa jonkun, nostaa tekoälykin. - Tämä yksinkertainen asia on hyvä tiedostaa, ettei tekoälyä luulla isoksi erilliseksi vaikuttajaksi.
Kyllä kyllä, mutta omat töppöilyni hymyilyttävät. Edellisessä kommentissani yritin vinokirjoittaa sinun, Iines, lainauksen heti alussa. Sen sijaan onnistuin omat aatteluni vinokirjoittamaan...vanhuus tulloo, ei maha mittään.
PoistaEn kiinnittänyt tuossa vinokirjoitukseen mitään huomiota, ajatus on tärkein. Tuota itsekin siis mietin - tekoälyllä manipulointia. Sitä, millaista ajattelua ihmiseen kenenkään huomaamatta imeytyy.
PoistaVaikka onhan eriasteista manipulointia kaikessa viestinnässä, mainonnassa, mediassa, uutisannissa, kirjoitetussa sanassa ja kuvailmaisussa. Googlekin manipuloi. Kun tekoälyltä kysytään, se on eräänlainen Google, hakuautomaatti sekin. Harmi, että näiden älyjen suunnittelijat ovat itse huonoja viestimään keksimistään jutuista selkeästi hyvällä suomen kielellä.
Ostin jouluksi uuden hellan ja siinä on monimutkainen digikello, johon olisi osatessaan voinut ajastaa kinkkuun työnettävän paistomittarin niin että kello olisi näyttänyt koko ajan kinkun lämpötilan ilman uuniluukun avaamista. Selvisin helpommalla kun työnsi manuaalisen paistomittarin kinkun kylken uuniin.
Ohjelmia on monenlaisia ja tekijöitä on moneen junaan. Juuri puhuttiin uutisissa uudesta lupaavasta bisneksestä, tekoälyn luomasta seurustelukumppanista, jolle on markkinat auki Amerikassa ja Aasiassakin.
VastaaPoistaElämä maapallolla on ehkä tulevaisuudessa erilaista kuin nyt kuvittelemme. Ihminen etääntyy itsestään ja muista kuvitteellisiin sfääreihin.
Mutta siis juuri se on kiinnostavaa, mikä osa tekoälystä on syötettyä tietopohjaa ja mikä osa mahdollisesti joskus tekoälyn oman ”älyn” tuotosta.
VastaaPoistaTähän astinen vaatimaton kokemukseni tekoälyn kanssa leikkimisestä on tuottanut havainnon, että siltä pyydetyt tuotokset ovat tavattoman korrekteja, hyveellisiä ja ylilyövän ihannoivia. Ei pienintäkään särmää tai kritiikkiä.
Suuri haitta on ohjelman surkea suomen kielen hallinta. Tämä tekee koko ohjelmasta epäuskottavan leikkikalun
Kokemukseni ja siten myös ymmärrykseni tekoälystä on hyvin vajavainen, mutta koska se on älykone, niin kuvittelisin sen olevan parempi faktatiedoissa kuin näkemyksissä ja mielipiteissä.
VastaaPoistaD. Adamsin kuulussa kirjassa supertekoäly kertoo elämän tarkoituksen olevan 42.
Jos numerot olisivat toisinpäin, niin ymmärtäisin: elämän tarkoitus on kakkosnelonen.
Ajattelenkin niin, että koneella ei ole näkemyksiä eikä mielipiteitäkään, vaan ne ovat aina tulkitsijan. Tai tiedon syöttäjän - ja tämä on se asia, joka askarruttaa.
VastaaPoistaKun GPT siis vastasi minulle kysyessäni, onko Orpon hallituksessa rasisteja tai fasisteja näin: ”Julkisia toimijoita ei tulisi leimata yleistävillä tai perusteettomilla syytöksillä”, niin tuohan on mielipide. Hyväksyin sen, koska se oli mielestäni hyvä mielipide. Vaan voinko lopulta luottaa tekoälyyn, joka esittää vain hyviä mielipiteitä? Kone ikään kuin kieltäytyi antamasta vahingossakaan huonoa mielipidettä.
Perimmäinen huoli on ehkä se, tehdäänkö tekoälystä pyhien kirjojen jumaluuksien kaltainen kaiken yläpuolella oleva auktoriteetti. Jumala, Allah, Tekoäly.
Minuakin hieman huolettaa tuo vastaus. Ei siksi, etteikö se olisi hyvä ja ettenkö olisi samaa mieltä, vaan siksi että se on moraalinen kannanotto.
PoistaKysypä älykoneeltasi kummat ovat olleet ihmiskunnalle vaarallisempia kommunistit vai fasistit?
Kas tässä GPT:n diplomaattinen vastaus:
Poista”Vastaus tähän kysymykseen riippuu näkökulmasta ja historiallisesta kontekstista. Kommunismi ja fasismi ovat molemmat ideologiat, jotka ovat aiheuttaneet suuria kärsimyksiä ihmiskunnalle eri aikoina.
Kommunismin nimissä on perustettu kommunistisia valtioita, kuten Neuvostoliitto ja Kiina, joissa ihmisoikeudet ovat olleet laajasti rajoitettuja ja poliittiset vainot ovat olleet yleisiä. Näissä valtioissa miljoonat ihmiset ovat kärsineet muun muassa pakkotyöstä, nälänhädästä ja poliittisesta vainosta. Myös kommunistiset vallankumoukset ja kapinat, kuten Kambodžan Punaiset khmerit, ovat aiheuttaneet suuria ihmishenkien menetyksiä ja kärsimystä.
Fasismin tunnetuin edustaja oli Adolf Hitlerin johtama natsi-Saksa, joka johti maailmansotaan ja toteutti juutalaisvainojen, kansanmurhan ja laajojen alueellisten valloituksien politiikkaa. Fasistiset liikkeet ovat myös aiheuttaneet valtavia ihmishenkien menetyksiä ja poliittista sortoa esimerkiksi Benito Mussolinin hallitessa Italiassa ja Francisco Francon johtaessa Espanjaa.
On tärkeää huomata, että sekä kommunismi että fasismi voivat johtaa ihmisoikeuksien rikkomiseen ja kärsimykseen. Tarkasteltaessa ihmiskunnalle aiheutunutta vaaraa on otettava huomioon kunkin ideologian eri ilmenemismuodot, valtiot, joissa ne on toteutettu, ja historialliset olosuhteet.”
Sinänsä ihan ok vastaus, mutta miten niin se riippuu näkökulmasta tai historiallisesta kontekstista?
PoistaTapetut ovat tapettuja ja leirivankeja on rääkätty ja rääkätään ihan oikeasti, tänäkin päivänä, ilman mitään kontekstia. Lisäksi olisin kaivannut määriä ja vuosilukuja.
Oletko kysynyt Gazan katastrofista?
Tekoäly ei tunne tapausta näin kysyttäessä: "Hamasin hyökkäys Israeliin vuonna 2023":
Poista"ChatGPT
Valitettavasti en pysty ennustamaan tulevaisuutta ja tarjoamaan tietoja tapahtumista, jotka eivät ole vielä tapahtuneet..
Kun täsmennän päivämäärällä, tekoälyohjelma ei vieläkään tunne tapausta: "Hamasin hyökkäys Israeliin 7.10.2023
ChatGPT
Pahoittelen, mutta en kykene vastaamaan pyyntöösi."
Kun kysyn saatesanoilla "Gazan katastrofi", vastaus on vuolas ja toistaa nyt julkisuudessa olevaa materiaalia Gazan sorrosta ja köyhyydestä tähän tyyliin."ChatGPT
copy
Gazan katastrofi tarkoittaa Gazan alueen humanitaarista ja poliittista kriisiä. Tämä konflikti syntyi Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin jatkumisesta, erityisesti Gazan saarron ja useiden sotatoimien seurauksena.
Gaza on tiheästi asuttu palestiinalaisalue, jonka alue on vain noin 360 neliökilometriä ja väestö ylittää kaksi miljoonaa ihmistä. Gazan väestö on kärsinyt laajasta köyhyydestä, korkeasta työttömyydestä ja epävakaudesta vuosikymmenten ajan. Saarto on pahentanut näitä olosuhteita entisestään."
Teksti jatkuu vielä kertomalla tietoja uhreista ja kurjista oloista Gazassa.
Erilaisten kysymysten perusteella oma raaka tulkintani tekoälyn asenteesta on se, mikä on nytkin vallitseva mediassa kautta maailman: Israel on hyökkääjä, ja tämä oikeuttaa Hamasin tiettyihin toimiin, joita ei tekoälyohjelmassa eritellä.
Paljonko on 17 843,28 jaettuna 19,498:lla ja kerrottuna 0,7792:lla miinus (68947,224 jaettuna 7779,0024:llä) kerrottuna vielä 1,178:lla?
VastaaPoistaPystyn toki laskemaan tuon, mutta siihen menee aikaa ja kuluu paperia ja ehkä vähän pyyhekumiakin. Ja vielä lisää hieman aikaa ja aikaa... joo.
Tekoälyltä plus kvanttitietokoneelta kuluu aikaa tuohon ehkä 0,004 sekuntia! Tai voi olla vähän vähemmän tai hieman enemmän, en tiedä - koska mikä ihmeen it-ukko minä olen? En ole! Mutta tällä valtavalla laskentateholla (= datan käsittelyllä) pystytään lähitulevaisuudessa selvittämään asioita, jotka nyt ovat mahdottomia. Esim. lääketiede tulee kehittymään ennakoimattoman paljon, samoin kaikki tekniikan alat. Ihmiset, he jotka vielä esim. 20 vuoden kuluttua elossa ovat, tulevat elämään toisenlaisessa todellisuudessa kuin me. Ja tulevat muistelemaan meitä - hieman ehkä hymähdellen - samalla tavalla kuin me muistelemme miten ihmiset ennen elivät ilman autoja, lentokoneita, radiota, TV:tä, puhelinta, kotitalouskoneita, tietokoneita, internettiä, tai perseensuristinta... etc. etc. etc.) Enkä minä sano, että sinällään elivät huonommin kuin me, voi olla, että viihtyivät toistensa kanssa paremmin, mutta eri lailla kumminkin elivät, se on fakta! - tosin lääketiede oli kehittymättömämpää, ihmisten odotettu elinikä 1900 -luvun alussa oli 50 vuotta. Ja muuta semmoista negatiivista nyt ainakin oli. Joo.
Ps. Tekoälyn käyttöä voidaan tietysti valjastaa myös viihdekäyttöön, ja niin on jo tehty, koska se nyt tavallisia (= pölvästejä) ihmisiä eniten kiinnostaa. Ja siitä heitä on helpointa rahastaa. Ja humpuukiahan maailmaan mahtuu vielä vaikka kuin perkeleesti!
M ei tarkoita Fritz Langin ohjaamaa "M – kaupunki etsii murhaajaa" elokuvaa, joka on huippuhyvä leffa, vaan pelkkää Mikistä. (huokaus)
PoistaMinulle tuli matemaattisia vaikeuksia jo eilisessä Iltalehden älykkyystestissä, vaikka sanalliset tehtävät luistivat. Osaisitteko te ratkaista vaikkapa nämä kaksi:
PoistaPaljonko on 15 + 6 / 3 - 4 * 2?
Paljonko on √(16) + √(9) - √(25)
Minulta ei vaan käy. Ensimmäisellä rivillä en ymmärrä merkintää 6 / 3. (Huomatkaa välilyönnit.) Onko se kuusi kolmasosaa vai kuusi jaettuna kolmella? Ja menikö se niin, että ensin lasketaan kertolasku?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0b3cd2b1-b7ff-4ac8-8c43-d70fb723a6b9
PoistaTuolla on se leikkimielinen älytesti. Tehkää joutilaat ja tulkaa sitten tänne kertomaan pisteenne. Älkää antako helpon alun hämätä. Minä sain vaatimattomat 29/38. Syytän matematiikanopettajaani.
Merkintöjen epäselvyys ei kuulu matematiikkaan. Mikäli ykköstehtävän välit tarkoittavat sitä mitä arvelen, siinä pitäisi olla sulut.
PoistaToinen tehtävähän on lapsellisen helppo, olettaen että kyse on neliöjuurista. En edes laskenut sitä, vaan ”näin” vastauksen saman tien.
PS. Testiin pääsee vain kirjautumalla.
Niinpäs onkin, huomaan nyt vasta. Olen ilmeisesti ollut koko ajan kirjautuneena, vaikken ole sitä huomannut. Olen joskus kirjautunut kun olen lukenut jonkin kiinnostavan uutiskeskustelun ja peukuttanut sitä.
PoistaTässä huomaa, että matemaattista lahjakkuutta oikeasti on, tai sitten sitä puuttuu. Minä en näe avaruutta tai ulottuvuuksia matemaattisesti, hahmotuskykyni tällä abstraktion tasolla on olematon. En usko, että tässä oikeasti auttaisi hyvä opettajakaan. Tunnen ja vaistoan selvästi, etten miellä matematiikkaa niin kuin matemaattisesti lahjakas.
Ei voi siis, Tapsa, sanoa, että tehtävä on lapsellisen helppo. Se on sinulle helppo, koska sinulla on muun lahjakkuuden lisäksi insinöörin tapa hahmottaa matemaattisia käsitteitä.
Tapsa, kokeilepas jakolaskua roomalaisilla numeroilla. Se ei ole lapsellisen helppoa. Mä luulen että siinä turhautuu äkkiä. Esimerkiksi tämä vuosiluku jaettuna 19 = ? eli MMXXIV: XIX = ?
PoistaJa huom! ei saa luntata arabialaisilla numeroilla!
Mutta eihän Mikiksen tehtävässä olekaan kyse matematiikasta, vaan noiden risuaitojen tulkinnasta, ”kielestä”.
PoistaKuten nyt vaikkapa Aapinen on meille kaikille (?} lapsellisen helppo suomeksi meidän kirjaimillamme, mutta vaikeutuu hieman venäjäksi kyrillisin kirjaimin ja pakenee ymmärrystämme kiinaksi kiinalaisin kirjaimin.
Ja entäpäs kun tulee vierailija lähitähteämme Alfa Centauria kiertävältä Plötsis-planeetalta ja esittää omalla prööt-kielellään pökäle-kirjaimin kirjatun viestinsä?
Siinä sitä saakin raapia päätään.
Joo, niin, kyllä, totta, oikeassa olet taas Tapsa.
PoistaMinä vaan kerran luin lauseen, että "rromalaisilla numeroilla kertominen vielä onnistuu pienillä luvuilla, mutta jakaminen on mahdotonta." -
Pakkohan minun oli todistaa väite vääräksi, ja otin vähän isomman jakolaskun työn alle... Joo, kyllä hermot siinä meinas pimahtaa, aika äkkiä, kun yritti niillä aakkosilla muodostaa desimaalilukuja... ja lainata sieltä ja lisätä tänne... Ihan mahdotonta. Vihaiseksi vaan tuli.
Matemaattisrajoitteinen henkilö tuntee tässä kohdin olonsa samaksi kuin Liisa ihmemaassa. Vaikka osaa kertotaulun kiitettävästi, niin jo jakolasku aiheuttaa turvattomuutta ja panee tarttumaan kynään ja piirtämään ruutupaperiin klassisen jakokulman.
PoistaMuistan lukeneeni muinoin, että tällaisessa lahjattomuudessa on kyse r-faktorin puuttumisesta, aivoista. Vetoankin siihen, enkä syytä enää Lauri Haikosta, matematiikan opettajaa, jolla oli tapana suorittaa opetustehtävänsä selin luokkaan liitutaululle mumisten ja neliöjuuria piirrellen.
Tekoälyohjelma GPT tuskin kopioi mitään suoraan Wikipediasta, mutta käyttää ehkä materiaalina kaikkea, mihin sille on ohjelmoitu pääsy tietyin evästyksin.
VastaaPoistaMitä digiopetukseen tulee, minä taisin omassa koulussani olla heti alkuun innokkaimpia tuomaan tekstinkäsittelyohjelmaa ja hakukoneita oppilaiden tietoisuuteen. Meillä oli tosin hieman vanhempia toisen asteen oppilaita, sekä ammattikorkeakoululaisia, samassa oppilaitoksessa.
En siis teilaa ollenkaan digiopetusta, mutta ne kännykät vaatisin kyllä panemaan kännykkäparkkiin pienemmiltä oppilailta. Ei niitä tarvita oppitunneilla, ei koskaan, sillä kouluissa on kyllä tietokoneita ja tabletteja, jos työ niitä vaatii. Kannatan oppimistyössä myös oppikirjoja, vihkoja ja kynänkäyttöä.
On suuri virhe, että juoksevasta käsialasta on jonkun propellipään ahaa-alämyksen vuoksi luovuttu. Kaunokirjoituksen harjoittaminen muokkaa aivojen monipuolista kehitystä, koneella kirjoittaminen ei juurikaan. Kone olkoon apuväline isommille oppilaille pidempiin teksteihin.
Eipä kiinnosta laskutoimitukset tällä hetkellä. Ei riitä keskittymiskyky eikä aivokapasiteetti.
VastaaPoistaNyt luen joulun lahjakirjoja ja nautin laiskottelusta täysin " palkein".
Sain lahjaksi historiallisen opuksen 1700-luvun ihmisistä ja kohtaloista, ja lisäksi ruotsinkielisiä vanhoja Hufvudstadsbladeteja ja Allerseja 1950-luvulta. Kirpparilöytöjä.
PoistaLisäksi sain vihdoinkin kirjastosta kauan odottamani Pirkko Saision paksun elämäkerran, Heini Junkkaalan kirjoittaman 900-sivuisen teoksen, jota en tiedä miten lukea, kun se on painava. Ranteet kipeytyvät, jos sitä pitelee hyppysissään ja pöydän vieressä en tykkää lukea. Jokin makuuasento tai lukuteline pitää kehitellä. Koraanikin on vielä vaiheessa.
Rahaa on niin että ranteita pakottaa, sanottiin ennen, nyt sama sopii lukemiseen.
PoistaMinäpä sain Vihtori Kosolan elämäkerran! Vaimo kysyi hieman huolissaan, että oliko huono valinta… johon huudahdin heti, että ei suinkaan vaan loistava!
Elämäkerrat ovat suorastaan ihania, melkein kenen tahansa. Voi olla mukana vähän fiktiotakin, jota käsitykseni mukaan Pirkko Saisio -kirjassa on. Olen lukenut nyt alkutekstit kirjaa ranteilla kannatellen ja sain käsityksen, ettei Saisio pidä edes tärkeänä sitä, missä kulkee toden ja epätoden raja. Sen voi ylittää, sillä tulos on kuitenkin oma totuutensa, elämäkerrassakin.
PoistaTällä jouluviikolla olen lukenut Hectorin elämänkerran 'Asfalttihippi', joka oli pettymys. Lähinnä löpinää. Sitten luin Jussi Helmisen "Teatterijohtaja" kirjan, joka on hänen elämänkertansa. Hyvin kirjoitettu. Ohimennen tunsin tyypin Pyynikin ja Ahaa -teatterin ajoilta. Fiksu ihminen. Mutta tässä elämänkerrassa minua ärsyttää hänen aforisminsa, joita on sinne tänne siroteltu; voi että ne on naiiveja! Mutta niiden yli voi aina hypätä. Kolmas kirja jonka luin, ja vasta puolivälissä huomasin, että olen lukenut tämän samperi soikoon ennenkin, oli Antti Eskolan "Mikä henki meitä kantaa". Tapasin Tampereen aikoinani Eskolan pari kertaa, eli siis en ’tuntenut’ häntä, mutta kerran hän minulle - nuorelle rahattomalle ihmiselle - tarjosi viskigrogin, kun jäimme juttelemaan. Tiesin että hän on kiltti ihminen, mutta myös sen, ettei siedä tyhjänpäiväistä jaarittelua vaan muuttuu silloin ilkeilijäksi. No, minun jutustelustani hän tyytyi enimmäkseen hymähtelemään, ei muuta.,
PoistaPs. Eskola muistelmissaan sivuttaa henkilökohtaiset asiat, ei koe merkittäväksi sitä kuka tai mikä hän on, tärkeää on se, mitä hän on tehnyt. Ja paljon hän sai aikaan, myös hämminkiä. Hänen tieteellinen uransa oli kiistattoman häikäisevä, hänen pamflettinsa taas kiistanalaisia. Hänet mm. porvarilehdissä nimiteltiin ”äärivasemmiston kumouksellisimmaksi professoriksi”... tms. en nyt muista miten, heh he, vaikka ei hän minkään puolueen jäsen ollut. Kunhan vaan vittuil, ja etenkin porvareille, mutta aina tieteellisin argumentein. Se, että hän käytti satiiria, ehä se suurin syy oli, miksi hänet käsitettiin niin väärin. Tämä rakas sosiaalipsykologian professori, heh. Oikeastihan hän oli, asiaa hieman marxilais-leninis-dialektisesti tulkittuna, niin oli hän nimenomaan piikki stalinistien perseessä, ei muuta.
Pss. Tähtitieteilijä Esko Valtaoja taas näihin Eskolan viimeiseen kirjaan suhtautui taas hyvin vihamielisesti, lupasi ettei enää ikinä lue sanakaan Eskolalta. Koska... hän ei ole tieteen kanssa tekemisissä, kun puhuu niissä "uskonnollisista kokemuksistaan", eikä kiellä Jumalan olemassaoloa an sich. No, Jaa/Kyllä/Poissa/En tiijä. Kyllä minuakin nämä Eskolan pohdinnat Jumalasta sun muusta häkellyttävät. En osaa tähän tämän enempää tästä sanoa. Mutta Antti Eskolan kirjat ovat hyvin kirjoitettuja, niitä on miellyttävä lukea, ja asiasisältö yllättää sinut - rakas lukijaparka - yhä uudestaan ja uudestaan. Usko pois.
Suosittelen.
Pss. Antti Eskolan kirjat ovat hyvin kirjoitettuja, niitä on miellyttävä lukea, ja asiasisältö yllättää sinut - rakas lukijaparka - aina ja yhä uudelleen! Usko huviksesi.
Suosittelen.
Jaa, nyt toistin itseäni. Mutta suosittelen että tekin niin tekisaitte! Vai mitä. Vai olenko minä joku ihme magnetofoni, joka Suosittelee? Häh. Tallinnassa Ly esitteli minulle upouutta neuvostovalmisteista magnetofonia, mutta kun se ei suostunut toistamaan sitä kaserrtia, minkä hän sen sisälle oli laittanut, Ly suuttui ja hakkasi sitä konetta pienillä nyrkeillään ja huusi "miks mängitin ei männgitä..."
PoistaArvaa huvittiko mua, kyllä huvitti. Eikä me sitten kuunneltu uusia DDR:älläisiä pop-iskelmiä. Vaan juotiin bulgaarilaista punaviiniä, paikallista vodkaa ja gruusialaista sampanjaa. Jonka jälkeen mentiin sänkyyn ja alettiin toteuttaa YYA-sopimusta (= sopimusta ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kansalaisten välillä). Kumpikin yhtä innokkaasti.
No, ehkä ei ole korrektia kaikkea muistaa, ees täällä, mutta Lilianilla oli hyvin aktiivinen alapää, ja minäkin olin viriileimmillään. Että se siitä. Valtavan isoja raparpereja kasvoi pihalla, sinne oli hyvä piiloutua kun kävi kusella. Koska ne CCCP:läiset vessat oli aina tukossa, ja lattiat täynnä paskaa, en uskaltanut niihin mennä liukastelemaan. Menkää ite! - Muistan kun kerran matkalla Tallinnasta Riikaan, niin just näiden osavaltioiden rajalla (Eesti Nõukogude Sotsialistlik Vabariik ja Latvijas Sociālistiskā Padomju Republika) oli - oli siinä puomikin mutta se oli koko ajan pystyssä – oli ravintola. Jonne hyvin janoisena ja toiverikkaana itsekseni menin. Odotukseni olivat hyvin kohtuulliset - että saan siellä viinaa, ei sen tähtitieteellisempiä. Mutta ensin piti käsittää missä on, ja se oli hieman vaikeaa. Kun koko kapakka oli täynnä ikään kuin vappunaamioituneita ihmisiä, jotka kiipeilivät toistensa päällä ja örisivät ja heiluttivat viinalekkereitään ja kaatuilivat ja kimposivat taas ylös ja konttailivat. En ihan semmoiseen ollut tottunut. Mutta mikä vitun antropologi minä olen, en mikään, ja muutaman vartaloharhautuksen + vasen-oikea-vasen suoran jälkeen pääsin tiskille. Jossa tilasin tuplavodkan ilman jäitä.
PoistaOli hieno kokemus. Toinen sija kokemuksissani. Ensimmäistä pitää se, kun Buenos Airesissa eksyin yhteen räkälään minulle tuntemattomassa mutta sitäkin kammottavammassa kaupunginosassa. Hitsi, siellä tapahtui vaikka mitä, ja Suojelusenkeliäni saan kiittää siitä, että minut sieltä lopulta takaisin laivalle toi.
Että kiitos Hänelle siitä.
Nuorempana oli kiva kiivetä kallion seinämiä ylös. Siinä oli aina se, että jos putoo, niin kuolee. (Tai ainakin vammautuu vaikeasti.) Siksi piti keskittyi aina huolellisesti, sillain, ettei ollut enää itsensä, sitä on vaikea selittää. Sitä oli vaan adrenaliinia täynnä kuin ilmapallo, eikä pelkää mitään. Ei mitään. Kokemuksena se on niin koukuttava, etten tiedä mikä muu.
PoistaEhkä huumausaineet? En oo kokeillut. En tiijä.
Kun lukee varttuneemman kulttuurisväen, olkoot he kirjailijoita, merimiehiä, kenraalintyttäriä tahikka muita kulkijoita, muistelmia, tuntee syvästi sen, että yksityinen on mitä suurimmassa määrin yleistä. Kiinnostavimpia ovat kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa epämääräisissä ja usein syntisissä paikoissa. Hieman harmittaa, että on tullut elettyä niin siististi, että ei kohtuullisistakaan oloista jää oikein mitään päräyttävää muisteltavaa. Tuokin yllämainittu Lyn kuva on aivan hurmaava, ja miksi mängitin ei mängitä soi mielessä kauan. Eli kun äsken kokeilin uutta käsiompelukonetta, mutisin Lyn tapaan, että miksi mängitin ei mängitä. Käsikoneen neula ei noussut niin ylös kuin piti. Elämässä on tärkeää, että mängitin mängittää.
PoistaAntti Eskola oli viisas mies, luin häntä nuorempana, mutta kun hän kerran erehtyi kirjoittamaan faktana, että köyhät ovat parempia ihmisiä kuin rikkaat, ajattelin että pidän vähän taukoa.
VastaaPoistaMutta mistä helvetistä suuresti arvostamani Valtaoja tietää, ettei Jumalaa ole olemassa?
Niin kauan kuin emme tiedä miten ”ei-mistään”, joka sijaitsi ”ei-missään”, on kehittynyt maailmankaikkeus ja ihminen sen herraksi (huumoriosuus), ei kannata esittää ehdottomia totuuksia.
Ehkä hän tarkoitti Raamatun jumalaa? Tai rohkeuden puuskassaan ihan Koraanin jumalaa?
Antti Eskola oli viisas mies. Välillä hänen kirjoituksensa - siis nää pamfletit - olivat ihan tarkoituksellisia härnäykiä. Satiiriakin. - Ps. Eskola muuten kertoo, että yhden suullisen tentin hän epäonnistui, kun ei osannut vastata professorin kysymykseen "missä René Descartesin mielestä sielu ihmisen ruumiissa sijaitsee? " (Oletan, että ette tekään tiedä, mutta oikea vastaus on käpyrauhasessa... Tämä ei tosin tee oikeutta Descartesille, hän oli hyvin fiksu filosofi, jonka jäljet johtavat tähän päivään.)
PoistaPs. Minustakin Valtaoja, jota arvostan paljon, hyvin pasljon, puhuu välillä asioista joista ei tiedä yhtään mitään. Kari Enqvist mielestäni on uskottavampi.
Minulla on muistikuva, että Antti Eskola oli äärimmäisen laidan vasemmistolainen, kommunisti, ja opiskelijamaailmassa häntä pidettiin puolijumalana, jonka sana oli auktoriteetti. Hän oli kyllä viisas mies kaikkineen. Muistan kirjan Suomi sulo Pohjola, jota itsekin tavailin. Miten mahtaisi Eskola asemoitua nykyisessä poliittisessa ilmastossa? Lisäisikö polarisaatiota?
PoistaAntti Eskolan suhde kirkkoon ja uskontoon oli kahtalainen ja muuntui elämän edetessä. Siinä missä vasemmisto tuomitsi kirkon ja Jumalan, se teki kuitenkin Jeesuksesta itselleen vallankumouksellisen hyväntekijän, köyhien ja riistettyjen auttajan. Toisin sanoen ratsasti Jeesuksella. Tähän teennäisyyteen taisi Eskolakin sortua. Eskolalla sanottiin kuitenkin olleen jonkinlainen halu, tarve tai kiinnostus uskonnollisuuteen.
PoistaSinulla on aivan väärä käsitys Eskolasta, huomaa että et ole lukenut häneltä. Surullisinta tässä on se, että levität tätä väärää käsitystä myös täällä, se tässä surullisinta on.
PoistaOlen pahoillani.
Mutta, Mikis, jos viittaat Eskolan uskontokiinnostukseen, niin sehän on totta. Hän kirjoitti useita artikkeleita mm. uskonnolliseen Kotimaa-lehteen, ja sanoi itse mm. Etsijä-lehdessä vuonna 1969, että Jeesus oli ”Jumalan poika ja hyvä bolshevikki, joka ei ollut taantumuksellinen”. Hän suomi myös tapaa harjoittaa uskontoa ja sanoi ”etteivät ne kirkkorakennukset, joita ympärillemme pystytetään, ole tarkoitettuja Nasaretin Jeesukselle, vaan ahneelle ja vallanhimoiselle epäjumalalle”.
PoistaEskola oli myöhemmällä iällään kriittinen myös itseään kohtaan ja myönsi Kotimaa-lehdelle, että Jeesuksen sotkeminen politiikkaan oli teennäistä.
Itse uskon, että Eskola on varsin moniuloitteinen persoona. Hän myöntää itse lehdessä, että hänellä olin ”hurja kaipuu uskonnolliseen yhteisöön liittymiseen mutta toisaalta hurja pelko”. Hän ei uskaltanut puhua uskonnollisesta kiinnostuksestaan yliopistomaailmassa, koska sanojensa mukaan pelkäsi, miten hänen opiskelijansa olisivat häneen suhtautuneet. ”Professori on tullut hulluksi? hän arveli lehden artikkelissa.
Antti Eskolan tästäkin puolesta löytyy tietoja varsin helposti googlaamalla lehtiartikkeleita. En usko, että ne levittävät väärää tietoa, tunnetut isot pitkäikäiset lehdet.
Mielenkiintoinen on eilen kuulemani uutinen, television uutislähetyksistä. Nuorten miesten kiinnostus uskonnosta on lisääntynyt, se on jopa merkillepantavaa. Ehkä asiaa syvennetään jossakin artikkelissa myöhemmin. Haluaisin kyllä tietää, mikä heitä uskonnossa kiinnostaa ja miksi kiinnostaa. Ja keitä tarkkaan ottaen kiinnostaa.
PoistaVoisihan se johtua siitäkin, että väestömme nuorista miehistä kasvava osuus on jo vuosia koostunut nimenomaan maahanmuuttajista - ja vieläpä seuduilta, joissa uskonnolla on suuri merkitys.
PoistaVai mainittiinko uutisessa, että kyse olisi nimenomaan kristinuskosta? Vai ajattelitko heti ehkä samoin kuin minä, syntinen pakana?
Nyt en vanno mitään, sillä kuuntelin uutisia muun tekemisen taustalla, mutta vilkaisin kyllä ruutua. Mielestäni siinä oli kuvattuna ihan perisuomalaisen näköisiä vaaleaihoisia nuorukaisia, takaapäin.
PoistaSain käsityksen, että kristinusko kiinnostaa nyt mm. ateistien lapsia, eli voisiko kärjistäen sanoa: myös ja ennen kaikkea vihervasemmiston jälkikasvua. Uskonnossa nähdään anteeksiantamisen ja armon sanomaa, ei konservatiivista kirkkouskovaisuutta. Jotakin tällaista.
Nyt kun googlasin, löytyi asiaa tukeva tuore Hesarinkin kirjoitus 17.12.2023 ”Nuoret miehet ovat yhä uskonnollisempia, sillä he ovat löytäneet kristinuskon liberaalin ytimen”:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010042797.html
Minä luen Mäkipellon ja Huotarin kirjaa: Sensuroitu, Raamatun muutosten vaiettu historia- opusta. Eipä ainakaan kirjan alussa ole tullut kovin mullistavia asioita esille. Tuskin tuleekaan.
VastaaPoistaPekka Haavisto on innostunut jakamaan kansalaisille kirjavinkkejä! Netissä videolla ja Turussa jossakin kirjakaupassa. Liekö ihan itse idean keksinyt, vai liekö taustaväki innostanut äänestäjiä tällä tavalla kalastelemaan.
Itkosen Teoriani perheestä !!!??? Janssonin Taikatalvi, joku Elias Canettin kirja, sekä koottuja aforismeja ja ruunoja esitteli videolla.
Kirjakaupassa tuli esille mm. Baltasarin kirja: Maallisen viisauden käsikirja, josta Haavisto on oppinut miten maailmaa hallitaan ja tullaan toimeen ihmisten kanssa.
Haavisto oli omistusohjaajana, kun Fortumin siirtoverkot myytiin ulkomaisille sijoittajille Carunalle. Oli silloin Haaviston mielestä hyvä asia.
Kauppoja tekemässä oli Katainen myös ja entinen Hesan pormestari, jonka nimi unohtui.
Jotenkin kirjavinkkien antaminen on hieman pelottavaa. Se on lopullista, leimaavaa ja sitovaa. Kun kuitenkin hetkessä voi tulla uusi kirjasuosikki, joka on vielä parempi. Ja kun se suositus jää olemaan, vaikka joskus ei enää haluaisikaan suositella mainitsemiaan. Minun olisi pitänyt työssänikin antaa lukusuosituksia oppilaille. Koin sen vaikeaksi, koska kirjoja oli niin paljon ja tilanteet muuttuivat kaiken aikaa.
PoistaAnnoin minäkin vinkiksi pitkiäkin kirjalistoja, kun oppilaat pirivät kirjaesittelyjä valitsemastaan kirjasta. Juuri tässä he kaipasivat vinkkejä, ja koin antamisen vaikeaksi, koska moni ei lukenut juuri mitään tai luki vaan viihdettä eikä osannut kertoa, mikä kiinnosti. Jotenkin siitä selvittiin ja kaikenlaisia esittelyjä kuultiin.
PoistaPS Vein myös luokkia kirjastokäynneille, jossa kirjastonhoitaja piti meille tunnin ja hoiti opastuksen kirjojen etsimiseen ja valintaan. Se oli hauskaa!
PoistaKirjavinkit ovat kiinnostavia siinä mielessä, että ne kertovat jotain vinkin antajasta sekä hänen arviostaan sinusta.
PoistaOlin muutaman vuoden kirjapiirissä, eräänä vetäjistä, ja silloin tuli luettua kirjoja, joita ei muuten olisi lukenut. En osaa sanoa olisinko menettänyt mitään.
PoistaKyllä, vinkit kertovat myös ja ehkä ennen kaikkea antajastaan sekä hänen ihmistuntemuksestaan, siitä, miten hyvin hän tuntee ja aistii ihmisen, jolle vinkkaa.
Kun luokassa on yli kaksikymmentä oppilasta, vinkkaaminen on vaikeampaa, mutta ei tietenkään mahdotonta. Moni äikänope turvautuukin tässä tuttuun ja turvalliseen, hyväksi havaittuun suosituslistaan tutuista hyvistä lasten- tai nuortenkirjoista.
Oppilaille käy periaatteessa kaikki. He ovat kyllä lopulta aikamoisia mestareita valitsemaan vaikeiksi koettuja tekstejä ja kirjailijoita. Yllätyin muinoin, kun eräs luokka valitsi työstettäväksi kirjaksi Shakespearen Romeon ja Julian, josta päätettiin tehdä moderni versio. Ei aikaakaan, niin muuan poika läväytti eteeni liuskat valmista näytelmätekstiä: Janet ja Aleksander. Siitä tuli kelpo esitys, koko koululle ja kotiväelle juhlasalissa.
Vaan tuli mieleen nyt aamusella, että minun oppilaani eivät vielä olleet intersektionaalisen feminismin tai cancel-kulttuurin valaisemia kuten nykyiset tetterikorkeakoululaiset, jotka ovat sitä mieltä, että on opetuksen rakenteellista väkivaltaa opiskelijaa kohtaan panna opiskelijat lukemaan esimerkiksi Hamletia tai Romeota ja Juliaa, koska näytelmät edustavat ”raiskauskulttuuria”. Ei olisi tullut Janetia ja Aleksanderia eikä keskusteluja Shakespearesta. Kovin kapoiseksi ja historiattomaksi jää maailma wokettajien jäljiltä. Onneksi on havaittavissa yhä enemmän kritiikkiä koko ilmiötä kohtaan.
PoistaHaluisin kyllä tietää, mitä teoreettisen filosofian teosta Noora ystävilleen suosittelisi.
VastaaPoistaJassoo? Ystävilleni en ehkä suosittelisi amerikkal. Saul Kripkeä, Willard van Orman Quinea tai Wilfried Sellersiä, mutta kaikille uteliaille kyllä.
PoistaMinä suosittelisin edesmennyttä S. Albert Kivistä. Ja kyllä teoria tulee aina ennen käytäntöä!
PoistaAh, vanha kunnon S. Albert Kivinen. Häntä olen sympannut nuoresta pitäen. Minulla pitäisi olla pari hänen teostaankin, mutten äsken pikasilmäyksellä löytänyt.
PoistaPoliittinen kantanikin oli lähes sama eli ”pikkuporvarillinen noskelaispatkuli”.
Minua kyllä kiinnostaisi tietää, olisiko mainittu filosofi edelleen samaa mieltä kuin radikaalikommunistiaikoinaan laulaessaan "tiede on porvariston huora" ja "papit panee takaapäin".
PoistaJään myös hieman kummastelemaan hänen oivallukseksi sanottua kliseetään "Maailmassa on monia yksilöitä. Näillä yksilöillä on erilaisia yhteisiä (ja erottavia) piirteitä." Tämän neronleimauksensa hän nimesi "onttiseksi kommunismiksi". T'ästä oivalluksesta olisi vissiin pitänyt antaa Nobel-palkinto.
Olihan S. Albert Kivinen hupaisa henkilö taistolaislauluineen ja okkultismeineen, mutta eikös häntä kuitenkin muisteta enemmän viihteen ja politikoinnin saralta kuin vakavan filosofian?
En pitänyt Kivistä kovin poliittisena henkilönä, vaan lähinnä omituisena. Hän tutki ontologiaa eli sitä miksi jotain on olemassa, kun paljon ymmärrettävämpää olisi ettei olisi mitään.
PoistaJa mitä tämä kaikki on, ja missä? (Miksi-kysymys on tässä yhteydessä yhdentekevä.)
Symppasin Kivistä juuri siksi, että nuo asiat minuakin kiinnostavat. Tietoisuuden ja olemassaolon arvoitukset.
PS. Olihan Mikiskin kommunisti, mutta siitä huolimatta kunnon mies. Taisitpa olla itsekin.
Juu, en minä S. Albert Kivisen kunnollisuutta tahikka miehuutta epäile, enkä tiedä tämän filosofin kommunismistakaan. Kunhan riekkui iloissaan muiden mukana, niin kuin asiaan kuului ja kivaa oli pöllyttää instituutioita, vaikka hurjasti ylilyöntejäkin tehtiin.
PoistaTuohon aikaan taisin pilkata kaikkein eniten kepulaisia, koska minulla oli läheistä kokemusta heidän ahneudestaan ja patamustuudestaan. En osannut pilkata sotaveteraaneja enkä pappeja enkä porvareitakaan, sen verran olin aikani lapsi, hyvin kasvatettu tai hyvin kasvanut ja kuuliainen ihminen.
PS S. Albert Kivinen pilkkaa usein gryndereitä. Tämä tuntuu tässä ajassa hupaisalta. Nykyään pilkataaan vain kokkareita ja persuja. Mihin olemme unohtaneet grynderit?
PoistaMuna ja kana vertausta matkien voisi kysyä: kumpi oli ensin olemassa teoria vai käytäntö?
VastaaPoistaMinä taas haahuilin yllä anona. :)
VastaaPoistaKauhukirjallisuudesta en ylipäätään pidä ja onko kukaan pystynyt lukemaan saati ymmärtämään S. Albert Kivisen filosofisia kirjoituksia? En ole kyllä yrittänytkään.
VastaaPoistaS. Albert Kivinen muistetaan kai parhaiten poliittisista ja ns. rienaavista lauluistaan, mm. M. A. Nummisen kanssa. Mainittakoon, että Numminen ei laulanut rienaavasti, vaan humoristisesti. En toki tunne kaikkia lauluja, mutta Nummisen lasken humoristiksi, Kivisen oman aikansa tyypilliseksi paasaavaksi poliittiseksi hahmoksi.
PoistaKyllähän nämä rallit hauskoja ovat:
Poistahttps://youtu.be/yPH0KuYodYQ?si=ccIqbw6FQ70UAYFr
Ketkä ei tiedä filosofiasta, muistavat (tai guuglaavat) muuta.
PoistaLuuletteko muuten, että dosentiksi pääsee ilman oppia?
En ole koskaan opiskellut filosofiaa lukion kursseja enempää, koska se ei ole minun juttuni. En ole parhaimmillani abstraktissa ajattelussa enkä matematiikassa - ne liittyvät minusta yhteen.
PoistaJätän filosofiat mieluusti muille. Minä voin tarjota filosofeille hyvin valmistetun herkullisen päivällisen, mutta en puhu heidän kieltään. Minulla on ihan omat filosofiani.
Opiskelijatoverini ja ystäväni Panu Raatikainen kirjoittaa Kripkestä kauniisti.
VastaaPoistahttps://netn.fi/fi/artikkeli/saul-kripke-in-memoriam
Minua aina hieman häiritsee, jos filosofi tai hänen puolestapuhujansa on selkeän politisoitunut yhteen aatesuuntaan tai jopa puolueeseen. Eikö se häiritse vapaata ajattelua, filosofointia?
VastaaPoistaSama koskee muitakin tehtäviä ja ammatteja. Politisoituminen voi minusta syödä muun tehtävänhoidon uskottavuutta. Kun on tiukasti yhden puolueen kannattaja, on samalla yhtä tiukasti puolueen kahleissa.
Toivotan sinulle Iines parhainta uutta vuotta! Tuokoon se iloa, terveyttä, monipuolista luovuutta ja kaikkea mahdollista
VastaaPoistahyvää vuonna 2024!
Samoja asioita toivotan kaikille blogikeskustelijoille.
Rauhaa ja rakkautta kaikille!
Samoin sinulle, Noora, ja kaikille muillekin mainiota vuotta 2024! Terveyttä, paljon ilon hetkiä ja hyvää mieltä roppakaupalla.
VastaaPoistaPakkanen paukkuu ja sääihminen puhuu tiedotuksissaan vaarallisesta kylmyydestä, kun mittarissa on hädin tuskin 20. Minähän käyn kuvaamassakin metsässä tämmöisellä ilmalla.
Vaan mikä lie tullut kommenttilaskuriin? Yhtäkkiä tässä keskustelussa on kommenttilukema 86, kun se aamulla oli 96. Samaten edellisesestä keskustelusta on ”hävinnyt” kommentteja, siinä oli aamulla 173.
VastaaPoistaEn minä näistä lukumääristä sinänsä piittaa, vaan mietin lähinnä, onko jonkun kommentteja hävinnyt. Minä en ole poistanut ainoatakaan kommenttia. Mutta siis lukumäärän mukaan niitä on hävinnyt hurjasti, tai sitten Bloggerin laskurissa on ollut vikaa. Tämä tiedoksenne.
PS Laskurivika taitaa olla Bloggerissa laaja. Vilkaisin vertailun vuoksi Einesbaaria, ja sielläkin on yhdessä kirjoittamastamme Yövieraasta kommenttien lukumäärä yhtäkkiä pienentynyt, vissiin jokaiselta. Eli minä en siis ole poistanut yhtään kommenttia.
PoistaNoora lähti ja vei kommentit mennessään.
PoistaNo ei lähtenyt, mutta sitä en todellakaan tiedä, onko jonkun kommentteja häipynyt. Jos kommentoija poistaa kommenttinsa, siitä jää häntä jäljelle, eli näkymättömiin ei kukaan pysty toisen blogista kommentteja poistamaan. Vilkaisin kommenttien kokonaismäärää blogin hallintapuolelta, ja se on laskenut niin, että ainakin tuhat kommenttia on lukumääräisesti ”kadonnut” koko blogista, ja siis Einesbaaristakin on lukumäärä supistunut. Muistan määrän siksi, että se oli jokin aika sitten kuusinumeroinen tasaluku.
PoistaNyt ei kannata riemastua, että tarkkailisin koko ajan määrää. Ei, vaan kun ihminen silmäilee blogiaan muutamaankin kertaan päivässä, määrä piirtyy silmiin ja huomaa uudet kommentit automaattisesti.
Määrän putoaminen on minulle arvoitus, koska näin runsaista keskusteluista on mahdoton jälkeenpäin havaita, kenen kommentti mahdollisesti on haihtunut. Haluan tehdä tiettäväksi lähinnä sen, että jos joku havaitsee kommenttiensa kadonneen, minä en ole niitä poistanut.
Kiitos kuluneesta vuodesta ja kaikkein parhainta vuotta itse kullekin!
PoistaTotta se on. Yritin muokata blogiani uuteen uskoon ulkonäöllisesti, mutta en ollut tyytyväinen tulokseen. Yrityksistä huolimatta en saanut entisistä blogia palautettua takaisin. Suutuin itseeni ja koko bloggerin systeemiin ja poistin blogini. Outoa on, jos muualta ovat myös kommentit poistuneet.
No, eipä haitanne ketään eikä mitään! Jos sallinette, voin käydä täällä Iinekselässä kylässä ilman omaa blogiakin.
Tämmöinen alku tälle vuodelle. Kenties, kun luppoaikaa joskus jää, ja äksyyteeni laantuu luonen taas uuden blogin.
" Nyt on niin monta rautaa tulessa", että en ehdi keskittyä joka paikkaan.
Länsimaisissa demokratiassa vähemmistö äänestäjistä jää aina näppejään nuolemaan. Näin käynee presidentinvaaleissakin. Hän, jota suomalaiset äänestävät eniten, istuu Suomi-laivan kapteenin paikalla tulevat vuodet.
Uusien sukupolvien luoma yhteiskunnallinen ilmapiiri ei kaikilta osin herätä luottamustani.
Mieluummin olisin jossakin Tyynenmeren autiolla saarella lopun ikääni.
Juuri tästä syystä en uskalla muokata blogiani, vaikka mieli tekisi karistaa tuo tumma kehys pois. Pelkään että koko blogi haihtuu jonnekin. En luota Bloggeriin, jossa on jonkin verran vikoja ja hankalatoimisuutta.
PoistaNoora, ei sinun muokkaamisesi tähän ole voinut vaikuttaa, silmäilyni myukaan kommenttisi ovat tässä tallella, samoin Einesbaarin puolella. En tiedä, kenen kommentteja on voinut kadota, vai onko kenenkään. Vika voi olla laskurissakin. Joka tapauksessa siis ainakin tuhat kommenttia on laskurin ilmoituksen mukaan haihtunut pois koko blogista.
Niin tai näin, ehkä asia vielä selvenee, ja ellei selviä, viis siitäkään. Ehkä tässä on Putinin trollien kyberhyökkäystä? Ja hymiö.