Tähän mennessä olen alati moittinut Suomen julkista terveydenhuoltoa ja syyttänyt systeemin kiireellisestä väkisinrunttauksesta Katja Kiurua. Myös Sanna Marinin olen maininnut tässä samaisessa yhteydessä. Vaan nyt annan kehuja. Nimittäin.
Eilen puhdistaessani mainion aterian jälkeen hammasvälejä hammaslangalla vetäisin samalla palan hammasta ja vanhaa amalgaamipaikkaa irti. Kyseessä oli puruhammas. Oma hammaslääkärini, ihana Johannes, näytti olevan lomalla, samoin Oralin toinen ja kolmaskin hammaslääkäri, eli pulju oli kiinni. Niin myös pikkukaupungin muut yksityiset hammaslääkärit. Viimeisenä oljenkortena soitin soteen, Poriin, jossa puhelimeen vastaava valitteli lomakautta.
- Menisitkö Harjavaltaan?
- En.
- Menisitkö Nakkilaan. Sinne pääsisi hetimiten.
- En.
- Poriin?
- En lähde.
- Milläs sinä sitten puret?
- Toisella puolella.
Ilmeisesti kyseessä ei ollut tekoäly, koska puhelinkeskus alkoi nauraa ja sanoi, että hänpä panee minut jonottamaan hoitojen peruutuslistalle. Ja niin siinä kävi, että aamulla soi puhelin ja puhelinkeskus tarjosi minulle oman kaupungin peruutusaikaa asap, kello 10.15.
Nyt istun tässä kauniisti valkealla muovilla paikattu puruhammas ojossa. Oman terveyskeskuksen hammashoitola yllätti iloisesti. Ensinnäkin pääsin heti hoitoon, toiseksi hinta tulee olemaan yli puolet pienempi kuin Oralilla. Kolmanneksi - hampaani hoiti harmaantunut kaunis arabimies, joka puhui vähät sanansa lempeällä ohuella äänellä, mutta teki työnsä ronskisti, selittelemättä, mitä kulloinkin teki. Sanoisin, että sylkeni vain roiskui, kun koriseva limanimijä iskettiin alaleukaan ja tukikehikko humpsautettiin hampaan ympärille, ja jumalattoman isoja pihtejä lähestyi pientä suuvärkkiäni niin, että luulin jo hammasta vedettävän irti tietämättäni siitä etukäteen. Jotenkin lääkärin työtapa muistutti eläinlääkärin työskentelyä, raavaan eläimen kohtelua, poikki ja pinoon ja nopeasti, kuin teurastamossa. Tai sitten hän vaan oli peräti taitava. Oma vakituinen hammaslääkärini Johannes selittää kaiken ja lähestyy työmaataan varovasti, suorastaan hellästi, ikään kuin lupaa kysyen.
Vaan tämä ohutääninen suomalainen hammaslääkärini hymyili kauniisti. Jotenkin ymmärrän sen, miksi tällaisiin tummiin charmantisti harmaantuneisiin lääkärismiehiin voi nainen langeta, vaikka mies olisi tullut tänne muilta mailta kaukaisilta. Juttuni ydin ei kuitenkaan ole tämä hurmuri, vaan julkisen hoidon toimivuus heinäkuun helteistä huolimatta. Vai minullako vain oli sattumankaupalla onnea, muilla ei? Ja onhan totuus kai se, etten minäkään muuta hammashoitoa julkiselta saisi?
(Piirros Saul Bass ja Paul Rand)
Hoidon piirissä
VastaaPoistaHän nyökkäs
istuppa tuoliin,
niin perehdyn sun huoliin.
Otteensa rivakat
ei kuitenkaan tivakat,
ja minä odotin
homman loppua,
ei ollut se hoppua.
Sain vielä hymyn
ei ollut se tyly,
kevyt oli matka
kuin maittava safka.
Nyt kelpaa purra
kuin pyörivä hyrrä.
Reipasta mieltä
Soittajapoika ~ Marion Rung (YLE, Live 1971)
https://youtu.be/EHoT56dXb3M?si=ic5Bkk-K9I9BDrPc
Kiitos hauskuutuksesta, Ripranie. Luin ensin nopeasti: istupa tuoliin, niin perehdyn sun huuliin..
PoistaJa kyllä, kelpaa purra luisia kanansiipiäkin, joita tänään nautin, suoraan marketin grillistä.. Hyvin kävi ja hyvää oli ja hammaslanka suihki hienosti.
Kirjoitustasi luin kuin jännäriä. Kun loppu koitti, ajattelin, että joko se nyt loppui ja että olipa lyhyt. Näin käy usein, kun luen kirjoituksiasi. Hyvä hoito on kullanarvoista, ei siitä mihinkään pääse. Vähän niinkin kuin hyvä ruoka, parempi mieli.
Poista
PoistaKerran näinkin päin. Kokemus oli erittäin mukava, vaikka kyse oli hammaslääkärikäynnistä. Ensin näytti siltä, että mistään ei tule apua, ja sitten, kuin taikaiskusta, hoito tuli nopeammin kuin koskaan.
On vain harmi, että odottajia ja turhaan soittajiakin on pilvin pimein. Itsekään en ole ennen päässyt julkiselle, vaan on ollut pakko turvautua yksityiseen, jonne pääsee halutessaan.
Olisi vain hyvä, että yksityinen hammashoitokin saatettaisiin kunnolla Kela-korvausten piiriin. On aika kummallista, että vasemmisto vastustaa voimakkaasti näitä Kela-korvauksia, ikään kuin se ei tajuaisi, että korvauksista hyötyisivät ennen kaikkea lapsiperheet ja pienituloiset, joita näkee aina yksityispuolen odotushuoneissa. Kaikki eivät voi odottaa jonoissa julkiselle.
Moni vähänkin vasemmistolainen kertoo että kun julkinen terveydenhuolto ei tee voittoa, se on aina kokonaisuudessaan halvempi. Mitään todisteita tästä ei kuitenkaan ole näyttää.
VastaaPoistaKyllähän kansa näkee mitä SOTE tuo. Lähipalvelut vähenee, kulut ja byrokratia kasvaa. Vasemmiston mielestä asia korjaantuu lisäämällä verotusoikeuden sotealuevaltuustoille!
Pikkukaupunkilaista ja maalla asuvia asiakkaita hyödyttäisi eniten tuo yksityissektorin hyödyntäminen voimakkaammin. Kaikkialla on pieniä yksityisiä lääkäriasemia, useissa on laboratoriopalvelujakin.
PoistaTuntuu epäinhimilliseltä, että kukaan ei ajatellut asiakasta, potilasta, kun sote runtattiin kasaan. Ihmiset pantiin liikkumaan isoihin keskuksiin, Kela-taksit kiitävät Suomea ristiin rastiin, kun mummuja ja paappoja kärrätään cityihin, jättisairaaloihin, yksinään, irti omaisistaan. Mitähän tämä valtaisia Kela-rallikin kustantaa? Sillä hinnalla voisi sen yksityissektorin jo ehkä ottaa mukaan hoitamaan ihmisiä heidän kotiensa lähellä.
Mukava kuulla, että sait hammasasian pikaisesti hoidetuksi. Ja silmänruokaakin oli.
PoistaTäytyypi antaa yksityisyrittäjille duunia. En tiedä, kuinka paljon kunnat jotuvat maksamaan maamme koululaiskuljetuksista yksityisille.
Tietääkseni ei ko. kuljetukset koskaan toimi toisin päin. Kaupungeista
kuljetettaisiin hyväkuntoisiin maaseutukouluihin.
Kiertävä hammaslääkäribussikin tarvitsisi vettä, joten hampaiden paikkaukset eivät niissä onnistuisi.
Ellei sitten lätköistäisi vaan väliaikaisesti kittiä koloihin ja kännykkään ajanvaraus " kivijalkahoitolaan.
Maaseutujen paikkakunnilla on harmillinen buumi. Pieniä lapsille turvallisia ja rauhallisia kyläkouluja lakkautetaan ja lapset kuljetetaan yhteen isoon jättikouluun keskuskylään. Sama ilmiö kuin terveydenhoidossa.
PoistaPikkukaupunkiinkin rakennettiin uusi iso keskuskoulu, jonne sivukylien lapset tuodaan koulukyydeillä isoon avaraan tilaan, jossa käsittääkseni oli panostettu yhteisiin tiloihin, ei omiin luokkahuoneisiin. Inkluusio. Kaikkien pitää voida samalla lailla, samantasoisesti, yhtä huonosti. Joukosta ei saa erottua. Mitä muuta tämä on kuin - ?
Milloin heräämme?
Hyvä että homma toimii muuallakin kuin täällä pääkallonpaikalla. Totesin näet kuluneena vuonna, että kun täällä pääsee ns. putkeen, niin kaikki rullaa sukkelasti - kutsuja satelee milloin mihinkin.
VastaaPoistaTämä hammaslääkärisihän, suomalainen arabimies, on juuri niitä maahanmuuttajia, joita tänne toivotaan. En usko kovin monen persunkaan heitä karsastavan.
Olihan minullakin aikoinaan vävyehdokkaana brasilialainen nuorimies, josta tykkäsin kovasti. Jos mieleenne nousi kuva komeasta tummasta nuorukaisesta, niin pieleen meni - hän oli pitkä punatukkainen korsto ”keskilännestä” - eli karjankasvattajien eurooppalaisperäinen jälkeläinen, iholtaan minuakin vaaleampi.
Hän oli kielinero. Muuten ei voi selittää, että hän oppi puhumaan ja ymmärtämään suomea kuukaudessa. Hän oli kyllä muutenkin oppinut mies, ja luki koko ajan, äidinkieli oli portugali.
Ja erittäin uskonnollinen, katolinen. Hän kiersi varmaan kaikki Hesan kirkot ja nimenomaan silloin kun niissä oli jumalanpalveluksia.
Harmikseni se suhde loppui. Onnekseni nykyinen vävyni on yhtä erinomainen - ellei vieläkin erinomaisempi. Hän on nytkin Lapissa osallistumassa 66 km juoksuun, 30 asteen helteessä.
Suomalainen arabilääkärimies oli totisesti juuri sellainen maahanmuuttanut, joita tänne saisi tulla paljon lisää. Osaaja, oikeasti. Kieli sujui, työ sujui, vaikka taustalla aisti selvästi erilaisen koulutuksen kuin perisuomalaisilla hammaslääkäreillä. Jotenkin aistin sen, miksi suomalaista osaamista pidetään maailmalla huippuna: me teemme koulutuksen saatuamme ja asiat opittumamme työmme hitaasti ja asiakaslähtöisesti, suorastaaan hartaasti ja paneutuen. Koulutuskin on hidasta ja syvää.
VastaaPoistaSilti tämä arabitaustainen mies osasi työnsä ja teki sen varmasti vaikka selkeän ronskisti. Ja oli ystävällinen, joskaan ei puhunut operaation aikana minulle mitään, niin kuin oma hammaslääkärini, Johannes, joka kyselee siinä porausten lomassa jopa mökkikuulumisia.
Tuo sinun brasilialainen vävyehdokkaasi, Tapsa, on tai oli aivan loistava tyyppi, sanoisin, että kerrassaan ihana persoona. Ihminen, jolla on intohimoja, on kiinnostava.
Sopiva jännite,
VastaaPoistasilloin naksaa,
elämän peleissä,
jokainen maksaa.
- ripranie -
Kylähäät - Marion
https://youtu.be/TQKqA8H7uZM?si=bfh0zmKLfIwmC0ZP
Yksinkö täällä Ripsukainen
Poistarunoilee kuin keijukainen,
kukaanko ei hetkeen tartu
vai eikö muilla riimit kartu,
niinpä pitää poijan harmaan
- nuori sielu silti varmaan -
vastata kutsuun neidin,
hurmaavaisen runoleidin,
ettei hän vaan säkeitä hylkää
vaan muisteleepi ujoa ylkää
joka ihaileepi vaiti vain
uupumatta koskaan lain.
Ypö yksin Ripsukainen, neito soma, ihana impi,
Poistarunon rustas, säkeet sepitti,
luojan luomaa lipsahutti, maammon marjaa muistahutti:
älä pelaa, kulje hiljaa, karma korjaa kaikki viljat.
Tuli siihen, urho oiva,
Poistaritari Tapsa, peli soiva,
nosti neidon ratsun selkään
Nyt et enää mitään pelkää,
lyödään karma kankahalle,
kostaja kamala lankun alle..
Ajatus laukkaa
Poistapalan haukkaa,
tuotokset maukkaat
näkemykset raikkaat.
Hyvin sujuu soinnutukset
Poistarunoratsut laukkaa
mukaan lönkytän konillani,
sen pakoputki paukkaa.
Tötterehtää, pysähtelee
vanha ruuna rukka,
innostuu se mukaan,
vaikka fiaskoa pukkaa.
Hyvinhän se Noorankin koni kulkee! Kannuksia kylkiin vaan, niin jo laukkaa. Ainakin etenee, vanha koni, josta ihminen voi tunnistaa vaikka itsensä.
PoistaHauska sakki
Poistakeksii moodit,
vaikka olis mitkä koodit
ratsu silti laukkaa.
Ratsu laukkaa kankeasti, Iineksellä, ainakin kommentissa alla klo 23.29. Sieltä pomppaa silmille ainakin viisi kirjoitusvirhettä.
PoistaSyytän myöhäistä iltaa ja ruudussa pyörinyttä Beckiä, jonka loppukohtausta, autistisen lasikellopojan äidin murhaajan paljastujaa odotellessani nukahdin mukavaan Stressless-tuoliini ja heräsin, kun filmi oli ohi. Nyt en tiedä, kuka se murhaaja oli.
Tämän harmituksen jälkeen kirjoitin tuon möhlykommentin.
Jaa, en mää vaan huomannut pikaiselta lukemiseltani. Kuva on tavallaan nukkekuva. Kyseiset taiteilijat ovat hämärän peitossa, enkä jaksanut heihin sen kummemmin perehtyä. Mikäs siinä sitten tökkii, kerrotko sen. Helle päitä pehmittää, mutta se vaiva loppuu kai piankin. Ilolla kärsikäämme. Helteitä muistelkaamme. Kun koittaa sen aika. Jaa, nyt huomaan nuo kirjoitusvirheet nimissä, ei haittaa, kun selvän saa.
PoistaPoliisisarjat ovat nykyään mulle hyvin harvaa kauraa. Jotenkin niistä aistii saman kaavan. Ehkä palaan niihin, Beck taitaa olla parhaimmistoa. En muista enää.
Beck oli pohjoismaisten poliisielokuvien parhaimmistoa, mutta menetti hohtonsa, kun Gunvald Larssonia näytellyt Mikael Persbrandt poistui joukosta. Amerikkalaisista poliisisarjoista Kovaa lakia katsoin joskus, koska siinä näyttäytyivät oikeuden nurjatkin kasvot. Se mikä on lain mukaan oikein, voi olla eettisessä katsannossa väärin.
PoistaTuo Ripranien alkusäe (18.7. klo 14.31) on kyllä helmi, siinä on elämän kulku tiivistettynä timantiksi. Lisäksi se sisältää ajattoman viisauden.
PoistaOletan, että se on ihan oma luomus, ei lainattu?
Kyllä se on oman pääni naksahdus. Pidän siitä itsekin. Kokemuksista ne syntyvät. Kaikki loruni ovat itseeni syntyneitä, jos eivät olisi niin niissä olisi jokin maininta. Pitäähän sitä haastaa itseään, niin on mielekkäämpää. Tiedoksi vain tämäkin seikka.
PoistaMinäkin yritän. Tämä on semmote traditi...titonaalisempi (köhii kurkkuaan ennen kun alkaa):
Poistakärpäset kävelivät Köyliötä kohti
taivaalla muhkea tähti, kun hohti
tallissa hevonen harjasi hampaita
ja Jesus etsi kadonneita lampaita
kaks kadonnut oli: Tapsa & Mikis
he navetan takana naisia ku likis
telivät samalla kuului ääni poliisin
kotiin siitä hemmetti kuin jo olisin
”Sopiva jännite,
Poistasilloin naksaa,
elämän peleissä,
jokainen maksaa.”
Kuten omasta kommentistani (ylempänä klo 18.54 ja 19.51) on vissiin luettavissa, runon viimeinen kuva avautui hienosti lukijalle, siis minulle tässä tapauksessa. Karma kostaa tai palkitsee.
Sen sijaan runon alun ”jännitteen naksaaminen/ naksaminen” mietityttää minua vieläkin. Haluaisitko, Ripsukka, hieman valottaa sitä?
Mikiksen runo on suloinen.
PoistaKaks rassukkaa somaa, Tapsa ja Mikis,
ne naisia etsi likis
telläkseen heitä heiniss ladon
ennen kuin isäntä korjaa sadon,
vaan naiset ne juoksi kauaksi karkuun
niin ett rassukat rupes parkuun
ja Tapsa ja Mikis
keskenään sikis.
Tuohon Iineksen mietitykseen, että jännite ja naksahdus. Kuvaisin sitä niinkin, että vastavoiman tms. vetoa siinä maalaan.
PoistaAivan, esimerkiksi vaikkapa sanotaan, että naiset tykkäävät ns. pahoista pojista. Kuitenkaan he eivät pidä pahuudesta tai ole pahoja. Ja kun sitten paha poika lumoaa ja vie kilttiä naista kuin litran mittaa, niin Karman mukaan kumpikin maksaa seurauksista omassa elämässään. Tai seuraavassa elämässä?
PoistaMikiksen lystikkäälle runolle antaisin maininnan yöjalassa tapahtuu
PoistaNiinkin, että maksusta elämälle harva välttyy ja se onkin jo toinen juttu. Jännite ja naksahdus ja jännite ja maksahdus. Maksu elämälle ei ole välttämättä huono juttu, se voi olla myös onnenpotku. Oppirahat vaatii elämä, toisinaan.
PoistaJesshh!
PoistaRukiksen mino man oinio! Kähdet ja tärpäset sohteen yppii. Sakonainen kotu, ronittava ja hämanttinen! hyppy lovin, epi hand!
Noora, mulla meni osa jo ulalle, mutta ei se hauskuutta poistanut. Missäs sinä tällaista muodostelmaa olet oppinut.
PoistaNimenomaan rakkausrunona minä Ripranien pienen runon tulkitsin. Sanotaanhan, että kun kohtaa sen oikean, niin kuuluu vain naks ja se on siinä.
PoistaLoppu taas tiivistää sen totuuden, että onnen tie voi olla ohdakkeinen, eikä elämästä selviä ilman sydän- ja muita suruja.
Mikiksen ja Iineksen runot ovat myös mainioita, omilla tavoillaan toki. Jäin oikein miettimään, että keitä te olette te pienet tytöt, jotka meitä karkuun pinkovat?
Täytynee tehdä siitä runo, ei se muukaan auta.
Ei tässä muukaan auta
Poistakuin kysyä mikä lauta
on se kuuluisa jumalauta,
liekö melkein lankkunen
(ei sama kuin kankkunen)
mutta ettäkö neidot pinkois pakoon
eikä heittäytyisikään edessämme lakoon,
sellaista ei ole sattunut kuunaan
naamojaan ovat alkaneet oitis puunaan
että jos herrat meille kaljat ostaa
niin voidaan vähän helmaa nostaa
vai touhuaako pojat vain keskenään
ja meitä pitäisivät elävän leskenään,
sellainen ei meille kyllä sovi,
joten tuossa on ovi.
Tapsa, nappitulkinta runolleni, noin sen itsekin ajattelin kun sen eetteriin lennätin. Jotain suurempaa siinä koin ja siksi laitoin tuon nimenikin alle. Näin se niin kuin sai bonuksen itseltäni. Vielä, että runossa on yksisuuntainen tai kaksisuuntainen oletus.
PoistaTuosta Tapsan tyttöjen pinkominen karkuun -runosta sen verran, että tuli sävelet selviksi.
Tää mua nauratti makeesti kun luin:
Poista"Rukiksen mino man oinio! Kähdet ja tärpäset sohteen yppii. Sakonainen kotu, ronittava ja hämanttinen! hyppy lovin, epi hand!"
Tuli miäleen yks tamperelainen kölvi joka sano sillai et:
"Sorkalla oli roheeta. Rässittiin ja rossailtiin. Sitte joku roku tuli siihen ja rötsi mun pöträn – miäti, nyysi semmun uuren käheen pöträn.”
Kyä siitä juur ja juur selvää saa. Mutta entäs si, sano?
Ps. "pöträ" on muuten pyärä. Eli fillari suomeks.
PoistaJa
Poista"Paskysye" = Paas kysyen.
Ja jos tarjoo kahvii niin kannattaa kysyä:
"otakko nää kahvii?"
ja jos toinen si ottaa niin kannattaa sanoo:
"ei sevväliä"
Niin on kohteliaisuus huipusa. Ja sit lopuks:
"Seommoro!
Tämä "paskysye" - Tampereen pojan murre on täälläkin, ei kovin kaukana Tampereesta - tuttua puheenpartta, paitsi että täällä Satakunnan puolella venytetään se "pas" vähän pidemmäksi: paas poiketen, paasnyttullen ja paasnymmennen. Kauheasti täällä pannaan kaikkea.
Poista:))) : ronittavassa pitäski olla kaksi ännää. Ilmankos Ripranie ei pysynyt kärryllä.
PoistaKo. kieltä osaa kaikki, sinäkin, Ripranie!
Tamperetta olen kuullu puhuttavan, mutta Mikiksen " kölvillä" on muutama vieraampi ilmaisu käytössään.
Höh, jännittävä ja romanttinen on tietysti ronnittava ja jämänttinen!
PoistaHoh hoijaa...lämpöennätys mennee taas rikki täällä, on aivot sulamispisteessä.
Tuulettimesta on iso apu sisällä. Suosittelen, ellei teillä ole ilmalämpöpumppua.
PoistaJos kopissa on lämmin ja sinne hankkii tuulettimen, niin eikö tuo tuuletin sitä samaa lämmintä ilmaa kierrätä. Ei mulla oo, mutta tää tuntuma perustuu näppioletukseen.
PoistaToki ilma on samaa mikä huoneessa on, mutta kun se saa voimaa ja volyymia alleen ja alkaa kiertää, se tuntuu kylmältä ja raikkaalta. Eihän tuulettimia etelän maissakaan käytettäisi, jos ne puhaltaisivat lämpimältä tuntuvaa ilmaa. Itselläni on lattiatuuletin, joka on tehokas.
PoistaEi ole ilmanlämpöpumppua, vielä!
PoistaVakaa aikomus on ollut hankkia. Kylällä on sähkömies, joka sen asentaisikin.
Ei näillä helteillä kaupunkiasunnossakaan ole vilpoisaa. Vaikka automaattinen ilmastointi meinaa viedä tukan päästä. Ja vaikka sälekaihtimet on kiinni, eikä parvekkeen ovea usein avata.
Harmi, että vöhöinen sinilevä ilmentymä on ollut sekä lammessa että järvessä joissain paikoin. Juuri kun tuli parhaat uintikelit, ei voi, eikä huvita mennä sinilevän sekaan.
Minullakin on ilmalämpöpumppu hankintalistalla. Kyllä se on nyt hankittava ennen ensi kesän kylmiä ja helteitä. Auttaa kumpaankin mökillä.
PoistaHankintalistalla mökille on myös uusi pakastin rikki poksahtaneen tilalle, sekä uusi liesi. Vanha on 70-luvulta, ja uuni ylikuumenee. Ja kun laskee vielä mökin elokuussa tulevat kiinteistöverot, kustannukset mökkielämästä ovat aika suuret.
Vaan pientä säästöä tulee siitä, että en tänä kesänä solminut jätteenkuljetusta yhtiön kanssa. Huomasin, että kylän kaupan vieressä on Rinki-jätteenkeräyspiste. Sinne voi viedä kaiken muun jätteen paitsi sekajätteen ja biojätteen. Biojätettä varten minulla on kompostori ja sekajätteen vien kerralla kaupunkiin taloyhtiöni jätekatokseen. Huolellisen lajittelun vuoksi sitä tulee entistä vähemmän. Eniten tulee muovijätettä.
PoistaMeillä on ollut vuosia pakko ottaa mökille sekajätepöntön tyhjennys vähintään kolme kertaa kesässä. Kompostori on hankittu biojätteille. Sen omemassaolosta
Poistapitää nykyisin ilmoittaa jäteyhtiölle. Muuten joutuu maksamaan erikseen kompostoitavasta jätteestä.
Viemme kyllä kaupunkiasunnolla käydessä sekajätepusseja, sekä lajittelupönttöihin metallit, muovit ja lasitavaran. Vanha kaivonrengas on mökillä polttopaikkana, talouspapereille yms. muovittomalle paperille.
Lehdet viedään tietysti paperinkeräykseen.
Hintaa kertyy kahden talouden ylläpidosta.
En kyllä vielä vaihtaisi vähässä kummass yhteen kohteeseen eloa, vaikka kaupunkiasunnolla voi elää veden ja luonnon lähellä, ei siellä ole kuitenkaan omaa pihaa, omenapuita, marjapensaita, mansikka - eikä kasvimaata. Kaupunkioloissa voisi lasitetulla suurella parvekkeellä kasvattaa syötävääkin, mutta eipä ole vielä kokeiltu. Vien mökiltä vasta loppusyksyllä pelargoniat ja amppelikukat parveketta koristamaan.
Iloisen ja värikkään kuvan olet valinnut postaukseesi, Iines!
VastaaPoistaPunavihreää! Liekö graafikon lempivärit, ja onko väreillä hänelle poliittista symbolismia?
Saul Bass ja Paul Rand ovat Amerikan 1900-luvun graafisia suunittelijoita, vallankumouksellisia lähinnä luodessaan uudenlaisia elokuvajulisteita ja muita graafisia taideteoksi, yhdessä ja erikseen. Tyypillinen esimerkki on vaikkapa Hitchcocksin elokuvien Vertigo ja Psycho julisteet. Ei heidän työssään vallankumousta siis julistettu, kyllä he olivat vapaita taiteilijoita.
PoistaEli tuon kuvan punavihreä sävytys ei taida viitata puna-aatteeseen. Teos kuuluu sarjaan, jossa on enemmän muita värejä.
Minultakin irtosi hammaspaikka ja sain korkeatasoista palvelua ulkolaistaustaiselta lääkäriltä. Yksityisten lääkäriasemien nettisivuilta voi asiakas valita lääkärin. Tällöin monesti turha ennakkoluulo syrjii ulkolaisen valitsemista.
VastaaPoistaTäällä pikkukaupungin terveyskeskuksessa on silloin tällöin ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä. Erityisen hyviä kokemuksia minulla on arabitaustaisista ja virolaisista lääkäreistä, ja huonoja kokemuksia yhdestä venäläisestä lääkäristä. Hän oli tympeä ja töykeä ja tiukkasi minulta oireita kuin rikolliselta.
PoistaIhmiset valitsevat mieluiten omankielisensä, mikä on minusta ymmärrettävää. Täydellinen suomen kielen taito on lääkärintyössä ehdoton vaatimus. Ei tällainen ole rasismia, jota tässäkin asiassa ehkä mieluusti halutaan nähdä. Potilaalla on oikeus saada luottaa siihen, että hänet ymmärretään täydellisesti ja että lääkäri on omienkin mittapuittemme mukaan pätevä. Koulutukset eri maissa eivät aina vastaa toisiaan yks yhteen.
En tiedä onko terveyskeskus-hammaslääkärini virolainen vai venäläinen. Etunimi ja puhe viittaa jompaan kumpaan. Hän on ilmeisesti nainut suomalaisen miehen, koska sukunimi on meikäläinen. Tunnollinen ja ystävällinen hän on.
PoistaNiin yksityisisillä kuin terv.keskusten hammaslääkärien tuoleilla on molemmissa minulla ollut sekä huonoja, että hyviä kokemuksia.
Aikoinaan pääsin terv.keskuksen hammaslääkäripäivystykseen. Olen välillä käynyt yksityisellä, koska kunnallisessa saa vain välttämättömimmän peruspalvelun.
Joistain lekurikokemuksista mieleen on putkahtanut, että opetetaanko heille ihmistuntemusoppia lainkaan vaiko ihan käsikopelolla työssään puurtavat.
PoistaEn tiedä aivan viimeisimmästä lääketiteen koulutuksesta, mutta samalla lailla kuin aineenopettajan on opiskeltava vuoden pedagogiset opinnot tutkintonsa päälle, samalla tavalla pitäisi lääkärin opintojen päätteeksi vaatia asiakkaan kohtaamisopinnot.
PoistaLuulen kauheasti, että tämä potilaan kohtaaminen on lähinnä lääkärin henkilökohtaisten ihmissuhdetaitojen varassa.
Enpä ole tähän ikään tavannut lääkäriä, jonka voisin mieluusti nim.om. valita omalääkärikseni.
PoistaYmmärrän kyllä, miten vastenmielistä voi olla aika ajoin kuunnella ihmisten valituksia ja omia diagnooseja, kun jo ensi näkemältä tietää, mistä potilaan vaivat johtuvat. Resepti käteen, ehkä verikoelähete, mutta jos ihminen ei itse ota vastuuta
hyvinvoinnistaan, ei lääkärikään hänen elintapojaan voi muuttaa.
Päättäjillä olisi valtaa luoda yhteiskunnasta monin tavoin terveyttä edistäviä, mutta rahan valta menee edelle ja tekee päätökset.
Elintarviketeolliuus tuli ensimmäisenä mieleen elintapojen muuttamisessa. Limsat, karkit, keksit, hivenaineista puhdistettu vehnä yms. eikö niistä voisi tehdä " terveyttä edistäviä ilman haitallisia lisäaineita?
Suomalaiset ovat alkaneet syödä juuresten tilalla liikaa vehnäjauhoa. Viittaan tällä ylettömään makaronin ja pastan syöntiin. Nehän ovat puristettua vehnäjauhoa. Riisikin on vitamiinista köyhää mössöä.
PoistaKyllä minä valitsen lihapullani ja kanani kanssa mieluummin juureksia, perunaa ja salaattia kuin vehnäjauhomössöä.
Lapset eivät osaa enää syödä perunaa veitsellä ja haarukalla. Makaronia ja ketsuppia ja jotain kastiketta pelkällä haarukalla.
”…virolainen vai venäläinen. Etunimi ja puhe viittaa jompaan kumpaan…”
PoistaTämä jäi minua askarruttamaan, varmaan siksi että viron kieltä opiskelevana erotan kyllä virolaisen aksentin heti - enkä ainakaan sekoita sitä venäläiseen.
Se on vähän sama kuin kuulla yleiskielisestä suomenkielisestäkin puheesta mistä päin maata puhuja on. Minulla ainakin on näille asioille aika herkkä kielikorva.
PS. Omaa puhettani en ”kuule” samalla tavalla, mutta eräällä tarkkakorvaisella työkaverillani oli tapana matkia sanojani, joissa oli vahva pohjoisen painotus, Oulusta alaspäin. Lähinnä huomaan lievän (?) konsonanttien kahdennukseni - ”tulleeko”, ”menneekö” ja välivokaalit ”kolome”, ”silimä”.
Muistatteko vielä millaisen hulabaloon Yle ynnä muut mediat järjestivät euroviisuista? Miten paljon maamme ehdokkaat saivat suitsutusta ja huomiota. He olivat varmoja voittajia.
VastaaPoistaNo, ihminen on tunnetusti laumaeläin.
Populan saa mukaan lähes mihin vaan, kun tarpeeksi asiaa toistetaan! Hitlerin manipulaatiotaidot tulee monessa joukkosuggestiotapahtumasta mieleen.
Aina ei itse asia, jonka vuoksi joukkoja huijataan, ei ole se tärkein joukottaja, vaan yhteenkuulumisen mieliyvä: Olen hyvä ihminen kun liityn paljon huomiota saavien porukkaan. Kummasti yhteenkuuluvuuden ja itsetärkeyden kokeminen huumasi aikoinaan vappumarsilla, joita en ole harrastanut enää kymmeniin vuosiin.
Miksen runon analyysi ylempänä. Konttikieltä en osaa, mutta kaikki osaavat kääntää sanapareja jne nurin.
VastaaPoistaSe oli hieno oivallus. Massojen innosta tyhmyyksiinkin olen samaa mieltä.
PoistaMutta vappumarssia en jätä väliin, sillä se ainoa tilaisuus kuunnella nuoruuteni työväenmarsseja.
(Ja kuten taisin silloin mainitakin, pääsin Hesarin kuvaan, joten vaimokin uskoo että olin marssilla, enkä Mikiksen kanssa kaljoilla.)
Vappuun kaipaa totisesti näitä kauniita työväen marssilauluja ja jonkinlaista elävää intomieltä. Ne leimasivat voimallisesti entisaikain ihania vappuja. Ja välillä kaihoisiakin. Jopa dramaattisia.
PoistaOlenhan muistanut kertoa siitä vapusta, kun käänsin silloisen poikaystäväni kemianopiskelija E:n hellahuoneessa, junaradan vieressä huojuvan omakotitalon yläkerrassa radion nupit kaakkoon, kun tuli näitä marssilauluja. Talon isäntä syöksyi ylös karjuen hiljentämään laulut ja poikaystävä E. ulkoisti minut elämästään. Mainitsinko jo, että tämä E. oli kepulainen Mikkelin läheltä?
Tapsa, lataa se Hesarin juttu tänne, niin arvuutellaan sinua. Vai onko kuvassa myös muita?
PoistaItku vieläkin tulee, kun kuuntelee nostalgisia työväenlauja. Niihin on taltioituna nuoruuden idealismia ja tunteita paremman tulevaisuuden toivosta.
Hertsilaijaa, Noora, kannattaako tänne somen laineille ladata mitään kuviaan, jos kirjoittelee kohtalaisen anonyymina?
PoistaNettikiusaajat saavat tietoonsa faktoja ja alkavat ilmiantaa Tapsukan kommentteja - sinänsä fiksuja joista voisi olla ylpeä - hänen talonaapureilleen… kuten minulle kävi blogini anonyymiteetin kanssa. Joku teki intimiteettirikoksen.
Eiköhän kaikki, mitä tänne kirjoitan, ainoastaan parantaisi kuvaani naapurieni silmissä… ”se vitoskerroksen törkeäpuheinen juopporatti, joka jollakin ihmeellä on saanut kauniin ja rikkaan vaimon, osaa sentään kirjoittaa plokkiin… tosin aika typeriä juttuja, samoja joita se aina paasaa hississäkin… jne”.
PoistaMutta se kuva löytynee Hesarin sivuilta, vapun jälkeisen päivän lehdestä. On siinä sata muutakin äijää, mutta minä olen se natsitervehdystä tekevä taistojen tietä hoilaava korsto nättien tyttöjen keskellä.
Tarkkakatseinen näkee kossupullon povitaskussani. Takanani marssiva hiippari on Mikis.
No, jestas sentään, parempi pitää oma kunniakas kuva Tapsulista, kuin minkään lehden väärennös. Mikiksestä puhumattakaan.
PoistaJoo. Kuvien haku arkistoista, on kuin etsisi neulaa heinäladosta. :)
PoistaSisäinen kuva on tärkein. Lisäksi annoin vääriä vihjeitä ja taisinpa muutenkin laskeskella luikuria - en asu edes viidennessä kerroksessakaan. Ainoastaan vaimoani kuvasin oikein (pakko sanoa tämä jos hän vaikka lukeekin näitä salaa).
PoistaNooran kanssa me voitaisiinkin ensi vappuna kuunnella ja kyynelehtiä kahdestaan työväenlauluja kuunnellen.
Mikä on sinun suosikkisi, Noora? Saa muutkin vastata, jos suosikkia ylipäätään on.
Kristiina Halkola laulaa ...minä tulen sinun kanssasi meren rantaan... Onks se työväenlaulu. Ainakin siitä tykkään.
PoistaTässähän tämä tuo edellä mainitsemani laulu
PoistaKristiina Halkola - Jos Rakastat (1973)
https://youtu.be/dd3KTMYfhSg?si=Sqb4SVGBWrv40fi8
Warchavjanka, Kansainvälinen, Työväen marssi, Sisko ja veli - kaikki Reijo Frankin laulamat, kaikki nämä perinteiset tutut marssilaulut. Huonoa ei olekaan.Ja näitä on paljon!
PoistaEnsimmäisenä Tapsan kysymykseen vastaukseksi, hassua kyllä, nousi mieleen partisaaniaiheiset laulut. ""Tänään en voi luokses tulla...ja toisena " Bella ciao, bella ciao...!
PoistaReijo Frank, Rea Mauranen, Kiti Neuvonen, Liisa Tavi, Violetta Parra...
Mm. luettelemistani laulajilta löytyy jokaiselta kuunneltavia suosikkeja.
Ensimmäinen työväenlaulu, oikea kapinaviisu, joka on tehnyt minuun lähtemättömän (kai niin voi jo sanoa) vaikutuksen oli lapsena radiosta kuulemani Vapaa Venäjä Hiski Salomaan tempaisemana.
PoistaTiedättehän (?): ”Meitä keisarit ei enää hoivaa, eikä veriset julmuritkaan, tovereissamme meillä on voimaa vapauttamme puolustamaan! Me kahlehia kyllin oomme kantaneet, ja kaikki toverimme vankityrmiin sortuneet!”
Ei ole toista Hiskin veroista.
Tuo lääkärien ihmissuhdetaidot on kyllä hyvä ottaa esille. Itsellä ei onneksi ole usein tarvetta heidän palveluille. Mutta nuorena ovat innokkaita, mutta aika nopeaan into häviää useimmilta julkisella, (yksityisestä on vähän kokemusta..)
VastaaPoistaLuin tv lääkäri Kiminkisen muistelmat. Ihan hyvin hän kuvaa pienen kunnan terveyskeskuksen innokkaan ja intohimoisen lääkärin toimintaa joita nyt ollaan järjettömästi lopettamassa.Talous kuulemma vaatii, ihmistä varten nuo lähipalvelut on tehty!
Paljon ei minullakaan ole asiaa lääkäreille. Hammaslääkärille on ollut eniten käyntejä. Vähän mietityttää, pitääkö siellä hampaiden tarkistuksessa ja putsauksessa käydä puolivuosittain, kuten minulle on lääkäri ohjelmoinut. 200 - 300 euroa per tarkistus ja putsaus.
PoistaRahastusta tuo on minun mielestäni. Riippuu tietysti, miten tunnollisesti hoitaa hampaitaan. Toisille kertyy nopeammin blakkia, joten riippunee myös siitä.
PoistaVuoden, kahden välein hammaskiven puhdistus riittää minun mielestäni.
Yritin jo harventaa tarkistuskäynnit vuoden välein tapahtuviksi. Eli peruutin hammaslääkärin määräämän ajan. Eipä aikaakaan, niin hammashoitaja soitti ja ehdotti uutta aikaa…
PoistaItsekin ajattelen, että se on rahastusta. Koetan kovettaa itseäni sanomaan, että vähempikin tarkastus ehkä riittäisi.
Pientaloasukkaalla sähkölämmöllä! Nyt on aika ilp:lle.. Sanon tätä jo kolmatta vuotta itelle!
VastaaPoistaNyt on! Itseäni haittaa näissä soitoissa firmoihin tämä puhesairaus, joka minulla on. Arastelen soittoa uusiin paikkoihin, ja moni asia jää toimittamatta, vaikka olisin varannut jo rahat siihen.
PoistaYksi tällainen on keittiöremontin loppuun saattaminen. Yksi kaappirivi vaihdettiin jo astianpesukonevaurion vuoksi. Nyt olisivat ne muut vuorossa. Budjetti on kunnossa, mutta kun niille remonttimiehille pitäisi puhua niin paljon.
Tuskin remonttimiehet pahastuvat, jos kerrot asian heti heille. Puhut siten kuin pystyt. Paperi ja kynä ovat oivat välineet, joilla voi sitten välttää väärinkäsityksiä. Rohkeasti vaan puhumaan, kuten voit!
PoistaUsein jollain tavalla fyysisesti vajavaista luullaan myös henkisiltä kyvyiltään vajavaiseksi. Kun kerran yhdessä paikassa mainitsin puhesairaudestani, minulle kiikutettiin eteen vesilasi ja ojennettiin tuoli istumista varten. En tarvinnut kumpaakaan.
PoistaAika huvittavaa toimintaa.
PoistaHuvittavaa todella, mutta toki hyvää tarkoittavaa.
PoistaEdustan kuitenkin sitä linjaa, jossa vähemmistöryhmäläistä ei kohdeltaisi erilaisesti kuin muitakaan. Useimmiten hän haluaa sulautua muihin eikä erottautua vammansa takia miksikään muita ohittavaksi ryhmäksi.
Ainakaan itse en halua ratsastaa asialla mitenkään enkä minnekään, koska vamma ei määrittele minua.
Olisivat tuoneet edes kaljan tai pienen terävän, nehän ne puhututtavat.
PoistaVakavasti puhuen oletko huomannut, että kun… tai tietysti jos joskus hyvin harvoin, todella harvoin, otat ihan lääkkeeksi vain pienen pienen tuikun ja sen perään toisen kun maistui niin hyvältä ja sen per… niin vaikuttaako se mitenkään puhumiseesi?
Tämä kävisi hyvinkin järkeen, että pieni määrä pirt.. siis troppia rentouttaisi äänihuulia, mutta ei se auta, mieluummin päinvastoin.
PoistaMinullahan äänihuulet kramppaavat eli spasmaavat, eli puheeni pätkii, tavu voi jäädä kuulumattomiin. Tämä aiheuttaa sen, että pitää pysäyttää puhe ja hengähtää uudelleen ja hidastaa. Kaiken kaikkiaan puhun siedettävästi muiden mielestä, tai sitten he ovat vain kohteliaita, mutta olen ilmeisesti oppinut lyhentämään puheeni ja hengittelemään oikein. Hassua tässä on se, minkä lääketieteen kirjatkin mainitsevat: laulaminen onnistuu paremmin.
Eniten haittaa sosiaalisten kontaktien supistuminen. Kun on pakko lyhentää omaa ilmaisua vieraan kanssa, voi antaa töykeän vaikutelman. Ja mistä kaikesta jää vaille?
Kerran pääsin kunnan silmälääkärille. Sanoi vähätellen, hyvinhän tuolla vielä näkee. Meni uskottavuus .
VastaaPoistaJäin miettimään, mikä on ”kunnan silmälääkäri”. Ei meillä semmoista ole ollut koskaan.
PoistaLapsesta lähtien käsittääkseni olen käynyt silmälääkäreissä isoissa kaupungeissa ja toki sittemmin myös täällä, optikkoliikkeiden yksityislääkäreillä. Ehkä täälläkin semmoinen julkisen puolen silmälääkäri olisi Kela-taksireissun päässä, Porin Keskussairaalassa. Siihen reissuun menisi koko työpäivä.
Nykyään ei taida olla enää kunnallisia silmälääkäreitä.
PoistaTai ovatko he niitä vielä sairaaloiden silmäpoleilla.
Silmälasimäräyksetkin saa vain yksityisiltä silmäasemilta tai silmälasiliikkeistä optikolta, jos ei ole silmäsairauksia.
Iines mainitsikin, että silmälasiliikkeissä on tarjolla myös yksityisiä silmälääkäripalveluja.
PoistaKallista lystiä!
Koska todennäköistä on lähitulevaisuudessa kaihileikkaus toisesessakin silmässäni, ei kannata nyt hankkia uusia okulaareja, koska leikkauksen jälkeen lasit täytyy uusia joka tapauksessa. Näkö muuttuu.
En näe enää yhtä hyvin nykyisillä laseillani. Sain silmälääkäriltä uudet
arvot näkökyvystäni talvella ja keksin ostaa 29 euron lukulasit. Näin pärjään joskus tulevaan leikkaukseen asti.
Sain tarpeekseni näistä kunnanlääkäreistä ja työterveyslääkäreistä, kun omani ulkoisti minut heti 2000-luvun alussa, puhesairauteni puhjettua, yksityissektorille, ja huomatkaa, ilman lähetettä, jolloin kaikki kulut tulivat minun maksettavikseni. Työterveyslääkäri oli tulenpunainen kommunisti - silloin sai vielä sanoa näin, sillä sitä hän oli. Hän ei tunnetusti ollut potilaan vaan koneiston, kunnan puolella.
PoistaTuo silmäläärikokemus oli tosiaan 2002. Harva sinne pääsi.
VastaaPoistaTuli ostettua lukulasit +1,5 jysk:iltä 2€.
VastaaPoistaJa Mysen alumiiniasentotuoli pihalle 75€ . Ennen 149 ?
Aikaisin on alkanut ale
Kun on taittovirhe silmissä, ei huoltoasemiltakaan hankitut lukulasit käy. :)
PoistaHämmästyin, että tarjousangat ja omat vahvuudet lukulaseihin
sain alle kolmella kympillä.
Tunnen monia, joilla on näitä huoltoasemilla ja R-kioskeilla myytäviä laseja ihan hyvässä käytössä. Itse olen likinäköinen, eli en näe kauas hyvin, lähelle kyllä. Lisäksi silmäni ovat hyvin eritasoiset, joten vaatii aina tarkan näkötestin.
PoistaEnemmän huolettaa kaihi, joka tulee silmälääkärini mukaan kaikille vanhetessaan, eri määrin. Jokaiselle. Sisareni oli jo kaihileikkauksessa, samoin pari hyvää mökkinaapuria, kaikki meikäläistä vanhempia, mutta kaipa minä perässä tulen. Toistaiseksi on omat polvet ja omat lonkatkin.
Noora,
PoistaJos lopettaa lukemisen niin ei tarvitse enää lukulaseja. Päinvastoin. Ja kun ostaa Tiimarista tai Anttilan Postimyynnistä edulliset katselulasit, näkee paremmin mitä ympärillä tapahtuu. Piilolaseista taas ei näe että on lasit ollenkaan. Röntgenlaseja ei kannata hankkia, ovat kovin kalliita ja niillä näkee lähinnä pelkkiä röntgeneitä. Hitsarinlaseilla taasen voi huoleti katsella auringonpimennyksiä, ei koske silmiin, seuraava sellainen Suomessa on 16.10.2126. Uimalaseja taas suositellaan jos menee uimaan mutta pakkoko se on mennä, ei ole. Muitakin laseja on, etenkin hyvin varustelluissa kauppakeskuksissa, mutta en nyt muista mitä, paitsi juomalasit, mutta niillä on eri funktio. Aivan eri funktio.
Olenko muuten muistanut kertoa teille, arvon ihmiset, että meikäläinen kulkee aina uusimpien keksintöjen etunenässä? Uusien innovaatioiden edistäjänä?
PoistaTietokoneisiin solahtamisesta ja opetuskäyttöön ottamisesta muinoin olen muistakseni jo ohimennen maininnut, muutamassa kommentissa. Vaan kukaan ei taida enää muistaa, milloin piilolinssit tulivat yleisiksi ja millaisia ne olivat?
Minulla oli sellaiset. Ne olivat kovat klöntit, olivatkohan muovia, en tiedä. Niitä piti pitää ensin vain vähän aikaa, jotta silmä tottuisi niihin. Minun ei tottunut, ne tuntuivat vuoren kokoisilta, silmät vuosivat vettä enkä nähnyt mitään. Siirryin takaisin kakkuloihin, joissa olen pysynyt. Kätevät.
Muistaakseni olet joskus hyvin harvoin ja maltillisin äänenpainoin huomauttanut sivumennen asiasta, tuskin kuitenkaan montakaan kertaa. Vuodessa.
PoistaMinäkin olen ollut likinäköinen parikymppisestä lähtien, (ekat silmälasini hankin vasta silloin), eli kun piti katsoa tarkasti jotakin, nostin sen vain 5 cm päähän ja a vot.
Mutta nyt, perkele, kun ikää on tullut, näköni muuttuikin ällistyttävän äkkiä - eli nyt näen kauas ihan hyvin, mutta lukemista varten tarvitsen näitä market-laseja, a 2 e kuten ano huomauttikin. Ostin niitä kympillä.
Nyt näen hyvin taas lukea blogeja ja porn… ei kun tieteellistä ja hengellistä kirjallisuutta sekä Parnassoa ja Kanavaa ja Koraania ja Raamattua ja Kemppistä ja Iinestä.
Minua vietiin jo oppikoulun alaluokilla Tampereelle silmälääkäriin. Muistan, että samalla reissulla ostettiin myös uusi talvitakki, vaaleanruskea teddytakki. Siihen aikaan silmälasit kapenivat soikion muotoisiksi ulkokulmistaan.
PoistaVoisin pitää esitelmän silmälasilookista vuosien varrella. Opiskeluaikana lasien piti olla niin suuret kuin mahdollista. Minulla oli. Suuri rakkauteni iski minut sanoilla: ”Sinä sitten oot viisaan näköinen noitten rilliesi kanssa.” Kehui hän kyllä takapuoltanikin, mutta ei samassa lauseessa.
Näin ne uskomukset sortuu… olen koko pienen ikäni sinnitellyt sen ”tiedon” kanssa, ettei fiksuille naisille saa puhua seksistisiä juttuja, kuten nyt vaikka kehua hänen takapuoltaan ja tissejään, vaan ylistää pitää lähinnä älyä ja hyvää makua, joka tulee ilmi mm. hänen tyylikkäässä asussaan.
PoistaNyt se totuus sitten selvisi, ihan liian myöhään, mistä se aina kiikasti ja johtui, kun näki havittelemansa fiksulta vaikuttaneen sulottaren lähtevän jonkun vitsejä hölöttävän kännikalan mukaan.
No, täytyypä kokeilla tätä uutta metodia naapurin hemaisevaan vaaleaverikköön, vaikka epäilenkin saavani vain korvapuustin.
Mahtaako nykyaikana saada enää korvapuustia, jos vähän puhuu tuhmia tai flörttailee hemaisevalle? Eikös siitä saa parempi ihminen nimensä lehteen ja vähemmän parempi someen, ja vielä syytteen perään?
PoistaEnnen oli toisin. Mies hurmasi naisen tämän takapuolta kehaisemalla.
Nyt on kierretty kaupungissa monta kauppaa, ostettu uusi läppäriynnä muuta rompetta.
VastaaPoistaMyös uimassa uskalsin lammella käydä, ( sinilevää ei näkynyt kylläkään) sillä saunan pihalle ukkelit asensivat " retkisuihkun ". Ukkelit: isä ja poika. Nukuin tunnin syönnin jälkeen.
Heräsin kun puhelin piippasi viesti puh./netti laskusta.
Ikänäkö alkoi muistaakseni vaivata ylittäessä 40 vuoden synttärit. Työssäni jouduin " lukemaan" paljon, eikä siitä olisi tullut mitään ilman apunäköä.
Silmälaseihin onkin vuoien varrella mennyt sievoinen summa euroja.
Joudun kerran vuodessa käymään silmäpolilla sairaalassa tarkastuksissa.
Perin äidiltä silmänpainetaudin, joka voi johtaa sokeuteen pahimmillaan.
Laaseriakin on käytetty polilla paineiden alentamisessa. Paineet on pysyneet kurissa toisen silmän leikkauksen jäkeen vuosia. Hieman oli viime käynnillä noussut paine leikkaamattomassa silmässä, joten yksit. silmälääkäri laittoi lähetteen silmpolille, koska en halunnut leikkausta yksityisellä. Se olisi maksanut huomattavasti enemmän kuin sairaalan polilla. . Sanoi kyllä, että voi olla, että tulee hylkäävä päätös sairaalasta, koska paine silmässä ei ollut vielä pahan korkea.
Ei leikkaus ollut kivulias, mutta ei voi kehua mukavaksikaan. Leikkauksen jälkeen ilmenee jälkikaihia joka pitää sitten laaseroida.
Kaksi kouluaikaista likkakaveria oli joku vuosi sitten sen verran turhamaisia, etteivät pitäneet ihmisten ilmoilla silmälaseja, vaikka jo tarvitsivat. Sain olla ostoksilla etikettien yms. lukijana heille. Pelkäsin heidän ajamiensa autojen kyydissä. No, ovat nyt järkiintyneet ja hyväksyvät silmälasien käytön. On pakko.
Kaikki naiset eivät halua näyttää silmälaseineen lukutoukilta.
Silmäleikkaukset ovat kuulemani mukaan nopeita ja varmoja eivätkä kivuliaita. Samana päivänä pääsee kotiin. Mukavia ne eivät tietenkään ole, kun silmää ronkitaan.
PoistaItse olen harkinnut sellaista laserleikkausta, jossa näkö parannettaisiin. Moni nuorihan on ottanut leikkauksen päästäkseen eroon silmälaseista. Tapasin juuri nuoren sukulaismiehen, joka oli laskenut, että ottamalla tuon leikkauksen hän säästää tuhansia euroja, kun ei tarvitse ostaa kalliita laseja. Hän siis teetti leikkauksen säästäväisyyssyistä.
En mielelläni menisi kaihileikkaukseen. Esilääkityksen jälkeen vietiin pyörätuolilla leikkaussaliin. Piti yöllä pitää muovista lappua leikatun silmän päällä ja muistaakseni pari viikkoa piti käyttää silmätippoja pari kertaa päivässä.
PoistaEn huomannut suurta eroa näössäni leikkauksen jälkeen. Leikatussa näkö tietysti jonkin verran parani.
Kunpa ihminen säästyisi kaihilta! Vaan ei säästy, silmälääkärini, kuusikymppiseltä näyttävä, sanoi että hänelläkin on jo, ja sinullekin tulee, alkua näkyy jo, mutta seuraillaan parin vuoden välein.
Poista- Se on julmaa, kun ihmistä riisutaan, sanoi minulle hammaslääkärikin, kun muinoin hammastani veti. Kyllä. Näin meitä riisutaan.
Tämäpä! Joka päivä lähempänä totaalista loppua.
PoistaIhmettelin sitä silmäleikkaukseen pyörätuolilla kyysäämistä. Leikkaussali oli alemmassa kerroksessa kuin poliklinikka. Hissillä sinne siiryttiin. Ei tullut kysyttyä, onko esilääkitys niin vahvaa, että voi huimata ja kaatua vaikka.
2 sukulaista on ottaneet tuollaisen silmäleikkauksen 45 ja 57 ikäisinä. Ei ole katuneet.
VastaaPoistaKaihi kehittyy niin hitaasti että ei kuulemma huomaakaan en̈nen kuin näkö on jo heikentynyt selvästi. Toimenpi leikkauksessa on nopea
Minusta ei tapahtuma toimenpide tuntunut nopealta. Riippuu tietysti millainen operaatio tehdään. Onko kaihi vähäistä ja mitä muita ongelmia silmiin liittyy.
VastaaPoistaToki näkö on tärkeä ja tarpeelliset hoidot vain kestettävä.
Kaikki leikkaukset ovat jonkunlainen riski, turhan takia ei niihin pidä mennä. Älyttömiä ovat mm. kauneusleikkaukset halpissairaalassa Turkissa. Voi mennä henki tai terveys. Toimivaa systeemiä ei pidä lähteä turhan takia ronkkimaan pätee tässäkin asiassa.
VastaaPoistaKauneusleikkauksiin mennään nykyään kuin johonkin pieneen meikkausoperaatioon. Huulia täytetään botoxilla, rintoihin asennetaan löllyvät muovipussit ja pakaroihin jalkapallot. Vyötäröltä ja vatsasta imaistaan pari kiloa ja kylkiluuta pois. Ja sitten samaan aikaan samalla suulla puhutaan terveellisestä ravinnosta ja hyvistä elämäntavoista. Ja lennellään iloisesti oikein kauas somettamaan.
VastaaPoistaHelteistä uutta päivää! Täällä vielä ainakin kolme päivää lämpötila huitelee päivällä kolmessakympissä.
PoistaNämä " ulkonäkönsä korjaajaressukat"! On jäänyt näiltä täytetyiltä tyttäriltä henkinen kehitys pinnallisen ulkonäkökeskeiseksi.
Terveyttä haittaavia epäkohtia kehossa voi parannella, mutta nämä kauneuskirugien ja muiden poppakonstien tuotokset ovat karmeita barbien ja Kenien epäonnistuneita kopioita.
Somessa heitä ihaillaan ja peukutetaan. Älkää hyvät lapsukaiset innostako näitä tyhjäpäitä yhä vain lisäämään korjauksia naamassaan ja kropassaan, mm.sydänkuvia lähettämällä.
Minusta on rikollista, että rumuuskirurgit rahanahneudessaan tuhoavat ihmisten terveyttä ja luonnollisen ulkonäön.
Rumuuskirurgi… siinäpä sattuva nimitys! Se on sitä paitsi loogisempikin kuin kauneuskirurgi.
PoistaYleensäkin ihmisillä (ihan totta, voi olla muillakin kuin naisilla) on ulkoiseen olemukseensa liittyviä komplekseja aika paljon. Ne voivat olla jopa sellaisia, etteivät muut niitä noteeraa millään tavalla.
Yksi sellainen täysin turhanpäiväinen on kyllä yleensä naisilla eli lihavuuden pelko ja kauhu ja fobia ja trauma ja neuroosi.
Otinkin jo kauan sitten tavakseni kysyä, kun joku neitokainen puhui laihduttamisestaan, että miksi?
Minun tyttöysaikanani kamalinta naisessa oli iso perse. Suoraan sanottuna. Jos kumpare pullotti hiukankin ulospäin, sitä hävettiin kamalasti ja alettiin laihdutuskuurille.
PoistaMuistan vieläkin tilaamani amerikkalaisen ihmekuurin Slumberslimin, joka laihdutti naista nukkuessa. Piti vain unen ja valveen rajamailla toistella erilaisia mantroja. Kuurissa oli se hyvä puoli, että syömistä ei tarvinnut rajoittaa, mantrat riittivät.
On huvittavaa, miten tosissaan nämä operaatioissa ramppaavat ovat asian tärkeydestä ja tarpeellisuudesta.
VastaaPoistaPitää sanoa suoraan, jos ihminen on mennyt "rumuusleikkauksiin" ja tulos on luonnoton, jopa hirviömäinen. Eivät nämä aivopesuherkkikset muuten kehity. Innostuvat vaan enemmän leikkauttamaan kroppaansa. Ei pidä kehua, jos aidosti kehuttavaa ei ole.
Hyvä esimerkki oli julkkis, ( Ken vai mikä.) joka leikkelytti itseään eri sukupuoliksikin. Kuinka lukuisia kertoja hänen naamaansakin leikattiin? Lopputulos oli hirviön pärstä.
Voi olla, että pojan mieli oli jo niin sairas, ettei someyleisön joukkotuomio olisi hillinnyt kaverin kehonmuutosprosesseja. Varmaan sai myös kielteisiäkin kommentteja.
Mitä kuulunee kaverille nykyään. Vieläkö lienee elossa?
Järjyttää kuulla slougania, jota yhtenään lässytetään: Jokainen saa tehdä kropalleen mitä haluaa. Ei todellakaan saa! Esi. kehonkuvan vääristymiin sairastunut mieli, ei pysty täysin pysymään todellisuudessa ja analysoimaan pakkomielteitään. Voi raukkaparat!
Kielikuvaa
VastaaPoistaTyttö kitisee
poika likistelee,
tyttö nauraa
poika pauhaa,
tyttö antaa suukon
poika hyppää puuhun.
MielipuolikuvA
PoistaKun Kaisa juo kahvia
ma alan pullaa ahmia
ulkona kuumottaa kuu
ja minulla auki on suu
ja vaikkei ole enään käsiä
kermat lentää päin pläsiä
ja jatkuu runo tämä ankea
kuin vääntäis rautakankea
Monet tiet,
Poistaperille vie.
Jos Mikis pullaa alkaa ahmia
Poistaja lemmensilmäyksiä kahmia
niin meikäpä panee paremmaksi
niin eiköhän parane flaksi
kun tempaan naamaani koko pellin
ja kohtapa leipurinnan kyljessä kellin
ja kateellisina Iinekselän mimmit kopeat
saa palkinnokseen pelkät hopeat
ja Mikiskin, tuo kuningas retkujen
törppöjen, möllien ja ketkujen
saa kerrankin kalkit karvaat niellä
kun hääriipi meikämannen tiellä
neidonjahdeissa jaloissa
pyörien pelkästään jaloissa,
että siitäs sait senkin…
…ei kun siis et saanut,
sanon vielä senkin!
Kastoin näkkäriä kuumaan kahviin
Poistakun piti ruveta ahmiin,
putos näkkäri kahviin
ei haitannut tahtii,
join rasvaista kahvii.
Kahvi hyvää, kun yksin juo
elo mainen, ei turhanlainen.
Kopean mimmin ilkkuballadi
PoistaVoi voi sentään näitä mussui,
Pullamössöö poskeen ahtaa
Minkäs sille sitten mahtaa
Jonsei tule eteen sussui.
Pullan tilall näkkärpala
Lautaselle kapakala
Janojuomaks lähteen vettä
Sanoo kopeat voi että!
Mimmit kopeat, nuo nopeat
Poistajalat alleen saa,
kirmaa pakoon vaan
jos ei kultaa saa,
muu ei kelpaakaan
turha haikaillakaan.
Mikä HeLvTiN runohourula?
PoistaMissä aikuisten vähäisinkin itsekritiikki ?
Löysää pipoa
Poistavoi kiristys laata,
vapaan linnun
lento ei lakkaa,
runosi korteen laita
saatat huomata asian laidan.
Runo hourulasta
PoistaRunohourulassa kelpaa olla
jos liikaa alkaa rasittaa polla
eikä jaksa olla tärkeä
sillä täällä ei tarvita järkeä
vaan riittää mieli hilpeä
ilman itsekritiikin kilpeä
se vapauttaapi kummasti
ja keveneepi painolasti
- siis katse kohti taivasta,
irti pönötyksen vaivasta!
Joopa, joo, Anonyymi armas.
PoistaÄlä ole niin karvas
Tai mustuu sulta varvas
Mielen lisäksi
Etkä enää pääse isäksi.
Me tietty täällä aina viikko mietitään yhtä säettä
Ja kaikki täällä julkaistu on viimeisteltyy pärettä.
Ettäs tämän tiedät mölli,
Aikamoinen mörökölli.
Hävettää puolestanne kun ettet osaa.
PoistaPahan ilman lintuja
Poistakenkään ei kaipaa,
meno saattaa yltyä
jopa huikeaan lentoon,
siinä saa kyytiä pahat suut
joille ei paista aurinko, saati kuu.
Anonyymi, haloo!
PoistaOletko nyt aivan varma, että täällä riimittelijät ovat tosissaan ja panevat sitä parasta osaamistaan?
Höpsistä. Vähän epäilen, ettei täällä ole ainuttakaan tosimielellä kirjoitettua runoa. Nämähän ovat pelkkiä riimejä, ja sellaisenaan sanaleikkejä.
Eli olet tavallaan oikeassa kritiikkisi kanssa ja voin jopa yhtyä sanoihisi. Täällä mennään kommentoijien mukaan, sinne minne juna vie. Nyt se vei runohourulaan, ja sekin käy. Katsotaan minne seuraavassa keskustelussa mennään. Tule ihmeessä mukaan!
Juu, mitään ei olla
Poistamitään ei luulla,
vaan mieli on hellä
eri säveleillä,
luontainen olemus on tärkeä
siinä jotain on järkeä.